Arvioinnin tehnyt Säde Pirttimäki 1 TAUSTATIEDOT. Osaava-kehittämishankkeen nimi *

Transkriptio

1 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely vuonna 2010 valtionavustuksen saaneille hankkeille Osaavasti ISOverstas verkko-oppimisen edelläkävijä ja aktiivinen toimijaverkosto Arvioinnin tehnyt Säde Pirttimäki 1 TAUSTATIEDOT Osaava-kehittämishankkeen nimi Osaava ISOverstas - verkko-oppimisen edelläkävijä ja aktiivinen toimijaverkosto Avustuksen hakija ( hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) Organisaatio

2 Kuopion kaupunki / koulutuspalvelukeskus Sähköposti Toiminnasta vastaavan yhteyshenkilön sähköposti. sade.pirttimaki@kuopio.fi Valitse kieli Suomi Ruotsi Rahoituksen myöntänyt aluehallintovirasto Etelä-Suomen Itä-Suomen Lapin Lounais-Suomen Länsi- ja Sisä-Suomen

3 Pohjois-Suomen Ruotsinkielisen opetustoimen yksikkö Alue(et), jolla verkosto ensisijaisesti toimii Etelä-Suomen avi Itä-Suomen avi Lapin avi Lounais-Suomen avi Länsi-ja Sisä-Suomen avi Pohjois-Suomen avi Ruotsinkielisen yksikön toiminta-alue Hankeessa kohteena olevan opetushenkilöstön määrä verkostossa begin_of_the_skype_highlighting end_of_the_skype_highlighting yli 1000

4 Rahoituspäätös hankkeelle saatu KEHITTÄMISTOIMINNAN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEN ARVIOINTI Ohjausryhmän ja verkoston arviointi kolmen tärkeimmän tavoitteen toteutumista (katso tavoitteet OSAAVAhakemuksen kohdasta 6). 2.1 Tavoite 1 Tavoite 1: Verkostojen kehittäminen ja ylläpito: - A. ISOverstas-kehittäjäyhteisön aktivointi, verkostokyvykkyyden vahvistaminen ja yhteisöllisyyttä tukevien rakenteiden kehittäminen. Edistetään pedagogisen ja teknisen tuen mallin rakentumista ja kollegiaalista verkostoitumista. - B. Tuetaan ISOverstaan strategian käyttöönottoa, toteutumista ja toteutumisen arviointia. Samalla edistetään koulukohtaisten verkostostrategioiden ja verkko-opetuksen kehittämissuunnitelmien tuottamista. Strategiatyölllä vahvistetaan erityisesti ruohonjuuritason opettajien verkostomaisen toimintakulttuurin kehittymistä ja tietoyhteiskuntataitoja. Myös sosiaalisen median strategian laatimista tuetaan. - C. Edistetään kehittäjäyhteisön jatkuvaa uudistumista hankkimalla verkoston käyttöön uusinta pedagogista ja teknologista tietoa.

5 - D. ISOverstaan täydennyskoulutusta kehitetään menetelmällisesti ja sisällöllisesti. Osaamis- ja koulutustarvekartoitusten avulla tuetaan täydennyskoulutuksen suunnittelua ja kehittämistä tarvelähtöisesti työelämän tarpeet huomioiden. Alueellista saavutettavuutta ja joustavia osallistumisen muotoja edistetään hajauttamalla koulutusta eri maakuntiin sekä tarjoamalla virtuaaliosallistumisen mahdollisuuksia, verkkokursseja, videotallenteita ja podcasteja. Virtuaaliosallistumisen ja verkko-opiskelun yhteydessä opettaja oppii myös yleisiä tietoyhteiskuntataitoja, kuten verkkovuorovaikutusta ja tietotekniikkaa. Mahdollisuus osallistua koulutukseen omalta koneelta helpottaa osallistumista ja samalla edistää erityisesti harvoin koulutukseen osallistuvien koulutushalukkuutta. Erilaisten verkkoympäristöjen käyttöä täydennyskoulutuksen tukena ja kokemusten jakamisessa lisätään ja virtuaalisia Verkko-VESO-toteutuksia joustavaan kouluttautumiseen kehitetään edelleen. Tavoite on saavutettu hankesuunnitelman mukaan osittain hankesuunnitelman mukaan ei vielä käynnistynyt ei ollenkaan saavutettu 2.2 Tavoite 2 Tavoite 2: Ohjelman painoalueiden mukainen täydennyskoulutus (sis. harvoin osallistuneet ja yli 55v.) - 1. Opetuksen laatutyö

6 1A. OSAAVA-hankkeemme tavoitteena on tukea laatukriteerien käyttöönottoa ja pedagogisesti mielekästä soveltamista ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa. 1B. Tavoitteena on myös yksilöllisten opiskelupolkujen mahdollistaminen ja toisen asteen yhteistyön lisääminen laadukkaan ja monipuolisen verkko-opetustarjonnan avulla. Verkko-oppimisen tueksi laaditaan verkkoopiskeluopas yhteisöllisessä koulutusprosessissa opinto-ohjaajien ja opettajien kanssa Työhyvinvointi ISOverstaan kehittäjäyhteisön ja täydennyskoulutuksen tavoitteena on tukea yhteisöllisen, verkostoituneen ja jatkuvasti uudistuvan toimintakulttuurin vahvistumista ISOverstaan oppilaitoksissa. Kollegiaalinen jakaminen ja uudistuva asenne edistävät työssä jaksamista ja työhyvinvointia Tietoyhteiskuntaosaaminen 3A. Verkko-opetuksen vakiinnuttaminen oppilaitoksen arkeen varmistamalla, että jokaisella opettajalla on perusvalmiudet tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseksi omassa opetuksessaan 3B. Verkko-opetuksen ja sisältötuottamisen monipuolinen osaaminen ja aktiivinen käyttö, mm. sosiaalisen median opetuskäytön mahdollisuuksien hyödyntäminen 3C. Oman ja jaetun verkko-opettajuuden tunnistaminen ja kehittäminen erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Uuden opsin käyttöönoton tukeminen. 3D. Uusimman pedagogisen ja teknologisen tiedon soveltaminen 3E. Tavoitteena on erityisesti tietoyhteiskuntataitojen perusosaamisen vahvistaminen kouluyhteisöissä. Tietoyhteiskuntaosaamisen täydennyskoulutuksella tavoitellaan tilannetta, jossa opettajilla olisi mahdollisimman matala kynnys lähteä soveltamaan sähköisiä työkaluja ja verkkopohjaisia menetelmiä. Tämä edellyttää käytännönläheistä koulutusta ja helppokäyttöisiä työkaluja. Koulutuksissa hyödynnetään mm. kahdensuuntaisen mentoroinnin mallia, jossa vastavuoroisesti jaetaan kokeneen opettajan laaja-alaista asiantuntijuutta ja aloittelevien opettajien tvt-osaamista. Tavoite on saavutettu hankesuunnitelman mukaan osittain hankesuunnitelman mukaan

7 ei vielä käynnistynyt ei ollenkaan saavutettu 2.3 Tavoite 3 Tavoite 3: Sivistys- ja oppilaitosjohdossa toimivien täydennyskoulutus A. Keskeistä on verkostojohtajuuden ja innovatiivisen johtamisen sisäistäminen ja soveltaminen sekä verkkoviestinnän ja sosiaalisen median hyödyntäminen johtajan työssä. B. Tavoitteena on myös vahvistaa johtajien kollegiaalista yhteistyötä ja vertaistukea kehittäjäyhteisössä. Tavoite on saavutettu hankesuunnitelman mukaan osittain hankesuunnitelman mukaan ei vielä käynnistynyt ei ollenkaan saavutettu 2.4 Lisäselvityksiä / perusteluja

8 Kirjoita onnistumiset / epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa. Tavoite 1: Verkostojen kehittäminen ja ylläpito- onnistumiset ja epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa Onnistumisia: Tavoite A - Arviointikyselyiden mukaan verkostoyhteistyö on toiminut hyvin. Vahvuutena ovat innovatiivisuutta ja luottamusta tukevat verkostorakenteet. Verkoston jäsenillä on hyvät vaikuttamis- ja kehittämismahdollisuudet ja yhteydenpito jäseniin on säännöllistä. - ISOverstaan kehittäjäyhteisöä on saatu aktivoitua, lisätty verkostokyvykkyyttä ja yhteisöllisyyttä perustamalla uusia yhteisöllistä toimintaa tukevia verkkoympäristöjä erilaisin sosiaalisen median työkaluin mm. posterousblogit, Facebook ja blogi- vertaisfoorumit. - Hankkeen tuella on rakennettu pedagogisen ja teknisen tuen malli, jossa oppilaitoskohtaiset vertaistuet tukevat oppilaitoksen henkilöstöä suunnitelmallisesti tai spontaanisti. Pedagogisen ja teknisen tuen mallia on rakennettu koulutus- ja valmennusprosessina. - Oppilaitoskohtaisten verstastukien valmennuspäivä on järjestetty verkoston eri alueilla systemaattisesti valmentaen verstastukia toisen ihmisen kohtaamiseen ja verkkotyökalujen käyttöön. - Vertaisverkkofoorumeja on perustettu yhteensä kahdeksan Facebook- ryhmiin ja yksi blogi vertaisfoorumi. Vertaisverkkofoorumin luomisessa on otettu huomioon kullekin koulutusalalle tai aineryhmälle luonteva toimintaympäristö. - Aineryhmäkohtaisia seminaareja järjestettiin taito- ja taideaineisiin, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opettajille, matematiikan sekä liiketalouden, kielten ja äidinkielen opettajille. Epäonnistumiset/ haasteet Tavoite A: - Haasteena on vertaisfoorumien aktiivinen ylläpitäminen ja motivointi asiantuntijuuden jakamiseen. Vertaisfoorumit ovat vasta alussa, toiminta jatkuu. Vertaisfoorumit vaativat aktiivista ylläpitoa. - Haasteena on verkoston laajuus, joten uusia yhteistyön muotoja ja rakenteellisia uudistuksia tarvitaan edelleen. - Pedagogisen ja teknisen tuen malli toimii, mutta verstastuet tarvitsevat jatkuvaa tukea verkkotyökalujen uudistumisessa ja osaamisen syventämisessä ja siten verstastukien syventävää koulutusta tarvitaan jatkossakin

9 Tavoite B: Onnistumisia - Hankkeen aikana tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman mallipohja valmistui ja se oli hyödynnettävissä oppilaitoksissa ja alueellisessa strategiatyössä. - Koulukohtainen verkko-opetuksen ja tvt:n kehittämissuunnitelma oli verkoston oppilaitoksista 7%:lla valmis ja 55%:lla valmistelu oli käynnissä syksyllä ISOverstaan vuosittain toteutetut arviointikyselyt toimivat itsearviointina oppilaitosten omalle strategiatyölle - Strategiatyön käyttöönoton ja toteutumisen tukemiseksi järjestettiin seminaareja ja arviointipäiviä Haasteita tavoitteen B osalta: - Tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevan suunnitelman työstämisen tukeminen vielä niissä oppilaitoksissa joissa suunnitelman tekeminen ei ole vielä käynnistynyt (38% verkoston oppilaitoksista). Tavoite C: Onnistumisia - uusimman pedagogisen ja teknologisen tiedon hankkimiseksi verkoston käyttöön ISOverstaan avainhenkilöt osallistuivat kotimaisiin koulutuksiin ja raportointi on tapahtunut sosiaalisen median välinein, jolloin tieto on saatu suoraan jakoon verkoston jäsenille. Haasteita tavoitteen C osalta: - ulkomaisiin konferensseihin resurssit eivät antaneet myöten osallistua. Tavoite D: Onnistumisia: - Uusien joustavien täydennyskoulutusmenetelmien kehittäminen ja sisällöllinen monipuolistaminen tarvelähtöisesti sujui hyvin ja jatkuu edelleen. Täydennyskoulutuksen tavoitteiden mukaisesti on vahvistettu verkostomaista toimintakulttuuria. - kaikki toteutuneet koulutukset ovat palautteiden perusteella vastanneet tarpeisiin. Lisäksi ISOverstaan strategian arviointikyselyjen (syksyllä 2010 ja 2011) yhteydessä on kartoitettu verkoston oppilaitosten koulutustarpeita. - lähes kaikkiin koulutuksiin on voinut osallistua virtuaalisesti ja asiantuntijan luvalla tilaisuudet on myös tallennettu - virtuaaliosallistumista on tuettu uusittujen kuvin ja tekstein varustetuin ohjein

10 - kehitettiin Verkko-VESO toteutuksia uusilla teemoilla (verkkoviestintä). - Täsmä- ja räätälöityjä koulutuksia on markkinoitu tehostetusti ja koulutuksia on pidetty eri maakunnissa. Haasteet taovitteen D osalta: - koulutuksia tulee vieläkin enemmän hajauttaa verkostossa ja koulutusten suunnitteluun varattava entistä enemmän aikaa, jotta ne voidaan räätälöidä suoraan oppilaitoksen opettajien tarpeisiin - kaikkiin koulutuksiin ei riitä osallistujia etenkin mikäli virtuaaliosallistuminen ei ole mahdollista - riviopettajien osallistumisen aktivointia koulutuksiin tarvitaan edelleen lisää Tavoite 2: Ohjelman painoalueiden mukainen täydennyskoulutus - onnistumiset ja epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa Laatutyössä onnistumisia: Opetuksen laatutyössä on edetty suunnitelmien mukaisesti. Opetuksen laatukriteerien lopputyöstämiseksi pidettiin työpajapäivä elokuussa Laatukriteerit muokattiin kolmelle eri tasolle (ISOverstas, oppilaitos, opettaja) tavoiteväittäminä (+opettajille kysymyksinä). Laatuseminaari pidettiin Laatukriteerit ovat valmiit ja niiden levittäminen on aloitettu. Opinto-ohjaajille ja opettajille toteutettiin koulutuksia joissa käytiin läpi opinto-ohjaajalle tärkeitä verkkotyökaluja, pohdittiin ohjauksen laatua ja verkon mahdollisuuksia ohjauksen tukena. Lisäksi tutustuttiin ura- ja rekrytointiohjauksen työkalupakkiin ja aloitettiin rakentaa opiskelijalle verkko-opiskeluopasta. Verkko-opetustarjonta koettiin kattavaksi ja runsaaksi ja se on edistänyt toisen asteen yhteistyötä niin että lukiolaisille on pystytty tarjoamaan myös ammatillisia kursseja, ja toisin päin. Haasteita laatutyössä: - verkko-opetustarjontaan kaivataan lisää ammatillisen opetuksen kursseja - verkko-opetustarjonnan markkinointia ja tiedottamista tehostettava - verkko-opetustarjonnan laadun kehittämisessä edelleen työtä Onnistumisia työhyvinvointiosiossa:

11 Työhyvinvoinnin osalta jatkettiin täydennyskoulutuksen avulla kollegiaalisen verkostoitumisen ja vertaisryhmien tukemista ja sitä kautta työssä jaksamisen tukemista. Kollegiaalisen verkostoitumisen ja vertaisryhmien tukemiseksi ja näin välillisesti työssä jaksamisen tukemiseksi on järjestetty koulutusalakohtaisia ja aineryhmäkohtaisia seminaareja ja vertaisverkkofoorumeja. Onnistumisia tietoyhteiskuntaosaamisessa: Tietoyhteiskuntaosaamisen edistämiseksi toteutettiin runsaasti koulutuksia. Oppilaitoskohtaiset täsmäkoulutukset ovat olleet suosittuja. Koulutuksissa, ohjauksessa ja tukipalveluissa on otettu huomioon Moodlen ja sosiaalisen median työkalujen yhteensovittaminen. Täsmäkoulutusta oppilaitosten henkilöstölle on toteutettu erityisesti Moodle-osaamisessa ja verkkotyökalujen käytössä. Myös tekniikan haltuun ottamisen ja helppokäyttöisyyden edistämiseksi on järjestetty oppilaitoskohtaisia ja yleisiä koulutuksia sekä laadittu ohjeistusta. Lisäksi ISOverstaan palveluiden käyttöön on opastettu ISOverstaan aluekokouksissa ja Verkko-VESO:ssa sekä oppilaitoskohtaisissa VESO päivissä. Verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen perusteet sekä Sosiaalisen median mahdollisuudet nettisukupolven opettamisessa koulutukset toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lyhyitä virtuaalitietoiskuja pidettiin suunnitellusti ja tietoiskuja lisättiin kysyntään vastaamiseksi. Mobiileja oppimisen mahdollisuuksia edistäviä koulutuksia pidettiin. Opettajien yhteiseen käyttöön rakennettujen kurssipohjien päivittämistyö uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi toteutui osittain. Yleisten tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen toteutui toteutussuunnitelmien mukaisesti. Haasteita: - Ammatillisen verkko-opettajuuden tukemiseksi järjestetty koulutus ei toteutunut ilmoittautujamäärän vähäisyyden takia - Opettajien yhteiseen käyttöön rakennettujen kurssipohjien päivittämistyö uusien ammatillisten opetussuunnitelmien mukaisiksi vaatii vielä työtä - Monimediaisen opetuksen tukeminen -koulutus peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. - Käytännön toimijoiden (riviopettajien) osallistumisaktiivisuudessa koulutuksiin parantamista

12 Tavoite 3: Sivistys- ja oppilaitosjohdossa toimivien täydennyskoulutus - onnistumiset ja epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa Onnistumiset Sivistys ja oppilaitosjohdossa toimivien täydennyskoulutus: Alueellisia kokouksia on pidetty kussakin verkoston eri maakunnassa. Benchmarking-toiminta on ollut aktiivista ja muun muassa matka läpi verkoston, Kainuusta Hankoon, toteutettiin toukokuussa 2011, mikä lisäsi merkittävästi verkoston avainhenkilöiden keskinäistä asiantuntijuuden jakamista ja yhteistyötä. Bencmarking-toiminta kasvoi mm. vastaanottamalla vieraita sekä jakamalla hyviä käytäntöjä eri hankkeista ja käytännöistä seminaareissa. Haasteet: - verkostojohtajuuden koulutus peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia - vertaisverkkofoorumi johtajille toteutuu aluekokouksissa, mutta sähköinen foorumi vaatii vielä miettimistä 3 YHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLIN LUOMINEN VERKOSTOLLE 3.1 Ohjausryhmä ja verkosto arvioivat yhdessä sitä, miten tähän mennessä on onnistuttu osaamisen kehittämistä tukevien rakenteiden, työjaon ja suunnitelmallisen toiminnan kehittämisessä. (TÄMÄ Vaihtoehto) verkosto toimii erinomaisesti ja jatkamme yhteistyötä myös hankkeen jälkeen toimintamallin kehittäminen etenee hyvin toimintamalli on jossain määrin kehittynyt kehittämisessä ei ole vielä onnistuttu

13 3.2 Lisäselvityksiä / perusteluja Kirjoita onnistumiset / epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa. - kaikkia verkoston oppilaitoksia ei ole saatu sitoutettua osaamisen kehittämistä tukevien rakenteiden, työnjaon ja suunnitelmallisen toiminnan kehittämiseen, aktivointia siis edelleen tarvitaan 4 OSAAMISEN KEHITTÄMISEN SUUNNITELMALLISUUDEN VAHVISTAMINEN Ohjausryhmän ja verkoston jäsenten arviointi siitä, miten opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen / täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta on onnistuttu vahvistamaan tehtyjen osaamistarvekartoitusten ja kehittämissuunnitelmien sekä kehityskeskustelukäytäntöjen ja seurannan kehittämisen avulla. 4.1 Kehityskeskustelukäytäntöjä kehittämällä erittäin paljon paljon jossain määrin ei ole käytetty

14 4.2 Osaamistarvekartoituksia hyödyntämällä erittäin paljon paljon jossain määrin ei ole käytetty 4.3 Opetushenkilöstön koulutus- ja kehittämissuunnitelmien avulla erittäin paljon paljon jossain määrin ei ole käytetty 4.4 Osaamisen kehittämisen/täydennyskoulutuksen seurantaa kehittämällä erittäin paljon paljon jossain määrin

15 ei ole käytetty 4.5 Lisäselvityksiä / perusteluja Kirjoita onnistumiset / epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa. - kehityskeskustelukäytäntöjen kehittäminen ei ole ollut hankkeessamme tavoitteena - koulutuksia on järjestetty osaamistarvelähtöisesti (esim. vierihoitopäivät) - Palautteet on kerätty järjestelmällisesti 5 TOTEUTETUN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN / TÄYDENNYSKOULUTUKSEN TARVELÄHTÖISYYDEN VAHVISTAMINEN Ohjausryhmän ja verkoston jäsenten arviointi siitä, miten toteutunut täydennyskoulutus ja kehittämistoiminta on vastannut 5.1 työntekijän tarpeita erinomaisesti hyvin

16 jossain määrin ei ole onnistuttu 5.2 työyhteisön tarpeita erinomaisesti hyvin jossain määrin ei ole onnistuttu 5.3 työnantajan tarpeita erinomaisesti hyvin jossain määrin ei ole onnistuttu 5.4 Lisäselvityksiä / perusteluja Kirjoita onnistumiset / epäonnistumiset tavoitteiden saavuttamisessa.

17 - tietoyhteiskuntavalmiuksia koskeva kehittämissuunnitelman mallipohja on rakennettu ja levitetty verkostolle - benchmarkkaus toiminta on ollut aktiivista, mutta jakamisen kulttuurin edistämisessä on edelleen tehtävää. - täydennyskoulutustarjonta on kattava, runsas ja joustavia osallistumismahdollisuuksia tarjoava. Opettajien aikaja sijaispula hankaloittaa koulutuksiin osallistumista. - Toteutunut täydennyskoulutus ja kehittämistoiminta on vastannut pääosin tavoitteita. Eri oppiaineiden opettajille löytyy koulutusta ja mutta lisää kaivataan. - haasteena koulutustarjonnan levittäminen/hajauttaminen laajemmin ympäri verkostoa ja edelleen osallistumismahdollisuuksien laajentaminen esim virtuaaliyhteyksin 6 OPETUKSEN LAATUTYÖN, TYÖHYVINVOINNIN JA HENKILÖSTÖN TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN Ohjausryhmän ja verkoston jäsenten arviointi siitä, miten hyvin hankkeessa on tähän mennessä edistytty Osaava ohjelman mukaisissa tavoitteissa. 6.1 Opetuksen laatutyö tavoitteessa on edistytty erinomaisesti

18 tavoitteessa on edistytty hyvin tavoitteessa on edistytty tyydyttävästi tavoitteessa on edistytty heikosti ei ole hankkeen tavoitteena 6.2 Henkilöstön työhyvinvointi (työmotivaatio ja työssä jaksamisen edistäminen) tavoitteessa on edistytty erinomaisesti tavoitteessa on edistytty hyvin tavoitteessa on edistytty tyydyttävästi tavoitteessa on edistytty heikosti ei ole hankkeen tavoitteena 6.3 Henkilöstön tietoyhteiskuntaosaamisen kehittäminen tavoitteessa on edistytty erinomaisesti tavoitteessa on edistytty hyvin tavoitteessa on edistytty tyydyttävästi tavoitteessa on edistytty heikosti

19 ei ole hankkeen tavoitteena 6.4 Lisäselvityksiä / perusteluja Aikaisemmasta tekstistä ks. tavoite otetaan copy pastena tähän!! siispä tässä samat kuin kohdassa 2.4. Opetuksen laatutyössä on edetty suunnitelmien mukaisesti. Opetuksen laatukriteerien lopputyöstämiseksi pidettiin työpajapäivä elokuussa Laatukriteerit muokattiin kolmelle eri tasolle (ISOverstas, oppilaitos, opettaja) tavoiteväittäminä (+opettajille kysymyksinä). Laatuseminaari pidettiin Laatukriteerit ovat valmiit ja niiden levittäminen on aloitettu. Opinto-ohjaajille ja opettajille toteutettiin koulutuksia joissa käytiin läpi opinto-ohjaajalle tärkeitä verkkotyökaluja, pohdittiin ohjauksen laatua ja verkon mahdollisuuksia ohjauksen tukena. Lisäksi tutustuttiin ura- ja rekrytointiohjauksen työkalupakkiin ja aloitettiin rakentaa opiskelijalle verkko-opiskeluopasta. Verkko-opetustarjonta koettiin kattavaksi ja runsaaksi ja se on edistänyt toisen asteen yhteistyötä niin että lukiolaisille on pystytty tarjoamaan myös ammatillisia kursseja, ja toisin päin. Haasteita: - verkko-opetustarjontaan kaivataan lisää ammatillisen opetuksen kursseja - verkko-opetustarjonnan markkinointia ja tiedottamista tehostettava - verkko-opetustarjonnan laadun kehittämisessä edelleen työtä

20 Työhyvinvoinnin osalta jatkettiin täydennyskoulutuksen avulla kollegiaalisen verkostoitumisen ja vertaisryhmien tukemista ja sitä kautta työssä jaksamisen tukemista. Kollegiaalisen verkostoitumisen ja vertaisryhmien tukemiseksi ja näin välillisesti työssä jaksamisen tukemiseksi on järjestetty koulutusalakohtaisia ja aineryhmäkohtaisia seminaareja ja vertaisverkkofoorumeja. Tietoyhteiskuntaosaamisen edistämiseksi toteutettiin runsaasti koulutuksia. Oppilaitoskohtaiset täsmäkoulutukset ovat olleet suosittuja. Koulutuksissa, ohjauksessa ja tukipalveluissa on otettu huomioon Moodlen ja sosiaalisen median työkalujen yhteensovittaminen. Täsmäkoulutusta oppilaitosten henkilöstölle on toteutettu erityisesti Moodle-osaamisessa ja verkkotyökalujen käytössä. Myös tekniikan haltuun ottamisen ja helppokäyttöisyyden edistämiseksi on järjestetty oppilaitoskohtaisia ja yleisiä koulutuksia sekä laadittu ohjeistusta. Lisäksi ISOverstaan palveluiden käyttöön on opastettu ISOverstaan aluekokouksissa ja Verkko-VESO:ssa sekä oppilaitoskohtaisissa VESO päivissä. Verkko-opetuksen suunnittelun ja toteutuksen perusteet sekä Sosiaalisen median mahdollisuudet nettisukupolven opettamisessa koulutukset toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lyhyitä virtuaalitietoiskuja pidettiin suunnitellusti ja tietoiskuja lisättiin kysyntään vastaamiseksi. Mobiileja oppimisen mahdollisuuksia edistäviä koulutuksia pidettiin. Opettajien yhteiseen käyttöön rakennettujen kurssipohjien päivittämistyö uusien opetussuunnitelmien mukaisiksi toteutui osittain. Yleisten tietoyhteiskuntavalmiuksien tukeminen toteutui toteutussuunnitelmien mukaisesti. Haasteita: - Ammatillisen verkko-opettajuuden tukemiseksi järjestetty koulutus ei toteutunut ilmoittautujamäärän vähäisyyden takia - Opettajien yhteiseen käyttöön rakennettujen kurssipohjien päivittämistyö uusien ammatillisten opetussuunnitelmien mukaisiksi vaatii vielä työtä - Monimediaisen opetuksen tukeminen -koulutus peruuntui vähäisen osallistujamäärän takia. - Käytännön toimijoiden (riviopettajien) osallistumisaktiivisuudessa koulutuksiin parantamista 7 VÄHÄN KOULUTUSTA SAANEIDEN ERITYISRYHMIEN TAVOITTAMINEN Ohjausryhmän ja verkoston jäsenten arviointi siitä, missä määrin hankkeessa on onnistuttu tavoittamaan ja tarjoamaan

21 täydennyskoulutusta ja muita osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia Osaava-ohjelmassa erityisinä kohderyhminä oleville tuntiopettajille, yli 55-vuotiaille ja vähän täydennyskoulutukseen aiemmin osallistuneille opetushenkilöstölle. Vuonna 2010 aloittaneissa hankkeissa erityisenä kohderyhmänä ovat olleet myös johtamisen tehtävissä toimivat. 7.1 Hankkeessamme on tavoitettu erityisiä kohderyhmiä erinomaisesti hyvin jossain määrin ei ole onnistuttu ei ole hankkeen tavoitteena 7.2 Lisäselvityksiä / perusteluja Hankkeessa on tavoitettu erittäin hienosti erityiset kohderyhmät. Arviot täydennyskoulutukseen osallistuvien määrästä erityisten kohderyhmien osalta on saavutettu ja tavoitteet jopa ylitetty. Ks erillinen määrällinen arviointi hankkeen osalta ja vertaa tarkennettu hankehakemus

22 8 UUSIEN TÄYDENNYSKOULUTUSMUOTOJEN TOTEUTUS Ohjausryhmän ja verkoston jäsenten arviointi siitä, missä määrin hankkeessa on käytetty, kokeiltu ja kehitetty uusia innovatiivisia, työelämälähtöisiä täydennyskoulutuksen muotoja. 8.1 Uusia, innovatiivisia täydennyskoulutuksen muotoja on käytetty runsaasti jossain määrin hyvin vähän toteutettu perinteisellä tavalla 8.2 Lisäselvityksiä / perusteluja Mitä on kehitetty ja mitä uusia innovaatioita on kehitetty. Kehitetty: - podcastit, lyhyet virtuaalitietoiskut tallenteineen, Verkko-VESO toteutukset uusin teemoin, mobiililaitteiston kokeilut 9 KEHITTÄMISTOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN VERKOSTOSSA JA PYSYVÄT VAIKUTUKSET

23 Ohjausryhmän ja verkoston jäsenten yhteinen ennakoiva arviointi siitä, miten seuraavat Osaava-ohjelmalle kansallisesti asetetut tavoitteet pysyvistä vaikutuksista ovat toteutumassa hankkeessa sen päätyttyä. 9.1 Osaamisen kehittämisen / täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden merkittävä parantuminen tavoite tulee toteutumaan erinomaisesti tavoite tulee toteutumaan hyvin tavoite tulee toteutumaan tyydyttävästi tavoite tulee toteutumaan heikosti tavoitteen toteutumista ei voi tässä vaiheessa arvioida 9.2 Uudentyyppiset ja työelämäläheiset osaamisen kehittämisen muodot vakiintuneessa käytössä tavoite tulee toteutumaan erinomaisesti tavoite tulee toteutumaan hyvin tavoite tulee toteutumaan tyydyttävästi tavoite tulee toteutumaan heikosti tavoitteen toteutumista ei voi tässä vaiheessa arvioida 9.3 Ohjelman avulla syntyneiden osaamisen kehittämisen verkostojen ja muiden vastaavien toimintamallien pysyvä

24 hyödyntäminen tavoite tulee toteutumaan erinomaisesti tavoite tulee toteutumaan hyvin tavoite tulee toteutumaan tyydyttävästi tavoite tulee toteutumaan heikosti tavoitteen toteutumista ei voi tässä vaiheessa arvioida 9.4 Lisäselvityksiä / perusteluja - Osaamisen kehittämisen / täydennyskoulutuksen vaikuttavuuden merkittävä parantuminen toteutuu hyvin, koska paljon opettajia on tavoitettu koulutuksissa. Kaikkia verkoston oppilaitosten opettajia ei valitettavasti tavoiteta. Lisäksi haasteena on opettajien vaihtuvuus ja jatkuvasti uusien opettajien tulo verkostoon. - uudentyyppisiä osaamisen kehittämisen muotoja on aktiivisessa käytössä, mutta työelämälähtöisiä osaamisen kehittämisen muotoja tulee vielä kehittää - osaamisen kehittämisen verkostojen ja muiden vastaavien toimintamallien pysyvä hyödyntäminen on aloitettu aktiivisesti vertaisfoorumein ja pedagogisen ja teknisen tuen mallin avulla sekä verstas- ja vertaistukien kouluttamisella 10 Opetushenkilöstöltä koottu keskeinen palaute

25 Kooste osallistujien palautteiden keskeisistä sisällöistä Kerättyjen palautteiden mukaan osallistujat ovat olleet hyvin tyytyväisiä järjestettyyn täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämisen toimiin. Opetushenkilöstö oli saanut paljon uusia ideoita ja välineitä käytännön työhönsä, sen konkreettiseen kehittämiseen. Koulutus- ja osaamisen kehittämisen tilaisuudet koettiin tarpeellisiksi ja niitä kaivattaisiin tasaisesti pitkin vuotta. Koulutuksissa saatiin paljon käytännön esimerkkejä. Erityisesti lyhyet virtuaalitietoiskut verkon- ja sosiaalisen median eri työkaluista koettiin hyviksi. Aineryhmäseminaareissa koettiin että sai samalla vaihtaa toisten alan opettajien kanssa mielipiteitä ja kokemuksia tvt:n käytöstä. Koulutustilaisuuden sisällöt koettiin erinomaisen hyviksi, tarpeellisiksi, mutta usein asiaa oli liiankin paljon lyhyessä ajassa. Osallistujalta vaaditaan myös omatoimista asiaan tutustumista tilaisuuksien jälkeen. Mukavana koettiin se, että myös yleisön toiveet on otettu sisältöjen suunnittelussa erinomaisesti huomioon ja materiaalit olivat hyvät. Koulutuksissa annettiin tilaa hyvien käytäntöjen ja kokemusten vaihtoon. Erityisesti tietylle kohderyhmälle räätälöidyt koulutukset saivat kiitosta. Koulutuksissa tuli esille ISOverstaan verkko-opetuksen kehittäjäyhteisön into kehittää asioita eteenpäin. Tätä kuvastaa hyvin seuraava suora palautelainaus: Kyllä sitä viimein käy jästipääkin uskomaan, että verkko kuuluu osana nykyaikaista opetusta ja oppimista. Kouluttajat koettiin innostaviksi, asiantunteviksi ja asiakaspalveluhenkisiksi. Erityistä kiitosta ja ruusuja jaettiin myös. ISOverstaan Osaava-hankkeen avulla järjestettyjä koulutuksia kaivattiin jatkossakin järjestettäväksi. Kaikille opettajille olisi hyvä saada vastaavanlaisia tietopaketteja esim. moodlesta ja sosiaalisesta mediasta. Erityisesti kiiteltiin sitä, että koulutusmateriaalit löytyvät verkosta ja asiantuntijan niin salliessa, tilaisuus löytyi myöhemmin myös tallenteena katsottavana. Koulutustilaisuudet koettiin tarpeellisina. Lisäksi erityisesti kiiteltiin sitä, että verkko- tai virtuaaliosallistuminen oli lähes aina mahdollista. Yleisarvosana koulutuksista oli 8,7 (skaalalla 4-10). Kehitettävinä asioina olivat mm. etäyhteyden äänet, joiden kuuluvuudessa on vielä parantamisen varaa. Lisäksi virtuaalikoulutuksissa tulee muistaa etäosallistujien aktivointi. Joissakin koulutuksissa sisältöjä olisi voinut eriyttää vielä enemmänkin huomioiden aloittelijat ja edistyneemmät osallistujat.

26 Strategian arviointikyselyn mukaan täydennyskoulutuksen / osaamisen lisäämisen toiminnan vahvuudet ovat: 1. Koulutusten tarvelähtöisyys, määrä, laatu ja saatavuus, 2. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistäminen ja 3. Verkostoyhteistyön aktivointi valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kyselyn mukaan kouluilla on mahdollisuus vaikuttaa koulutustarjontaan. Täydennyskoulutus on runsasta, monipuolista, edullista ja erilaisia osallistumismahdollisuuksia tarjoavaa. Virtuaaliosallistuminen ja lyhyet virtuaalitietoiskut sekä tallenteet on koettu hyvinä. Koulutukset edistävät tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöä. Arviointikyselyn mukaan vahvuutena on myös yhteisöllisyyttä ja innovatiivisuutta tukevissa verkostorakenteissa se, että verkosto on kasvanut hallitusti ja uudistuu jatkuvasti. Kaikilla verkoston jäsenillä on vaikuttamismahdollisuuksia ja toiminta tukee verkostoitumista. Verkoston innovatiivisuus näkyy koulutuksissa. Kyselyn mukaan kehitettävää on: 1. Koulutusten hajauttamisessa laajemmin verkostossa ja kysyntään vastaamisessa mm. yhä enemmän kaivataan aineryhmäkohtaisia koulutuksia ja räätälöityä, suoraan yksittäisen oppilaitoksen opetushenkilöstön tarpeisiin vastaavaa koulutusta ja 2. verkostotyön aktivointia niin että saadaan vieläkin enemmän myös riviopettajia mukaan toimintaan. Osa kehittämisehdotuksista on otettu jo huomioon vuoden 2011 ISOverstaan Osaava-hankkeessa. Verkostorakenteissa kehitettävää on edelleen yhteisön aktivoimisessa ja haasteena on jatkuva uudistuminen, jotta verkoston toimii ja säilyttää innovatiivisuuden. 11 Verkoston yhteistyökumppaneilta koottu keskeinen palaute - Yhteistyö on sujunut hyvin - jatkoyhteistyöstä on sovittu

27 12 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 12.1 Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia Osaava-ohjelman onnistumiseksi - Kehittämistyö vie aikaa, joten vain pitkäaikainen rahoitus mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön ja käytänteiden juurtumisen käytäntöön - Osaava- ohjelman lomakkeiston muokkaaminen siten, että myös niiden yhteiskirjoittaminen joustavasti mahdollistuisi verkoston sisällä - yhteistyön edistämiseksi Osaava-ohjelman yhteiset tapaamiset erinomaisia, näitä jatkossakin lisää. - Osaava-ohjelma sosiaalisen median välineissä erinomainen asia - Osaava-ohjelman uudesta hausta (vuodelle ) tiedottaminen ei tavoittanut ajoissa niin että olisi päästy oman alueemme infotilaisuuteen 12.2 Johtopäätöksiä ja kehittämisehdotuksia verkoston toiminnan kehittämiseksi Vaikka ISOverstas verkosto on jo vakiintunut, vuosittaisiin jäsenmaksuihin perustuva verkosto, se edelleen tarvitsee tukea yhteistyön aktivointiin sekä toiminnan rakenteiden ja osaamisen jatkuvaan kehittymiseen. Tällöin

28 ISOverstas tarjoaa innovatiivisen ympäristön oppilaitosten työyhteisöjen ja yksilöiden uudistumiseen. Strategiansa mukaisesti ISOverstas pyrkii olemaan uudella vuosikymmenellä verkko-oppimisen edelläkävijä ja aktiivinen toimijaverkosto. Strategian toteutumisesta ja arvioinnista vastaa ISOverstaan kehittäjäyhteisö (= ISOverstaan oppilaitokset ja erilaiset kehittämistiimit). Verkoston rakenteiden kehittämisessä on hyödynnetty vuonna 2010 käynnistynyttä Osaava-hanketta. Hankkeen tuella käynnistettiin toimenpiteitä osaamisen kehittämiseen ja vahvistamiseen verkostossa. Kollegiaalisen verkostoitumisen ja ammatillisen uudistumisen edistämiseksi aloitettiin koulutusala- ja aineryhmäseminaarien sarja sekä perustettiin vertaisfoorumeja. Verkko-opetuksen laatukriteerit tuotettiin ja niiden käyttöönotto käynnistettiin. Verkkoopiskeluoppaan valmistelu aloitettiin. Kehittämisehdotukset: - ISOverstaan strategian toteutuminen edellyttää osaamisen jatkuvaa vahvistamista yksilö-, työyhteisö- ja verkostotasolla ja toisaalta yhteisöllisyyttä tukevia rakenteita, verkostomaista toimintakulttuuria ja laadukkaita palveluja osaamisen jakamiseksi verkostossa. - Oppilaitokset tarvitsevat tukea oman osaamisensa suunnitelmalliseen tunnistamiseen ja kehittämiseen tietoyhteiskuntahaasteisiin vastaamisessa. Uudet valtakunnalliset strategiat edellyttävät oppilaitoksia ottamaan vahvemmin tieto- ja viestintätekniikkaa osaksi opetusta ja opiskelua. - Tarvitaan tukea erityisesti oppilaitosten tietoyhteiskuntavalmiuksia koskevien kehittämissuunnitelmien laatimisen ja toteuttamisen tukemiseen. - Kehittämissuunnitelmien toteuttaminen edellyttää toimivaa teknisen ja pedagogisen tuen mallia, jonka rakentumista tuetaan mm. verstastukihenkilöiden valmennuksella ja täydennyskoulutuksella. Jatkossa hyödynnetään myös virtuaalista täydennyskoulutusta. - Jatkuvaan osaamisen kehittämiseen tarvitaan työelämälähtöistä ja menetelmällisesti sekä sisällöllisesti kehittyvää täydennyskoulutusta. Arviointikyselyt osoittivat selkeää tarvetta opetushenkilöstön osaamisen suunnitelmalliselle vahvistamiselle.