Tilatoimikunta Yhtymähallitus VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilatoimikunta 12.11.2014 63 Yhtymähallitus 24.11.2014 142 VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Tilatoimikunta Yhtymähallitus VATSAKESKUS HANKESUUNNITELMA

2 TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu nykyisin sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Vatsasairauksien polikliinisen hoidon ja endoskopiatoiminnan (tähystystoiminta) tehostamiseksi on sovittu, että ne keskitetään vuoden 2016 alusta hallinnollisesti konservatiiviseen klinikkaryhmään perustettavaan vatsakeskukseen. Vatsakeskushanke on nimetty molempien edellä mainittujen klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja se on otettu klinikkaryhmien strategiaan. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään keskussairaalaan perustettavalle vatsakeskukselle uusia remontoituja tiloja. Yksikköön keskitetään kaikki vatsan alueen tutkimukset ja -hoidot. Paikkaa on selvitetty asiantuntijoiden taholta ja toiminnalle sopiva paikka sijaitsee talossa E, 1. kerroksessa. Kirurgian ja sisätautien gastroenterologisten toimintojen keskittäminen yhteen tuo etuja hoitoprosessiin, toiminnan laatuun ja kustannustehokkuuteen niin, että toiminnan jatkaminen nykyisissä hajautetuissa tiloissa ei ole perusteltavissa. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Vatsakeskuksen tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Lisäksi tässä hankesuunnitelmassa on otettu kantaa arvioiden sote-uudistuksen tuomaa palvelujen tuottamista vatsaelinsairauksien hoidossa. Vatsakeskuksen rakentamisella 1 E:lle turvataan vatsaelinpotilaiden hoito- ja tutkimustoimenpidehoito Pohjois-Karjalassa pitkälle 2020-luvulle saakka. Hankkeen aikataulu; Tarveselvitys ja hankesuunnittelu v. 2014, rakennussuunnittelu kevätkesä 2015, rakentaminen syksy 2015 syksy 2016, käyttöönotto loppuvuodesta Hankkeen arvioidut rakennuskustannukset ovat noin 2,5 milj. euroa. 2

3 Sisällys TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Nykyiset toiminnot ja tilat Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Nykyisen hajautetun toiminnan ja tilojen tuomat ongelmat Keskitetyn toiminnan edut Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin VATSAKESKUKSEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT Henkilöstö Tilasuunnittelu ja tilatarpeet HANKKEEN TOTEUTUS Rakennuspaikka ja laajuustiedot LVIA-järjestelmät Lämmitysjärjestelmä Vesi- ja viemärijärjestelmä Ilmanvaihtojärjestelmä Rakennusautomaatiojärjestelmä Sairaalakaasujärjestelmä Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Sähköverkot Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Valaistus Atk-verkko ja puhelinliikenne Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät Muut informaatiojärjestelmät Automaattinen paloilmoitin Turvavalo- ja ovimerkkivalojärjestelmä Tekninen kulunvalvonta

4 4.4 Kiinteät sairaalalaitteet ja irtaimisto Hankkeen kustannukset ja rahoitus Hankkeen aikataulu LIITTEET. Liite 1. Vatsakeskuksen toiminnallinen suunnitelma. Liite 2. Luonnospiirustus 1E. Liite 3. Vatsakeskuksen henkilöstöresurssi kustannuslaskelma lokakuu Liite 4. Hankkeen projektiorganisaatio. Liite 5. Tavoitehintalaskelma. 4

5 1 JOHDANTO Viime vuosina on erikoissairaanhoidossa vuodeosastotoimintaa vähennetty ja tilalle on tullut poliklinikka- ja päiväsairaalatyyppistä tutkimusta ja hoitoa tarjoavia yksiköitä. Useissa sairaaloissa vatsasairauksien hoito on viime vuosina keskitetty toiminnallisista ja taloudellisista syistä yhteen yksikköön. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä (PKSSK) vatsaelinsairauksien hoito jakautuu nykyisin sisätautien ja kirurgian klinikan kesken. Merkittävä osa vatsaelinpotilaiden ongelmista vaatii sekä sisätautigastroenterologin, että gastrokirurgin kannanottoa. Vatsasairauksien polikliinisen hoidon ja endoskopiatoiminnan tehostamiseksi on sovittu sekä kirurgian että sisätautien erikoisaloilla hoito keskitettäväksi vuoden 2016 alusta alkaen hallinnollisesti konservatiivisen klinikkaryhmän alle perustettavaan vatsakeskukseen. Asiasta on sovittu keväällä 2014 konservatiivisen ja operatiivisen klinikkaryhmän lääketieteellisen ja hoitotyön johdon kokouksessa. Vatsakeskushanke on nimetty molempien edellä mainittujen klinikkaryhmien kärkihankkeeksi ja otettu klinikkaryhmien strategiaan. Hankkeen toteuttaminen edellyttää vatsakeskuksen tarpeisiin remontoitavia tiloja. Vatsakeskus on polikliininen yksikkö, jossa yhdistetään sairaalan endoskopiatoiminta sekä kirurgian ja sisätautien gastroenterologiset poliklinikat. Tavallisimpia syitä, joiden vuoksi potilasta tutkitaan ja hoidetaan vatsakeskuksessa, ovat muun muassa maha-suolikanavan, maksan, haiman ja sappirakon ja -teiden oireet, toimintahäiriöt ja sairaudet sekä kirurgiset sairaudet. Yksikön toimenkuvaan kuuluu myös vatsaelinkirurgisiin sairauksiin liittyvä neuvonta, leikkauspotilaiden tarkastus ennen leikkausajan antoa ja annettujen hoitojen jälkiseuranta. Vatsakeskuksessa tehdään maha-suolikanavan sekä keuhkoputkien tähystystutkimuksia ja niihin usein liittyviä toimenpiteitä. Vuosittain yksikössä on n lähetettä, n lääkärin vastaanottokäyntiä, n endoskopia tutkimusta/toimenpidettä. Edellä mainittujen lisäksi yksikössä on hoitajien vastaanottoja; avannehoitajan vastaanotto, IBD-hoitajan (tulehdukselliset suolistosairaudet) vastaanotto, preoperatiivisen (ennen leikkausta) hoitajan käynnit. Lisäksi yksikössä tehdään keuhkosairauksien tähystykset (bronkoskopiat). Sovittujen vastaanotto- ja tutkimuskäyntien lisäksi osa toiminnasta on päivystyksellistä, jolloin potilaalla on päivystyksellinen tähystystarve keskussairaalan muilta osastoilta tai päivystyksestä. Päivittäin tähystyksessä käy 5-8 sänkypotilasta. Nykyiset tähystyshuoneet (4 kpl:tta) ja vastaanottohuoneet sijaitsevat E-siiven 1. kerroksessa. Alun perin tilat on rakennettu päiväkirurgiseen toimintaan vuonna Tähystystoiminta aloitti päiväkirurgian entisissä leikkaussaleissa vuonna Salit on suunniteltu vuoden 1989 vaatimusten mukaan ja ne ovat nyt tulleet käyttöikänsä päähän. Tähystyshuoneiden tilat ovat hankalasti paari-/ sänkypotilaiden saavutettavissa, ne ovat ahtaat ja epätarkoituksenmukaiset. 5

6 Talotekniikka on tullut tiensä päähän; tilojen valaistusta ja ilmanvaihtoa on parannettava. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi nykyinen välinehuollon tila ei vastaa nykyvaatimuksia. Tässä hankesuunnitelmassa esitetään keskussairaalaan perustettavalle vatsakeskukselle uusia tiloja. Yksikköön keskitetään kaikki vatsan alueen tutkimukset ja -hoidot. Paikkaa on selvitetty asiantuntijoiden taholta ja toiminnalle sopiva paikka sijaitsee talossa E, 1. kerroksessa. 2 HANKESUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA HANKKEEN PERUSTELUT 2.1 Hankesuunnitteluvaiheen organisointi Vatsaelinsairauksia hoitavan yksikön perustamisesta Pohjois-Karjalan keskussairaalan on tehty alustavia toiminnallisia suunnitelmia ensi kerran jo lähes 10 vuotta sitten. Kun yksikön hallintorakenteesta ja organisaatiosta päästiin yhteisymmärrykseen kirurgian ja sisätautien erikoisalojen kesken, käynnistettiin klinikkaryhmien kärkihankkeeksi nostetun vatsakeskuksen toiminnallinen suunnittelu vuoden 2013 lopulla. Sairaalassa tehtyjen osastosulkujen ja toimintamuutosten mahdollistama tilasuunnittelu käynnistyi aktiivisesti vuoden 2014 aikana. Toiminnallisen suunnittelutyöryhmän puheenjohtajana on toiminut ylilääkäri Jouni Silvennoinen ja hankkeen suunnittelukoordinaattorina Menna Kärnä. Tarveselvitys- ja hankesuunnitelmatyön yhteydessä on vatsakeskuksen toiminnallisen suunnittelun työryhmä laatinut vatsakeskuksen toiminnallisen suunnitelman (ks. liite 1), jossa on kuvattu toiminnan lisäksi tilatarpeita. Hankesuunnitteluvaiheessa on tehty luonnospiirustukset (ks. liite 2) arkkitehti Rami Kolehmaisen (Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen) toimesta. Hankesuunnitelmaluonnoksissa on selvitetty hankkeen sopimista nykyiseen rakennusmassaan talo E / 1. kerros, sen taloteknisiä ratkaisuja, liikenne- ja huoltoyhteyksiä sekä toimintayksiköiden tavoitteellisia keskinäisiä yhteyksiä. Taloteknisiä ratkaisuja on selvitetty Granlund Oy:n toimesta. Hankesuunnitelmaluonnosten ja -selvitysten mukaan vatsakeskuksen sijoittaminen talo E:n 1. kerrokseen on toiminnallisesti ja teknisesti mahdollista. 2.2 Nykyiset toiminnot ja tilat Mahasuolikanavan tähystykset (endoskopiat) tapahtuvat kirurgian poliklinikan yhteydessä sijaitsevassa endoskopiayksikössä. Samassa yksikössä suoritetaan myös keuhkoputkien tähystykset (bronkoskopiat). Sisätautigastroenterologien tekemät tähystystutkimukset ovat viime vuosina lisääntyneet. Yli puolet kolonoskopioista ja noin puolet gastroskopioista tehdään sisä- 6

7 tautigastroenterologien toimesta, lisäksi toimenpide-endoskopiaa on lisääntyvästi siirtynyt sisätautigastroenterologeille. Monet aiemmin operatiivista leikkaussalissa tehtyä hoitoa vaatineet sairaudet, kuten esimerkiksi sappi- ja haimasairaudet sekä suolitukokset, hoidetaan nyt usein polikliinisilla tähystystoimenpiteillä, jotka edellyttävät suonensisäisesti annettavia rauhoittavia ja kipua lievittäviä lääkkeitä ja sen jälkeistä potilasturvallisuutta lisäävää asianmukaista elintoimintojen valvontaa. PKKS on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen tähystyskeskus, jossa tehdään vuosittain noin 5000 tähystystutkimusta. Noin 2000 niistä on koko paksusuolen tähystystutkimuksia, n mahanlaukun tähystyksiä, vajaa 500 keuhkoputken tähystyksiä ja loput paksusuolen loppuosan tutkimuksia, sappi-haimatietähystyksiä (ERCP), ohutsuolitähystyksiä jne. (ks. taulukko 1 Tähystykset ja vastaanotot vuonna 2013). Määrä on hieman enemmän kuin KYS:ssa ja selkeästi enemmän kuin Jyväskylässä keskussairaalassa. Gastrokirurgian poliklinikkavastaanotto tapahtuu kirurgian poliklinikalla ja vastaanottotoimintaan osallistuu tähystysyksikön hoitohenkilökunta. Sisätautien gastroenterologinen vastaanottotoiminta tapahtuu kaukana tähystysyksiköstä sisätautien poliklinikalla (talossa C / 1. kerros). Potilaat ja lääkärit siirtyvät päivittäin edestakaisin näiden toimipisteiden välillä. Merkittävä osa potilaista tulee tähystyksiin vuodeosastoilta tai päivystyksestä. Eniten potilaita tähystyksiin tulee osastoilta 1G, 2G, 2K, 3K ja 4K, mutta satunnaisemmin myös muilta osastoilta. Lisäksi endoskopioita tehdään harvakseltaan myös teholla (huonokuntoiset potilaat) ja viikoittain ainakin parina päivänä röntgenin tiloissa (läpivalaisua vaativat ERCP-toimenpiteet ja osa stenteistä). Teholla, röntgenissä, a- TÄHYSTYKSET V VASTAANOTOT 2013* kirurgia sisätaudit kirurgia sisätaudit Kolonoskopiat Lääkärit Sigmoideoskopia Hoitajat 661 Gastroskopiat Enteroskopia/duodenosk ERCP keuhkoskopiat 442 Yhteensä * skopiat ja vastaanotot yhteensä Taulukko 1. Tähystykset ja vastaanotot vuonna

8 Päivystysajalla tarvittavat kiireelliset endoskopiatoimenpiteet on saatu hoidettua hoitohenkilökunnan ja lääkärien hälytyskorvauksiin perustuvalla järjestelmällä ilman varsinaista päivystysvelvoitetta. Tällä menettelyllä on saatu hoidettua myös vaativat vuoto yms. kiireelliset tapaukset kaikkina vuorokauden aikoina tähystystoimintaan perehtyneen lääkärin ja hoitajan toimesta. Myös päivystystähystyksistä valtaosa tehdään tähystysyksikössä. Useimmissa Suomen sairaaloissa tämä ei ole päivystysajan tähystysten osalta mahdollista. Järjestelyllä on pystytty turvaamaan tähystystoimenpiteiden saatavuus myös päivystysajalla, eikä potilaita ole tarvinnut sen vuoksi lähettää muualle hyvin kalliiseen hoitoon. Nykyisen 1E:llä on kirurgian poliklinikan vastaanottohuoneiden lisäksi 4 tähystyssalia (endoskopiasalia). Salit ovat entisiä päiväkirurgian leikkaussaleja ja ne on rakennettu vuonna Saleissa tehdään maha-suolikanavan; ruokatorven, vatsalaukun, peräsuolen, paksusuolen, ohutsuolen sekä keuhkoputkien tähystystutkimuksia ja niihin usein liittyviä toimenpiteitä. Salien ahtauden lisäksi ongelmana nykyisellään on riittämätön ilmanvaihto keuhkoputkien tähystyksille, joten tilanteissa, joissa epäillään potilaan sairastuneen keuhkotuberkuloosiin, altistuvat henkilökunnan lisäksi myös muut yksikössä sillä hetkellä asioivat henkilöt. Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma on ottanut kantaa tutkimushuoneiden ilmanvaihtoon. Siinä todetaan, että kaikissa tiloissa, joissa joudutaan tekemään toimenpiteitä tartuntavaarallisille keuhkotuberkuloosipotilaille tai aerosolia muodostavia toimenpiteitä, muuta tuberkuloosia sairastaville (potilashuone, bronkoskopiahuone, teho-osaston potilashuone, leikkaussali), pitää olla riittävä ilmanvaihto sekä mahdollisuuksien mukaan HEPA-suodattimet ilmanpoistokanavissa. Keuhkoputkientähystilassa (bronkoskopiatila) ilma suositellaan ohjattavaksi suoraan HEPAsuodattimen läpi erillisen poistoilmakanavan kautta ulkoilmaan. Tartuttavan potilaan poistuttua huoneesta tai aerosolia tuottavan toimenpiteen loputtua toimenpidehuoneen ilmassa voi olla pitkään tuberkuloosibakteereja sisältäviä hiukkasia. Ilman puhdistuminen on riippuvainen siitä, kuinka tehokkaasti ilma vaihtuu huoneessa. Tähystysyksikössä huolletaan mahasuolikanavan ja keuhkojen taipuisat tähystimet (endoskoopit) välinehuollossa. Oma välinehuolto on tiiviin työaikataulun vaatiman lyhyen huoltovälin ja tähystinten huollon erikoispiirteiden vuoksi tähystysyksiköissä ainoaksi toimivaksi malliksi todettu käytäntö. Nykyinen välinehuollon tila on ahdas eikä tämän päivän vaatimuksien mukaan tilassa voi erottaa puhdasta ja likaista puolta, vaan puhtaat välineet joudutaan ottamaan käyttöön likaisen alueen läpi. Laskutilaa puhtaille välineille on niukasti. Välinehuoltokeskuksen tilat tulisi jakaa toimintojen mukaisesti likaiseen ja puhtaaseen (välinehuollossa lisäksi steriiliin) alueeseen. Likaisella alueella tapahtuu mm. käytetyn tavaran vastaanotto ja tästä pesun ja desinfektion kautta välineet siirtyvät puhtaaseen tilaan. Kulkusuunnan tulee aina olla likaisesta puhtaaseen. Tällä hetkellä huolletut välineet siirtyvät takaisin tilaan, jossa välineet otetaan vastaan. Näin ollen välinehuollon pintojen (ja työntekijöiden käsien) kontaminaatio on mahdol- 8

9 linen ja sitä kautta välineiden kontaminoituminen, näin ollen riski hoitoon liittyvän infektion osalta kasvaa. Välinehuoltotilan ahtauden vuoksi koneiden huolto on hankalaa. Pesukonekapasiteetin kasvattaminen ja toisen kuivauskaapin hankkiminen eivät nykyisiin tiloihin onnistu. Pesukoneiden yläpuolella oleva höyrynpoisto on puutteellinen, koska huuva on liian pieni ja suunnattu väärin. 2.3 Hankkeen perustelu toiminnallisuuden näkökulmasta Hankkeen tavoitteena on luoda vatsaelinsairauksia monipuolisesti hoitava yksikkö, jonka toiminnan laatu ja väestöpohjaan suhteutetut vaativienkin toimenpiteiden määrät ovat Suomen nykyisiä keskussairaaloita verrattaessa huipputasoa. Yksikössä tehdään myös sellaisia toimenpiteitä, joita tehdään vain harvoissa sairaaloissa yliopistosairaaloiden ulkopuolella. Yksikkö pystyy hyvin kilpailemaan muiden vastaavia palveluja tarjoavien yksiköiden kanssa sekä toiminnan laadun, että tehokkuuden suhteen. Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vatsaelinsairauksien potilaiden tehokkaan hoidon haittana ovat osin hajautunut toimintaympäristö ja osin vanhentuneet sekä epätarkoituksenmukaiset tilat. Endoskopiatoiminnan lisäksi vatsaelinsairauksien poliklinikoiden suoritteet ovat sisätaudeilla ja kirurgialla varsin mittavia (ks. liite 1 Vatsakeskuksen toiminnallinen suunnitelma). Paksusuolisyöpä tapauksia on nykyisin lähes kuusi kertaa enemmän kuin 60 vuotta sitten (vuosittain n uutta tapausta). Tulehduksellisten suolistosairauksien esiintyvyys on tuoreen väitöskirjatutkimuksen (Airi Jussila 2014) mukaan 15 vuoden (1993=>2008) aikana Suomessa miltei kolminkertaistunut. Myös keliakian ja maksasairauksien esiintyvyys on merkittävästi lisääntynyt ja sama kehitys jatkunee myös tulevaisuudessa. Tämä lisää tarvetta paksusuolitähystyksiin, suolikirurgiaan ja mahasuolikanavan sairauksien hoitoon. Pohjois-Karjalan maakunnan alueella tehdään keskussairaalan lisäksi julkisessa terveydenhuollossa mahasuolikanavan tähystystutkimuksia myös Joensuun terveyskeskuksessa (terveyske s- kuslääkäreiden toimesta n vuosittain), Ilomantsin terveyskeskuksessa (erikoislääkärikonsulttien toimesta vajaat 300 vuosittain) ja Nurmeksen terveyskeskuksessa (pääosin terveyskeskuslääkärin toimesta muutama sata vuosittain). Näissä yksiköissä tähystystoimintaan tarvittavan laitteiston käyttöaste jää vajaaksi ja osalla potilaista tähystys joudutaan puutteellisen toimenpidevalmiuden vuoksi toistamaan keskussairaalassa. 9

10 2.3.1 Nykyisen hajautetun toiminnan ja tilojen tuomat ongelmat - Tähystyshuoneet ovat tähystystoimintaa ajatellen yhtä lukuun ottamatta ahtaita ja muodoltaan epäkäytännöllisiä (asianmukainen tähystystoiminta vaatii aiempaa enemmän tähystystoiminnan oheislaitteita, ATK-yhteyksiä, potilaan seurantalaitteita jne.). - Tähystyshuoneiden ilmanvaihto on osin puutteellista ja bronkoskopiahuoneessa ei ole mahdollisuutta tilan alipaineistukseen (tuberkuloositartuntavaara). - Potilaiden kulkureitit ovat ahtaat aiheuttaen tarpeetonta pujottelua sängyillä. - Vaikeasti sairaita, verta vuotavia ja jopa lähes elvytyskuntoisia potilaita joudutaan kuljettamaan läpi ahtaan julkisen odotustilan. - Odotustilan pienuus johtaa toistuvasti hankalaan logistiseen ongelmaan vuodepotilaiden osalta. Seuraavaa potilasta ei voida kutsua osastolta tutkimukseen ennen kuin edellinen tutkittava on saatu alta pois. Tämä hidastaa tarpeettomasti toimintaa. - Potilaiden odotustilaan äänieritys on huono ja osa potilaista joutuu kulkemaan osin odo-. - Potilaan ohjaukseen ja neuvontaan ei ole asianmukaisia tiloja (mm. potilaan tietosuoja ja yksityisyys puutteelliset). Varsinkin tähystystoimenpiteen jälkeen tulee potilaalle antaa rauhallisissa olosuhteissa neuvontaa mahdollisen toimenpiteen aiheuttaman haittatapahtuman varalta. Esim. tähystyksessä löytyneestä syöpätaudista kertominen joudutaan tekemään rauhattomassa tilassa. - Potilasseuranta joudutaan järjestämään puutteellisesti ja/tai hoitajaresursseja runsaasti käyttäen, koska mitään varsinaista potilaiden seurantatilaa ei ole ja tämän vuoksi sedaatio-mahdollisuudet eivät ole nykyaikaisen endoskopian vaatimusten tasolla. Potilaan tulisi halutessaan saada riittävä kivunlievitys ja rauhoittava lääkitys, mutta näiden jälkeen vaaditaan potilasturvallisuuden vuoksi potilaan seurantaa. - Välinehuollon tila on liian pieni ja siitä puuttuu selkeä jako likaiseen ja puhtaaseen alueeseen. - Tähystinten säilytystila ja kuivaustila on pieni ja epäkäytännöllinen. - Koska varastotiloja ei ole riittävästi, joudutaan välineistöä varastoimaan tähystyshuoneissa. Tämä aiheuttaa tähystystoimintaa haittaavaa henkilöliikennettä tähystyshuoneissa ja sitoo turhaan henkilökuntaa. - Konsultaatioapua tähystysyksikköön joudutaan lähes päivittäin pyytämään sisätautien poliklinikalla toimivilta lääkäreiltä. Välimatka vaikeuttaa konsultaatioavun saantia ja siten potilaiden hoitoa. - Vatsasairauksien poliklinikoiden sijainti kahdessa eri paikassa kaukana toisistaan (sisätautien ja kirurgian poliklinikka) vaikeuttaa potilaiden liikkumista ja löytämistä oikeaan hoitopaikkaan. Osa sisätautien vatsapotilaista joutuu tähystyksen jälkeen siirtymään sisätautien poliklinikalle. 10

11 2.3.2 Keskitetyn toiminnan edut - Toiminnan tehostaminen o o o o Vatsasairauksien polikliinisen toiminnan yhdistämisellä päästään päällekkäisten toimintojen karsimiseen ja se tuo merkittävää hyötyä hoitohenkilökunnan ja lääkärien työpanoksen käyttöön. Poliklinikkatilojen remontoinnilla tuetaan poliklinikan parempaa kustannustehokkuutta. Koko vatsasairauksien poliklinikan toiminta voidaan organisoida avohoitotyöryhmän (tuottavuusohjelman kärkihanke) esittämien periaatteiden mukaan (mallina sisätautigastroenterologia). Vatsasairauksien hoitoon kuuluvat ruuhkahuiput, henkilökunnan lomat ja muut poissaolot voidaan paremmin huomioida ja saada henkilökuntaresurssi nykyistä tehokkaampaan käyttöön. Tehostaminen tarjoaa mahdollisuuden siirtää osa nyt avosektorilla tehtävistä tähystystutkimuksista keskussairaalaan, jolla saavutettaisiin sekä kustannushyötyä että laadullisia etuja. - Osastoseurantaa nyt vaativien toimenpiteiden muuttaminen polikliinisiksi o Arviolta noin kolmannes (60-70/vuosi) nyt vuodeosastohoitoa (1-2vrk) vaativista ERCP-toimenpiteistä ja noin kolmannes (n. 120/vuosi) osastolta käsin tehtävistä bronkoskopioista voitaisiin tehdä polikliinisesti, jos riittävä toimenpiteen jälkeinen seuranta voidaan taata. Valtaosa diagnostisista maksabiopsioista voitaisiin tehdä polikliinisesti (muutamia kymmeniä/vuosi). Myös ainakin osa tukkivan ruokatorvisyövän stenttaus-hoidosta voitaisiin toteuttaa päiväkirurgisella periaatteella (10-15kpl/vuosi). - Potilaan näkökulma o o o Koko sairaalan vatsaelinsairauksien hoito on keskitetty yhteen paikkaan, josta vatsaongelmainen potilas saa tarvitsemansa avun. Vastaanottohuoneet sijaitsevat tähystysyksikön välittömässä läheisyydessä. Yhteisen yksikön avulla potilaalle on joustavasti tarjottavissa moniammatillisen osaamisen edut (IBD-hoitaja, avannehoitaja, gastrokirurgit, (sisätauti)gastroenterologit). Tähystysten yhteydessä yhä useammin annettavan sedaation vaatima jälkiseuranta voidaan toteuttaa merkittävästi nykyistä turvallisemmin. - Konsultaatiotoiminta o Vastaanottoa pitävät sisätautigastroenterologit ja gastrokirurgit ovat tähystysyksikön lähellä käytettävissä välittömiin konsultaatioihin. 11

12 o Sisätautien poliklinikalla gastroenterologin käytössä oleva Doppler ultraäänilaitteisto saadaan tehokkaampaan käyttöön. - Lähetteiden käsittely o Nyt erillään olevien kirurgian ja sisätautien pkl:n gastroenterologisten potilaiden lähetejonot (osittain samoja potilaita) voidaan yhdistää. Tähystys- ja vastaanottotoiminnan hinnoittelu voidaan yhdenmukaistaa. Lähettävän lääkärin ei tarvitse enää suorittaa joskus hankalaa pohdiskelua kirurgian ja sisätautien erikoisalojen välillä. Kaikki vatsaongelmaisten lähetteet tulevat samaan osoitteeseen. - Henkilökunnan vatsaelinsairauksiin liittyvä osaaminen ja työn sujuvuus o o o Ammatillinen osaaminen vatsaelinsairauksien eri alueista paranee. Oma vatsaelinsairauksien poliklinikan osastonhoitaja ohjaa sekä tähystysyksikön, että gastron poliklinikan hoitotyötä ja toimii myös kliinisessä hoitotyössä (substanssiosaaminen). Vatsaelinsairauksien sisäinen hoitajakoulutus on helpommin järjestettävissä. - Erityisosaaminen ja koulutus o o o Gastroenterologinen diagnostiikka etenee edelleen voimakkaasti uusien menetelmien myötä (erityisendoskopiat, endoskooppinen-ultraäänitutkimus ja näytteenotto). Voimien keskittäminen yhteen yksikköön mahdollistaa kehityksen kärjessä pysymisen. Gastron yhteisyksikkö parantaa entisestään vatsasairauksien hoitoa PKKS alueella ja tarjoaa hyvät edellytykset myös ostopalveluiden tarjoamisen oman alueen ulkopuolelle, kun potilaiden valinnanvapaus hoitopaikan suhteen lisääntyy. Oma polikliininen yksikkö tukee hyvin KYS ERVA-alueen aluekeskuksen statusta. Korkeatasoinen moniammatillinen polikliininen yksikkö tarjoaa erikoistuville lääkäreille (sekä runkokoulutus- että suppean alan erikoistumisvaiheessa) erinomaisen koulutuspaikan. Tällä on suuri merkitys henkilökunnan rekrytoinnissa. 2.4 Hankkeen perustelu tuottavuuden näkökulmasta Viime vuosikymmeninä mahasuolikanavan tähystysten laatuvaatimukset ja niihin liittyvät toimenpiteet ovat oleellisesti lisääntyneet. Monia aiemmin leikkauksessa hoidettuja toimenpiteitä tehdään tähystystoimenpiteinä (ERCP toimenpiteet, ESD, palloenteroskopia jne). Tähystystoimenpiteet ovat potilaalle merkittävästi riskittömämpiä ja kustannustehokkaampia kuin asian hoitaminen leikkauksella. Samansuuntainen kehitys tulee lähivuosina jatkumaan, mutta vaatii aiempaa enemmän erityisvälineistöä ja toiminnan laadun takaamiseksi riittävää keskittämistä. 12

13 Edellä mainittu edellyttää merkittävää tilojen uudelleen järjestelyä ja remontointia, jotta päästään edellä esitettyihin laatua kohentaviin ja toimintaa tehostaviin ratkaisuihin. Ilman remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä sote-ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä. Vatsakeskuksen toiminnallisessa suunnitelmassa kohdassa 1.6 (1.6 uusilla tiloilla ja toiminnan muutoksella saavutettavat edut) on tarkemmin eritelty korjausrakennushankkeen hyödyt. Osa niistä liittyy laadun paranemiseen, mutta merkittävä osa on tilojen mahdollistamien toiminnan muutosten myötä tapahtuvaa kustannustehokkuuden parantamista. Hankkeella saavutettavat tuottavuushyödyt: Hoitohenkilökunnan työpanoksen tehostuneen käytön myötä voidaan nykyisellä henkilöstöllä tehdä aiempaa enemmän suoritteita ja siirtää osa nyt osastohoitoa vaativista toimenpiteistä polikliinisiksi ja vähentää siten vuodeosastokuormitusta. Osastoseurantaa nyt vaatia toimenpiteitä voidaan uusien tilojen valmistuttua siirtää polikliinisiksi niin, että voidaan säästää hoitopäivää vuosittain (kustannusvaikutus n. 50 /v). Merkittävää on rakennushankkeen myötä tapahtuva varautuminen sote-uudistuksen väistämättä mukanaan tuomiin muutoksiin. Nykyisin Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa tehdään niiden omana toimintana vuosittain n mahasuolikanavan tähystystä. Endoskopiatoiminnan keskittämisellä saadaan ainakin Joensuun lähialueella merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston sekä niiden huoltoon, toimenpiteisiin ja niiden dokumentointiin tarvittavien oheislaitteiden käyttöasteen merkittävä paraneminen sekä yhteishankintojen edut. Välittömän konsultaatiomahdollisuuden vuoksi keskittäminen poistaisi useiden vuosittaisten uudestaan tehtävien tutkimusten/toimenpiteiden tarpeen. Näiden kustannusvaikutusten tarkka arviointi on tässä vaiheessa hankalaa, mutta pidemmällä aikajänteellä voidaan arvioida niiden olevan ainakin kymmeniä tuhansia euroja vuositasolla. Korjausrakentaminen mahdollistaa lähivuosina toiminnan laajentamisen ja tekee mahdolliseksi laadukkaan ja tehokkaan vatsasairauksien keskitetyn hoidon aina ensivuosikymmenen lopulle saakka. Tähän saakka PKKS:ssa on tehty runsaasti vaativia endoskopiatoimenpiteitä ja potilaita ei juuri lainkaan ole ollut tarvetta lähettää tämän vuoksi muualle. Näissä toimenpiteissä välineistö ja potilaiden oheislääkitys edellyttävät asianmukaisia endoskopiatiloja, joiden puuttuessa ostopalvelutoiminta jatkossa lisääntyy aiheuttaen merkittäviä kustannuksia /v). 13

14 Kustannushyötyjä pohdittaessa tulee myös huomioida nykyisen, leikkaussalitoimintaan (ei tähystyksiin) alunperin rakennetun, tähystysyksikön 20 vuoden ikä ja sen lähivuosien aikana joka tapauksessa väistämättä realisoituva korjaustarve. Suunnitellulla vatsakeskuksen toiminnalla voidaan remontin jälkeen saavuttaa merkittäviä laadullisia ja toiminnallisia etuja, jotka tehostuneen henkilökunnan ja endoskopiavälineistön käytön myötä parantavat myös kustannustehokkuutta Arvio sote-uudistuksen vaikutuksesta palveluihin Rakentamalla vatsakeskukselle uudet asianmukaiset tilat varaudutaan sote-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Toiminnan keskittämisellä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan saadaan aikaan Joensuun lähialuetta koskeva merkittävä toiminnan tehostuminen ja kalliin tähystyslaitteiston käyttöasteen paraneminen. Sote-ratkaisujen myötä palvelutuotanto voidaan toteuttaa aiempaa suuremmalla alueella ja terveyskeskuksissa tapahtuva endoskopiatoimintaa voidaan vähentää ja keskittää tuotantoalueiden sisällä suurempiin yksiköihin. Keskittämisellä saavutetaan merkittäviä etuja sekä laadun kohenemisen myötä, että taloudellisesta näkökulmasta. Tähystyslaitteiden ja tähystyksissä tarvittavien oheislaitteistojen (sairaalavälineiden pesukoneet, diatermiat jne.) kehittyessä niiden hankkiminen ja käyttö keskitetysti parantaa laatua, parantaa laitteiden käyttöastetta ja lisää siten kustannustehokkuutta. Endoskopiatoiminnan keskittäminen on jo tällä hetkellä valtakunnallinen kehityssuunta (esim. OYS ja KYS). Ilman tarvittavaa tilojen remonttia toiminnan määrää ei voida lisätä, eikä tulevina vuosina tehdä sote-ratkaisujen myötä mahdollista ja järkevää toiminnan keskittämistä Pohjois-Karjalan keskussairaalaan. Endoskopiatoiminnan keskittäminen sote-uudistuksen myötä lisää merkittävästi vatsakeskuksen tähystystutkimuksia (esimerkiksi Joensuun terveyskeskuksessa tehdään nykyisin n tähystystä vuosittain). Vielä vuoden 2014 alkupuolella voimakkaasti esillä olleet ja rakennustöiden suhteen jo osin toteutuneet tähystysyksikön laajennussuunnitelmat Joensuun kaupungin Siilaisten sairaalassa ovat nyt uudelleen arvioitavina. Virkamiestason neuvottelujen (va. sosiaali- ja terveysjohtaja Rieppo) perusteella näyttää todennäköiseltä, että koko Siilaisten tähystystoiminta kannattaisi siirtää osaksi keskussairaalan uuden vatsakeskuksen toimintaa sen toteutuessa. Selvittelyjen alla on myös mahdollisuus käyttää keskuksen rakentamisen aikana Siilaisten tiloja väistötilana nykyiselle sairaalan tähystystoiminnalle. Tämä lyhentäisi merkittävästi remonttiin tarvittavaa aikaa ja vähentäisi kustannuksia. Tällaiselle yhteistyölle on virkamiestasolla näytetty selkeästi vihreää valoa. 14

15 PKSSK on jo vuosia ollut valtakunnallisesti varsin aktiivinen endoskopiakeskus, jossa tehtävien mahasuolikanavan tähystysten vuosittainen määrä on ollut enemmän kuin esimerkiksi KYS:ssa tai Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä. Sairaalassamme on tehty varsin runsaasti myös vaativia endoskopiatoimenpiteitä kuten sappitie- ja haimatie tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä (ERCP) (lähes 250/v). Suomessa tehdään vuosittain noin 2000 ERCP-kuvausta pääosin yliopistosairaaloissa ja näistä siis lähes 250 tehdään Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Näin potilaita ei ole tähystystoimenpiteiden vuoksi tarvinnut lähettää yliopistosairaaloihin kalliiseen hoitoon. PKSSK:ssa on jo vuosia tehty valtaosa Savonlinnan keskussairaalan ERCP toimenpiteistä. Myös osa Savonlinnan keskussairaalan alueen vaikeaa osastohoitoa vaativista paksusuolen tulehduspotilaista on hoidettu sairaalassamme. Uutena toimintana reilu vuosi sitten aloitettuun ohutsuolen palloenteroskopiaan on tullut lähetteellä joitakin potilaita sekä Savonlinnasta että KYS:n lähettämänä. Erikoissairaanhoidon supistuminen vuoden 2015 alusta lähtien Savonlinnassa lisää vaativampien tähystystutkimusten ja toimenpiteiden kysyntää alueilta, joista välimatka Joensuuhun on selkeästi muita vaihtoehtoja lyhyempi. Potilaat kokevat tähystystutkimukset usein hankalina ja asianmukaisen ohjauksen ja neuvonnan merkitys sen vuoksi korostuu. Tulevina vuosina yhä suurempi määrä potilaita haluaa tehokkaan kivun lievityksen/sedaation tähystystutkimusten ajaksi ja tämä edellyttää asianmukaisia seurantamahdollisuuksia. 3 VATSAKESKUKSEN TULEVAT TOIMINNOT JA TILAT Vatsakeskuksessa otetaan vastaan ja tutkitaan vatsan alueen häiriöistä ja sairauksista kärsiviä potilaita. Yksikössä tehdään potilaille ruokatorven-, paksusuolen-, ohutsuolen- ja keuhkojen tähystystutkimuksia. Lisäksi yksikössä on toimenpidepotilaiden seurantaan 4-paikkainen päiväosasto. 3.1 Henkilöstö Vuoden 2016 alusta perustettavaan vatsakeskukseen siirtyy kirurgian poliklinikalta tähystystoimintaa ja vatsaelinkirurgian polikliinista toimintaa hoitava henkilökunta ja tarvittavat sihteeripalvelut. Vastaavasti sisätautien poliklinikan gastroenterologian hoitohenkilökunta ja vastaavat sihteeripalvelut siirtyvät myös vatsakeskukseen. (ks. liite 3 vatsakeskuksen henkilöresurssi) Yksikössä on hoitotyöntekijöitä 12 mukaan luettuna osastonhoitaja. Sisätautien klinikan gastroenterologian virat siirretään perustettavaan vatsayksikköön. Yksikössä työskentelevät 15

16 gastrokirurgit ovat edelleen kirurgian klinikan työntekijöitä, mutta heidän palkkakustannuksensa jaetaan tehdyn työmäärän mukaan vatsakeskuksen ja kirurgian klinikan kesken. Vatsakeskuksessa tulee sihteeri työskentelemään kokopäiväisesti viitenä päivänä viikossa. Hänen tehtävänsä neuvotellaan toimistopalveluyksikön esimiehen kanssa. Keskukseen tarvitaan laitoshuoltajia 1,5 ja välinehuoltajia 2. Uutena toimintana on suunniteltu hoitologistikon tehtävää (0,5). 3.2 Tilasuunnittelu ja tilatarpeet Sairaaloiden tilasuunnittelussa on siirrytty yksikkökeskeisestä suunnittelusta tarkastelemaan toimintoja kokonaisuuden kannalta potilas- ja prosessilähtöisesti. Valmistuttuaan 1E:lle Vatsakeskus on moderni ja tehokkaasti toimiva vatsapotilaiden tutkimus-, hoito- ja toimenpideyksikkö. Vatsakeskuksen sijaintivaatimus on, että se sijaitsee päivystyksen, teho-osaston ja leikkausosaston läheisyydessä, jolloin saavutetaan merkittävät potilaiden hoidolliset ja logistiset edut. Nämä vaatimukset toteutuvat yksikön sijaitessa 1E:llä. PKSSK:n tuottavuusohjelman mukaan tulevaisuuden rakentamisen ja tilasuunnittelun on oltava innovatiivista ja prosessilähtöistä huomioiden tulevaisuuden hoitomuodot. Vatsakeskuksen tilasuunnittelussa on huomioitu ennusteet alueemme sairastavuudesta ja väestön palvelutarpeesta. Vatsakeskuksen rakentamisella 1E:lle turvataan vatsapotilaiden hyvä ja kokonaisvaltainen tutkimus ja hoito Pohjois- Karjalassa pitkälle 2020-luvulle saakka. Taulukossa 2. esitellään Vatsakeskuksen tilaohjelma hyötyneliöinä. 16

17 kpl koko m2 yht. Endoskopiahuoneet Endoskopiahuoneiden wc:t odotustilat 3 30 lääkärin tutkimushuoneet hoitajien vastaanottohuoneet hoitajien vastaanottohuoneet hoitajien vastaanottohuone avannehoitajan vastaanottohuone + wc 1 14,5 14,5 sihteerien työtilat sihteerien työtilat potilaiden seurantatila potilas seurantatilan wc välinehuolto taukohuone henk. kun. WC potilaiden valmistelutila valmistelutilan wc:t 2 10,5 kirjasto/kokoushuone varastot 3 44 osastonhoitajan työhuone Taulukko 1. Vatsakeskuksen tilaohjelma. 4 HANKKEEN TOTEUTUS Hankkeen projektiorganisaatio esitellään liitteessä 4. Hankkeen toteutussuunnittelu tullaan toteuttamaan vuosisopimussuunnittelijoiden toimesta, jotka ovat olleet mukana jo hankesuunnitteluvaiheessa. Rakennusurakoitsijat tullaan kilpailuttamaan hankintalain edellyttämin toimin. 4.1 Rakennuspaikka ja laajuustiedot Tarve- ja hankesuunnitteluvaiheen aikana vatsakeskukselle on haettu sopivaa toimitilaa. Sopivaksi on osoittautunut talon E, 1. kerros. Kerroksessa on nykyisin kirurgian poliklinikka ja tähystyshuoneet. Kirurgian poliklinikalle saadaan toimintaan sopivat tilat talosta A, 1. kerros (1A). 1A:n tiloissa toimi lokakuun alkuun 2014 saakka neurologian vuodeosasto, jolloin neurologian vuodeosaston toiminta yhdistettiin osaston 4K toimintaan. 17

18 Rakennuksen olemassa oleva kantava runko säilyy ja tilaratkaisut muodostetaan kantavan pilarilaattarungon mukaisesti kahden käytävän varrelle. Pääosa kerroksen nykyisistä väliseinistä puretaan ja uudet pohjaratkaisut toteutetaan käyttötarkoituksen mukaisin väliseinärakentein. Rakennuksen julkisivu säilyy ennallaan. Uusien materiaalien valintaan vaikuttavat potilasturvallisuus, helppohoitoisuus ja kestävyys. Kaikkien käytettävien pintamateriaalien vaatimuksena on M1 päästöluokitus. Rakennustyö tulee aiheuttamaan häiriötä ympäröiviin tiloihin erityisesti purkutyön aikana. Rakentaminen aiheuttaa melua ja mahdollisesti muuttuvia kulkujärjestelyjä. Rakentaminen on vaiheistettava ja mahdollista leikkaussalien remontointia (E-siipi 2. krs) samanaikaisella vaiheistuksella on syytä tarkastella. Kulkuyhteydet toiminnassa olevien tilojen välillä säilytetään selkeinä ja turvallisina ja mahdollisista katkoksista tiedotetaan henkilökunnalle erikseen. 1E:lle saneerattavaa alaa on yhteensä 960 brm². 4.2 LVIA-järjestelmät Lämmitysjärjestelmä Vatsakeskuksen tilat tehdään olemassa olevaan rakennukseen. Tilojen lämmitys on toteutettu patterilämmityksellä, johon tehdään tilojen edellyttämät muutostyöt Vesi- ja viemärijärjestelmä Muutosalueen vesi- ja viemärilaitteistot liitetään rakennuksen em. verkostoihin. Alueen viemäri- ja käyttövesiputkistot sekä vesi- ja viemärikalusteet uusitaan kokonaisuudessa Ilmanvaihtojärjestelmä Vatsakeskuksen tilat varustetaan tilavaatimusten mukaisella ilmanvaihdolla. Tähystyssaleissa on tehtävistä toimenpiteistä johtuen voimakas hajukuormitus, tämä on huomioitava em. tilojen ilmanvaihdon tehokkuudessa. Tuloilman osalla F9 suodatusluokka on riittävä. Ilmanvaihdon lämmöntalteenoton tulee olla epäsuora, ettei hajukuormitus pääse siirtymään tuloilmaan. Vatsakeskuksen välinehuollon osalle on 2001 asennettu oma glykoli-lto:lla varustettu ilmanvaihtokoje, joka sijaitsee 3. kerroksen iv-konehuoneessa. Yhden salin osalla ilmanvaihdossa tulee olla mahdollisuus salin ilmanvaihdon muuttaminen alipaineiseksi. 18

19 4.2.4 Rakennusautomaatiojärjestelmä Vatsakeskuksen rakennusautomaatiojärjestelmä liitetään rakennuksen olemassa olevaan rakennusautomaatiojärjestelmään Sairaalakaasujärjestelmä Tilat varustetaan sairaalakaasujärjestelmillä. Tähystyssalien osalla tulee olla happi-, hengityspaineilma- ja CO2- sekä diatermiakaasunpoistojärjestelmät. Sairaalakaasu- ja kaasunpoistopisteet tullaan sijoittamaan kattokeskuksiin. 4.3 Sähkö- ja tietoliikennejärjestelmät Kohde on sairaalarakennus, joten asennusten osalta noudatetaan lääkintätilastandardia SFS käytön vaatimiin järjestelmiin. Suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan tilojen käyttötarkoitus ja siitä johtuvat vaatimukset laitteita valittaessa ja mitoittaessa Sähköverkot Tilat liitetään rakennuksen nykyiseen sähköverkkoon kellarikerroksen nousukeskuksilla. Atkverkon laitteita varten tilat varustetaan katkeamattomin UPS-syötöin. Lääkinnällisten erikoiskäyttöjen niin vaatiessa niitä varten rakennetaan erillinen UPS IT-verkko. Ups-laitteita syötetään VV-verkosta Johtotiet ja pääjakelujärjestelmät Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyillä ja johtokanavilla. Pääkaapelireiteillä sähkönjakelu nousukeskuksilta normaali-, varavoima- ja UPS- verkon kaapelien reitit eri kerroksessa sijaitseville jakokeskuksille suunnitellaan eri paloalueiden kautta. Kaikki turvasyöttöjärjestelmien nousut toteutetaan palonkestävästi Valaistus Valaistusratkaisuissa pyritään löytämään energiaystävällisiä, käyttökohteeseen parhaiten soveltuvia valaistusratkaisuja. Uudet led-valaistusratkaisut tulee yhä enenevässä määrin ottaa huomioon valaistusratkaisuja harkittaessa. Toimistotyöpisteiden valaisimina käytetään vaijeri- 19

20 ripusteisia valaisimia, joissa on valaisinkohtaiset suora/epäsuora vetonarukytkimet ja tarvittaessa himmennys. Toimenpidevalaisimet liitetään akku- tai Ups-varmistettuun verkkoon Atk-verkko ja puhelinliikenne Rakennuksen nykyiset jakamot on liitetty sairaalan atk-verkkoon valokuiduin talon 1G atkkonesalissa. Jakamoihin lisätään tarvittavat paneelit ja vedetään parikaapelit pisteille. Verkkoa käytetään yleiskaapelointiverkkona (yk) kaikille ip-käytöille. Erikoistiloissa ja erikoisjärjestelmille tulee ottaa huomioon galvaaninen erotus. Lankapuhelinpisteinä käytetään atk-järjestelmän kanssa samoja pisteitä (yk-pisteitä) ja atkjakamoilta on yhteys sairaalan puhelinverkkoon parikaapelein talon 1D talojakamoon Hoitajankutsu- ja henkilöturvajärjestelmät Tiloihin asennetaan hoitajakutsujärjestelmä. Kutsu ohjautuu hoitohenkilökunnan määrittämiin tiloihin kanslia- ja henkilökuntatiloissa. Järjestelmään tulee hätähälytys osaston sisällä. Inva- WC:t liitetään kutsujärjestelmään. Henkilöturvajärjestelmän toiminnat voidaan yhdistää hoitajakutsujärjestelmään. Hälytysjärjestelmä on kolmitasoinen: osaston sisäinen, osastojen välinen ja laajennettu hälytysjärjestelmä, jossa hälytys menee myös vahtimestareille. Henkilökunnalla tulee olla käytössään mukana kuljetettava hälytyslaite, jolla saadaan tarvittaessa välitön apukutsu vaaratilanteessa Muut informaatiojärjestelmät Osastolle asennetaan lisäksi tarvittaviin tiloihin yhteisantenni-, aikakello- ja äänentoistojärjestelmät. Järjestelmät liitetään sairaalan entisiin järjestelmiin ja tiloihin lisätään tarvittaessa ko. järjestelmää rakennuksessa palvelevat vahvistimet. Aikakelloja ei asenneta, mikäli päädytään hoitajakutsujärjestelmään, jossa on käytävänäytöissä kellonaika. Äänentoistojärjestelmä rakennetaan radiokanavien välitystä ja hätäkuulutusta varten. Osastojen sisäiset kuulutustarpeet otetaan huomioon kuulutusalueita määritettäessä. Telelaitteet sijoitetaan keskitetysti telelaitetilaan ja käytäviltä niiden puuttuessa sähkökeskustilaan. Lisäksi tarvittaviin huonetiloihin asennetaan varattuvalo- ja sisäänpyyntöjärjestelmät. Ilmoittautumispisteeseen varaudutaan vuoronumerojärjestelmän asennusta varten. 20

VATSAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA

VATSAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA 1 (8) VATSAKESKUKSEN TOIMINNALLINEN SUUNNITELMA Useissa sairaaloissa vatsasairauksien polikliininen hoito ja tutkimus on viime vuosina keskitetty toiminnallisista ja taloudellisista syistä yhteen yksikköön.

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat

Tulevaisuuden sairaala KYS Tilasuunnittelun lähtökohdat Tulevaisuuden sairaala KYS MASTERPLAN Tilasuunnittelun lähtökohdat PSSHP: n hallituksen ja valtuuston Masterplan seminaari 18.8.2014 Juhani Kouri Suunnittelulla LISÄARVOA LISÄARVOA Taloudellisen riskin

Lisätiedot

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa

LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa LAAJENNUS L, PSYKIATRIATALO Tila- ja toiminnan suunnittelua uudistuvissa palvelurakenteissa Menna Kärnä menna.karna@pkssk.fi Suunnittelukoordinaattori, sh, TtM Tekniset palvelut/tilahallinta L TALO 1 2

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo

Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus. Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Tulevaisuuden sairaalan toiminnan kuvaus Ohjeet työryhmille Kevät 2016 Tuula Pahkala, Miia Palo Toiminnan muutoksen suunnittelu / hankesuunnitelmavaihe Vanhaa toimintaa ei uusiin tiloihin Tilatarpeiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut

PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS. Kumppanuusneuvottelut PÄIVYSTYSSAIRAALAN LAAJENNUS APUVÄLINEKESKUS Kumppanuusneuvottelut 16 18.3.2016 16-18.3.2016 Tapio Kallio SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA Päivystyssairaalan laajennus Potilasvirran nykytilanne Pääpotilasvirrat

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015

MÄNTSÄLÄN KUNTA ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 ISONNIITYN PÄIVÄKOTI MÄNTSÄLÄ HANKESUUNNITELMA 31.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄHOIDON JÄRJESTÄJÄ... 3 1.1 Päiväkoti... 3 1.2 Päivähoidon järjestäjä... 3 2. HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖT...

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Lohjan keskustan terveysaseman laboratorion toimitilojen tarveselvitys

Lohjan keskustan terveysaseman laboratorion toimitilojen tarveselvitys HUS-kuntayhtymä HUSLAB Perusterveydenhuollon vastuualue Länsi-Uudenmaan terveysasemalaboratoriot Lohjan keskustan terveysaseman laboratorion toimitilojen tarveselvitys Versio 7.12.2015 Riitta Pekki Teuvo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri SAIRAANHOIDOLLINEN TOIMINTA 2016 Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri Sisältö Tuotanto 2015 TTS haasteet Toiminnan kehittäminen Oulu yhteistyö Tavoitteet Mitä tehty, työn alla ja mielessä Muuta Shp:n toiminta

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh

Perusturvakuntayhtymä Akseli.  Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminnan keskittäminen yhteen toimipisteeseen, Yh 26.8.2015 118 Vuodeosastojen hoitopäivät TP-11 TP-12 TP-13 TP-14 TA-15 Maskun vuodeosasto Hoitopäivä 9322 8704 8439 6332

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit

Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Kliinisten hoitopalvelujen tuottavuustoimet, vuoden 2016 raamiin sopeuttaminen ja sen aiheuttamat riskit Leena Setälä, paj KYS Kliiniset hoitopalvelut Sairaanhoitopiirien vertailussa PSSHP:n toimintakulut

Lisätiedot

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari

ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA. Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari ETÄLÄÄKÄRIPALVELUT- KÄYTÄNNÖN LÄÄKÄRIN NÄKÖKULMA Yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä - seminaari 31.5.2016 SIDONNAISUUDET - Medandit Oy, omistusosuus 50 % - Ammatinharjoittaja Dextra Koskiklinikka

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

SUURET RAKENNUSHANKKEET

SUURET RAKENNUSHANKKEET SUURET RAKENNUSHANKKEET Tilannekatsaus Raija Malmström Hankejohtaja 26.3.2015 Henkilöstötoimikunta 1 RAKENNUSHANKKEIDEN TAVOITTEET Korvataan/peruskorjataan olemassa olevia, huonokuntoisia rakennuksia Mahdollistetaan:

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon

Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Leanilla potilasturvallisuutta tehohoitoon Päivi Peltola, Marko Hyvönen, Arto Immonen, Anna-Marja Karhunen, Timo Kellokoski, Juha Koskenkari, Marja Lämsä, Susanna Mustonen, Maarit Yliniemi Tehohoitopaikka

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä?

Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? 25.1.12 Ohjaako terveydenhuolto kiinteistöjen kehittämistä vai kiinteistöt terveydenhuollon kehittämistä? Martti Talja Keskussairaalan johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Terveyspalvelujärjestelmän

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa

Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa Sisätautien hoito tänään Lapin keskussairaalassa 26.4.2016 Potilas- ja omaisneuvostonkokous Auditorio Sisätautien ylil., medisiinisen tulosalueen johtaja Susanna Halonen Sisätautien ja ihotautien tulosyksikkö

Lisätiedot

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio

INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN T Kallio INVESTOINTISUUNNITELMA VUOTEEN 2020 INVESTOINNIT tarve toiminnallinen tekninen omistuksellinen esitykset perusteltu johtopäätökset ellei toteudu päätökset monessa eri vaiheessa toimeenpano alkaa vuosia

Lisätiedot

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N

Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N Uusi sairaala hanke Keski-Suomen toimintamallit rakentamisen pohjana P R O J E K T I J O H T A J A J O R M A T E I T T I N E N 2 9. 3. 2 0 1 1 Miksi uusi sairaala tarvitaan? ongelmat sairaalakiinteistöissä

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa

Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes

Lisätiedot

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS LPK Perttu ja RPPK Arttu Pertunpellontie 10 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081470 11.6.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli

Perusturvakuntayhtymä Akseli www.soteakseli.fi Vuodeosastotoiminta ja muistisairaiden lyhytaikainen intervallihoito ssa, Yh 30.9.2015 142 Yksi vuodeosasto, esitetyn rakenneuudistuksen hyödyt ja tavoitteet Laadukkaan vuodeosastotoiminnan

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus

NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus Nikkilän sydämen päiväkoti Hankesuunnitelman liite 10 NIKKILÄN SYDÄMEN PÄIVÄKOTI Sähkö-hankeselostus Iso Kylätie 12, 04130 Sipoo 2 1 RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 3 2 TEKNISET JÄRJESTELMÄT... 4 2.1 Sähköliittymä

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Pakilan yläaste Pakilantie 67. Rakennetekniset korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Pakilan yläaste Pakilantie 67 Rakennetekniset korjaukset Hanke 8081401 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus 1.3 Laajuus ja aikataulu

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, PSHP 6.9.2011 Sirpa Salin 1 Tavoitteena on Kehittää poliklinikkatoimintaa aiempaa Tuottavammaksi Vaikuttavammaksi Laadukkaammaksi

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015

Perusturvakuntayhtymä Akseli. www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 www.soteakseli.fi Terveyspalvelujen palvelulinja, TA-info 7.10.2015 Ulkoiset toimintamenot, M Terveyspalvelut, koko linja 14.0 12.0 10.0 8.0 1.6 2.7 1.9 1.8 2.8 2.6 1.7 1.8 1.6 2.2 2.4 2.3 6.0 4.0 7.2

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP

Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP Tampereen yliopistollisen sairaalan uudistamisohjelma 2020 ( UO2020 ) Isto Nordback Kehitysjohtaja PSHP 1962 Tiivis sairaala Keuhkosair ja psyk etäällä 2 21.11.2012 Toimintolähtöinen kokonaisuus Vuodeosastot

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Satasairaala seminaari 12.10.2016 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 Maankäyttösopimus 0,06 0,07 0,07 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016

Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016. Leena Setälä, paj 23.2.2016 Toiminnan ja talouden ennusteita kliinisissä hoitopalveluissa vuonna 2016 Leena Setälä, paj 23.2.2016 Esityksen sisältö palvelujen kysynnän kehitys ja ennuste sen muutoksista 2016 tuotannon tarpeet, hoitotakuutilanne

Lisätiedot

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Tähän tarvittaessa otsikko vaihtoehtojen pohjalta Kunnanvaltuuston kokous 9.2.2015 Liite Perusturvajohtaja Liisa Ståhle Eri vaihtoehtojen

Lisätiedot

L-laajennus, 2-vaihe

L-laajennus, 2-vaihe L-laajennus, 2-vaihe Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy / Rami Kolehmainen Työyhteenliittymä Arkkitehtistudio Kujala & Kolehmainen Oy / Arkkitehdit Kontukoski Oy Suunnittelun vaiheet ja aikataulut

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS

Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3. Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Stadin ammattiopisto Taucher-Talo Nilsiänkatu 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien korjaukset Hanke 8010146 27.11.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 2 1 YHTEENVETO 1.1 Hankkeen perustiedot 1.2 Hankkeen tarpeellisuus

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Lastentautiyksikön rakennushanke

Lastentautiyksikön rakennushanke Lastentautiyksikön rakennushanke Seminaaripäivä 27.3.14 LKS, vs yl Pekka Valmari Miksi tilan tarve Nykyiset tilat? Liian ahtaat kehittyneelle toiminnalle Rasittavat potilaita & kuluttavat henkilöstöresursseja

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo

Tulevaisuuden sairaala Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo Tulevaisuuden sairaala 2030 Kari-Pekka Tampio Ohjelmajohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtuustoinfo 28.10.2014 Master Plan Johdanto Sisältö Toteutustapa ja aikataulu Vaihtoehtojen vertailu

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä

Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä Vuoden 2015 toiminnan ja talouden suunnittelu sairaanhoitopiireissä KYS-Erva johtoryhmien tapaaminen, Jkl Talousjohtajat Kari Janhonen, Psshp Aija Suntioinen, Ksshp Ismo Rouvinen, Pkssk Vesa Vestala, Esshp

Lisätiedot

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA LVIA-KORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA B63779.AT02 KARTANONKOSKEN KOULU, VANTAA 5.1.2015 VTK SISÄLLYSLUETTELO 1 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄN YLEISET VAATIMUKSET... 3 1.1 MUUTOKSIIN LIITTUVÄT YLEISET VAATIMUKSET...

Lisätiedot

Sairaala Sinua varten

Sairaala Sinua varten Satasairaalan toiminnan suunnittelua ohjaavat teesit Sairaala Sinua varten eija.vaula@satshp.fi 12-10-2016 Sisältö Tavoitteet Teesit Toiminta Päivystyssairaala Satasairaala hanke Toiminnallinen suunnitelma

Lisätiedot

INVESTOINNIT

INVESTOINNIT Kunnallisjohtajien kokous 24.8.2016 INVESTOINNIT 2017-2022 ISOLINNANKATU YLEINEN SAIRAALA 1937 SATAKUNNAN KESKUSSAIRAALA INVESTOINNIT 2017-2022 v. 2017 v. 2018 v.2019 v.2020 v. 2021 v. 2022 Laitehankinnat

Lisätiedot

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma LEIKO Leikkaukseen kotoa - uusi näkökulman kulma Operatiiviset päivät 2005 Ulla Keränen Kirurgiylilääkäri HUS, Hyvinkään sairaala Taustan suunnittelu,, Mikko Keränen Hyvinkään sairaala : väestöpohja 170

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli

RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 UUDISRAKENNUS. HANKESUUNNITELMA päivitetty Nykyinen liikuntahalli Nykyinen liikuntahalli RANTAKYLÄN LIIKUNNAN MONITOIMIHALLI, PATALUODONKATU 2 HANKESUUNNITELMA päivitetty 14.06.2016 JOENSUUN TILAKESKUS Länsikatu 15, rakennus 2 80100 Joensuu puh. (013) 267 7111 faksi

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Hankkeen tilannekatsaus. Valtuustoseminaari Kari-Pekka Tampio

Hankkeen tilannekatsaus. Valtuustoseminaari Kari-Pekka Tampio Hankkeen tilannekatsaus Valtuustoseminaari 10.11.2016 Kari-Pekka Tampio Hintaindeksin kehitys Oulu kuuluu indeksialueeseen 4 Lanan rakentamispäätös Nykyinen indeksi Lanan rakentamisen aloitus? 81 83 86-87

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anna-Kaisa Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA

Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA Stadin ammattiopisto Nilsiänkatu 3, Taucher-talo julkisivukorjaus JULKISIVUJEN PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMA 4.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen peruskorjaus, Nilsiänkatu 3, Taucher-talo,

Lisätiedot

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä

BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä BEST IQ Uusi edistyksellinen hoitajakutsujärjestelmä Järjestelmä jota on helppo laajentaa ja modifioida BEST IQ on intensiivinen järjestelmä, jossa riittää potentiaalia pieniin, keskisuuriin ja suurin

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista

Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien taloussuunnitelman valmisteluperusteista Kunnanhallitus 127 15.06.2015 Lausunto Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän vuoden 2016 ja talousarvion vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman valmisteluperusteista 201/00.04.01/2015 Kunnanhallitus 15.06.2015 127

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky

Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Tietojärjestelmien rooli terveydenhuollon Palvelu yksi koissä ylilääkäri Markku Suokas, Kaarina-Pii kkiön terveyskeskus ky TIETOJARJESTELMIEN ROOLI TERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen

Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen SAVONLINNAN KAUPUNKI Sivu 1 / 6 Kerimäen kuntapalvelujen keskittäminen Tasapainottamisohjelman yhteydessä kaupungin valtuusto on päättänyt Kerimäen yhteispalvelupiste ja muut kunnanvirastolla olevat palvelut

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot