VATSAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA
|
|
- Onni Lehtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (8) VATSAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Useissa sairaaloissa vatsasairauksien polikliininen hoito ja tutkimus on viime vuosina keskitetty toiminnallisista ja taloudellisista syistä yhteen yksikköön. PKKS:ssa vatsaelinsairauksien hoito on jaettu historiallisista syistä sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Merkittävä osa vatsaelinpotilaiden ongelmista vaatii sekä sisätautigastroenterologin että gastrokirurgin kannanottoa. Toiminnan tehostamiseksi vatsasairauksien polikliininen tutkimus ja hoito sekä tähystystoiminta on sovittu sekä kirurgian että sisätautien erikoisaloilla keskitettäväksi hallinnollisesti konservatiiviseen klinikkaryhmään perustettavaan vatsakeskukseen vuoden 2016 alusta alkaen. Asiasta on sovittu keväällä 2014 konservatiivisen ja operatiivisen klinikkaryhmän lääketieteellisen ja hoitotyön johdon kokouksessa. Vatsakeskushanke on nimetty molempien klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja otettu klinikkaryhmien strategiaan. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vatsakeskuksen tarpeisiin remontoitavia tiloja. 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN PERUSTIEDOT/NYKYTILAT 1.1 Nykyinen toiminta Mahasuolikanavan tähystykset tapahtuvat kirurgianpoliklinikan yhteydessä sijaitsevassa tähystysyksikössä. Samassa yksikössä suoritetaan myös keuhkoputkien tähystykset. Sisätautigastroenterologien tekemät tähystystutkimukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Yli puolet diagnostisista paksusuolen tähystyksistä ja noin puolet mahalaukun tähystyksistä tehdään sisätautigastroenterologien toimesta. Lisäksi perinteisesti kirurgien tekemät toimenpidetähystykset ovat osittain ja lisääntyvässä määrin siirtyneet sisätautigastroenterologeille. Monet aiemmin operatiivista leikkaussalissa tehtyä hoitoa vaatineet sairaudet, kuten esimerkiksi sappi- ja haimasairaudet sekä suolitukokset, hoidetaan nyt usein polikliinisilla tähystystoimenpiteillä, jotka edellyttävät suonensisäisesti annettavia rauhoittavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä ja sen jälkeistä potilasturvallisuutta lisäävää asianmukaista elintoimintojen valvontaa. PKKS on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen tähystyskeskus, jossa tehdään vuosittain n tähystystutkimusta. Noin 2000 niistä on koko paksusuolen tähystystutkimuksia, n mahanlaukun tähystyksiä, vajaa 500 keuhkoputken tähystyksiä ja loput paksusuolen loppuosan tutkimuksia, sappi-haimatietähystyksiä (ERCP), ohutsuolitähystyksiä jne. Määrä on hieman enemmän kuin KYS:ssa ja selkeästi enemmän kuin Jyväskylässä KSKS:ssa. Sairaalassamme on tehty runsaasti myös vaativia erikoissairaanhoidollisia tähystystoimenpiteitä (mm. vuosittain >200 ERCP toimenpidettä, palloenteroskopioita, ESD toimenpiteitä). Näitä potilaita ei ole tähystystoimenpiteiden vuoksi tarvinnut lähettää ostopalveluna muualle. PKKS:ssa on jo vuosia tehty valtaosa Savonlinnan keskussairaalan ERCP toimenpiteistä. Myös osa Savonlinnan alueen vaativaa osastohoitoa tarvitsevista paksusuolen tulehduspotilaista on hoidettu PKKS:ssa. Uutena toimintana reilu vuosi sitten aloitettuun ohutsuolen palloenteroskopiaan on tullut lähetteellä joitakin potilaita sekä Savonlinnan keskussairaalan että KYS:n lähettämänä. Päivystysajalla tarvittavat kiireelliset endoskopiatoimenpiteet on saatu hoidettua hoitohenkilökunnan ja lääkärien hälytyskorvauksiin perustuvalla järjestelmällä ilman varsinaista päivystysvelvoitetta.
2 2 (8) Tällä menettelyllä on saatu hoidettua myös vaativat verenvuotopotilaat ja muut henkeäuhkaavat kiireelliset sairaustapaukset kaikkina vuorokauden aikoina tähystystoimintaan perehtyneen lääkärin ja hoitajan toimesta. Myös päivystystähystyksistä valtaosa tehdään tähystysyksikössä, joka on toiminnan vaativuuden ja hyvän laadun takaamiseksi välttämätöntä. Useimmissa Suomen sairaaloissa tämä ei ole päivystysajan tähystysten osalta mahdollista. Järjestelyllä on pystytty turvaamaan tähystystoimenpiteiden saatavuus myös päivystysajalla, eikä potilaita ole tarvinnut sen vuoksi lähettää muualle hyvin kalliiseen hoitoon. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan keskussairaalan vatsaelinsairauksien yksiköt ovat pitkäjänteisen toiminnan tuloksena kehittyneet hyvin merkittäviksi itäsuomalaisiksi osaamiskeskittymiksi, joiden toimintaa tulee edelleen kehittää ja tukea. 1.2 Nykyiset tilat Vaikka toiminta on monella tapaa muuttunut, tähystysyksikkö on toiminut nykyisissä tutkimusmääriin nähden hyvin ahtaissa ja alun perin kirurgiseksi LYHKI-leikkaussaliksi rakennetuissa tiloissa n. 20 vuoden ajan ilman, että mitään oleellisia muutoksia tiloihin olisi tehty. Mahasuolikanavan ja keuhkojen taipuisat tähystimet (endoskoopit) huolletaan omassa välinehuollossa tähystysyksikön yhteydessä. Välinehuollosta puuttuu erillinen asianmukainen jako puhtaaseen ja likaiseen puoleen ja tilat ovat toimenpidemääriin verrattuna varsin ahtaat ja monelta osin epäkäytännölliset. Gastrokirurgian poliklinikkavastaanotto tapahtuu kirurgian poliklinikalla. Vastaanottotoimintaan osallistuu tähystysyksikön hoitohenkilökunta. Sisätautien gastroenterologinen vastaanottotoiminta tapahtuu kaukana tähystysyksiköstä sisätautien poliklinikalla (1C). Potilaat ja lääkärit siirtyvät päivittäin edestakaisin näiden toimipisteiden välillä. Merkittävä osa potilaista tulee tähystyksiin vuodeosastoilta tai päivystyksestä. Eniten potilaita tähystyksiin tulee osastoilta 1G, 2G, 2K, 3K ja 4K, mutta satunnaisemmin myös muilta osastoilta. Lisäksi tähystyksiä tehdään harvakseltaan myös teho-osastolla (huonokuntoiset potilaat) ja viikoittain ainakin parina päivänä röntgenin tiloissa (läpivalaisua vaativat ERCP-toimenpiteet ja osa suolitukostoimenpiteistä). Teho-osastolla, röntgenissä ja leikkaussaleissa toimitaan siirrettävällä endoskopiavaunulla. 1.3 Tähystystoiminta keskussairaalan ulkopuolella Pohjois-Karjalan maakunnan alueella tehdään keskussairaalan lisäksi julkisessa terveydenhuollossa mahasuolikanavan tähystystutkimuksia myös Joensuun terveyskeskuksessa (terveyskeskuslääkäreiden toimesta vajaat 1000 vuosittain), Ilomantsin terveyskeskuksessa (erikoislääkärikonsulttien toimesta vajaat 300 vuosittain) ja Nurmeksen terveyskeskuksessa (pääosin terveyskeskuslääkärin toimesta muutama sata vuosittain). Näissä yksiköissä tähystystoimintaan tarvittavan laitteiston käyttöaste jää vajaaksi.
3 3 (8) 1.4 Käyttäjät Sisätautien klinikassa vatsaelinsairauksia sairastavia potilaita hoitaa 4 gastroenterologia ja kirurgian klinikassa 6 gastrokirurgia (+1-2 erikoistuvaa). Endoskopiayksikössä ja vatsaelinkirurgian polikliinisessä työssä työskentelee n. 12 hoitajaa ja sisätautien poliklinikan gastroenterologiassa 1,5-2 hoitajaa. Vatsasairauksia sairastavien potilaiden hoitoon käytetään n. 4 sihteerin työpanos. Tähystystoiminnan lisäksi vatsaelinsairauksien poliklinikat sisätaudeilla ja kirurgialla ovat toiminnaltaan varsin mittavia: Sisätautien poliklinikan gastroenterologinen vastaanotto vuosittain: n lähetettä n lääkärin vastaanottokäyntiä (tämän lisäksi vastaanottokäyntejä tähystysten yhteydessä) n puhelinvastaanottoa lääkärille Koliittihoitajan vastaanotto Tähystykset, käynnit, puhelut ja konsultaatiot yhteenlaskettuna yli 6000 lääkärin potilaskontaktia vuosittain. Kirurgian klinikan gastrokirurginen vastaanotto vuosittain: n lähetettä n lääkärin vastaanottokäyntiä (tämän lisäksi vastaanottokäyntejä tähystysten yhteydessä) Avannehoitajan vastaanotto Muut hoitajavastaanotot Hoitajien preoperatiivinen vastaanotto Tähystykset, käynnit, puhelut ja konsultaatiot yhteenlaskettuna n lääkärin potilaskontaktia vuosittain. Keuhkolääkärit tekevät endoskopiayksikössä vuosittain yli 400 keuhkoputkien tähystystutkimusta (bronkoskopiaa). 1.5 Nykyisen tilojen toiminnalle aiheuttamat ongelmat Tähystyshuoneet ovat tähystystoimintaa ajatellen yhtä lukuunottamatta ahtaita ja muodoltaan epäkäytännöllisiä (asianmukainen tähystystoiminta vaatii aiempaa enemmän tähystystoiminnan oheislaitteita, ATK-yhteyksiä, potilaan seurantalaitteita jne.) Potilaiden kulkureitit ovat ahtaat aiheuttaen tarpeetonta pujottelu sängyillä Vaikeasti sairaita, verta vuotavia ja jopa lähes elvytyskuntoisia potilaita joudutaan kuljettamaan läpi ahtaan julkisen odotustilan Odotustilan pienuus johtaa toistuvasti hankalaan logistiseen ongelmaan vuodepotilaiden osalta. Seuraavaa potilasta ei voida kutsua osastolta tutkimukseen ennen kuin edellinen tutkittava on saatu alta pois. Tämä hidastaa tarpeettomasti toimintaa.
4 4 (8) Potilaiden odotustilaan äänieritys on huono ja osa potilaista joutuu kulkemaan osin odotustilan läpi (aamutakissa ja reikähousuissa ) valmistelusta tähystyshuoneisiin Potilaan ohjaukseen ja neuvontaan ei ole asianmukaisia tiloja (mm. potilaan tietosuoja ja yksityisyys puutteelliset). Varsinkin tähystystoimenpiteen jälkeen tulee potilaalle antaa rauhallisissa olosuhteissa neuvontaa mahdollisen toimenpiteen aiheuttaman haittatapahtuman varalta. Myös tähystyksessä löytyneestä syöpätaudista informoiminen vaatii nykyistä selvästi paremman ja rauhallisemman tilan. Potilasseuranta joudutaan järjestämään puutteellisesti ja/tai hoitajaresursseja runsaasti käyttäen, koska mitään varsinaista potilaiden seurantatilaa ei ole ja tämän vuoksi sedaatio-mahdollisuudet eivät ole nykyaikaisen endoskopian vaatimusten tasolla. Potilaan tulisi halutessaan saada riittävä kivunlievitys ja rauhoittava lääkitys, mutta näiden jälkeen vaaditaan potilasturvallisuuden vuoksi potilaan seurantaa. Välinehuollon tila on liian pieni ja siitä puuttuu selkeä jako likaiseen ja puhtaaseen alueeseen Tähystinten säilytystila ja kuivaustila on pieni ja epäkäytännöllinen Tähystyshuoneiden ilmanvaihto on osin puutteellista ja bronkoskopia-huoneessa ei ole mahdollisuutta tilan alipaineistukseen (tuberkuloosin tartuntavaara) Koska varastotiloja ei ole riittävästi, joudutaan välineistöä varastoimaan tähystyshuoneissa. Tämä aiheuttaa tähystystoimintaa haittaavaa henkilöliikennettä tähystyshuoneissa ja sitoo turhaan henkilökuntaa. Konsultaatioapua tähystysyksikköön joudutaan lähes päivittäin pyytämään sisätautien poliklinikalla toimivilta lääkäreiltä. Välimatka vaikeuttaa konsultaatioavun saantia ja siten potilaiden hoitoa. Vatsasairauksien poliklinikoiden sijainti kahdessa eri paikassa kaukana toisistaan (sisätautien ja kirurgian poliklinikka) vaikeuttaa potilaiden liikkumista ja löytämistä oikeaan hoitopaikkaan. Osa sisätautien vatsapotilaista joutuu tähystyksen jälkeen siirtymään sisätautien poliklinikalle. 1.6 Uusilla tiloilla ja toiminnan muutoksella saavutettavat edut Toiminnan tehostaminen Vatsasairauksien polikliinisen toiminnan yhdistämisellä päästään päällekkäisten toimintojen karsimiseen ja se tuo merkittää hyötyä hoitohenkilökunnan ja lääkärien työpanoksen käyttöön. Poliklinikkatilojen remontoinnilla tuetaan poliklinikan parempaa kustannustehokkuutta. Koko vatsasairauksien poliklinikan toiminta voidaan organisoida avohoitotyöryhmän (tuottavuusohjelman kärkihanke) esittämien periaatteiden mukaan (mallina sisätautigastroenterologia). Vatsasairauksien hoitoon kuuluvat ruuhkahuiput, henkilökunnan lomat ja muut poissaolot voidaan paremmin huomioida ja saada henkilökuntaresurssi nykyistä tehokkaampaan käyttöön Nykyisellä henkilöstöllä voidaan tehdä enemmän virka-aikaista tähystys- ja poliklinikkatoimintaa Tehostaminen tarjoaa mahdollisuuden siirtää osa nyt avosektorilla tehtävistä tähystystutkimuksista keskussairaalaan, jolla saavutettaisiin sekä kustannushyötyä että laadullisia etuja.
5 5 (8) Osastoseurantaa nyt vaativien toimenpiteiden muuttaminen polikliinisiksi Arviolta noin kolmannes (60-70/vuosi) nyt vuodeosastohoitoa (1-2vrk) vaativista ERCP-toimenpiteistä ja noin kolmannes (n. 120/vuosi) osastolta käsin tehtävistä bronkoskopioista voitaisiin tehdä polikliinisesti, jos riittävä toimenpiteen jälkeinen seuranta voidaan taata. Valtaosa diagnostisista maksabiopsioista voitaisiin tehdä polikliinisesti (muutamia kymmeniä/vuosi). Myös ainakin osa tukkivan ruokatorvisyövän stenttaus-hoidosta voitaisiin toteuttaa päiväkirurgisella periaatteella (10-15kpl/vuosi) Potilaan näkökulma Koko sairaalan vatsaelinsairauksien hoito on keskitetty yhteen paikkaan, josta vatsaongelmainen potilas saa tarvitsemansa avun. Vastaanottohuoneet sijaitsevat tähystysyksikön välittömässä läheisyydessä. Yhteisen yksikön avulla potilaalle on joustavasti tarjottavissa moniammatillisen osaamisen edut (IBD-hoitaja, avannehoitaja, gastrokirurgit, (sisätauti)gastroenterologit) Tähystysten yhteydessä yhä useammin annettavan sedaation vaatima jälkiseuranta voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä turvallisemmin. Konsultaatiotoiminta Vastaanottoa pitävät sisätautigastroenterologit ja gastrokirurgit ovat tähystysyksikön lähellä käytettävissä välittömiin konsultaatioihin. Sisätautien poliklinikalla gastroenterologin käytössä oleva Doppler ultraäänilaitteisto saadaan tehokkaampaan käyttöön. Lähetteiden käsittely Nyt erillään olevien kirurgian ja sisätautien pkl:n gastroenterologisten potilaiden lähetejonot (osittain samoja potilaita) voidaan yhdistää. Tähystys- ja vastaanottotoiminnan hinnoittelu voidaan yhdenmukaistaa. Lähettävän lääkärin ei tarvitse enää suorittaa joskus hankalaa pohdiskelua, minne lähetteen laittaa. Kaikki tulevat samaan osoitteeseen. Henkilökunnan vatsaelinsairauksiin liittyvä osaaminen ja työn sujuvuus Ammatillinen osaaminen vatsaelinsairauksien eri alueista paranee. Oma vatsaelinsairauksien poliklinikan osastonhoitaja ohjaa sekä tähystysyksikön, että lähetepoliklinikan hoitotyötä ja toimii myös kliinisessä hoitotyössä (substanssi-osaaminen) Vatsaelinsairauksien sisäinen hoitajakoulutus on helpommin järjestettävissä Erityisosaaminen ja koulutus Gastroenterologinen diagnostiikka etenee edelleen voimakkaasti uusien menetelmien myötä (erityis-endoskopiat, endoskooppinen-ultraäänitutkimus ja -näytteenotto). Voimien keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa kehityksen kärjessä pysymisen. Gastron yhteisyksikkö parantaa entisestään vatsasairauksien hoitoa PKKS alueella ja tarjoaa hyvät edellytykset myös ostopalveluiden tarjoamisen oman alueen ulkopuolelle, kun potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen lisääntyy. Oma polikliininen yksikkö tukee hyvin KYS ERVA-alueen aluekeskuksen statusta. Korkeatasoinen moniammatillinen polikliininen yksikkö tarjoaa erikoistuville lääkäreille (sekä runkokoulutus- että suppean alan erikoistumisvaiheessa) erinomaisen koulutuspaikan. Tällä on suuri merkitys henkilökunnan rekrytoinnissa.
6 6 (8) 2 TOIMINNAN KEHITYSENNUSTE JA TILAVAATIMUKSET 2.1 Toiminnan kehitysennusteet ja niiden vaikutus toimintaympäristön tarpeisiin Viime vuosikymmeninä mahasuolikanavan tähystysten laatuvaatimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat oleellisesti lisääntyneet. Monia aiemmin leikkauksessa hoidettuja toimenpiteitä tehdään tähystystoimenpiteinä (ERCP toimenpiteet, ESD, palloenteroskopia jne). Tähystystoimenpiteet ovat potilaalle merkittävästi riskittömämpiä ja kustannustehokkaampia kuin asian hoitaminen leikkauksella. Samansuuntainen kehitys tulee lähivuosina jatkumaan, mutta vaatii aiempaa enemmän erityisvälineistöä ja toiminnan laadun takaamiseksi riittävää keskittämistä. SOTE-ratkaisujen myötä palvelutuotanto tapahtuu aiempaa suuremmalla alueella ja terveyskeskuksissa tapahtuva endoskopiatoiminta tulee merkittävästi vähenemään ja keskittymään tuotantoalueiden sisällä suurempiin yksiköihin. Keskittämisellä saavutetaan merkittäviä etuja sekä laadun kohenemisen myötä että taloudellisesta näkökulmasta. Tähystyslaitteiden ja tähystyksissä tarvittavien oheislaitteistojen (pesukoneet, diatermiat jne.) kehittyessä niiden hankkiminen ja käyttö keskitetysti parantaa laatua, parantaa laitteiden käyttöastetta ja lisää kustannustehokkuutta. Endoskopiatoiminnan keskittäminen on jo tällä hetkellä valtakunnallinen kehityssuunta (esim. OYS ja KYS). Vielä vuoden 2014 alkupuolella voimakkaasti esillä olleet ja rakennustöiden suhteen jo osin toteutuneet tähystysyksikön laajennussuunnitelmat Joensuun kaupungin Siilaisten sairaalassa ovat nyt keskeytetyt. Jo aloitettujen virkamiestason neuvottelujen (sosiaali- ja terveysjohtaja Rieppo) perusteella näyttää hyvin todennäköiseltä, että koko Siilaisten tähystystoiminta kannattaisi siirtää osaksi keskussairaalan uuden vatsakeskuksen toimintaa sen toteutuessa. Selvittelyjen alla on myös mahdollisuus käyttää keskuksen rakentamisen aikana Siilaisten tiloja ns evakkopaikkana nykyiselle sairaalan tähystystoiminnalle. Tämä lyhentäisi merkittävästi remonttiin tarvittavaa aikaa ja vähentäisi kustannuksia huomattavasti. Tällaiselle yhteistyölle on virkamiestasolla näytetty selkeästi vihreää valoa. Keskussairaalatasoisen erikoissairaanhoidon loppuminen Savonlinnassa lisää vaativampien tähystystutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää alueilta, joista välimatka Joensuuhun on selkeästi muita vaihtoehtoja lyhyempi. Potilaat kokevat tähystystutkimukset usein hankalina ja asianmukaisen ohjauksen ja neuvonnan merkitys sen vuoksi korostuu. Tulevina vuosina yhä suurempi määrä potilaita haluaa tehokkaan kivun lievityksen/sedaation tähystystutkimusten ajaksi ja tämä edellyttää asianmukaisia seurantamahdollisuuksia.
7 7 (8) 2.2 Käyttäjien kehitysennusteet Paksusuolisyöpä tapauksia on nykyisin lähes kuusi kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten (vuosittain n uutta tapausta). Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on tuoreen väitöskirjatutkimuksen (Airi Jussila 2014) mukaan 15 vuoden (1993=>2008) aikana Suomessa miltei kolminkertaistunut. Myös keliakian ja maksasairauksien esiintyvyys on merkittävästi lisääntynyt ja sama kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Tämä lisää tarvetta paksusuolitähystyksiin, suolikirurgiaan ja mahasuolikanavan sairauksien hoitoon. Tekniikan kehittyessä yhä useampi kirurginen toimenpide voidaan tehdä kehon luonnollisten aukkojen kautta taipuisilla tähystimillä (Notes-kirurgia). Tämä toiminta tulee lyhentämään hoitoaikoja ja vähentämään kustannuksia. Tällaiseen toiminnanmuutokseen tulee varautua asian mukaisilla tilaratkaisuilla. Endoskopiatoiminnan keskittäminen SOTE-uudistuksen myötä lisää merkittävästi vatsakeskuksen tähystystutkimuksia (Joensuun tk:ssa tehdään nykyisin lähes 1000 tähystystä vuosittain). 2.3 Laajuus- /sijainti tavoite Alustava huonetilasuunnitelma käy ilmi arkkitehdin laatimasta liitteenä olevasta pohjakuvasta (kuva 1.). Siinä on otettu huomioon myös mahdollisuus päivystyksen remontin jälkeen vapautuvien lisätilojen (5. tähystyshuone) käyttöön. Vertailuna tilatarpeeseen voi käyttää KYS:n lähiaikoina valmistuvaa tähystys/poliklinikka yksikköä, jossa tilatarve suunnilleen samalle toiminnalle on arvioitu yli kolmanneksen PKKS suunnitelmia suuremmaksi. 2.4 Laatutavoite Tavoitteena on vatsaelinsairauksia monipuolisesti hoitava yksikkö, jonka toiminnan laatu ja väestöpohjaan suhteutetut vaativienkin toimenpiteiden määrät ovat Suomen nykyisiä keskussairaaloita verrattaessa huipputasoa. Yksikössä tehdään myös sellaisia toimenpiteitä, joita tehdään vain harvoissa sairaaloissa yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Yksikkö pystyy hyvin kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa sekä toiminnan laadun, että tehokkuuden suhteen. 2.5 Toteuttamisaikataulutavoite Vatsakeskuksen rakentamisella on edellä esitettyjen perusteiden vuoksi kiire. Tilojen suunnittelu on alkanut ja jatkuu keväälle Tilojen remontointi voidaan aloittaa syksyllä 2015 kirurgian poliklinikan siirtyessä pois nykyisistä tiloista. Koska mahasuolikanavan tähystystoimintaa ei voida keskeyttää remontin ajaksi haetaan väistötiloja rakentamisen ajaksi ja remontti joudutaan ainakin osittain toteuttamaan vaiheittain.
8 8 (8) 3 TOIMINTAVAIHTOEHDOT/TOIMINTAYMPÄRISTÖVAIHTOEHDOT 3.1 Toimintavaihtoehtojen analysointi/ työyksikön arvio hankkeen tarpeellisuudesta Vatsakeskuksen sijoituspaikan suhteen on varsin perusteellisesti vuoden 2014 aikana käyty läpi useita eri vaihtoehtoja (nykyinen sispkl =1C, 1A, 1B), jotka eivät ole joko matalan kerroskorkeutensa, tilojen koon tai muiden seikkojen vuoksi soveltuneet tähystystoimintaan. Tilojen tulisi olla lähellä päivystyksen, osastojen, röntgenin ja teho-osaston tiloja. Tehtyjen selvitysten perusteella päädytään esittämään vatsakeskukselle uudistilat J2-hankkeen yhteyteen. Vaaditaan merkittävää tilojen uudelleen järjestelyä/remontointia, jotta päästään edellä esitettyihin laatua kohentaviin ja toimintaa tehostaviin ratkaisuihin. Ilman remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä SOTE ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä. Suunnitellulla vatsakeskuksen toiminnalla voidaan remontin jälkeen saavuttaa merkittäviä laadullisia ja toiminnallisia etuja, jotka tehostuneen henkilökunnan ja endoskopia välineistön käytön myötä parantavat myös kustannustehokkuutta. 4 YHTEENVETO HANKKEEN KUSTANNUSHYÖDYISTÄ Kohdassa 1.4. on tarkemmin eritelty korjausrakennushankkeen hyödyt. Osa niistä liittyy laadun paranemiseen, mutta merkittävä osa on tilojen mahdollistamien toiminnan muutosten myötä tapahtuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Hoitohenkilökunnan työpanoksen tehostuneen käytön myötä voidaan nykyisellä henkilöstöllä tehdä aiempaa enemmän suoritteita ja siirtää osa nyt osastohoitoa vaativista toimenpiteistä polikliinisiksi ja vähentää siten vuodeosastokuormitusta. Toiminnan muutoksilla arvioidaan nykytoimintaan verrattuna säästää n. 1-2 sairaanhoitajan työpanos (vuosikustannukset Eur). Osastoseurantaa nyt vaatia toimenpiteitä voidaan uusien tilojen valmistuttua siirtää polikliinisiksi niin, että voidaan säästää hoitopäivää vuosittain (kustannusvaikutus n Eur/v). Merkittävää on rakennushankkeen myötä tapahtuva varautuminen SOTE-uudistuksen väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin. Nykyisin Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa tehdään niiden omana toimintana vuosittain n mahasuolikanavan tähystystä. Endoskopiatoiminnan keskittämisellä saadaan ainakin Joensuun lähialueella merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston sekä niiden huoltoon, toimenpiteisiin ja niiden dokumentointiin tarvittavien oheislaitteiden käyttöasteen merkittävä paraneminen sekä yhteishankintojen edut. Välittömän konsultaatiomahdollisuuden vuoksi keskittäminen poistaisi useiden vuosittaisten uudestaan tehtävien tutkimusten/toimenpiteiden tarpeen. Näiden kustannusvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa hankalaa, mutta pidemmällä aikajänteellä voidaan arvioida niiden olevan ainakin kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla.
9 9 (8) Korjausrakentaminen mahdollistaa lähivuosina toiminnan laajentamisen ja tekee mahdolliseksi laadukkaan ja tehokkaan vatsasairauksien keskitetyn hoidon aina ensivuosikymmenen lopulle saakka. Tähän saakka PKKS:ssa on tehty runsaasti vaativia endoskopiatoimenpiteitä ja potilaita ei juuri lainkaan ole ollut tarvetta lähettää KYS:an endoskopioita varten. Näissä toimenpiteissä välineistö ja potilaiden oheislääkitys edellyttävät asianmukaisia endoskopiatiloja, joiden puuttuessa ostopalvelutoiminta jatkossa lisääntyy aiheuttaen merkittäviä (luokkaa kymmeniä tuhansia eur/v) kustannuksia. Kustannushyötyjä pohdittaessa tulee myös huomioida nykyisen, leikkaussalitoimintaan (ei tähystyksiin) alunperin rakennetun, tähystysyksikön 20 vuoden ikä ja sen lähivuosien aikana joka tapauksessa väistämättä realisoituva korjaustarve.
Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA
Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito
LisätiedotRaision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin
LisätiedotVATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA
VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA Tilatoimikunta 15.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotHAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.
Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)
LisätiedotOlkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa
Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset
LisätiedotTulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat
Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotLEIKO Leikkaukseen kotoa kulma
LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170
LisätiedotKliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit
Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut
LisätiedotSeinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö
Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotLähtötilanne. Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely
Vatsakeskus-OYS-alueen vatsapotilaiden tutkimuksen ja hoidon uudelleen järjestely Olli-Pekka Koivurova Hall.ayl OYS Medisiininen tulosalue Vatsakeskus/Gastro Center Lähtötilanne Oulun kaupungilla ja OYS:lla
LisätiedotKESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS
A N E S T E S I A H O I TA JA N T Y Ö K E S K I SUOMEN KESKUSSAIRAALASSA Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS T YÖPISTEET v Leikkaussalit (3 leikkausosastoa) v Kiertohoitajuus v Heräämöt x 3 v Silmäyksikkö
LisätiedotMITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?
MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotLapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta
Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi
LisätiedotToiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016
Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotPäivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus
1 Päivystyspalvelujen ja sairaalaverkon uudistus Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan osana sote-uudistusta. Ihmisille tarjotaan jatkossakin palveluita monin
LisätiedotItä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen
Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotAvohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä
Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi
LisätiedotMILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?
MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen
LisätiedotKeskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.
Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat
LisätiedotPäivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys
Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen
LisätiedotPalliatiivinen yksikkö
Palliatiivinen yksikkö Suunnittelutyöryhmän esittämä toimintamalli 18.10.2012 Eeva Rahko Työryhmä Tuomas Holma, el Päivi Lavander, yh Janne Liisanantti, el Eeva Rahko, el Juha Saarnio, oyl Anne Sivonen,
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotMITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?
MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,
LisätiedotTampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP
Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 88. Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi
18.09.2013 Sivu 1 / 1 3920/02.07.00/2013 88 Laboratorio- ja kuvantamistoimintojen sijoittaminen Omenatorille Valmistelijat / lisätiedot: Aila Pohjanpalo, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotTULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP
TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.
LisätiedotEnsihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011
Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotKoulutus koostuu varsinaisesta lastentautialan koulutuksesta ja lasten gastroenterologian erikoiskoulutuksesta.
Päivitetty 12.5.2015 TDKN E 2 a Lasten gastroenterologian koulutusohjelma Helsingin yliopisto/ Lastenklinikka, HYKS Johdanto Koulutusohjelma on ESPGHANin(European Society of Paediatric Gastroenterology,
LisätiedotValtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä
LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotOmaishoitajuus erikoissairaanhoidossa
Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015
LisätiedotKetjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...
LisätiedotMini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto
Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotVäitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)
1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotTYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA
TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus
LisätiedotPorin perusturvan mobiilitoiminta
Porin perusturvan mobiilitoiminta YL Katriina Lähteenmäki Akuuttilääketieteen el Yleislääketieteen el Ensihoitolääketieteen erityispätevyys Päivystyslääketieteen erityispätevyys Porin perusturvan yhteistoiminta-alue
LisätiedotLeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj
LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT
1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen (22.1.2018) mukaisesti 1 - Keskeisimmät muutokset lausuntokierroksen jälkeen Sote-keskuksen erikoisalojen mukaiset konsultaatio- ja vastaanottopalvelut
LisätiedotLausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:
Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin
LisätiedotKansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta
Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016
LisätiedotPOTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?
POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja
LisätiedotLasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa. Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja
Lasten sairaanhoito nyt ja tulevaisuudessa Heikki Lukkarinen, ylilääkäri, toimialuejohtaja Lasten ja nuorten klinikka tänään Tarjoamme palveluita viidellä eri vastuualueella: Lasten ja nuorten veri- ja
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...
LisätiedotPalliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa
Palliatiivisen - eli oirehoidon järjestäminen PPSHP:ssa Juha Saarnio gastrokirurgi, osastonylilääkäri palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OpTA 13.06.2013 OYS Palliatiivinen hoito: vuorovaikutustaitoja
LisätiedotPohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä. Viite (314/06.00.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 8/2017 1 (1) 107 219/00.04.01/2017 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kannanotto Ylä-Savon SOTEn pyyntöön koskien leikkaustoiminnan ja päivystyksen järjestelyjä
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI
SAIRAANHOITAJIEN KOKEMUKSIA SYÖPÄPOTILAAN KIVUNHOIDON ONGELMATILANTEISTA JA NIIHIN LIITTYVÄSTÄ KONSULTAATIOSTA ANU KURKI OPINNÄYTETYÖ laadullisena tutkimuksena toteutettu opinnäytetyö aineisto hankittiin
LisätiedotEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä HYVÄ POTKU LOPPURAPORTTI LUUMÄEN TERVEYSASEMALLA 2015 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä Luumäen terveysasemasta 2. Mukaan Hyvä Potku hankkeeseen
LisätiedotSaattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle
Saattohoito PPSHP:ssa STM:n tavoitteiden tasolle Kytke-hankkeen toimintamallit ja OYS:n palliatiivisen yksikön suunnittelu Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen
LisätiedotEtelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö
Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut
LisätiedotOperatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja
Operatiivisen hoidon tulosalue kir.yl/ taj. Kyösti Haataja TULOSYKSIKÖT MEDISIININEN HOITO sisätaudit ja ihotaudit OPERATIIVINEN HOITO SAIRAANHOID.PALVELUT kirurgia patologia keuhkosairaudet neurologia
LisätiedotTulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo
Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu
LisätiedotPerusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011
Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus
Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esityksen (HE 16/2018) mukaisesti 1 - Keskeiset muutokset verrattuna aiempaan hallituksen esitykseen (HE 47/2017) Maakunnan ei ole pakko yhtiöittää omia sote-keskuksia
LisätiedotKiertävän erikoistuvan lääkärin opas
Päivitetty 2/2016 Kiertävän erikoistuvan lääkärin opas HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydän- ja rintaelinkirurgian jakso Meilahden sairaala 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. Sydänkirurgian linja ja Yleisthoraxkirurgian
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotMedisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari
Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,
Lisätiedot40 vuotta potilaan parhaaksi
40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.
LisätiedotKSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset. Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
KSSHP:n toiminnallinen tilannekuva ja suunnitteilla olevat merkittävät muutokset Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Lastenpsykiatria Vuodeosastohoito siirtynyt
LisätiedotValinnanvapaudesta SOTEMAKU ohjausryhmä
Valinnanvapaudesta 19.10.2017 SOTEMAKU ohjausryhmä 27.10.2017 Valinnanvapausehdotuksesta 1 Sosiaali- ja terveyskeskuksen repertuaari / suoran valinnan palvelut ( 18) Terveysneuvonta, hoitajan ja lääkärin
LisätiedotVakanssinumero 45 30.6.2009
Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero
LisätiedotLähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken
Lähete/palautejärjestelmä on vuorovaikutteista hoitoprosessinohjausta eri terveydenhuollontoimijoiden kesken Petri Turtiainen Toimitusjohtaja Doctorex Oy Terveydenhuollon ongelmat ovat ympäri maailman
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotSairaala Sinua varten
Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma
LisätiedotHenkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa
Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun
LisätiedotHospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila. Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen
HospiTool - Käyttäjälähtöinen sairaalatila Lehdistötilaisuus 9.6.2009 Erikoistutkija Esa Nykänen Hospitool-visio Tavoitteena sairaalatilojen vaatimustenmukaisuuden hallinnan kehittäminen. Käyttäjien osallistuminen
LisätiedotMitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?
Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta
LisätiedotHoitotyön katsaus. Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja
Hoitotyön katsaus Hallituksen seminaari 26.-27.2.2015 Merja Miettinen hallintoylihoitaja Kirsi Leivonen pa-ylihoitaja Arja Sistonen pa-ylihoitaja 16.2.2015 1 Esityksen sisältö Hoitotyön palveluyksikön
LisätiedotSyöpätautien poliklinikalle tulevan opas
Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satasairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 2/19 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla... 4 Yleistä
LisätiedotÄänekosken terveyskeskus. Ylilääkäri Keijo Lukkarinen
Äänekosken terveyskeskus Ylilääkäri Keijo Lukkarinen Shp:n talousarvio 2018 Shp:n talousarviossa on Äänekosken osuus 22,425 miljoonaa euroa ( + 2,2 % verrattuna vuoden 2017 ennusteeseen) Kaupungin raami
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009
Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotHYKS alueen saattohoitotyöryhmän 12.10.2011
HYKS alueen saattohoitotyöryhmän muistio 12.10.2011 Tiina Saarto, pj. HYKSSyöpätautien Syöpätautien klinikan vt. ylilääkäri, Tampereen yliopiston vt. palliatiivisen lääketieteen professori Työryhmän asettaminen
LisätiedotSiilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5
Siilinjärven ympäristöterveyspalvelut YTLTK 26.3.2014 liite 5 Juankosken, Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven ja Tuusniemen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue ja Kuopion
LisätiedotHANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN A-I SOVELTUVUUSARVIO SOVELTUVUUSARVION PERUSTELUJA
Ramboll CM Oy Päiväys 7.6.2017 Reijo Lyytikäinen Puh. 050 571 4995 reijo.lyytikainen@ramboll.fi Ylä-Savon Sote Kuntayhtymä Terveyskampus Vaihe 2, Hankesuunnitelma HANKESUUNNITELMASSA ESITETTYJEN SIJOITUSVAIHTOEHTOJEN
LisätiedotUusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N
Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotSaattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön
Saattohoitoprosessi -tavoitteista käytäntöön Eeva Rahko LT, syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys OYS, Syövänhoidon vastuualue Saattohoidon kehittäminen
LisätiedotHelsingin kaupunki 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto 21.11.2013
Helsingin kaupunki 1 (5) Kaupunginhallitus PL 1 00099 HELSINGIN KAUPUNKI n esitys kaupunginhallitukselle uusista viroista ja virkanimikkeistä 1.1.2014 lukien HEL 2013-013716 T 01 01 00 esittää, että kaupunginhallitus
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen
16.12.2008 Dnro 3602/4/07 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen OIKEUS HYVÄÄN HOITOON JA SAIRAANHOITOPIIRIN TIEDOTTAMISVELVOLLISUUS
LisätiedotLastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010
Lastenreumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Kelan yhteistyökokous 7.9.2010 Eija Piippo-Savolainen LT, erl KYS/ lastenreumapkl Lastenreuman esiintyvyys Suomessa: n. 2 400 lastenreumaa sairastavaa lasta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotMuutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015
Hallitus 91 06.05.2015 Muutokset ja toiminnan rajaukset Kainuun soten palvelupisteissä kesällä 2015 H 91 1. Terveyden ja sairaudenhoitopalvelut Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoito:
LisätiedotALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA
ALARAAJAPOTILAS VUODEOSASTOLLA Sh Eija Ringvall Tules/Artro Tyks Kirurginen sairaala Alaraajapotilaan ortopedinen hoito -koulutus Kevät 2015 Artro-prosessin vuodeosasto 23 vuodepaikkaa Viikko-osasto, auki
Lisätiedot