ISOverstaan strategia

Transkriptio

1 ISOverstaan strategia Uudella vuosikymmenellä verkko-oppimisen edelläkävijänä ja aktiivisena toimijaverkostona ISOverstas on verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö. Verkosto tukee toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ja koulutuksenjärjestäjien onnistumista niiden omassa koulutustehtävässä. Hyväksytty ISOverstaan johtoryhmässä Käyttöön

2 1. ISOverstaan strategian tarkoitus Oppilaitoksen strategia Miten saavutamme visiomme ja päämäärämme? Oppilaitoksen verkostostrategia Miten verkostot ja kumppanuudet tukevat visiomme ja päämääriemme saavuttamista? Miten rakennamme, ylläpidämme ja kehitämme verkostojamme? ISOverstaan strategia Miten ISOverstas tukee oppilaitoksen vision ja päämäärien saavuttamista? Miten ISOverstaan jäsenet yhdessä aikovat toimia yhteisen vision ja päämäärien saavuttamiseksi? ISOverstaan strategia linjaa tulevaisuuden tahto- ja tavoitetilaa jäsenten yhteisen näkemyksen mukaisesti. Kohdevuodeksi valittiin vuosi Strategiaprosessin kuvaus on liitteenä ISOverstaan tilanne marraskuussa Kehittäjäyhteisö ISOverstas on valtakunnallinen kehittäjäyhteisö, jossa on mukana 56 lukiota ja 9 ammatillista oppilaitosta Etelä-Savosta, Kainuusta, Pirkanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois- Savosta ja Uudeltamaalta. Oppilaitoksissa opiskelee noin opiskelijaa, joista ammatillisessa koulutuksessa. Opettajia on noin Lukiot (56 kpl) Ammatilliset oppilaitokset (9 kpl) 2.2. ISOverstaan palvelut ISOverstaan keskeiset palvelut ovat yhteinen opetustarjonta, verkkosisältöjen tuottaminen ja jakaminen, virtuaaliluokkapalvelut sekä täydennyskoulutus ja tukipalvelut. Yhteisessä opetustarjonnassa on lv noin 260 verkkokurssia (250 lukiokurssia ja 10 ammatillisen koulutuksen kurssia). Opettajien käyttöön on tuotettu yhteensä 275 Moodle-kurssipohjaa. Lisäksi jakelussa on 3160 alustariippumatonta oppimateriaalia ISOaitassa. Virtuaaliluokkapalvelujen kehittämiseen on saatu Opetushallituksen rahoitusta (ISOverstaan virtuaaliluokka hankkeet ). Hankkeessa on mukana 43 lukiota.

3 Täydennyskoulutusta järjestetään tarvelähtöisesti yhteistyössä yliopistojen kanssa. Syyskaudella 2009 on ollut tarjolla 18 koulutustapahtumaa Osaaminen Tammikuussa 2009 toteutetun kyselyn mukaan verkko-opetuskokemusta oli noin joka kolmannella kyselyyn vastanneella opettajalla (220 vastausta). Pääosa opettajista ja rehtoreista ilmoitti kehittävänsä jatkuvasti itseään opettajana tai johtajana. Verkko-opiskelua pidettiin yleisesti nykypäivän opiskelumuotona. Vahvimmin verkko-opetuksen kannalla olivat rehtorit ja johtajat (52 vastausta). Opiskelijoista joka toinen piti verkko-opetusta välttämättömänä (501 vastausta). Useimmat opiskelijat arvioivat kuitenkin tietoteknisten taitojensa riittävän verkko-opiskeluun. Myös opettajista pääosa arvioi tietoteknisten taitojensa riittävän verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Yleisesti oltiin sitä mieltä, että kouluissa tarvittaisiin kaikille opiskelijoille pakolliset tietoteknisten perustaitojen ja verkko-opiskelutaitojen kurssit. Lisätarvetta on myös verkko-opetukseen liittyvälle tekniselle ja pedagogiselle tuelle. ISOverstaan kehittäjäyhteisöltä ja täydennyskoulutukselta toivottiin tukea osaamisen ja toimintakulttuurin uudistumiseen. 3. ISOverstaan tehtävä / toiminta-ajatus ISOverstas on verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö. Verkosto tukee toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ja koulutuksenjärjestäjien onnistumista niiden omassa koulutustehtävässä. 4. ISOverstaan toimintaa ohjaavat arvot Asiakaslähtöisyys, innovatiivisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys Asiakaslähtöisyys näkyy oppilaitoksille erilaisten tarpeiden ja lähtökohtien huomioimisena, laadukkaina ja kustannustehokkaina palveluina sekä mahdollisuutena vaikuttaa kehityksen suuntaan. Se näkyy opiskelijoita hyvin palvelevana opetustarjontana (aika, laatu, määrä), ohjauksena ja tiedottamisena. Opiskelijanäkökulman huomioiminen edellyttää myös opiskelijan arjen tuntemista. Opettajien kannalta asiakaslähtöisyys merkitsee laadukasta ja tarvelähtöistä tukea, täydennyskoulutusta sekä sisältöjen tuottamista ja jakamista. Asiakaslähtöisyys edellyttää selkeitä käytänteitä sekä toimivia ja helppokäyttöisiä työkaluja. Innovatiivisuus tarkoittaa kykyä löytää, kehittää ja toteuttaa uusia ideoita, jotka soveltuvat käytäntöön ja tuottavat lisäarvoa kehittäjäyhteisölle. Se merkitsee muutoksen näkemistä, ennakointia ja edelläkävijyyttä verkostotoiminnassa ja palvelujen kehittämisessä. Innovatiivisuus näkyy esimerkiksi uuden median erilaisten mahdollisuuksien huomioimisena yhteistyössä, opetusjärjestelyissä ja -menetelmissä. Lähtökohtana on uuden innovointi ja kokeilu kaikille avoimessa innovaatioympäristössä sekä uskallus toimia ennakoivasti, samalla kun hyödynnetään myös muiden kehittämät hyvät mallit. Innovatiivisuus edellyttää myös kriittistä tarkastelua. Yhdenvertaisuutta on tarkasteltava oppilaitosten, henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmista. Oppilaitosten yhdenvertaisuus merkitsee mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa yhdenvertaisesti riippumatta maantieteellisestä sijainnista, oppilaitosmuodosta ja verstashistoriasta. Opetushenkilöstön kannalta se merkitsee mahdollisuutta saada tukea ja täydennyskoulutusta sekä jakaa omaa osaamistaan verkostossa. Opiskelijalle yhdenvertaisuus näkyy mahdollisuutena hyödyntää yhteistä opetustarjontaa ja saada siihen ohjausta. Se sisältää myös erilaisten oppijoiden ja erityistä tukea tarvitsevien huomioimisen tarjonnassa ja käytänteissä.

4 Yhteisöllisyys näkyy aktiivisena vuorovaikutuksena ja keskinäisenä tukena verkostosuhteissa. Yhteisöllisyyden rakentuminen edellyttää avointa toimintakulttuuria ja keskinäistä luottamusta, joka syntyy yhteisen päämäärän sisäistämisestä, avoimesta kommunikoinnista ja yhdessä tekemisestä. Lähtökohtana yhteisöllisyyden toteutumiselle verkostossa on yhteisen merkityksen sisäistäminen ja toisaalta mahdollisuus osallistua verkoston toimintaan. Yhteisöllisyys on myös osa opiskelu- ja opetuskulttuuria, missä oppiminen syntyy yhteistyössä ja yhteisenä tiedonrakenteluna. Työyhteisöissä se näkyy verkostomaisen toimintatavan vahvistumisena. 5. ISOverstaan visio vuonna 2012 Uudella vuosikymmenellä verkko-oppimisen edelläkävijänä ja aktiivisena toimijaverkostona Visiolla haluamme viestittää, että pyrimme toimimaan tulevaisuussuuntautuneesti ja verkostomaisesti oppilaitoksissa ja verkostossa. Tavoitteena on, että vuonna 2012 sijoitumme verkko-oppimisen kärkirintamaan sekä verkosto- että oppilaitostasolla. 6. Kehittämisalueet ja kriittiset menestystekijät Näistä ISOverstas tunnistetaan vuonna 2012 ja niissä sen on menestyttävä toteuttaessaan tehtäväänsä visionsa mukaisesti. Uudella vuosikymmenellä verkko-oppimisen edelläkävijänä ja aktiivisena toimijaverkostona Osaaminen Osaaminen on ISOverstaan keskeinen voimavara, jonka vahvistamiseen ja jakamiseen etsitään jatkuvasti uusia keinoja. Kehittäjäyhteisö Kehittäjäyhteisö kokoaa osaamispääoman ja kanavoi sen yhteiseksi hyödyksi verkostossa. Palvelut ISOverstaan palvelut toimivat väylinä osaamisen jakamiseen verkostossa. Päämäärä ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee erilaisia oppilaitoksia. Verkostossa sovelletaan uusinta pedagogista ja teknologista tietoa Päämäärä ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa. Päämäärä ISOverstas tuottaa, kokoaa, ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Kriittiset menestystekijät Innovatiivinen johtajuus ja verkostoituneet työyhteisöt Jatkuvasti uudistuva asiantuntijuus / ammatillisuus Verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö Jakamisen kulttuuri Kriittiset menestystekijät Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevat verkostorakenteet Keskinäinen luottamus, vuorovaikutus ja aktiivinen osallistuminen verkostossa (verkostokyvykkyys) Kriittiset menestystekijät Monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta Verkostotoimintaa ja verkkooppimista edistävät laadukkaat tukipalvelut Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukeva täydennyskoulutus

5 7. Toimenpidesuunnitelma 7.1. Toimenpiteet kehittämisalueilla OSAAMINEN KEHITTÄJÄYHTEISÖ PALVELUT Tuetaan innovatiivista johtajuutta ja työyhteisöjen verkostoitumista järjestämällä täydennyskoulutusta sekä mahdollisuuksia kokemusten vaihtamiseen ja vertaistukeen. Järjestetään täydennyskoulutusta tasapuolisesti eri kohderyhmille ja alueille, esimerkiksi täsmäkoulutuksena oppilaitoksissa. Tarjotaan joustavia osallistumisvaihtoehtoja esimerkiksi virtuaalitilaa hyödyntäen. Edistetään ammatillista uudistumista myös oppilaitoskohtaisten ja muiden kehittämisryhmien avulla. Tarjotaan mahdollisuuksia ja kannustetaan osaamisen monipuoliseen jakamiseen. Vahvistetaan jakamisen kulttuuria luomalla uusia yhteistyökäytänteitä oppilaitoksissa ja verkostossa. Verkko-opintojen ja monipuolistuvien oppimis-ympäristöjen avulla vahvistetaan opiskelijoiden opiskelu- ja työelämävalmiuksia. ISOverstaan jäseniksi otetaan suomalaisten koulutuksenjärjestäjien toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia. Huolehditaan laajentuvan verkoston ja monipuolistuvan verkostotoiminnan jatkuvasta kehittymisestä tulevaisuuden koulutustarpeet huomioiden. Osallistavan organisoitumisen ja sujuvien toimintaprosessien välityksellä tuetaan yhteisöllisyyttä, aktiivista osallistumista ja innovatiivisuutta kehittäjäyhteisössä. Edistetään ammatillista, alueellista ja kollegiaalista verkostoitumista. ISOverstas toimii avoimessa vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa ja seuraa aktiivisesti tulevaisuuden kehitysnäkymiä. Luottamusta rakennetaan ja osallistumista aktivoidaan avoimella viestinnällä, erilaisilla tapaamisilla sekä yhteisillä palveluilla. ISOverstaassa kehitetään monipuolinen, pitkäjänteisesti suunniteltu opetustarjonta. Kurssitarjonnalla mahdollistetaan keskeiset lukio-opinnot opetussuunnitelman mukaisesti. Ammatillisen koulutuksen opetustarjontaa monipuolistetaan vuosittain. Opetustarjonta rakennetaan pääosin edellisen lukuvuoden keväällä. Kurssitarvekartoitus tehdään säännöllisesti. Jatketaan kurssipohjien tuottamista verkoston opettajien käyttöön. Kannustetaan ja perehdytetään opettajia monimediaisten oppimateriaalien tuottamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen. Verkoston palveluja kehitetään käyttäjälähtöisesti ja tarkoituksenmukaisesti uusinta pedagogista ja teknologista tietoa soveltaen. Jatketaan oppilaitosten perehdyttämistä ISOverstaan palveluihin. Tuetaan pedagogisen ja teknisen tuen mallin jalkauttamista oppilaitoksessa. Täydennyskoulutuksen tarvetta kartoitetaan säännöllisesti. Jatketaan koulutusyhteistyötä yliopiston ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.

6 7.2. ISOverstaan tukiprosessit Viestintä ISOverstaan viestintää toteutetaan tavoitteellisesti tiedotussuunnitelman mukaisesti. Avoin ja aktiivinen viestintä on keskeinen osa verkostotoimintaa. Aktiivista viestintää verkko-oppimisesta ja verkostotoiminnasta tarvitaan myös oppilaitoksissa. Henkilöstön sitoutuminen ISOverstaan toimintaan edellyttää sen ymmärtämistä, miksi oppilaitos on mukana ISOverstaassa ja mitä mahdollisuuksia se opettajille tarjoaa. Oppilaitos tiedottaa opiskelijoille ISOverstaan opiskelumahdollisuuksista. Avoin verkostoituminen muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa edellyttää myös aktiivista ulkoista viestintää. Tavoitteena on, että kehittäjäyhteisöjen osaamista ja kokemuksia jaetaan vastavuoroisesti esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntäen. Laatu Laatutyö perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kaikessa toiminnassa kannustetaan jatkuvaan palautteeseen, itsearviointiin ja laatuajatteluun. Toiminnan laatua edistetään yhteisten käytänteiden, mallien ja ohjeiden sekä kurssitarjontajärjestelmän, kurssipalautteiden, vertaistuen, täydennyskoulutuksen ja jaettavien oppimateriaalien avulla. Verkkopalvelujen ja verkkosisältöjen valtakunnallisia ja kansainvälisiä laatukriteerejä seurataan ja noudatetaan tarkoituksenmukaisesti ISOverstaan toiminnassa. Verkko-opetukseen laaditaan omat laatukriteerit. Resurssit Tavoitteena on kestävä talous, jolla turvataan riittävät toiminta- ja henkilöresurssit laadukkaaseen, monipuoliseen ja kustannustehokkaaseen verkostotoimintaan. Jäsenmaksutulojen lisäksi hyödynnetään kehittämistyöhön soveltuvaa hankerahoitusta. ISOverstaan asiantuntemusta voidaan myös myydä maksullisina lisäpalveluina ISOverstaan jäsenille.

7 8. Mittarit Kehittämisalue / Kriittinen menestystekijä Mittari Miten onnistumista mitataan? Tavoite 2012 Mitä tavoittelemme vuoteen 2012 mennessä? Kunkin kehittämisalueen jokaisen menestystekijän kohdalla arvioidaan onnistumista ja kehittymistä kohti päämäärää asteikolla: 1 (vaati paljon kehittämistä) 5 (toimii erinomaisesti) Lisäksi mittareina käytetään ISOverstaan tilastotietoja (jäsenmäärä, opetustarjonta, tuotetut oppimateriaalit, toteutetut koulutukset ja osallistumiset, verkkoympäristöjen käyttäjät). OSAAMINEN 1 5 Innovatiivinen johtajuus ja verkostoituneet työyhteisöt Osallistuminen koulutuksiin ja verkostotapaamisiin Tulevaisuussuuntautuneisuus: näkyykö strategisessa suunnittelussa ja koulun arjessa? Uudet käytänteet, ajan hermoilla olo, nopea reagointi, muutosvalmius Keskinäinen yhteistyö oppilaitoksessa ja verkostossa Verkostoitumisen huomioiminen oppilaitosten vuosisuunnitelmissa / strategioissa Jatkuvasti uudistuva asiantuntijuus / ammatillisuus Verkkoopetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö Osallistuminen koulutuksiin Kehittämisryhmät oppilaitoksissa Laaja-alainen ammattitaito, esimerkiksi erilaisten oppimisympäristöjen hallinta, uudet käytänteet ja opetusmenetelmät Osallistuminen tvt-koulutuksiin Verkko-opetuksen hyödyntäminen opetuksessa Verkko-opiskelun määrä oppilaitoksessa Tuotetut verkkosisällöt, verkko-opetuksen tarjoaminen ISOverstaassa ISOverstaan opetustarjonnan ja verkkosisältöjen hyödyntäminen Verkko-opiskelun huomioiminen vuosisuunnitelmissa ja opetussuunnitelmassa ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti. Verkoston tuottama osaaminen palvelee erilaisia oppilaitoksia. Verkostossa sovelletaan uusinta pedagogista ja teknologista tietoa. Jakamisen kulttuuri Kokemusten jakaminen, yhdessä tekeminen ja yhdessä oppiminen Oppimateriaalien jakaminen, yhteisten kurssipohjien tuottaminen ja hyödyntäminen Osallistuminen ISOverstaan opetustarjonnan kokoamiseen ja hyödyntämiseen

8 KEHITTÄJÄYHTEISÖ 1 5 Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevat verkostorakenteet Keskinäinen luottamus, vuorovaikutus ja aktiivinen osallistuminen verkostossa (verkostokyvykkyys) Hallittu kasvu ja jatkuva uudistuminen Jäsenten vaikuttamismahdollisuus Aktiivinen, osallistava ja luottamusta vahvistava toiminta ISOverstaassa ja muissa verkostoissa Verkoston prosessien joustavuus, toimivuus ja innovatiivisuus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Osallistumisaktiivisuus, verkostotaidot Kokemusten jakaminen, yhteinen pohdinta, yhdessä oppiminen Yhteisöllisyys, luottamusilmapiiri, tasavertainen kumppanuus, avoimuus Osallistuminen opetustarjonnan ja oppimateriaalien kokoamiseen ja hyödyntämiseen ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkkooppimista vuorovaikutuksessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa. PALVELUT 1 5 Monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta ISOverstas tuottaa, kokoaa, ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja. Verkostotoimintaa ja verkkooppimista edistävät laadukkaat tukipalvelut Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukeva täydennyskoulutus Opetustarjonnan monipuolisuus, joustavuus ja tarvelähtöisyys, Verkko-ylioppilas - mahdollisuus, kesäopetus Opetustarjonnan hyödyntäminen, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön edistäminen Laatukriteerien huomioiminen Verkostoa palvelevat oppimisympäristöt, työkalut ja verkkosisällöt Toimivuus ja uudistuminen Palvelujen käyttöönotto ja hyödyntäminen, tyytyväisyys Pedagoginen ja tekninen tuki oppilaitoksissa Tukipalvelujen määrä, laatu ja saatavuus (ISOverstas/oppilaitos) Täydennyskoulutuksen määrä, laatu ja saatavuus, tarvelähtöisyys Tvt:n opetuskäyttö Verkko-opetuksen vakiintuminen osaksi opetusta ja opiskelua Verkostoyhteistyön aktivoituminen

9 9. Strategian toteutuminen ja arviointi ISOverstaan strategian toteutus on strategian mukaista toimintaa ja voimavarojen suuntaamista kaikilla verkoston osa-alueilla ja tasoilla. Toteutumisesta ja arvioinnista vastaa ISOverstas yhdessä oppilaitosten kanssa. Strategian onnistunut toteuttaminen edellyttää muutosvalmiutta ja strategista kyvykkyyttä, joka ilmenee yhteisenä tahtotilana ja strategian suuntaisina valintoina ISOverstaassa ja oppilaitoksissa. Keskeistä on johtajuus ja viestintä sekä seuranta ja siitä oppiminen. ISOverstaan strategia otetaan käyttöön Johtaminen Strategian toteutus on ennen muuta verkostojohtamista, jossa korostuvat monet roolit ihmisten ja asioiden johtamisessa. Ihmisten johtamisessa on keskeistä luottamuksen ja yhteisöllisyyden rakentaminen, erilaisten voimavarojen aktivointi ja kokoaminen, mahdollisuuksien avaaminen sekä verkostomaisen toimintakulttuurin luominen. Asiajohtamisen pääpaino on toiminnallisen perustan luomisessa, strategiavalinnoissa, prosessien läpiviennissä, resurssien ja osaamisen kehittämisessä sekä seurannassa. ISOverstaassa tuetaan verkostojohtajuutta vertaistuen ja täydennyskoulutuksen avulla. Strategian käyttöönottoa tuetaan myös kannustamalla oppilaitoksia verkostostrategioiden ja verkko-opetuksen kehittämissuunnitelmien laatimiseen osana omaa strategiatyötään. Tavoitteena on, että kaikki oppilaitokset laativat tai päivittävät verkko-opetuksen kehittämissuunnitelmansa vuoden 2010 aikana. Samalla vahvistetaan tietoisuutta ja sitoutumista verkostotoimintaan. Viestintä Viestintä on keskeinen osa strategian toimeenpanoa sekä verkostossa että oppilaitoksen sisällä. Onnistunut viestintä johtaa strategian tietämiseen, ymmärtämiseen ja hyväksymiseen, mutta myös strategian edellyttämän osaamisen vahvistamiseen ja soveltamiseen omassa työssä. ISOverstaassa strategiaa levitetään verkkomuodossa, painotuotteina ja esittelyinä (PowerPointesitykset oppilaitosten käyttöön). Strategian sisäistämistä edistetään myös erilaisissa verkostotapaamisissa, koulutuksissa ja tiedottamisessa. Opiskelijoiden aktivoimiseksi ja perehdyttämiseksi verkko-opintoihin laaditaan opiskelijoille suunnattu verkko-opiskelun opas. Suosittelemme myös verkko-oppimisen sisällyttämistä uusien opiskelijoiden perehdyttämisopintoihin oppilaitoksissa. Strategian seuranta, arviointi ja oppiminen Strategian toteutumisen seuranta kohdistuu strategian keskeisille osa-alueille. Seuranta kohdistuu myös ympäristön muutoksiin ja kehitystrendeihin, jotka olivat strategian perusolettamuksina ja lähtökohtina. Seurantaan ja arviointiin perustuva oppiminen edistää kehittäjäyhteisön jatkuvaa uusiutumista. Strategiatyön pohjaksi toteutettiin lähtötilannekartoitus tammikuussa Strategian toteutumisen seurantaa varten on nimetty arviointiryhmä, jossa on jäseniä sekä valmistelutyöhön osallistuneesta strategiaryhmästä että sen ulkopuolelta. Arviointiryhmä kokoontuu vuosittain huhtikuussa ja marraskuussa. Strategian mittariston pohjalta laaditaan keväällä 2010 arviointilomake, jolla vuosittain (loka-marraskuussa) kerätään oppilaitosten arviot strategian toteutumisesta oppilaitoksen näkökulmasta. Oppilaitosarvioiden ja ISOverstaan tilastojen pohjalta arviointiryhmä tuottaa vuosittain arviointiraportin toimenpide-ehdotuksineen. Strategian toteutumista seurataan myös erilaisissa verkostotapaamisissa. Visiovuonna 2012 toteutetaan kaikkia osapuolia koskeva verkkokysely.

10 Liite 1. Strategiatyön eteneminen ISOverstaan vakiintunut toiminta käynnistyi , jolloin ISOverkosto hankkeessa rakennettu yhteistyöverkosto palveluineen avattiin valtakunnalliseksi kehittäjäyhteisöksi. Lähtökohtana oli, että toimintastrategia rakennetaan yhdessä jäsenoppilaitosten kanssa. Strategiavalmistelu käynnistyi yhteisellä keskustelulla johtoryhmän strategiaseminaarissa Kehittämisalueita kartoitettiin ja konkretisoitiin rehtoreiden, yhteyshenkilöiden ja koulusihteerien kanssa kouskuttamispäivänä. Strategiatyön valmistelua varten nimettiin strategiatyöryhmä (johtoryhmän kokous ). Nopeasti muuttuvan toimintaympäristön takia visiointivuodeksi sovittiin Strategiaryhmän jäsenet: Lukiokoulutus Sinikka Häyrinen (Joroinen, Rantasalmi, Juva) Aune Kariluoto (Kajaani) Martti Keinänen (Kuopio) Panu Ruoste (Lohja) Jaana Ruuskanen (Vesanto) Kyösti Värri (Kitee) Ammatillinen koulutus: Mauno Heikkinen (KAO) Irja Härmälä (SAMI) Vesa Miettinen (YSAO) Maria Alppisara (KEUDA) Markku Jokela, varalla Anni Virnes, alkaen Tarja Vainionpää (SAKKY) ISOverstas: Leena Suonio (valmistelija ja sihteeri), Anu Wulff 10

11 Työkokoukset: , , (mukana myös johtoryhmä), , , Kokousten tuotokset kerättiin Tuplatiimi-taululle tai fläppipapereille, joista ne siirrettiin digikuvien välityksellä Power- Point-esityksiin jatkotyöstöä varten. Lopullista strategiatekstiä tuotettiin myös yhteistoiminnallisesti ( niin, että työryhmäläiset kommentoivat koordinaattorin kirjoittamaa pohjatekstiä. Strategiatyön pohjaksi toteutettiin tammikuussa 2009 toimintaa ja palveluja arvioiva verkkokysely, joka suunnattiin eri kohderyhmille oppilaitoksissa. Samalla kartoitettiin osapuolten näkemyksiä tulevaisuuden tarpeista ja strategiasta. Oppilaitoskentän osallistamista strategiatyöhön tapahtui myös aluekokouksissa, kouskuttamispäivinä sekä aktiivisella tiedottamisella. Työryhmän tuloksista raportoitiin säännöllisesti johtoryhmälle. Strategiatyössä ennakoitiin lähivuosien muutostrendit osaamisen, oppimisen, teknologian, rakenteiden ja talouden alueilla. Oletuksena pidettiin toisen asteen koulutuksen tutkintotavoitteisuutta ja monipuolista yhteistyötä. Lähitapaamisten ja yhteisöllisyys-pyrkimyksen oletettiin säilyvän opetuksessa myös lähivuosina. Lähtökohdaksi oletettiin kuitenkin jatkuva muutos, jonka ennakointi ja kohtaaminen proaktiivisesti on ISOverstaan keskeinen haaste. Liite 2. Kirjallisuus Grönroos, M., (2003). Mahdollisuuksien aika. Transatlanta Oy, Vammala Hakanen, M., Heinonen, U., Sipilä, P., (2007). Verkostojen strategiat. Edita Prima Oy, Helsinki Kamensky, M., (2000). Strateginen johtaminen. Kauppakaari, Helsinki Ståhle, P., Laento, K., (2000), Strateginen kumppanuus. WS Bookwell Oy, Porvoo Vartiainen, M., Kokko, N., Hakonen, M., (2004), Hallitse hajautettu organisaatio. Talentum, Helsinki Kansalliset strategiat, esimerkiksi Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia (2006). OPM. Koulutus ja tutkimus (2007). OPM. 11

12 Uudella vuosikymmenellä verkko-oppimisen edelläkävijänä ja aktiivisena toimija-verkostona Osaaminen Kehittäjäyhteisö Palvelut Asiakaslähtöisyys Yhdenvertaisuus Päämäärä ISOverstaassa sovelletaan verkostojohtamista ja henkilöstö toimii verkostoituneesti Verkoston tuottama osaaminen palvelee erilaisia oppilaitoksia Verkostossa sovelletaan uusinta pedagogista ja teknologista tietoa Menestystekijät Innovatiivinen johtajuus ja verkostoituneet työyhteisöt Jatkuvasti uudistuva asiantuntijuus/ammatillisuus Verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö Jakamisen kulttuuri Päämäärä ISOverstas toimii aktiivisena ja luotettavana verkostona kehittäen verkko-oppimista vuorovaikutteisessa muiden kehittäjäyhteisöjen kanssa. Menestystekijät Yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevat verkostorakenteet Keskinäinen luottamus, vuorovaikutus ja aktiivinen osallistuminen verkostossa (verkostokyvykkyys) Päämäärä ISOverstas tuottaa, kokoaa, ylläpitää ja jakaa laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluja Menestystekijät Monipuolinen, pitkäjänteinen ja vetovoimainen opetustarjonta Verkostotoimintaa ja verkkooppimista edistävät laadukkaat tukipalvelut Ammatillista uudistumista ja verkostoitumista tukeva täydennyskoulutus Yhteisöllisyys Innovatiivisuus Aktiivinen viestintä Jatkuva laatutyö Kestävä talous ISOverstas on verkko-oppimisen valtakunnallinen kehittäjäyhteisö. Verkosto tukee toisen asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten ja koulutuksenjärjestäjien onnistumista niiden omassa koulutustehtävässä.