Pohjois-Karjalan keskussairaala

Transkriptio

1 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ HANKESUUNNITELMA Pohjois-Karjalan keskussairaala LAAJENNUS J 2

2 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Sisällys 1 HANKKEEN TAUSTAA HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT Hankesuunnittelun eteneminen Nykyiset toiminnot ja tilat Hankkeen perustelut LAAJENNUKSEEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT Päivystys Teho-osasto ja tehovalvonta Heräämö Lastenkeskus Röntgen Muut hankkeeseen liittyvät tilat Väestönsuoja ja sosiaalitilat Huoltotilat ja yhdyskäytävät Logistiikkatilat Tekniset tilat HANKKEEN TOTEUTUS Väistötilat ja toimintaolosuhteet rakennustyön aikana Rakennuspaikka Hankkeen laajuustiedot Hankkeen kustannukset Hankkeen aikataulu Liittyminen teknisiin järjestelmiin LVIA-järjestelmät Sähköjärjestelmät Informaatioteknologiajärjestelmät Valvonta- ja turvajärjestelmät Kiinteät laitteet ja irtaimisto Elinkaari- ja ympäristötavoitteet Liitteet

3 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma 1 HANKKEEN TAUSTAA Erikoissairaanhoidolta odotetaan vaativaa erikoisosaamista edellyttävää toimintaa. Vuodeosastotoiminta vähenee ja tilalle tulee poliklinikka- ja päiväsairaalatyyppistä tutkimusta ja hoitoa sekä potilaan akuuttihoitoon keskittyvää nk. kuuma sairaala -toimintaa; kuten päivystys, laboratorio- ja röntgentoiminta, synnytykset, tehostettu hoito ja leikkaukset. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään kuuluu 14 jäsenkuntaa ja sen alueella on noin asukasta, joille kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon Pohjois-Karjalan keskussairaalassa (PKSSK). Toiminta-ajatuksena on järjestää väestön tarpeisiin perustuvia, korkeatasoisia terveydenhuollon ja kehitysvammahuollon palveluja kustannustehokkaasti. Toiminnan perustana ovat osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kehittyvät toimintamallit sekä teknologian tehokas hyödyntäminen. Potilaat ja asiakkaat arvostavat yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja oikea-aikaista hoitoa ja tutkimusta. Keskussairaalan palveluita käyttää vuosittain noin ihmistä. Vaikka Pohjois-Karjalan väestön arvioidaan vähenevän muuttoliikkeen ja alenevan syntyvyyden seurauksena, iäkkäiden ihmisten absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Pelkästään asukkaiden ikääntymisen oletetaan lisäävän erikoissairaanhoidon tarvetta 1 % vuodessa. PKSSK:n nykyisen strategian mukaan onnistuneen toiminnan perustana ovat mm. tarkoituksenmukaiset toimitilat, joissa toimintaa ohjaavat prosessipohjaiset ja logistiset ratkaisut. Tilasuunnittelussa on otettava huomioon ennusteet sairastavuudesta ja tulevasta muusta palvelutarpeesta. Palveluntarvitsijan näkökulma huomioidaan ja hoidon ja hoitoketjujen kannalta pyritään optimaalisiin ratkaisuihin. Tilankäyttöä ja kapasiteetin hyödyntämistä tehostetaan huomioimalla mm. tilojen muunneltavuus. Selkeällä kokonaiskuvalla tilatarpeesta ja toteutuksen luovilla ratkaisuilla vähennetään kustannuksia. Tavoitteena on, että kuntayhtymän toimintaympäristö ja infrastruktuuri ovat ajanmukaisia ja toimivia. Toimintaa ei sopeuteta tiloihin ja teknologiaan, vaan tilat ja teknologia luovat toimintaedellytyksiä hyvälle hoidolle. PKSSK on ollut jo vuosia Stakesin tutkimuksen mukaan yksi Suomen tehokkaimmista sairaaloista. Kustannustehokkuus selittyy suurelta osin ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja sen työajan järkiperäisestä käytöstä, koska sairaanhoitopiirin menoista noin 60 % on henkilöstökuluja. Pyrkimys jatkuvaan tehokkuuden nostoon edellyttää kuitenkin myös jatkuvaa prosessien läpikäyntiä sekä nykyaikaisen tekniikan, hyvien lääkintälaitteiden ja työtilojen ajan tasalla pitämistä. 3

4 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Tilat ja niiden väliset yhteydet määräytyvät hoitoprosessin vaatimusten mukaan ohjaten tilaratkaisuja. Mahdollisimman selkeät ja lyhyet yhteydet hoitoprosessin vaatimien tilojen välillä ja riittävät varastotilat ovat tutkimusten mukaan tärkeimmät elementit tilaratkaisuissa. Viihtyisät ja toimivat työtilat edistävät niin hoitohenkilökunnan saamista kuin potilaiden hoitoon hakeutumista, ollen näin yksi tärkeä kilpailutekijä. Tutkimusten mukaan toiminnallinen ja korkeatasoinen hoitoympäristö myös lyhentää potilaiden hoitoaikaa ja parantaa henkilökunnan työtyytyväisyyttä. 2 HANKKEEN KUVAUS JA PERUSTELUT 2.1 Hankesuunnittelun eteneminen Laajennushanke J2, johon kuuluvat päivystyksen, teho-osaston ja -valvonnan, lastenkeskuksen sekä röntgenin tarvitsemat tilat, käynnistettiin joulukuussa Suunnitelma heräämön siirtämisestä tehoosaston yhteyteen on tullut mukaan myöhemmin hankesuunnitteluvaiheessa. Toimintayksiköt ovat laatineet toiminnalliset suunnitelmat ja niiden mukaiset tilatarpeet, joiden pohjalta on koottu hankkeen tarveselvitys (liite 1). Hankesuunnittelun aikana on toimintaprosessien tarkastelun yhteydessä päivitetty yksiköitten tilaohjelman sisältöä (liite 2); näin tilatarpeiden sisältö ja yksikkökohtainen laajuus on tarkentunut. Tarveselvityksen perusteella on tehty luonnospiirustukset Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmaisen toimesta (liite 3). Laajennushankkeen J2 kustannusarvio (liite 4) on investointiohjelman 35 milj. euroa (alv 0 %) mukainen ja pinta-ala yhteensä brm². Hankkeen projektiorganisaatio on esitelty liitteessä 5. Laajennusrakennus J2 tulee liittymään olemassa olevan sairaalarakennuksen E- ja J-siipiin. Tilat on suunniteltu sijoittuvan kerroksittain seuraavasti: - K-kerros; huoltohissiyhteys kaikkiin kerroksiin ja varastotiloja logistiikkaa varten sekä tunneliyhteys E-siipeen. - P-kerros; käytäväyhteydet huoltohissille ja varastotiloja logistiikalle, käytäväyhteys J1-siipeen. - 1-kerros; päivystyksen tilat, katettu ambulanssihalli, kuvantamistilat. - 2-kerros; teho-osasto ja -valvonta sekä heräämön tilat, lastenpoliklinikan tilat. - 3-kerros; lastenkeskuksen tilat, jotka liitetään E-siiven synnytysosastoon. - 4-kerros; iv-konehuoneet. 4

5 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat Yhteispäivystyksessä kävijämäärät ovat olleet kasvussa kuluvan vuoden aikana, mennessä päivystyksessä on asioinut potilasta. Yhteispäivystys aloitti toimintansa , toimintaan liittyneiden muutosten ja perusterveydenhuollon ja yhteispäivystyksen välisen työnjaon perusteella mennessä käyntejä muodostui (5008 käyntiä/kk, laskennallisesti käyntiä/vuosi). Yhteispäivystyksen tilat sijaitsevat vuonna 1990 valmistuneessa E/1 -siivessä ja vuonna 2003 valmistuneessa J/1 -siivessä. Välimatkat näiden kahden tilan välillä ovat pitkät, tilat ovat sokkeloiset ja tekniikaltaan hankalat saada toimimaan yhteen. Ne ovat kooltaan riittämättömät, potilaslogistisesti toimimattomat ja potilasturvallisuutta vaarantavat eikä ideaalista hoitoprosessia näin voida toteuttaa nykyisissä tiloissa. Päivystyksen sisäänkäynnin yhteydessä ei ole katettua tilaa, jolloin ambulansseilla ym. kyydeillä tulevat potilaat joudutaan siirtämään sisätiloihin ilman suojaa. Sisäänkäynti toimii myös läpikulkupaikkana sairaalaan tultaessa, mikä haittaa päivystyksen toimintaa. Toiminta on vuosikymmenien mittaan muuttunut; kävijämäärät ovat kasvaneet, lääkintälaitteita on tullut lisää ja lisäksi siirtyminen sähköiseen potilastietojärjestelmään on tuonut mukanaan paljon atk-kalustoa, jolle ei ole suunniteltua tilaa. Sujuvat toimintamallit ja toimiva logistiikka vaativat enemmän ja toimivampia neliöitä. Päivystysalueen vastuulla on suuronnettomuusvalmiuden ylläpitäminen ja toiminnan organisointi sekä ensihoidon organisointivastuu. Päivystyksen toimintaan kuuluu myös puhelinpalvelu, missä tehdään päivystyksellistä hoidontarpeen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Puhelinpalvelu aloitti toimintansa 2013, puheluiden kokonaismääräksi on arvioitu n puhelua vuodessa. Puhelumäärät ovat olleet nousussa, mennessä on tullut puhelua, joka on vuositasolla n puhelua. Päivystyksen yhteydessä sijaitsee myös 15 -paikkainen tarkkailuosasto, jossa vuoden 2013 aikana on ollut 5306 hoitopäivää. Päivystyksen sujuva toiminta on keskeinen osa äkillisesti sairastuneen potilaan hoitoprosessia sillä suurin osa sairaalahoitoon otettavista potilaista ohjautuu vuodeosastoille päivystyspoliklinikan kautta. Teho-osasto sijaitsee päätalon E-siiven 4. kerroksessa, tilat on otettu käyttöön vuonna Osastolla hoidetaan kaikki tehohoitoa vaativat aikuispotilaat sekä vastasyntyneisyyskautta vanhemmat tehohoitoa tarvitsevat lapset. Teho-osastolla on viime vuosina hoidettu vuosittain potilasta, keskimääräinen hoitoaika on n. 3,2-3,7 vrk. Yleisimmin teho-hoitoa tarvitsevat sairastuneet ovat vuotiaita ja onkin ennakoitu, että tehohoidon tarve lisääntyy väestön ikääntymisen myötä. 5

6 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Teho-osastolla pitäisi aina olla valmius ottaa uusi kriittisesti sairas potilas hoitoon, joten teho-osastolla pitäisi aina olla vapaa paikka. Suurin osa potilaista tulee osastolle päivystysluontoisesti. Teho-osastolla on virallisesti 8 potilaspaikkaa, mutta potilaita voi osastolla olla 10. Henkilökuntamitoitus on laskettu kahdeksalle potilaalle. Potilaspaikkaa kohden tilaa on noin 14,4-15,4m², kun suositus minimipintaalaksi on 20-25m²/potilas. Tehopotilaan vuoteen äärellä tarvitaan paljon hoitolaitteita ja -välineitä; tilanahtaus hankaloittaa potilashoitoa, infektioiden torjuntaa ja työergonomiaa. Varastotilat laitteita ja hoitotarvikkeita varten ovat ahtaat ja riittämättömät, myös hissit ovat ahtaat tehohoitopotilaan sängyn ja hoitovälineiden kuljetukseen; lisäksi muutkin osaston tilat ovat toiminnallisesti huonot. Tehovalvontatasoista hoitoa tarvitsevia potilaita on paikkapulan vuoksi hoidettu teho-osaston lisäksi sisätautien klinikkaryhmään kuuluvan, K -laajennuksessa sijaitsevan, 2 KT 6 -paikkaisessa tehovalvontayksikössä. Tehohoidon tarve kuitenkin ajoittain ylittää kapasiteetin, jolloin tehohoitoa on toteutettu myös heräämön tiloissa ja osin heräämön henkilökunnan voimin. Henkilökunnan yhteiskäyttöä teho-osaston kanssa näissä yksiköissä ei pysty hyödyntämään yksiköiden välimatkan vuoksi. Teho-osaston toimintaan kuuluu myös koko sairaalan elvytysten hoitaminen sekä hätätilapäivystystoiminta, joka vaatii henkilökunnan nopeaa liikkuvuutta sairaalan alueella. Heräämö toimii tällä hetkellä 16 -paikkaisena leikkausosaston yhteydessä E -siiven toisessa kerroksessa. Lasten- ja nuorisotautien klinikka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut vuotiaalle lapselle ja nuorelle; tähän sisältyy niin tehostettua hoitoa, vuodeosastohoitoa kuin päiväsairaala- ja polikliinistä hoitoa. Vuonna 2013 lasten- ja nuortentautien poliklinikalla oli 7685 avohoitokäyntiä (luku sisältää myös päivystyskäynnit ja avokäynnit osastoilla sekä kotisairaalakäynnit), hoitopäiviä vuodeosastoilla E3 ja 10A oli yhteensä Väestöennusteiden mukaan lasten ja nuorten määrä alueellamme tulee pysymään vuosina melko samana, jonka jälkeen määrä lähtee hitaasti laskuun. Ennusteen mukaan syntyvyys tulee nousemaan nykyisestä, n synnytyksestä/v n synnytykseen/v vuoteen 2020 mennessä. Tämän jälkeen synnytysten määrän arvioidaan kääntyvän laskuun ollen vuonna 2040 noin 1500 lasta vuodessa. Fysioterapia tuottaa palveluja lastenneurologian, pediatrian, lasten kirurgian, lasten ja nuorten psykiatrian osastoille ja poliklinikoille sekä synnytysvuodeosastolle. Vuonna 2013 lasten- ja nuorten tiimin alueella tehtiin laskutettavaa potilastyötä noin 3000 käyntiä. 6

7 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Viimeisten vuosien toimintalukujen perusteella lasten ja nuorten fysioterapian tarpeessa ei tapahdu muutoksia, mutta painopistealueet muuttuvat; osastoaikainen työ vähenee hoitojaksojen lyhentyessä ja polikliininen työ lisääntyy. Tällä hetkellä lastentautien osastojen ja poliklinikan toiminnot ja tilat ovat hajallaan eri puolilla sairaalaa, sijaiten kaukana toisistaan: - Päivystystoiminta; synnytystoiminnan vaatima päivystys E3:lla, sairaalan ulkopuolelta tulevat lapsipotilaat päivystyksessä E/J -siivessä - Vuodeosasto E3 (vastasyntyneet), 16 potilaspaikkaa; myös avokäyntejä (esim. syöpäpotilaat) - Vierihoito-osasto 3C (toipumassa olevat antibioottihoitoa saavat vastasyntyneet, joiden lääkehoidot toteutetaan E3:lla). - Vuodeosasto 10A (eri erikoisalat yhdessä). Osastolla on myös poliklinikka- ja kotisairaalatoimintaa. Osastolla on 18 potilaspaikkaa. - Poliklinikka (A talo P-kerros) - Ulkopuolelle viedyt palvelut: vauvaperhetyö; kuntoutusohjaaja (talo 13) - Fysioterapiapalvelut (A talo 8-kerros) Keskeisimpiä ongelmia nykyisissä tiloissa ovat yksiköiden erilleen sijoittelun lisäksi kaikkien tilojen ahtaus, epäkäytännöllisyys, puutteelliset saniteettitilat sekä osin toiminnallinen päällekkäisyys. Nämä puolestaan aiheuttavat toiminnallisia ja taloudellisia haittavaikutuksia niin henkilökunnalle kuin potilaille sekä välillisesti myös perheille, mm. infektioiden leviämisen muodossa. Tilojen rakenne ei myöskään tue perhekeskeistä hoitotapaa eikä henkilökunnan optimaalista käyttöä. Röntgen Tikkamäen röntgenissä kuvataan vuodessa päivystyksellisiä kuvantamistutkimuksia noin Vuonna 2013 päivystykselle (EAYHT, EAPER) tehtyjen lääketieteellisten kuvantamistutkimusten kokonaismäärä oli noin , n. 76 tutkimusta/vrk. Päivystyksellisistä kuvantamistutkimuksista suurin osa (78 %) on natiivija tietokonetomografiatutkimuksia. Suuresta kuvausmäärästä johtuen röntgenin ja päivystyksen välinen potilasliikenne on erittäin vilkasta vieden hoitohenkilökunnalta runsaasti aikaa kuljetuksiin, koska röntgenin nykyiset tilat sijaitsevat kerrosta alempana E- ja J1-siivessä. E-siipi on otettu käyttöön vuonna 1989 ja J1- siipi vuonna Röntgenin nykyiset tilat E- ja J1-siivessä ovat pinta-alaltaan riittävät, kun osa kuvaustoiminnasta tulee siirtymään päivystyksen yhteyteen J2-laajennuksen myötä. Sen sijaan huonetilavaatimusten osalta nykyiset olemassa olevat E-röntgenin ja J1-röntgenin TT-kuvaushuoneet ovat ahtaat työskennellä. 7

8 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma J1-siipi liitetään P-kerroksessa J2-siipeen ja L-laajennukseen nykyisen TT-kuvaushuoneen kohdalta, jolloin sille joudutaan tekemään korvaavat tilat tämän hankkeen yhteydessä. 2.3 Hankkeen perustelut Hankesuunnitelman tavoitteena on ollut kehittää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa korkealaatuisia terveydenhuollon palveluita Pohjois-Karjalan asukkaille pitkälle tulevaisuuteen. Asiakkaiden muuttuneet tarpeet, kuten ikärakenteen muutos, lisääntyvät vaatimukset ja kasvavat potilasmäärät luovat palvelutarpeen kasvua ja asettavat uusia vaatimuksia toiminnalle. Tulevaisuudessa hoitomenetelmät ja tekniikka kehittyvät ja myös hoitoprosesseja on tarkasteltava uudelleen. Hankesuunnitelman tavoite edellyttää nykyisten toimintaprosessien muuttamista, mikä ei ole mahdollista ilman uusia tilaratkaisuja. Tarkoituksena on kehittää uusi toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa prosessilähtöisyyden, potilaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden toteutumisen käytännössä. Uudet tilat tukevat potilasta ja toimintaa, jolloin organisaatiolla on mahdollisuus tuottaa parhaat palvelut oikeaan aikaan. Hankkeen toteutumisen etuja toiminnan ja tuottavuuden näkökulmasta Väestön ikärakenteen ja huoltosuhteen muutos tulee lisäämään palveluntarvetta ja samalla heikentämään työntekijöiden saatavuutta. Kuntayhtymän tuottavuusohjelman mukaan tämä yhdessä talouden näkymien kanssa tarkoittaa sitä, että on saatava aikaan enemmän vähemmällä henkilökunnalla; työn tuottavuutta on kasvatettava esim. henkilökunnan joustavalla käytöllä. J2 -laajennus yhdistää toimintoja (teho-osaston, tehovalvonnan ja heräämötoiminnot, lasten- ja nuorten klinikan alueen toiminnot sekä päivystyksen ja osan röntgenin toiminnoista), jolloin henkilökunnan joustava käyttö äkillisissäkin tilanteissa on mahdollista. Nykyiset tilat eivät enää vastaa muuttuneisiin tarpeisiin eivätkä tilaratkaisut tue sujuvia ja tehokkaita hoitoprosesseja ja nämä osaltaan vaikuttavat potilaan saamaan hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Osa tiloista on hajallaan sijaiten eri siivissä ja taloissa, tilat ovat epätarkoituksenmukaiset, vanhat ja joustamattomat eivätkä tuota synergiaetuja esim. varastotilojen tai henkilökuntaresurssien käytön suhteen. Uusien rakennushankkeiden myötä kuntayhtymän strategiset päämäärät on mahdollista toteuttaa entistä paremmin, jolloin potilaamme/asiakkaamme ovat tyytyväisempiä, hoito- ja palveluketjumme ovat sujuvampia, olemme vetovoimaisempi työnantaja sekä olemme organisaationa entistä kilpailukykyisempi. Lisäksi tuottavuusohjelman myötä uusien rakennushankkeiden olisi parannettava tuottavuuttamme myös tulevaisuudessa. 8

9 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Tämä tehostamistavoite vaatii toimenpiteitä prosessien hiomiseksi uusien tilojen mahdollistavaan suuntaan jo rakennusvaiheen aikana, joka mahdollistuu mm. henkilöstön eläköitymisen ja muun poistuman myötä sekä vastaamalla henkilöstön osaamistarpeiden muutoksiin. Toimintojen ja tilojen keskittyessä tehostuu myös tukipalveluiden (esim. huolto ja logistiikka) käyttö; tällöin esim. hoitohenkilökunnan käyttämä aika potilaskuljetuksiin ja varastojen täydennyksiin vapautuu hoitotyöhön. Niukat henkilöstöresurssit saadaan kustannustehokkaammin käytettyä oikeat ihmiset tekevät oikeita asioita oikeilla tavoilla. Tuottavuutta on mahdollista lisätä toimintojen yhdistämisen lisäksi myös kehittämällä avohoitopainotteisuutta, esim. J2:een tulevan lastenkeskuksen osalta. Myös perhekeskeisyys ja vanhempien mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon paranevat huomattavasti uusien tilojen myötä lisäten potilastyytyväisyyttä sekä nopeuttaen paranemista ja kotiutumista. Sairaalainfektiot lisäävät työtä ja taloudellisia kustannuksia inhimillisten kärsimysten lisäksi. Ajanmukaisissa tiloissa sairaalainfektiot saadaan paremmin hallintaan mikä on merkittävä tekijä kustannusten ja potilasturvallisuuden kannalta. 3 LAAJENNUKSEEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT 3.1 Päivystys Päivystyksessä hoidetaan kaikkien ikäluokkien ja erikoisalojen potilaita, mikä asettaa erilaiset vaatimukset odotus- ja hoitotilojen suhteen. Väestörakenteen muuttuessa ja päivystysten keskittyessä hoidettavat potilaat ovat nyt ja tulevina vuosina entistä huonokuntoisempia, sairaampia ja iäkkäämpiä. Myös levottomien päihdepotilaiden ja eristystä vaativien potilaiden määrä on lisääntynyt. On oletettavaa, että päivystyksen potilasmäärät lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä. Perusterveydenhuollon päiväaikaisen toiminnan järjestelyt vaikuttavat myös suuresti yhteispäivystyksen päivystyskäyntien määrään. Päivystyspoliklinikalle on ominaista keskeytymätön toiminta sekä se, että potilaat eivät tule päivystykseen tasaisena virtana eikä toimintaa voi täysin ennakoida. Päivystyksessä tulee kuitenkin aina olla riittävä valmius ottaa potilaita vastaan. Tilatarve alkaa potilaan saapumisesta, jatkuu hoidon kiireellisyyden ensiarvioinnin ja ilmoittautumisen kautta odotus-, hoito- ja tutkimustiloihin, joihin kuuluvat myös röntgenin ja laboratorion tarvitsemat tilat. Tilat on suunniteltava niin, että potilaan vointia voidaan helposti seurata ja että tiloihin pääsee helposti ja viiveettä turhaa läpikulkua ja liikennettä välttäen. 9

10 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Henkilöstö Lääkärimiehitys: Yhteispäivystyksessä toimii kolme lääkärivetoista linjaa: fast track (FT), konservatiivinen- ja operatiivinen linja. Fast track -linjalla työskentelee yleensä 1 lääkäri, konservatiivisella linjalla 3-4 lääkäriä (sisätautilääkäri, neurologi ja 1-2 konservatiivista päivystäjää) ja operatiivisella 2-3 lääkäriä (kirurgi ja 1-2 operatiivista lääkäriä). Lääkärit huolehtivat myös päivystyksen tarkkailuosastosta ja erikoisalojen päivystäjät hoitavat erikoisalojen erikoissairaanhoidossa olevat vuodeosastojen potilaat päivystysaikana. Lääkärimäärää on pyritty suhteuttamaan sisään tulevien potilaiden määrään, tällä hetkellä keskimääräiset ilmoittautumismäärät vaihtelevat viikonpäivittäin välillä ja tunneittain 1-15 ilmoittautumista/ tunti. Yksittäisten päivien ruuhkahuippuina ilmoittautuneita on ollut 20/tunti. Jokaiselle linjalle ohjautuu jatkuvasti potilaita klo 8-22, joten periaatteessa jokaiselle linjalle täytyy olla oma lääkärinsä. Yöaikaan klo 22-8 linjat on yhdistetty, mutta erityisesti aamupäivinä saattaa yhdellä linjalla olla rauhallista, kun toisella linjalla on kiirettä. Tällä hetkellä lääkärimiehitys on klo 8-16 arkipäivisin 3 erikoisalan päivystäjää, 1 FT lääkäri, 1-2 konservatiivista päivystäjää ja 1 operatiivinen päivystäjä. Iltaisin ja viikonloppuisin erikoisalalääkäreiden lisäksi on 1 FT lääkäri, 2 konservatiivista lääkäriä ja 1-2 operatiivista lääkäriä. On erittäin hankalaa katsoa toisen linjan potilaita, vaikka omalla linjalla olisi rauhallistakin, koska tämä vaatii potilaiden siirtämistä toiselle puolella päivystystä tai lääkärin siirtymistä uuteen työpisteeseen; molemmat ovat hitaita toimintoja. Uusilla tilaratkaisuilla on mahdollista nopeuttaa potilaan pääsyä lääkärin luo ja madaltaa ruuhkahuippuja lääkärityövoiman tehokkaammalla käytöllä, joten lääkärimiehitystä laajennuksen myötä ei tarvinne lisätä vaan päinvastoin lääkärimiehitystä voi ehkä vähentääkin. Muu henkilökunta: Päivystysasetuksen velvoitteiden ja taloustilanteen vuoksi PKSSK:n kunnat ovat tulevina vuosina keskittämässä todennäköisesti kaiken tai lähes kaiken virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen PKSSK:n yhteispäivystykseen. Vuoden 2014 alusta Kitee on lopettanut oman yöpäivystyksensä ja supistanut arkiiltojen ja viikonloppujen omaa päivystysaikaa. Lisäksi Lieksan yöpäivystys loppui kesällä 2014 ja myös Nurmes harkitsee yöpäivystystoiminnan siirtämistä. 10

11 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Vuoden 2015 alusta alkaen Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi siirtävät arki-iltapäivystyksen PKSSK:n hoidettavaksi. Myös tulevat kuntakentän ja sote-alueiden muutokset vaikuttavat tulevaisuuden toimintaan. Oletettavaa siis on, että koko maakunnan virka-ajan ulkopuolinen päivystystoiminta keskittyy yhteispäivystykseen, joka tulee lisäämään palvelutarvetta. Tilastollisesti on jo nyt nähtävissä käyntimäärien kasvu ja keskimääräisen läpimenoajan lisäys. Palvelutarpeen kasvuun vaikuttaa myös väestön ikääntyminen. J2-laajennukseen tulevien tilojen järkevällä suunnittelulla pystytään tehostamaan toimintaa niin, että olemassa olevalla hoitohenkilökuntamäärällä voidaan hoitaa suurempi määrä potilaita; esim. päivystyksen seurantatila suurenee, jolloin potilaita voidaan hoitaa siellä kauemmin. Tämä edellyttää, että suunnitellun päivystysosaston henkilökunta tulee vuodeosastoilta vapautuvista resursseista ja päivystyksen käyttöön jää nykyinen päivystyksen henkilökunta. Kävijämäärien lisäännyttyä päivystyksen hoitohenkilökunnan määrää joudutaan tarkastelemaan jo nykyisissä tiloissa. Uudisrakennuksen myötä henkilökuntatarvetta on mahdollista tarkastella kriittisesti siten, että erityisesti ruuhkahuippujen purkamiseen käytetyn lisähenkilökunnan käyttöä on mahdollista vähentää, näin J2 -laajennus sinänsä ei aiheuta lisähenkilökunnan tarvetta. Tämän mahdollistaa myös se, että tilasuunnittelun lähtökohtana on prosessilähtöisyys ja kustannustehokkuus. Tulevaisuudessa päivystyksessä tulee työskentelemään myös muiden ammattiryhmien edustajia, kuten fysioterapeutti, akuuttityöryhmän ja sosiaalipäivystyksen työntekijät. Lisäksi tiloihin on suunniteltu hammaslääkäripäivystys, jossa työskentelee hammaslääkäri ja hammashoitaja. Nämä ovat toimintojen mukana siirtyvää henkilökuntaa, eivätkä lisänä päivystyksen henkilöstöresursseissa. Sihteerien ja laitoshuollon työvoiman tarve mitoitetaan hankkeen edetessä. Laajennushankkeen logistiset ratkaisut vaikuttavat myös työpanoksen jakautumiseen hoitotyön ja logistiikan työntekijöiden kesken. Lääkehuollon ja potilaiden lääketurvallisuuden parantamiseksi olisi osastofarmaseutin saaminen päivystykseen perusteltua. 3.2 Teho-osasto ja tehovalvonta Teho-osastolla ja tehovalvontayksiköissä hoidetaan vaikeasti sairaita potilaita, joilla on henkeä uhkaava elintoimintahäiriö tai sellaisen kehittymisen uhka, mutta joilla arvioidaan olevan aktiivisen hoidon myötä realistiset mahdollisuudet hyvään toipumiseen. Teho-osastolla hoidetaan aikuispotilaiden lisäksi vastasyntyneisyyskautta vanhempia lapsia. 11

12 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Yleisimmin tehohoitoa vaativa sairastuminen tapahtuu vuoden iässä. Voidaankin ennakoida, että väestön ikärakenteen muutos johtaa merkittävään tehohoidon tarpeen kasvuun, jonka ennakoidaan olevan voimakkaimmillaan vuosina Teho-osastolla pitäisi aina olla valmius ottaa uusi kriittisesti sairas potilas hoitoon. Suurin osa potilaista tulee tehohoitoon suoraan päivystyspoliklinikalta (noin 50 % potilaista). Merkittävä osa teho-osaston potilaista on kirurgisia potilaita, jotka tulevat hoitoon leikkaussalista tai jotka leikataan teho-osastojakson aikana. Yleisin teho-potilaalle yksikön ulkopuolella tehtävä kuvantamistutkimus on tietokonetomografiatutkimus (TT), joita on kpl/vuosi. Teho-osaston ja tehovalvontayksikön optimaalinen sijainti on olla lähellä päivystyspoliklinikkaa, röntgeniä ja pääleikkausosastoa. Teho-osaston tulisi myös sijaita keskeisellä paikalla sairaalassa, koska sieltä käsin hoidetaan sairaalansisäiset elvytykset ja hätätilapäivystys. Perustuen nykyiseen tehohoidon ja tehovalvontahoidon tarpeeseen, ajoittaiseen tehovalvontapaikkojen puutteeseen sekä hoidon tarpeen ennakoituun kasvuun tarvitaan yhteensä 10 tehohoito- ja 10 tehovalvontapaikkaa. Lähtökohtana on, että teho-osastolla voidaan hoitaa raskashoitoisia, monen eri elinjärjestelmän tukihoitoja tarvitsevia potilaita. Tehovalvontaosastolla hoidetaan potilaita, joiden tarvitseman hoidon intensiteetti on vähäisempää ja joiden valvontaan monessa tapauksessa riittävät ei-kajoavat menetelmät. Tehovalvontaosasto tulee kuitenkin suunnitella siten, että siellä voidaan tarvittaessa antaa intensiivistä tehohoitoa, näin monipotilastilanteessa kokonaisuus on nopeasti muunnettavissa yhdeksi isoksi tehohoito-osastoksi. Teho-osaston ja tehovalvontaosaston tulee sijaita toistensa välittömässä yhteydessä, jolloin hoitohenkilökunta voi joustavasti toimia molemmissa yksiköissä; lisäksi voidaan hyödyntää samoja varastotiloja ja osittain samoja hoitolaitteita ja -tarvikkeita Heräämö Hankesuunnittelun yhteydessä esitettiin, että heräämön tilat sijoitetaan teho-osaston ja tehovalvonnan välittömään läheisyyteen. Toimintojen sijoittaminen samaan kokonaisuuteen toisi yksiköille toiminnallista ja taloudellista hyötyä: - henkilökunnan joustava käyttö mahdollistuu eri työpisteissä henkilökunta- ja potilasmäärän sekä hoidon vaativuuden mukaisesti; tämä tehostaa henkilökuntaresurssien käyttöä 12

13 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma - on työnjohdollisesti selkeämpi; yksiköillä on yhteinen osastonhoitaja - hoitohenkilökunnan ammattitaito ja saatavuus paranee; hoidon laatu paranee - heräämön iltavuoropainotteinen työ jakaantuu suuremmalle henkilökuntamäärälle; myönteinen vaikutus työtyytyväisyyteen Sairaalan leikkaustoiminnan laajuus edellyttää heräämön ympärivuorokautista aukioloa. Myös viikonloppuisin ja öisin heräämössä voi olla useita vaativia potilaita, minkä vuoksi potilasturvallisuus edellyttää vähintään kahden sairaanhoitajan miehitystä lähes kellon ympäri. Teho-osasto on tällä hetkellä fyysisesti niin kaukana heräämöstä, että välitöntä apua kiireellisiin tilanteisiin ei ole välttämättä mahdollista sieltä saada. Tehovalvontayksikkö puolestaan on vielä kauempana ja kuuluu eri klinikkaryhmään. Kahden sairaanhoitajan miehitys heräämössä viikonloppuisin on usein ylimitoitettu suhteessa todelliseen tarpeeseen, miehitystä ei voida kuitenkaan etukäteen suunnitella pienemmäksi, sillä päivystyspotilaiden määrä ja hoidon vaativuus ei ole etukäteen arvioitavissa. Jos leikkaustoiminta pysyy ennallaan, yksi heräämöön sijoitettava sairaanhoitaja riittäisi viikonlopun työvuoroissa, sillä vieressä olevasta tehovalvontayksiköstä olisi saatavissa apua kiiretilanteisiin ja taukojen ajaksi. Tästä seuraisi n. 1,5 henkilötyövuoden säästö; lisäksi työvuorojen henkilömitoitusten kriittisellä tarkastelulla olisi mahdollista saavuttaa enemmänkin säästöjä. Nykyiset heräämön tilat on mahdollista käyttää esim. koulutustiloiksi, joita leikkaus- ja teho-osastolla ei ole; ne toimisivat myös muiden klinikoiden koulutus- ja kokoustilana. Kaasu- ja sähköverkot tulisi säilyttää, näin tila toimisi poikkeusoloissa potilaiden valvonta- ja hoitotiloina (esim. pandemia, suuronnettomuus tai muu katastrofi). Henkilöstö Lääkärimiehitys: Uudisrakennuksella ei ole olennaista vaikutusta päiväaikaiseen lääkärimiehityksen tarpeeseen. Muista syistä johtuen lähivuosina voi tulla tarve tarkastella päivystysajan lääkärimiehitystä sairaalassa. Muu henkilökunta: J2-laajennuksen myötä voidaan nykyistä paremmin kohdentaa hoitajaresursseja tarvetta vastaavasti. Tämän myötä henkilöstötarve hieman pienenee. Jos teho-osaston ja tehovalvonnan potilaspaikkojen kokonaismäärää ei lisätä yhtään, pienenee henkilöstötarve arviolta 1,5 sairaanhoitajatyövuoden verran. 13

14 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Jos potilaspaikkojen määrää lisätään, lisääntyy henkilöstötarve, mutta selvästi vähemmän kuin jos potilaspaikkoja lisättäisiin ilman uudisrakennusta. Alustavasti on sovittu, että 2KT:n henkilökunta eli 12 sairaanhoitajan vakanssia siirtyy teho-osaston osastonhoitajan alaisuuteen alkaen. Yksi vakansseista muutetaan apulaisosastonhoitajan viraksi. Heräämön yhdistäminen teho-osastoon J2-laajennuksen myötä tuo säästönä arviolta 1,5 henkilötyövuotta, sillä heräämön sairaanhoitajamiehitystä voidaan pienentää osasta työvuoroja, kun apua kiiretilanteisiin on nopeasti saatavissa vieressä olevalta teho-osastolta. Jos tehon ja tehovalvonnan sairaansijojen määrä on alussa sama kuin nykyisin (teho 8ss + 2KT 6ss), ei uutta henkilökuntaa tarvita lainkaan 2KT:ltä siirtyvän henkilökunnan lisäksi. Uudisrakennus sinänsä ei siis lisää hoitohenkilökuntatarvetta, vaan pienentää sitä. Tilojen ja toiminnan laajetessa tarvitaan kuitenkin lisää tukipalveluiden henkilökuntaa (taulukko 1). Taulukko 1. Teho-osaston ja valvonnan lisähenkilökunnan tarve tilanteessa jossa teho- ja -valvontapaikkojen luku on 8+6 Ammattiryhmä Määrä ennen laajennusta Tarve laajennuksen jälkeen Siirtyy 2 KT:ltä Henkilömäärän lisäys Lisäkustannukset /vuosi Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja 37 (teho) 15(heräämö) 49 (teho ja tehovalvonta) 11-1,5 Vähennys (heräämö) Perushoitaja Laitoshuoltaja Välinehuoltaja Yhteensä 61, Jos tehovalvonnan paikkalukua nostetaan 2:lla, jolloin uuden tehohoito-tehovalvontakokonaisuuden paikkaluku olisi 8+8, tarvitaan 3 uutta sairaanhoitajan tointa. Kun heräämön henkilökuntatarve vähenee 1,5 toimen verran, on nettolisäystarve 1,5 tointa (taulukko 2). 14

15 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Taulukko 2. Teho-osaston ja valvonnan lisähenkilökunnan tarve tilanteessa jossa tehohoito- ja valvontapaikkojen luku on 8+8 Ammattiryhmä Määrä ennen laajennusta Tarve laajennuksen jälkeen Siirtyy 2 KT:ltä Henkilömäärän lisäys Lisäkustannukset /vuosi Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja 37 (teho) 52 (teho ja 11 1, (heräämö) tehovalvonta) 13.5(heräämö) Perushoitaja Laitoshuoltaja Välinehuoltaja Yhteensä 61, , Tehohoidon tarpeen on arvioitu lisääntyvän väestön ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi. Tarpeen vaatiessa laajennuksen myötä voidaan tehohoito- ja -valvontapaikkoja lisätä 10+10:een. Yhdellä tehohoitopaikalla hoitaja:potilassuhde = 1:1. Yhden työtehtävän hoitaminen 24/7 edellyttää yhteensä 5 tointa. Näin ollen tehohoitopaikkojen lisäys 8 -> 10 edellyttäisi 10 uutta sairaanhoitajan tointa. Yhdellä tehovalvontapaikalla hoitaja:potilassuhde on 1:2-4. Tulisi synergiaetuja, jos teho-osasto on välittömässä läheisyydessä, joten 4 valvontapaikan lisäys vaatii 5 uutta sairaanhoitajan toimea. Eli jos teho-osaston ja tehovalvonnan sairaansijat ovat jatkossa 10+10: tarvitaan 15 uutta sairaanhoitajan toimea (taulukko 3). Kun heräämön henkilökuntatarve vähenee 1,5 toimen verran, on nettolisäystarve 13,5 tointa. Taulukko 3. Teho-osaston ja - valvonnan lisähenkilökunnan tarve tilanteessa jossa tehohoito- ja valvontapaikkojen luku on Ammattiryhmä Määrä ennen laajennusta Tarve laajennuksen jälkeen Siirtyy 2 KT:ltä Henkilömäärän lisäys Lisäkustannukset /vuosi Osastonhoitaja Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja 37 (teho) 67(teho ja 11 13, (heräämö) tehovalvonta) 13.5(heräämö) Perushoitaja Laitoshuoltaja Välinehuoltaja Yhteensä 61, , Tällä hetkellä välinehuoltaja työskentelee teho-osastolla seitsemän tuntia kuutena päivänä viikossa. Heräämön välineistön huoltaa leikkaussalin välinehuoltaja, osasto 2KT:llä sairaanhoitajat huolehtivat välinehuollosta. 15

16 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Heräämön apulaisosastonhoitaja jää eläkkeelle laajennusvaiheen aikana. On suunniteltu, että jatkossa heräämön apulaisosastonhoitajan virka muutetaan sairaanhoitajan toimeksi ja teho-osastolla ja valvonnassa sekä heräämössä toimii laajennuksen jälkeen kaksi apulaisosastonhoitajaa. Fysioterapeutti työskentelee teho-osastolla tällä hetkellä kaksi tuntia päivässä (ma-pe). Laajennuksen jälkeen tarve on kolme tuntia päivässä (ma-pe). Tällä hetkellä teho-osasto ja osasto 2KT hankkivat toimistopalveluyksiköstä tarvitsemansa sihteeripalvelut. Jatkossa palvelut hankitaan keskitetysti samasta yksiköstä. Uudisrakennus sinänsä ei vaikuta sihteeripalvelujen tarpeeseen, vaan se riippuu ennen kaikkea hoidettavien potilaiden määrästä. Mahdollinen potilasmäärän kasvu lisää sihteeripalvelujen tarvetta samassa suhteessa. 3.3 Lastenkeskus Keskeisenä ajatuksena toiminnan suunnittelussa on perhekeskeisyys, joka useiden tutkimusten mukaan nopeuttaa lapsen paranemista ja lisää perheiden tyytyväisyyttä hoitoon sekä hoitohenkilökunnan työviihtyvyyttä. Perheen mukana olo vastaanotoilla ja osastoilla asettaa vaatimukset tilasuunnittelulle. Lisäksi uusien tilojen suunnittelussa tärkeä toimintaa ohjaava asia on infektioiden leviämisen estäminen. Sairaalassa hoitoaikoja pyritään lyhentämään joustavammilla hoitotavoilla ja kotiin vietyä hoitoa kehittämällä. Tutkimukset ja hoito tapahtuvat tulevaisuudessa enenevässä määrin polikliinisena ja päiväsairaalatoimintana. Näin voidaan edistää lasten toipumista ja toimintakyvyn säilymistä. Lasten- ja nuorten sairauksien hoidossa on useimmiten lapsen etu, jos hän voi sairastaa kotona tutussa ympäristössä, tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyydessä. Samalla sairaalahoidon riskeille, mm. infektioille altistuminen vähenee. Lasten- ja nuorten erikoissairaanhoidon keskittyessä samoihin tiloihin esitetään tulevaisuudessa tarvittavan sairaansijoja seuraavasti: tehostetun hoidon osastolle 13 ss, vuodeosastoille (ei-tulehduspotilaat) 5 ss ja (infektiopotilaat) 6 ss. Lisäksi tarvitaan avohoitoyksikkö, johon kuuluu poliklinikka- ja päiväsairaalatoimintaa sekä lasten fysioterapiapalvelut. Lastenkeskuksessa kaikki lastensairaanhoidon tilat tulisivat sijaitsemaan lähekkäin, lukuun ottamatta lastenneurologiaa, jolle on saneerattu uudet tilat muutama vuosi sitten. 16

17 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Lastenkeskuksen suunnittelussa on huomioitava lastensairaanhoidon periaatteet, jotka on laadittu Suomen NOBAB - NOBAB i Finland Ry:n toimesta. Yhdistyksen lähtökohtana ovat lasten sairaanhoidon standardit, jotka perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. (liite 6). Henkilöstö Lastenkeskuksen perustaminen ei lisää henkilöstömäärää vaan toiminnan ja tilojen suunnittelun myötä toteutuvaa työpanosta voitaneen vähentää. 3.4 Röntgen Yksiköiden sujuvan, kustannustehokkaan ja potilasturvallisen toiminnan edellytys on keskeisimpien radiologisten palvelujen nopea saanti. Toimintalukujen mukaan näitä ovat natiivi-, tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimukset ja siksi nämä tutkimushuoneet tulee suunnitella päivystyksen välittömään läheisyyteen tehokkaan ja sujuvan potilasprosessin varmistamiseksi. Röntgenissä tehtyjen päivystyksellisten kuvausmäärien runsaus sekä pitkät välimatkat päivystyksestä, teho-osastolta ja lasten/nuorten yksiköistä röntgeniin ovat tekijöitä, joiden vuoksi kuvantamistutkimusten sijoittaminen myös päivystyksen yhteyteen on toiminnan kannalta järkevää. Päivittäinen potilasmäärä kuvantamistutkimuksissa tulee olemaan virka-aikana (klo 7-15) noin 50, virkaajan ulkopuolella (klo 15 7) maanantaista perjantaihin noin 40 ja viikonloppuisin noin 85 potilasta/vrk. Koska päivystyksellisten tutkimusten tarve ei ole tasaisesti ja täysin ennakoitavasti suunniteltavissa, tullaan osassa tutkimushuoneita tekemään kuvantamistutkimuksia myös ajanvarauksella, jotta tutkimushuoneiden käyttöaste saadaan riittävän tehokkaalle tasolle. Kuvaushuoneet on suunniteltava riittävän suuriksi (vähintään 40-50m²), jotta toiminta olisi nykyistä sujuvampaa. Varsinkin huonokuntoisten potilaiden, esim. trauma- ja tehopotilaiden, hoitolaitteita ja hoitohenkilöstöä varten on varattava riittävästi tilaa, että voidaan toimia potilas- ja työturvallisesti. Henkilöstö TT- ja natiivitutkimushuoneiden henkilökunta siirtyy työskentelemään päivystykseen uusiin tiloihin röntgenosaston nykyisistä tutkimushuoneista, joten henkilöresursseja ei ole tarvetta lisätä. 17

18 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma 3.5 Muut hankkeeseen liittyvät tilat Väestönsuoja ja sosiaalitilat Rakennushankkeen yhteydessä joudutaan rakentamaan määräysten mukaiset väestönsuojatilat. Näiden ala on määräysten mukaan 2 % rakennuksen kerrosalasta lisättynä tarvittavilla aputiloilla. Väestönsuojatiloihin sijoitetaan henkilökunnan sosiaalitiloja, kuten pukeutumis-, peseytymis- ja wc-tiloja. Pukuhuonetiloja tarvitaan noin 250 henkilölle. Sosiaalitiloista on kulkureitti osastoille ja poliklinikoille henkilöhissillä ja portaita pitkin Huoltotilat ja yhdyskäytävät Huoltotilat sijoitetaan kellari- ja pohjakerroksiin. Huoltotiloihin järjestetään logistiikkareitit tukipalvelujen kuljetuksille (ruoka, lääkkeet, varastotavarat, jäte- ja pyykkikuljetukset). Reitit kulkevat osastoille ja poliklinikoille huoltohissillä, joka avautuu huoltotiloihin. Jäte- ja likapyykkihuoneet osastoilla ja poliklinikoilla toimivat jätteiden sekä likapyykin keräily- ja välivarastointitiloina. Yhdyskuntajäte ja likapyykki poistetaan osastoilta huoltotiloissa olevien jäte- ja pyykkikuilujen kautta kellarikerroksissa sijaitseviin jäteja pyykkihuoneisiin Logistiikkatilat Logistiikan alueeseen kuuluvat materiaalilogistiikka (tavaratoimitusten ulkoinen ja sisäinen prosessi), erilaiset kuljetukset (esim. pyykki, tavarat, keskusvarasto, sairauskertomus, lääke, ruoka) ja jätehuolto. Logistiikkatoimintojen kehittäminen on yksi PKSSK:n tuottavuusohjelman kärkihankkeista. Tavoitteena on purkaa logistiikkatoimintojen päällekkäisyyksiä, nopeuttaa materiaalivirtojen kulkua, pienentää osastoilla varastoitavien tarvikkeiden määrää ja mahdollistaa hoitohenkilökunnan keskittyminen potilastyöhön nykyistä paremmin. Tavoitteena on, että keskusvarasto hoitaa osastojen varastotäydennykset volyymituotteiden osalta ja osastot tilaavat itse vain harvoin tai pieniä määriä tarvittavia tuotteita sekä erikoistavaroita. Tämä edellyttää osastoilta varastojen suunnittelua, jolloin määritellään osaston käyttötarkoituksiin sopivat tuotteet ja niille minimi- ja maksimimäärät. Infuusio- ja huuhteluliuosten logistiikassa on pilotoitu vaihtolaatikkojärjestelmää teho-osastolla, päiväkirurgiassa ja päivystyksessä. 18

19 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Pyykkihuolto tapahtuu päivittäin keskuspesulasta E-siiven lastauslaiturin kautta muualle taloon. Puhtaalle pyykille ei ole omaa tulolaituria; näin sekä puhdas että likainen pyykki kuljetetaan samaa reittiä. J2- hankkeen yhteydessä puhtaalle pyykille rakennetaan oma lastauslaituri J1-osaan. Jätehuollon turvaamiseksi J2-hankkeeseen kuuluviin yksiköihin pitää tehdä riittävän suuret jätehuoneet sekä jäte- ja pyykkikuilut yhdistettynä imukuljetusjärjestelmään. Imukuljetusjärjestelmä voidaan myöhemmin liittää sairaalan nykyiseen jätejärjestelmään rakentamalla halkaisijaltaan 250 mm siirtoputki nykyisten jätekuilujen alapäästä E-laiturille. Järjestelmä vaatii nykyisten kuilujen modernisoinnin (mm. kuilut varustetaan automaattisilla kuilupesureilla). Jokaisen jätekuilun alapuolelle asennetaan jätemurskain, missä jäte murskataan ja kuljetetaan E-laiturille jätepuristimeen. Järjestelmän vaatima konehuone (20m²) voidaan rakentaa E-laiturin yhteyteen. Järjestelmässä voi kuljettaa yhdyskuntajätettä, jota on 67,4 % kaikesta jätteestä. Imukuljetusjärjestelmää on alustavasti selvitetty tavarantoimittajan avustuksella. Alustavan laskelman mukaan järjestelmän investointikustannukset kuoletetaan 5-6 vuodessa. Jätejärjestelmä vähentää jätteiden siirtoaikaa osastolta jäteasemalle, jätteiden välivarastointi ja jäteastiakuljetukset poistuvat, trukkiliikenne käytävillä vähenee (46-49 vaunua /pv), jätteiden käsittelyaika lyhenee ja hygieniahaitat voidaan minimoida. Jätteiden imukuljetusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen materiaalilogistiikan henkilötyöpanosta voi kohdentaa osastologistiikkaan Tekniset tilat Laajennuksen J2 ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat kahdessa paikassa. Neljänteen kerrokseen sijoittuu uusi konehuone, joka on pinta-alaltaan noin 600 m². Toinen konehuone tulee sijoittumaan vaihtoehtoisesti: - vanhaa E-siiven ilmanvaihtokonehuonetta korotetaan ja jatketaan uudisosan J2 päälle, arvio pintaalasta on noin 380 m², - ilmanvaihtokonehuone rakennetaan uudisosan kellarikerrokseen ja siitä on suuri pystykuilu ylempiin kerroksiin tai - ilmanvaihtokonehuone sijoittuu uudisrakennuksen kylkeen kerroksessa ja vesikatolla, arvio pintaalasta on noin 410 m². - Ilmanvaihtokonehuoneiden paikat ja laajuudet täsmentyvät toteutussuunnittelun edetessä. - kellaritiloihin sijoittuu lisäksi noin 200 m² aluejäähdytysjärjestelmän laitetila, johon sijoittuu J2 jäähdytyslaitteet; tilaan jää laajennusvaraa muiden rakennusten tarvitsemille jäähdytyslaitteille 19

20 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma - E-siiven kellarikerrokseen entiseen varavoimakonehuonetilaan tullaan sijoittamaan sairaala-alueen jäteimulaitteiston keskusyksikkö, tilantarve noin 50 m² 4 HANKKEEN TOTEUTUS 4.1 Väistötilat ja toimintaolosuhteet rakennustyön aikana Laajennusosan J2 liittäminen vanhoihin rakennusosiin aiheuttaa häiriöitä toimintaan useissa kohdissa. Valtaosa liitoskohdista on laajuudeltaan pieniä ja ne ajoittuvat vuodelle Suurin yksittäinen väistötoimenpide tulee olemaan päivystyksen väistötilojen rakentaminen E-siivelle vuonna 2016 ja J1-siiven päivystyksen tilojen vapauttaminen urakka-alueeksi Kellarikerroksessa rakennetaan tunneliyhteys J2:sta vanhaan tunneliverkostoon, liittymäkohta tulee E- siiven kellarikäytävään teknisen tilan viereen. Ajallisesti yhteyden lopullinen puhkaisu voidaan tehdä vuonna E-siivessä rakennetaan käytäväyhteys vanhan porrashuoneen yhteyteen. Ensimmäisessä kerroksessa uuden ja vanhan osan liitoskohta tulee 2019 rakennettavaksi E-siiven vanhan porrashuoneen yhteydessä. Liitoskohdassa vanhan päivystysosaston keittiötila ja varastohuone poistuvat käytöstä. Päivystystoiminta siirretään 2017 J1-siivestä kokonaan E-siipeen, jonne on tehtävä päivystyksen väistötilat Kulkuyhteyksiä parannetaan vuonna 2019 E-siiven vanhan porrashuoneen yhteydessä. Lisäksi leikkausosaston ulkoseinää puretaan liikenneyhteyksien järjestämiseksi. Samaan yhteyteen on järkevää ajoittaa leikkaussalin E2016 peruskorjaus. Mahdollisuuksien mukaan rakentaminen ajoitetaan kesäajalle, jolloin leikkausosaston toiminta on hiljaisimmillaan. Kolmannessa kerroksessa kulkuyhteys rakennetaan synnytysosastolle odottavien äitien lepotilan kautta vuonna Helikopterikenttä jää J1-katolle sellaisenaan. Lentosektorit vaikuttavat työmaajärjestelyihin. 20

21 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma 4.2 Rakennuspaikka Laajennus J2 rakennetaan Joensuun kaupungin 5. kaupunginosaan Niinivaaralle, kortteliin nro 583, tontille nro 10. Tontin pinta-ala on m². Tontin rakennusoikeus on k-m². Rakennettu kerrosala on k-m² laajennus M:n valmistumisen jälkeen. Rakennusoikeutta on käyttämättä k-m². Rakennus liittyy sivuiltaan laajennus E:hen ja laajennus J1:een. Laajennus J1:n katolla toimii helikopterikenttä. 4.3 Hankkeen laajuustiedot Hankesuunnittelun aikana yksikköjen ilmoittama tilantarve on täsmentynyt (taulukko 4). Hankkeessa rakennetaan kokonaan uusi laajennusosa J2 ja peruskorjataan täysin J1/1 -kerros. Taulukko 4. Rakennus J2:n laajuustiedot J2 / kerros brm² K 290 P 937 1/päivystys 4714,5 2/teho-osasto, tehovalvonta, heräämö, osa lastenkeskusta /lastenkeskus 3431,5 4/iv-konehuone 786,0 Yhteensä Hankkeen kustannukset Rakennuskustannukset Tavoitehintalaskelmien mukaan hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat 35,0 milj. euroa, josta rakentamiskustannusten osuus: laajennus J2 30,818 milj. euroa ja muutostyöt nykyisissä tiloissa (J1) 4,180 milj. euroa. Kustannustaso: Haahtela-indeksi: 78,0/ (Tavoitehintakustannusarvion yhteenveto, liite 6). 21

22 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Ylläpitokustannukset Laajennushankkeen J2 arvioitu ylläpitokustannus on 8.20 /hym²/kuukausi. Pääomavuokran arvioitu suuruus on 21 /hym²/kuukausi. Laskentaperusteena on ollut kokonaisinvestoinnin arvo 35 milj., poistoaika 25 vuotta ja laskentakorkokanta 3 %. 4.5 Hankkeen aikataulu - Tarveselvitys ja hankesuunnittelu v Rakennussuunnittelu v Rakentaminen v Käyttöönotto kevät Liittyminen teknisiin järjestelmiin LVIA-järjestelmät LVIA- järjestelmiin kuuluvat: - vesi-, viemäri- ja sadevesijohdot - lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät - ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmät - sairaalakaasut - automaattinen palonsammutusjärjestelmä, sprinkleri - rakennusautomaatio - pyykki- ja jätekuiluautomatiikka Näillä järjestelmillä rakennukseen saadaan aikaan terveelliset ja turvalliset käyttöolosuhteet potilaille ja henkilökunnalle. 22

23 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Rakennusten energiatehokkuus Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se täyttää vuoden 2012 rakennusten energiatehokkuusmääräysten ja ohjeiden sairaalatiloille asettamat energiatehokkuusvaatimukset. Hyvään energiatehokkuuteen pyritään hyvällä rakennuksen massoituksella, hyvällä vaipan tiiveydellä, kylmäsiltojen minimoinnilla, passiivisilla auringonsuojaratkaisuilla, kohtuullisilla ikkunapinnoilla, tarpeiden mukaisesti ohjatulla teknisten järjestelmien käytöllä, suunnitteluratkaisujen kokonaisoptimoinnilla, käyttäen ilmastoinnissa tehokasta lämmöntalteenottojärjestelmää ja ilmastoinnin jäähdytyksessä aluejäähdytysjärjestelmää. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sähkölaitteiden energiatehokkuuteen. LVI-tekniikan asennukset LVI-tekniikka asennetaan niin, että kaikki putkistot alapohjan alle tulevia viemäreitä lukuun ottamatta ovat vaihdettavissa olevia putkistoja ja niihin on helppo päästä käsiksi huoltotöiden yhteydessä. Rakennuksiin tehdään kanavistoja ja putkistoja varten pystysuorat tekniikkakuilut, joihin talotekniikka asennetaan ja joihin on kustakin kerroksesta helppo kulkuyhteys. Tunnelikerrokseen tehdään talotekniikalle riittävän tilavat käytävät, joita voidaan myös käyttää kulkutunneleina. LVI-liittymät kunnallistekniikkaan ja sairaalan putkiverkostoihin Jäte- ja sadevedet Rakennuksien jäte- ja sadevedet liitetään talo E:n rakentamisen yhteydessä tehtyihin liittymiin Sammonkadulla. Rakennuksen jäte- ja sadevedet johdetaan alueella olevien sade- ja jätevesiviemäriverkostojen kautta Sammonkadulla olevaan kaupungin verkostoon. J2- rakennusta varten on alueelle jätetty sade- ja jätevesiviemäriliitosvaraukset L2- rakennuksen ja J-rakennuksen yhdyskäytävän sivulle. Lisäksi J2:n jäte- ja sadevesien liitäntämahdollisuus on J1-rakennuksen tunnelikerroksessa olevissa jäte- ja sadevesiviemäreissä. Vesijohdot Vesijohtoja varten on L:n ja J2 väliseen yhdyskäytävään tuotu DN 100 RFe (ruostumaton teräs) kylmävesijohto. Lisäksi J1 tunnelikerroksessa on DN 80 RFe kylmävesijohto; nämä putkistot tullaan yhdistämään renkaaksi J2-laajennuksen kautta. Tähän renkaaseen J2- käyttövesiverkosto liitetään. 23

24 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Vesi- ja viemärijärjestelmät ja -kalusteet Rakennukset varustetaan sairaalakäytännön mukaisilla vesi- ja viemäriverkostoilla ja vesikalusteilla. Kalusteiden tyypit ja asennustavat valitaan siten, että ne eivät aiheuta turvallisuusriskiä potilaille. Kalusteet valitaan helppokäyttöisiksi ja -huollettavaksi. Putkistot asennetaan kerroksittain niin, että mahdolliset huoltotyöt eivät aiheuta häiriötä useimmissa kerroksissa. Dialyysin vesijärjestelmä Teho-osaston tehohoitopaikoille tullaan rakentamaan dialyysijärjestelmä, johon sisältyy kymmenen hoitopistettä. Kaukolämpö J2-laajennus liitetään Fortum Oy:n kaukolämmitysverkostoon omalla liittymällä. Samaa liittymää tullaan hyödyntämään kesällä hyödyntämään aluejäähdytyksen lauhdutusliittymänä. Kaukolämpöliittymän arvioitu tehontarve on 2,3 MW. L-rakennuksen rakentamisen yhteydessä J1:lle liittyvän yhdystunneliin on asennettu DN 80 kaukolämpövaraukset. Samoin J1-rakennuksen tunnelikerroksessa on DN 80 varaukset laajennusta varten. J2-hankkeen yhteydessä sairaala-alueen kaukolämpöverkosto rakennetaan rengasverkoksi. Lämmitysjärjestelmät Rakennukset lämmitetään patterilämmityksellä, hoitotilojen osalla käytetään hygieniapattereita. Kosteat tilat, kuten kylpyhuoneet ja WC:t lämmitetään vesikiertoisella lattialämmityksillä. Rakennukseen asennetaan omat verkostot eri julkisivuille, lattialämmitysverkostoille sekä ilmanvaihdon lämmitysverkostolle. Lämmönjakokeskus kaikkine varusteineen sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Ilmastointijärjestelmät Rakennukset varustetaan koneellisilla ilmastointijärjestelmillä. Kullekin kerrokselle tehdään oma toisistaan riippumaton ilmastointijärjestelmänsä, jolloin eri kerrosten täydellinen eristäminen esimerkiksi pandemiatilanteessa on mahdollinen. Eri kerrosten ilmastointi jaetaan sisävyöhykkeisiin ilmansuunnan ja käyttötarkoituksen mukaisesti niin, että miellyttävät ja turvalliset olosuhteet ovat tiloissa kaikissa ulkoilmaolosuhteissa. 24

25 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Kaikille osastoille tulee eristyshuoneita, joissa tulee olla mahdollisuus tilojen yli- ja alipaineistukseen sekä normaalipaineeseen. Ambulanssihalli tulee varustaa pakokaasunpoistojärjestelmällä. Toimenpidehuoneet (3 kpl) ja kipsaushuone varustetaan kohdepoistojärjestelmällä. Rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan niin, että tavanomaisissa potilas- ja toimistotiloissa tavoitearvona käytetään sisäilmaluokkaa S2 (hyvä sisäilma), lämpötilat; lämmitystilanteessa C ja jäähdytystilanteessa C sekä äänitaso <33 db, potilashuoneissa <28 db. Toimenpide- ja vastaavissa huoneissa tavoitearvona sisäilmaluokka on S1 (yksilöllinen sisäilma = lämpötila on säädettävissä), lämpötilat; lämmitystilanteessa C ja jäähdytystilanteessa C sekä äänitaso <30 db. Ilmastointilaitteet varustetaan riittävällä suodatuksella, lämmön talteenotolla, lämmityksellä ja jäähdytyksellä. Kokonaisilmavirta laajennuksissa J2 asettuu tasolle n. 55 m3/s. Päätelaitteet ovat sairaalakäytännön mukaisesti rakenteisiin upotettuja ja vain otsapinta on näkyvissä. Jäähdytysjärjestelmät Rakennukset varustetaan ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmällä. Lisäksi varustaudutaan erilaisten sähkö- ja teletilojen (ATK- ja UPS-tilat) ja mahdollisten hoito- ja tutkimuslaitteiden vesijäähdytykseen. Ilmastoinnin jäähdytystä tarvitaan vain kesäisin, mutta sähkö- ja tutkimuslaiteiden osalla jäähdytystä tarvitaan koko vuoden. J2-rakennukseen tullaan sijoittamaan sairaala-alueen aluejäähdytysjärjestelmän nestejäähdytin lämpöpumppuversiona. Lauhdutus tulee tapahtumaan kesällä ilmanvaihdon tarvitseman jäähdytyksen aikana Fortumin kaukolämpöverkostoon. J2-rakennus tulee liittymään suoralla kytkennällä sairaala-alueen jäähdytysvesiverkostoon. Huoneiden jäähdytystä hoidetaan jäähdytyspalkeilla niissä tiloissa, joissa mahdollinen ilmanvaihdon jäähdytys ei riitä. Suurempia tehoja tarvitsevat tilat, esim. lääkehuoneet, neuvottelu- ja tiimityötilat hoidetaan tarvittaessa puhallinkonvektoreilla. Puhallinkonvektorit pyritään sijoittamaan alakattojen yläpuolelle hygieenisyyssyistä. Jäähdytysteho tulee olemaan J2- laajennuksessa luokkaa 1 MW. Sairaalakaasujärjestelmät Sairaalakaasuputkille on tehty sululliset varaukset K:n ja talo 7:n väliseen yhdystunneliin L:lle lähtevän tunnelin haarautumiskohtaan. Happivaraukselle on 22 mm kupariputki ja hengityspaine- ja instrumenttipaineilmalle on 28 mm kupariputki. 25

26 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Lisäksi J1:n tunnelikerroksessa ovat seuraavat sairaalakaasulinjat: happea varten 18 mm kupariputki sekä hengityspaine- ja instrumenttipaineilmaa varten 28 mm kupariputki. Sairaalakaasuputkisto rakennetaan renkaaksi L- ja J2-rakennusten kautta. J2-rakennus liitetään tähän renkaaseen ja varustetaan happi, hengitys- ja instrumenttipaineilmaverkostoilla. Palontorjuntajärjestelmät J2-laajennus varustetaan turvallisuusselvityksen perusteella poistumisteiden ym. tilojen osalta korkeapaineisella automaattisella sammutusjärjestelmällä, jonka keskusyksikkö on asennettu K-talon lämmönjakohuoneeseen. Lisäksi tilat varustetaan pikapaloposti- ja käsisammutinvarusteilla; palopostikaapit sijoitetaan käytävätiloihin. J2-hankkeen yhteydessä siirretään nykyinen palokunnan vedenottopiste A1- rakennuksen seinästä pelastuslaitoksen tarpeiden mukaiseen paikkaan. Pyykki- ja jätekuilujärjestelmä Laajennus J2:een rakennetaan pyykki- ja jätekuilut. Pyykkikuilun alapäähän kellarikerroksessa olevaan pyykkihuoneeseen sijoitetaan nk. karuselli. Pyykkihuoneesta pyykit kuljetetaan trukeilla E-siiven lastauslaiturille. Tämän hankkeen yhteydessä tullaan J1- alueelle rakentamaan puhtaanpyykin sisääntulo laituri. Jätekuilu tullaan liittämään murskaimen välityksellä jäteimujärjestelmään. Sairaala-alueen jätejärjestelmän keskusyksikkö tullaan hankkimaan ja asentamaan tämän hankkeen yhteydessä. Sijoituspaikka on kellarikerroksessa E-siiven lastauslaiturin läheisyydessä. Rakennusautomaatiojärjestelmä Taloteknisten järjestelmien ohjausta ja valvontaa varten rakennus varustetaan digitaalisella rakennusautomaatiojärjestelmällä. Automaatiojärjestelmään liitetään LVI-järjestelmien lisäksi valaistuksen ohjaukset ja sähköjärjestelmien valvontapisteet. Järjestelmä yhdistetään nykyiseen F- rakennuksen valvomoon, josta rakennuksia valvotaan ja ohjataan keskitetysti. Uudet alakeskukset varustetaan paikallisilla kosketusnäytöillä, josta voidaan tehdä samat toiminnot kuin valvomosta. 26

27 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Sähköjärjestelmät Yleistä Kohde on sairaalarakennus, joten asennusten osalta noudatetaan lääkintätilastandardia SFS käytön vaatimiin järjestelmiin. Kohteen suunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoisia toteutustapoja ja uusien menetelmien soveltuvuutta siten, että järjestelmistä saadaan luotettavia, käyttötarkoitukseen parhaiten soveltuvia, pitkäikäisiä, energiataloudellisia ja ympäristöystävällisiä. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset erityisesti potilaiden ja henkilökunnan turvallisuudelle. Sähköjärjestelmien myöhempi muunneltavuus ja laajennettavuus tulee myös huomioida laitteita valittaessa ja mitoittaessa. Sähköverkot Laajennukseen J2 lisätään muuntamo, joka liitetään osaksi nykyistä alueen 20kV E-K-F rengasverkkoa palvelemaan lisääntyvää tehotarvetta J- uudis- ja saneerausosalla. E- ja J-siipien varavoimaverkkoja syötetään samalla varavoimakoneikolla. Atk-verkon laitteita varten rakennus liitetään nykyiseen E-siiven UPS-laitteistoon. Lääkinnällisten erikoiskäyttöjen niin vaatiessa niitä varten hankitaan erillinen UPSlaitteisto. Vaativimpiin lääkintätiloihin rakennetaan omilla UPS-laitteilla toimiva IT-verkko, jota syötetään VV-verkosta. Varavoimajärjestelmä Uudisosaan asennetaan dieselgeneraattorivaravoimajärjestelmä turvaamaan toimintaa sähkönjakelun häiriötilanteissa. Varavoimalaitos toteutetaan siten, että siirretään nykyiset kaksi E-siiven varavoimakonetta niiden nykyiseltä paikalta J2 uudisrakennukseen ja niiden rinnalle lisätään uusia koneita tehotarpeen mukaan siten, että koneikon redundanttisuus toteutuu. Koneikon lähelle sijoitetaan uusi varavoimapääkeskus ja uusien sekä nykyisten varavoimakeskusten syötöt järjestellään uudelleen kokonaisuus huomioiden. Verkosta rakennetaan yhteys myös K-siiven varavoimaverkkoon. Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Rakennuksen pää- ja nousukeskustiloihin tehdään lattiaan kaapelikanavat tai asennuslattia syöttö- ja nousukaapelien asentamista varten. Kaapelikanavista asennetaan uudisosalla maanvaraisissa lattioissa syöttökaapeleita varten putket nousujohto- /jakelukiskokuiluihin. Muut johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla. 27

28 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Pääkaapelireiteille asennetaan omat erilliset kaapelihyllyt vahvavirta- ja telekaapeleille. Sähkönjakelu nousukeskukselta eri kerroksissa sijaitseville jakokeskuksille toteutetaan jakelukiskojärjestelmää käyttäen. Kaikki turvasyöttöjärjestelmien nousut toteutetaan palonkestävästi rakennusteknisesti tai palonkestävillä materiaaleilla. Normaali-, varavoima- ja UPS- verkon nousukaapelien reitit tulee suunnitella eri paloalueiden kautta. Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Myös ns. dynaamisen valaistuksen toteutusmahdollisuus eri tiloissa tulee selvittää suunnittelun aikana. Pääasiassa käytetään loisteputkivalaistusta, mutta myös uudet led-valaistusratkaisut tulee yhä enenevässä määrin ottaa huomioon. Työpisteiden valaisimina käytetään vaijeriripusteisia suora/epäsuora valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset vetonarukytkimet Informaatioteknologiajärjestelmät Atk-palvelut Kuntayhtymän tavoitteena on paperiton sairaala, joka edellyttää toimivaa tietosuojan vaatimukset täyttävää langatonta tietoverkkoa. Tietoteknisiltä järjestelmiltä odotetaan, että ne helpottavat ja automatisoivat työtä. Työasemien ja kirjaamiseen tarvittavien työtilojen tulee täyttää ergonomiset ja asiakaslähtöiset vaatimukset. Rakennuksen uudet jakamot liitetään sairaalan atk-verkkoon valokuiduin talon 1G atk-konesalissa. Myös rakennuksen eri jakamoiden välisiä yhteyksiä varten vedetään valokuidut sekä parikaapelit jakamoiden välille. Puhelinliikenne Puhelinliikenne järjestetään kuntayhtymän yleisten suuntaviivojen mukaisesti. Suunnittelun aikana tulee olla yhteydessä sairaalan käyttämään operaattoriin GSM kuuluvuuden varmistamiseksi. Lankapuhelinpisteinä käytetään atk-pisteitä (yk-pisteitä) ja atk-jakamot liitetään sairaalan puhelinverkkoon parikaapelein talon 1D talojakamossa. Hoitotyössä käytetään päivittäin myös Virve puhelimia. Rakennuksessa olevaa Virve-verkkoa laajennetaan tarvittavilta osilta kuuluvuuden varmistamiseksi. Nykyisen verkon on mitoittanut ja asentanut Browacom Oy. Verkko on rakennettu ns. monioperaattoriverkoksi, jolloin puhelinoperaattorit voivat liittyä siihen niin sovittaessa. 28

29 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Hoitajankutsujärjestelmä Hoitajankutsujärjestelmä tulee kaikkiin laajennuksen tiloihin. Kutsu ohjautuu hoitohenkilökunnan puhelimiin, näkyy käytävillä, määrätyissä kanslioissa, huolto- ja henkilökuntatiloissa sekä sovittujen tietokoneiden näytöillä. Järjestelmään tulee sisältyä hätähälytysjärjestelmä osaston sisällä, äänen voimakkuuden säätö sekä tarvittavat raportointivalikot. IP-pohjaiset järjestelmät kaapeloidaan samoihin jakamoihin kuin atk-pisteet. Nykyisiä äskettäin uusittuja järjestelmän laitteita hyödynnetään soveltuvilta osin. Muut informaatiojärjestelmät Rakennukseen asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello-, äänentoisto- sekä AV- ja videoneuvottelujärjestelmät. Järjestelmät liitetään sairaalan entisiin järjestelmiin ja nyt rakennettavaan rakennukseen lisätään ko. järjestelmää rakennuksessa palvelevat vahvistimet. Äänentoistojärjestelmä rakennetaan radiokanavien välitystä ja hätäkuulutusta varten. Osastojen sisäiset kuulutustarpeet otetaan huomioon kuulutusalueita määritettäessä. Telelaitteet sijoitetaan keskitetysti telelaitetilaan ja käytävillä niiden puuttuessa sähkökeskustilaan. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät Valvonta- ja turvajärjestelmät Automaattinen paloilmoitin Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tulee kattaa koko laajennuksen. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa jo alkavan palon, antaa kohteessa hälytyksen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Järjestelmä antaa ilmoituksen myös sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Automaattisena paloilmoitinjärjestelmänä käytetään Pelco Finland Oy:n FX NET osoitteellista järjestelmää. Nykyiseen järjestelmään tehdään tilojen vaatimat muutokset ja uudet keskukset liitetään tuplaväylällä osaksi sairaalan nykyistä järjestelmää. Tekninen kulunvalvonta Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan tiettyjen tilojen käyttöä ja järjestetään työaikaseuranta. Henkilöstöä ohjataan käyttämään tiettyjä kulkureittejä ja varmistetaan, että henkilöt pääsevät niihin tiloihin, joihin heidän on työtehtäviensä takia välttämätöntä päästä. 29

30 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma Kulunvalvontajärjestelmä ei saa estää rakennuksesta ulospääsyä hätätilanteessa esimerkiksi tulipalossa. Atk-tekniset tilat tulee kuulua kulunjärjestelmän piiriin. Nykyisissä tiloissa on käytössä Stanleyn- kulunvalvontajärjestelmä. Kameravalvontajärjestelmä Kameravalvonta on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi varmistaa turvallisuus. Valvontakameroita tarvitaan mm. yksikköjen käytävätiloissa, ulko-ovilla, eristystiloissa. Tallentavaa valvontaa käytetään ulko-ovilla ja ulko-alueilla, yleisissä käytävä- ja aulatiloissa ja hissitasanteilla. Ei-tallentavaa valvontaa käytetään osastojen ulko-ovilla ja päivystyksen sisätiloissa tarpeen mukaan. Nykyisenä laitteistona on Mirasysin kameravalvontajärjestelmä, johon on liitetty eri valmistajien kameroita. Nykyistä järjestelmää laajennetaan tarpeen mukaan. Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Rakennus varustetaan viranomaismääräykset täyttävällä turva- ja ovimerkkivalojärjestelmällä, jolla turvataan ja opastetaan rakennuksesta poistumista. Järjestelmänä käytetään osoitteellista Neptolux Oy:n järjestelmää, joka liitetään Ip-osoitteella etävalvontaan. Henkilöturvajärjestelmä (toiminnat voidaan yhdistää hoitajakutsujärjestelmään) Hälytysjärjestelmä on kolmitasoinen: osaston sisäinen, osastojen välinen ja laajennettu hälytysjärjestelmä, jossa hälytys menee myös vahtimestareille. Henkilökunnalla tulee olla käytössään mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saadaan tarvittaessa välitön apukutsu vaaratilanteessa Kiinteät laitteet ja irtaimisto Hankintaohjelmaan sisältyvät kiinteät kalusteet ja kiinteät sairaalatekniset kojeet ja laitteet (KSL). Olemassa olevaa irtaimistoa, kuten irtokalusteita ja varusteita hyödynnetään. Entinen sairaanhoidollinen ja muu toimintavarustus inventoidaan suunnittelun edetessä. Täydentävä toimintavarustus: irtokalusteet, tekstiilit, sairaanhoidolliset laitteet ja varusteet, tietojärjestelmien laitteet ym. tulee yksikköjen hankkia talousarvioon varattavalla erillismäärärahalla. 30

31 Laajennushanke J2, hankesuunnitelma 4.7 Elinkaari- ja ympäristötavoitteet Laajennus J2:n suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään huomiota ekologisiin näkökohtiin, kuten rakennusmateriaalien ja teknisten järjestelmien korjattavuuteen, huollettavuuteen ja vaihdettavuuteen sekä materiaalien terveysvaikutukseen. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tavoitteena luoda olosuhteet ja huoltokirjajärjestelmät, joilla rakennusten käyttöikää saadaan optimaaliseksi. Erikoisesti suunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan elinkaarilaatu seuraavien osatekijöiden kautta: - terveellisyys, hygieenisyys, puhdistettavuus - turvallisuus ja ergonomia - viihtyvyys - käytettävyys - ekologiset tekijät - energia-asiat (energioiden talteenotto ja hyödyntäminen). 5 Liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Tarveselvitys Huonetilaohjelmat Luonnospiirustukset Kustannusarvio Projektiorganisaatio Lasten sairaanhoidon periaatteet 31

32 Liite 1 TARVESELVITYS J2-HANKE Arja Ryhänen Tilahallinta tammikuu

33 Liite 1 Sisältö 1. Johdanto Hankkeen sisältö Päivystys Nykyiset tilat Päivystyksen tilatarpeet Päivystyksen huonetilaohjelma Päivystyksen henkilöstösuunnitelma Nykytilanne Tulevaisuus Teho-osasto Nykyiset tilat Teho-osaston ja tehovalvontaosaston tilatarpeet Teho-osaston ja tehovalvontaosaston huonetilaohjelma Teho-osaston henkilökunta suunnitelma Lääkärimiehitys Hoitohenkilökunta Muu henkilökunta Lastenkeskus Nykyiset tilat Lastenkeskuksen tilatarpeet Vastasyntyneen teho Ei-tulehduspotilaiden vuodeosastohoito vastasyntyneisyyskauden jälkeen Infektio-osasto Avohoitoyksikkö Lastenkeskuksen huonetilaohjelma Röntgen Nykyiset tilat Röntgenin tilatarpeet Röntgenin huonetilaohjelma Henkilöstösuunnitelma Röntgenistä vapautuvat tilat Muut hankkeeseen liittyvät tilat Riippuvuuspoliklinikka

34 Liite Logistiikan vaatimat tilat Koko J2-hankkeen tilatarve

35 Liite 1 1. Johdanto Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymään kuuluu 17 jäsenkuntaa ja sen alueella on noin asukasta, joille kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon Pohjois- Karjalan keskussairaalassa. Kuntayhtymän toiminta-ajatuksena on järjestää väestön tarpeisiin perustuvia, korkeatasoisia terveydenhuollon ja kehitysvammahuollon palveluja kustannustehokkaasti. Toiminnan perustana ovat osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kehittyvät toimintamallit sekä teknologian tehokas hyödyntäminen. Potilaat ja asiakkaat arvostavat yksilöllisten tarpeiden huomioimista ja oikea-aikaista hoitoa ja tutkimusta. Keskussairaalan palveluita käyttää vuosittain noin ihmistä. Vaikka Pohjois-Karjalan väestön arvioidaan vähenevän muuttoliikkeen ja alenevan syntyvyyden seurauksena, iäkkäiden ihmisten absoluuttinen määrä ja suhteellinen osuus väestöstä kasvaa. Pelkästään asukkaiden ikääntymisen oletetaan lisäävän erikoissairaanhoidon tarvetta 1 % vuodessa. Hoitokäytännöt muuttuvat ja laitteet kehittyvät jatkuvasti. Tämä kehitys heijastuu myös tilavaatimuksiin. Tilat ja niiden väliset yhteydet määräytyvät hoitoprosessin vaatimusten mukaan; näin hoitoprosessit ohjaavat tilaratkaisuja. Riittävän väljät tilat edesauttavat hoitoprosessin sujuvaa kulkua ja lisäävät henkilökunnan viihtymistä työssään. Mahdollisimman selkeät ja lyhyet yhteydet hoitoprosessin vaatimien tilojen välillä ja riittävät varastotilat ovat tutkimusten mukaan tärkeimmät elementit tilaratkaisuissa. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (PKSSK) on ollut jo vuosia Stakesin tutkimuksen mukaan yksi Suomen tehokkaimmista sairaaloista. Kustannustehokkuus selittyy pääosin ammattitaitoisesta henkilökunnasta ja sen työajan järkiperäisestä käytöstä, koska sairaanhoitopiirin menoista noin 60 % on henkilöstökuluja. Pyrkimys jatkuvaan tehokkuuden nostoon edellyttää kuitenkin myös jatkuvaa prosessien läpikäyntiä sekä nykyaikaisen tekniikan, hyvien lääkintälaitteiden ja työtilojen ajan tasalla pitämistä. Vaikka maamme vanhinta keskussairaalaa on vuosikymmenten kuluessa peruskorjattu ja laajennettu, vaatii jatkuva ja yhä kiihtyvä hoitoprosessien muutos jatkuvasti muutoksia myös toimitiloihin. Vuoden 2011 henkilöstökertomuksen mukaan kuntayhtymästä siirtyy seuraavan viiden vuoden kuluessa eläkkeelle noin 400 henkilöä eli 18 % nykyisestä vakituisesta henkilökunnasta. Kun sen lisäksi tulee muuta poistumaa (noin henkilöä vuosittain), niin seuraavan viiden vuoden poistuma tullee olemaan noin 40 % vakinaisesta henkilökunnasta. Potilaan valinnanvapaus hoitopaikan suhteen laajenee vuonna 2014 alusta myös erikoissairaanhoitoon. Silloin potilas voi yhdessä lähettävän lääkärin kanssa valita sen kunnallisen erikoissairaanhoidon yksikön, johon hakeutuu hoitoon. Viihtyisät ja toimivat työtilat edistävät niin hoitohenkilökunnan saamista kuin potilaiden hoitoon hakautumista tulevaisuudessa ja ovat näin yksi tärkeä kilpailutekijä tulevaisuudessa. Tutkimusten mukaan toiminnallinen ja korkeatasoinen hoitoympäristö myös lyhentää potilaiden hoitoaikaa ja parantaa henkilökunnan työtyytyväisyyttä. Tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon oletetaan olevan tiukkaa erikoisosaamista edellyttävää toimintaa. Vuodeosastotoiminta näyttää vähenevän ja tilalle tulee sekä poliklinikka ja päiväsairaala-tyyppistä tutkimusta ja hoitoa että potilaan akuuttihoitoon keskittyvää nk. kuuma sairaala-toimintaa kuten päivystys, laboratorio ja röntgen toiminta, tehostettu hoito ja leikkaukset. Potilasvirtoja 2000-luvulla tutkittaessa on havaittu, että kaikista hoitojaksoista 50 % alkaa päivystyksessä; sisätautien hoitojaksoista on jopa 70 % alkanut päivystyksessä. 35

36 Liite 1 Näin päivystyksen sujuva toiminta on keskeinen osa äkillisesti sairastuneen potilaan hoitoprosessia. Koska päivystysalueella potilaiden vaihtuvuus on suurta, potilasvirta epätasaista ja henkilökuntaa paljon, käytettävissä olevat tilat vaikuttavat merkittävästi toiminnan sujuvuuteen ja välillisesti myös hoidon laatuun. Äkillisesti sairastuneet tarvitsevat usein myös tehostettua valvontaa ja hoitoa teho-osastolla. Lasten- ja nuorisotautien klinikka tuottaa erikoissairaanhoidon palvelut pohjoiskarjalaisille vuotiaille lapsille ja nuorille ympärivuorokautisesti; tähän sisältyy niin tehostettua hoitoa, vuodeosastohoitoa kuin päiväsairaala- ja polikliinistä hoitoa. Tässä tarveselvityksessä kuvataan Pohjois-Karjalan keskussairaalan päivystyksen, teho-osaston ja lasten- ja nuorten klinikan tilatarpeet ja perustelut uusille tiloille. Röntgenin tilatarpeet liittyvät päivystyksen tilatarpeisiin ja osittain korvaaviin tilatarpeisiin uusien kulkureittien takia. Tilatarpeita on lähestytty toimintaprosessien kautta: ensin on kuvattu nykyiset toimintaprosessit, sitten visioitu tulevaisuuden toimintaprosesseja ja pohdittu, millaisia tiloja prosessin toteuttamien vaatii. On myös tehty tutustumiskäyntejä eri sairaaloihin ja pyritty ottamaan oppia heidän ratkaisuistaan. Tällä hetkellä päivystyksen, teho-osaston ja lastenkeskuksen nykyiset tilat eivät vastaa lisääntyneitä ja muuttuneita tarpeita. Osa tiloista on myös hajallaan ympäri taloa (erityisesti lastenkeskus). Ongelmalliset tilat eivät tue ideaalisia hoitoprosesseja; sen sijaan hoitoprosesseja on muokattu tilan ehdoilla. 2. Hankkeen sisältö 2.1 Päivystys Pohjois-Karjalan keskussairaalassa aloitti yhteispäivystys toimintansa , jolloin Tikkamäellä toimineet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystykset yhdistyivät. Yhteispäivystystoiminnalla haetaan mm. potilaan hoitoprosessin selkiyttämistä, ruuhkatilanteiden vähentämistä sekä jonotus- ja odotusaikojen lyhentymistä. Jako perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä on pyritty poistamaan. Lähete ja konsultaatiokäytäntöjä on yksinkertaistettu. Toimintaa varten on perustettu päivystyksen omia lääkäreiden virkoja. Yhteispäivystyksessä arvioidaan asioivan noin potilasta vuodessa, joten päivystys on terveydenhuollon pääprosessi. Kaikista erikoissairaanhoidon hoitojaksoista sairaalassa on päivystyksessä alkanut 2000-luvulla 70 % sisätautien hoitojaksoista, 60 % kirurgian hoitojaksoista ja 50 % kaikista hoitojaksoista. Näin päivystys on koko sairaalan näyteikkuna ja hyvin toimiva päivystys on sille tärkeä imagotekijä. Päivystyksessä hoidetaan kaikkien ikäluokkien ja kaikkien erikoisalojen potilaita. Jokainen näistä asettaa omanlaisiaan vaatimuksia odotus- ja hoitotilojen suhteen (monivammapotilas, lapsipotilas, geriatrinen potilas, psykiatrinen potilas, päihtynyt potilas, tartuntavaarallinen potilas, kävelevä hyväkuntoinen potilas). Väestörakenteen muuttuessa ja päivystysten keskittyessä päivystyspoliklinikoilla hoidetaan nyt ja tulevina vuosina entistä huonokuntoisempia, sairaampia ja iäkkäämpiä potilaita. Myös levottomien päihdepotilaiden ja eristystä vaativien potilaiden määrä on lisääntynyt. Väestön vanhetessa erityisesti sydän- ja verisuonisairaudet ja aivoverenkiertohäiriöt lisääntyvät ja näistä oireista kärsivien potilaiden hoitoon ja seurantaan tarvitaan enemmän tilaa ja -laitteita. 36

37 Liite 1 Vanhuspotilaat ovat myös sairastuessaan usein jalattomia eivätkä pysty liikkumaan itsenäisesti (tarvitaan aiempaa enemmän mm. paariseurantapaikkoja ja apuvälineitä, jotka vievät tilaa). Päivystyspoliklinikalle on ominaista jatkuva toiminta vuoden jokaisena päivänä, vuorokauden ympäri. Tyypillistä on myös se, että potilaat eivät tule päivystykseen tasaisena virtana, vaan välillä on ruuhkaista ja välillä rauhallisempaa. Tästä riippumatta päivystyksessä tulee aina olla riittävä valmius a) ottaa potilaita vastaan b) suorittaa hoidon kiireellisyyden arvio (Triage) c) käynnistää tarvittavat tutkimukset ja hoito ja d) diagnostiikan ja alkuhoidon jälkeen ohjata potilas seurantaan, jatkohoitoon tai kotiin. Päivystysalueen erityispiirteenä on myös vastuu suuronnettomuusvalmiuden ylläpitämisestä ja toiminnan organisoinnista. Uuden terveydenhuoltolain myötä myös ensihoidon organisointivastuu siirtyi erikoissairaanhoidon tehtäväksi (nivoutuu päivystyksen toimintaan, PKSSK:n ensihoidon vastuulääkäri on ensiavun ylilääkäri). PKSSK:n yhteispäivystyksen kokonaiskävijämäärät vuorokaudessa ovat noin 186/vrk eli 7,7 potilasta/tunti. Kävijämäärät painottuvat kello 8-23 väliselle ajalle. Perusterveydenhuollon päiväaikaisen toiminnan järjestelyt (palveluiden keskittäminen, kuntajako / sote uudistukset, lääkärimiehitys, aikojen saatavuus päivävastaanotoille, perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnan aktiivisuus jne.) vaikuttavat suuresti yhteispäivystyksen päivystyskäyntien määrään. Myös väestön ikääntyminen lisää päivystyspalveluiden käyttötarvetta. On oletettavaa, että päivystyksen potilasmäärät lisääntyvät tulevina vuosikymmeninä Nykyiset tilat Nykyisin yhteispäivystyksen tilat sijaitsevat vuonna 1990 valmistuneessa E/1 siivessä ja vuonna 2003 valmistuneessa J/1-siivessä. E-siivessä tilaa on noin 990 m² ja J-siivessä noin 897 m² eli yhteensä tilaa on 1887 m² (käytävineen). Eri siivessä sijaitsevat ja eri aikaan rakennetut tilat ovat ongelmalliset, koska välimatkat näiden kahden välillä ovat pitkät, tilat ovat sokkeloiset ja tekniikaltaan hankalat saada toimimaan yhteen. Ne ovat kooltaan täysin riittämättömät ja potilaslogistisesti erittäin hankalat eikä ideaalista hoitoprosessia voi toteuttaa nykyisissä tiloissa. Ongelmallista on myös, että päivystyksen yhteydessä ei ole röntgenin vaatimia tiloja vaan potilaat kuljetetaan röntgentutkimuksiin kerrosta alempana olevaan röntgeniin joko E- tai J - siipeen. Röntgentutkimukset (etenkin ultraääni, natiivikuva ja CT- tutkimukset) kuuluvat oleellisena osana päivystyspotilaan tutkimiseen ja hoitoon. Tilasuunnittelun esiselvityksen yhteydessä on laskettu, että hoitajilta kuluu 53 työpäivää vuodessa nykyisen päivystyksen ja rtg:n väliseen potilaan kuljettamiseen. Toimimattomat ja ahtaat tilat suorastaan vaarantavat päivystyspotilaiden turvallisen hoidon. Ne ovat myös esteenä nykyisten toimintakäytäntöjen perustelluille muutoksille ja jatkokehittämiselle sekä lääkäri- ja hoitajatoiminnan tehokkaalle käytölle. 37

38 Liite 1 Yhteenvetona voidaan todeta, että 1980-luvulla toimiviksi arvioidut tilat eivät enää palvele 2010-luvun päivystyksen tarpeita. Toimintayksikön tilat on suunniteltu aivan toisenlaisille kävijä-, henkilökunta- ja laitemäärille ja toimintamalleille. Nykyisistä tiloista on aika ajanut ohi. Sujuvat toimintamallit ja toimiva logistiikka edellyttävät enemmän ja toimivampia neliöitä. Tarvitaan kokonaan uusi päivystyskeskus, joka palvelee nykypäivän ja erityisesti tulevaisuuden tarpeita Päivystyksen tilatarpeet Päivystyksen työryhmä on lähestynyt tilatarvetta tulevaisuuden toimintaprosessin kautta. Tilatarve alkaa potilaan saapumisesta (eri väylät kävellen saapuville ja ambulanssilla saapuville), jatkuu hoidon kiireellisyyden arvioinnin ja ilmoittautumisen kautta odotustiloihin ja hoito- ja tutkimustiloihin, joihin potilas ohjataan vaivan ja hoidon kiireellisyyden mukaan. Kaikkiin edellä mainittuihin tiloihin tulee päästä helposti ja viiveettä, jotta turha läpikulku ja liikenne minimoidaan. Tällöin mm. ruuhkatilanteissa ja potilaan voinnin muuttuessa potilaan siirtelyyn ei mene liikaa aikaa. Tilat tulee suunnitella niin, että potilaiden yksityisyyttä kunnioitetaan mahdollisimman pitkälle mutta myös niin, että henkilökunnan on helppo tarkkailla potilaita ja mahdollinen äkillinen voinnin romahtaminen havaitaan nopeasti. Omaisten ja saattajien kulku potilaan luo tulee tapahtua niin, ettei eri hoitoalueiden läpi kuljeta (muiden potilaiden yksityisyys). Tiloissa on huomioitava niin potilaiden kuin henkilökunnan turvallisuus, samoin potilaiden valvonta on mahdollistettava. Päivystysalueen ytimessä on 5 potilaalle suunniteltu ensihoitohuone, josta on kulku vieressä olevaan röntgen yksikköön. Ensihoitohuoneessa hoidetaan vakavasti sairaat potilaat (paljon laitteita ja muita hoitovälineitä ja hoitavia henkilöitä), joten huoneessa tarvitaan paljon tilaa potilasta kohden (noin 25 m²/ potilas). Seuranta- ja hoitotilat tarvitaan 50 paaripotilaille; tässä perusperiaatteena on, että potilasta ei kuljeteta lääkärin luo vaan lääkäri tulee potilaan luo. Keskellä hoitotilaa ovat hoitajien työtilat, jolloin potilaan jatkuva seuranta mahdollistuu. Hoitotilojen läheisyyteen tarvitaan wc- ja pesutiloja, huoltotiloja, lääkehuone ja toimenpidetiloja. Osa hoitotiloista varustetaan tehostetumpaa tarkkailua ja hoitoa vaativille potilaille; nämä tarvitsevat myös enemmän tilaa. Päivystykseen tarvitaan myös eristyshuoneita, josta ainakin yhteen pitää olla sisäänkäynti suoraan ambulanssihallista. Aggressiivisten- ja päihtyneiden hoitoa varten tarvitaan 2 kpl turvahuoneita, joissa on kameravalvonta ja hyvä äänieristys. Päihdeongelmaiset (joita on yhä kasvava osa päivystyksen asiakkaista) halutaan sijoittaa omaan yksikköönsä (5-7 potilaspaikkaa), tämä rauhoittaa muuta päivystystä ja parantaa myös päihdeongelmaisten hoitoa. Lääkäri- ja hoitajavastaanottoa varten tarvitaan tutkimushuoneita (20 kpl). Tutkimushuoneissa tutkitaan niitä (etenkin itse käveleviä) potilaita, joilla ei ole vakavaa sairautta ja jotka eivät tarvitse jatkuvaa monitorointia. Näissä huoneissa tulisi olla 2 uloskäyntiä (henkilöstön turvallisuus) ja riittävät tutkimusvälineet. 38

39 Liite 1 Päivystyksen yhteyteen tai sen välittömään läheisyyteen tarvitaan tilat myös puhelinpalvelulle. Palvelulla pyritään antamaan asiakkaille neuvoja akuutteihin terveysongelmiin ja ennen kaikkea ohjaamaan oikeaan hoitopaikkaan alueella yhteisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti. Tiloja tarvitaan myös laboratorion näytteidenottoa, -käsittelyä ja -lähetystä varten. Myös omaisia varten tarvitaan tila, jossa omaisten kanssa voi rauhassa keskustella; samaa tilaa voi käyttää myös vainajien tilana. Lisäksi tarvitaan sanelu- ja kirjoitustilaa, erilaisia varasto- ja siivous- ja huoltotiloja, tilaa lääkehuoneelle, vartijan tiloja ja tiloja työnjohdolle ja hallinnolle. Lisäksi suuri henkilökunta tarvitsee asianmukaiset tauko-, kokous- ja pukuhuonetilat. Päivystävillä lääkäreillä on tällä hetkellä sopivat ja riittävät lepohuoneet eikä niitä tarvita enempää. 39

40 Liite Päivystyksen huonetilaohjelma Tässä alla on päivystyksen yksityiskohtainen huonetilaohjelma. Päivystyksen tilatarve uudisrakennuksessa on yhteensä 2762 m². Hallinnollisia tiloja voi sijoittaa nykyisiin tiloihin (E- tai J-siipeen) ja niiden tilatarve on 386 m². Yhteensä tilatarve on 3148 m². HUONETILAOHJELMA, PÄIVYSTYS , päivitetty ja Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö Saapuminen ja triage Kävelevien sisääntulo 1? kävelevien sisääntulo, pyörätuoleja ja yksi paari tulokäytävän varrella Ambulanssien sisääntulo ja -halli Paarisuihku/huolto, pyörätuolit/paarisäilytys ambulanssipotilaiden sisääntulo ja amb.tilojen huolto, puolilämmin tila, 3-4 amb. yhtä aikaa paarien huolto ja säilytys, pyörätuolien säilytys Paarisuihkuhuone paaripotilaan pesu (amb. sisääntulon lähelle) Triage sisäänkirjaaminen, triage, komentokeskus 6 Toimisto, osastonsihteerit sihteerit, kirjoitus 3 Vartijan tila vartijan valvomo 1-2 Odotustilat (kävelevät) Odotustilat potilaille, aikuiset Odotustilat potilaille, lapset aikuisten odotustila lapsipotilaiden odotustila 10 WC inva WC-tila naiset/miehet miehille ja naisille omat 3 wc-istuimen wc-tilat käveleville potilaille kävelevien aulassa 3 40

41 Liite 1 Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö WC -näytteenotto näytteenotto-wc, (inva wc) läpiantoluukku laboratoriotilaan 1 WC inva/lapset wc-tila lastenhoitomahdol-lisuudella, hoitopöytä, lasten wc-istuin Omaisten huone tilaa käytetään myös vainajan tilana (rauhallinen, viileä huone) Ensihoitohuone paikkainen hätätilapotilaiden hoitotila (25 m²/ pp )+ hoitoväline/tarviketilaa 30 Röntgen Neliötiedot saatu röntgenistä Natiivikuvaushuone Natiivikuvaushuo-neen säätötila CT-kuvaushuone Ct:n säätötila Uä-kuvaushuone Monitoimihuone, voi käyttää myös esim. vastaanottohuoneena Pukeutumistilat rtg-potilaiden pukeutumistila Wc, inva CT potilaita varten Radiologin sanelutila Tekniset tilat laitteille Yhteinen tekninen tila rtg laitteille 41

42 Liite 1 Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö Seuranta/hoitotilat Seuranta/hoitotila Paaripotilaille 50 pot.: 10 intensiivipaikkaa (15m² /pot) ja 40 seurantapaik-kaa (11m²/pot). Odotus/ seuranta- ja tutkimistila, hoit. ja lääk. työtiloja (keskuskanslia, sanelu), tavaroiden säilytys, lääkehuone lähelle hoitotilaa, 2 kpl hk wc 100 Seurantatilaa lapsipotilaille ( esim. kuumekouristuksen jälkeen), näköyhteys hoitajien huoneesta Seurantatila lapsipotilaille (Selviämisasema Tarkkailutila 5:lle potilaalle + oma Wc (neuvoteltava kaupungin kanssa, osallistuuko kaupunki kustannuksiin) 5 Turvahuone Levottoman potilaan seurantatila Levottoman/aggressiivisen potilaan seuranta Wc paaripotilaille wc-tila, johon mahtuu paarilla sisään 2-4 Wc-tila inva wc Tutkimushuoneet Tutkimushuone, lää-käri / hoitaja potilaan tutkiminen 2-4 Wc :teen tutkimushuoneeseen inva Wc Tutkimushuone, lapsipotilaat Tutkimushuone, lapsipotilaat (hoitaja) Tutkimushuone, knk+ silmäpotilaat lapsipotilaan tutkiminen. Lääkärin tutkimushuoneiden koko on a neliötä (tarvitaan 2, joista toinen fast track) Hoitajien huone edell. väliin, (tässä paino, satur, lämpö, lääke-inhalaatioden anto, kaappitilaa) knk-potilaan ja silmäpotilaan tutkiminen + toimenpiteet

43 Liite 1 Tutkimushuone, hammaslääkäri Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö Toimenpidehuoneet Toimenpidehuone, puhdas Toimenpidehuone, likainen toimenpiteet, puhdas toimenpiteet, likainen 2-4 Toimenpidehuone, vaativat toimenpiteet vaativat toimenpiteet 2-4 Näytteenottohuone Laboratorion näytteenotto- ja käsittelytila 2-5 Kipsaushuoneet Kipsaushuone kipsaus- ja muut immobilisaatiotoimenpiteet 2-4 Eristyshuoneet Eristyshuone Eristyspotilaan hoito/seurantahuone. Yksi lapsipot. varten. Yksi näistä ilmaeristyshuone, johon käynti myös suoraan ulkoa ambulanssihallista. 2-4 Varastotilat Infuusiovarasto infuusioiden säilytys Liinavaatevarasto liinavaatteiden säilytys Apuväline- ja laitevarasto Lääkintälaitteiden ja lainattavien apuvälineiden varastointi. Hoitotarvikevarasto Hoitotarvikkeet: Steriilit ja tehdaspuhtaat Kipsitarvikevarasto Kipsihuoneiden välissä oleva tarvikevarasto 43

44 Liite 1 Lääkehuone Lääkehuone lääkkeiden säilytys, lajittelu, purkaminen, jakaminen, infuusioiden valmistaminen Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö Jäte- ja siivoushuoneet Siivoushuone Siivousvälineiden säilytys ja huoltotila 1-2 Jätehuone Jätteiden lajittelutila pahvit ym. 1-2 Huoltohuone Eritteisten välineiden käsittely ja puhdistus 2-4 Välinehuolto Steriilien/ steriloitavien instrumenttien säilytys ja huolto 1-2 Hoitajien ja lääkäreiden työtilat Henkilökunnan kanslia Hoitajien ja lääkäreiden työtila, sanelut ja kirjaaminen 5-10 Henkilökunnan taukotilat Henkilökunnan ruokailutila henkilökunnan ruokailu, tauot, elpyminen wc -tilat henkilökunnan käyttöön Wc + suihku Hk:n äkillinen suihkun tarve (kesken työpäivän) Kokous/koulutustilat Ryhmätyöhuone hk:n vastuualue työt 6 Kokous/ koulutushuone/ käsikirjasto kokous/koulutus/neuvotteluhuone, johto/tiedotuskeskus

45 Liite 1 Hallinnon tilat Ylilääkärin työhuone ylilääkärin työhuone, jossa neuvottelutila 6 hengelle Oh:n työhuone Oh:n työtila, johon mahtuu 4:n hengen neuvottelutila Työhuone hallinnon (osyl, aoh, kl siht., kenttäjohtaja, kuljetusjärjestelijä ym) ja sidosryhmien työhuoneet Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö Akuuttilääkäreiden työhuone pieni työtila yksikön lääkäreille Saneluiden purku Saneluiden purku / sihteereiden työh Työasemat ja sanelunpurkutilat 4-6 Puhelinpalvelu Puhelinpalvelun työtilat puhelintyöpistettä 6 Tila Kpl a /m² Yht. m² (uusi) E tai J- siipi Käyttö Hlö Henkilökunnan pukuhuoneet Pukuhuone, miehet/naiset Yhteensä päivystys (uudisrakennus) Tilat E- tai J-siipi (peruskorjaus) miehille ja naisille erill. pukuhuonetilat sis. suihku- ja wc-tilat , 30% (m) 70% (n) YHTEENSÄ KAIKKI

46 Liite Päivystyksen henkilöstösuunnitelma Nykytilanne Pohjois-Karjalan keskussairaala vastaa koko sairaanhoitopiirin alueen erikoissairaanhoidon päivystyksestä, väestöpohja on n Lisäksi tuotamme muita päivystyspalveluja Joensuulle koko ajan ja muille maakunnan kunnille heidän tarpeidensa mukaisesti. Lieksa, Nurmes ja Valtimo tarjoavat edelleen perusterveydenhuollon ympärivuorokautista päivystystä. PKSSK:n yhteispäivystys aloitti toimintansa , jolloin Joensuun kaupungin perusterveydenhuollon päivystys yhdistyi PKSSK:n erikoissairaanhoidon päivystyksen kanssa. Yhteispäivystys tarjoaa päivystyksen 24/7 maakuntaan. Kunnat tarjoavat vähintään virka-ajan päivystyksen. Kotikunta ei ole käännytysperuste, jos potilaalla on päivystyksellinen hoidon tarve. (vrt. päivystysasetus.) Toimintaan liittyneiden muutosten ja perusterveydenhuollon ja yhteispäivystyksen välisen työnjaon perusteella mennessä käyntejä muodostui (ka käyntiä/ kk ja laskennallisesti käyntiä/vuosi), näistä sairaanhoitajan vastaanotolla käyntejä oli 4112 (ka. 457/kk ja laskennallisesti vuodessa 5482 käyntiä). Päivystys huolehtii PKKSK:n kipsaustoiminnasta (pl leikkaussali ja päiki-yksikkö) ja ajanvarauksellisia kipsihuone käyntejä on n. 1800/v. Tällä toiminnalla on pystytty turvaamaan ja varmistamaan päivystyksellinen kipsaus ja tuentaosaaminen. Päivystyspoliklinikan yhteydessä toimii 15-paikkainen tarkkailuosasto, jossa hoidetaan lyhytaikaista hoitoa/ seurantaa vaativia potilaita. Hoitopäiviä vuoden 2013 aikana oli 5306 (mediatri tilastointi). Keskimäärin on hoidossa 14,5 potilasta. Päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunta on yhteinen tarkkailuosaston kanssa, eli hoitohenkilökunta on vuorollaan myös tarkkailuosaston puolella. Laskennallisesti tarkkailuosasto käyttää 13,9 hoitajan työpanoksen. Vuonna 1989 yksikköä perustettaessa on tarkkailuosaston potilaiden ajateltu olevan lähes käveleviä, hyväkuntoisia, vähän hoitoa ja seurantaa vaativia potilaita, jotka kotiutuvat taikka siirtyvät jatkohoitoon alle vuorokauden hoitoajan jälkeen. Käytännössä osasto muodostuu kolmesta viidenhengen huoneesta sekä kolmepaikkaisesta seurantatilasta. Ahtaat wc- ja suihku -tilat ovat käytävällä. Tarkkailuosaston hoitotyön mitoitus on alkuperäinen. Yksikön toiminnasta ja luonteesta johtuen ei Rafaela -hoitoisuusluokitusjärjestelmä ole käytössä. Syksyllä 2013 laskettiin (H. Mielonen) mm. yhteispäivystyksen hoitohenkilöresurssit ja laskennallinen työpanos. Kyseisen laskennan tuloksen mukaan: Kaikkien toimintojen toteuttamiseen tarvittava laskennallinen työpanos on 87,8 hoitajaa. ja Laskennallinen työpanos suhteessa on 104,5 % / 84 vakanssia. Lisäksi: Työvuorosuunnitelmassa (taulukko 1) on laskettu tarkkailuosaston toiminnan ylläpitämiseen tarvittavan 13,9 hoitajan työpanos. Potilaita hoitajaa kohden keskimääräisesti on osastolla 6,7 potilasta/ per hoitaja. 46

47 Liite 1 Eli päivystyksen hoitohenkilökunta antaa 104,5 % työpanoksen. Sairaalan muissa yksiköissä on määritetty optimaaliseksi työpanokseksi n. 85 %. Tarkkailuosastolla käytetyn miehityksen perusteella yksikkö on kevythoitoinen yksikkö (vanhusten hoidossa vanhainkotitasoa). Suositusten mukainen tarkkailuosaston miehitys pitäisi laskennallisesti olla 3-4 potilasta / hoitaja. Päivystyksen toimintaa kuvaa ennakoimattomuus ja suuret vuorokausivaihtelut potilasmäärissä. Tilastotietojen perusteella pystytään ennustamaan normaalitoiminnan osalta määrälliset ruuhkaajat ja sijoittamaan henkilökunta sen mukaisesti työvuoroihin. Lisäksi henkilökuntamäärän tarpeeseen vaikuttaa myös hoidon kiireellisyys, potilaiden kunto, sääolosuhteet, epidemiat, juhlapyhät, kuntien terveysasemien toiminta jne. Päivystykseen tulovaiheessa jokaiselle potilaalle tehdään hoidon kiireellisyys arvio (triage -luokat A- E), jonka mukaan hoito pyritään toteuttamaan. Riippuen potilaiden voinnista ja hoidon kiireellisyydestä sitoo se hoitohenkilökunnan resursseja päivystyksessä oloajan. (Taulukko 1 ja taulukko 2.) Tilanne Saapumistunti Lkm 2013 TriageA 239 (välittömästi hoidettava) Virka-aikana 107 Virka-ajan ulkopuolella 132 TriageB hoito al. 10 min sisällä Virka-aikana 981 Virka-ajan ulkopuolella TriageC hoito al. 1 h sisällä Virka-aikana Virka-ajan ulkopuolella TriageD hoito al. 2 h sisällä Virka-aikana Virka-ajan ulkopuolella TriageE (ei päivystyshoidon tarvetta) Virka-aikana Virka-ajan ulkopuolella TriageTA 6 Virka-aikana 3 Virka-ajan ulkopuolella yhteensä: Taulukko 1: Käynnit triage-luokittain virka-ajalla ja sen ulkopuolella

48 Liite 1 Ryhmä Ilmoitt.lkm Odotusaika ka. Läpimenoaika ka. Fast track :02 01:41 Konservatiivinen :15 03:33 Operatiivinen :18 03:02 Sairaanhoitaja :28 00: :09 02:41 Taulukko 2: Yhteispäivystyksen odotus- ja läpimenoajat Lisäksi toiminnan suunnittelussa ei myöskään pysty ennakoimaan milloin esim. joku onnettomuus tapahtuu ja kuinka paljon ja miten pitkäksi aikaa se sitoo henkilökuntaa. Tämä edellyttää sitä, että joudumme pitämään jokaisessa vuorossa riittävän määrän hoitohenkilökuntaa, että kriittisesti sairaiden potilaiden hoito (esim. monivamma-, aivo- ja sydäninfarkti-, elvytyspotilaat, ym.) pystytään hoitamaan lamaannuttamatta kokonaan muuta päivystyksen toimintaa. Valitettavasti traumahälytysten lukumäärästä ei saada tilastotietoa. Nykyinen käytäntö on mm. ottaa hetkellistä lisäresurssia tarkkailuosaston puolelta, jos päivystyksen tilanne niin vaatii. Lisäksi hälytetään omaa henkilökuntaa vapaalta työhön. Nykyisessä toiminnassa ja uutta toimintaa suunniteltaessa joudutaan ottamaan huomioon myös potilas- ja työturvallisuusseikat huomioon. Yhteispäivystyksen myötä väkivaltatilanteet eivät ole lisääntyneet aikaisempaan verrattuna (yhteenlaskettuna esh + pth päivystys), mutta kuitenkin väkivaltatilanteiden vakavuus on lisääntynyt. Päivystyksen yhteydessä aloitti tammikuun lopussa 2013 päivystyksen puhelinpalvelu, jonka tehtävänä on toteuttaa puhelimessa tapahtuvaa päivystyksellistä hoidontarpeen arviointia, ohjausta ja neuvontaa. Puhelinpalvelussa työskentelevä henkilökunta (10) on päivystyksen henkilökuntaa. 2-12/2013 vastattujen puheluiden määrä oli vaihteluväli ( /kk), joka laskennallisesti tarkoittaa n puhelua vuodessa. Keskimääräinen vastausprosentti on 77,19, johtuen alkukesän heikosta henkilökunta tilanteesta. Tulleista puheluista ohjautui päivystykseen potilasta (n. 29 %). Nykyisin päivystyksen tiloissa työskentelee vuorokauden ajasta riippuen vuorossaan: 4-10 lääkäriä, 9-20 hoitajaa, 2-4 sihteeriä ja 1-2 laitoshuoltajaa, sekä vartija. Päivystyksestä tehdään x rtg-tutkimusta/vrk. Yhden potilaan kuljettaminen vie n. 15 minuuttia aikaa. Sisäisten potilaskuljettajien työtilat sijaitsevat A ja B siivessä. He eivät toistaiseksi palvele päivystystä potilaskuljetuksissa. Jatkossa heidän työpanostaan suunnitellaan enemmän päivystyksen käyttöön, tämän mahdollistaa mm. operatiivisen klinikkaryhmän toteuttama leikkauspotilaiden hoito-prosessin muutos (leiko-yksikkö). Nykyisin toimimme E- ja J-siivessä, joka aiheuttaa hankaluuksia potilashoidossa, mutta myös henkilökunnan työpanoksen optimaalisessa hyödyntämisessä. Tämänhetkinen lisähenkilökunnan tarve on henkilötyöpanosta (hoito- ja tukipalvelut). 48

49 Liite 1 Tällä hetkellä Päivystyksen klinikkaryhmässä on henkilökuntaa seuraavasti Päivystyksen klinikkaryhmän johto Ylilääkäri 1 klinikkasihteeri 1 yht. 2 Päivystyksen yhteisissä on lääkärin virkoja osatonylilääkärin virka 1 erikoislääkärin virka 2 erikoistuvan lääkärin virkoja 5 apulaislääkärin virkoja (PTL-putki) 4 yht. 12 Päivystyksessä hoitohenkilökuntaa on osastonhoitaja 1 apulaisosastonhoitajia 2 sairaanhoitajia 66 perushoitajia / lähihoitajia 7 lääkintävahtimestareita 9,5 hoitajat yht. 85,5 Sisäiset potilaskujetukset hk työnjohtaja 1 kuljetusjärjestelijä 1 perushoitajia 7 yht. 9 Päivystyksen klinikkaryhmän henkilöstön lukumäärä on yhteensä 108, Tulevaisuus Päivystyksen potilasmäärät oletettavasti tulevat nykyisestä kasvamaan, koska päivystystoiminta keskittynee yhteispäivystykseen. Nyt v alusta Kitee on supistanut arki-iltojen ja viikonloppujen omaa päivystysaikaa. Lisäksi tiedossa on mm. Lieksan yöpäivystyksen loppuminen kesällä 2014, sekä Liperi-Outokumpu-Polvijärvi Myös tulevat kuntakentän ja sote- toiminta-alueiden muutokset vaikuttavat tulevaan toimintaan. Oletettavaa on että maakunnan virka-ajan ulkopuolinen päivystystoiminta keskittyy yhteispäivystykseen. Nykyinen henkilöstömitoitus on korjattava enne J2-laajennusta. Kuitenkin tilojen sopivalla ja järkevällä suunnittelulla pystytään tehostamaan toimintaa niin, että lähes samalla korjatulla hoitohenkilökuntamäärällä pystytään hoitamaan enemmän potilaita. J2-laajennuksen myötä päivystyksen omassa riittävän suuressa seurantatilassa pystytään seuraamaan potilaita pidemmän aikaa. Tämä ei siinä vaiheessa uusissa tiloissa edellytä henkilökuntaan resurssilisäystä. 49

50 Liite 1 Päivystävien lääkäreitä voidaan käyttää hyödyllisemmin erityisesti matalan käyttöasteen kellonaikoina (7-10), koska konservatiivisten ja operatiivisten linjojen lääkäreiden toimenkuvaa voi tilaratkaisulla yhtenäistää. Jos tarkkailuosasto siirtyy muualle päivystysosastoksi, joudutaan päivystyksen luonteesta johtuen miettimään uudestaan, miten toimitaan äkillisessä lisähenkilökunnan tarpeessa, miten varmistetaan äkillisissä poissaoloissa sijaisten päivystystyö osaaminen jne. Uhkana ovat kustannusten nousu (mm. hälytysrahat, hätä-, lisä- ja ylityötyö) ja vakituisen henkilökunnan uupuminen. Tarkkailuosaston ja tulevan päivystysosaston henkilökuntamäärä riippuu tulevan yksikön potilaspaikkojen määrästä ja arvioidusta potilaiden hoitoisuudesta. Johtajaylilääkärin asettaman päivystyksen kehittämistyöryhmän yhtenä tehtävänä on miettiä/suunnitella näitä asioita. Jos tulevalle päivystysosastolle sijoittuu henkilökunta muualta sairaalasta, nykyinen päivystyksen henkilökunta riittää uuden päivystyksen pyörittämiseen. Päivystyksessä on myös tarvetta uusille toiminnoille potilasturvallisuuden parantamiseksi (esim. osastofarmaseutin tarve). Edellä mainitulla järjestelyllä voidaan vastata tähän tarpeeseen esimerkiksi toimimuutoksilla. Myös sisäisten potilaskuljettajien työpanosta pystytään jatkamaan lähes entisenlaisena. Tulevaisuudessa päivystyksessä tulee työskentelemään myös sidosryhmien edustajia kuten fysioterapeutti, akuuttityöryhmä ja sosiaalipäivystyksen työntekijät. Lisäksi tiloihin on suunniteltu hammaslääkäripäivystys, joten siinä tulee työskentelemään hammaslääkäri ja hammashoitaja työpari. Joudutaan myös ehkä lisäämään vartijan ja välinehuoltajien työpanosta. Myös laitoshuoltajien lukumäärä joudutaan tarkistamaan suhteessa alueen neliömäärään. Riippuen laajennushankkeessa tehtävistä logistisista ratkaisuista (hoitotarvike, keskusvarasto) voidaan em. tehtävistä siirtää työpanosta hoitotyöhön. Lääkehuollon ja potilaiden lääketurvallisuuden parantamiseksi tarvitaan osastofarmaseutin työpanos päivystykseen. Mahdollisen maakunnallisen selviämispisteen henkilökunta määrä riippuu suunnitelluista potilaspaikoista (Satakunnassa 5 paikkaa / 6 sh). 2.2 Teho-osasto Teho-osastoilla ja tehovalvontayksiköissä hoidetaan vaikeasti sairaita potilaita, joilla on henkeä uhkaava elintoimintahäiriö tai sellaisen kehittymisen uhka, mutta joilla arvioidaan olevan aktiivisen hoidon myötä realistiset mahdollisuudet hyvään toipumiseen. Potilaat voidaan periaatteessa jakaa tehohoitoa tai tehovalvontatasoista hoitoa tarvitseviin, joskaan jako ei ole aina yksiselitteinen. Tehohoidossa hoidetaan potilaita, joilla on äkillinen, tilapäiseksi arvioitu, henkeä uhkaava yhden tai useamman elintoiminnan häiriö. Tällaisen hoidon tarve on aina kiireellistä. Tehohoidon tarpeen arviointi ja hoidon kiireellisyyden määrittely perustuu aina tehohoitoon perehtyneen lääkärin tekemään arvioon potilaan tilasta. Tehohoidossa potilaita hoidetaan menetelmin, jotka vaativat erityisteknologiaa ja osaamista. Tähän tarvitaan tehohoitoon perehtyneen lääkärin välitön valmius sekä riittävä määrä hoitajia: tehohoidossa hoitaja-potilassuhteen tulisi olla n. 1:1. 50

51 Liite 1 Tehovalvontatasoisessa hoidossa hoidetaan potilaita, joilla on 1-2 lievää tai yksittäinen keskivaikea elintoimintahäiriö tai sen uhka. Potilaan tilaa valvotaan tehokkaammin kuin vuodeosastolla tai päivystyksessä. Valmiudet ovat kuitenkin rajoitetummat ja vähemmän resursseja vaativat kuin varsinaisessa tehohoidossa. Hoitaja potilassuhde (esim. 1:2 tai 2:3) on tehostetussa valvonnassa pienempi kuin tehohoidossa, mutta selkeästi suurempi kuin vuodeosastoilla. Tehohoito, tehovalvontahoito, vuodeosastoilla sijaitsevat osastovalvonnat sekä perinteinen vuodeosastohoito voidaan katsoa jatkumoksi, jossa valvonnan ja hoidon intensiteetti muuttuvat potilaiden sairauden vaikeusasteen mukaan. Teho-osasto ja tehovalvontaosasto hyötyvät, jos ne sijaitsevat toistensa välittömässä läheisyydessä. Henkilökuntaresurssit saadaan nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Vaikka teho-osastolla toimivalta henkilökunnalta vaaditaan enemmän teknologista osaamista, on elintoimintojen valvonnan, neste- ja ravitsemushoidon, lääkehoidon, hengityksen tukihoidon jne. osalta annettava hoito kuitenkin varsin samanlaista. Näin ollen hyvin koulutettu hoitohenkilökunta pystyy luontevasti toimimaan sekä teho-osastolla että tehovalvontayksikössä. Lisäksi voidaan hyödyntää samoja varastotiloja ja osittain samoja hoitolaitteita ja tarvikkeita. Teho-osastolla hoidetaan kaikki Pohjois-Karjalan keskussairaalassa hoidettavat tehohoitoa vaativat aikuispotilaat. Yksikössä hoidetaan myös vastasyntyneisyyskautta vanhempia tehohoitoa tarvitsevia lapsia. Yleisimmin teho-hoitoa vaativa sairaus on kohdannut vuoden iässä ja on ennakoitu, että tehohoidon tarve lisääntyisi väestön ikääntymisen myötä. Sairaalassa annettava aikuispotilaiden invasiivinen hengityslaitehoito on keskitetty teho-osastolle (pois lukien ne potilaat, joita hoidetaan leikkauksen jälkeen lyhyen aikaa hengityslaitehoidolla heräämössä). Tehovalvontatasoista hoitoa tarvitsevia potilaita on vuosien mittaan hoidettu teho-osastolla, koska tehostetun valvonnan hoitopaikoista on ollut pulaa. Teho-osaston pahenevan paikkapulan vuoksi oli välttämätöntä saada sairaalaan lisää tehovalvontakapasiteettia. Tehovalvontayksikkö 2KT aloitti lokakuussa 2011 toimintansa osana sisätautiklinikkaa. Yksikössä on kuusi potilaspaikkaa yhdessä huoneessa, joka voidaan lasiseinällä jakaa kahdeksi tilaksi. Kyseisessä yksikössä annetaan valvonta- ja tehovalvontatasoista hoitoa etenkin sisätautipotilaille ja keuhkosairauksien erikoisalan potilaille. Kirurgiset ja neurologiset tehovalvontatasoista hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan edelleen pääosin teho-osastolla. Kummankin potilasryhmän osalta paikkapula tekee ajoittain hoidon järjestämisen vaikeaksi. Osaston 2KT myötä teho-osaston paikkapula on jossain määrin helpottanut. Edelleen on kuitenkin ajoittain tilanteita, joissa tehohoidon tarve ylittää kapasiteetin. Näissä tilanteissa on jouduttu toteuttamaan tehohoitoa heräämön tiloissa ja osin heräämön henkilökunnan voimin. Nykyisin hyvin pieni osa (alle 5 %) teho-osaston potilaista tulee leikkauksen jälkeiseen hoitoon ennalta suunnitellusti suuren riskin kirurgian jälkeen. Muut potilaat tulevat päivystysluontoisesti. Teho-osastolla pitäisi aina olla valmius ottaa uusi kriittisesti sairas potilas hoitoon. Teho-osastolla on viime vuosina hoidettu vuosittain potilasta. Keskimääräinen hoitoaika on vaihdellut välillä 3,2-3,7 vrk. 51

52 Liite 1 Teho-osaston henkilökunta huolehtii lisäksi koko sairaalan elvytystoiminnasta lukuun ottamatta ensiapua ja leikkaussalia. Suurin osa potilasta tulee tehohoitoon suoraan päivystyspoliklinikalta (noin 50 % potilaista). Merkittävä osa teho-osaston potilaista on kirurgisia potilaita, jotka tulevat hoitoon leikkaussalista tai jotka leikataan teho-osastolta käsin. Yleisin teho-potilaalle yksikön ulkopuolella tehtävä kuvantamistutkimus on tietokonetomografiatutkimus (CT). Edellä mainituista syistä johtuen teho-osaston ja tehovalvontayksikön optimaalinen sijainti on olla lähellä päivystyspoliklinikkaa, röntgeniä (CT-laitteistoa) ja pääleikkausosastoa. Teho-osaston tulisi myös sijaita keskeisellä paikalla sairaalassa, koska sieltä käsin hoidetaan sairaalansisäiset elvytykset ja hätätilapäivystys Nykyiset tilat Teho-osasto sijaitsee päätalon E-siiven 4. kerroksessa. Osasto on otettu käyttöön v ja suunniteltu siten lähes 30 v sitten. Osastolla on tehty vuosien saatossa pieniä pintaremontteja. Isoin muutos oli eristyshuoneen rakentaminen varastotilan ja yhden hengen huoneen paikalle v Huone 1 on ollut alun perin 3 hengen huone, mutta muutettu kaapistoja siirtämällä 4 hengen huoneeksi. Varasto-, käytävä-, eteis- ja sulkutiloineen osaston kokonaispinta-ala on 616 m². Teho-osaston virallinen potilaspaikkaluku on kahdeksan. Paikat sijoittuvat kahteen neljän hengen potilashuoneeseen. Lisäksi eristyshuoneessa on kaksi potilaspaikkaa. Fyysisten potilaspaikkojen lukumäärä on siis 10, mutta henkilökuntamäärä on mitoitettu maksimissaan kahdeksaa potilasta varten. Nykyisellä osastolla on tilaa potilaspaikkaa kohden noin 14,4-15,4 m², kun suositus nykyisin minimipinta-alaksi / potilas on m². Lisäksi potilashuoneet (etenkin huone 2) ovat muodoltaan epäkäytännöllisiä. Erityshuoneessa voidaan hoitaa 1-2 potilasta. Huoneen pinta-ala on 33,5 m²; tämä riittää yhdelle potilaalle, mutta kahdelle potilaalle tilaa on liian vähän. Potilaan vuoteen äärellä tarvitaan paljon hoitolaitteita ja -välineitä. Jokaiselle potilaspaikalle on sijoitettuna valvontamonitori sekä infuusioautomaatti- ja ruiskupumpputorni. Useimmiten tarvitaan myös hengityslaite, usein myös keinomunuaislaite. Hyvin usein hoitojen ja tutkimusten yhteydessä tarvitaan muitakin laitteita, esim. ultraäänitutkimuslaitetta tai EEG-laitteistoa. Hoidossa tarvittavia lääkkeitä ja hoitovälineitä säilytetään hyllykössä potilaspaikan äärellä. Potilastietojärjestelmän tietokonepääte on hyllyssä kahden potilaspaikan välissä ja kirjaaja joutuu olemaan selin potilaaseen ja valvontalaitteisiin. Tilanahtaus hankaloittaa eri tavoin jokapäiväistä potilashoitoa, infektioiden torjuntaa ja työergonomiaa. Potilassiirtolaitteita ei voida käyttää tilanahtauden takia. Hätätilanteessa potilaan sängynpäätyyn pääsee usein vain johtoviidakon läpi pujottelemalla. Teholla tarvitaan varastotilaa laitteita ja hoitotarvikkeita varten. Nykyiset tilat ovat kauttaaltaan ahtaat ja riittämättömät. Tilan puutteen vuoksi tavaroita on jouduttu varastoimaan osaston käytävillä; mikä on paloturvallisuusriski. Myös huolto- ja siivoustilat ovat riittämättömät ja muodoltaan epäkäytännölliset. 52

53 Liite 1 Lääkehuone on kooltaan alla 10 m² (8,7 m²), siis aivan liian pieni etenkin aseptista lääkkeenvalmistusta varten (myöskään laminaarivirtauskaappia ei ole). Tilan ilmanvaihto on riittämätön ja etenkin kesäisin huoneen lämpötila nousee liiaksi, jolloin osalla lääkkeistä on pilaantumisvaara. Kaikki kansliatilat ovat täysin riittämättömiä isolle henkilökunnalle. Sihteerillä ei esimerkiksi ole rauhallista työtilaa vaan hän työskentelee osaston yhteisessä kansliassa. Työnjohdolla ei ole kunnollista työtilaa; esimerkiksi osaston lääkäri jakaa työhuoneen (13,2 m²) kahden muun lääkärin kanssa ja osastonhoitaja työhuoneensa (6,9 m²) apulaisosastonhoitajan kanssa. Myös hissit (3 kpl) ovat ahtaita, sillä tehohoitopotilaalla on sängyn lisäksi mukana paljon muita välineitä (mm. valvontamonitori, hengityslaite, happipullo) Teho-osaston ja tehovalvontaosaston tilatarpeet Perustuen nykyiseen tehohoidon ja tehovalvontahoidon tarpeeseen, ajoittaiseen tehovalvontapaikkojen puutteeseen etenkin kirurgisten ja neurologisten potilaiden osalta sekä hoidon tarpeen ennakoituun kasvuun esitetään, että sairaalaan rakennetaan paikkainen teho- ja tehovalvontaosasto siten, että tehohoitoa varten tarkoitettuja potilaspaikkoja olisi 10 ja tehovalvontatasoista hoitoa varten tarkoitettuja paikkoja 10. Lähtökohtana on, että teho-osastolla voidaan hoitaa raskashoitoisia, monen eri elinjärjestelmän tukihoitoja tarvitsevia potilaita. Tehovalvontaosastolla hoidetaan potilaita, joiden tarvitseman hoidon intensiteetti on vähäisempää ja joiden valvontaan monessa tapauksessa riittävät ei-kajoavat menetelmät. Tehovalvontaosasto tulee kuitenkin suunnitella siten, että siellä voidaan tarvittaessa antaa intensiivistä tehohoitoakin jolloin monipotilastilanteessa kokonaisuus on nopeasti muunnettavissa yhdeksi isoksi tehohoito-osastoksi. Teho-osaston ja tehovalvontaosaston tulee sijaita toistensa välittömässä yhteydessä, jolloin hoitohenkilökunta voi joustavasti toimia molemmissa yksiköissä ja kiireapua voidaan sujuvasti tarjota yksiköstä toiseen. Eurooppalaisen suosituksen mukaan tehohoitopaikan pinta-alan tulisi olla vähintään 25 m² ja tehovalvontapaikan pinta-alan vähintään 20 m²; potilaspaikkoja varten tarvitaan siis pinta-alaa yhteensä 450 m². Varasto- ja huoltotiloja pitäisi rakentaa riittävästi, jotta osastosta tulee toiminnallisesti hyvä. Osaston kokonaispinta-alaksi on kirjallisuudessa suositeltu 2,5-3 x potilashoitoon varattu pinta-ala; näin saadaan osaston kokonaispinta-alasuositukseksi 3 x 450 m² = 1350 m². Tilatarpeissa on päädytty pääsääntöisesti 4 hengen potilashuoneisiin, jotka esim. henkilökuntaresurssien kohdentamisessa ovat osoittautuneet toimivan kokoisiksi. Kriittisesti sairas tarvitsee jatkuvaa monitoriseurantaa ja henkilökunnan valvontaa. Kirjallisuudessa suositellaan, että mm. infektioriskin ja melun vuoksi potilaspaikkojen enimmäismäärä olisi neljä. Siksi esitetään, että molemmille osastoille tehdään 2 kappaletta neljän hengen potilashuonetta. 53

54 Liite 1 Potilashuoneisissa pitää olla ikkunat. ulos. Potilaspaikkojen väliin rakennetaan kevytrakenteiset liukuovina liikkuvat lasiseinät ja liikuteltavat verhot. Lisäksi molemmille osastoille tarvitaan 2 kappaletta yhden hengen eristyshuonetta sulkuineen ja wc / pesutiloineen. Näihin eristyshuoneisiin tarvitaan mahdollisuus säätää ilmanpainetta kumpaankin suuntaan (joko yli tai alipaine tarpeen mukaan). Sekä teho-osastolle että tehovalvontaosastolle tulee rakentaa riittävän tilava keskusvalvomo. Valvomon tulee sijaita potilashuoneisiin nähden keskeisellä paikalla. Siihen tulee sijoittaa työpöytätilaa sekä tietokonepäätteitä. Tilassa pitää olla mahdollisuus tehdä kirjaamis- tai muuta toimistotyötä ja samalla valvoa potilaita. Valvomon ja potilashuoneiden väliin tulee rakentaa läpinäkyvä seinä. Osasto tarvitsee myös riittävän suuret lääke-, varasto- jäte- ja huoltotilat. Myös asianmukaiset kansliatilat tarvitaan (9 kpl). Tila tarvitaan myös elvytyskoulutuksen järjestämistä varten. Valvontaosasto tarvitsee tilan potilaskeittiölle. Omaisille tarvitaan 2 huonetta, joista toisessa pitää olla vuodesohva, jotta äkillisesti ja kriittisesti sairastuneen omaiselle voidaan tarjota mahdollisuus tilapäiseen yöpymiseen osastolla. Osastolla on työnluonteen vuoksi suuri henkilökunta, joka tarvitsee asianmukaiset tauko-, kokous- ja pukuhuoneet. Hissi- ja aulatilat pitää olla riittävän suuria. Potilaskuljetuksiin soveltuvia isoja hissejä (noin 3,2 m²) on oltava kaksi. Ennen varsinaista osastoa tulee olla aulatila, jossa on kymmenelle hengelle istumapaikkoja kahteen eri ryhmään ryhmiteltynä. Tässä tilassa omaiset ja muut osastolle tulevat vieraat voivat odottaa ohjaamistaan osaston sisälle. Tilojen suunnittelussa pitää huomioida erityisesti infektioturvallisuusnäkökohdat. Myös ilmanvaihdolle on erityisvaatimuksia. 54

55 Liite Teho-osaston ja tehovalvontaosaston huonetilaohjelma Alla olevan huonetilaohjelman mukaisesti yhdistetyn osaston tilatarve on yhteensä 1262 m². Teho-osaston ja tehovalvontaosaston huonetilaohjelma Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Istuimia, sohva, pöytä, naulakko, lehtihylly Inva-WC Teho-osaston potilashuone Potilashoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa 10 Väliseinäratkaisu Teho-osaston potilashuone Potilashoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa 15 Väliseinäratkaisu Teho-osaston eristyshuone 3 Teho-osaston eristyshuone 4 Tehon eristyshuoneen WC+suihku 35 Eristyspotilaan hoito 35 Eristyspotilaan hoito 20 Potilaiden suihkutus Tehon valvomo 40 Potilaiden valvonta, kirjallisten töiden tekeminen Tehovalvonnan potilashuone 1 Tehovalvonnan potilashuone Potilashoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa Tehohoitovarustus, kaappitilaa Lavuaari, suihku, hylly Kuusi työpistettä, verikaasuanalysaattori Eristys, ilmanvaihto, sulkutila Eristys, ilmanvaihto, sulkutila Sihteerille oma tila Väliseinäratkaisu Potilashoito 10 Väliseinäratkaisu Tila Tehovalvonnan eristyshuone 3 Tila Pintaala (m 2 ) Aulatila 30 Vierailijoiden vastaanotto ja odotus Pintaala (m 2 ) 45 Eristyspotilaan hoito Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset 2 Eristys, ilmanvaihto, sulkutila 55

56 Liite 1 Tehovalvonnan eristyksen WC+ suihku Tehovalvonnan valvomo 15 Potilaiden suihkutus 30 Potilaiden valvonta, kirjallisten töiden tekeminen Neljä työpistettä 10 Sihteerille oma tila Lääkehuone 20 Lääkkeiden säilytys Lääkehyllyt, jääkaapit 4 Kulunvalvonta ja valmistaminen Neste- ja 12,5 Varastointi Hyllyt ravitsemusliuosvarasto Steriilin tavaran varasto 25 Varastointi Hyllyt Tehdaspuhtaan tavaran 20 Varastointi Hyllyt ja liinavaatteen varasto Hengityslaitevarasto 25 Varastointi Hyllyt Runsaasti sähköpistokkeita Dialyysivarasto 20 Varastointi Hyllyt Laitevarasto 20 Varastointi Hyllyt Sihteerien toimisto 14 Sihteerin työpiste saneluiden purkuun Työpiste, hyllyt, kaappi Ylilääkärin työhuone 14 Toimistotila Työpiste, hyllyt, kaappi, neuvottelupöytä Tehon lääkärien toimisto 14 Toimistotila Kaksi työpistettä, kaappi Tehovalvonnan lääkärien toimisto 14 Toimistotila Kaksi työpistettä, kaappi Osastonhoitajan toimisto 14 Toimistotila Työpiste, hyllyt, kaappi, neuvottelupöytä Apulaisosastonhoitajan toimisto 14 Toimistotila Työpiste, hyllyt, kaappi, neuvottelupöytä 2 1 Äänieristys, valaistus 4 Valaistus 2 Valaistus, sermit 2 Valaistus, sermit 6 Valaistus 6 Valaistus Hoitajien toimisto 1 20 Toimistotila Kolme työpistettä 3 Valaistus, sermit (tutkimushoitajat, pääkäyttäjät) Hoitajien toimisto 2 14 Toimistotila Kaksi työpistettä, 2 Valaistus, sermit (sänky/sohva) Kokoushuone 40 Neuvotteluita Videotykki, pöytä, 15 Valaistus Tila Pintaala (m 2 ) varten kaappitilaa Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Iso omaisten huone 15 Omaisten taukohuone + mahdollisuus nukkua yön yli Tuoleja, pöytä, vuodesohva, tv, jääkaappi 4 WC + suihku, kaksi sisäänkäyntiä, äänieristys 56

57 Liite 1 Pieni omaisten huone 10 Omaisten taukohuone Tehon huuhteluhuone 6 Potilashuoneiden läheisyydessä jätteiden ja eritteiden keruu Tuoleja, pöytä 2 Kaksi sisäänkäyntiä, äänieristys Kaatoallas Tehovalvonnan huuhteluhuone 6 Potilashuoneiden läheisyydessä jätteiden ja eritteiden keruu Kaatoallas Huoltohuone, likainen 18 Likaisten tavaroiden esikäsittely ja pesuun laitto Erilaisia pesukoneita, kaatoallas 1 Huoltohuone, puhdas 12 Pesusta tulleiden puhtaiden tavaroiden käsittely Kaappitilaa, työpöytä 1 Siivoushuone 12 Siivoustarvikkeiden säilytys ja laitoshuoltajien toimisto Kaappi- ja hyllytilaa, pöytä 2 Jätehuone 10 Jätteiden varastointi jatkokuljetusta varten, jätekuilut Henkilökunnan taukohuone 35 Henkilökunnan taukotila, ruokailu, lepo Potilaskeittiö 6 Erityisesti tehovalvonnan potilaita varten järjestettävää ruokailua Potilas WC 1 3 Erityisesti tehovalvonnan potilaita varten WC Potilas WC 2 (+suihku) 6 Erityisesti tehovalvonnan potilaita varten isompi WC+ suihku Hyllyt 1 Jätekuilut Pöytä, tuoleja, sohva, kaappeja, tv Jääkaappi, tiskiallas, pesukone 6 Keittiö, ulkoparveke WC-varustus 1 Inva-varustus? WC-varustus, suihkutila, 4 2 Inva-varustus 57

58 Liite 1 Tila Pintaala (m 2 ) Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Päivystävän lääkärin lepohuone 14 Päivystävä lääkäri voi levätä yöaikaan lähellä tehoa ja tehovalvontaa Pöytä, sänky, tuoli, tv 1 WC + suihku Henkilökunnan WC 1 2,5 WC-varustus 1 Henkilökunnan WC 2 2,5 WC-varustus 1 Henkilökunnan WC 3 2,5 WC-varustus 1 Pukuhuone(et) 15 Vähintään yksi huone jossa voi vaihtaa vaatteet äkillisen tarpeen tullen Hyllyt, kaappeja, lukittavia lokeroita Suihku Tilantarve yhteensä

59 Liite Teho-osaston henkilökunta suunnitelma Lääkärimiehitys Uuden yksikön rakentaminen sinänsä ei vaikuta olennaisesti lääkäritarpeeseen. Etenkin päivystysaikaista valvontaa ja hoitoa se kuitenkin helpottaisi merkittävästi, kun kaikki vaikeimmin sairaat potilaat olisivat samalla alueella toisin kuin nykyisin, teho-osaston ja tehovalvontaosaston ollessa sairaalarakennuksen vastakkaisissa päissä. Lääkärimiehityksen suhteen on suunniteltu seuraavasti: Virka-aikaisen lääkärimiehityksen rungon muodostavat 2 kokoaikaista anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäriä ja 1 kokoaikainen sisätautien erikoislääkäri (näin on nykyisinkin teho-osaston ja os. 2KT:n kohdalla yhteensä) Neurologien työpanosta tarvitaan enemmän kuin teho-osastolla ja 2KT:llä nykyisin, jos/kun uusi yksikkö hoitaa enemmän neurologisia potilaita, toisaalta tämä työpanos tarvitaan nykyisin neurologian vuodeosastolla ja siirtyy sieltä Kirurgien, etenkin vatsaelinkirurgien työpanosta tarvitaan kuten teho-osastolla nykyisin Muiden erikoisalojen lääkäreiden työpanosta tarvitaan potilaasta riippuen. Myös erikoistuvien lääkäreiden työpanosta hyödynnetään ja yksikkö tulee myös toimimaan erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikkana Todennäköinen tehohoitoa ja -valvontaa tarvitsevien potilaiden määrän kasvu aiheuttaa paineita lisätä lääkärimiehitystä. Monissa Pohjois-Karjalan keskussairaalaa hieman isommissa sairaaloissa on jo siirrytty käytäntöön, jossa sairaalassa päivystää kaksi anestesialääkäriä, joista toinen on vastuussa leikkaussalien anestesiatoiminnasta ja heräämöstä ja toinen teho- ja tehovalvontaosastosta. Täälläkin on tulevina vuosina syytä kartoittaa, onko syytä siirtyä tällaiseen päivystysjärjestelyyn Hoitohenkilökunta Vuodeosastotyöryhmä (pj. Antti Turunen) esittänee vuoden 2014 aikana sairaalan somaattisten vuodeosastojen toimintasuunnitelman, joka vaikuttaa jatkossa vuodeosastojen potilaspaikkamäärään ja henkilöstömäärään ja henkilökunnan sijoittamiseen. Teho- ja tehovalvontaosastolla tarvittavan henkilökunnan määrään vaikuttaa jossain määrin se, missä määrin päädytään antamaan valvontatasoista hoitoa sairaalan muissa yksiköissä. Tehohoidon ja -valvonnan tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Ikäjakauman muutoksesta johtuvan kasvun ennakoidaan olevan voimakkaimmillaan vuosina Tähän on syytä varautua siten, että rakennetaan riittävästi tehohoitoon ja -valvontaan soveltuvia potilaspaikkoja. Voi kuitenkin olla niin, ettei aivan kaikkia paikkoja ole välttämätöntä ottaa käyttöön heti uuden yksikön valmistuttua. 59

60 Liite 1 Seuraavassa esitetään tämänhetkiseen tietoon perustuva näkemys uudisrakennuksen vaikutuksesta henkilöstötarpeeseen sekä tilanteessa, jossa potilaspaikkojen määrä ei alkuvaiheessa kasva, että potilaspaikkojen määrän kasvaessa. Teho-osaston ja tehovalvontaosaston yhdistämisen vaikutus: Esitetään, että teho-osastolla ja tehovalvontayksikössä toimisi jatkossa sama hoitohenkilökunta. Tämä toisi synergiahyötyä: henkilökuntaa voitaisiin saman työvuoron aikana sujuvasti siirtää sinne, missä tarvetta on. Uuden tehovalvontayksikön aloittaessa teho-osaston yhteydessä nykyisen tehovalvonta 2KT:n toimintatapaa muutetaan sen hetkistä tilannetta vastaavaksi. Nykyisin tehovalvontayksikkö 2KT:llä on kuusi potilaspaikkaa. Yksikköön on sijoitettu yhteensä 12 sairaanhoitajan työpanos, mikä on todettu toiminnan vaatimaksi minimimääräksi. Tällöin yksikön hoitajamitoituksena voidaan pitää seuraavaa: 3 hoitajaa aamuvuorossa + 3 hoitajaa iltavuorossa + 2 hoitajaa yövuorossa. Jos tehovalvontayksikkö 2KT:n henkilökunta siirtyy kokonaan osaksi uuden teho- ja tehovalvontayksikön henkilökuntaa ja jos potilasmäärä ei ollenkaan muuttuisi nykyisestä tehoosaston ja 2K:n yhteenlasketusta potilasmäärästä, ei uutta hoitohenkilökuntaa tarvittaisi lainkaan. Tämä edellyttäisi sitä, että potilaspaikkojen kokonaismäärää ei ainakaan alkuvaiheessa kasvateta nykyisestä, ts. kaikkia uusia potilaspaikkoja ei oteta jatkuvaan käyttöön (jolloin uuden yhdistetyn teho- ja tehovalvontaosaston paikkaluku alkuvaiheessa olisi 8 + 6). Uusien tilojen rakentaminen ei siis sinänsä lisää hoitohenkilökunnan tarvetta - jos teho- ja tehovalvontapaikkojen määrää ei lisätä nykyisestä. Todennäköisesti toiminnan keskittäminen vähentää henkilökuntatarvetta hieman: kun ruuhkahuiput nykyisin vaativat tuon tuostakin lisähenkilökunnan hälyttämistä töihin, jää tämä tarve jatkossa vähäisemmäksi, sillä ruuhkista selvitään aiempaa helpommin, kun isomman yksikön henkilökuntaa voidaan hyödyntää tarkoituksenmukaisesti. Sairaanhoitajavakanssien siirtäminen 2KT:ltä uuteen teho- ja tehovalvontayksikköön vaikuttaisi toimintaan seuraavasti: Jos 12 vakanssia siirretään 2KT:ltä, niin nykyisen 2KT:n tiloihin ei voisi jäädä potilaspaikkoja lainkaan - jolloin siis osasto 2K:n kokonaispaikkaluku pienenisi nykyisestä kuudella. Jos sairaansijojen kokonaismäärää sairaalassa on tarpeen lisätä, vaikuttaa se mahdollisuuteen siirtää vakansseja seuraavasti: o Jos 9 vakanssia siirtyisi 2KT:ltä uuteen teho- ja tehovalvontayksikköön, niin 2KT:n tiloihin voisi vielä jäädä 6 vuodeosastopaikkaa, mutta ei valvontatasoista hoitoa; tällöin uuteen teho- ja tehovalvontayksikköön pitäisi perustaa 3 uutta sairaanhoitajavakanssia. o Jos 5 vakanssia siirtyisi 2KT:ltä, niin 2KT:n tiloihin voisi vielä jäädä potilaspaikkoja, joilla voitaisiin toteuttaa valvontatasoista hoitoa; tällöin uuteen teho- ja tehovalvontayksikköön pitäisi perustaa 7 uutta sairaanhoitajavakanssia. Em. laskelmat perustuvat ylihoitaja Heli Karvisen selvitykseen sekä hänen ja ylilääkäri Juha Mustosen kanssa käytyyn keskusteluun. 60

61 Liite 1 Mahdollinen hoitohenkilökunnan lisäystarve jää kuitenkin pienemmäksi kuin jos potilaspaikkoja kasvatettaisiin kahdessa toisistaan erillään olevassa yksikössä. Heräämön kanssa tehtävän yhteistyön vaikutus Tämänhetkisten näkymien valossa seuraava ratkaisumalli näyttää mahdolliselta: Normaalitilanteessa heräämövalvonta ja -hoito voitaisiin lauantaisin ja sunnuntaisin toteuttaa tehovalvontayksikössä. Tällöin yksi heräämöhoitaja työvuoroa kohti riittäisi, sillä hänen olisi mahdollista saada kiiretilanteisiin apua tehovalvontayksikön muulta henkilökunnalta. Tämä vähentäisi hoitohenkilökunnan tarvetta nykyisestä, elleivät potilasmäärät kasva nykyisistä (nykyisin heräämön toiminta edellyttää pääsääntöisin kahta hoitajaa jokaiseen työvuoroon viikonloppuisin). Vaihtoehtoisesti voitaisiin heräämössä nykyisin työskentelevien hoitajien työpanosta hyödyntämällä lisätä tehovalvontapaikkojen määrää yhdellä tai kahdella. Jos kuitenkin tehohoidon ja -valvonnan tarve kasvaa tulevina vuosina ennakoidulla tavalla, voidaan ennemmin tai myöhemmin joutua varaamaan yksikön potilaspaikat tähän käyttöön eikä heräämöpotilaille jää tilaa. Tällöin päivystysleikkauspotilaiden hoitoa jatketaan heräämössä, kuten nykyisin jo tehdään. Hoitohenkilökunnan tarve, jos/kun potilaspaikkojen määrä lisääntyy Todettujen ja ennakoitujen kehityskulkujen perusteella potilaspaikkojen kokonaismäärä somaattisissa sairaaloissa on laskusuunnassa, mutta samanaikaisesti teho- ja tehovalvontahoitoa varten tarvittavien potilaspaikkojen määrä kasvaa. Tällöin tulee tarve avata potilaspaikkoja ja lisätä henkilökunnan määrää. Ainakin osin lisähenkilökuntaa voi olla saatavissa sisäisin siirroin perehdyttämällä muualta sairaalasta vapautuvaa hoitohenkilökuntaa tehohoitotyöhön. Kriittisesti sairaan tehohoitopotilaan hoito vaatii keskimäärin hoitaja: potilas -suhteen 1:1. Tämä tarkoittaa sitä, että potilasta kohti vaaditaan kolme hoitajatyövuoroa / vrk. Käytännössä yhden tehohoitopaikan lisääminen vaatii viisi (5) uutta sairaanhoitajavakanssia; kahden tehohoitopaikan lisääminen vaatii 10 uutta sairaanhoitajavakanssia. Tehovalvonnassa tarvitaan hoitaja: potilas- suhde 1: 2-4 riippuen potilaiden hoitoisuudesta. Tehoosaston läheisyys merkitsee sitä, että apua hätätilanteisiin on nopeasti saatavilla eikä hoitohenkilökuntaa tarvita aivan niin paljon kuin tarvittaisiin yksikön ollessa erillään. Neljän uuden tehovalvontapaikan ottaminen käyttöön nykyisten lisäksi vaatii nähdäksemme viisi (5) uutta sairaanhoitajavakanssia. Näin ollen yhdistetyn teho- ja tehovalvontaosaston kasvattaminen paikkaiseksi edellyttäisi 15 uutta sairaanhoitajavakanssia. Uusia paikkoja voidaan ottaa käyttöön sitä mukaa, kun tarve niin vaatii ja resurssit sen mahdollistavat. On ennakoitu, että lähitulevaisuudessa tehostetun valvonnan tarve kasvanee enemmän kuin raskaan tehohoidon tarve. Tehovalvontapaikkojen lisääminen ei edellytä hoitajaresurssien lisäämistä yhtä paljon kuin tehohoitopaikkojen lisääminen. 61

62 Liite Muu henkilökunta Teho-osasto ostaa tukipalveluista tai muista yksiköistä muun tarvittavan henkilökunnan työpanoksen. Teho-osastolla työskentelee nykyisin seuraavia ammattiryhmiä:1½ sihteerin työpanos, välinehuoltaja 7 h/ pvä kuutena päivänä viikossa, 2,5 laitoshuoltajaa sekä fysioterapeutti noin 2 h/arkipäivä. Teho-osastolle ja tehovalvontayksikköön tarvitaan jatkossakin näitä tukipalveluja. Tukipalvelut ja muut yksiköt arvioivat henkilöstön määrän tulevien tilojen ja toimintojen mukaan pohjautuen omiin mitoituksiinsa. Laitoshuoltajien työn tarve lisääntyy: Alustavan arvion mukaan uusiin tiloihin tarvittaisiin 4 laitoshuoltajan työpanos. Sen sijaan uudet tilat eivät vaikuta sihteerien, välinehuoltajien tai fysioterapeuttien tarpeeseen, vaan nämä tarpeet määräytyvät toiminnan laajuuden mukaisesti. Välinehuollon osalta teho- ja tehovalvontayksiköiden yhdistäminen ja heräämön fyysinen läheisyys voi tehostaa välinehuollon toimintaa. 2.3 Lastenkeskus Lasten- ja nuortentautien klinikka tuottaa erikoissairaanhoitopalvelut pohjoiskarjalaiselle 0-18-vuotiaalle lapselle ja nuorelle. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa on lapsiväestöä n henkeä. Väestöennusteiden mukaan määrä tulee pysymään vuosina melko samana. Sen jälkeen 0-18-vuotiaiden määrä lähtee hitaasti laskuun. Viime vuosina on sairaanhoitopiirin alueella syntynyt noin lasta; väestöennusteen mukaan synnytysten määrä tulee nousemaan vuoteen 2020 saakka, jolloin alueellamme tulee olemaan yli 1800 synnytystä/v. Sen jälkeen synnytysten määrän arvioidaan kääntyvän laskuun siten, että vuonna 2040 arvioidaan syntyvän noin 1500 lasta. Pikkukeskosten (alle 32 rvk:lla ja/tai alle 1500 g) synnytysten määrissä ei ole tapahtunut muutoksia vuosien aikana. Alle 32rvk:lla keskosia on syntynyt lasta/v. Alle 30 rvk:lla syntyneiden keskosten alkuhoito on keskitetty KYS:aan, mutta jatkohoito toteutuu omassa keskussairaalassa. Pikkukeskoset ovat tarvinneet n hoitopäivää vuosittain. Kaikkiaan hoitopäiviä E3:lla on n /v, määrät ovat olleet kasvussa. Tulevien 20 vuoden aikana hoitopäivien määrän ennustetaan nousevan synnytysmäärien noustessa, synnyttäjien ylipainoisuuden lisääntyessä ja perheiden psykososiaalisten ongelmien lisääntyessä. Lasten- ja nuorten sairauksien hoidossa on useimmiten lapsen etu, jos hän voi sairastaa kotona tutussa ympäristössä, tuttujen ja turvallisten ihmisten läheisyydessä. Tällaisissa olosuhteissa lapset toipuvat nopeammin ja lasten toimintakyky säilyy parempana passivoivaan sairaalan osastohoitoon verrattuna. Samalla sairaalahoidon riskeille altistuminen vähenee (mm. infektiot ). Hoitoaikoja pyritään lyhentämään joustavammilla hoitotavoilla ja kotiin vietyä hoitoa kehittämällä. Tutkimukset ja hoito tapahtuvat tulevaisuudessa enenevässä määrin polikliinisena tai päiväsairaalatoimintana. Jos sairaus edellyttää ympärivuorokautista osastohoitoa, tapahtuu se lasten- ja nuorten osastolla. 62

63 Liite 2 Keskeisenä ajatuksena tilasuunnittelussa on perhekeskeisyys. Useiden tutkimusten mukaan perheen osallistuminen lapsen hoitoon nopeuttaa lapsen paranemista ja lisää perheiden tyytyväisyyttä hoitoon. Samalla sen on todettu parantavan hoitohenkilökunnan työviihtyvyyttä. Osallistumalla hoitoon aktiivisesti vanhemmat saavat tietoa lapsen sairaudesta ja valmiutta selvitä kotona sairaan tai toipumassa olevan lapsensa kanssa. Samalla myös tiedonkulku helpottuu. Tavoitteena on estää lapsen ja hänen vanhempansa erottaminen sairauden aikana, tarjota lapsipotilaille mahdollisuus tulla hoidetuksi heille suunnitelluissa tiloissa ja myös vanhemmalle inhimilliset olosuhteet lapsen luona yöpymiseen. Perhekeskeisyyttä tukee ajatus, että sairasta vastasyntynyttä ei eroteta äidistään vaan myös äiti hoidetaan synnytyksen jälkeen samoissa tiloissa lapsen kanssa lasten teho-osastolla. Toisaalta se, että sairaiden vastasyntyneiden äitien hoito siirtyy samalle osastolle vauvan kanssa, tulee lisäämään hoitopaikkojen tarvetta lastensairaalassa. Näiden äitien sijoittuminen vastasyntyneiden osastolle puolestaan vähentää potilaspaikkojen tarvetta vierihoito-osasto 3C:llä, jossa on potilaita usein ylipaikoilla. Korkeatasoinen, helposti saavutettava erikoissairaanhoito on sairastuneen lapsen/nuoren ja perheen hyvinvoinnin kannalta oleellisen tärkeää. Väestötason esteet lasten ja nuorten hyvinvoinnille eivät ole niinkään somaattisessa sairastamisessa, vaan psykososiaalisessa huonoosaisuudessa. Lapsen, nuoren ja/tai perheen psykososiaaliset vaikeudet ovat usein esteenä tai vaikeutena saavuttaa hyvä hoitotulos somaattisen pitkäaikaissairauden hoidossa. Raja-aitojen madaltuminen perusterveydenhuollon, kouluterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon väliltä on tärkeää, jotta apu kattaisi kaikki tuen ja hoidon tarpeet. Sosiaalipediatrian ja avopediatrian kehittäminen tarjoavat oivalliset keinot parantaa asiantuntemusta ja yhteistyötä. Tuleva päivystysmalli edellyttää nykyistä suurempaa lääkärimäärää erikoissairaanhoitoon, jolloin nämäkin osa-alueet voidaan kattaa. Lastentautien päivystys jakautuu kahteen erityyppiseen toimintaan. Ympärivuorokautinen synnytystoiminta edellyttää lastentautien välitöntä päivystysvalmiutta 24/7. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sairaalassa on jatkuvasti päivystämässä lastentautien erikoislääkäri tai vastasyntyneen elvytykseen hyvin perehtynyt erikoistuva lääkäri. Valtakunnallisen suosituksen mukaan tällainen päivystysvakanssi edellyttää erikoislääkärin ja 3-4 erikoistuvan lääkärin virkaa. Toinen osa päivystystä on sairaalan ulkopuolelta tulevien potilaiden tutkiminen ja hoitaminen. Tämä päivystys ei yleensä ole yhtä kriittistä kuin vastasyntyneiden päivystys, koska hoidon tarve on harvoin aivan välitön ja koska hätätilanteessa anestesialääkäri voi korvata päivystävän lastenlääkärin. Fysioterapeutit toimivat alueella tuottaen palveluja lastenneurologian, pediatrian, lasten kirurgian, lasten ja nuorten psykiatrian osastoille ja poliklinikoille sekä synnytysvuodeosastolle. Arvioinnin, neuvonnan ja ohjauksen sekä terapeuttisen harjoittelun ja manuaalisen, fysikaalisen terapian keinoin tuetaan, valmennetaan ja opetetaan lasta sekä hänen perhettään, verkostojaan saavuttamaan lapselle optimaalinen liikkumis- ja toimintakyky. Lasten ja nuorten tiimin alueella tehtiin vuonna 2012 laskutettavaa potilastyötä noin 1200 käyntiä ja noin 3100 h. 63

64 Liite 2 Tämä tarkoittaa noin 3,5 työntekijän työpanosta. Käynneistä lähes 60 % yhdistyi lapsen tai nuoren toiseen poliklinikkakäyntiin keskussairaalassa, loppuosa jakautui osastolla tapahtuvaan terapiaan ja yksittäisiin muihin ohjauksiin. Eri asiakkaita kohdattiin noin Kokonaisuudessa vaadittava työpanos on nykyisillä alueilla pysynyt ennallaan. Viimeisten vuosien toimintalukujen perusteella lasten ja nuorten fysioterapian tarpeessa ei tapahdu muutoksia, mutta painopistealueet muuttuvat; osastoaikaisen työn vähenee (hoitojaksot lyhentyvät/vähenevät) ja polikliininen työ lisääntyy. Lasten ja nuorten psyykkisen ja psyko-somaattisten oireilun lisääntyminen tulee olemaan tulevaisuuden haaste myös fysioterapiassa. Pääasiallisesti terapia tapahtuu yksilöohjauksena terapiatiloissa. Terapiaan asiakkaat tulevat osastoilta, poliklinikoilta tai kotoa, joko ajanvarauksella tai suoraan poliklinikoilta ilman ajanvarausta. Potilaat ovat lapsia ja nuoria, minkä myötä olennaisesti työhön liittyvät erilaiset potilaan verkostot (omaiset, hoitotahot, neuvolat, koulut) sekä moniammatilliset työryhmät kuntayhtymän sisällä ja ulkopuolella Nykyiset tilat Lastentautien poliklinikka sijaitsee vuonna 1953 valmistuneen A- talon pohjakerroksessa. Vuonna 2012 oli lasten ja nuortentautien poliklinikalla 5300 ajanvaraus- tai puhelinkäyntiä sekä 510 päivystyskäyntiä lastenlääkäreiden vastaanotoilla. Hoitajavastaanotot ovat lisääntymässä; v oli 735 käyntiä. Lastenkirurgien vastaanotoilla kävi 1840 potilasta. Poliklinikalla työskentelee päivittäin 4-7 lastentautien lääkäriä ja 1-2 kirurgia, 7 hoitajaa ja 2-3 osastosihteeriä ja yksi laitoshuoltaja. Lastentautien poliklinikan tiloja on ajoittaan kunnostettu, mutta ne ovat auttamatta vanhanaikaiset ja joustamattomat. Lapset joudutaan esimerkiksi pukemaan ja riisumaan mittausten ja lääkärin tutkimukseen pääsemisen välillä, koska väliovet hoitajan ja lääkärin huoneiden välillä puuttuvat valtaosassa vastaanottoja. Tämä on rasite lapselle ja vie aikaa poliklinikkakäynnin yhteydessä. Nykytiloissa ei ole myöskään mahdollista toteuttaa lyhyitä nestetankkauksia, lääkeinfuusioita eikä muita muutaman tunnin mittaisia hoitoja, joten potilaat on siirrettävä niitä varten osastolle. Tämä lisää kustannuksia ja tekee käytännöistä jäykkiä ja on lisäksi myös potilasturvallisuusriski. Syksyllä 2012 poliklinikalle saatiin hieman lisää toimivuutta, kun lastenneurologian käytöstä vapautui tiloja. Tällä hetkellä poliklinikalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta eristää infektiopotilaita muista poliklinikkapotilaista, joten infektioiden leviämistä on vaikea hallita. Toinen vuodeosastoista sijaitsee A-siiven 10. kerroksessa ja toinen vuonna 1989 valmistuneen E- siiven 3. kerroksessa lähellä synnytyssaleja; täällä tapahtuu sairaiden vastasyntyneiden hoito. Molemmat osastot antavat ympärivuorokautista hoitoa ja ovat päivystäviä osastoja. Osastoilla on yhteensä sairaansijaa. Kummallakin osastolla on myös runsaasti poliklinikka- ja kotisairaalatoimintaa. Lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaita on kiireellisissä tapauksissa myös näillä osastoilla, ennen kuin paikka oman erikoisalan osastolle järjestyy. 64

65 Liite 2 Tällä hetkellä osastolla E3:lla on potilaspaikkaa. Osaston kuormitus on viime vuosina ollut keskimäärin %, viime aikoina usein yli 100 %. Perhekeskeisen hoidon toteuttaminen on mahdollista vain hyvin rajoitetusti huoneiden vähäisen määrän ja tilanpuutteen takia. Vastasyntyneiden joutuessa osastohoitoon hänet joudutaan erottamaan vanhemmistaan, koska äidin majoittaminen vastasyntyneiden osastolle ei ole mahdollista kuin erityisjärjestelyin. WC-tilat ovat puutteelliset ja infektiot pääsevät herkästi leviämään. Tästä esimerkkinä on mm. huomattavia taloudellisia kustannuksia aiheuttanut vastasyntyneiden salmonellaepidemia vuoden 2011 kesällä. Osaston ravintohuollon tilat ovat epäkäytännölliset. Saniteettitilat ovat puutteelliset niin perheille kuin henkilökunnallekin. Toipumassa olevia, vielä antibioottihoitoa saavia vastasyntyneitä siirretään vierihoito-osastolle 3C, jotta heidät saataisiin nopeammin äidin luo. Koska vierihoito-osastolla ei toteuteta vastasyntyneiden lääkehoitoja, joutuu vierihoito-osaston henkilökunta kuljettamaan lapsia antibioottihoidoissa osastojen välillä useita kertoja vuorokaudessa. Tämä on merkittävä potilasturvariski ja ajankäytöllinen hukka; on arvioitu, että pelkästään tähän lasten kuljettamiseen menee aikaa 16,4 työpäivää vuodessa. Osasto 10A on yleispediatrinen osasto, jossa hoidetaan alle 18-vuotiaita ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria. Osastolla hoidetaan lastentautipotilaiden lisäksi alle 16-vuotiaita lastenkirurgisia, korva-nenä-kurkkutauteja, suukirurgisia, neurologisia, ihotauteja, silmätauteja ja psykiatrisia sairauksia (LPS, NPS) sairastavia lapsia ja nuoria. Vuonna 2012 osastolla 10 oli hoitopäiviä 2522, joista infektiopotilaiden osuus oli 1600 hoitopäivää. Osastolla on potilaspaikkoja kappaletta. Osa huoneista on isoja 5-hengen potilashuoneita ja osa pienempiä 1-2 -hengen huoneita. Osaston tilat ovat ahtaat, epäkäytännölliset ja vanhanaikaiset. Hoitoon liittyvät infektiot aiheuttavat potilaille ja heidän vanhemmilleen lisää hoitopäiviä, poissaoloja koulusta ja töistä ja näin ollen sekä välittömät että välilliset kokonaiskustannukset lisääntyvät. Huoneissa majoittuvat usein myös potilaiden vanhemmat, jolloin 1-hengen huoneessa saattaa olla 4 ihmistä samanaikaisesti 1-3 vrk ajan. Vanhemmat joutuvat nukkumaan patjoilla lattialla ja henkilökunta joutuu toteuttamaan mm. suonensisäisiä lääke- ja nestehoitoja lattialla majoittuvia vanhempia väistellen. Vain kahdessa potilashuoneessa on oma wc- /suihkutila ja osaston 2 muuta wc:tä ovat potilaiden ja heidän vanhempiensa yhteiskäytössä. Henkilökunnalle on yksi erillinen wc. Useampaa kuin kahta infektiopotilasta ei ole nykytiloissa mahdollista asianmukaisesti eristää. Potilashuoneiden valaistus on riittämätön toimenpiteitä varten. Kanyylin laittoa ja muita pientoimenpiteitä varten potilaat joudutaan viemään erilliseen toimenpidehuoneeseen, mikä edesauttaa infektioiden leviämistä. Ruuhkahuippujen aikana potilaita joudutaan siirtelemään huoneesta toiseen ja joskus joudutaan yhdistelemään eri infektioita sairastavia potilaita samoihin huoneisiin. Tämä on riski infektioiden leviämisen ja potilasturvallisuuden kannalta ja aiheuttaa merkittävää ajanhukkaa hoitohenkilökunnalle. Potilassiirrot aiheuttavat lisätyötä myös laitoshuoltajille, koska huoneet pitää siivota tässä yhteydessä. Lastenfysioterapian tilat sijaitsevat väliaikaistiloissa A-siiven 8. kerroksessa. He ovat joutuneet muuttamaan useita kertoja väliaikaisiin tiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. 65

66 Liite 2 Keskeisimpiä ongelmia ovat kaikkien tilojen ahtaus, epäkäytännöllisyys, puutteelliset saniteettitilat, infektioiden leviäminen ja osin toiminnallinen päällekkäisyys. Tilojen rakenne ei tue perhekeskeistä hoitotapaa eikä henkilökunnan optimaalista käyttöä. Vastasyntyneiden osalta suuren riskin aiheuttaa sektiosalin etäinen sijainti synnytyssaleista ja vastasyntyneiden teho-osastolta. Synnytyssalista sektiosaliin siirryttäessä on käytettävä yleistä, ei potilassiirtoihin tarkoitettua hissiä, joka väistämättä aiheuttaa viivettä kriittisesti sairaiden potilaiden (äiti ja lapsi) hoitoon pääsyssä. Tällä hetkellä lastentautien osastojen ja poliklinikan tilat ovat hajallaan eri puolilla sairaalaa. Osastojen kuormitus on hyvin vaihtelevaa ja epätasaista. Henkilökunnan joustava käyttö on vaikeaa osastojen välisen suuren välimatkan vuoksi. Äkillisissä henkilökunnan sairastumisissa tai vierihoitoa vaativien potilaiden hoidon järjestelyissä sijaisten käyttö on välttämätöntä, koska osastolta toiselle henkilökunnan siirtäminen ja samanaikaisesti osastojen riittävän valmiuden ylläpitäminen ei useinkaan ole mahdollista. Eri toimintojen fyysinen läheisyys vähentäisi sijaisten tarvetta. Myös hoitokäytännöt yhtenäistyisivät, mikä parantaisi hoidon laatua Lastenkeskuksen tilatarpeet Lastensairaalan suunnittelussa on huomioitava lastensairaanhoidon periaatteet, jotka on laadittu Suomen NOBAB- NOBAB i Finland Ry:n toimesta. Yhdistyksen lähtökohtana ovat lasten sairaanhoidon standardit, jotka perustuvat YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. Uusia tiloja suunniteltaessa tulee potilasvirrat ja henkilökunnan kulku ohjata etenemään mahdollisimman joustavasti ja aikaa säästäen. Henkilökunnan työpanosta tulee ohjata tehokkaaseen ja oikeaan käyttöön toimivilla, hyvin suunnitelluilla tiloilla ja työtavoilla ja kunkin ydinosaamista hyödyntäen. Potilashuoneiden, varastojen, kanslioiden, tutkimusyksikköjen jne. oikealla sijoittelulla vältetään turhia ja aikaa vieviä potilaskuljetuksia, hoitotarvikkeiden hakemista ja etsimistä, potilaiden siirtelyä huoneista toiseen jne. Toimivilla ja hyvin suunnitelluilla tiloilla voidaan säästää henkilötyövuosia ja siirtää toiminnan fokusta sinne missä sitä tarvitaan. Samalla työtapoja kehittämällä ja esim. kirjaamis- ja palaverikäytäntöjä muuttamalla voidaan lisätä aikaa, joka vietetään potilaiden luona. Tilojen suunnittelulla on suuri merkitys hukan vähentäjänä. Jokainen potilaan siirto/kulkeminen on hoitoketjun hukkaa, joka ei lisää hoidon laatua vaan päinvastoin, siirto on potentiaalinen hoitopoikkeaman lähde. Lastenkeskuksessa kaikki lastensairaanhoidon tilat keskitetään samaan kerrokseen lukuun ottamatta lastenneurologiaa, jolle on saneerattu uudet tilat muutama vuosi sitten. Itä-Suomen yliopiston lääkärikoulutuksen lastentautien opetus on tähän asti toteutunut Kuopiossa. Vuonna 2014 aloittaa Itä-Suomen yliopistossa ennätysmäärä, 170 opiskelijaa, lääketieteen koulutusohjelman. Kliinistä koulutusta hajautetaan Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen keskussairaaloihin. Kummassakin sairaalassa lastentautien opetusta annetaan yhteensä 20 viikon ajan vuosittain siten, että neljä lääketieteen opiskelijaa työskentelee klinikassa viikon kerrallaan. Opiskelijat tutkivat erikoislääkärin ohjannassa potilaita pääosin polikikalla, mutta myös vuodeosastolla ja päivystyksessä. Opetuksen toteuttamisen tarvitaan asianmukaiset tilat opiskelijoille, potilaille ja opetushenkilökunnalle. 66

67 Liite Vastasyntyneen teho Tulevaisuudessa hoitopäivien määrä tulee lisääntymään synnytysten määrän kasvaessa. Suuri haaste on ennustamattomat ja äkilliset potilasmäärien vaihtelut. Tilojen pitää pystyä turvaamaan toiminta myös kiireisimpien viikkojen aikana. Suuren kuormitusvaihtelun takia keskimääräinen potilaspaikkojen kuormitus voi olla korkeintaan 70 %. 13 potilaspaikalla voidaan hoitaa 3400 hoitopäivää, jos osaston kuormitukseksi lasketaan 70 %. Siksi on perusteltua, että jatkossa osastolla paikkoja olisi 13. Tutkimusten mukaan vastasyntyneiden ja keskosten toipuminen ja kokonaiskehitys paranevat, hoitoajat lyhenevät keskimäärin 5,3 vuorokautta/hoitojakso, vanhempien stressi vähenee ja vanhempien ja lasten vuorovaikutus paranee toteutettaessa perhekeskeistä hoitomallia. Myös äitien masennus vähenee. Hoitomallissa vastasyntyneen lapsen vanhemmat otetaan mukaan lapsen hoitoon heti ensi hetkistä lähtien. Tavoitteena on, että vastasyntynyttä ja äitiä ei missään vaiheessa eroteta toisistaan, vaan äiti tulee jatkossa siirtymään sairaan vastasyntyneen mukana osastolle. Siksi osastolla tarvitaan yhden perheen huoneita, joissa jokaisessa on vuodepaikka sekä lapselle että vanhemmalle. Yhdessä huoneista on oltava mahdollisuus hoitaa myös monikkoperheitä (paikat kolmelle lapselle). Huoneissa tulee olla wc- ja suihkutilat. Kaikkien perhehuoneiden tulee olla muunnettavissa kahden potilaan hoitoon ruuhkahuippuja ajatellen. Huoneet tulee suunnitella siten, että kaikissa huoneissa tavarat löytyvät samoista paikoista, jolloin hoitohenkilökunnan aikaa säästyy tavaroiden etsimiseltä. Osastolla lastensairaanhoitoon koulutetut hoitajat hoitavat vastasyntyneet ja kätilöt hoitavat synnyttäneet äidit. Yhteistyössä hoito- ja kuntoutushenkilökunta huolehtii vanhempien ohjauksesta siten, että vanhemmat pystyvät mahdollisimman pian ottamaan vastuun oman lapsensa päivittäisestä perushoidosta. Lisäksi vanhemmat pystyvät mm. lievittämään lapsen kipua pientoimenpiteissä esim. kantapääpistot ja imut. Yhden hoitajan tulisi voida valvoa useamman huoneen potilaita samanaikaisesti kuitenkin niin, että vanhemmilla säilyy jonkinlainen yksityisyys. Yhden perheen huoneiden etuna on myös sairaalainfektioiden väheneminen, lasten nopeampi kotiutuminen ja sitä kautta hoitopäivien väheneminen ja kustannussäästöt. Perhelähtöisessä hoidossa myös henkilökunnan työtyytyväisyys ja tyytyväisyys työympäristöön paranevat. Hyvin suunniteltu perhehuonemalli ei lisää hoitohenkilökunnan tarvetta, mutta edellyttää nykyaikaisen valvontalaitteiston ja muun teknologian taitavaa käyttöä. Vastasyntyneiden siipeen tarvitaan 13 potilaspaikkaa, joista jokaisessa on oltava mahdollisuus perhehoitomallin mukaiseen hoitoon. Huoneet sijoitetaan esimerkiksi neliapila -mallin mukaan, johon keskelle jää hoitajien valvontatila, jolloin yksi hoitaja voi valvoa useampaa perhettä. Osastolla tarvitaan (monikkoperhehuone) samalla tavalla varustettua m² huonetta + virvoittelutila. Osasto ei saa olla läpikulkupaikka muihin palveluihin ja potilaiden vanhempien kulku osastolle tulee olla erillään muista potilasvirroista, erityisesti infektiopotilaista. 67

68 Liite 2 Osastohoitoa tarvitseville, hyväkuntoisille vastasyntyneille ja keskosille, joiden vanhemmilla ei ole mahdollisuutta olla lapsensa luona ympärivuorokautisesti, tarvitaan yksi huone, jossa on 2 potilaspaikkaa. Pienten, sairaiden vastasyntyneiden hoitojaksot voivat kestää useita kuukausia ja siksi vastasyntyneiden vanhempien kulun osastolle ja sieltä pois tulee olla joustavaa, mutta valvottua, eikä se saa häiritä muun osaston toimintaa. Osastolla tehtävät röntgentutkimukset (thorax) ovat keskeisiä tutkimuksia sairailla vastasyntyneillä. Tutkimuksien saatavuus nopeasti ja kaikkina vuorokaudenaikoina on turvattava suunnittelemalla rtg-hoitajan mahdollisimman nopea kulkureitti osastolle. Osastolla liikutellaan kookkaita laitteita esim. röntgenkone, ultraäänilaitteet sekä aikuisten potilassängyt. Huoneissa tulee olla riittävän leveät oviaukot, joista laitteet, sekä sängyt ja saattaja mahtuvat yhtä aikaa vaivatta kulkemaan. Lisäksi osastolla tarvitaan omaisten huone, maitokeittiö, imetys- ja lypsyhuone, kaksi lääkäreiden työhuonetta ja henkilökunnan wc Ei-tulehduspotilaiden vuodeosastohoito vastasyntyneisyyskauden jälkeen Ympärivuorokautista osastohoitoa tarvitsevia pediatristen potilaiden hoidontarve on arviolta 300 hoitopäivää vuodessa. Potilaat ovat esimerkiksi tuoreita diabeetikoita tai lastenkirurgian tai syöpähoitojen takia sairaalassa. Usein syöpäpotilailla on sytostaattihoidon aiheuttama luuydinlama ja sen seurauksena infektioherkkyys. Yhden- kahden vuoden välein osastolla hoidetaan terminaalihoidossa oleva lapsi. Terminaalihoito kestää noin kaksi viikkoa, josta osa pyritään järjestämään kotona. Näitä potilaita varten tarvitaan viisi yhden hengen perhehoitohuonetta suihku- ja wc tiloineen ja yksi suojaeristyshuone. Lisäksi tarvitaan toimenpidehuone, tutkimushuone, lääkärinkanslia (3 lääkärille) ja kokous- ja ohjaushuone. Lisäksi kahdella edellä mainitulla osastolla on yhteinen lääkehuone, yhteiset varastotilat ja yhteiset tauko- ja kokoustilat ja yhteisiä kansliatiloja. Myös leikkitila sisarruksille, perheiden oleskelu- ja ruokailutila, keittiö ja huolto- ja siivoustilat ovat yhteiset Infektio-osasto Infektiopotilaat tulevat sairaalahoitoon pääasiallisesti päivystyspoliklinikan kautta. Infektiopotilaita voi tulla myös sairaalasiirtoina muista sairaanhoitopiireistä (KYS, HUS). Potilasmäärät vaihtelevat suuresti epidemiatilanteen mukaan. Laajojen epidemioiden aikana on oltava mahdollista laajentaa toimintaa puhtaan vuodeosaston tiloihin ja eristää tilat sulkuovilla vastasyntyneistä ja immuunipuutteisista potilaista. Infektioyksikössä pitää huomioida erilaisten infektioiden vaatima eristystarve (kosketuseristys, pisaraeristys, ilmaeristys). 68

69 Liite 2 Tavoitteena on hoitaa infektiopotilaat mahdollisimman erillään osaston muusta toiminnasta. Infektiopotilaat tarvitsevat ympärivuorokautista osastohoitoa arviolta 1000 hoitopäivää vuodessa, eristystarve on n. 350 hoitopäivää/v. Yksikössä toteutetaan sekä lyhytaikaista (yli 2 t mutta alle 1 vrk) että ympärivuorokautista hoitoa. Yksikössä on mahdollisuus myös tehostettuun valvontaan sekä alle 1-vuotiaiden infektiopotilaiden tehohoitoon. Yli 1-vuotiaat tehohoitoa tarvitsevat infektiopotilaat hoidetaan jatkossakin aikuisten teho-osastolla ja jatkohoito tehohoidon tarpeen väistyttyä toteutuu lastenosastolla. Tehostettua valvontaa tarvitseville 2-12 kk ikäisille lapsipotilaille kertyi tehohoitopäiviä vuonna 2012 yhteensä 59, valvontahoitopäiviä oli 307 ja perushoitopäiviä 60. Heistä pääosa on kehitysvammaisia infektiopotilaita. Infektioiden leviämisen estäminen on tärkein asia uuden lastensairaalan suunnittelussa. Toiminta ja tilat jaetaan sektoreihin puhtausluokittain. Tilojen muodon tulee mahdollistaa henkilökunnan tehokas kohortointi, rauhoittaa osastolla tapahtuvaa liikehdintää ja mahdollistaa useampi sisäänkäynti osastolle. Infektiopotilaiden kulku osastolle ja poistuminen osastolta tulee suunnitella eri kautta tapahtuvaksi kuin muilla potilasryhmillä. Infektioyksikön hoitohenkilökuntaa ei voida käyttää osaston muiden potilaiden hoidossa kiireapuna saman työvuoron aikana. Henkilökunnan liikkuminen sairaalan muihin tiloihin ei missään olosuhteissa saa tapahtua vastasyntyneiden ja immuunipuutteisten potilaiden sektorin läpi. Hoitoa varten tarvitaan 6 kpl yhden-hengen sulullisia perhehuoneita, jotka on varusteltu niin, että ne voidaan tarvittaessa muuttaa 2- hengen huoneiksi. Kaikkiin huoneisiin tarvitaan huuhtelu- ja desinfektiolaite, tällöin yksikköön ei tarvita erillistä huoltohuonetta. Yhden huoneista tulee olla ilmaeristyshuone, jossa on erillinen puhdas ja likainen sulku. Infektioyksikössä tulee olla erillisilmastointi ja huoneissa säädettävät lämpötilat. Jokaiseen huoneeseen tarvitaan hengityskonevalmius sekä potilaskohtaiset monitorit (happi, ilma, imu, riittävästi sähköpistokkeita laitteita ja monitoreja varten.) Lisäksi tarvitaan hoitohenkilökunnan kanslia ja kahden lääkärin yhteinen kanslia. Muut tarvittavat tilat ovat yhteisiä muun osaston kanssa Avohoitoyksikkö Lasten- ja nuortentautien avohoitoyksikön toiminta jakautuu kolmeen osaan: ajanvarauspoliklinikkaan, päiväsairaalaan ja kotiin vietyyn hoitotyöhön. Lisäksi poliklinikalla toimivat lasten ja nuorten fysioterapeutit. Uudella ajanvarauspoliklinikalla toteutuu vuosittain noin 8100 käyntiä, joista pediatrisia käyntejä on 5500, lastenkirurgisia 1800 ja fysioterapeutin luona käyntejä 800. Lasten ja nuorten taudit on vuorovaikutusala, jossa on keskeistä luoda luottamuksellinen hoitosuhde lapseen/nuoreen ja hänen perheeseensä sekä hahmottaa kokonaistilanne. Tämä edellyttää sitä, että potilas ja työntekijä voivat olla rauhassa vastaanottotilassa. Se, että työntekijät tehokkuusmielessä vaihtuisivat vuoronperään vastaanottotilassa, ei johda hyvään lopputulokseen. 69

70 Liite 2 Valtaosa ajanvarauspoliklinikan potilaista käy jo ennen lasten poliklinikkakäyntiä laboratoriokokeissa, kliinisen fysiologian- ja/tai röntgentutkimuksissa. Osa potilaista käy vastaanoton jälkeen em. tutkimuksissa tai erityistyöntekijöiden (mm. ravitsemusterapeutti) vastaanotoilla muualla sairaalassa. Osassa vastanotoista tehdään kiinteää yhteistyötä lääkärin ja hoitajan / fysioterapeutin välillä esim. yhteisvastaanotoilla. Poliklinikkakäynneillä on lapsen mukana yhdestä kahteen vanhempaa, mikä pitää huomioida mm. odotus- vastaanottotilojen suunnittelussa. Poliklinikan odotustilojen suunnittelussa on huomioitava eri-ikäisten tarpeet: vauvojen, leikki- ja kouluikäisten ja nuorison. Päiväsairaalassa hoidetaan potilasryhmät, jotka tarvitsevat sairaalassaoloa kahdesta tunnista ylöspäin jopa alkuiltaan (18-20) asti. Päiväsairaalan olisi hyvä sijaita puhtaan vuodeosaston läheisyydessä, jotta sieltä voidaan jatkaa antibioottihoitoja vauvoille, joiden infektiohoidon loppuosa tapahtuu kotoa tai potilashotellista käsin. Perhetyön tavoitteena on jatkossa kehittää kotiin vietyä hoitoa ja lisätä kuntoutusohjaajan panosta mm. diabeetikoiden hoidossa. Tätä resurssia lisäämällä pystyttäisiin vähentämään sairaalahoidon tarvetta. Ilmoittautumiskanslia, yhteiskäyttöinen kanslia (sihteerit, hoitajat, lääkärit), sihteerin työtila, kokous-, neuvottelu- ja sosiaalitila ja lasten odotus- ja leikkitilat ovat kaikille yhteiset. Samoin ovat varasto-, huolto- ja siivoustilat sekä lääkehuone. Lisäksi tarvitaan vastaanottohuoneita hoitajia ja lääkäreitä varten (18 kpl), kanslioita hallintoa ja perhehoitotyötä varten (8 kpl), terapiatiloja lastenfysioterapialle (2 kpl) + varasto terapiavälineille ja työ- ja hoitohuoneita päiväsairaalaa varten. 70

71 Liite Lastenkeskuksen huonetilaohjelma Alla on esitetty lastenkeskuksen huonetilaohjelma. Sen mukaan tilatarve on 2657 m². Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 1/3 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Vastasyntyneiden hoito osastolla Perhehuoneet Monikkoperhehuone Virvoittelutila Hoitohenkilökunnan valvontatila "neliapiloiden" keskellä 2-5 varastotilaa (m3) pot.huoneiden yhteydessä 0,75 0 lapsen ja äidin hoitotarvikkeille Potilashuone vuodepaikka 2 lapselle 6-8 Omaisten huone Maitokeittiö + huoltohuone lattiavarastotilaa lypsykoneille 1-3 Osaston apulaisylilääkärin huone Erikoistuvien lääkäreiden työhuone kaksi kirjaamispistettä 2 Henkilökunnan Wc Yhteinen vuodeos.lle ja mahd. päiv. Lääkehuone yks.(laminaarivirtauskaappi) 1-5 Steriilien tavaroiden varasto Lattiavarastotilaa kts. Liite Ei-steriilien tavaroiden varasto hanskat, maskit,vaipat Liinavaatevarasto Henkilökunnan taukotila Apulaisosastonhoit. th Keskuskanslia Tutkimus-ja opetustila Osaston keittiö Oleskelu-ja ruokailutila perheille Leikkitila sisaruksille Osastonsihteerin kanslia/reception Vierailijoiden WC, inva Yhteensä

72 Liite 2 sivu Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma 2/3 yht. Tila kpl a'/m 2 m 2 käyttö hlö Muiden kuin vastasynt. hoito osastolla 1. Puhtaat Perhehuoneet Hoitajan valvontatila "neliapiloiden" keskelle 2-4 Varastotila pot.huoneiden yhteydessä 0 0,67 0 Lääkärin tmp-ja tutkimushuone Lääkärinkanslia saneluita varten ped.+kir+knk+ kons ym. 3 Kokous-ja ohjaushuone Henkilökunnan WC Päivystäjän lepohuone+wc Laitoshuollon tilat Jätehuollon tilat huoltohissin läheisyyteen 1-3 Huuhteluhuoneen tilat inkubaattorien pesuun tarvitaan tilaa 1-3 Sulkutila osastolle tullessa labranäytteet, postitus 2. Onkologiset+terminaalihoito Tutkimushuone pot.paikka, vanhempain tila, Suojaeristyshuone suihku+wc sulku suojaeristyshuoneeseen sanelu-ja kirjamispiste Infektiopotilaat Perhehuone erillinen sulkutila 3-6 Perhehuone sulku + muutos 2-h huoneeksi 3-8 Varastotila pot huoneiden yhteydessä 0 0,67 0 Laitoshuollon tila Hoitohenkilökunnan kanslia Keskusmonitori 2-3 Lääkärinkanslia Henkilökunnan WC Välinevarasto mm.hoitotarvikkeet Sihteerin toimisto+postitus toimistotyö 1 Lääkehuone Yhteensä

73 Liite 2 Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 3/3 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Avohoitoyksikkö 1. Yhteiset tilat Ilmoittautumiskanslia+postitus Potilas/perhe ilmoitt. 2-4 Yhteiskäyttöinen kansliatila Toimistotyöt 4-6 Sihteerin työskentelyhuone Ajananto, tiimiyhdyshlö 1-2 Odotus- ja leikkitila Odotus, leikki 10 Neuvotteluhuone Meetingit 20 Henkilökunnan taukotila Ruokailu, lepo 20 Henkilökunnan wc Wc 1 Asiakas wc Wc 2 Inva wc Wc 2 Huoltohuone Huolto 1-2 Lääkehuone Lääkehuolto 1-2 Välinevarasto Varasto 1 Hoitotarvikevarasto Varasto 1 Jätehuollon tila huoltohissin läheisyyteen Pediatrinen ajanvarauspoliklinikka tutk.huone/lääkäri Vastaanotto 3-4 tutk.huone/kardiologia Vastaanotto 3-4 Työhuone/hoitaja Potilaan ohjaus 3-4 Tutk.huone/keuhkofunkt Tutkimusten teko 3 3. Hallinto/opetus Työhuone + tutk.h/ylilääkäri Hallinto ja vastaanotto 2-3 Työhuone/osastonhoitaja+ apuloh Hallinto ja neuvottelu 2-5 Työhuone/lääkäri/opetus Kandien ohjaus 3-5 Työhuone kandit + erityistyöntekijät Potilasvastaanotto Perhehoitotyö Työhuone/kuntoutusohjaaja Neuvonta 3 Työhuone kuntoutusohj./perheterap Neuvonta 3 5. Kirurginen Ajanvarauspoliklinikka LM Tutk.huone/lastenkirurgian ylilääkäri Vastaanotto 3-4 Tutk.huone laskir + erikoist (1pv/ vk) Vastaanotto + toimenp. 3 Työhuone/hoitaja Neuvonta + toimenp Päiväsairaala Hoitohuone Potilaan valmistelu/hoidot 3 Potilashuone Potilashuone+wc 3 Potilashuone Potilashuone/ohjaus 5-10 Työhuone/uroterapeutti Ohjaus 3 Pienoiskeittiö + ruokailuhuone Ruoka-altistus/ruokailu 5 73

74 Liite 2 Toimenpidehuone (kir/ ped) Toimenpiteet nukutuksessa 4-5 Tutkimushuone/ lääkäri Vastaanotto/sanelu 1-6 Varasto/liinavaatteet Varasto 1 7. Lasten fysioterapia Terapiatila yhteisvastaanotot Tutkiminen/ohjaus 2-6 Terapiatila arviointikäyttö Tutkiminen/ohjaus 2-6 Varasto Apuvälinevarasto 1 Yhteensä kpl yht. m 2 KAIKKI YHTEENSÄ = tilantarve Lastenkeskuksen perustaminen ei lisää henkilöstömäärää vaan päinvastoin toteutuvaa työpanosta voitaneen vähentää. 2.4 Röntgen Röntgenliikelaitos tuottaa lääketieteellisiä kuvantamispalveluja erikoissairaanhoidolle, sosiaalipalveluille, perusterveydenhuollolle sekä yksityisille palveluntarvitsijoille. Röntgenliikelaitokseen kuuluu seitsemän kuvausyksikköä; keskussairaalassa oleva kuvantamisyksikkö (Tikkamäen röntgen) sekä kuusi terveyskeskusyksikköä. Kaikissa kuvausyksiköissä kuvataan perusröntgentutkimuksia (natiiviröntgen). Tikkamäen röntgenissä tutkimusvalikoimaan kuuluvat tämän lisäksi mammografia-, ultraääni-, läpivalaisu-, verisuoni-, tietokonetomografia sekä magneettitutkimukset. Vuoden 2012 kokonaistutkimusmäärä oli tutkimusta. Tikkamäen röntgenissä kuvataan vuodessa päivystyksellisiä kuvantamistutkimuksia noin Vuonna 2012 päivystykselle (EAYHT, EAPER) tehtyjen lääketieteellisten kuvantamistutkimusten kokonaismäärä oli tutkimusta. Päivystyksellisistä kuvantamistutkimuksista suurin osa (87 %) on natiivi- ja tietokonetomografiatutkimuksia. Suuresta kuvausmäärästä johtuen päivystyksen ja radiologian välinen potilasliikenne on erittäin vilkasta. Esiselvityksen mukaan hoitohenkilökunnalta kuluu 53 työpäivää vuodessa pelkästään potilaiden kuljettamiseen päivystyksestä röntgeniin. Tehokkaan ja sujuvan potilasprosessin varmistamiseksi natiivikuvaushuone, tietokonetomografia ja ultraääni on sijoitettava päivystyksessä sijaitsevien tutkimushuoneiden viereen. Potilaat saapuvat päivystyksessä sijaitseviin kuvantamistiloihin suoraan päivystyksestä, osastolta/poliklinikalta tai suoraan kotoa. Potilaat saapuvat röntgeniin kävellen, pyörätuolilla tai paareilla/sängyllä. Koska päivystyksellisten tutkimusten tarve ei ole tasaisesti ja täysin ennakoitavasti suunniteltavissa, tullaan osassa tutkimushuoneita tekemään kuvantamistutkimuksia myös ajanvarauksella, jotta tutkimushuoneiden käyttöaste saadaan riittävän tehokkaalle tasolle. 74

75 Liite 2 Röntgeniin saavuttuaan potilaat ilmoittautuvat röntgenin ilmoittautumispisteessä, josta heidät ohjataan joko odottamaan vuoroaan odotustilaan tai heidät otetaan suoraan tutkimushuoneeseen (natiivi, uä, TT). Tutkimuksen jälkeen potilaat ohjataan joko takaisin päivystyksen lääkärin vastaanotolle, muuhun lähettäneeseen yksikköön tai kotiin/laitokseen. Päivittäinen potilasmäärä kuvantamistutkimuksissa tulee olemaan virka-aikana (klo 7-15) noin 50. Virka-ajan ulkopuolella (klo 15-7) maanantaista perjantaihin noin 40 ja viikonloppuisin noin 85 potilasta/vrk. Henkilöstövahvuus päivystyksen röntgenissä tulee olemaan kuudesta seitsemään. Näistä röntgenhoitajia on neljä - viisi ja radiologeja yksi - kaksi Nykyiset tilat Tikkamäen röntgenin nykyiset tilat sijaitsevat E- ja J-siivessä. E-siivessä on 11 tutkimushuonetta ja J- siivessä kolme tutkimushuonetta. E-siiven tilat on otettu käyttöön vuonna 1989 ja J-siiven tilat vuonna Käytettävissä oleva pinta-ala on 2040 m 2. Röntgenliikelaitos ja sisätautiyksikkö tekevät aktiivisesti yhteistyötä koronaariangiografiatutkimusten osalta. Röntgen järjestää toimintaa varten tilat, laitteet ja röntgenhoitajat. Sisätautiyksikkö vastaa tutkimusvälineistön hankinnasta sekä järjestää toiminnan edellyttämät kardiologit ja sairaanhoitajat. Angiografiatutkimushuoneita röntgenosastolla on olemassa kaksi. Toisessa tehdään yleisangiotutkimuksia ja toisessa koronaariangiotutkimuksia. Vuodesta 2010 lähtien tutkimusmäärät ovat kasvaneet suhteellisesti magneetissa sekä koronaariangiografioissa. Nykyinen koronaariangiografialaitteisto on hankittu vuonna Laitepäivityksen avulla laitteelle saadaan muutama lisäkäyttövuosi. Ennusteiden mukaan koronaariangiotutkimusmäärissä ei tule tapahtumaan suurta kasvua tulevaisuudessa. Sisätautiyksikkö on lisännyt röntgenissä tapahtuvaa toimintaansa. Uutena toimintana on vajaatoimintatahdistimien asennus Röntgenin tilatarpeet Päivystykselle on suunnitteilla uudet tilat J2-laajennuksesta. Päivystyksen sujuvan ja kustannustehokkaan toiminnan edellytys on keskeisimpien radiologisten palvelujen nopea saanti. Toimintalukujen mukaan näitä ovat natiivi-, tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimukset ja siksi nämä tutkimushuoneet tulee suunnitella päivystyksen välittömään läheisyyteen. Nopea kuvantamistutkimusten saanti kasvattaa myös potilasturvallisuutta. Koronaariangiotutkimusten lisäksi toimintaa olisi mahdollista laajentaa myös sydämentahdistimien asennukseen, jos käytössä olisi yksi tutkimushuone lisää. Tällöin vastaavasti vapautuisi leikkaussalista resursseja muuhun operatiiviseen toimintaan. Nykyinen koronaariangiohuone on hyvin ahdas ja tilojen ahtaus aiheuttaa omat riskinsä toiminnalle. J2-laajennukseen röntgenosaston yhteyteen tarvitaan yksi angiorgafiatutkimushuone valmistelutiloineen, jotta tulevaisuuden vaatimuksiin pystytään vastaamaan. 75

76 Liite 2 Nykyaikaisen tutkimushuoneen tilavaatimus koronaariangiografioita varten on nykypäivänä m 2. Tutkimushuoneen lisäksi tarvitaan säätötila (n. 15 m 2 ) sekä lääkäreiden sanelutila 10m 2 (2 kpl 5m 2 lääkärin sanelupistettä). Kuvauslaitteeseen liittyvälle laitetekniikalle tulee olla oma huone, jonne sijoitetaan kaikki mahdolliset laitteet, joiden ei välttämättä tarvitse olla tutkimushuoneessa. Tällöin koneista aiheutuva melusaaste saadaan eristettyä ns. tekniikkahuoneeseen. Tutkimushuoneen välittömään läheisyyteen tarvitaan myös noin 20 m 2 huone jossa tehdään steriilit pöydät ja jossa hoitohenkilökunta pesee ja steriloi kätensä sekä pukeutuu steriiliksi. Tutkimukseen saapuvia potilaita varten tarvitaan odotustila, johon mahtuu kaksi sänkyä. Tilassa säilytetään tutkimuksessa olevan potilaan sekä tutkimukseen tulevan potilaan sänkyjä. Odotustilan tulee sijaita tutkimushuoneen oven ja säätöhuoneen välittömässä läheisyydessä. Säätöhuoneesta on oltava ikkunalla näköyhteys potilasodotustilaan. Tällä taataan mahdollisuus, että henkilöt jotka ovat säätöhuoneessa voivat samalla tarkkailla lähteviä/odottavia potilaita. Myös lyhyt liikuttelumatka tutkimushuoneeseen on huomioon otettava asia. Odotustilan tilavaatimus on n. 25 m 2. Tilat tarvitaan myös yhdelle magneettitutkimushuoneelle valmistelutiloineen (rakennustekninen vaatimus), koska J1:ssa oleva magneettitutkimushuone poistuu käytöstä tulevien laajennusten yhteydessä. Huonetilavaatimuksien osalta nykyiset olemassa olevat J-rtg:n magneetti 2 tilat ovat hyvin käytännölliset ja toimivat ja niissä on riittävästi tilaa työskennellä esteettömästi. Magneettitutkimushuone, missä itse laite sijaitsee, on 40 m². Tässä samassa huoneessa ovat myös kuvauskelojen säilytystä varten rakennetut seinähyllyköt. Tutkimushuoneen tilavaatimus on vähintään 40 m², koska magneettitutkimus laitteen yli 2 metrinen pöytä on irrotettava säännöllisesti ja sen pitää mahtua liikkumaan huoneen sisällä ja siitä myös ulos sujuvasti huonokuntoisten potilaiden siirtoja varten. Tutkimushuoneessa on oltava tilaa myös liikuteltavalle varjoaineruiskulle. Magneettilaitteen takana on oltava myös tarpeeksi tilaa, jotta laitteen toiselle puolelle ja ympäri päästään liikkumaan helposti. Tutkimushuoneessa on oltava myös happi- ja imupistokkeet seinässä. Kuvaushuoneen rakentamisessa tulee ottaa huomioon omat eritysvaatimuksensa ilmastoinnin suhteen, koska magneettitutkimuslaitteen ns. kylmäpää vaatii heliumia jäähdytykseen. Huoneen eristyksessä tulee ottaa myös huomioon rakenteelliset vaatimukset, koska huonetta ympäröi faradihäkki. Huoneen lattiankantavuudessa tulee huomioida se, että itse magneettilaite painaa erittäin paljon. Tilojen äänieristykseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, koska magneettitutkimuksen aikana laitteesta voi tulla yli 100 desibelin kuvausääniä. Kuvaushuoneessa ei voi olla mitään ferromagneettista rakenteissa. Se mitä rakennetaan MRI- kuvausyksikön vierelle, yläpuolelle tai alapuolelle pitää myös huomioida. Monet mekaaniset laitteet aiheuttavat häiriöitä magneettikenttään ja siten vaikuttavat itse kuvaukseen haitallisesti (esim. hissien sijainti). Valmistelutilassa tulee olla riittävästi tilaa esim. noin 25 m 2. Sinne pitää mahtua hyvin potilassänky ja/tai potilaspaari tai magneettikuvauspöytä vierekkäin potilassiirtoja varten. Valmistelutilassa sijaitsevat myös tavarakaapit missä säilytetään magneettikuvauksissa tarvittavia varjoaineruiskuja, varjoaineita, kanyyleja ym. vastaavia tavaroita. Valmistelutilasta on oltava suora esteetön käynti potilaskäytävälle ja magneettitutkimushuoneeseen. Tässä tilassa on hyvä olla myös happi- ja imupistokkeet seinässä. 76

77 Liite 2 Hyvin toimiva ja säädeltävä ilmastointi tarvitaan päivystysröntgenyksikön kaikkiin tiloihin, jotta nykyisten laitteiden lämpökuorma saadaan poistettua. Suunnittelussa on huomioitava myös mahdolliset laitteiden omat lämpötilavaatimukset. Valaistus on suunniteltava katon kautta heijastavaksi ja himmennettäväksi. Tilassa pitää olla kameravalvonta ja hoitajankutsujärjestelmä. Niin natiivi- kuin CT-kuvaushuoneen pitää olla kooltaan riittävän isoja (vähintään m²), jotta toiminta varsinkin huonokuntoisten potilaiden (esim. traumapotilaiden ja tehopotilaiden) kanssa olisi nykyistä sujuvampaa. Tällä hetkellä monien laitteiden (esim. hengityskone) ja isojen sänkyjen kanssa tulevien potilaiden kanssa joudutaan pyörittelemään potilaslaitteita ja sänkyjä edestakaisin ennen kuin päästään suorittamaan itse kuvaustoimintaa. Lisäksi mm. traumapotilaan kanssa kuvaushuoneeseen tulee paljon hoitohenkilöstöä (mm. sairaanhoitajat ja lääkärit), jotka tarvitsevat tilaa toimiakseen potilas- ja työturvallisesti. Tulevassa CT-kuvaushuoneessa tulee olla riittävän leveät oviaukot muihin potilastiloihin (käytävät ja esim. mahdollinen suora kulkuyhteys E-huoneeseen), jotta potilassängyt ja muut laitteet mahtuvat kulkemaan oviaukoista esteettömästi. Ovelta, josta sänkypotilaat tuodaan CT-huoneeseen, tulisi myös olla ns. suoralinja CTkuvauspöydälle, jotta potilaat saadaan vaivattomasti siirrettyä kuvauslaitteelle ja vastaavasti esteettömästi ja nopeasti pois kuvaushuoneesta. Säteilylaitteiden käyttötilojen säteilysuojaus on suunniteltava ja rakennettava niin, että säteilyn käytöstä ei aiheudu varaa työntekijöille tai muille henkilöille. Suojausta suunniteltaessa otetaan huomioon säteilylaitteen tai -lähteen käyttömäärä ja -tapa sekä ympäröivien tilojen käyttö. Käyttötiloja suunniteltaessa on otettava huomioon myös se, että säteilylaitteet eivät missään tilanteessa saa joutua asiattomien haltuun. 77

78 Liite Röntgenin huonetilaohjelma Alla on esitetty röntgenin esittämä tilatarve. Se on yhteensä 511 m², josta päivystyksen tiloihin sijoittuu 215 m² (ja joka on esitetty päivystyksen huonetilaohjelmassa). Tässä on röntgenin kerrokseen tarvittavat tilat (296 m²). RÖNTGENIN HUONETILAOHJELMA Tila m 2 Käyttö Varustus Henkilö Erityisvaatimukset TT-kuvaushuone 45 TT-kuvausten TT-kuvauslaitteisto 1-5 säteilysuojaus > suorittaminen varjoaineruisku STUK:n ohjeistus! runsaasti säilytystilaa kuvauksissa käytettäville välineille hyvä äänieristys yleisiin tiloihin työtaso vesipiste happi- ja kaasupist. paljon pistorasioita kaasunpoisto kanylointikärry turvahälytyspainike sädesuojatelineet turvakamera leveä ovi sänkypotilaille Säätöhuone 20 kuvauksen suorittaminen potilaan valvonta tutkimuksen tallentaminen TT-laitteen ohjaustietokone näyttöineen 2 atk-työpistettä työtuoleja tulostin lämpökaappi lääkejääkaappi runsaasti kaappitilaa osa kaapeista lukittavia kaappien yhteyteen työtaso vesipiste 2-5 hyvä näkyvyys esim. lyijyikkunan kautta kuvaus huoneeseen hyvä säädettävä valaistus Radiologin sanelupisteet 5 lääkärin sanelu tutkimusten ohjeistaminen Tekniikkatila 10 laitteiden tekniikka. tarkista koko laitteiden valmistajalta. Atk laitteisto +kuvauslaitteiston työasema työtaso, istuin hyllytilaa laitteiden vaatimat kojeet ja laitteet 1 rauhallinen tila hyvä valaistus 0 hyvä äänieristys 78

79 Liite 2 Tila m 2 Käyttö Varustus Henkilö Erityisvaatimukset Radiologin 5 radiologi työtaso sanelutyöasemalle, 1 sanelutila sanelee työtuoli, seinähylly Valmistelutila Pukutilax ,5 sis. wc:n tutkimuksia 20 potilaiden esivalmistelu, (esim. kanylointi) potilaiden vaatteiden vaihto paarit, kanylointituoli, tavarakaapit, säilytystilaa, happi- ja imupistokkeet turvahälytyspainike turvakamera leveät ovet 1. kapeahko laskutaso, roskis ja penkki, jonka alla säilytystilaa 2. roskis, penkki, pystykaappi. pyykkikori, seinällä erotettu wc vesipisteineen 1-3 hyvä valaistus hyvä äänieristys 1-2 hyvä äänieristys Paariodotus 20 paaripotilaan odotus ennen ja jälkeen kuvauksen Fyysikon työpiste Röntgen yhteensä happi- ja imupistokkeet kaappitilaa hälytysjärjestelmä turvakamera 10 atk-piste, työtuoli, hyllytilaa, kaappitilaa 135 m² 3-4 pot Henkilöstösuunnitelma Koronaari, magneetti, TT- ja natiivitutkimushuoneiden henkilökunta siirtyy työskentelemään uusiin tiloihin röntgenosaston nykyisistä tutkimushuoneista, eikä hoito eikä lääkäriresursseja ole tarvetta lisätä. Uusien tilojen valmistuttua röntgenosastolta poistetaan yksi vanha natiivikuvauslaitteisto sekä yksi tietokonetomografialaitteisto Röntgenistä vapautuvat tilat Tietokonetomografilaitteelta vapautuvaa tilaa voidaan tarjota suupoliklinikan kartiokeila TTlaitteelle. Laitteen sijoittaminen röntgeniin olisi järkevää henkilöstön käytön osalta, koska röntgenhoitajat suorittavat laitteella tehtävät tutkimukset. 79

80 Liite 2 Magneettitutkimushuoneen siirto nykyisestä J-röntgenistä J2- laajennukseen johtuu L2- laajennuksen rakennusteknisistä tarpeista. Vapautuvaan magneettitutkimushuoneeseen sijoitetaan mammografialaitteisto, joka sijaitsee nykyisin röntgenin entisessä liinavaatevarastossa, jossa tilat ovat ahtaat ja laitteen edellyttämän ilmastoinnin toteuttaminen on jouduttu varmistamaan erityisjärjestelyin. Magneetin valmistelutilaan tulee mammoultraäänihuone. Vapautuvaan mammografiatutkimushuoneeseen sijoitetaan röntgenin tarvikevarasto, joka nykyisin sijaitsee tilanpuutteen takia potilaskäytävällä. Nykyiseen mammoultraäänitilaan sijoitetaan kaksi atktyöpistettä henkilökunnalle. J-siivestä vapautuvasta natiivitutkimushuonetta voisi hyödyntää J2- laajennukseen tehtävän koronaariangiohuoneen seurantatilana, jolloin uuteen laajennukseen ei tarvitse rakentaa ollenkaan potilaiden valvontatilaa. 2.5 Muut hankkeeseen liittyvät tilat Riippuvuuspoliklinikka Riippuvuuspoliklinikka tarjoaa apua huume- ja lääkeriippuvaisille sekä erikoissairaanhoitoa tarvitseville alkoholiriippuvaisille. Riippuvuuspoliklinikan keskeiset toiminta-alueet ovat opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidot sekä näiden toteutuksen suunnittelu jäsenkunnille, päihdekonsultaatiot ensiapuun ja osastoille sekä päihdeongelmaisten työkyvynarviot. Avohoitokäyntejä on vuosittain noin Riippuvuuspoliklinikan suurimmat konsultoijaklinikat olivat v sisätaudit (58 %) ja kirurgia (16 %). Riippuvuuspoliklinikan tilat tulee suunnitella siten, että niistä käsin on hyvä yhteys somaattisille poliklinikoille ja osastoille ja kulku niille on mahdollisimman vaivatonta. Turvallisuuskysymyksistä johtuen on perusteltua, että poliklinikalle on oma sisäänkäynti. Riippuvuuspoliklinikka tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita päihdeongelmaisille sairaalassa samoilla periaatteilla kuin yleissairaalapsykiatria, lisäksi poliklinikka toimii lähetteitä vastaanottavana ajanvarauspoliklinikkana. Riippuvuuspoliklinikalle suunniteltiin tiloja kohta rakennettavaan psykiatriataloon, mutta hankkeen kustannusten noustessa tiloja jouduttiin supistamaan ja tämä hanke karsittiin siitä pois. Riippuvuuspoliklinikka toimii tällä hetkellä talossa 8 /4 sille noin 10 vuotta sitten remontoiduissa tiloissa. Tilat ovat erillään muusta sairaanhoidosta ja on suotavaa, että yksikölle saadaan tilat muun sairaanhoidon yhteyteen. Toiminta jatkuu nykyisessä laajuudessa ja nykyisen muotoisena toistaiseksi. Suurin muutos toiminnassa on tapahtunut jo vuonna 2010, kun joensuulaiset korvaushoitopotilaat siirtyivät Sovatek-säätiön hoitoon. Uusia toiminnallisia muutoksia nykytilanteeseen nähden ei ole suunniteltu. Poliklinikalla työskentelee sihteeri, lääkäri, sosiaaliterapeutti ja kaksi sairaanhoitajaa. Lisäksi poliklinikalla työskentelee tilapäisesti psykologiharjoittelijoita, amanuensseja ja sairaanhoidon opiskelijoita. 80

81 Liite 2 Tavoitteena on saada nykyajan vaatimuksia vastaava yksikkö. Tilat ovat helposti muunneltavia tarpeiden mukaan. Varustustasoltaan osaston tulee henkiä nykyaikaa ja suunnata tulevaisuuteen. Toimiva puhelinliikenne ja luotettavat turvajärjestelyt vastaavat toiminnan vaatimuksia. Viihtyvyyttä ja ennen kaikkea tietoturvaa lisäävä tekijä on, että osaston materiaalit eivät läpäise ääntä helposti. Yksikössä tulee olla hälytysjärjestelmä, jolla voidaan tarvittaessa hälyttää lisäapua äkillisessä väkivaltatilanteessa. Hoitohenkilökunnalla tulee olla käytössä mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saadaan tarvittaessa välitön yhteys toisiin oman yksikön hoitajiin vaaratilanteessa. Huoneet ovat normaaleja toimistohuoneita (6 kpl). Lisäksi tarvitaan potilaan ilmoittautumis- ja odotustila, näytteenotto-wc ja hk:n wc tilat, lääkehuone, jätehuone ja varasto / arkistohuone. Tilatarve on yhteensä 150 m². RIIPPUVUUSPOLOKLINIKAN HUONETILAOHJELMA ODOTUSTILA OSASTONSIHTEEERIN TYÖHUONE/neuvonta VARASTO/ARKISTOHUONE ASIAKAS NÄYTTÖÖNOTTO-WC HUUHTELU/VALVONTA LÄÄKÄRIN HUONE SOSIAALITYÖNTEKIJÄN HUONE SAIRAANHOITAJAN TYÖHUONE HARJOITTELIJAN TYÖHUONE LÄÄKEHUONE JÄTEHUONE HENKILÖKUNNAN WC YHTEENSÄ Logistiikan vaatimat tilat Logistiikan alueeseen kuuluu materiaalilogistiikka, johon kuuluvat tavaratoimitusten ulkoinen ja sisäinen prosessi, erilaiset kuljetukset (esim. pyykki, tavarat, keskusvarasto, sairauskertomus, lääke, ruoka) ja jätehuolto. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa on parhaillaan menossa useita selvityksiä logistiikan parantamiseksi. Keskusvaraston varasto- / tilausjärjestelmää ollaan uusimassa. Myös sisäisiä prosesseja mietitään uudella tavalla. Lopullisena tavoitteena on hoitaa myös sisäinen tavaralogistiikka niin, että keskusvarasto hoitaa osastojen varastotäydennykset volyymituotteiden osalta ja osastot tilaavat itse vain harvoin tarvittavat erikoistavarat. Tämä vaatii osastoille määritellyt varastot (joko hyllyssä tai hoitovaunussa), johon määritellään tuotteet ja niille hälytysrajat. Näin osastoilla hoitajien aika voidaan keskittää varsinaiseen hoitajan työhön. J2-hankeeseen kuuluvassa logistiikan esiselvityksessä on laskettu, että esimerkiksi päivystyksessä eri nimikkeitä on tilattu viime vuonna 4329 kertaa. Eri nimikkeitä on yhteensä yli 500. Tavaralogistiikasta vastaa yksi sairaanhoitaja; lisäksi kaikki hoitajat tekevät huoneisiin (19 huonetta) varaston täydennyksiä. 81

82 Liite 2 Logistiikan esiselvityksen yhteydessä on laskettu, että esimerkiksi päivystyksessä kuluu tavaralogistiikkaan sairaanhoitajan työaikaa 8 tuntia päivässä eli 1 hoitajan työpanos. Myös apteekin kautta tulevien infuusioliuosten käsittelylogistiikkaa parannetaan. Tällä alueella on menossa pilotointiprojekti teho-osastolla ja päivystyksessä. Pyykkihuolto tapahtuu keskuspesulasta E-siiven lastauslaiturin kautta päivittäin. Puhtaalle pyykille ei ole omaa tulolaituria; näin sekä puhdas että likainen pyykki kuljetetaan samaa reittiä. J2- hankkeen yhteydessä puhtaalle pyykille rakennetaan oma lastauslaituri J1-osaan, ehdotuksena on tila 0001 (patologian varasto) kellarikerroksessa. Tulevaisuudessa logistiikkapalveluja tulee myös sairaaloihin esimerkkinä erilaiset täyttöpalvelut. Keski-Euroopassa uuden teknologian hyödyntäminen näkyy esimerkiksi työvaateautomaattien yleistymisessä. Työvaateautomaatti on vaatteiden säilytys-, otto- ja palautusjärjestelmä, joka toimii 24 tuntia vuorokaudessa viikon jokaisena päivänä. Se on automaattinen tunnistetekniikalla (esim. RFID) varustettu tekstiilien annostelujärjestelmä, joka monitoroi vaatevirrat sairaalan ja pesulan välillä. Järjestelmä tehostaa työvaatteiden kiertoa, parantaa tekstiilien kierron seurantaa ja hallintaa sekä vähentää tekstiilien katoamisista johtuvia kustannuksia. Työvaatteisiin tarvittava säilytystilantarve pienenee ja tekstiileihin kohdistuvat lukuisat käsittelyt ja käsin koskettelut jäävät pois. Suomessa tällainen järjestelmä ei ole vielä missään käytössä, mutta Keski- Euroopassa järjestelmä on yleinen. Jätehuollon turvaamiseksi J2-hankkeeseen kuuluviin yksiköihin pitää tehdä riittävän suuret jätehuoneet (15 m²) ja jäte- ja pyykkikuilut yhdistettynä imukuljetusjärjestelmään. Materiaalilogistiikan sujuvuuden varmistamiseksi pitää yksiköihin tehdä riittävän suuri huoltohissi ja logistiikkaa varten yksikön muusta toiminnasta erotettu alue; näin vältetään tavaravirtojen ja potilasvirtojen kohtaaminen. Imukuljetusjärjestelmä voidaan liittää sairaalan nykyiseen jätejärjestelmään rakentamalla halkaisijaltaan 250 mm siirtoputki nykyisten jätekuilujen alapäästä E-laiturille. Järjestelmä vaatii nykyisten kuilujen modernisoinnin (mm. kuilut varustetaan automaattisilla kuilupesureilla). Jokaisen jätekuilun alapuolelle asennetaan jätemurskain, missä jäte murskataan ja kuljetetaan energiatehokkuuden kannalta optimaalisessa Ø 250 mm putkikoossa alipaineella E-laiturille jätepuristimeen. Järjestelmän vaatima konehuone (20 m²) voidaan rakentaa E-laiturin yhteyteen. Järjestelmässä voi kuljettaa yhdyskuntajätettä, jota on 67,4 % kaikesta jätteestä. Imukuljetusjärjestelmää on alustavasti selvitetty tavarantoimittajan avustuksella. Alustavan laskelman mukaan järjestelmän investointikustannukset kuoletetaan 5-6 vuodessa. Jätejärjestelmä vähentää jätteiden siirtoaikaa osastolta jäteasemalle, jätteiden välivarastointi ja astiakuljetukset poistuvat, trukkiliikenne käytävillä vähenee (46-49 vaunua /pv), jätteiden käsittelyaika lyhenee ja hygieniahaitat voidaan minimoida. Jätteiden imukuljetusjärjestelmän käyttöönoton jälkeen materiaalilogistiikan henkilötyöpanosta voi kohdentaa osastologistiikkaan. 82

83 Liite 2 Huonetilatarve J2- hanke ja muutokset E-laituri ja J-siipi Tila E-laituri Määrittely Määräysten mukaiset tilat (lukittava) Pintaala/m² J2 Pinta-ala /m E / J 20 Täsmennys (esim. akut,loisteputket, ja paristot) sekä muut kirjattavat jätteet E-laituri/ J2-hanke Jätteiden imukuljetusjärjestelmän koneistotila, (nykyinen pyykkilaituri) 30 E-laituri J- siipi Pyykkilaituri 35 (lastaustasku, rullakoiden vaihtotila puhdas ja pesulaan menevä pyykki) J2- hanke Osastojen jätehuoneet 15 m² (sisältyvät yksikköjen suunnitelmaan) pahvirullakko, 2 kpl paperien keräysastia, tietosuoja astiat 2 kpl, lasinkeräys astia ja erityisjäteastiat J2- hanke huoltohissi, koko: 2,8mx1,5m (ruuankuljetus lämpö/kylmä vaunulla ( 2vaunua), sänkykuljetus sekä materiaalilogistiikka ( moduulivaunut) J2- hanke pukuautomaatti 20 m² K-kerros J2- hanke materiaalilogistiikka 20 m² K-kerros, moduulitäydennys J- siipi arkistomuutos paternoster-tyyppinen arkistoautomaatti (pystysuuntainen karuselliautomaatti) Yhteensä 40m 85m 83

84 Liite 2 3. Koko J2-hankkeen tilatarve Oheisessa taulukossa on esitetty koko J2- hankkeen tilatarve, joka on yhteensä 7017 m², lisäksi peruskorjattava ala J- ja E-siivessä on 621 m². J2- HANKKEEN TILATARVE Yksikkö Tilatarve / m² Päivystys 2762 Teho- ja tehovalvonta 1262 Lastenkeskus 2657 Logistiikka 40 Röntgen 296 Yhteensä (uudet tilat) 7017 Riippuvuuspoliklinikka (peruskorjataan E-siipeen) 150 Logistiikan vaatimat tilat (J ja E) 85 Päivystykselle peruskorjattavat tilat (Jsiipeen) 386 Yhteensä (peruskorjattavat tilat)

85 Liite 2 Teho-osaston ja tehovalvontaosaston huonetilaohjelma Tila Pintaala (m 2 ) Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Aulatila 30 Vierailijoiden vastaanotto ja odotus Istuimia, sohva, pöytä, naulakko, lehtihylly 10 Inva-WC Teho-osaston potilashuone Potilashoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa Väliseinäratkaisu 15 Teho-osaston potilashuone Potilashoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa 15 Väliseinäratkaisu Teho-osaston eristyshuone 3 35 Eristyspotilaan hoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa 6 Eristys, ilmanvaihto, sulkutila Teho-osaston eristyshuone 4 35 Eristyspotilaan hoito Tehohoitovarustus, kaappitilaa 6 Eristys, ilmanvaihto, sulkutila Tehon eristyshuoneen WC+suihku 20 Potilaiden suihkutus Lavuaari, suihku, hylly 4 Tehon valvomo 40 Potilaiden valvonta, kirjallisten töiden tekeminen Kuusi työpistettä, verikaasuanalysaattori 15 Sihteerille oma tila Tehovalvonnan potilashuone Potilashoito 10 Väliseinäratkaisu Tehovalvonnan potilashuone Potilashoito 10 Väliseinäratkaisu Tehovalvonnan eristyshuone 3 45 Eristyspotilaan hoito 2 Eristys, ilmanvaihto, sulkutila 85

86 Liite 2 Tila Pintaala (m2) Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Tehovalvonnan eristyksen WC+ suihku Tehovalvonnan valvomo 15 Potilaiden suihkutus 30 Potilaiden valvonta, kirjallisten töiden tekeminen 2 Neljä työpistettä 10 Sihteerille oma tila Lääkehuone 20 Lääkkeiden säilytys ja valmistaminen Lääkehyllyt, jääkaapit 4 Kulunvalvonta Neste- ja ravitsemusliuosvarasto 12,5 Varastointi Hyllyt Heräämö 280 Potilashoito Heräämön hoito varustus 20 Väliseinäratkaisu Tehdaspuhtaan tavaran ja liinavaatteen varasto 20 Varastointi Hyllyt Steriilin tavaran varasto 25 Varastointi Hyllyt Hengityslaitevarasto 25 Varastointi Hyllyt Runsaasti sähköpistokkeita Dialyysivarasto 20 Varastointi Hyllyt Laitevarasto 20 Varastointi Hyllyt Sihteerien toimisto 14 Sihteerin työpiste saneluiden purkuun Työpiste, hyllyt, kaappi 1 Äänieristys, valaistus Ylilääkärin työhuone 14 Toimistotila Työpiste, hyllyt, kaappi, neuvottelupöytä Tehon lääkärien toimisto 14 Toimistotila Kaksi työpistettä, kaappi 4 Valaistus 2 Valaistus, sermit Tehovalvonnan lääkärien toimisto 14 Toimistotila Kaksi työpistettä, kaappi 2 Valaistus, sermit 86

87 Liite 2 Tila Pintaala (m2) Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Osastonhoitajan toimisto 14 Toimistotila Työpiste, hyllyt, kaappi, neuvottelupöytä 6 Valaistus Apulaisosastonhoitajan toimisto x2 (teho+heräämö) 28 Toimistotila Työpiste, hyllyt, kaappi, neuvottelupöytä 6 Valaistus Hoitajien toimisto 1 (tutkimushoitajat, pääkäyttäjät) 20 Toimistotila Kolme työpistettä 3 Valaistus, sermit Hoitajien toimisto 2 12 Toimistotila Kaksi työpistettä, (sänky/sohva) 2 Valaistus, sermit Kokoushuone 40 Neuvotteluita varten Iso omaisten huone 13 Omaisten taukohuone + mahdollisuus nukkua yön yli Videotykki, pöytä, kaappitilaa Tuoleja, pöytä, vuodesohva, tv, jääkaappi 15 Valaistus 4 WC + suihku, kaksi sisäänkäyntiä, äänieristys Pieni omaisten huone 8 Omaisten taukohuone Tehon huuhteluhuone 6 Potilashuoneiden läheisyydessä jätteiden ja eritteiden keruu Tuoleja, pöytä 2 Kaksi sisäänkäyntiä, äänieristys Kaatoallas Tehovalvonnan huuhteluhuone 6 Potilashuoneiden läheisyydessä jätteiden ja eritteiden keruu Kaatoallas Huoltohuone, likainen 18 Likaisten tavaroiden esikäsittely ja pesuun laitto Erilaisia pesukoneita, kaatoallas 1 87

88 Liite 2 Tila Pintaala (m2) Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Huoltohuone, puhdas 12 Pesusta tulleiden puhtaiden tavaroiden käsittely Kaappitilaa, työpöytä 1 Siivoushuone 12 Siivoustarvikkeiden säilytys ja laitoshuoltajien toimisto Kaappi- ja hyllytilaa, pöytä 2 Jätehuone 10 Jätteiden varastointi jatkokuljetusta varten, jätekuilut Hyllyt 1 Jätekuilut Henkilökunnan taukohuone 30 Henkilökunnan taukotila, ruokailu, lepo Pöytä, tuoleja, sohva, kaappeja, tv 6 Keittiö, ulkoparveke Potilaskeittiö 6 Erityisesti tehovalvonnan potilaita varten järjestettävää ruokailua Jääkaappi, tiskiallas, pesukone 4 Potilas WC 1 3 Erityisesti tehovalvonnan potilaita varten WC WC-varustus 1 Inva-varustus? Potilas WC 2 (+suihku) 6 Erityisesti tehovalvonnan potilaita varten isompi WC+ suihku WC-varustus, suihkutila, 2 Inva-varustus Päivystävän lääkärin lepohuone 10 Päivystävä lääkäri voi levätä yöaikaan lähellä tehoa ja tehovalvontaa Pöytä, sänky, tuoli, tv 1 WC + suihku Henkilökunnan WC 1 2,5 WC-varustus 1 88

89 Liite 2 Tila Pintaala (m2) Käyttötarkoitus Varustus Henkilömäärä Erityisvaatimukset Henkilökunnan WC 2 2,5 WC-varustus 1 Henkilökunnan WC 3 2,5 WC-varustus 1 Pukuhuone(et) 12 Vähintään yksi huone jossa voi vaihtaa vaatteet äkillisen tarpeen tullen Tilantarve yhteensä 1538 Hyllyt, kaappeja, lukittavia lokeroita Suihku 89

90 Liite 2 HUONETILAOHJELMA, PÄIVYSTYS (päivitetty ) Liite 2 Tila kpl a /m² yht. m² Saapuminen ja triage käyttö hlö Kävelevien sisääntulo 1? kävelevien sisääntulo, pyörätuoleja ja yksi paari tulokäytävän varrella Ambulanssien sisääntulo ja - halli Paarisuihku/huolto, pyörätuolit/paarisäilytys ambulanssipotilaiden sisääntulo ja amb.tilojen huolto, puolilämmin tila, 3-4 ambulanssia yhtä aikaa paarien huolto ja säilytys, pyörätuolien säilytys Paarisuihkuhuone paaripotilaan pesu (ambulanssien sisääntulon lähelle) Triage sisäänkirjaaminen, triage, komentokeskus Toimisto, osastonsihteerit sihteerit, kirjoitus 3 6 Vartijan tila vartijan valvomo 1-2 Odotustilat (kävelevät) Odotustilat potilaille, aikuiset aikuisten odotustila 90 Odotustilat potilaille, lapset lapsipotilaiden odotustila 10 WC inva WC-tila naiset/miehet miehille ja naisille omat 3 wcistuimen wc-tilat käveleville potilaille kävelevien aulassa WC -näytteenotto näytteenotto-wc, (inva wc) läpiantoluukku laboratoriotilaan WC inva/lapset wc-tila lastenhoitomahdollisuudella, hoitopöytä, lasten wc-istuin Omaisten huone Samaa tilaa voi tarvittaessa käyttää vainajan tilana Ensihoitohuone paikkainen hätätilapotilaiden hoitotila 25 m²/potilaspaikka + hoitoväline/tarviketilaa

91 Liite 2 Röntgen Natiivikuvaushuone Neliötiedot saatu röntgenistä (päivitetty ) Natiivikuvaushuoneen säätötila Pukutila CT-kuvaushuone Ct:n säätötila Pukutila Uä-kuvaushuone Monitoimihuone, voi käyttää myös esim. vastaanottohuoneena Pukeutumistila + Wc inva UÄ potilaiden pukeutumistila + WC Radiologin sanelutila (CT:n yhteyteen) Tekniset tilat laitteille Yhteinen tekninen tila rtg laitteille (noin 10m² CT:lle ja natiivikuvaukselle noin 2m² tila kuvaushuoneessa =räkkikaappi) Seuranta/hoitotilat Seuranta/hoitotila Paaripotilaille 41 potilaspaikkaa: 10 intensiivipaikkaa ( 15 m²/pot) ja 31 seurantapaikkaa ( 11m²/pot). Odotus/ seuranta- ja tutkimistila, hoitajien ja lääkäreiden työtiloja (keskuskanslia, sanelu), tavaroiden säilytys, lääkehuone lähelle hoitotilaa, 2 kpl hk wc, pieni jääkaappi potilasruualle+ mikroaaltouuni (=minikeittiö) Seurantatilaa lapsipotilaille ( Seurantatila lapsipotilaille esim. kuumekouristuksen jälkeen), näköyhteys hoitajien huoneesta Turvahuone (Levottoman potilaan seurantatila (suunnitellaanko tähän seurantahallin yhteyteen vai miten ja montako) Levottoman/aggressiivisen potilaan seuranta Valmisteluhuone esim. erilaisiin tutkimuksiin valmistelu, ekg:n otto. Wc paaripotilaille wc-tila, johon mahtuu paarilla sisään Wc-tila inva wc

92 Liite 2 Tutkimushuoneet Tutkimushuone,lääkäri/hoitaja potilaan tutkiminen 2-4 Wc :teen tutkimushuoneeseen inva Wc Tutkimushuone, lapsipotilaat lapsipotilaan tutkiminen Lääkärin tutkimushuoneiden koko on a neliötä 2-4 Tutkimushuone, lapsipotilaat (hoitaja) Tutkimushuone/seurantatila lapset Hoitajien huone näiden väliin, 20 neliötä (tässä paino, satur, lämpö, lääke-inhalaatioden anto, kaappitilaa) Lääkärin ja hoitajan huoneen lähelle/ vähän aikaa poliklinikalla seurattavat lapset Tutkimushuone, knk-potilaat knk-potilaan tutkiminen + toimenpiteet Tutkimushuone, hammaslääkäri huhti Toimenpidehuoneet Toimenpidehuone, puhdas toimenpiteet, puhdas 2-4 Toimenpidehuone, likainen toimenpiteet, likainen 2-4 Toimenpidehuone, vaativat toimenpiteet vaativat toimenpiteet 2-4 Näytteenottohuone Laboratorion näytteenotto- ja käsittelytila 2-5 Kipsaushuoneet Kipsaushuone kipsaus- ja muut immobilisaatiotoimenpiteet 2-4 Eristyshuoneet Eristyshuone Eristyspotilaan hoito/seurantahuone. Yksi lapsipotilaan eristämiseen, yhteen sisäänkäynti myös suoraan ulkoa, ambulanssihallista, yksi ehkä ilmaeristysh?, jokaisessa oma WC

93 Liite 2 Varastotilat Infuusiovarasto infuusioiden säilytys Liinavaatevarasto liinavaatteiden säilytys Apuväline- ja laitevarasto Lääkintälaitteiden ja lainattavien apuvälineiden varastointi. Hoitotarvikevarasto Hoitotarvikkeet: Steriilit ja tehdaspuhtaat Kipsitarvikevarasto Kipsihuoneiden välissä oleva tarvikevarasto Lääkehuone Lääkehuone lääkkeiden säilytys, lajittelu, purkaminen, jakaminen, infuusioiden valmistaminen Jäte- ja siivoushuoneet Siivoushuone Siivousvälineiden säilytys ja 1-2 huoltotila Jätehuone Jätteiden lajittelutila pahvit ym. 1-2 Huoltohuone Eritteisien välineiden käsittely ja puhdistus, eritteiden tyhjennys 2-4 Huoltohuone Välineiden esipesu ja hammashuollon steriloitavien instrumenttien pesu/ huolto Hoitajien ja lääkäreiden kansliat, työtilat Henkilökunnan kanslia Hoitajien ja lääkäreiden työtila, sanelut ja kirjaaminen Henkilökunnan taukotilat Henkilökunnan ruokailutila henkilökunnan ruokailu, tauot, elpyminen, muistettava "pystybaari" E-huoneen lähelle wc -tilat henkilökunnan käyttöön Wc+suihku Hk:n äkillinen suihkun tarve (kesken työpäivän)

94 Liite 2 Kokous/koulutustilat Ryhmätyöhuone hk:n vastuualue työt 6 Kokous/koulutushuone/käsikirjast o kokous/koulutus/neuvotteluhuon e, johto/tiedotuskeskus Hallinnon tilat Ylilääkärin työhuone ylilääkärin työhuone, jossa neuvottelutila 6 hengelle Oh:n työhuone Oh:n työtila, johon mahtuu 4:n hengen neuvottelutila Työhuone hallinnon (osyl, aoh, kl sihteeri, kenttäjohtaja, kuljetusjärjestelijä ym) ja sidosryhmien työhuoneet Akuuttilääkäreiden työhuone pieni työtila yksikön lääkäreille Saneluiden purku Voi olla missä vaan, ei näihin tiloihin Puhelinpalvelu Puhelinpalvelun työtilat puhelintyöpistettä 6 Lääkäreiden lepohuoneet Yhteensä päivystys (1:n kerros) 11 0 Henkilökunnan pukuhuoneet 2967 olemassa olevat riittävät (ovat J1/P) Pukuhuone, miehet/naiset miehille ja naisille erilliset pukuhuonetilat sis. suihkutilat ja wc-tilat, (osalla on jo pukuhuone) Yhteensä päivystys +pukuhuoneet , 30%miehi ä 70% naisia 94

95 Liite 2 Huonetilataulukko rtg Tila (kaikki huoneet ja tilat eriteltynä) Pinta-ala m 2 Käyttötarkoitus Varustus Hlömäärä CT-kuvaushuone m 2 CT-kuvausten suorittaminen Erityisvaatimukset CT-kuvauslaite 1-5? Säteilysuojaus! varjoaineruisku o STUK:n ohjeistus! runsaasti säilytystilaa erilaisille kuvauksissa käytettäville välineille Hyvä äänieristys yleisiin tiloihin säilytyskaappien yhteyteen työtaso vesipiste paljon pistorasioita happi- ja imupistokkeet kaasunpoisto kanylointikärry turvahälytyspainike sädesuojatelineet turvakamera normaalia leveämpi ovi sänky-/ paaripotilaita varten Säätöhuone 20 m 2 Kuvauksen suorittaminen CT-laitteen ohjaustietokone näyttöineen 2-5? Näyttöpäätetyöskentely ä varten hyvä säädettävä valaistus Potilaan valvominen kaksi atk-työpistettä Tutkimusten tallentaminen työtuoleja tulostin lämpökaappi lääkejääkaappi runsaasti kaappitilaa esim. varjoaineille, tutkimustarpeistolle, koneen manuaaleille yms. ainakin osa kaapeista lukittavia! kaappien yhteyteen työtaso vesipiste 95

96 Liite 2 Pukukoppi x2 1. n. 3 m 2 Potilaiden riisuutuminen/ pukeutuminen 1. kapeahko laskutaso, roskis ja penkki, jonka alla mahdollisesti säilytystilaa 1-2 Hyvä äänieristys yleisiin tiloihin 2. n.6,5 m 2 sisältäen wc:n 2. roskis, penkki, pystykaappi, pyykkikori, seinällä/seinillä erotettu wc vesipisteineen Radiologin/ radiologien sanelupisteet 5 m² Tutkimusten ohjeistaminen ja lausuminen Työpöytä tietokoneille (atk + kuvauslaitteiden työasema) 1 Hyvä äänieristys työtuoli Näyttöpäätetyöskentely hyllytilaa esim. alan ä varten hyvä säädettävä kirjallisuudelle valaistus Tekniset tilat Kysyttävä laitevalmistajalta (noin 10 m 2?) Kuvauslaitteiden tekniikan sijainti Kuvauslaitteiden tekniset kaapit yms. 0 Hyvä äänieristys (tekniset laitteet usein äänekkäitä) Potilaiden valmistelutila 20 m² Potilaiden esivalmistelu, esim. kanylointi Paarit, kanylointituoli, kanylointikärri, kaappeja/säilytystilaa erilaisille esivalmisteluvälineille, happi- ja imupistokkeet, turvahälytyspainike, turvakamera, normaalia leveämmät ovet 1-3? Hyvä valaistus, hyvä äänieristys yleisiin tiloihin sekä kuvaushuoneeseen Paariodotus 20 m² Paaripotilaiden odotustila ennen ja jälkeen kuvauksen happipistokkeet, imupistokkeet, kaappitilaa, hälytysjärjestelmä, turvakamera 3-4 potilasta Fyysikon työpiste 10 m² työpöytä tietokoneelle, työtuoli, hyllytilaa esim. papereille ja kirjallisuudelle, kaappitilaa esim. laadunvarmistusvälineill e 1 96

97 Liite 2 Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 1/6 Liite 2 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Vastasyntyneiden hoito osastolla 3.krs Perhehuoneet Monikkoperhehuone Virvoittelutila Hoitohenkilökunnan valvontatila "neliapiloiden" keskellä 2-5 varastotilaa (m3) pot.huoneiden yhteydessä 0 0,75 0 lapsen ja äidin hoitotarvikkeille Potilashuone vuodepaikka 2 lapselle 6-8 Maitokeittiö + huoltohuone lattiavarastotilaa lypsykoneille 1-3 Osaston apulaisylilääkärin huone Erikoistuvien lääkäreiden työhuone kaksi kirjaamispistettä 2 Henkilökunnan Wc Lääkehuone yhteinen vuodeos.lle ja mahd. päiv. Yks. 1-5 Steriilien tavaroiden varasto Lattiavarastotilaa kts. Liite Ei-steriilien tavaroiden varasto hanskat, maskit,vaipat Liinavaatevarasto Henkilökunnan taukotila Apulaisosastonhoit. th Keskuskanslia Tutkimus-ja opetustila Osaston keittiö Oleskelu-ja ruokailutila perheille+leikkitila Osastonsihteerin kanslia/reception sij. tuloreitin alkuun 1 Vierailijoiden WC, inva Yhteensä Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 2/6 Liite 2 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Muiden kuin vastasynt. hoito osastolla 3. krs Puhtaat Perhehuoneet Hoitajan valvontatila "neliapiloiden" keskelle 2-4 Varastotila pot.huoneiden yhteydessä 0 0,67 0 Lääkärin tmp-ja tutkimushuone Lääkärinkanslia saneluita varten ped.+kir+knk+ kons ym. 3 Kokous-ja ohjaushuone Henkilökunnan WC Päivystäjän lepohuone+wc Laitoshuollon tilat Jätehuollon tilat Huuhteluhuoneen tilat inkubaattorien pesuun tarv. tilaa 1-3 Logistiikan tilat Sulkutila osastolle tullessa labranäytteet, postitus Onkologiset+terminaalihoito Tutkimushuone Suojaeristyshuone pot.paikka, vanhempain tila, suihku+wc sulku suojaeristyshuoneeseen sanelu-ja kirjamispiste 1-3 Yhteensä

98 Liite 2 Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 3/6 Liite 2 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Infektiopotilaat Perhehuone erillinen sulkutila 1-3 Perhehuone sulku + muutos 2-h huoneeksi 1-3 Varastotila pot huoneiden yhteydessä 0 0,67 0 Laitoshuollon tila Hoitohenkilökunnan kanslia Keskusmonitori 2-3 Lääkärinkanslia Henkilökunnan WC Välinevarasto mm.hoitotarvikkeet Sihteerin toimisto+postitus toimistotyö 1 Lääkehuone Jätehuollon tila Yhteensä Päiväsairaala 3.krs Potilashuone Potilashuone+wc 3 Potilashuone Potilashuone/ohjaus 5-10 Pienoiskeittiö + ruokailuhuone Ruoka-altistus/ruokailu 5 Tutkimushuone/ lääkäri Vastaanotto/sanelu 1-6 Asiakas wc Inva wc henkilökunnan wc Hoitohuone Kylvetykset, uroflowt jne. Uroterapeutti Hoitotarvikevarasto+lääkeh Varasto 1 Huoltohuone Huolto 1-2 Varasto/liinavaatteet Varasto 1 Yhteensä Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 4/6 Liite 2 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Avohoitotilat 3.krs Ilmoittautumiskanslia+postitus Potilas/perhe ilmoitt. 2-4 Sihteerin työskentelyhuone Ajananto, tiimiyhdyshlö 1-2 Odotus- ja leikkitila Odotus, leikki 10 Henkilökunnan taukotila Ruokailu, lepo 20 Työhuone/ apuloh Hallinto ja neuvottelu 2-5 Henkilökunnan wc Wc 1 Asiakas wc Wc 2 Inva wc Wc 2 Välinevarasto Varasto yhteinen p.s. kanssa 1 Pediatrinen ajanvarauspoliklinikka tutk.huone/lääkäri Vastaanotto 3-4 Työhuone/hoitaja Potilaan ohjaus 3-4 Työhuone kandit Potilasvastaanotto 3-4 Tutk.huone/keuhkofunkt Tutkimusten teko 3 Yhteensä kerros yhteensä

99 Liite 2 Tila kpl a'/m 2 yht. m 2 käyttö hlö Poliklinikka 2.krs Ilmoittautumiskanslia+postitus Potilas/perhe ilmoitt. 2-4 Odotus- ja leikkitila Odotus, leikki 10 Neuvotteluhuone Meetingit 20 Henkilökunnan wc Wc 1 Asiakas wc Wc 2 Inva wc Wc 2 Huoltohuone Huolto 1-2 Hoitotarvikevarasto+lääkeh.+ välinevarasto Varasto 1 Pediatrinen ajanvarauspoliklinikka tutk.huone/lääkäri Vastaanotto 3-4 Työhuone/hoitaja Potilaan ohjaus 3-4 tutk.huone/kardiologia Vastaanotto 3-4 Työhuone/hoitaja Potilaan ohjaus 3-4 Hallinto/opetus Työhuone + tutk.h/ylilääkäri Hallinto ja vastaanotto 2-3 Työhuone/lääkäri/opetus Kandien ohjaus 3-5 Työhuone kandit + erityistyöntekijät Potilasvastaanotto 4-5 Kirurginen Ajanvarauspoliklinikka Tutk.huone/kirurgi Vastaanotto 3-4 Tutk.huone kirurgi Vastaanotto + toimenp. 3 Hoitohuone Potilaan valmistelu/hoidot 3 Työhuone/hoitaja Neuvonta + toimenp. 3 Lasten fysioterapia Terapiatila yhteisvastaanotot/ohjaus Tutkiminen/ohjaus 2-6 Varasto (terapiatilojen väliin) Apuvälinevarasto 1 2 krs. Yhteensä Kaikki yhteensä sivu 5/6 Liite 2 Lastenkeskuksen J2 huonetilaohjelma sivu 6/6 Liite 2 Muualta tarvittavat tilat Vastasyntyneiden hoito osastolla Omaisten huone Työhuone osastonhoitaja Perhehoitotyö Työhuone/kuntoutusohjaaja Neuvonta 3 Työhuone kuntoutusohj./perheterap Neuvonta 3 Lasten fysioterapia Terapiatila arviointikäyttö Tutkiminen/ohjaus 2-6 +toiminta jatkuu päikissä: Toimenpidehuone Toimenpiteet nukutuksessa

100 100 Luonnospiirustukset Liite 3

101 101 Luonnospiirustukset Liite 3

102 102 Luonnospiirustukset Liite 3

103 103 Luonnospiirustukset Liite 3

104 104 Luonnospiirustukset Liite 3

105 105 Luonnospiirustukset Liite 3

106 106 Luonnospiirustukset Liite 3

107 107 Luonnospiirustukset Liite 3

108 108 Luonnospiirustukset Liite 3

109 109 Luonnospiirustukset Liite 3

110 Liite 4 Perustamiskustannukset uudis 110

111 Liite 4 Perustamiskustannukset korjaus 111

112 112 Liite 5