VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA Tilatoimikunta Yhtymähallitus

2 TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu nykyisin sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Vatsasairauksien polikliinisen hoidon ja endoskopiatoiminnan (tähystystoiminta) tehostamiseksi on sovittu, että ne keskitetään vuoden 2016 alusta hallinnollisesti konservatiiviseen klinikkaryhmään perustettavaan vatsakeskukseen. Vatsakeskushanke on nimetty molempien edellä mainittujen klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja se on otettu klinikkaryhmien strategiaan. Kirurgian ja sisätautien gastroenterologisten toimintojen keskittäminen yhteen tuo etuja hoitoprosessiin, toiminnan laatuun ja kustannustehokkuuteen niin, että toiminnan jatkaminen nykyisissä hajautetuissa tiloissa ei ole perusteltavissa. Yksikköön keskitetään kaikki vatsan alueen tutkimukset ja -hoidot. Vatsakeskuksen sijaintipaikkaa on selvitetty eri alojen suunnittelu- ja rakennusalojen asiantuntijoiden taholta. Ensin päädyttiin ehdottamaan toiminnalle sopivaksi paikaksi taloa E, 1. kerroksesta. Tiloissa toimii nykyisin kirurgian poliklinikka ja tähystysyksikkö. Kirurgian poliklinikka olisi saanut uudet tilat 1A:lta + 1I:ltä ja vapautuvat tilat 1E:ltä olisivat siirtyneet vatsakeskuksen käyttöön. Suunnittelun edetessä päädyttiin esittämään vatsakeskukselle uusia tiloja J2-hankkeen yhteyteen. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään vatsakeskukselle uusia tiloja J2-taloon P. kerrokseen. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Vatsakeskuksen tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Lisäksi tässä hankesuunnitelmassa on otettu kantaa arvioiden sote-uudistuksen tuomaa palvelujen tuottamista vatsaelinsairauksien hoidossa. Uusilla tiloilla turvataan vatsaelinpotilaiden hoito- ja tutkimustoimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle tulevaisuuteen. Hankkeen tarveselvitys- ja hankesuunnittelun aikana oli tarkoitus toteuttaa rakennushanke vuosien aikana. Erilaisten selvitysten tuloksena on kuitenkin päädytty siihen, että hanke on järkevintä toteuttaa J2-hankkeen yhteydessä. Hankeaikataulu: Tarveselvitys ja hankesuunnittelu v Toteutussuunnittelu Rakentaminen Käyttöönotto 2020 Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat noin 2,5 milj. euroa (vuoden 2014 kustannuksilla arvioituna). 2

3 Sisällys TIIVISTELMÄ 1 1 JOHDANTO 3 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Nykyiset toiminnot ja tilat Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Nykyisen hajautetun toiminnan ja tilojen tuomat ongelmat Keskitetyn toiminnan edut Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin 12 3 VATSAKESKUKSEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT Henkilöstö Tilasuunnittelu ja tilatarpeet 14 4 HANKKEEN TOTEUTUS Rakennuspaikka ja laajuustiedot Liittyminen teknisiin järjestelmiin LVIA-järjestelmät Sähköjärjestelmät Informaatioteknologiajärjestelmät Valvonta- ja turvajärjestelmät Kiinteät laitteet ja irtaimisto Elinkaari- ja ympäristötavoitteet Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen aikataulu 25 LIITTEET. Liite 1. Vatsakeskuksen toiminnallinen suunnitelma. Liite 2. Luonnospiirustukset J2-hankkeeseen vaihtoehto 1 ja 2. Liite 3. Vatsakeskuksen henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu

4 Liite 4. Hankkeen projektiorganisaatio. Liite 5. Tavoitehintalaskelma. 1 JOHDANTO Viime vuosina on erikoissairaanhoidossa vuodeosastotoimintaa vähennetty ja tilalle on tullut poliklinikka- ja päiväsairaalatyyppistä tutkimusta ja hoitoa tarjoavia yksiköitä. Useissa sairaaloissa vatsasairauksien hoito on viime vuosina keskitetty toiminnallisista ja taloudellisista syistä yhteen yksikköön. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu nykyisin sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Merkittävä osa vatsaelinpotilaiden ongelmista vaatii sekä sisätautigastroenterologin, että gastrokirurgin kannanottoa. Vatsasairauksien polikliinisen hoidon ja endoskopiatoiminnan tehostamiseksi on sovittu sekä kirurgian että sisätautien erikoisaloilla hoito keskitettäväksi vuoden 2016 alusta alkaen hallinnollisesti konservatiivisen klinikkaryhmän alle perustettavaan vatsakeskukseen. Asiasta on sovittu keväällä 2014 konservatiivisen ja operatiivisen klinikkaryhmän lääketieteellisen ja hoitotyön johdon kokouksessa. Vatsakeskushanke on nimetty molempien edellä mainittujen klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja otettu klinikkaryhmien strategiaan. Vatsakeskus on polikliininen yksikkö, jossa yhdistetään sairaalan endoskopiatoiminta sekä kirurgian ja sisätautien gastroenterologiset poliklinikat. Tavallisimpia syitä, joiden vuoksi potilasta tutkitaan ja hoidetaan vatsakeskuksessa, ovat muun muassa maha-suolikanavan, maksan, haiman ja sappirakon ja -teiden oireet, toimintahäiriöt ja sairaudet sekä kirurgiset sairaudet. Yksikön toimenkuvaan kuuluu myös vatsaelinkirurgisiin sairauksiin liittyvä neuvonta, leikkauspotilaiden tarkastus ennen leikkausajan antoa ja annettujen hoitojen jälkiseuranta. Vatsakeskuksessa tehdään maha-suolikanavan sekä keuhkoputkien tähystystutkimuksia ja niihin usein liittyviä toimenpiteitä. Vuosittain yksikössä on n lähetettä, n lääkärin vastaanottokäyntiä, n endoskopia tutkimusta/toimenpidettä. Edellä mainittujen lisäksi yksikössä on hoitajien vastaanottoja; avannehoitajan vastaanotto, IBD-hoitajan (tulehdukselliset suolistosairaudet) vastaanotto, preoperatiivisen (ennen leikkausta) hoitajan käynnit. Lisäksi yksikössä tehdään keuhkosairauksien tähystykset (bronkoskopiat). Sovittujen vastaanotto- ja tutkimuskäyntien lisäksi osa toiminnasta on päivystyksellistä, jolloin potilaalla on päivystyksellinen tähystystarve keskussairaalan muilta osastoilta tai päivystyksestä. Päivittäin tähystyksessä käy 5-8 sänkypotilasta. 4

5 Nykyiset tähystyshuoneet (4 kpl:tta) ja vastaanottohuoneet sijaitsevat E-siiven 1. kerroksessa. Alun perin tilat on rakennettu päiväkirurgiseen toimintaan vuonna Tähystystoiminta aloitti päiväkirurgian entisissä leikkaussaleissa vuonna Salit on suunniteltu vuoden 1989 vaatimusten mukaan ja ne ovat nyt tulleet käyttöikänsä päähän. Tähystyshuoneiden tilat ovat hankalasti paari-/ sänkypotilaiden saavutettavissa, ne ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. Talotekniikka on tullut tiensä päähän; tilojen valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettava. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi nykyinen välinehuollon tila ei vastaa nykyvaatimuksia. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään vatsakeskukselle uusia tiloja J2-rakennuksen pohjakerrokseen. 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Vatsaelinsairauksia hoitavan yksikön perustamisesta Pohjois-Karjalan keskussairaalan on tehty alustavia toiminnallisia suunnitelmia ensi kerran jo lähes 10 vuotta sitten. Kun yksikön hallintorakenteesta ja organisaatiosta päästiin yhteisymmärrykseen kirurgian ja sisätautien erikoisalojen kesken, käynnistettiin klinikkaryhmien kärkihankkeeksi nostetun vatsakeskuksen toiminnallinen suunnittelu vuoden 2013 lopulla. Sairaalassa tehtyjen osastosulkujen ja toimintamuutosten mahdollistama tilasuunnittelu käynnistyi aktiivisesti vuoden 2014 aikana. Toiminnallisen suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana on toiminut ylilääkäri Jouni Silvennoinen ja hankkeen suunnittelukoordinaattorina Menna Kärnä. Tarveselvitys- ja hankesuunnitelmatyön yhteydessä on vatsakeskuksen toiminnallisen suunnittelun työryhmä laatinut vatsakeskuksen toiminnallisen suunnitelman (ks. liite 1), jossa on kuvattu toiminnan lisäksi tilatarpeita. Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty luonnospiirustukset (ks. liite 2) arkkitehti Rami Kolehmaisen (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen) toimesta. 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat 5

6 Mahasuolikanavan tähystykset (endoskopiat) tapahtuvat kirurgian poliklinikan yhteydessä sijaitsevassa endoskopiayksikössä. Samassa yksikössä suoritetaan myös keuhkoputkien tähystykset (bronkoskopiat). Sisätautigastroenterologien tekemät tähystystutkimukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Yli puolet kolonoskopioista ja noin puolet gastroskopioista tehdään sisätautigastroenterologien toimesta, lisäksi toimenpide-endoskopiaa on lisääntyvästi siirtynyt sisätautigastroenterologeille. Monet aiemmin operatiivista leikkaussalissa tehtyä hoitoa vaatineet sairaudet, kuten esimerkiksi sappi- ja haimasairaudet sekä suolitukokset, hoidetaan nyt usein polikliinisilla tähystystoimenpiteillä, jotka edellyttävät suonensisäisesti annettavia rauhoittavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä ja sen jälkeistä potilasturvallisuutta lisäävää asianmukaista elintoimintojen valvontaa. PKKS on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen tähystyskeskus, jossa tehdään vuosittain noin 5000 tähystystutkimusta. Noin 2000 niistä on koko paksusuolen tähystystutkimuksia, n mahanlaukun tähystyksiä, vajaa 500 keuhkoputken tähystyksiä ja loput paksusuolen loppuosan tutkimuksia, sappi-haimatietähystyksiä (ERCP), ohutsuolitähystyksiä jne. (ks. taulukko 1 Tähystykset ja vastaanotot vuonna 2013). Määrä on hieman enemmän kuin KYS:ssa ja selkeästi enemmän kuin Jyväskylässä keskussairaalassa. Gastrokirurgian poliklinikkavastaanotto tapahtuu kirurgian poliklinikalla ja vastaanottotoimintaan osallistuu tähystysyksikön hoitohenkilökunta. Sisätautien gastroenterologinen vastaanottotoiminta tapahtuu kaukana tähystysyksiköstä sisätautien poliklinikalla (talossa C / 1. kerros). Potilaat ja lääkärit siirtyvät päivittäin edestakaisin näiden toimipisteiden välillä. Merkittävä osa potilaista tulee tähystyksiin vuodeosastoilta tai päivystyksestä. Eniten potilaita tähystyksiin tulee osastoilta 1G, 2G, 2K, 3K ja 4K, mutta satunnaisemmin myös muilta osastoilta. Lisäksi endoskopioita tehdään harvakseltaan myös teholla (huonokuntoiset potilaat) ja viikoittain ainakin parina päivänä röntgenin tiloissa (läpivalaisua vaativat ERCP-toimenpiteet ja osa stenteistä). Teholla, röntgenissä, ja leikkaussaleissa toimitaan siirrettävällä endoskopiavaunulla. TÄHYSTYKSET V VASTAANOTOT 2013* kirurgi a sisätau dit kirurg ia sisätaud it Kolonoskopiat 750 Lääkäri 939 t Sigmoideoskopia 389 Hoitaja 125 t 661 Gastroskopiat Enteroskopia/duodenosk ERCP

7 keuhkoskopiat 442 Yhteensä * skopiat ja vastaanotot yhteensä Taulukko 1. Tähystykset ja vastaanotot vuonna Päivystysajalla tarvittavat kiireelliset endoskopiatoimenpiteet on saatu hoidettua hoitohenkilökunnan ja lääkärien hälytyskorvauksiin perustuvalla järjestelmällä ilman varsinaista päivystysvelvoitetta. Tällä menettelyllä on saatu hoidettua myös vaativat vuoto yms. kiireelliset tapaukset kaikkina vuorokauden aikoina tähystystoimintaan perehtyneen lääkärin ja hoitajan toimesta. Myös päivystystähystyksistä valtaosa tehdään tähystysyksikössä. Useimmissa Suomen sairaaloissa tämä ei ole päivystysajan tähystysten osalta mahdollista. Järjestelyllä on pystytty turvaamaan tähystystoimenpiteiden saatavuus myös päivystysajalla, eikä potilaita ole tarvinnut sen vuoksi lähettää muualle hyvin kalliiseen hoitoon. Nykyisen 1E:llä on kirurgian poliklinikan vastaanottohuoneiden lisäksi 4 tähystyssalia (endoskopiasalia). Salit ovat entisiä päiväkirurgian leikkaussaleja ja ne on rakennettu vuonna Saleissa tehdään maha-suolikanavan; ruokatorven, vatsalaukun, peräsuolen, paksusuolen, ohutsuolen sekä keuhkoputkien tähystystutkimuksia ja niihin usein liittyviä toimenpiteitä. Salien ahtauden lisäksi ongelmana nykyisellään on riittämätön ilmanvaihto keuhkoputkien tähystyksille, joten tilanteissa, joissa epäillään potilaan sairastuneen keuhkotuberkuloosiin, altistuvat henkilökunnan lisäksi myös muut yksikössä sillä hetkellä asioivat henkilöt. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on ottanut kantaa tutkimushuoneiden ilmanvaihtoon. Siinä todetaan, että kaikissa tiloissa, joissa joudutaan tekemään toimenpiteitä tartuntavaarallisille keuhkotuberkuloosipotilaille tai aerosolia muodostavia toimenpiteitä, muuta tuberkuloosia sairastaville (potilashuone, bronkoskopiahuone, teho-osaston potilashuone, leikkaussali), pitää olla riittävä ilmanvaihto sekä mahdollisuuksien mukaan HEPA-suodattimet ilmanpoistokanavissa. Keuhkoputkientähystilassa (bronkoskopiatila) ilma suositellaan ohjattavaksi suoraan HEPA-suodattimen läpi erillisen poistoilmakanavan kautta ulkoilmaan. Tartuttavan potilaan poistuttua huoneesta tai aerosolia tuottavan toimenpiteen loputtua toimenpidehuoneen ilmassa voi olla pitkään tuberkuloosibakteereja sisältäviä hiukkasia. Ilman puhdistuminen on riippuvainen siitä, kuinka tehokkaasti ilma vaihtuu huoneessa. Tähystysyksikössä huolletaan mahasuolikanavan ja keuhkojen taipuisat tähystimet (endoskoopit) välinehuollossa. Oma välinehuolto on tiiviin työaikataulun vaatiman lyhyen huoltovälin ja tähystinten huollon erikoispiirteiden vuoksi tähystysyksiköissä ainoaksi 7

8 toimivaksi malliksi todettu käytäntö. Nykyinen välinehuollon tila on ahdas eikä tämän päivän vaatimuksien mukaan tilassa voi erottaa puhdasta ja likaista puolta, vaan puhtaat välineet joudutaan ottamaan käyttöön likaisen alueen läpi. Laskutilaa puhtaille välineille on niukasti. Välinehuoltokeskuksen tilat tulisi jakaa toimintojen mukaisesti likaiseen ja puhtaaseen (välinehuollossa lisäksi steriiliin) alueeseen. Likaisella alueella tapahtuu mm. käytetyn tavaran vastaanotto ja tästä pesun ja desinfektion kautta välineet siirtyvät puhtaaseen tilaan. Kulkusuunnan tulee aina olla likaisesta puhtaaseen. Tällä hetkellä huolletut välineet siirtyvät takaisin tilaan, jossa välineet otetaan vastaan. Näin ollen välinehuollon pintojen (ja työntekijöiden käsien) kontaminaatio on mahdollinen ja sitä kautta välineiden kontaminoituminen, näin ollen riski hoitoon liittyvän infektion osalta kasvaa. Välinehuoltotilan ahtauden vuoksi koneiden huolto on hankalaa. Pesukonekapasiteetin kasvattaminen ja toisen kuivauskaapin hankkiminen eivät nykyisiin tiloihin onnistu. Pesukoneiden yläpuolella oleva höyrynpoisto on puutteellinen, koska huuva on liian pieni ja suunnattu väärin. 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Hankkeen tavoitteena on luoda vatsaelinsairauksia monipuolisesti hoitava yksikkö, jonka toiminnan laatu ja väestöpohjaan suhteutetut vaativienkin toimenpiteiden määrät ovat Suomen nykyisiä keskussairaaloita verrattaessa huipputasoa. Yksikössä tehdään myös sellaisia toimenpiteitä, joita tehdään vain harvoissa sairaaloissa yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Yksikkö pystyy hyvin kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa sekä toiminnan laadun, että tehokkuuden suhteen. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vatsaelinsairauksien potilaiden tehokkaan hoidon haittana ovat osin hajautunut toimintaympäristö ja osin vanhentuneet sekä epätarkoituksenmukaiset tilat. Endoskopiatoiminnan lisäksi vatsaelinsairauksien poliklinikoiden suoritteet ovat sisätaudeilla ja kirurgialla varsin mittavia (ks. liite 1 Vatsakeskuksen toiminnallinen suunnitelma). Paksusuolisyöpä tapauksia on nykyisin lähes kuusi kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten (vuosittain n uutta tapausta). Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on tuoreen väitöskirjatutkimuksen (Airi Jussila 2014) mukaan 15 vuoden (1993=>2008) aikana Suomessa miltei kolminkertaistunut. Myös keliakian ja maksasairauksien esiintyvyys on merkittävästi lisääntynyt ja sama kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Tämä lisää tarvetta paksusuolitähystyksiin, suolikirurgiaan ja mahasuolikanavan sairauksien hoitoon. 8

9 Pohjois-Karjalan maakunnan alueella tehdään keskussairaalan lisäksi julkisessa terveydenhuollossa mahasuolikanavan tähystystutkimuksia myös Joensuun terveyskeskuksessa (terveyskeskuslääkäreiden toimesta n vuosittain), Ilomantsin terveyskeskuksessa (erikoislääkärikonsulttien toimesta vajaat 300 vuosittain) ja Nurmeksen terveyskeskuksessa (pääosin terveyskeskuslääkärin toimesta muutama sata vuosittain). Näissä yksiköissä tähystystoimintaan tarvittavan laitteiston käyttöaste jää vajaaksi ja osalla potilaista tähystys joudutaan puutteellisen toimenpidevalmiuden vuoksi toistamaan keskussairaalassa Nykyisen hajautetun toiminnan ja tilojen tuomat ongelmat Tähystyshuoneet ovat tähystystoimintaa ajatellen yhtä lukuun ottamatta ahtaita ja muodoltaan epäkäytännöllisiä (asianmukainen tähystystoiminta vaatii aiempaa enemmän tähystystoiminnan oheislaitteita, ATK-yhteyksiä, potilaan seurantalaitteita jne.). Tähystyshuoneiden ilmanvaihto on osin puutteellista ja bronkoskopiahuoneessa ei ole mahdollisuutta tilan alipaineistukseen (tuberkuloositartuntavaara). Potilaiden kulkureitit ovat ahtaat aiheuttaen tarpeetonta pujottelua sängyillä. Vaikeasti sairaita, verta vuotavia ja jopa lähes elvytyskuntoisia potilaita joudutaan kuljettamaan läpi ahtaan julkisen odotustilan. Odotustilan pienuus johtaa toistuvasti hankalaan logistiseen ongelmaan vuodepotilaiden osalta. Seuraavaa potilasta ei voida kutsua osastolta tutkimukseen ennen kuin edellinen tutkittava on saatu alta pois. Tämä hidastaa tarpeettomasti toimintaa. Potilaiden odotustilaan äänieritys on huono ja osa potilaista joutuu kulkemaan osin odotustilan läpi (aamutakissa ja reikähousuissa ) valmistelusta tähystyshuoneisiin. Potilaan ohjaukseen ja neuvontaan ei ole asianmukaisia tiloja (mm. potilaan tietosuoja ja yksityisyys puutteelliset). Varsinkin tähystystoimenpiteen jälkeen tulee potilaalle antaa rauhallisissa olosuhteissa neuvontaa mahdollisen toimenpiteen aiheuttaman haittatapahtuman varalta. Esim. tähystyksessä löytyneestä syöpätaudista kertominen joudutaan tekemään rauhattomassa tilassa. Potilasseuranta joudutaan järjestämään puutteellisesti ja/tai hoitajaresursseja runsaasti käyttäen, koska mitään varsinaista potilaiden seurantatilaa ei ole ja tämän vuoksi sedaatio-mahdollisuudet eivät ole nykyaikaisen endoskopian vaatimusten tasolla. Potilaan tulisi halutessaan saada riittävä kivunlievitys ja rauhoittava lääkitys, mutta näiden jälkeen vaaditaan potilasturvallisuuden vuoksi potilaan seurantaa. Välinehuollon tila on liian pieni ja siitä puuttuu selkeä jako likaiseen ja puhtaaseen alueeseen. Tähystinten säilytystila ja kuivaustila on pieni ja epäkäytännöllinen. 9

10 Koska varastotiloja ei ole riittävästi, joudutaan välineistöä varastoimaan tähystyshuoneissa. Tämä aiheuttaa tähystystoimintaa haittaavaa henkilöliikennettä tähystyshuoneissa ja sitoo turhaan henkilökuntaa. Konsultaatioapua tähystysyksikköön joudutaan lähes päivittäin pyytämään sisätautien poliklinikalla toimivilta lääkäreiltä. Välimatka vaikeuttaa konsultaatioavun saantia ja siten potilaiden hoitoa. Vatsasairauksien poliklinikoiden sijainti kahdessa eri paikassa kaukana toisistaan (sisätautien ja kirurgian poliklinikka) vaikeuttaa potilaiden liikkumista ja löytämistä oikeaan hoitopaikkaan. Osa sisätautien vatsapotilaista joutuu tähystyksen jälkeen siirtymään sisätautien poliklinikalle Keskitetyn toiminnan edut Toiminnan tehostaminen Vatsasairauksien polikliinisen toiminnan yhdistämisellä päästään päällekkäisten toimintojen karsimiseen ja se tuo merkittävää hyötyä hoitohenkilökunnan ja lääkärien työpanoksen käyttöön. Poliklinikkatilojen remontoinnilla tuetaan poliklinikan parempaa kustannustehokkuutta. Koko vatsasairauksien poliklinikan toiminta voidaan organisoida avohoitotyöryhmän (tuottavuusohjelman kärkihanke) esittämien periaatteiden mukaan (mallina sisätautigastroenterologia). Vatsasairauksien hoitoon kuuluvat ruuhkahuiput, henkilökunnan lomat ja muut poissaolot voidaan paremmin huomioida ja saada henkilökuntaresurssi nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tehostaminen tarjoaa mahdollisuuden siirtää osa nyt avosektorilla tehtävistä tähystystutkimuksista keskussairaalaan, jolla saavutettaisiin sekä kustannushyötyä että laadullisia etuja. Osastoseurantaa nyt vaativien toimenpiteiden muuttaminen polikliinisiksi Arviolta noin kolmannes (60-70/vuosi) nyt vuodeosastohoitoa (1-2vrk) vaativista ERCP-toimenpiteistä ja noin kolmannes (n. 120/vuosi) osastolta käsin tehtävistä bronkoskopioista voitaisiin tehdä polikliinisesti, jos riittävä toimenpiteen jälkeinen seuranta voidaan taata. Valtaosa diagnostisista maksabiopsioista voitaisiin tehdä polikliinisesti (muutamia kymmeniä/vuosi). Myös ainakin osa tukkivan ruokatorvisyövän stenttaus-hoidosta voitaisiin toteuttaa päiväkirurgisella periaatteella (10-15kpl/vuosi). 10

11 Potilaan näkökulma Koko sairaalan vatsaelinsairauksien hoito on keskitetty yhteen paikkaan, josta vatsaongelmainen potilas saa tarvitsemansa avun. Vastaanottohuoneet sijaitsevat tähystysyksikön välittömässä läheisyydessä. Yhteisen yksikön avulla potilaalle on joustavasti tarjottavissa moniammatillisen osaamisen edut (IBD-hoitaja, avannehoitaja, gastrokirurgit, (sisätauti)gastroenterologit). Tähystysten yhteydessä yhä useammin annettavan sedaation vaatima jälkiseuranta voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä turvallisemmin. Konsultaatiotoiminta Vastaanottoa pitävät sisätautigastroenterologit ja gastrokirurgit ovat tähystysyksikön lähellä käytettävissä välittömiin konsultaatioihin. Sisätautien poliklinikalla gastroenterologin käytössä oleva Doppler ultraäänilaitteisto saadaan tehokkaampaan käyttöön. Lähetteiden käsittely Nyt erillään olevien kirurgian ja sisätautien pkl:n gastroenterologisten potilaiden lähetejonot (osittain samoja potilaita) voidaan yhdistää. Tähystys- ja vastaanottotoiminnan hinnoittelu voidaan yhdenmukaistaa. Lähettävän lääkärin ei tarvitse enää suorittaa joskus hankalaa pohdiskelua kirurgian ja sisätautien erikoisalojen välillä. Kaikki vatsaongelmaisten lähetteet tulevat samaan osoitteeseen. Henkilökunnan vatsaelinsairauksiin liittyvä osaaminen ja työn sujuvuus Ammatillinen osaaminen vatsaelinsairauksien eri alueista paranee. Oma vatsaelinsairauksien poliklinikan osastonhoitaja ohjaa sekä tähystysyksikön, että gastron poliklinikan hoitotyötä ja toimii myös kliinisessä hoitotyössä (substanssiosaaminen). Vatsaelinsairauksien sisäinen hoitajakoulutus on helpommin järjestettävissä. Erityisosaaminen ja koulutus Gastroenterologinen diagnostiikka etenee edelleen voimakkaasti uusien menetelmien myötä (erityisendoskopiat, endoskooppinen-ultraäänitutkimus ja näytteenotto). Voimien keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa kehityksen kärjessä pysymisen. Gastron yhteisyksikkö parantaa entisestään vatsasairauksien hoitoa PKKS alueella ja tarjoaa hyvät edellytykset myös ostopalveluiden tarjoamisen oman 11

12 alueen ulkopuolelle, kun potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen lisääntyy. Oma polikliininen yksikkö tukee hyvin KYS ERVA-alueen aluekeskuksen statusta. Korkeatasoinen moniammatillinen polikliininen yksikkö tarjoaa erikoistuville lääkäreille (sekä runkokoulutus- että suppean alan erikoistumisvaiheessa) erinomaisen koulutuspaikan. Tällä on suuri merkitys henkilökunnan rekrytoinnissa. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Viime vuosikymmeninä mahasuolikanavan tähystysten laatuvaatimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat oleellisesti lisääntyneet. Monia aiemmin leikkauksessa hoidettuja toimenpiteitä tehdään tähystystoimenpiteinä (ERCP toimenpiteet, ESD, palloenteroskopia jne). Tähystystoimenpiteet ovat potilaalle merkittävästi riskittömämpiä ja kustannustehokkaampia kuin asian hoitaminen leikkauksella. Samansuuntainen kehitys tulee lähivuosina jatkumaan, mutta vaatii aiempaa enemmän erityisvälineistöä ja toiminnan laadun takaamiseksi riittävää keskittämistä. Edellä mainittu edellyttää merkittävää tilojen uudelleen järjestelyä ja remontointia, jotta päästään edellä esitettyihin laatua kohentaviin ja toimintaa tehostaviin ratkaisuihin. Ilman remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä sote-ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä. Vatsakeskuksen toiminnallisessa suunnitelmassa kohdassa 1.6 (1.6 uusilla tiloilla ja toiminnan muutoksella saavutettavat edut) on tarkemmin eritelty rakennushankkeen hyödyt. Osa niistä liittyy laadun paranemiseen, mutta merkittävä osa on tilojen mahdollistamien toiminnan muutosten myötä tapahtuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Hankkeella saavutettavat tuottavuushyödyt: Hoitohenkilökunnan työpanoksen tehostuneen käytön myötä voidaan nykyisellä henkilöstöllä tehdä aiempaa enemmän suoritteita ja siirtää osa nyt osastohoitoa vaativista toimenpiteistä polikliinisiksi ja vähentää siten vuodeosastokuormitusta. Osastoseurantaa nyt vaativia toimenpiteitä voidaan uusien tilojen valmistuttua siirtää polikliinisiksi niin, että voidaan säästää hoitopäivää vuosittain (kustannusvaikutus n /v). Merkittävää on rakennushankkeen myötä tapahtuva varautuminen sote-uudistuksen väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin. Nykyisin Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa tehdään niiden omana toimintana vuosittain n mahasuolikanavan tähystystä. Endoskopiatoiminnan keskittämisellä saadaan ainakin 12

13 Joensuun lähialueella merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston sekä niiden huoltoon, toimenpiteisiin ja niiden dokumentointiin tarvittavien oheislaitteiden käyttöasteen merkittävä paraneminen sekä yhteishankintojen edut. Välittömän konsultaatiomahdollisuuden vuoksi keskittäminen poistaisi useiden vuosittaisten uudestaan tehtävien tutkimusten/toimenpiteiden tarpeen. Näiden kustannusvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa hankalaa, mutta pidemmällä aikajänteellä voidaan arvioida niiden olevan ainakin kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla. Uudisrakentaminen mahdollistaa lähivuosina toiminnan laajentamisen ja tekee mahdolliseksi laadukkaan ja tehokkaan vatsasairauksien keskitetyn hoidon aina ensivuosikymmenen lopulle saakka. Tähän saakka PKKS:ssa on tehty runsaasti vaativia endoskopiatoimenpiteitä ja potilaita ei juuri lainkaan ole ollut tarvetta lähettää tämän vuoksi muualle. Näissä toimenpiteissä välineistö ja potilaiden oheislääkitys edellyttävät asianmukaisia endoskopiatiloja, joiden puuttuessa ostopalvelutoiminta jatkossa lisääntyy aiheuttaen merkittäviä kustannuksia (luokkaa kymmeniä tuhansia /v). Kustannushyötyjä pohdittaessa tulee myös huomioida nykyisen, leikkaussalitoimintaan (ei tähystyksiin) alunperin rakennetun, tähystysyksikön 20 vuoden ikä ja sen lähivuosien aikana joka tapauksessa väistämättä realisoituva korjaustarve. Suunnitellulla vatsakeskuksen toiminnalla voidaan uudistilojen käyttöönoton jälkeen saavuttaa merkittäviä laadullisia ja toiminnallisia etuja, jotka tehostuneen henkilökunnan ja endoskopiavälineistön käytön myötä parantavat myös kustannustehokkuutta Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin Rakentamalla vatsakeskukselle uudet asianmukaiset tilat varaudutaan sote-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Toiminnan keskittämisellä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan saadaan aikaan Joensuun lähialuetta koskeva merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston käyttöasteen paraneminen. Sote-ratkaisujen myötä palvelutuotanto voidaan toteuttaa aiempaa suuremmalla alueella ja terveyskeskuksissa tapahtuva endoskopiatoimintaa voidaan vähentää ja keskittää tuotantoalueiden sisällä suurempiin yksiköihin. Keskittämisellä saavutetaan merkittäviä etuja sekä laadun kohenemisen myötä, että taloudellisesta näkökulmasta. Tähystyslaitteiden ja tähystyksissä tarvittavien oheislaitteistojen (sairaalavälineiden pesukoneet, diatermiat jne.) kehittyessä niiden hankkiminen ja käyttö keskitetysti parantaa 13

14 laatua, parantaa laitteiden käyttöastetta ja lisää siten kustannustehokkuutta. Endoskopiatoiminnan keskittäminen on jo tällä hetkellä valtakunnallinen kehityssuunta (esim. OYS ja KYS). Ilman tarvittavaa tilojen remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä sote-ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Endoskopiatoiminnan keskittäminen sote-uudistuksen myötä lisää merkittävästi vatsakeskuksen tähystystutkimuksia (esimerkiksi Joensuun terveyskeskuksessa tehdään nykyisin n tähystystä vuosittain). Vielä vuoden 2014 alkupuolella voimakkaasti esillä olleet ja rakennustöiden suhteen jo osin toteutuneet tähystysyksikön laajennussuunnitelmat Joensuun kaupungin Siilaisten sairaalassa olisi hyvä arvioida uudelleen. Virkamiestason neuvottelujen (va. sosiaali- ja terveysjohtaja Rieppo) perusteella näyttää todennäköiseltä, että koko Siilaisten tähystystoiminta kannattaisi siirtää osaksi keskussairaalan uuden vatsakeskuksen toimintaa sen toteutuessa. PKSSK on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen endoskopiakeskus, jossa tehtävien mahasuolikanavan tähystysten vuosittainen määrä on ollut enemmän kuin esimerkiksi KYS:ssa tai Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä. Sairaalassamme on tehty varsin runsaasti myös vaativia endoskopiatoimenpiteitä kuten sappitie- ja haimatie tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä (ERCP) (lähes 250/v). Suomessa tehdään vuosittain noin 2000 ERCP-kuvausta pääosin yliopistosairaaloissa ja näistä siis lähes 250 tehdään Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Näin potilaita ei ole tähystystoimenpiteiden vuoksi tarvinnut lähettää yliopistosairaaloihin kalliiseen hoitoon. PKSSK:ssa on jo vuosia tehty valtaosa Savonlinnan keskussairaalan ERCP toimenpiteistä. Myös osa Savonlinnan keskussairaalan alueen vaikeaa osastohoitoa vaativista paksusuolen tulehduspotilaista on hoidettu sairaalassamme. Uutena toimintana reilu vuosi sitten aloitettuun ohutsuolen palloenteroskopiaan on tullut lähetteellä joitakin potilaita sekä Savonlinnasta että KYS:n lähettämänä. Erikoissairaanhoidon supistuminen vuoden 2015 alusta lähtien Savonlinnassa lisää vaativampien tähystystutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää alueilta, joista välimatka Joensuuhun on selkeästi muita vaihtoehtoja lyhyempi. Potilaat kokevat tähystystutkimukset usein hankalina ja asianmukaisen ohjauksen ja neuvonnan merkitys sen vuoksi korostuu. Tulevina vuosina yhä suurempi määrä potilaita haluaa tehokkaan kivun lievityksen/sedaation tähystystutkimusten ajaksi ja tämä edellyttää asianmukaisia seurantamahdollisuuksia. 3 VATSAKESKUKSEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT 14

15 3.1 Henkilöstö Vuoden 2016 alusta perustettavaan vatsakeskukseen siirtyy kirurgian poliklinikalta tähystystoimintaa ja vatsaelinkirurgian polikliinista toimintaa hoitava henkilökunta ja tarvittavat sihteeripalvelut. Vastaavasti sisätautien poliklinikan gastroenterologian hoitohenkilökunta ja vastaavat sihteeripalvelut siirtyvät myös vatsakeskukseen. (ks. liite 3 vatsakeskuksen henkilöresurssi) Yksikössä on hoitotyöntekijöitä 12 mukaan luettuna osastonhoitaja. Sisätautien klinikan gastroenterologian virat siirretään perustettavaan vatsayksikköön. Yksikössä työskentelevät gastrokirurgit ovat edelleen kirurgian klinikan työntekijöitä, mutta heidän palkkakustannuksensa jaetaan tehdyn työmäärän mukaan vatsakeskuksen ja kirurgian klinikan kesken. Vatsakeskuksessa tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Keskukseen tarvitaan laitoshuoltajia 1,5 ja välinehuoltajia 2. Uutena toimintana on suunniteltu hoitologistikon tehtävää (0,5). 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet Sairaaloiden tilasuunnittelussa on siirrytty yksikkökeskeisestä suunnittelusta tarkastelemaan toimintoja kokonaisuuden kannalta potilas- ja prosessilähtöisesti. Valmistuttuaan vatsakeskus on moderni ja tehokkaasti toimiva vatsapotilaiden tutkimus-, hoito- ja toimenpideyksikkö. Vatsakeskuksen sijaintivaatimus on, että se sijaitsee päivystyksen, teho-osaston ja leikkausosaston läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät potilaiden hoidolliset ja logistiset edut. Nämä vaatimukset toteutuvat yksikön sijaitessa J2-rakennuksessa. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Vatsakeskuksen tilasuunnittelussa on huomioitu ja tullaan huomioimaan, ennusteet alueemme sairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Vatsakeskuksen uudistilojen rakentamisella turvataan vatsapotilaiden hyvä ja kokonaisvaltainen tutkimus ja hoito Pohjois-Karjalassa pitkälle tulevaisuuteen. Taulukossa 2. esitellään vatsakeskuksen tilaohjelma hyötyneliöinä. 15

16 kpl koko m2 yht. Endoskopiahuoneet Endoskopiahuoneiden wc:t odotustilat 3 30 lääkärin tutkimushuoneet hoitajien vastaanottohuoneet hoitajien vastaanottohuoneet hoitajien vastaanottohuone avannehoitajan vastaanottohuone + wc 1 14,5 14,5 sihteerien työtilat sihteerien työtilat potilaiden seurantatila potilas seurantatilan wc välinehuolto taukohuone henk. kun. WC potilaiden valmistelutila valmistelutilan wc:t 2 10,5 kirjasto/kokoushuone varastot 3 44 osastonhoitajan työhuone Taulukko 2. Vatsakeskuksen tilaohjelma. 4 HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen projektiorganisaatio esitellään liitteessä 4. Hankkeen toteutussuunnittelu toteutetaan osana J2-rakennushanketta, samoin kuin rakentaminen. 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot 16

17 Tarve- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana vuosina vatsakeskukselle on haettu sopivaa toimitilaa muun muassa taloista A ja E/1.kerros. Näissä vaihtoehdoissa on tullut ongelmalliseksi väistyvien toimintojen sijoittaminen matalaan A-siipeen. Sen vuoksi päädytään esittämään vatsakeskukselle uudet tilat J2-hankkeen yhteyteen. 17

18 4.2 Liittyminen teknisiin järjestelmiin LVIA-järjestelmät LVIA- järjestelmiin kuuluvat: vesi-, viemäri- ja sadevesijohdot lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät sairaalakaasut automaattinen palonsammutusjärjestelmä, sprinkleri rakennusautomaatio pyykki- ja jätekuiluautomatiikka Näillä järjestelmillä rakennukseen saadaan aikaan terveelliset ja turvalliset käyttöolosuhteet potilaille ja henkilökunnalle. Rakennusten energiatehokkuus Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se täyttää vuoden 2012 rakennusten energiatehokkuus- määräysten ja ohjeiden sairaalatiloille asettamat energiatehokkuusvaatimukset. Hyvään energiatehokkuuteen pyritään hyvällä rakennuksen massoituksella, hyvällä vaipan tiiveydellä, kylmäsiltojen minimoinnilla, passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla, kohtuullisilla ikkunapinnoilla, tarpeiden mukaisesti ohjatulla teknisten järjestelmien käytöllä, suunnitteluratkaisujen kokonaisoptimoinnilla, käyttäen ilmastoinnissa tehokasta lämmöntalteenottojärjestelmää ja ilmastoinnin jäähdytyksessä aluejäähdytysjärjestelmää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sähkölaitteiden energiatehokkuuteen. LVI-tekniikan asennukset LVI-tekniikka asennetaan niin, että kaikki putkistot alapohjan alle tulevia viemäreitä lukuun ottamatta ovat vaihdettavissa olevia putkistoja ja niihin on helppo päästä käsiksi huoltotöiden yhteydessä. Rakennuksiin tehdään kanavistoja ja putkistoja varten pystysuorat tekniikkakuilut, joihin talotekniikka asennetaan ja joihin on kustakin kerroksesta helppo kulkuyhteys. 18

19 Tunnelikerrokseen tehdään talotekniikalle riittävän tilavat käytävät, joita voidaan myös käyttää kulkutunneleina. LVI-liittymät kunnallistekniikkaan ja sairaalan putkiverkostoihin Jäte- ja sadevedet J2- rakennusta varten on alueelle jätetty sade- ja jätevesiviemäriliitosvaraukset L2- rakennuksen ja J-rakennuksen yhdyskäytävän sivulle. Lisäksi J2:n jäte- ja sadevesien liitäntämahdollisuus on J1-rakennuksen tunnelikerroksessa olevissa jäte- ja sadevesiviemäreissä. Vesijohdot Vesijohtoja varten on L:n ja J2 väliseen yhdyskäytävään tuotu DN 100 RFe (ruostumaton teräs) kylmävesijohto. Lisäksi J1 tunnelikerroksessa on DN 80 RFe kylmävesijohto; nämä putkistot tullaan yhdistämään renkaaksi J2-laajennuksen kautta. Tähän renkaaseen J2- käyttövesiverkosto liitetään. Vesi- ja viemärijärjestelmät ja -kalusteet Rakennukset varustetaan sairaalakäytännön mukaisilla vesi- ja viemäriverkostoilla ja vesikalusteilla. Kalusteiden tyypit ja asennustavat valitaan siten, että ne eivät aiheuta turvallisuusriskiä potilaille. Kalusteet valitaan helppokäyttöisiksi ja -huollettavaksi. Putkistot asennetaan kerroksittain niin, että mahdolliset huoltotyöt eivät aiheuta häiriötä useimmissa kerroksissa. Kaukolämpö J2-laajennus liitetään Fortum Oy:n kaukolämmitysverkostoon omalla liittymällä. Samaa liittymää tullaan hyödyntämään kesällä hyödyntämään aluejäähdytyksen lauhdutusliittymänä. Kaukolämpöliittymän arvioitu tehontarve on 2,3 MW. L-rakennuksen rakentamisen yhteydessä J1:lle liittyvän yhdystunneliin on asennettu DN 80 kaukolämpövaraukset. Samoin J1-rakennuksen tunnelikerroksessa on DN 80 varaukset laajennusta varten. J2-hankkeen yhteydessä sairaala-alueen kaukolämpöverkosto rakennetaan rengasverkoksi. Lämmitysjärjestelmät Rakennukset lämmitetään patterilämmityksellä, hoitotilojen osalla käytetään hygieniapattereita. Kosteat tilat, kuten kylpyhuoneet ja WC:t lämmitetään vesikiertoisella 19

20 lattialämmityksillä. Rakennukseen asennetaan omat verkostot eri julkisivuille, lattialämmitysverkostoille sekä ilmanvaihdon lämmitysverkostolle. Lämmönjakokeskus kaikkine varusteineen sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Ilmastointijärjestelmät Rakennukset varustetaan koneellisilla ilmastointijärjestelmillä. Kullekin kerrokselle tehdään oma toisistaan riippumaton ilmastointijärjestelmänsä, jolloin eri kerrosten täydellinen eristäminen esimerkiksi pandemia-tilanteessa on mahdollinen. Eri kerrosten ilmastointi jaetaan sisävyöhykkeisiin ilmansuunnan ja käyttötarkoituksen mukaisesti niin, että miellyttävät ja turvalliset olosuhteet ovat tiloissa kaikissa ulkoilmaolosuhteissa. Kaikille osastoille tulee eristyshuoneita, joissa tulee olla mahdollisuus tilojen yli- ja alipaineistukseen sekä normaalipaineeseen. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan niin, että tavanomaisissa potilas- ja toimistotiloissa tavoitearvona käytetään sisäilmaluokkaa S2 (hyvä sisäilma), lämpötilat; lämmitystilanteessa C ja jäähdytystilanteessa C sekä äänitaso <33 db, potilashuoneissa <28 db. Toimenpide- ja vastaavissa huoneissa tavoitearvona sisäilmaluokka on S1 (yksilöllinen sisäilma = lämpötila on säädettävissä), lämpötilat; lämmitystilanteessa C ja jäähdytystilanteessa C sekä äänitaso <30 db. Ilmastointilaitteet varustetaan riittävällä suodatuksella, lämmön talteenotolla, lämmityksellä ja jäähdytyksellä. Kokonaisilmavirta laajennuksissa J2 asettuu tasolle n. 55 m3/s. Päätelaitteet ovat sairaalakäytännön mukaisesti rakenteisiin upotettuja ja vain otsapinta on näkyvissä. Jäähdytysjärjestelmät Rakennukset varustetaan ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmällä. Lisäksi varustaudutaan erilaisten sähkö- ja teletilojen (ATK- ja UPS-tilat) ja mahdollisten hoito- ja tutkimuslaitteiden vesijäähdytykseen. Ilmastoinnin jäähdytystä tarvitaan vain kesäisin, mutta sähkö- ja tutkimuslaiteiden osalla jäähdytystä tarvitaan koko vuoden. J2-rakennukseen tullaan sijoittamaan sairaala-alueen aluejäähdytysjärjestelmän nestejäähdytin lämpöpumppuversiona. Lauhdutus tulee tapahtumaan kesällä ilmanvaihdon tarvitseman jäähdytyksen aikana Fortumin kaukolämpöverkostoon. J2-rakennus tulee liittymään suoralla kytkennällä sairaala-alueen jäähdytysvesiverkostoon. Huoneiden jäähdytystä hoidetaan jäähdytyspalkeilla niissä tiloissa, joissa mahdollinen ilmanvaihdon jäähdytys ei riitä. Suurempia tehoja tarvitsevat tilat, esim. lääkehuoneet, 20

21 neuvottelu- ja tiimityötilat hoidetaan tarvittaessa puhallinkonvektoreilla. Puhallinkonvektorit pyritään sijoittamaan alakattojen yläpuolelle hygieenisyyssyistä. Jäähdytysteho tulee olemaan J2- laajennuksessa luokkaa 1 MW. Sairaalakaasujärjestelmät Sairaalakaasuputkille on tehty sululliset varaukset K:n ja talo 7:n väliseen yhdystunneliin L:lle lähtevän tunnelin haarautumiskohtaan. Happivaraukselle on 22 mm kupariputki ja hengityspaine- ja instrumenttipaineilmalle on 28 mm kupariputki. Lisäksi J1:n tunnelikerroksessa ovat seuraavat sairaalakaasulinjat: happea varten 18 mm kupariputki sekä hengityspaine- ja instrumenttipaineilmaa varten 28 mm kupariputki. Sairaalakaasuputkisto rakennetaan renkaaksi L- ja J2-rakennusten kautta. J2-rakennus liitetään tähän renkaaseen ja varustetaan happi, hengitys- ja instrumenttipaineilmaverkostoilla. Palontorjuntajärjestelmät J2-laajennus varustetaan turvallisuusselvityksen perusteella poistumisteiden ym. tilojen osalta korkeapaineisella automaattisella sammutusjärjestelmällä, jonka keskusyksikkö on asennettu K-talon lämmönjakohuoneeseen. Lisäksi tilat varustetaan pikapaloposti- ja käsisammutinvarusteilla; palopostikaapit sijoitetaan käytävätiloihin. J2-hankkeen yhteydessä siirretään nykyinen palokunnan vedenottopiste A1- rakennuksen seinästä pelastuslaitoksen tarpeiden mukaiseen paikkaan. Pyykki- ja jätekuilujärjestelmä Laajennus J2:een rakennetaan pyykki- ja jätekuilut. Pyykkikuilun alapäähän kellarikerroksessa olevaan pyykkihuoneeseen sijoitetaan nk. karuselli. Pyykkihuoneesta pyykit kuljetetaan trukeilla E-siiven lastauslaiturille. Tämän hankkeen yhteydessä tullaan J1- alueelle rakentamaan puhtaanpyykin sisääntulo laituri. Jätekuilu tullaan liittämään murskaimen välityksellä jäteimujärjestelmään. Sairaala-alueen jätejärjestelmän keskusyksikkö tullaan hankkimaan ja asentamaan tämän hankkeen yhteydessä. Sijoituspaikka on kellarikerroksessa E-siiven lastauslaiturin läheisyydessä. Rakennusautomaatiojärjestelmä Taloteknisten järjestelmien ohjausta ja valvontaa varten rakennus varustetaan digitaalisella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Automaatiojärjestelmään liitetään LVI-järjestelmien lisäksi valaistuksen ohjaukset ja sähköjärjestelmien valvontapisteet. Järjestelmä yhdistetään nykyiseen F- rakennuksen valvomoon, josta rakennuksia valvotaan ja ohjataan keskitetysti. 21

22 Uudet alakeskukset varustetaan paikallisilla kosketusnäytöillä, josta voidaan tehdä samat toiminnot kuin valvomosta Sähköjärjestelmät Yleistä Kohde on sairaalarakennus, joten asennusten osalta noudatetaan lääkintätilastandardia SFS käytön vaatimiin järjestelmiin. Kohteen suunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia toteutustapoja ja uusien menetelmien soveltuvuutta siten, että järjestelmistä saadaan luotettavia, käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvia, pitkäikäisiä, energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset erityisesti potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudelle. Sähköjärjestelmien myöhempi muunneltavuus ja laajennettavuus tulee myös huomioida laitteita valittaessa ja mitoittaessa. Sähköverkot Laajennukseen J2 lisätään muuntamo, joka liitetään osaksi nykyistä alueen 20kV E-K-F rengasverkkoa palvelemaan lisääntyvää tehotarvetta J- uudis- ja saneerausosalla. E- ja J-siipien varavoimaverkkoja syötetään samalla varavoimakoneikolla. Atk-verkon laitteita varten rakennus liitetään nykyiseen E-siiven UPS-laitteistoon. Lääkinnällisten erikoiskäyttöjen niin vaatiessa niitä varten hankitaan erillinen UPS-laitteisto. Vaativimpiin lääkintätiloihin rakennetaan omilla UPS-laitteilla toimiva IT-verkko, jota syötetään VV-verkosta. Varavoimajärjestelmä Uudisosaan asennetaan dieselgeneraattorivaravoimajärjestelmä turvaamaan toimintaa sähkönjakelun häiriötilanteissa. Varavoimalaitos toteutetaan siten, että siirretään nykyiset kaksi E-siiven varavoimakonetta niiden nykyiseltä paikalta J2 uudisrakennukseen ja niiden rinnalle lisätään uusia koneita tehotarpeen mukaan siten, että koneikon redundanttisuus toteutuu. Koneikon lähelle sijoitetaan uusi varavoimapääkeskus ja uusien sekä nykyisten varavoimakeskusten syötöt 22

23 järjestellään uudelleen kokonaisuus huomioiden. Verkosta rakennetaan yhteys myös K-siiven varavoimaverkkoon. 23

24 Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Rakennuksen pää- ja nousukeskustiloihin tehdään lattiaan kaapelikanavat tai asennuslattia syöttö- ja nousukaapelien asentamista varten. Kaapelikanavista asennetaan uudisosalla maanvaraisissa lattioissa syöttökaapeleita varten putket nousujohto- /jakelukiskokuiluihin. Muut johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla. Pääkaapelireiteille asennetaan omat erilliset kaapelihyllyt vahvavirta- ja telekaapeleille. Sähkönjakelu nousukeskukselta eri kerroksissa sijaitseville jakokeskuksille toteutetaan jakelukiskojärjestelmää käyttäen. Kaikki turvasyöttöjärjestelmien nousut toteutetaan palonkestävästi rakennusteknisesti tai palonkestävillä materiaaleilla. Normaali-, varavoima- ja UPS- verkon nousukaapelien reitit tulee suunnitella eri paloalueiden kautta. Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Myös ns. dynaamisen valaistuksen toteutusmahdollisuus eri tiloissa tulee selvittää suunnittelun aikana. Pääasiassa käytetään loisteputkivalaistusta, mutta myös uudet led-valaistusratkaisut tulee yhä enenevässä määrin ottaa huomioon. Työpisteiden valaisimina käytetään vaijeriripusteisia suora/epäsuora valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset vetonarukytkimet Informaatioteknologiajärjestelmät Atk-palvelut Kuntayhtymän tavoitteena on paperiton sairaala, joka edellyttää toimivaa tietosuojan vaatimukset täyttävää langatonta tietoverkkoa. Tietoteknisiltä järjestelmiltä odotetaan, että ne helpottavat ja automatisoivat työtä. Työasemien ja kirjaamiseen tarvittavien työtilojen tulee täyttää ergonomiset ja asiakaslähtöiset vaatimukset. 24

25 Rakennuksen uudet jakamot liitetään sairaalan atk-verkkoon valokuiduin talon 1G atk-konesalissa. Myös rakennuksen eri jakamoiden välisiä yhteyksiä varten vedetään valokuidut sekä parikaapelit jakamoiden välille. Puhelinliikenne Puhelinliikenne järjestetään kuntayhtymän yleisten suuntaviivojen mukaisesti. Suunnittelun aikana tulee olla yhteydessä sairaalan käyttämään operaattoriin GSM kuuluvuuden varmistamiseksi. Lankapuhelinpisteinä käytetään atk-pisteitä (yk-pisteitä) ja atk-jakamot liitetään sairaalan puhelinverkkoon parikaapelein talon 1D talojakamossa. Hoitotyössä käytetään päivittäin myös Virve puhelimia. Rakennuksessa olevaa Virve-verkkoa laajennetaan tarvittavilta osilta kuuluvuuden varmistamiseksi. Nykyisen verkon on mitoittanut ja asentanut Browacom Oy. Verkko on rakennettu ns. monioperaattoriverkoksi, jolloin puhelinoperaattorit voivat liittyä siihen niin sovittaessa. Hoitajankutsujärjestelmä Hoitajankutsujärjestelmä tulee kaikkiin laajennuksen tiloihin. Kutsu ohjautuu hoitohenkilökunnan puhelimiin, näkyy käytävillä, määrätyissä kanslioissa, huolto- ja henkilökuntatiloissa sekä sovittujen tietokoneiden näytöillä. Järjestelmään tulee sisältyä hätähälytysjärjestelmä osaston sisällä, äänen voimakkuuden säätö sekä tarvittavat raportointivalikot. IP-pohjaiset järjestelmät kaapeloidaan samoihin jakamoihin kuin atk-pisteet. Nykyisiä äskettäin uusittuja järjestelmän laitteita hyödynnetään soveltuvilta osin. Muut informaatiojärjestelmät Rakennukseen asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello-, äänentoisto- sekä AV- ja videoneuvottelujärjestelmät. Järjestelmät liitetään sairaalan entisiin järjestelmiin ja nyt rakennettavaan rakennukseen lisätään ko. järjestelmää rakennuksessa palvelevat vahvistimet. Äänentoistojärjestelmä rakennetaan radiokanavien välitystä ja hätäkuulutusta varten. Osastojen sisäiset kuulutustarpeet otetaan huomioon kuulutusalueita määritettäessä. Telelaitteet sijoitetaan keskitetysti 25

26 telelaitetilaan ja käytävillä niiden puuttuessa sähkökeskustilaan. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät. 26

27 4.6.4 Valvonta- ja turvajärjestelmät Automaattinen paloilmoitin Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tulee kattaa koko laajennuksen. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa jo alkavan palon, antaa kohteessa hälytyksen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Järjestelmä antaa ilmoituksen myös sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Automaattisena paloilmoitinjärjestelmänä käytetään Pelco Finland Oy:n FX NET osoitteellista järjestelmää. Nykyiseen järjestelmään tehdään tilojen vaatimat muutokset ja uudet keskukset liitetään tuplaväylällä osaksi sairaalan nykyistä järjestelmää. Tekninen kulunvalvonta Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan tiettyjen tilojen käyttöä ja järjestetään työaikaseuranta. Henkilöstöä ohjataan käyttämään tiettyjä kulkureittejä ja varmistetaan, että henkilöt pääsevät niihin tiloihin, joihin heidän on työtehtäviensä takia välttämätöntä päästä. Kulunvalvontajärjestelmä ei saa estää rakennuksesta ulospääsyä hätätilanteessa esimerkiksi tulipalossa. Atk-tekniset tilat tulee kuulua kulunjärjestelmän piiriin. Nykyisissä tiloissa on käytössä Stanleyn- kulunvalvontajärjestelmä. Kameravalvontajärjestelmä Kameravalvonta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi varmistaa turvallisuus. Valvontakameroita tarvitaan mm. yksikköjen käytävätiloissa, ulko-ovilla, eristystiloissa. Tallentavaa valvontaa käytetään ulko-ovilla ja ulko-alueilla, yleisissä käytävä- ja aulatiloissa ja hissitasanteilla. Ei-tallentavaa valvontaa käytetään osastojen ulko-ovilla ja päivystyksen sisätiloissa tarpeen mukaan. Nykyisenä laitteistona on Mirasysin kameravalvontajärjestelmä, johon on liitetty eri valmistajien kameroita. Nykyistä järjestelmää laajennetaan tarpeen mukaan. Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Rakennus varustetaan viranomaismääräykset täyttävällä turva- ja ovimerkkivalojärjestelmällä, jolla turvataan ja opastetaan rakennuksesta poistumista. 27

28 Järjestelmänä käytetään osoitteellista Neptolux Oy:n järjestelmää, joka liitetään Ip-osoitteella etävalvontaan. Henkilöturvajärjestelmä (toiminnat voidaan yhdistää hoitajakutsujärjestelmään) Hälytysjärjestelmä on kolmitasoinen: osaston sisäinen, osastojen välinen ja laajennettu hälytysjärjestelmä, jossa hälytys menee myös vahtimestareille. Henkilökunnalla tulee olla käytössään mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saa daan tarvittaessa välitön apukutsu vaaratilanteessa Kiinteät laitteet ja irtaimisto Hankintaohjelmaan sisältyvät kiinteät kalusteet ja kiinteät sairaalatekniset kojeet ja laitteet (KSL). Olemassa olevaa irtaimistoa, kuten irtokalusteita ja varusteita hyödynnetään. Entinen sairaanhoidollinen ja muu toimintavarustus inventoidaan suunnittelun edetessä. Täydentävä toimintavarustus: irtokalusteet, tekstiilit, sairaanhoidolliset laitteet ja varusteet, tietojärjestelmien laitteet ym. tulee yksikön hankkia talousarvioon varattavalla erillismäärärahalla. 4.3 Elinkaari- ja ympäristötavoitteet Laajennus J2:n suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään huomiota ekologisiin näkökohtiin, kuten rakennusmateriaalien ja teknisten järjestelmien korjattavuuteen, huollettavuuteen ja vaihdettavuuteen sekä materiaalien terveysvaikutukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tavoitteena luoda olosuhteet ja huoltokirjajärjestelmät, joilla rakennusten käyttöikää saadaan optimaaliseksi. Erikoisesti suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan elinkaarilaatu seuraavien osatekijöiden kautta: terveellisyys, hygieenisyys, puhdistettavuus turvallisuus ja ergonomia viihtyvyys 28