SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ"

Transkriptio

1 Yhtymähallitus Tilatoimikunta SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ HANKESUUNNITELMA

2 TIIVISTELMÄ Viimeisen vuosikymmenen aikana kardiologian poliklinikkakäynnit, tahdistimen asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat lisääntyneet. Lisäksi viime vuosina uusina toimintoina ovat tulleet vajaatoimintatahdistimen asentaminen ja sydämen CT- ja magneettikuvantamiset. Nykyiset sydäntoimenpidetilat eivät enää vastaa lisääntyneisiin ja muuttuneisiin tilatarpeisiin. Tilojen hajallaan olo röntgenissä (E-talo P. kerros) ja leikkausosastolla (E-talo 2. kerros) vaikeuttaa sujuvaa työskentelyä, aiheuttaa runsaasti työajankäyttöön liittyvää ylimääräistä suunnittelua ja kustannuksia muun muassa potilaiden ja henkilökunnan jatkuvan liikkumisen myötä yksiköiden välillä. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi uudet tilat sydäntoimenpideyksikölle 3B:lle, jolloin kaikki sydäntoimenpiteet saadaan keskitettyä nykyisen 3A vuodeosaston (A-siipi 3. kerros) ja sydänvalvonnan (I-siipi 3. kerros) välittömään läheisyyteen. Valmistuttuaan 3B:lle sydäntoimenpideyksikkö on osa sydänkeskusta. Sydänkeskus sisältää kardiologiset toimenpidehoidot, vuodeosastohoidon ja poliklinikan. Sydänkeskuksen myötä toiminta tulee muuttumaan polikliiniseksi samalla periaatteella kuin kirurgialla leikkaukset ovat päiväleikkauksia. Iso osa varjoainekuvauksista voidaan tehdä potilaille polikliinisesti ja samalla voidaan aloittaa polikliiniset pallolaajennus- ja tahdistimen asentamiset. Tämä tarkoittaa sitä, että potilaat tulevat kotoa toimenpiteeseen ja kotiutuvat toimenpiteen jälkeen samana päivänä. Näin uudenlainen polikliininen toiminta parantaa merkittävästi tuottavuutta muun muassa siten, että merkittävä määrä vuodeosastohoitoa jää kokonaan pois. Nykyisin potilaat joutuvat odottamaan sydämen varjoainekuvausta osastoilla röntgenin angiosalin ruuhkan takia useitakin päiviä. Samalla lailla useat potilaat odottavat tahdistimen asentamista. Kaksi salia mahdollistavat jatkossa arkipäivisin tahdistinten laitot. Nyt toimintaa yhdessä angiosalissa röntgenissä on liikaa ja tahdistimet laitetaan leikkaussalissa. Varjoainekuvauksiin on jonoja. On arvioitu, että tulevaisuudessa potilaiden lukumäärä tulee vielä jonkin verran lisääntymään. Uudentyyppinen toiminta kahdessa uudessa koronaariangiosalissa auttaa kardiologisen toiminnan tuottavuuden parantamista. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Sydäntoimenpideyksikön tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sydänsairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Tämän vuoksi muun muassa kahden angiosalin tarve on perusteltua. Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella osastolle 3B turvataan sydänpotilaiden toimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle saakka. Hankkeen aikataulu; Tarveselvitys ja hankesuunnittelu v loppu 2014, rakennussuunnittelu kevätkesä 2015, rakentaminen syksy 2015 kesä 2016, käyttöönotto loppuvuodesta Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat noin 1,5 milj. euroa. 1

3 Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Nykyiset toiminnot ja tilat Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Nykyisen hajautetun kardiologisen toiminnan ongelmat Keskitetyn kardiologisen toiminnan edut Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TULEVAT TOIMINNOT, HENKILÖSTÖ JA TILAT Henkilöstö Tilasuunnittelu ja tilatarpeet HANKKEEN TOTEUTUS Rakennuspaikka ja laajuustiedot LVIA-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Rakennusautomaatio Sairaalakaasujärjestelmä Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Sähköverkot Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Valaistus Atk-verkko ja puhelinliikenne Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät Muut informaatiojärjestelmät Automaattinen paloilmoitin Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Tekninen kulunvalvonta

4 4.4 Kiinteät sairaalalaitteet ja irtaimisto Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen aikataulu LIITTEET Liite 1. Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma. Liite 2. Luonnospiirustus 3B. Liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu Liite 4. Hankkeen projektiorganisaatio. Liite 5. Tavoitehintalaskelma. 3

5 1 JOHDANTO Kardiologia on sydämen ja verenkiertoelimistön toimintaa ja sairauksia tutkiva lääketieteen ala. Kardiologia on keskeinen erikoisala Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymässä (PKSSK). Sydänpotilaita hoidetaan monessa eri paikassa alkaen ensihoidosta päivystykseen, sydänvalvonnassa, kardiologian ja sisätautien vuodeosastoilla ja teho-osastolla. Kardiologisia tutkimuksia ja hoitoja tehdään edellä mainittujen hoitopaikkojen lisäksi kardiologian poliklinikalla, röntgenissä, leikkaussalissa ja kliinisen fysiologian osastolla. Viimeisen vuosikymmenen aikana kardiologian poliklinikkakäynnit, tahdistimen asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat lisääntyneet. Viime vuosina uusina toimintoina ovat tulleet vajaatoimintatahdistimen asentaminen ja sydämen CT- ja magneettikuvantaminen. Vaikeiden sydänpotilaiden hoito on siirtynyt yliopistosairaalasta keskussairaalaan. Tällä hetkellä yliopistosairaalasta ostetaan vain sydänkirurgiset leikkaukset, elektrofysiologiset tutkimukset, erittäin monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen hoito ja sydämensiirrot. Näiden osuus on alle 10 % kaikista kardiologisista vaativista tutkimuksista. Kaikki muu hoidetaan Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Sydänpotilaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan jo lähivuosina, kun väestö vanhenee ja suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa tahdistimen asennus tai sepelvaltimoiden varjokuvaus on tarpeen. Yli 65-vuotiaita oli vuonna ,5 % väestöstä, ja heitä ennustetaan olevan 23 % vuonna 2020 ja 26 % vuonna Pohjois-Karjalan alueella tulee olemaan vuonna 2030 yli iäkästä henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. Keskeinen kansansairaus, sepelvaltimotauti, ja tahdistinhoidon tarve painottuu myöhäisempiin ikäluokkiin. Väestön ikääntyminen muodostaa erityisen haasteen sydänpotilaita hoitaville yksiköille. Osalle potilaista tehdään parantuneen elinajan ennusteen takia jo nyt useita sydäntoimenpiteitä elämän aikana. Kardiologiset hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa kardiologinen toiminta on lisääntynyt, mutta valitettavasti toiminta on nykyisin hajautunut ympäri sairaalaa. Tulevaisuudessa sydänpotilaiden hoito tulee kehittymään enemmän avohoitotyyppiseksi. Monet toimenpiteet (pallolaajennus ja tahdistimen asennus) voidaan tehdä päiväkäynnillä. Potilaita voidaan tarvittaessa seurata yksikön sisällä päiväosasto tyyppisesti. Kardiologinen päiväosasto varjoainekuvaus ja -tahdistinpotilaille vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta näille elektiivisille sydänpotilaille. Nykyinen röntgenosaston sepelvaltimoiden varjoainekuvaussali on rakennettu v. 2006, ja tulee käyttöikänsä päähän 1-2v kuluessa. Tahdistimien asennukseen käytettävä C-kaarilaite on hankittu v. 2000, ja on myös tulossa käyttöikänsä päähän. Viimeisessä Säteilyturvakeskuksen 4

6 tarkastuksessa keväällä 2014 tämä laite suositeltiin uudistettavaksi potilaiden ja henkilökunnan saaman suuren säderasituksen takia. Molempien laitteiden välttämättömän uudistamistarpeen takia on otollinen hetki järjestää koko toimenpidekardiologinen toiminta uudelleen entistä tehokkaammaksi. Sydäntoimenpideyksikön varjoainekuvaussalit (angiosalit) 1 ja 2 varustetaan uudenaikaisille koronaariangiografialaitteistoilla, jotka soveltuvat sekä pallolaajennustoimintaan että tahdistinten asennuksiin. Toimintojen keskittäminen yhteen tuo etuja hoitoprosessiin, toiminnan laatuun ja kustannustehokkuuteen niin, että toiminnan jatkaminen nykyisissä hajautetuissa tiloissa ei ole enää perusteltavissa. Toimiva sydänkeskus tulee jatkossa olemaan myös merkittävä kardiologien ja sydänhoitajien koulutuspaikka Itä-Suomessa, mikä takaa toiminnan jatkuvuuden myös tulevaisuudessa. 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnittelu käynnistettiin vuoden 2013 lopussa. Toiminnallisen suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana on toiminut osastonylilääkäri Tuomas Rissanen ja hankkeen suunnittelukoordinaattorina Menna Kärnä. Hankesuunnitelmatyön yhteydessä on Tuomas Rissasen vetämä työryhmä laatinut sydäntoimenpideyksikön toiminnallisen suunnitelman (ks. liite 1), jossa on kuvattu tulevaisuuden toiminnan lisäksi tilatarpeet. Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty luonnospiirustukset (ks. liite 2) arkkitehti Rami Kolehmaisen (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen) toimesta. Hankesuunnitelmaluonnoksissa on selvitetty hankkeen sopimista nykyiseen rakennusmassaan talo B / 3. kerros, sen taloteknisiä ratkaisuja, liikenne- ja huoltoyhteyksiä sekä toimintayksiköiden tavoitteellisia keskinäisiä yhteyksiä. Taloteknisiä ratkaisuja on selvitetty Granlund Oy:n toimesta. Hankesuunnitelmaluonnosten ja -selvitysten mukaan sydäntoimenpideyksikön sijoittaminen talo B:n 3. kerrokseen on toiminnallisesti ja teknisesti mahdollista. Toiminnallisessa suunnitelmassa ehdotetaan perustettavaksi sydäntoimenpideyksikkö 3B:lle, jossa kaikki sydäntoimenpiteet keskitetään nykyisen vuodeosaston (A-siipi 3. kerros) ja sydänvalvonnan (I-siipi 3. kerros) välittömään läheisyyteen. 5

7 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat Pohjois-Karjalan keskussairaalassa sydänpotilaan tehokkaan hoidon haittana on osin hajautunut toimintaympäristö ja osin erikoislääkärivaje. Nykyinen kardiologian toimintaympäristö on vuosikymmenien aikana muotoutunut sydänosastolle (talo A/3. kerros), poliklinikalle (talo C/1. kerros), röntgenin (talo J1 ja E/P.kerros) tiloihin ja leikkaussaliin (talo E/2. kerros). Tilaratkaisut on tehty sen hetkisen tilanteen mukaan, mutta neljässä tai viidessä eri paikassa toiminen hajauttaa ja hankaloittaa kardiologista toimintaa. Vuonna 2013 tehtiin 1400 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 606 pallolaajennusta, mikä on eniten kaikista keskussairaaloista (Taulukko 1. Invasiivisen kardiologian ja tahdistimien asentamisen toimintaluvut vuodesta 2000 lähtien ja näiden arvio vuonna 2020). Nämä toimintaluvut ovat myös yhtä angiosalia kohti suurimmat koko maassa. Tänä vuonna pallolaajennuksia tulee jälleen uusi ennätys eli noin 750. Toimintaluvut ovat siten kasvaneet 10-20% vuodessa, eikä niitä ole enää mahdollista lisätä nykyisessä toimintaympäristössä. Väestöpohjaltaan vastaavissa keskussairaaloissa (Jyväskylä, Pori ja Vaasa) on käytössä kaksi varjoainekuvaussalia. Virka-ajan ulkopuoliset akuutit ST-nousuinfarktit (n /vuosi) on hoidettu kahden vuoden ajan lähes yksinomaan välittömällä pallolaajennuksella vuorokauden ajasta riippumatta. Vuonna 2013 aloitettiin vajaatoimintatahdistimen asentaminen röntgenin radiologien perifeerisessä varjoainekuvaussalissa ja nämä toimintaluvut ovat myös suurimmat kaikista keskussairaaloista. Sydänpotilaiden hoitoon tarvitaan pikaisesti sydäntoimenpideyksikkö, jossa on kaksi varjoainekuvaussalia, jotta potilaiden turvallinen ja tehokas hoito voidaan varmistaa myös tulevaisuudessa. Merkittävä seikka on sekin, että yhden sepelvaltimovarjoainekuvaussalin sairaala on erittäin haavoittuvainen esimerkiksi laitevialle, jolloin akuuttien sydäninfarktipotilaiden pallolaajennus ei sairaalassa onnistu. 6

8 Taulukko 1. Invasiivisen kardiologian ja tahdistimien asentamisen toimintaluvut vuodesta 2000 lähtien ja näiden arvio vuonna Toimintaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen aika. Kardiologian toimintaympäristö ei ole sen sijaan muuttunut v jälkeen. 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Nykyisen hajautetun kardiologisen toiminnan ongelmat 1. Nykyisen angiosalin kapasiteetti ei tule riittämään edes vuoden 2014 tarpeeseen, vaan joudutaan todennäköisesti tekemään lisätöitä tai ostamaan toimenpiteitä muista sairaaloista. Ongelma pahenee lähivuosien aikana, jos kapasiteettia ei lisätä. 2. Jatkuva tavaroiden siirtely. Kardiologinen tiimi joutuu siirtelemään sydämen ultraäänilaitteita, tahdistimen asennustarvikkeita (mukaan lukien sydänvalvonnan C-kaari) sydänosaston, röntgenin ja leikkaussalin välillä. Laitteiden siirtely altistaa sen rikkoutumiselle. 3. Keskinäinen konsultointi, tiimityö ja erikoistuvien lääkäreiden kouluttamisen vaikeutuu toimipisteiden sijaitessa ympäri sairaalaa. 4. Pitkä kuljetusmatka sydänvalvonnasta ja sydänosastolta röntgeniin johtaa pitkittyneisiin potilasvaihtoihin ja jo ennestään ylikuormitetun angiosalin joutokäyntiin sekä hoitajien työajan kulumiseen potilaan kuljettamiseen. Suurin osa angiografiaan tulevista potilaista tulee sydänvalvonnasta ja osastolta ja vain pieni osa virka-ajan potilaista tulee päivystyksestä. 5. Toiminnan suunnittelu on vaikeaa erityisesti vajaatoimintatahdistimien osalta, koska tahdistintiimi (2 erikoislääkäriä ja 2 sairaanhoitajaa) ei tiedä ennen toimenpidepäivää, onko röntgenin angiosali koko päivän tiimin käytössä vai ei. Kiireellinen radiologinen angiotoiminta salissa saattaa peruuttaa elektiiviset vajaatoimintatahdistinasennukset salissa, jolloin tiimin työpanos menee hukkaan. 7

9 6. Nykyisen angiosalin mittauslaitteisto ei mahdollista sydämen oikean puolen katetrisaatiota (mm. minuuttivirtauksen määritys) vaan se täytyy tehdä sydänvalvonnan toimenpidehuoneessa eri istunnossa. 7. Tavallinen tahdistin joudutaan asentamaan leikkaussalissa heikkolaatuisen sydänvalvonnan C-kaaren avulla, mikä saattaa vaarantaa potilasturvallisuuden erityisesti vaativissa johdonkorjaustoimenpiteissä. 8. Yksi angiosali on haavoittuvainen laitevialle, jolloin sydäninfarktipotilaiden hoito vaarantuu Keskitetyn kardiologisen toiminnan edut 1. Sydänpotilas voidaan tutkia ja hoitaa tehokkaasti yhdellä päiväkäynnillä (mm. varjoainekuvaus, pallolaajennus, sydämen ultraääni ja tahdistimen asennus). 2. Erikoislääkärien on helppo konsultoida toisiaan ja erikoistuvien lääkäreiden koulutus paranee, kun toiminnot ovat lähekkäin. 3. Työvoiman käytön tehostuminen: sydänosaston ja -valvonnan hoitajaresurssia voidaan helpommin käyttää sydäntoimenpideyksikössä mm. päivystystoimenpiteissä, koska toimenpideyksikkö on hyvin lähellä sydänosastoa. 4. Potilaan kuljetusmatka toimenpiteisiin lyhenee merkittävästi tai jää kokonaan pois (sydäntoimenpideyksikön valvontahuoneen polikliiniset potilaat). Potilaskuljettajia ei enää tarvita. 5. Vältytään siltä, että potilas joutuu odottamaan jopa useita päiviä kiireellistä varjoainekuvausta tai tahdistimen asennusta sydänosastolla. 6. Keskittämisen takia tarvitaan vähemmän siirreltävää laitteistoa ja tavaroita kuten sydämen ultraäänilaitteita ja tahdistintarvikkeita. 7. Kardiologinen päiväosasto varjoainekuvaus ja -tahdistinpotilaille vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta näille potilaille. 8. Yhteistyö muiden sairaanhoitopiirien kanssa vaativien sydänpotilaiden hoitamiseksi tulee tarvittaessa mahdolliseksi. 9. Pohjois-Karjalan keskussairaalasta tulee houkutteleva työpaikka kardiologian osaajille, mikä auttaa helpottamaan erikoislääkärivajetta. 10. Hallinnon yksinkertaistuminen; sydänpotilaiden hoito järjestetään yhden toimijan eli sydänkeskuksen toimesta (vrt. aiemmin sisätautien klinikka, röntgen, leikkausosasto). 11. Toimenpideyksikköön rakennetaan varalle kolmas toimenpidehuone, joka voidaan myöhemmin ottaa nopealla aikataululla käyttöön tahdistimien asennuksia varten. Alkuvaiheessa tila voi toimia varastohuoneena. 8

10 12. Osa lääketieteen opetuksesta siirtyy Kuopiosta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan v Toimenpideyksikköön suunnillaan opiskelijoita varten tutkimushuone. 13. Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella osastolle 3B turvataan sydänpotilaiden toimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Hankkeen tavoitteena on kehittää mahdollisimman kustannustehokas tapa tuottaa korkealaatuisia kardiologisia terveydenhuollon palveluita Pohjois-Karjalan asukkaille pitkälle tulevaisuuteen. Asiakkaiden muuttuneet tarpeet, kuten ikärakenteen muutos, lisääntyvät vaatimukset ja kasvavat potilasmäärät luovat palvelutarpeen kasvua ja asettavat uusia vaatimuksia toiminnalle. Tulevaisuudessa hoitomenetelmät ja tekniikka kehittyvät ja myös hoitoprosesseja on tarkasteltava uudelleen. Hankesuunnitelman tavoite edellyttää nykyisten toimintaprosessien muuttamista, mikä ei ole mahdollista ilman uusia tilaratkaisuja. Tarkoituksena on kehittää uusi toiminnallinen kokonaisuus, joka mahdollistaa prosessilähtöisyyden, potilaslähtöisyyden ja kustannustehokkuuden toteutumisen käytännössä. Uudet tilat tukevat potilasta ja toimintaa, jolloin organisaatiolla on mahdollisuus tuottaa parhaat palvelut oikeaan aikaan. Sydäntoimenpideyksikön perustamisella ensinnäkin mahdollistetaan riittävä kardiologinen hoito alati kasvavalle potilasmäärälle ilman, että palveluja joudutaan ostamaan muualta. Toimenpideyksikkö myös tehostaa merkittävästi nykyistä osin tehotonta, hajautettua ja vanhanaikaista toimintaa. Hanke on siksi hyvin linjassa PKKS:n tuottavauusohjelman kanssa. Jo nykyisten toimintalukujen perusteella (kts. taulukko 1 s. 7 ja liite 1 Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma) toimenpideyksikköön suunniteltaviin saleihin tulee 100 % käyttöaste virka-aikana ja lisäksi on huomioitava, että toimenpidemäärät ovat viime vuosina kasvaneet noin %:n vuosivauhdilla. Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen on tällä hetkellä jonossa noin 150 potilasta ja jono tulee ensi vuonna pidentymään sekä salikapasiteetin että erikoislääkärivajeen takia. Jo nyt olisi tarvetta tehdä entistä enemmän vaativia pallolaajennustoimenpiteitä, mutta nykyinen niukka salikapasiteetti ei mahdollista tätä. Tähystyksellä tehtävät sydänläppätoimenpiteet on jo aloitettu Suomessa keskussairaalatasolla ja ne yleistyvät 2020-luvulle tultaessa keskussairaaloissa. Nykyinen hintataso huomioiden nämäkin toimenpiteet voidaan tehdä keskussairaalassa yliopistosairaaloita edullisemmin. Sydäntoimenpideyksikön myötä toiminta tulee muuttumaan entistä enemmän polikliiniseksi. Nykyistä suurempi osa varjoainekuvauksista ja tahdistimen asennuksista voidaan tehdä päiväkäynnillä. Päivätoiminnan lisääntyminen parantaa merkittävästi tuottavuutta, koska osa vuo- 9

11 deosastohoidosta näiden potilaiden osalta vähenee. Toinen varjoainekuvaussali mahdollistaa tahdistimen asennuksen joka arkipäivä (nyt leikkaussalissa vain ma ja pe), mikä myös vähentää vuodeosastohoidon tarvetta. Usein myös kiireellistä varjoainekuvausta odottavat potilaat joutuvat odottamaan toimenpidettä jopa useita päiviä osastolla, mikä toisen salin myötä vähenee. Myös angiografiapotilaat joutuvat odottamaan useitakin päiviä osastolla angiosalin ruuhkan takia. Tällä hetkellä röntgenin koronaariangiossa tehdään keskimäärin 35 angiografiaa viikossa, joista 15 potilasta hoidetaan päivähuoneen kautta ja loput 20 potilasta kuljetetaan edestakaisin sydänvalvonnan/sydänosaston ja röntgenin välillä. Sairaanhoitajan työaikaa tämä vie arviolta viikossa n 7h (20 min per kuljetus, 20 kuljetusta). Tulevassa yksikössä on 8 päiväseurantapaikkaa, jolloin ainoastaan akuutit infarktipotilaat kuljetetaan läheiseltä sydänosastolta/valvonnasta (5 min per kuljetus) vapauttaen hoitajan työaikaa kuljettamiselta ydintehtävään eli potilaiden hoitamiseen. Mikäli sydäntoimenpideyksikköä ei syystä tai toisesta perustettaisi, kasvaisivat muista sairaaloista kuten KYS:stä ostettavien sydäntoimenpiteiden määrät merkittävästi, koska toimenpidemäärät ovat 10 %:n vuotuisessa kasvussa ja nykyisessä salissa toimintalukuja ei voida enää kasvattaa. Alla olevassa taulukossa 2. on vertailtu PKSSK:n ja KYS:n sydäntoimenpiteiden hinta-eroja. Pallolaajennus maksaa kunnalle PKSSK:ssa tehtynä euroa ja KYS:ssa tehtynä euroa (riippuu toimenpiteen vaikeusasteesta). Hintaero on kaksinkertainen. Akuutin infarktin pallolaajennus maksaa KYS:ssä keskimäärin Mikäli varjoainekuvaussalissa ei ole riittävästi kapasiteettia hoitaa useamman suonen pallolaajennuksia, joudutaan myös ohitusleikkauksia ostamaan enemmän KYS:stä (n vs. pallolaajennus ). Jos toimitila- ja kardiologivajeen takia esimerkiksi kolmasosa eli noin 250 pallolaajennusta joudutaan ostamaan KYS:sta, tulee nykylaskutuksen mukaan vuosittain tästä vuosittainen lisäkulu alueen kunnille. Vajaatoiminta- ja rytmihäiriötahdistimia asetetaan PKSSK:ssa n. 80 kpl vuodessa. Mikäli jouduttaisiin resurssipulan takia ostamaan kolmasosa edellä mainituista tahdistinasennuksista KYS:stä, aiheuttaisi nykyisillä hinnoilla noin vuosittaisen lisäkulun. Yhteenlaskettuna yhden kolmasosan sydäntoimenpiteistä ostaminen aiheuttaisi kunnille vuosittaisin lisäkustannuksen. Näiden laskelmien perusteella toimiva oma sydäntoimenpideyksikkö on vuositasolla erittäin kustannustehokasta toimintaa. Uusi toimenpideyksikkö mahdollistaisi tarvittaessa myös Itä- Savon sairaanhoitopiirin potilaille tehtävät pallolaajennus- ja tahdistinhoidot, josta tulisi sairaalalle tuloja. 10

12 Sydäntoimenpide PKKS KYS Sepelvaltimon pallolaajennus Komplisoituneen infarktin yhteydessä (ST-nousu) muu sairaalahoito Sydämen tahdistimen asentaminen Sydämen rytmihäiriötahdistimen asentaminen Taulukko 2. PKKS:n ja KYS Sydänkeskuksen sydäntoimenpiteiden hintaeroja. 2.5 Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin Itä-Suomen ERVA alueella näyttää olemassa olevan toiminnan perusteella muodostuvan kolmen suuren volyymin sydäntoimenpideyksikköä: Kuopion yliopistollinen sairaala ja Pohjois- Karjalan ja Keski-Suomen keskussairaalat. Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydäntoimenpideyksikössä voidaan tulevaisuudessa tehdä kaikki muut sydäntoimenpiteet paitsi avosydänleikkaukset, sydämensiirrot sekä elektrofysiologiset tutkimukset ja ablaatiohoidot. Itä-Suomen alueella Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden rooli vaativien sydänpotilaiden hoidossa on vielä auki, ja saattaa olla, että nämä sairaalat joutuvat tukeutumaan suhteessa enemmän kolmeen suurempaan keskukseen kuten PKSSK:aan. Suomessa PKSSK:n sydänkeskus tulee olemaan edelleen suurin tai yksi suurimmista sydäntoimenpiteitä tekevistä keskussairaaloiden yksiköistä. Tämän takia tehtävä tilaratkaisu on hyvin keskeinen Pohjois-Karjalan ja koko Itä- Suomen ERVA alueen sydänpotilaiden hoidossa. Potilaiden valinnanvapauden lisäännyttyä Pohjois-Karjalan alueen potilaat valitsevat hoitopaikakseen modernin ja laadukasta hoitoa tarjoavan PKSSK:n Sydänkeskuksen. Jos sydänkeskuksen suunnitelma ei onnistu, uhkana on, että jo osa nykytoiminnasta joudutaan siirtämään muualle. Tästä aiheutuu huomattavia toiminnallisia ongelmia kuten huomattavasti lisääntynyt akuuttien potilaiden sairaankuljetus ja elektiivisten potilaiden pidemmät matkat toiseen hoitoyksikköön. Tämän toiminnallisen ongelman lisäksi tulee huomattavia taloudellisia lisäkuluja (kts. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta). Lisäksi jo ennestään ylikuormitettuun yksikköön olisi vaikea rekrytoida kardiologeja ja osaavaa hoitohenkilökuntaa. 11

13 Pohjois-Karjalan keskussairaalan sydänkeskus tulee uuden sydäntoimenpideyksikön myötä säilyttämään asemansa yhtenä kolmesta suuresta KYS-Erva alueen kardiologian toimijasta KYS sydänkeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan ohella. Sote-uudistuksessa PKKS:n sydänkeskus säilyttää asemansa Pohjois-Karjalan sydänpotilaiden hoitopaikkana. 3 SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TULEVAT TOIMINNOT, HENKILÖSTÖ JA TI- LAT Nyt suunnitellussa sydäntoimenpideyksikössä tehdään potilaille varjoainetutkimuksia, pallolaajennuksia, sydämen ultraäänitutkimuksia ja asennetaan tahdistimia. Lisäksi yksikössä on toimenpidepotilaiden seurantaan 8-paikkainen päiväosasto. 3.1 Henkilöstö Erikoislääkäreitä kardiologiassa on tällä hetkellä 8 (kardiologeja tai kardiologiaan perehtynyttä erikoislääkäriä) ja 2 kardiologiaan erikoistuvaa lääkäriä. Kasvava hoidon tarve aiheuttaa kahden kardiologin lisätarpeen. Ulkopuolinen konsultoiva kardiologi lääkäri jää pois vuonna 2015, jolloin voidaan perustaa yksi kardiologian erikoislääkäri. Toinen virka on jo siirretty konservatiivisen klinikkaryhmän sisältä (pitkään vapaana ollut keuhkolääkärin virka). Hoitohenkilökunnan tarve lisääntyy, koska kahdessa salissa on toimintaa joka päivä. Salityöskentelyssä on kerrallaan 4 sairaanhoitajaa ja 2 röntgenhoitajaa. Polikliinisessa päiväosastotoiminnassa on 2 sairaanhoitajaa potilaiden vastaanottamiseen, valmisteluun, voinnin seurantaan ja kotiuttamiseen. Näin ollen virka-aikana yksikössä tulee työskentelemään kerrallaan 6 sairaanhoitajaa ja 2 röntgenhoitajaa. Henkilöstöresursseihin tarvitaan yhteensä 3 sairaanhoitajan lisäys nykyiseen toimintaan nähden. (liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014). Sydäntoimenpideyksikön suunnitellaan toimivan klo 7-17 välillä, jotta entistä useampi potilas voidaan hoitaa päiväkäynnillä. Virka-ajan ulkopuoliset akuutin ST-noususydäninfarktin pallolaajennukset (n. 100 per vuosi) ja väliaikaisten tahdistimien asennukset (n. 10) järjestetään hätätyöperiaatteella. Sydänvalvontaan tarvitaan yhden hoitajan lisämiehitys ilta - ja yövuoroihin, jolloin päivystysaikaiset toimenpiteisiin voidaan irrottaa sydänvalvonnasta yksi hoitaja ja kaksi muuta sekä toimenpidekardiologi kutsutaan hätätyöhön. Tämä henkilöstöresurssin lisäys sydänvalvontaan on joka tapauksessa tarpeen potilaiden vaikeahoitoisuuden takia. 12

14 Sydänosaston 3A:n ja sydäntoimenpideyksikön välinen henkilökunnan käyttö tehostuu, koska toimenpideyksikkö on osaston välittömässä läheisyydessä. Tämän vuoksi toimenpideyksikön potilaskuljettajan tarve poistuu. Vielä merkittävämpi asia on se, että sairaanhoitajien työaikaa kuluu huomattavasti vähemmän potilaiden siirtelyyn. Sydäntoimenpideyksikköön tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Toimenpideyksikköön tarvitaan kaksi laitoshuoltajaa ja yksi välinehuoltaja/logistikko. Välinehuoltajan/logistikon tehtävänä on tehdä angio- ja tahdistinvälinetilaukset, jolloin sairaanhoitajan työaikaa ei kulu välinetilauksiin. Nykyiseen resurssiin nähden tarvitaan sihteerin puolikas työpanos sekä välinehuoltajan/logistikon täysi työpanos (liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu 2014). 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet Sairaaloiden tilasuunnittelussa on siirrytty yksikkökeskeisestä suunnittelusta tarkastelemaan toimintoja kokonaisuuden kannalta potilas- ja prosessilähtöisesti. Valmistuttuaan 3B:lle sydäntoimenpideyksikkö on osa sydänkeskusta. Tämä tarkoittaa sitä, että sydänpotilaiden hoitoketju sujuvoituu. Sydäntoimenpidehoidot ja vuodeosastohoito sisältäen sydänvalvonnan sijaitsevat samassa kerroksessa toistensa välittömässä läheisyydessä ks. kuva 1. sydäntoimenpideyksikön sijaintivaatimus on, että se sijaitsee sydänosaston 3A välittömässä läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät logistiset edut. Taulukossa 2. esitellään sydäntoimenpideyksikön tilaohjelma. 13

15 SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ B-siipi SYDÄNVALVONTA I-siipi SYDÄNOSASTO A-siipi Kuva 1. Kerros 3 siivet A, B ja I. SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TILAOHJELMA HYÖ- TYNELIÖINÄ (hym²) TILA kpl m² Angio/koronaarisali Angio/koronaari/tahdistinsali Toimenpidesali 1 38 Valvomo salien väliin 1 16 Odotustila 1 5 Potilas inva-wc 1 5 Potilasvalvonta/päiväsairaala 1 94 Toimisto 1 33 Varasto 1 3 Taukotila/kokoushuone 1 28 Siivous/huoltotila 1 12 Echo/tutkimushuone 1 22 Lääkärin työhuone 1 12 Varasto 1 23 Sanelut/3 työpistettä 1 16 HK:n wc 2 3 Tekninen laitetila 1 12 Siivoustila 1 5,5 Taulukko 2. Sydäntoimenpideyksikön tilaohjelma. 14

16 4 HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen projektiorganisaatio esitellään liitteessä 4. Hankkeen toteutussuunnittelu tullaan toteuttamaan vuosisopimussuunnittelijoiden toimesta, jotka ovat olleet mukana jo tarve- ja hankesuunnitteluvaiheessa. Rakennusurakoitsijat tullaan kilpailuttamaan hankintalain edellyttämällä tavalla. 3B:llä sijaitsee nykyisin naistentautien poliklinikka ja toimistohuoneita. Naistentautien poliklinikalle saadaan toimivat tilat pienillä muutoksilla A-talon 9. kerroksesta. Kerroksessa toimii ns. talviosasto marraskuusta maaliskuun 2015 loppuun saakka. Tämän jälkeen voidaan kohteessa aloittaa rakennustyöt. 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot Tarve- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana sydäntoimenpideyksikölle on haettu sopivaa toimitilaa. Sopivaksi on osoittautunut talon B, 3. kerros (3B). Rakennuksen olemassa oleva kantava runko säilyy ja tilaratkaisut muodostetaan kantavan pilari-palkkirungon mukaisesti keskikäytäväperiaatteelle. Pääosa kerroksen nykyisistä väliseinistä puretaan ja uudet pohjaratkaisut toteutetaan käyttötarkoituksen mukaisin väliseinärakentein. Rakennuksen julkisivu säilyy ennallaan. Uusien materiaalien valintaan vaikuttavat potilasturvallisuus, helppohoitoisuus ja kestävyys. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien vaatimuksena on M1 päästöluokitus. Säteilyturvakeskus (STUK) antaa säteilyn käytön ja muun säteilytoiminnan turvallisuutta koskevat yleiset ohjeet, säteilyturvallisuusohjeet (ST-ohjeet), säteilylain (592/1991) 70 :n 2 momentin nojalla. Varjoainekuvaussalit ja niiden oheistilat suunnitellaan ja rakennetaan STUK:in ohjeen ST 1.10 mukaisesti. Rakennustyö tulee aiheuttamaan häiriötä ympäröiviin tiloihin erityisesti purkutyön aikana. Rakentaminen aiheuttaa melua ja mahdollisesti muuttuvia kulkujärjestelyjä. Kulkuyhteydet toiminnassa olevien tilojen välillä säilytetään selkeinä ja turvallisina ja mahdollisista katkoksista tiedotetaan henkilökunnalle erikseen. 3B:lle saneerattavaa alaa on yhteensä 640 brm². 15

17 4.2 LVIA-järjestelmät Lämmitysjärjestelmät Lämmitys sydänkeskuksen alueella on toteutettu patterilämmityksellä. Lämmitysjärjestelmään tehdään tilamuutosten edellyttämät muutostyöt Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmään tehdään alueella tilamuutosten edellyttämät muutostyöt. Uudet vesi- ja viemärikalusteet liitetään olemassa oleviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Alueen ilmanvaihtokanavistoon tehdään tilamuutosten edellyttämät muutostyöt. Tilojen ilmanvaihtokoje sijaitsee 4. kerroksessa olevassa iv-konehuoneessa. Angiosalien osalle tehdään uusi ilmanvaihtojärjestelmä, jossa tuloilma on hepa-suodatettua ja huoneolosuhteiden tulee olla leikkaussali tasoa. Huoneolosuhteiden tulee täyttää laitetoimittajien edellyttämät vaatimukset niin lämpötilan, kuin suhteellisenkosteudenkin osalta. Laitetilojen huoneolosuhteiden tulee täyttää laitetoimittajan edellyttämät huoneolosuhdevaatimukset. Tilojen jäähdytysjärjestelmä liitetään I-siiven iv-konehuoneeseen tuotuihin jäähdytysputkivarauksiin Rakennusautomaatio Tilojen rakennusautomaatio liitetään rakennuksessa olevaan nykyiseen rakennusautomaatiojärjestelmään Sairaalakaasujärjestelmä Tilojen osalle tulee sairaalakaasujärjestelmä, joka liitetään sairaala-alueen järjestelmiin. Angiosalit varustetaan kattokeskuksilla. Angiosalien osalle tulee happi, hengityspaineilma, instrumenttipaineilma pisteet. 16

18 4.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Kohde on sairaalarakennus ja asennusten osalta noudatetaan lääkintätilastandardia SFS käytön vaatimiin järjestelmiin. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset laitteita valittaessa ja mitoittaessa Sähköverkot Tilat liitetään rakennuksen nykyiseen sähköverkkoon kellarikerroksen nousukeskuksilla. Atkverkon laitteita varten tilat varustetaan UPS-syötöillä. Lääkinnällisten erikoiskäyttöjen niin vaatiessa niitä varten rakennetaan erillinen UPS IT-verkko. Ups-laitteita syötetään VV-verkosta Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla. Pääkaapelireiteillä sähkönjakelu nousukeskuksilta normaali-, varavoima- ja UPS- verkon kaapelien reitit eri kerroksessa sijaitseville jakokeskuksille suunnitellaan eri paloalueiden kautta. Kaikki turvasyöttöjärjestelmien nousut toteutetaan palonkestävästi Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Uudet led-valaistusratkaisut tulee yhä enenevässä määrin ottaa huomioon valaistusratkaisuja harkittaessa. Toimistotyöpisteiden valaisimina käytetään vaijeriripusteisia valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset suora/epäsuora vetonarukytkimet ja tarvittaessa himmennys. Toimenpidevalaisimet liitetään akku- tai Ups-varmistettuun verkkoon Atk-verkko ja puhelinliikenne Rakennuksen nykyiset jakamot on liitetty sairaalan atk-verkkoon valokuiduin talon 1G atkkonesalissa. Jakamoihin lisätään tarvittavat paneelit ja vedetään parikaapelit pisteille. Verkkoa käytetään yleiskaapelointiverkkona (yk) kaikille ip-käytöille. Erikoistiloissa ja erikoisjärjestelmille tulee ottaa huomioon galvaaninen erotus. Lankapuhelinpisteinä käytetään atk-järjestelmän kanssa samoja pisteitä (yk-pisteitä) ja atkjakamoilta on yhteys sairaalan puhelinverkkoon parikaapelein talon 1D talojakamoon. 17

19 4.3.5 Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät Tiloihin asennetaan hoitajakutsujärjestelmä. Kutsu ohjautuu hoitohenkilökunnan määrittämiin tiloihin kanslia- ja henkilökuntatiloissa. Järjestelmään tulee hätähälytys osaston sisällä. Inva- WC:t liitetään kutsujärjestelmään. Henkilöturvajärjestelmän toiminnat voidaan yhdistää hoitajakutsujärjestelmään. Hälytysjärjestelmä on kolmitasoinen: osaston sisäinen, osastojen välinen ja laajennettu hälytysjärjestelmä, jossa hälytys menee myös vahtimestareille. Henkilökunnalla tulee olla käytössään mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saadaan tarvittaessa välitön apukutsu vaaratilanteessa Muut informaatiojärjestelmät Rakennukseen asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello- ja äänentoistojärjestelmät. Järjestelmät liitetään sairaalan entisiin järjestelmiin ja nyt rakennettavaan rakennukseen lisätään ko. järjestelmää rakennuksessa palvelevat vahvistimet. Aikakelloja ei asenneta, mikäli päädytään hoitajakutsujärjestelmään, jossa on käytävänäytöissä kellonaika. Äänentoistojärjestelmä rakennetaan radiokanavien välitystä ja hätäkuulutusta varten. Osastojen sisäiset kuulutustarpeet otetaan huomioon kuulutusalueita määritettäessä. Telelaitteet sijoitetaan keskitetysti telelaitetilaan ja käytäviltä niiden puuttuessa sähkökeskustilaan. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät Automaattinen paloilmoitin Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä tulee kattamaan kaikki tilat. Automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ilmaisee ja paikallistaa jo alkavan palon, antaa kohteessa hälytyksen ja ilmoituksen hätäkeskukseen. Järjestelmä antaa ilmoituksen myös sen toimintavarmuutta vaarantavista vioista. Automaattisena paloilmoitinjärjestelmänä käytetään Pelco Finland Oy:n FX NET osoitteellista järjestelmää. Nykyiseen järjestelmään tehdään tilojen vaatimat muutokset ja mahdolliset uudet keskukset liitetään tuplaväylällä osaksi sairaalan nykyistä järjestelmää. 18

20 4.3.8 Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Rakennus varustetaan viranomaismääräykset täyttävällä turva- ja ovimerkkivalojärjestelmällä, jolla turvataan ja opastetaan rakennuksesta poistumista. Järjestelmänä käytetään osoitteellista järjestelmää, joka liitetään Ip-osoitteella etävalvontaan Tekninen kulunvalvonta Kulunvalvontajärjestelmällä valvotaan tiettyjen tilojen käyttöä ja järjestetään työaikaseuranta. Henkilöstöä ohjataan käyttämään tiettyjä kulkureittejä ja varmistetaan, että henkilöt pääsevät niihin tiloihin, joihin heidän on työtehtäviensä takia välttämätöntä päästä. Kulunvalvontajärjestelmä ei saa estää rakennuksesta ulospääsyä hätätilanteessa esimerkiksi tulipalossa. Lääkehuoneet ja siellä olevat huumausaine tilat tulee kuulua kulunjärjestelmän piiriin. Sairaalassa on käytössä Stanley Oy kulunvalvontajärjestelmä. 4.4 Kiinteät sairaalalaitteet ja irtaimisto Varjoainekuvaussalit 1 ja 2 varustetaan uudenaikaisille angiografialaitteistoilla, jotka soveltuvat sekä pallolaajennustoimintaan että tahdistinten asennuksiin. Molempiin saleihin tulee suuri näyttö, jonka voi tarpeen mukaan jakaa pienempiin näyttöihin. Molemmissa saleissa on mahdollista tehdä sepelvaltimoahtauman painevaijerimittaus ja sepelvaltimon sisäinen kuvantaminen OCT-laitteella. Toisen salin angiografialaitteessa (esim. tahdistinsali) on sydämen katetrisaatioon tarvittava välineistö ja ohjelmisto (sydämen minuuttivirtaus, paineet) Toimenpideyksikköön tarvitaan lisäksi kaksi uutta sydämen ultraäänilaitetta, joista toinen sijaitsee echo/tutkimushuoneessa ja toinen on angiosalien yhteiskäytössä muun muassa tahdistinasennuksia tai sydänlihasbiopsioita varten. Nykyinen tahdistimen testauslaitteisto siirretään sydänosastolta toimenpideyksikköön. Koska angiografiasalissa tapahtuu eniten elvytyksiä koko sairaalassa, kahta angiosalia varten hankitaan automaattinen painelulaite (Zoll Autopulse), jolla potilasta voidaan elvyttää varjoainekuvauksen ja sepelvaltimotoimenpiteen aikana. Kuvauslaitteeseen liittyvälle laitetekniikalle tulee olla oma huone, jonne sijoitetaan kaikki mahdolliset laitteet, joiden ei välttämättä tarvitse olla tutkimushuoneessa. Tällöin koneista aiheutuva melusaaste saadaan eristettyä tekniikkahuoneeseen. 19

21 Tarvikeluettelo o o o o o o o 2 kpl koronaariangiolaitetta. Uuden teknologian sepelvaltimokuvauksiin suunniteltua C-kaarilaitetta kattokiskokiinnitteisenä, suurella näytöllä ja kallistettavalla tutkimuspöydällä varustettuna. Varamonitori ison näytön taakse käännettävällä jalustalla. 2 kpl kattokeskusta, joissa happipiste, imupiste, useita lääkintälaitteille tarkoitettuja sähkörasioita sekä ylipainepistoke (sepelvaltimon porauslaitteelle) 3 kpl LED-leikkausvaloa (molempiin angiosaleihin sekä toimenpidesaliin) 1 kpl varjoaineenruiskutuslaitetta (Power injector) 1 kpl Zoll Autopulse automaattinen elvytyslaite 2 kpl läpivalaisulaitetekniikkaan integroitavaa sepelvaltimon sisäiseen kuvantamiseen ja painevaijerimittaukseen soveltuvaa laitetta (OCT tai IVUS sekä FFR) 2 kpl defibrillaatoria Olemassa olevaa irtaimistoa, kuten irtokalusteita, ultraäänikuvauslaitteita ja muita varusteita hyödynnetään. Entinen sairaanhoidollinen ja muu toimintavarustus inventoidaan suunnittelun edetessä. 4.5 Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kuntayhtymän investointisuunnitelmassa esitetään 1,5 miljoonan euron määrärahaa sydäntoimenpideyksikön rakennushankkeen rahoittamiseksi (ks. liite 5. Tavoitehintalaskelma) sekä 1,2 miljoonaa euroa koronaariangiolaitteiden (2 kpl) hankintaan. Lisäksi tutkimuksissa sekä toimenpiteissä tarvittavien oheislaitteiden kuten kattokeskusten ja toimenpidevalaisinten hankintaan varaudutaan vuoden 2016 suunnitelmissa. 20

22 4.6 Hankkeen aikataulu Hankkeen toteutussuunnittelu aloitetaan vuoden 2015 alusta ja tilat ovat käyttöönotettavissa vuoden 2016 lopulla. Hankkeen aikataulu tarkentuu toteutussuunnittelun aikana. Rakennushankkeen vaiheet Vuosi Toiminnallinen suunnitelma Hankesuunnittelu 2014 Toteutussuunnittelu 1 6/2015 Rakentaminen angiolaitehankinnat Käyttöönotto Toimintavarustaminen Kalusteet, laitteet Muutto uusiin tiloihin 10/2015 6/ / /

23 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 1 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKÖN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Laatijat: Tuomas Rissanen, osastonylilääkäri (1.12. alk) Pirjo Mäntylä, kardiologian ylilääkäri Juha Mustonen, sisätautiklinikan ylilääkäri, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja Juha Rantala, erikoislääkäri, tahdistinhoidon vastuulääkäri Tanja Lavikainen, tahdistimista vastaava sh Raija Martikainen, varjoainekuvauksista vastaava sh Irmeli Juntunen, apulaisosastonhoitaja Pirkko Jussila, osastonhoitaja Sydänpotilaiden hoito on muuttunut viime vuosikymmenen aikana siten, että suurin osa hoidoista voidaan toteuttaa omassa sairaalassa. Sydäntoimenpiteiden lukumäärä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Nyt Suomen keskussairaaloista Joensuussa teemme eniten sydäntoimenpiteitä (sepelvaltimoiden varjoainekuvaus- ja pallolaajennushoito sekä vajaatoiminta-tahdistinasennukset). Tämä kehitys on tapahtunut huolimatta siitä, että meillä on kardiologian erikoislääkäreistä vajetta ja tilat ovat puutteelliset ja toiminta hajautunut. Yliopistosairaalasta on ostopalveluna hankittu viime vuosina vain sydänleikkaukset ja vaativien rytmihäiriöiden hoito. PKKS:n sydänpotilaiden hoitoon suunnatut resurssit eivät ole lisääntyneet. Pohjois-Karjalan maakunnan suuri sydänsairauskuorma, lisääntyvä potilasmäärä ja jatkuvasti kehittyvät tutkimus- ja hoitomuodot pakottavat tehostamaan ja uudistamaan sydänpotilaiden hoitoa lähitulevaisuudessa. Sydänpotilaiden hoidon turvaaminen vaatii huomattavaa toiminnan uudelleen organisointia ja uuden toimenpideyksikön. Periaate tulee olla, että potilaan sydänsairaus voidaan tutkia ja hoitaa polikliinisesti. Tässä suunnitelmassa ehdotamme PKKS:aan perustettavaksi sydäntoimenpideyksikköä, jossa kaikki sydäntoimenpiteet keskitetään nykyisen vuodeosaston ja sydänvalvonnan välittömään läheisyyteen. Tätä kehitystä tukemaan perustetaan PKKS:aan Sydänkeskus vuoden 2015 alusta alkaen. 1 Toimintaympäristön perustiedot/nykytilat 1.1 Toiminnalliset tekijät Nykyinen toimintaympäristö Kardiologia on keskeinen erikoisala PKKS:ssa. Sydänpotilaita hoidetaan monessa eri paikassa alkaen ensihoidosta päivystykseen, sydänvalvonnassa, kardiologian ja sisätautien vuodeosastoilla ja teho-osastolla. Kardiologisia tutkimuksia ja hoitoja tehdään edellä mainittujen hoitopaikkojen lisäksi kardiologian poliklinikalla, röntgenissä, leikkaussalissa ja kliinisen fysiologian osastolla (Taulukko 1). Kardiologisen toiminnan asteittainen lisääntyminen on johtanut siihen, että toiminta on hajaantunut. Viimeisen vuosikymmenen aikana kardiologian poliklinikkakäynnit, tahdistimen Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

24 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 2 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ asentamiset ja sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset ja pallolaajennukset ovat voimakkaasti lisääntyneet. Viime vuosina aivan uusina toimintoina olemme aloittaneet vajaatoimintatahdistimien asentamisen ja sydämen CT- ja magneettikuvantamisen (Taulukko 2). Vaikeiden sydänsairauksien hoito on siirtynyt yliopistosairaalasta keskussairaalaan. Tällä hetkellä yliopistosairaalasta ostetaan vain sydänkirurgiset leikkaukset, elektrofysiologiset tutkimukset, erittäin monimutkaisten synnynnäisten sydänvikojen hoito ja sydämensiirrot. Näiden osuus on alle 10 % kaikista vaativista kardiologisista tutkimuksista ja hoidoista. Kaikki muut sydänsairaudet hoidetaan keskussairaalassa. Lisäksi on huomioitava, että keskussairaalan kardiologian toiminta on läheisessä yhteistyössä muidenkin erikoisalojen kanssa kuten tehohoito, verisuonikirurgia ja neurologia tehtiin 1400 sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja 606 pallolaajennusta. Nämä toimintaluvut ovat yhtä angiosalia kohti suurimmat koko maassa. Vastaavan kokoisissa keskussairaaloissa (Jyväskylä, Pori ja Vaasa) on kaksi angiosalia. Virka-ajan ulkopuoliset akuutit ST-nousuinfarktit (n / vuosi) on hoidettu kahden vuoden ajan pääasiallisesti välittömällä pallolaajennuksella kutsumalla 1 kardiologi, 2 röntgenhoitajaa ja 1 sairaanhoitaja hätätyöhön. Toiminta on erittäin sitovaa, koska hätätyöringissä on vain 3 kardiologia. Vuonna 2013 aloitettiin vajaatoimintatahdistimien asentaminen röntgenin perifeerisessä angiosalissa. Aikaisemmin ne hankittiin ostopalveluna KYSistä. Vajaatoiminta-tahdistinasennuksia on tehty kahden vuoden ajan eniten kaikista keskussairaaloista. Pallolaajennustoiminnan aloittamisesta saakka suurimman osan elektiivisistä pallolaajennustoimenpiteistä on tehnyt konsultoiva kardiologi, joka on jäämässä eläkkeelle vuoden 2015 vaihteessa ja hän ei ole osallistunut pallolaajennushätätyöhön. Pallolaajennuksia itsenäisesti tekeviä virassa olevia erikoislääkäreitä on tällä hetkellä 3, joista yksi on sisätautiklinikan ylilääkäri Juha Mustonen. Muut ovat kardiologian ylilääkäri Pirjo Mäntylä ja erikoislääkäri Tuomas Rissanen. Toimiva kardiologinen yksikkö ja päivystys tarvitsevat vähintään 4-5 pallolaajennuksia tekevää kardiologia. Tulevaisuudessa sydänpotilaiden hoito tulee kehittymään enemmän avohoitotyyppiseksi. Monet toimenpiteet (pallolaajennus ja tahdistimen asennus) voidaan tehdä päiväkäynnillä. Kardiologista toimintaa hankaloittaa neljässä tai viidessä eri paikassa työskentely työpäivän aikana ja lisäsi on ylimääräistä potilaiden ja välineiden siirtelyä yksiköstä toiseen. Nykyaikaiseen sydänpotilaan tutkimiseen kuuluu varjoainekuvauksen lisäksi myös sydämen ultraäänitutkimus, mikä ei ole nykyisin tehtävissä ilman erityisjärjestelyjä. Tutkimusta varten ultraäänilaite tai potilas siirretään toiselle osastolle, tai potilas voidaan kutsua toiselle käynnille sydänpoliklinikalle. Keskeinen ongelma on potilaiden pitkä kuljetusmatka sydänosastolta ja sydänvalvonnasta röntgeniin, mikä hankaloittaa ja hidastaa toimintaa. Tämä logistiikkaongelma vie runsaasti lääkärien ja hoitajien työaikaa sekä aiheuttaa varjoainekuvaussalin joutokäyntiä. Kardiologisen tiimin hoitajilta kuluu runsaasti työaikaa myös tavaroiden siirtelyyn; sydämen ultraäänilaitteita, tahdistimen asennustarvikkeita (mukaan lukien sydänvalvonnan röntgenläpivalaisulaite) siirrellään sydänosaston, röntgenin ja leikkaussalin välillä. Erityisesti tahdistinasennustoiminta kärsii jatkuvasta tavaroiden siirtelystä eri toimipisteiden välillä. Tahdistimia voidaan asentaa leikkaussalissa pääsääntöisesti vain kahtena työpäivänä. Tahdistinta tarvitsevat potilaat joutuvat odottamaan päiväkausia ennestään ruuhkautuneella sydänosastolla. Röntgenissä perifeerisessä salissa voidaan vajaatoimintatahdistimia asentaa vain kerran kahdessa viikossa, jolloin kiireellistä hoitoa vaativan potilaan odotusaika osastolla on vielä pitempi. Ympäri sairaalaa hajautettu toiminta vaikeuttaa lääkärien keskinäistä konsultointia, tiimityötä ja erikoistuvien lääkäreiden kouluttamista. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

25 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 3 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Nykyisessä varjoainekuvaussalissa tekniikka sijaitsee salin sisällä luoden erittäin meluisan työskentely-ympäristön. Salin ilmastointi on puutteellinen, ja siellä on mitattu kesällä helteiden aikaan lämpötilalukemia, jotka ylittävät suositukset huomioiden se, että salissa on työskenneltävä sädesuojaliivit ja steriili leikkaustakki päällä. Työsuojeluohjeiden mukaan siellä ei saisi edes työskennellä helteillä kokopäiväisesti. Nykyinen röntgenosaston sepelvaltimoiden varjoainekuvaussali on rakennettu v. 2006, ja tulee käyttöikänsä päähän 1-2v kuluessa. Tahdistimien asennukseen käytettävä C-kaarilaite on hankittu v. 2000, ja on myös tulossa käyttöikänsä päähän. Viimeisessä Säteilyturvakeskuksen tarkastuksessa keväällä 2014 tämä laite suositeltiin uudistettavaksi potilaiden ja henkilökunnan saaman suuren säderasituksen takia. Molempien laitteiden välttämättömän uudistamistarpeen takia on otollinen hetki järjestää koko toimenpidekardiologinen toiminta uudelleen entistä tehokkaammaksi. On todennäköistä, että sairaanhoitopiirimme ulkopuolelta tulee hoitoon enemmän kardiologisia potilaita jos toimintaympäristö on kunnossa. Edelleen, suurten ikäluokkien siirtyminen siihen ikään, jossa he sairastuvat sydänsairauksiin, lisää hoidon tarvetta Tulevaisuuden toimintaympäristö Kardiologisen toiminnan ongelmien ratkaisemiseksi ehdotetaan rakennettavaksi uutta sydäntoimenpideyksikköä, joka tulisi nykyisen sydänosaston ja valvonnan välittömään läheisyyteen osasto 3B:lle, jossa nykyisin sijaitsee 3 gynekologian poliklinikan tutkimushuonetta ja ylilääkäri Tapio Hakalan ja ylilääkäri Mikko Pöyhösen työhuoneet. Gynekologian ylilääkäri Jaana Fraser on lupautunut siihen, että gynekologian klinikalle etsitään ja rakennetaan väistötilat muualta sairaalasta, jotta tila saadaan muutettua sydäntoimenpideyksiköksi. Vuoden 2015 alusta perustetaan hallinnollinen Sydänkeskus, joka sisältää kardiologiset toimenpidehoidot, vuodeosastohoidon ja poliklinikan. Valmistuttuaan sydäntoimenpideyksikkö on osa Sydänkeskusta Etuja, jotka saavutetaan rakentamalla uusi sydäntoimenpideyksikkö osastolle 3B Sydänpotilas voidaan tutkia ja hoitaa tehokkaasti yhdellä päiväkäynnillä (mm. varjoainekuvaus, pallolaajennus, sydämen ultraääni ja tahdistimen asennus) Erikoislääkärien helppo konsultoida toisiaan ja erikoistuvien lääkäreiden koulutus paranee, kun toiminnot ovat lähekkäin Työvoiman käytön tehostuminen: sydänosaston ja valvonnan hoitajaresurssia voidaan helpommin käyttää sydäntoimenpideyksikössä mm. päivystystoimenpiteissä, koska toimenpideyksikkö on hyvin lähellä Potilaan kuljetusmatka toimenpiteisiin lyhenee erittäin merkittävästi (sydänosasto ja - valvonta) tai jää kokonaan pois (sydäntoimenpideyksikön valvontahuoneen polikliiniset potilaat). Potilaskuljettajia ei enää tarvita Vältytään siltä, että potilas joutuu odottamaan jopa useita päiviä kiireellistä varjoainekuvausta tai tahdistimen asennusta sydänosastolla Keskittämisen takia tarvitaan vähemmän siirreltävää laitteistoa ja tavaroita kuten sydämen ultraäänilaitteita ja tahdistintarvikkeita Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

26 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 4 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Kardiologinen päiväosasto varjoainekuvaus ja -tahdistinpotilaille vähentää vuodeosastopaikkojen tarvetta näille potilaille Yhteistyö muiden sairaanhoitopiirien kanssa vaativien sydänpotilaiden hoitamiseksi tulee tarvittaessa mahdolliseksi Pohjois-Karjalan keskussairaalasta tulee houkutteleva työpaikka kardiologian osaajille, mikä auttaa helpottamaan erikoislääkärivajetta Hallinnon yksinkertaistuminen; sydänpotilaiden hoito järjestetään yhden toimijan eli Sydänkeskuksen toimesta (vrt. aiemmin sisätautien klinikka, röntgen, leikkausosasto) Toimenpideyksikköön rakennetaan varalle kolmas toimenpidehuone, joka voidaan myöhemmin ottaa nopealla aikataululla käyttöön tahdistimien asennuksia varten. Alkuvaiheessa tila voi toimia varastohuoneena Nykyistä vanhenemassa olevaa angiolaitteistoa ja C-kaarta ei tarvitse uusia. Tästä tulee arviolta säästö Osa lääketieteen opetuksesta siirtyy Kuopiosta Pohjois-Karjalan keskussairaalaan v Toimenpideyksikköön suunnillaan opiskelijoita varten tutkimushuone. Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella osastolle 3B turvataan sydänpotilaiden toimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle 1.2 Potilasvirtojen kuvaus toimenpideyksikössä Kuva 1. esittää alustavan arkkitehti Rami Kolehmaisen tekemän luonnoksen sydäntoimenpideyksiköstä. Arviolta puolet tutkittavista sydänpotilaista tulee elektiiviseen toimenpiteeseen kotoa käsin ja toinen puoli kiireelliseen toimenpiteeseen sydänosastolta tai valvonnasta. Pieni osa potilaista tulee ambulanssilla suoraan toimenpideyksikköön tai suoraan päivystyksestä. Elektiiviseen sydäntoimenpiteeseen tuleva potilas saapuu toimenpidepäivän aamuna toimenpideyksikön odotustilaan, josta potilasvalvonta-osaston sairaanhoitaja käy hänet noutamassa. Erillistä sihteerin vastaanottoa ei tarvita. Potilas vaihtaa sairaalavaatteet siihen omalla paikallaan, ja hoitaja valmistelee hänet toimenpidettä varten potilasvalvonnassa. Sydänosastolta ja -valvonnasta potilas tuodaan suoraan toimenpidesaliin häntä hoitavan sairaanhoitajan toimesta. K-sairaalasta tai päivystyksestä tuleva potilas tulee odottamaan oman sairaanhoitajansa kuljettamana hänelle varatulle paikalle potilasvalvontahuoneeseen, josta siirtyy salin vapauduttua toimenpiteeseen. Toimenpiteen jälkeen potilas odottaa valvontahuoneessa, kunnes hänet haetaan takaisin K-sairaalaan. Päivystyksestä tullut potilas siirtyy takaisin päivystysalueelle tai tarpeen vaatiessa hänet otetaan sydänpotilaaksi osastolle/valvontaan. Valvonnassa työskentelee 2 sairaanhoitajaa. Valvontatilassa on paikka yhteensä 8 potilaalle. Toimenpidekardiologi tutkii potilaan ja tekee tarvittaessa ennen varjoainekuvausta tai tahdistimen asennusta sydämen ultraäänitutkimuksen käytävän toisella puolella olevassa tutkimushuoneessa (vaativampi ultraäänitutkimus) tai potilassängyn vieressä (perustason ultraäänitutkimus). Toimenpidettä varten potilas siirretään toimenpidesaliin 1. (varjoainekuvaus) tai 2. (tahdistimen asennus, varjoainekuvaus tai katetrisaatio). Varjoainetutkimuksen/pallolaajennuksen tai tahdistimen asennuksen jälkeen potilas siirtyy takaisin potilasvalvontatilaan seurattavaksi, josta lääkäri hänet kotiuttaa yleensä samana Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

27 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 5 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ päivänä. Jos toimenpide on ollut erityisen vaativa tai on tullut toimenpidekomplikaatio, siirretään potilas seurattavaksi yön yli sydänosastolle tai valvontaan. 1.3 Materiaalivirtojen kuvaus toimenpideyksikössä Asiaan perehtynyt välinehuoltaja/logistikko hoitaa toimenpidemateriaalien ja välineiden tilaukset. Toimenpideyksikköön selvitetään viivakoodilukijaan perustuvaa tavaroiden hallintajärjestelmää, jotta tavaroiden hallinnointi onnistuu nykyistä helpommin ja luotettavammin ja vältytään tarvittavien toimenpidetavaroiden loppumiselta, mikä voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa potilaiden hengen. Tarviketilauksista huolehtivalle henkilölle varataan työpiste toimenpideyksiköstä. Tukipalveluita sydäntoimenpideyksikköön tarvitaan ainakin ruokahuollon, siivouksen ja välihuollon osalta. Angiografialaitteisto huolletaan vuosittain laitevalmistajan toimesta huoltosopimukseen perustuen. PKKS:n tekninen keskus huolehtii ilmastoinnin jne. tekniikan huoltamisesta yhteistyössä laitevalmistajien kanssa. Fyysikko valvoo ja opastaa sädehygienian noudattamista ja valvoo laitteiden turvallisuutta. 1.4 Toiminnan järjestäminen varjoainekuvaussaleissa Nykyiset toimintaluvut ja ennuste sydäntoimenpiteille on esitetty Taulukossa 2. Jo nykyisten toimintalukujen perusteella toimenpideyksikköön suunniteltaviin saleihin tulee 100 % käyttöaste. Tässä on huomioitu, että sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen on tällä hetkellä jonossa n. 150 potilasta ja tulevaisuudessa tehdään entistä enemmän vaativia ja pitkäkestoisia pallolaajennustoimenpiteitä kuten sepelvaltimon porauksia ja kroonisten totaalitukosten avauksia. Salissa 1 tehdään lähes yksinomaan sepelvaltimotoimenpiteitä (keskimäärin 5-7 päivässä) ja salissa 2 kolmena päivänä viikossa elektiivisiä tahdistintoimenpiteitä (keskimäärin 3-5 päivässä). Päivystykselliset tahdistimet voidaan asentaa joka päivä. Salissa 2 tehdään lisäksi tarvittaessa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia, silloin kun sali 1 on varattu. Toimenpidehuone (sali 3) on varalla tahdistimien asennuksia ja tahdistingeneraattoreiden vaihtotoimenpiteitä varten, mikäli sepelvaltimotoimenpidemäärät kasvavat lähivuosina ennusteen mukaan siten, että kaikkia tahdistimia ei voida enää asentaa salissa 2. Tällöin toimenpidehuoneeseen hankitaan uusi siirrettävä C-kaari laite. Alkuvaiheessa toimenpidehuone toimii tahdistintavaroiden ja potilaiden sänkyjen varastona. Salit voidaan suunnitella siten, että niissä ei ole meluhaittaa (tekniikka salin ulkopuolella) ja hyvä ilmastointi. Väliaikaiset tahdistimet (n.10) asennetaan päivystysaikana sydäntoimenpideyksikössä hätätyöjärjestelynä. Virka-aikana pyritään asentamaan suoraan pysyvä tahdistin, ellei tahdistustarve ole ohimenevä. Sydänvalvonnan toimenpidehuone voidaan siten tarvittaessa ottaa muuhun käyttöön kuten sydämen ultraäänitutkimushuoneeksi. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

28 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 6 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Tilojen ominaisuudet (Kuva 1.) Angio/koronaarisali 1: koko n. >40-45 m² angio/koronaari- ja tahdistinsali 2: koko n. >40-45 m² - saleihin leikkaussalien tyyppiset liukuovet (leveä automaattiovi) ja pohdinnassa myös toinen käynti tilaan (kapea automaattiliukuovi) - saleihin ikkunalliset tarvikekaapit Yhteinen tilava valvomo salien väliin Sädesuojaikkunat molempiin saleihin valvomosta Odotustila n. 4 potilaalle Inva-WC potilaille päiväosaston 2 henkilökunnan WC:tä Yhdistetty jonohoitajan, sihteerin, apulaisosastohoitajan ja logistikon työskentelytila (työpisteet erotellaan ääntä vaimentavalla materiaalilla kuten lasiseinällä) Meetingtila, joka toimii myös henkilökunnan taukotilana ja tilassa säilytetään potilasruuat erillisessä jääkaapissa Huuhtelu/jätehuone, olemassa olevat pyykki- ja jätekuilut Echo/tutkimushuone m² - Tila toimii samalla lääkärin työhuoneena - Tila toimii kandiona lääketieteen opetuksessa Osastonylilääkärin työhuone Varastohuone angiografiassa tarvittaville tavaroille Sanelupisteen (kolme työpistettä) oltava lähellä saleja Steriilipesupaikka ja lyijyliivien säilytyspaikka keskeiselle paikalle lähelle salia 2. Toimenpidehuone varustetaan remontissa leikkaussalivaatimuksilla, jotta se voidaan ottaa käyttöön myöhemmin tarvittaessa - toimii alussa tahdistintarvike varastona ja siellä voidaan säilyttää tutkimuksessa olevan osaston potilaan sänky - 2 työpistettä salin kulmissa. Alussa käytetään esim. tahdistinkorttien tekemiseen, tavaroiden tilaamiseen jne. Myöhemmin, kun toimenpidehuone on otettu operatiiviseen käyttöön, se on sairaanhoitajan työpiste Angiolaitteiden tarvitsemat tekniset tilat saleja vastakkaiselle käytävälle, sähkökaapit salin viereen potilasvalvonta 8 elektiiviselle potilaalle - 2 hoitajan työpisteet keskeisesti tilaan, näkyvyys kaikkiin potilaisiin - potilaspaikan mitoitus potilaspaikan mukaan, joka käytössä heräämössä - 2 paikkaa, joissa valvontamonitori Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

29 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 7 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Laadukkaan toiminnan ja sydänpotilaan hoidon turvaamiseksi tarvittava hoitohenkilöstöresurssi uudessa sydäntoimenpide-yksikössä Angiotoiminta ja tahdistintoiminta virka-aikana vaatii 4 sairaanhoitajaa ja 2 röntgenhoitajaa viitenä päivänä viikossa. Valvontahuoneeseen tarvitaan 2 sairaanhoitajaa viitenä päivänä viikossa. Virka-ajan ulkopuoliset ST-nousuinfarktin pallolaajennukset (n. 100 per vuosi) ja väliaikaisten tahdistimien asennukset (n. 10) järjestetään osittain hätätyökutsumisen kautta ja niihin tarvitaan toiminnan edellyttämä resurssi. Sydänvalvonnasta ja osastolta ei voida potilasturvallisuutta vaarantamatta nykyisellä hoitohenkilökunnan määrällä irrottaa hoitajia päivystysangioihin tai väliaikaisen tahdistimen laittoon. Sydänvalvontaan tarvitaan lisämiehitystä ilta-ja yövuoroihin, jolloin päivystysaikaiset akuutit toimenpiteet voidaan turvata osittain työvuorossa olevalla henkilökunnalla. Henkilöstöresursseihin tarvitaan yhteensä 5 sairaanhoitajan lisäys nykyiseen toimintaan nähden. Sydäntoimenpideyksikköön tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Toimenpideyksikköön tarvitaan kaksi laitoshuoltajaa ja yksi välinehuoltaja/logistikko, joka tekee angio- ja tahdistinvälinetilaukset. 2 Toiminnan kehitysennuste ja tilavaatimukset 2.1 Toiminnan kehitysennusteet ja niiden vaikutus toimintaympäristön tarpeisiin Pohjois-Karjalan keskussairaalan Sydänkeskus tulee uuden sydäntoimenpideyksikön myötä säilyttämään asemansa yhtenä kolmesta suuresta KYS Erva alueen kardiologian toimijasta KYS Sydänkeskuksen ja Keski-Suomen keskussairaalan ohella. PKKS:n Sydänkeskuksessa voidaan tehdä kaikki muut sydäntoimenpiteet paitsi läppä- tai ohitusleikkaukset, sydämensiirrot sekä elektrofysiologiset tutkimukset ja ablaatiohoidot. Seuraavan kymmenen vuoden aikana myös perkutaaninen aorttaläpän asennustoiminta eli TAVI-toimenpide saattaa siirtyä yliopistosairaaloista keskussairaaloihin. Tilaratkaisu antaa mahdollisuuden olla tässä mahdollisessa kehityksessä mukana. Suomessa PKKS Sydänkeskus tulee olemaan edelleen suurin tai yksi suurimmista sydäntoimenpiteitä tekevistä keskussairaaloiden yksiköistä. Potilaiden valinnanvapauden lisäännyttyä Pohjois-Karjalan alueen potilaat valitsevat hoitopaikakseen PKKS:n Sydänkeskuksen. SOTE-uudistuksessa PKKS:n Sydänkeskus säilyttää asemansa Pohjois-Karjalan sydänpotilaiden hoitopaikan. Erityisosaamista vaativia (esim. vajaatoimintatahdistinasennukset ja haastavat pallolaajennustoimenpiteet) potilaita voidaan myös ottaa sopimuksen mukaan hoidettavaksi muiden KYS-Erva alueen sairaaloiden alueilta. Yhteistyökumppaneina koskien vaativia sydäntoimenpiteitä ja akuutin infarktin välitöntä pallolaajennushoitoa koskien voisivat toimia mm. nykyisen Savonlinnan keskussairaalan alue. Mikäli sydäntoimenpideyksikköä ei rakennettaisi, on jo lähitulevaisuuden uhkana se, että nykyinen toimenpidekapasiteetti ei riitä tarjoamaan riittävää ja oikea-aikaista hoitoa sydänpotilaille, mistä osoituksena on jo nyt pitkä sepelvaltimon varjoainekuvausjono. Potilaita Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

30 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 8 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ joutuisi enenevässä määrin akuutin infarktin tai muun vaikean sydänongelman takia päivystyksen kautta hoitoon, mistä aiheutuu inhimillisen kärsimyksen lisäksi ylimääräisiä kustannuksia. Osa hoidosta jouduttaisiin ostamaan toisista sairaaloista. Huonosti toimivissa ja ylikuormitetuissa olosuhteissa toimiminen johtaisi osaavan henkilökunnan siirtymiseen toisaalle ja vaikeaan rekrytointitilanteeseen, mikä on jo nyt todellisuutta. 2.2 Hoitotarpeen ja henkilökunnan kehitysennuste Sydänpotilaiden lukumäärän ennustetaan kasvavan jo lähivuosina, kun väestö vanhenee ja suuret ikäluokat tulevat ikään, jossa tahdistimen asennus tai sepelvaltimoiden varjokuvaus on tarpeen. Yli 65v vuotiaita oli vuonna ,5 % väestöstä, mutta heitä ennustetaan olevan 23 % vuonna 2020 ja 26 % vuonna Siten Pohjois-Karjalan alueella on vuonna 2030 yli iäkästä henkilöä enemmän kuin tällä hetkellä. Keskeiset kansansairaudet kuten sepelvaltimotauti painottuu myöhäisempiin ikäluokkiin. Väestön ikääntyminen muodostuu erityinen haaste sydänpotilaita hoitaville yksiköille. Osalle potilaista tehdään parantuneen ennusteen takia jo nyt useita sydäntoimenpiteitä elämän aikana. Kardiologiset hoitomuodot ovat kehittyneet voimakkaasti viime vuosina ja kehityksen odotetaan jatkuvan. Itä-Suomen alueella on tällä hetkellä vaikea pula toimenpidekardiologeista. PKKS:n lisäksi Keski-Suomen keskussairaalaan ja KYS Sydänkeskukseen haetaan toimenpidekardiologeja. Jotta PKKS säilyttää mahdollisuudet rekrytoida osaajia, tulee toimintaympäristön olla nykyistä huomattavasti toimivampi. Käytäntö onkin osoittanut, että realistisin vaihtoehto on kouluttaa tulevaisuuden osaajat omassa yksikössä. Uusi sydäntoimenpideyksikkö lisää hoitohenkilökunnan tarvetta 3 sairaanhoitajan verran, koska 2 salia on käytössä viikon jokaisena päivänä. Röntgenhoitajia ei tarvita nykyistä enempää. Kardiologeja tarvitaan näin suureen keskussairaalaan joka tapauksessa 2 lisää. Yhteistyö osaston ja toimenpideyksikön välillä helpompaa ja henkilökunnan käyttö tehostuu, koska hoitajat voivat tarpeen mukaan vaihtaa toimenpidesalia. Tästä esimerkkinä se, että toinen tahdistinsalin hoitajista voi tahdistinpotilaan alkuvalmisteluiden jälkeen siirtyä tarvittaessa auttamaan sepelvaltimokuvaussaliin. Potilaskuljettajien tarve poistuu. Toimiva Sydänkeskus tulee jatkossa olemaan merkittävä kardiologien ja sydänhoitajien koulutuspaikka Itä-Suomessa. 2.3 Laajuus- /sijaintitavoite Ehdoton sijaintivaatimus nykypäivän toimenpideyksikölle on, että se sijaitsee ed. erikoisalan osaston välittömässä läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät logistiset edut. Yksikön tulee sijaita helpon yhteyden päässä teho-osastosta. Angiosaliin tulee olla suora reitti sairaalan ovelta, jotta ensihoito voi tuoda päivystyspotilaan suoraan sydäntoimenpiteeseen. Elektiivisten potilaiden tulee odottaa toimenpidettä toimenpideyksikössä, jolloin toimenpidesalin joutoaika vähenee. Toimenpideyksikköön tarvittavat tilat ja toiminnot on lueteltu yllä ja Kuvassa 1. Selvityksen perusteella nykyinen osasto 3B on kokonsa puolesta sopiva toimenpideyksiköksi. Tekniikan Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

31 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma 9 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ asiantuntijoiden mukaan se on myös remontoitavissa sydäntoimenpideyksiköksi. Angiosalien vaativa tekniikka saadaan tehdyn arvion mukaan sovitettua toimenpideyksikköön. 2.4 Laatutavoite Toiminnan laatutavoite on vähintään yhtä hyvä tai parempi kuin Suomen muissa vastaavissa sydäntoimenpideyksiköissä. Laadun valvontaa varten hankitaan sydäntoimenpiderekisteri. Tilakohtaiset tavoitteet on lueteltu kohdassa Toimintavarustus Varjoainekuvaussalit 1 ja 2 varustetaan uudenaikaisille angiografialaitteistoilla, jotka soveltuvat sekä pallolaajennustoimintaan että tahdistinten asennuksiin. Molemmissa saleissa on ns. iso näyttö, jonka voi tarpeen mukaan jakaa pienempiin näyttöihin. Molemmissa saleissa on mahdollista tehdä sepelvaltimoahtauman painevaijerimittaus ja sepelvaltimon sisäinen kuvantaminen OCT-laitteella. Toisen salin angiografialaitteessa (esim. tahdistinsali) on sydämen katetrisaatioon tarvittava välineistö ja ohjelmisto (sydämen minuuttivirtaus, paineet) Toimenpideyksikköön tarvitaan lisäksi kaksi uutta sydämen ultraäänilaitetta, joista toinen sijaitsee echo/tutkimushuoneessa ja toinen on angiosalien yhteiskäytössä mm. tahdistinasennuksia tai sydänlihasbiopsioita varten. Nykyinen tahdistimen testauslaitteisto siirretään sydänosastolta toimenpideyksikköön. Koska angiografiasalissa tapahtuu eniten elvytyksiä koko sairaalassa, kahta angiosalia varten hankitaan automaattinen painelulaite (Zoll Autopulse), jolla potilasta voidaan elvyttää varjoainekuvauksen aikana. 4 Aikataulu Sydäntoimenpideyksikön rakentamisella on kiire kohdassa 1 mainittujen syiden takia. Hankesuunnitelma menee sairaanhoitopiirin hallituksen käsittelyyn lokakuussa ja valtuuston käsittelyyn joulukuussa. Tilojen suunnittelu on alkanut ja jatkuu keväälle Kevään 2015 aikana rakennetaan väistötilat gynekologian poliklinikalle. Sydäntoimenpideyksikön rakentaminen aloitetaan kesällä 2015 ja se valmistumistavoite on kesällä/syksyllä Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

32 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma10 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Taulukko 1. Kardiologinen toiminta Pohjois-Karjalan keskussairaalassa v 2013 ja tavoite v 2016 Kardiologinen toiminta v 2013 SYDÄNKESKUS v 2016 Vuodeosasto 3A ja sydänvalvonta (yli 8000 hoitopäivää) myös muut sisätautien osastot, tehovalvonta ja teho-osasto akuutit sydäninfarktit, sepelvaltimotauti, sydänleikkauksen jatkohoito rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta, endokardiitit, sydänleikatut potilaat Kardiologian poliklinikka kardiologin vastaanotot ja sydämen ultraäänitutkimukset (n=3000) tahdistinpoliklinikka (n= 1500, potilaita yli 1000) ja eteisvärinän kardioversiot (n=150) Röntgen Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset (n=1400, painevaijeritutkimukset n=270) Pallolaajennukset (n= 606, sepelvaltimon poraus=40) Vajaatoimintatahdistimet (n=35) Sepelvaltimoiden CT kuvaukset (40) ja sydämen magneettikuvaukset (n=54) Leikkaussali Tahdistimet (n=168), rytmihäiriötahdistimet (n= 28) Kliininen fysiologia Kuormituskokeet (n.2000), Holter (n.2000) ja sydämen isotooppikuvaukset (n. 200) SYDÄNPOTILAAN VUODEOSASTOHOITO KARDIOLOGIAN POLIKLINIKKA SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ TUKIPALVELUT Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

33 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma11 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Taulukko 2. Invasiivisen kardiologian ja tahdistimien asentamisen toimintaluvut vuodesta 2000 lähtien ja näiden arvio vuonna Toimintaluvut ovat kaksinkertaistuneet vuosikymmenen aika. Toimenpidesaliolosuhteet eivät ole muuttuneet v jälkeen. Vuosi arvio varjoaine kuvaus Pallo laajennus Tahdistimet yhteensä Bradykardi a rytmi ja vajaat. tahdist. Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

34 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- Sydäntoimenpideyksikön toiminnallinen suunnitelma12 (12) JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Kuva 1. Osasto 3B:lle suunniteltu sydäntoimenpideyksikkö Pohjois-Karjalan keskussairaala Psykiatrian klinikka Honkalampi-keskus Tikkamäentie 16 Sairaalantie 6 Ylämyllyntie JOENSUU PAIHOLA YLÄMYLLY Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Puh. (013) 1711 Fax. (013) Fax. (013) Fax. (013)

35 e A e tt kattosilta Liite 2. Luonnospiirustus 3B. f 331 Vast.ottoh WC/su 2.72 lak Eristyshuone 9.54 Suihku Os.sihteeri Lääkkeenjako m WC/su/valm. Pot.huone Os.sihteeri 312 Os.hoitaja S+HU ECHO / TUTKIMUS WC/su/Valm./inva 6.90 m m LAITEH m² m² 8.15 m 2 Sos.tila/hk 8.96 m 12 m² Hoit.työh. LÄÄKÄRI Varasto m m 12 m² m² Suihku m TAUKO Huuhteluh WC / MEETING HWC Siiv. Var. m WC 7.62 WC m² Syvennys Haastattelu Haastattelu SIIV. VAR WC Syvennys nys m 5.50 m m 5,5 m² WC Säh. Säh Sähkökomero POTK ppp B A e e A60 levypinta ppp 328 Sulku 3.31 D 360 F Käytävä Porrashuone K Käytävä OD 5 m² xSANELU 359 2K 355 Tutk.huone VARASTO 23 m² WC 2xHWC m TMP 38 m² 351 Tutk.huone puh JK+KÄRRY WC POTILASVALVONTA 8 PAIKKAA 94 m² Pot.huone Pot.huone Pot.huone TP 335 WC/su Pot.huone Säh Lääk.tutk./gyn Varasto Lääk.tutk./kir m 2 ANGIO 1 46 m² VALVOMO 16 m² ANGIO 2 46 m² Os.keittiö Pot.huone Pot.huone Pot.huone Os.keittiö Päivähuone Tutkimushuone Varasto WC Var Käytävä Kansliat Potilastilat Työhuoneet Siivous, huuhtelu, jäte Angiosalit, tmp, tutk Henkilöstötilat Varastot Talotekninen varaus Kulkuyhteys 3 37 Sä 2 Pt a m k 3 W 3 Sk 10xkaappi TOIMISTO 33 m² LYIJYLIIVIT YMS PESU VAR HANSKAT YMS Ikkunaa muutettava Sydäntoimenpideyksikkö / B3 LUONNOS 1:200 A3 Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy

36 Liite 3. Sydäntoimenpideyksikön henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu SYDÄNTOIMENPIDEYKSIKKÖ Henkilö määrän lisäys Kustannukset/ henkilö Kustannukset/n ykytoiminta Lisäkustannukset yht./vuosi Kustannukset/ uusi toiminta Ammattiryhmä Nykytoiminta Uusi toiminta Osastonhoitaja 0,2 0, Apulaisosastonhoitaja 0,4 0, Sairaanhoitaja Röntgenhoitaja 2,5 2-0, Osastonsihteeri 0,5 1 0, Laitoshuoltaja 1,4 1,4 1, Välinehuoltaja 0 0,5 0, =ARVIO Hoitologistikko 0 0,5 0, Yhteensä 8 12,3 5,

37 Liite 4. Sydäntoimenpideyksikön projektiorganisaatio. Sydäntoimenpideyksikön projektiorganisaatio Valtuusto Hallitus Tilatoimikunta Projektinjohtaja - projektisihteeri Toiminnallinen suunnittelu: Suunnittelukoordinaattori Rakennussuunnittelu: Projektipäällikkö Käyttäjien edustajat: Tuomas Rissanen, osaston ylilääkäri Juha Rantala, erikoislääkäri Pirjo Mäntylä, ylilääkäri Raija Martikainen, sairaanhoitaja Tanja Lavikainen, sairaanhoitaja Suunnittelun ohjaajat/valvojat: Rakennustöiden valvoja Sähkötöiden valvoja LVI-töiden valvoja Automaatiotöiden valvoja Kiinteiden sairaalalaitteiden valvoja Helena Hanhinen, työhyvinvointipäällikkö Pekka Nevalainen, turvallisuuspäällikkö

Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020. 18.9.2013 T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2018 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA 2020 18.9.2013 T Kallio Heikki Punnosen raportti sairaanhoitopiirien investoinneista 2000-2012 ja tulossa olevista suurista rakennushankkeista

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl

Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen. OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin. Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää OYS, lääl Selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittäminen OYS:iin, TAYS:iin ja HYKS:iin Mauri Kallinen, LT, dosentti, vs.kuntoutusylilää ääkäri, OYS, lääl ääkinnällinen kuntoutus 18.10.2012 Keskittämisen perusteet

Lisätiedot

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014

Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Kajaanin kaupunginvaltuuston strategiaseminaari 20.3.2014 Esa Ahonen, hallintoylilääkäri, vs sote-kuntayhtymän johtaja Kainuun sote/kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto Lähitulevaisuuden haasteet ja ajankohtaiset

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013

SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 SSTY/Toiminnallisen jaoston tutustumismatka Ruotsiin 25 27.8.2013 Lundin yliopistollinen sairaala, lasten ja sädehoidon rakennusosat sekä Malmön akuuttisairaala Lundin yliopistollinen sairaala Lundin yliopistollinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

Sisätautien tulosyksikön esittely

Sisätautien tulosyksikön esittely Sisätautien tulosyksikön esittely Pasi Salmela oyl SISÄTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ Ketä ja mitä varten yksikkö on olemassa? - Väestön terveystarpeet Koulutustehtävä Tutkimustehtävä VÄESTÖN TERVEYSTARPEET Suuret

Lisätiedot

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Sydäntoimenpiteet Suomessa nyt ja tulevaisuudessa TERVEYDENHUOLTO Juha Mustonen dosentti, konservatiivisen klinikkaryhmän johtaja, ylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautien klinikka juha.mustonen@pkssk.fi Raimo Kettunen, professori, ylilääkäri

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA Tilatoimikunta 15.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu

Lisätiedot

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.

Päivystysasetus. STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1. Päivystysasetus STM:n asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - Voimaan 1.1.2015 / 1.1.2017 Yleiset säännökset Kiireellistä hoitoa oltava saatavilla

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla

Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi. Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla Traumakeskus 2022 Parhaat prosessit ja hoidot potilaan hyväksi Jarkko Pajarinen yl. vs. TAJ. / TuPla 90v. historiaa 2022 24.9.1932 Miksi?. muutama syy Tähän asti tapahtunutta Tarveselvitys (miksi) Hankeselvitys

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Sairaalan saneeraus ja uudisrakentaminen

Sairaalan saneeraus ja uudisrakentaminen SAIRAALALIITTO XV Valtakunnalliset terveydenhuollon atk-päivät 23. - 24.5.1989 hotelli Meri-Yyteri, Pori Käyttöpäällikkö Keijo Kallio Satakunnan keskussairaala Sairaalan saneeraus ja uudisrakentaminen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008

HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 5.11.2008 HELSINGIN JA UUDENMAAN MÄÄRÄAIKAISOHJE 8 /2008 1 (4) ILTA- JA LAUANTAITYÖNÄ TAPAHTUVAN JONOJEN PURKUTYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Johdanto Tämä ohje kumoaa yleiskirjeet 12/2004 ja 2/2005. Hoidon saatavuutta,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Perusturvakuntayhtymä Akseli www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminta ja muistisairaiden lyhytaikainen intervallihoito ssa, Yh 30.9.2015 142 Yksi vuodeosasto, esitetyn rakenneuudistuksen hyödyt ja tavoitteet Laadukkaan vuodeosastotoiminnan

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA

Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Uusi, uljas sairaalarakennus KASKENLINNA Kristiina Hellstén, ympärivuorokautisenhoidon äi id johtaja j Turun sosiaali- ja terveystoimi, Vanhuspalvelut 5.6.2009 kristiina.hellsten@turku.fi Sairaalahankkeen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT

POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT 1 POHJOIS-KARJALAN MAAKUNNAN ALUEELLA TOIMIVAT PSYKOSOSIAALISEN TUEN JA PALVELUIDEN KRIISIRYHMÄT Arkipäivän äkilliset kriisi- ja onnettomuustilanteet: Kuntien moniammatilliset kriisiryhmät toimivat terveyskeskusten

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma

Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma TAYS UUDISTUU ELÄMÄN TÄHDEN Hyvinvointirakentaminen Tays uudistamisohjelma Kehitysjohtaja Isto Nordback 1 22.4.2015 Taustat Sairaalan toiminnot hajautuneet Tilat osin hyvinkin huonokuntoiset Uusiutuvien

Lisätiedot

7 Sydänpotilaiden hoidon järjestäminen maassamme

7 Sydänpotilaiden hoidon järjestäminen maassamme 7 Sydänpotilaiden hoidon järjestäminen maassamme Invasiivisen toiminnan aloittaminen keskussairaaloissa on tehnyt niistä houkuttelevia työpaikkoja kardiologeille. Kuvassa Kai Nyman ja Antti Ylitalo sekä

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus

Potilashoidon vuosikertomus 2014 Sydänkeskus Potilashoidon vuosikertomus Sydänkeskus 6.3.2 Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja

Lisätiedot

Suositus No 9, 1.11.2013 1(8)

Suositus No 9, 1.11.2013 1(8) Suositus No 9, 1.11.2013 1(8) Kliinisen auditoinnin kolmas auditointikerta Sisältö 1. JOHDANTO... 2 2. AUDITOINTIOHJELMA... 2 3. AUDITOINNIN TOTEUTUS... 3 3.1 Aikaisempien suositusten huomioon ottaminen...

Lisätiedot

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa

Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa Näytelogistiikka monilaboratorioorganisaatiossa ISLAB/Joensuu Kaija Leisma Labquality-päivät 10.2.2012 PINTA ALA 16% KOKO MAAN PINTA ALASTA VÄESTÖ 10% KOKO MAAN VÄESTÖSTÄ islab UUSIMAA 2,7,% KOKO MAAN

Lisätiedot

www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi.

www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2016 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT Hinnasto voimassa 1.1.2016 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä: - Elektiivinen: ennalta suunniteltu, potilaalle

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen

SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012. 4.12.2012 Hemmo Pirhonen SOTE UUDISTUS, Itä-Savo Priorisointiryhmän toimeksianto 6.11.2012 4.12.2012 Hemmo Pirhonen PRIORISOINTI ESH:SSA Priorisointiryhmä 6.11.2012 Shp:n johtajalta pyydetään kokonaistaloudellisesti tarkasteltu

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen

Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli. Keskushallinto Pekka Martikainen Sosterin rakennemuutos ja portaaton hoitomalli Keskushallinto Pekka Martikainen 21.11.2014 SOSTERIN TA-15 HENKILÖSTÖMUUTOKSET ESH Tulosalueella yksiköiden välisiä sisäisiä siirtoja: 23 sh Kuntalaskutus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014

Tulevaisuuden sairaala 2030. Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ecosystem meeting 19.2.2014 Esityksen sisältö Taustaa Tavoitteet Osahankkeiden toteuttaminen ja aikataulu

Lisätiedot

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja

Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Mediq Kokonaisratkaisutoimittaja Petteri Joenpolvir 21 Tammikuu 2014 Alustus Rakennushankkeissa kuluu erittäin paljon aikaa ja rahaa laitehankintojen suunnitteluun, kilpailutukseen ja toteutukseen. Eikä

Lisätiedot

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM

Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM 17.5.2011 1(6) Investointien rahoituksen vaihtoehdot ja valinta / PM Kuntayhtymän talousarviossa ja suunnitelmassa investointien määrä on pyritty pitämään poistojen suuruusluokassa. Suuret rakennusinvestoinnit

Lisätiedot

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 Heräämökooste Jaana Hirvijoki Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014 6.10.2014 Heräämökooste Mukana seuraavat sairaaloiden heräämöt! Oys, keskusleikkausosasto! Pieksamäen sairaala! Mikkelin

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Kolmannesvuosiraportti elokuu 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Katariina Korhonen HÄLSOVÅRD / Förändr.budget /Muutettu talousarvio Förverkligat / Prognos / Social- och hälsovårdsnämnden Käyttö % Ennuste Sosiaali- ja terveyslautakunta

Lisätiedot

Palveluhinnasto 2015 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT. www.sydansairaala.fi PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUSASIAKKAAT

Palveluhinnasto 2015 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT. www.sydansairaala.fi PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUSASIAKKAAT www.sydansairaala.fi Palveluhinnasto 2015 KARDIOLOGIAN JA SYDÄN- JA RINTAELINKIRURGIAN PALVELUT PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN SOPIMUSASIAKKAAT Hinnasto voimassa 1.1.2015 alkaen toistaiseksi. Käsitteitä:

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

toteutus, Kari Sippola

toteutus, Kari Sippola Radiologisen yksikön rakennusprojektin toteutus, Kari Sippola 1 HUS-Kuvantamisen toimitilat vuokralaisena kaikissa radiologisen yksikön toimitiloissa tilojen omistajina; HUS kuntayhtymä, kaupungit ja kunnat

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO

KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA. Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO CASE KYS KERTALUONTEISET HANKINNAT OSTAJAN NÄKÖKULMASTA Jukka Collan ympäristöpäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä PL 1777, 70211 KUOPIO www.kuh.fi KokoEko 29.10.2008 Kuopio 29.10.2008

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

utkipos Ethernet Sairaala- Putkipostit TT-MedicalPost TEHO-TEKNIIKKA OY Putkipostijärjestelmät - Ihmishenkien ollessa kyseessä, toiminnan nopeus, tehokkuus ja varmuus ovat tällöin ratkaisevassa asemassa.

Lisätiedot

KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT

KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT Kaasuverkosto KAASUNJAKELUJÄRJESTELMÄT Sa-Van kaasunjakelujärjestelmiä on toimitettu laajalti Suomen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin jo yli kymmenen vuoden ajan. Lääkkeellisten kaasujen jatkuva saatavuus

Lisätiedot

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN

Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Uusi Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009 IRTAIMISTON JA HUONEISTON OSIEN VAKUUTTAMINEN VASTUUNJAOSTA AS.OY:N JA HUONEISTON HALTIJANN KESKEN Yhtiön kunnossapitovastuu (4:2) Rakenteet, eristeet, perusjärjestelmät

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

a Salomaa johtajaylilääkäri

a Salomaa johtajaylilääkäri Päivystysasetus -tiivistelmä- Pohtimolampi 7.11.2013 Eva Salomaa johtajaylilääkäri 1 Päivystysasetus voimaan 1.1.2015 Synnytystoiminnassa siirtymäaika 1.1.2017 asti siihen saakka pienet synnytyssairaalat

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016

2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 07.06.2016 2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI, TAMMI-HUHTIKUU 2016 19/02/02/00/08/2016 HYKS Lautakuntaa on tarkoitus tässä kokouksessa informoida

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2

Sijainti Hankkeen nimi Aikaväli Hankkeen sisältämät toiminnot Laajuus m2/brm2 Etelä-Pohjanmaan shp Seinäjoen Apteekin puhdastilat 2011-2013 Sairaala-apteekin lääkkeenvalmistus 566,5 brm2 Lisärakennus sisäpihalle Silmäkeskus 2011-2012 Silmätautien poliklinikka ja silmäleikkaustoiminta

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

2.1 Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin VVEV 2.2 Kahden lokeron rytmihäiriö DDED

2.1 Yhden lokeron rytmihäiriötahdistin VVEV 2.2 Kahden lokeron rytmihäiriö DDED Yhtymähallitus 120 29.09.2014 Tahdistingeneraattoreiden- ja johtojen hankinta Yhtymähallitus 120 Kuntayhtymän hallituksen päätöksen hankinnoista mukaan tietyistä tarvikkeista ja laitteista tehdään hankintasopimukset.

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

HALLITUS 40 14.02.2005

HALLITUS 40 14.02.2005 HALLITUS 40 14.02.2005 KIRURGIAN POTILAIDEN JONONPURUN EDELLYTTÄMÄ LEIKKAUSSALI- JA VUODEOSASTOPALVELUJEN HANKINTA 95/P61/2005 HALL 40 Erikoissairaanhoitolain muutos astuu voimaan 01.03.05. Se edellyttää,

Lisätiedot