Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia EU:N ULKOMINISTERIEN EPÄVIRALLINEN GYMNICH-KOKOUS AMSTERDAMISSA EU:n ulkoministerien epävirallinen Gymnich-kokous pidetään Amsterdamissa Kokouksessa on tarkoitus käydä keskustelua EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisesta globaalistrategiasta, Iranin ja EU:n välisistä suhteista sekä muuttoliikkeestä (yhdessä EU-ehdokasmaiden kanssa). Tavoitteena on, että keskustelut ovat strategisia ja pidemmällä aikavälillä aiheita katsovia. Kansainvälinen tilanne voi vaikuttaa kokouksen agendaan vielä ennen kokousta. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös skenaariopohjainen harjoitus, jossa ministerit käyvät politiikkakeskustelua ennen kokousta jaettavan kriisiskenaarion pohjalta. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Timo Soini.

2 Asialista: 2(15) EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan globaalistrategia s.5 Iran s.8 Muuttoliike s.12

3 3(15) EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Iran Suomen tavoitteena EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle on vahvaa ohjausta ja suuntaa antava strategia, jolla viestitään EU:n tavoitteet ja intressit myös kumppaneille. Strategian tulee perustua EU:n arvoihin. Unionin tulee jatkossakin olla keskeinen kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen ylläpitäjä ja kehittäjä. Uhkien torjumisen ohella lähtökohtana tulee olla turvallisuuden rakentaminen. Strategian tulee vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Strategian tulee sisältää tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi niin kriisinhallinnan kuin puolustusalan yhteistyön osalta. Strategian tulee vahvistaa EU:n ulkoisten politiikkojen koherenssia mm. huomioimalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan kytkennät kestävän kehityksen haasteisiin. EU:n ulkoisten ja sisäisten politiikkojen ja toimien tulee olla nykyistäkin paremmin toisiaan täydentäviä. Konfliktineston ja varhaisen toiminnan tulisi painottua EU:n toimissa nykyistä enemmän. EU:n toiminnan on oltava nykyistä kokonaisvaltaisempaa niin EU:n eri instrumenttien käytön osalta kuin suhteessa kumppaneiden toimiin. EU:n on vahvistettava kykyään puuttua koherentisti konfliktien ja meneillään olevan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin, ml. ilmastonmuutos ja luonnonvaroista käytävä kilpailu. Strategian tulisi vahvistaa EU:n laajentumispolitiikan jatkuminen ja naapuruuspolitiikan kehittäminen. Strategiassa tulee määritellä uudelta, realistiselta pohjalta EU:n tavoitteet Venäjä-politiikassaan. Arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi. Strategian laadinnassa vetovastuun tulee olla ulkosuhteiden korkealla edustajalla, mutta samalla jäsenmaiden näkemykset strategian keskeisistä tavoitteista on huomioitava niiden omistajuuden ja sitoumuksen varmistamiseksi. Suomi katsoo, että EU:n ja Iranin välisiä suhteita tulee edistää laaja-alaisen vuoropuhelun kautta. Keskeisiä aiheita ovat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset, Lähiidän alueen tilanne ja konfliktit, ihmisoikeudet, terrorismin torjunta, energia, ympäristö, huumeiden leviämisen estäminen sekä kauppa- ja taloussuhteiden tiivistäminen. Irania tulee sitouttaa kansainväliseen yhteistyöhön. EU:n tulee jatkaa vaikuttamista Iraniin ja Saudi- Arabiaan jännitteiden lieventämiseksi ja Lähi-idän kriisien ratkaisemiseksi rauhanomaisesti (etenkin Syyria, Irak ja Jemen). Suomi toivoo EU:n edustuston avaamisen Teheraniin toteutuvan jo tämän vuoden puolella. Tämä on merkittävä signaali Iranille. Keskeistä on huolehtia jatkossakin ydinohjelmasovun tehokkaasta ja täysimääräisestä toimeenpanosta. IAEA:lla on toimeenpanon valvonnassa keskeinen rooli. EU:n tuki IAEA:lle on tärkeää, mukaan lukien taloudellinen tuki. Muuttoliike Suomi katsoo, että muuttovirtojen tyrehdyttäminen vaatii aiemmin sovittujen toimenpiteiden pikaista ja tehokasta täytäntöönpanoa. Muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttamisessa konfliktien ehkäisyn ja ratkaisun tulisi nousta EU-agendalla korkeammalle. Turkki on avainasemassa EUalueelle suuntautuvan muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Turkin tulee toimeenpanna omat sitoumuksensa EU-Turkki toimintasuunnitelmasta. Myös EU:n on omalta osaltaan toimeenpantava suunnitelma. Suomi tukee EU-Turkki yhteistyön tiivistämistä laaja-alaisesti. Suomi peräänkuuluttaa Vallettan huippukokouksessa sovittujen toimenpiteiden pikaista ja tehokasta täytäntöönpanoa. Toimenpiteiden seuranta on tähän saakka ollut hajanaista ja toimintasuunnitelman toimeenpano on yhä vajavaista. Tämän takia olisi hyödyllistä pitää Vallettan seuranta-som suunniteltua (2017 alkupuoli) aikaisemmin. Suomella oli suuremmat

4 4(15) odotukset Khartumin ja Rabatin prosessien suhteen. Muuttoliikkeen hallitsemiseen tähtäävien EU:n rahastojen toiminnan pitää olla tarkoituksenmukaista. Suomi näkee EU:n Afrikkahätärahaston tärkeänä välineenä Afrikan maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. EU:n on kiirehdittävä Eurooppa-neuvostossa joulukuussa sovittujen toimien täytäntöönpanoa. Näihin kuuluvat järjestelykeskusten saattaminen täyteen toimintaan, palautuspolitiikan tehostaminen ja uudelleensijoitusjärjestelmän toteuttaminen. Erityisesti palautus- ja takaisinottojärjestelyjen tehostaminen on Suomelle keskeinen tavoite sekä kansallisella että EU:n tasolla. Komissio käy tältä osin keskusteluja kolmansien maiden kanssa. Irakin, Somalian ja Afganistanin on kuuluttava prioriteettimaiden joukkoon. Nyt näiden joukossa on vain Afganistan.

5 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 5(15) POL-30 Rautio Sari Asia EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia Kokous/tapaaminen Ulkoministerien epävirallinen Gymnich-kokous ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja laatii kesäkuun 2016 Eurooppaneuvostoon mennessä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian Eurooppa-neuvoston toimeksiannon pohjalta jäsenmaita konsultoiden. Ministeritasolla strategiasta keskustellaan Hollannin EU-puheenjohtajuuskauden epävirallisissa ulko-, puolustus- ja kehitysministerikokouksissa helmikuun alussa ( ). Näissä keskusteluissa on mahdollisuus tuoda esiin keskeisimpiä painotuksia strategiatyön osalta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle vahvaa ohjausta ja suuntaa antava strategia, jolla viestitään EU:n tavoitteet ja intressit myös kumppaneille. Strategian tulee perustua EU:n arvoihin. Unionin tulee jatkossakin olla keskeinen kansainvälisen oikeuden ja sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen ylläpitäjä ja kehittäjä. Uhkien torjumisen ohella lähtökohtana tulee olla turvallisuuden rakentaminen. Strategian tulee vahvistaa EU:ta turvallisuusyhteisönä ja vahvistaa EU:n yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta. Strategian tulee sisältää tavoitteita yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi niin kriisinhallinnan kuin puolustusalan yhteistyön osalta. Strategian tulee vahvistaa EU:n ulkoisten politiikkojen koherenssia mm. huomioimalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan kytkennät kestävän kehityksen haasteisiin. EU:n ulkoisten ja sisäisten politiikkojen ja toimien tulee olla nykyistäkin paremmin toisiaan täydentäviä. Konfliktineston ja varhaisen toiminnan tulisi painottua EU:n toimissa nykyistä enemmän. EU:n toiminnan on oltava nykyistä kokonaisvaltaisempaa niin EU:n eri instrumenttien käytön osalta kuin suhteessa kumppaneiden toimiin. EU:n on vahvistettava kykyään puuttua koherentisti konfliktien ja meneillään olevan muuttoliikkeen taustalla oleviin syihin, ml. ilmastonmuutos ja luonnonvaroista käytävä kilpailu. Strategian tulisi vahvistaa EU:n laajentumispolitiikan jatkuminen ja naapuruuspolitiikan kehittäminen. Strategiassa tulee määritellä uudelta, realistiselta pohjalta EU:n tavoitteet Venäjäpolitiikassaan. Arktisen yhteistyön kehittäminen on nostettava EU:n ulkosuhteiden yhdeksi painopisteeksi. Strategian laadinnassa vetovastuun tulee olla ulkosuhteiden korkealla edustajalla, mutta samalla jäsenmaiden näkemykset strategian keskeisistä tavoitteista on huomioitava niiden omistajuuden ja sitoumuksen varmistamiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE

6 4. TAUSTA 6(15) EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja laatii kesäkuun 2016 Eurooppaneuvostoon mennessä EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian Eurooppa-neuvoston toimeksiannon pohjalta jäsenmaita konsultoiden. Jäsenmailla on mahdollisuus vaikuttaa uuden strategian sisältöön konsultaatioprosessissa eri tavoin, ml. epävirallisissa ulko-, puolustus- ja kehitysministerikokouksissa helmikuun alussa. EU:n nykyinen turvallisuusstrategia (European Security Strategy, ESS) on vuodelta 2003 ja sitä päivitettiin vuonna Suomi ja eräät muut jäsenmaat ovat peräänkuuluttanet strategian uudistamista tai uutta strategiaa jo useita vuosia EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan strategisuuden vahvistamiseksi. EU-tasolla ajatus uudesta strategiasta sai lopulta vauhtia joulukuun 2013 Eurooppaneuvoston toimeksiannosta korkealle edustajalle laatia arvio EU:n muuttuneesta toimintaympäristöstä. Korkea edustaja tuotti kyseisen arvion kesäkuun 2015 Eurooppa-neuvostolle, josta puolestaan tuli korkealle edustajalle toimeksianto laatia EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia kesäkuuhun 2016 mennessä jäsenmaita konsultoiden. Tulevan strategian nimeksi on vakiintunut EU:n kokonaisvaltainen ulko- ja turvallisuuspoliittinen strategia (EU global strategy on foreign and security policy). Mogherinin kesäkuun 2015 raportin "The EU in a changing global environment: A more connected, contested and complex world" lähtökohtana on arvio, että maailma on muuttunut merkittävästi tavoilla, joissa voidaan nähdä EU:lle sekä haasteita että mahdollisuuksia. EU:n naapurusto on muuttunut epävakaammaksi. Globaalin toimintaympäristön todetaan olevan "more connected" eli yhä verkottuneempi ja keskinäisriippuvaisempi, "more contested" eli taloudellista ja ideologista vastakkaisasettelua korostava ja "more complex", millä viitataan mm. globaalin voimatasapainon muutoksiin ja ei-valtiollisten toimijoiden merkitykseen. Tämä tilannearvio toimii myös tekeillä olevan ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian perustana. Turvallisuusympäristön muutosten ja EU:n suhteellisen painoarvon heikentymisen nähdään vaativan EU:lta aiempaa realistisempaa ja joustavampaa ulkoista toimintaa. Eri toimijoiden ja instrumenttien yhteensovittaminen on entistäkin tärkeämpää. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön kaikessa EU:n ulkoisessa toiminnassa. EU:n kyky vastata toimintaympäristön muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin riippuu unionin kyvystä strategisten valintojen tekemiseen ja prioriteettien asettamiseen ja toisaalta EU:n ulkosuhdeinstrumenttien tarkoituksenmukaisuudesta. Strategian laadinnassa korkealla edustajalla on selkeä johtorooli, mutta Mogherini on sitoutunut konsultoimaan jäsenmaita ja tutkijayhteisöäkin. Jäsenmailla on tilaisuus syöttää ajatuksia valmisteluprosessiin eri tasoilla EU-keskustelussa, ml. jäsenmaiden edustajista koostuvassa yhdyshenkilöryhmässä, strategian valmisteluun liittyvissä seminaareissa sekä lukuisissa epävirallisissa keskusteluissa ministeritasolta työryhmätasolle. Helsingissä järjestetään Ulkopoliittisen instituutin emännöimä, EU:n Venäjän ja itäisten naapureiden suhteisiin keskittyvä konferenssi tammikuuta Suurelle yleisölle strategiatyötä avataan vuorovaikutteisilla verkkosivuilla Käytännön kirjoitustyötä tekee Mogherinille läheinen Italian ulkopoliittisen instituutin varajohtaja Nathalie Tocci, jonka ympärille on koottu EU:n ulkosuhdehallinnossa (EUH) kirjoittajaryhmä.

7 7(15) Strategia on tarkoitus rakentaa niin, että 1) aluksi todetaan laajan, sekä maantieteellisesti että temaattisesti kokonaisvaltaisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen strategian tarve; 2) seuraavaksi todetaan ne EU:n intressit, joita strategian on tarkoitus suojella ja edistää (turvallisuus, hyvinvointi, EU:n vastustuskyky / resilienssi, sääntöperustainen kv. järjestelmä) ja 3) lisäksi todetaan strategian periaatteet eli yllä mainitut kolme C:tä. 4) näiden päälle rakennetaan viisi päätavoitetta: i. EU:n vastustuskyvyn / resilienssin vahvistaminen; ii. EU:ta ympäröivien alueiden vastustuskyvyn / resilienssin vahvistaminen; iii. Kokonaisvaltainen lähestymistapa konflikteihin; iv. EU:n suhteet keskeisiin alueellisiin toimijoihin ja alueelliseen turvallisuuteen investoiminen; Globaalihallinnan vahvistaminen. 5) Lopuksi arvioidaan EU:n käytössä olevien välineiden, resurssien instituutioiden ja toimintatapojen sopivuutta ja mahdollisia muutostarpeita em. tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenmaille on syksystä 2015 lähtien jaettu luonnoksia strategian ensimmäisiksi sisältöhahmotelmiksi. Näiden pohjalta jäsenmailta on pyydetty kirjallisia kommentteja yhdyshenkilöryhmän puitteissa. Suomi on lähettänyt pyydetyt kirjalliset kontribuutiot strategiaan yhteistyönä Ruotsin, Viron ja Latvian kanssa. Suomen tavoitteita strategiaan ajetaan esitellyn rungon puitteissa, joka mahdollistaa keskeisten näkemystemme huomioimisen. Strategiatyön edetessä huomio kiinnittyy sen arvioimiseen, miten EU:n käytössä olevia välineitä ja resursseja tulee kehittää ja suunnata strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. On nähtävissä, että tekeillä olevan yleisemmän tason strategian toimeenpano edellyttää temaattisten ja maantieteellisten alastrategioiden laatimista tai päivittämistä. Tämä tarve on erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla, jonka kattavasta strategiasta käydään keskusteluja jo vuoden 2016 alkupuoliskolla. Keskustelua jäsenmaiden, korkean edustajan ja kirjoittajaryhmän välillä on syntynyt erityisesti strategian laajuudesta, yleisyyden / yksityiskohtaisuuden tasosta, turvallisuuspainotuksesta sekä arvojen ja intressien välisestä suhteesta. Moni jäsenmaa (ml. Suomi) on korostanut että strategian tulisi antaa ensisijaisesti ohjausta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikalle ja yhteiselle turvallisuus- ja puolustuspolitiikalle, vaikka näkökulma onkin globaali ja kokonaisvaltainen. Alueellisten kysymysten suhteen ei vielä ole määritelty yksityiskohtaisuuden tasoa eli sitä, kuinka paljon voidaan sisällyttää tavoitteita yksittäisten maiden suhteen niin, että strategia kuitenkin kestää aikaa, eikä kumppanimaita ryhdyttäisi asettamaan prioriteettijärjestykseen. KE ja kirjoittajaryhmä lähtevät siitä, että strategiassa on korostettava EU:n intressien puolustamista ja arvot jätettäisiin pienempään rooliin sen vaikutelman välttämiseksi, että EU pyrkisi arvovientiin. Tämän näkemyksen moni jäsenmaa (ml. Suomi) on asettanut kyseenalaiseksi todeten, että EU:n arvot ovat osa EU:n identiteettiä ja EUperussopimuksiinkin kirjattu perusta kaikelle EU:n toiminnalle ja ne pohjautuvat kansainväliseen oikeuteen sekä ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuteen.

8 8(15) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10Lehto-Asikainen Kirsikka Asia Iran Kokous/tapaaminen Helmikuun 2016 Gymnich-kokous Asiakirjat 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Käydään poliittinen orientaatiokeskustelu EU-Iran -suhteista ydinohjelmasovun toimeenpanon ja pakotehelpotusten myötä sekä mahdollisista yhteistyöaloista. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n ja Iranin välisiä suhteita tulee edistää laaja-alaisen vuoropuhelun kautta. Keskeisiä aiheita ovat muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymykset, Lähi-idän alueen tilanne ja konfliktit, ihmisoikeudet, terrorismin torjunta, energia, ympäristö, huumeiden leviämisen estäminen sekä kauppa- ja taloussuhteiden tiivistäminen. Irania tulee sitouttaa kansainväliseen yhteistyöhön. EU:n tulee jatkaa vaikuttamista Iraniin ja Saudi-Arabiaan jännitteiden lieventämiseksi ja Lähiidän kriisien ratkaisemiseksi rauhanomaisesti (etenkin Syyria, Irak ja Jemen). Suomi toivoo EU:n edustuston avaamisen Teheraniin toteutuvan jo tämän vuoden puolella. Tämä on merkittävä signaali Iranille. Keskeistä on huolehtia jatkossakin ydinohjelmasovun tehokkaasta ja täysimääräisestä toimeenpanosta. IAEA:lla on toimeenpanon valvonnassa keskeinen rooli. EU:n tuki IAEA:lle on tärkeää, mukaan lukien taloudellinen tuki. 3. NEUVOTTELUTILANNE Kuusi kuukautta Iranin ydinohjelmaneuvotteluissa saavutetun yhteisymmärryksen jälkeen IAEA:n pääjohtaja ilmoitti Iranin saattaneen loppuun toimet, jotka olivat edellytyksenä yhteisen kattavan toimintasuunnitelman (JCPOA, Joint Comprehensive Plan of Action) toimeenpanon käynnistymiselle (ns. Implementation Day). Pääjohtajan raportin perusteella YK:n turvaneuvoston pakotteita samoin kuin EU:n Iranin ydinohjelman johdosta asettamia rajoittavia toimia ja Yhdysvaltojen asettamia pakotteita purettiin toimintasuunnitelman mukaisesti. Raportin julkaisemisen jälkeen EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Mogherini ja Iranin ulkoministeri Zarif antoivat asiassa yhteisen lausunnon korostaen sopimuksen aikaansaamisen merkitystä, mutta myös sen täyden ja tehokkaan toimeenpanon tärkeyttä. IAEA:lla on jatkossakin tärkeä rooli sopimuksen toimeenpanon valvonnassa.

9 4. TAUSTA 9(15) Ydinohjelmasovun toimeenpano mahdollistaa EU-Iran -suhteiden laaja-alaisen kehittämisen. EU valmistelee edustustonsa avaamista Teheraniin, mikä on myös merkittävä signaali Iranille. Vuoropuhelua energiakysymyksistä ollaan käynnistämässä. EU:n on tärkeää keskustella myös ihmisoikeuskysymyksistä. Iranin ydinohjelmasovun syntymisen myötä on noussut odotuksia sen ulkopolitiikan ja alueellisen roolin suhteen. Iranin ja Saudi-Arabian välien kiristyminen on huolestuttavaa ja on tärkeää, että jännitteitä pyritään laskemaan ja jatkamaan vuoropuhelua ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä on vaikutusta Syyrian, Jemenin, Irakin ja koko Lähi-idän alueen tilanteeseen. Iranin ydinohjelmaneuvotteluissa saavutettiin historiallinen sopu , kun 12 vuoden neuvotteluiden jälkeen hyväksyttiin yhteinen kattava toimintasuunnitelma (Joint Comprehensive Plan of Action, JCPOA). JCPOA:n täytäntöönpano tapahtuu 10 vuoden aikana ja se on jaettu eri vaiheisiin (Adoption Day, Implementation Day, Transition Day, Termination Day). Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA valvoo toimeenpanoa ja raportoi YK:n turvallisuusneuvostolle ja IAEA:n hallintoneuvostolle Iranin toimista JCPOA:n toimeenpanemiseksi. Kaikkiaan JCPOA:n mukaiset valvontatoimet jatkuvat jopa kaksikymmentäviisi vuotta. Jos Iranin todetaan rikkoneen JCPOA:ta seuraavan kymmenen vuoden aikana, YK:n turvallisuusneuvosto voi palauttaa YK-pakotteet turvaneuvoston yhdenkin pysyvän jäsenen sitä vaatiessa (ns. snap-back -mekanismi). Myös EU:n rajoittavat toimet (ja USA:n pakotteet) palautetaan siinä tilanteessa sovellettaviksi. Iranin toteuttamista sovituista toimenpiteistä keskeisimmät koskivat Arakin raskasvesireaktoria, raskasvesituotantolaitosten toimintaa, rikastuskapasiteettia, sentrifugien tutkimus- ja kehitystoimintaa, Fordownin rikastuslaitoksen muuttamista yksinomaan tutkimuskäyttöön sekä rikastetun uraanin varastoista 300 kg ylittävän määrän laimentamista luonnonuraaniksi tai myyntiä kansainvälisille markkinoille. EU:n Mogherini ja Iranin ulkoministeri Zarif korostivat IAEA:n raportin valmistumisen jälkeen yhteistä tavoitetta toimintasuunnitelman toimeenpanon käynnistämiseksi, mikä sisältää yhtälailla Iranin velvoitteet ja kansainvälisen yhteisön kansallisten ja monenvälisten pakotteiden purkamisen sovitusti. Lausunnossa painotetaan myös toimintasuunnitelman täyden ja tehokkaan toimeenpanon tiivistä seurantaa ns. EU3+3:n (Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja EU sekä USA, Venäjä ja Kiina) ja Iranin kesken EU:n korkean edustajan koordinoimana. IAEA:n monitorointi- ja verifiointirooli vahvistetaan. Ydinohjelmasovun saavuttamista pidetään osoituksena siitä, että poliittisella tahdolla, sinnikkyydellä ja monenvälisellä diplomatialla voidaan ratkaista vaikeimpiakin kysymyksiä ja löytää käytännöllisiä ratkaisuja turvallisemman maailman puolesta. Ydinohjelmasopu ei poista kaikkia ongelmia Euroopan ja Yhdysvaltojen sekä Iranin väliltä, kuten erimielisyyttä ihmisoikeuskysymyksistä, mutta sen myötä poistui yksi iso kompastuskivi lännen ja Iranin välisissä suhteissa. Yhdysvallat asetti heti Implementation Day'n jälkeen Iranin ohjusohjelman

10 10(15) vuoksi uusia sanktioita. Yhdysvaltojen ja Iranin suhteiden normalisoituminen vie aikaa, ja EU:lla onkin erityinen rooli Iranin ja länsimaiden suhteiden ja yhteistyön kehittämisessä. Ydinohjelmaan liittyvien EU-pakotteiden osalta tarvittavat säädösmuutokset hyväksyttiin ns. Adoption Day'nä ja niiden soveltaminen alkoi EU-pakotteista jää kuitenkin vielä jäljelle vienti-/tuontikieltoja (ohjusteknologian valvontajärjestelyn tuotteet, aseet ja muut puolustustarvikkeet) sekä vientirajoituksia (ydinteollisuuteen liittyvät sensitiiviset tuotteet, tietyt ohjelmistopaketit, raakametallit ja puolivalmisteet sekä grafiitti). Jatkossakin yritysten tulee Iraniin suuntautuvan kaupan osalta varmistua siitä, että voimassa olevat pakotteet eivät kiellä kyseisten tuotteiden vientiä tai edellytä siltä ennakkolupaa ja että liiketoimeen ei liity pakotelistattuja henkilöitä tai yhteisöjä. Iso osa pakotelistatuista iranilaispankeista poistui myös pakotteiden piiristä IAEA:n vahvistuksen myötä. Aseita ja muita puolustustarvikkeita koskevia kieltoja sovelletaan vielä enintään kahdeksan vuotta (ns. Transition Day'hin saakka) ja ydinteollisuuteen liittyviä sensitiivisiä tuotteita ja teknologiaa koskevia rajoituksia vielä kymmenen vuotta Adoption Day'stä (ns. Termination Day'hin saakka). EU:n ja Yhdysvaltojen Iranin ihmisoikeustilanteen johdosta asettamat pakotteet ovat ydinohjelmasovun ulkopuolella ja pysyvät siten edelleen voimassa. Ydinohjelmasovun myötä Iranin kanssa voidaan tehdä yhteistyötä entistä laaja-alaisemmin. Sopimuksella on vaikutusta Lähi-idän alueen tilanteeseen ja kansainväliseen turvallisuuteen. Ydinaseiden leviämisen rajoittamisen lisäksi sen toivotaan vahvistavan rauhaa sekä vakautta Lähiidässä pitkällä tähtäimellä. Tämä edellyttää Iranilta ja muilta alueen valtioilta rakentavaa ulkopolitiikkaa ja roolia alueen ongelmien ratkaisemiseksi. Iranin ja Saudi-Arabian välien kiristyminen on huolestuttavaa. Niiden tulee pyrkiä laskemaan jännitteitä ja käyttää vaikutusvaltaansa alueen kriisien ratkaisemiseen rauhanomaisesti. Iranin ihmisoikeustilanne on edelleen huolestuttava. Kuolemantuomioiden toimeenpano on kasvanut aiempiin vuosiin verrattuna. Viime vuonna Iranissa teloitettiin varovaisten arvioiden mukaan lähes 800 henkilöä. YK:n Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevässä raportoinnissa on huolenaiheina nostettu esille muun muassa sananvapauden ja lehdistönvapauden rajoittaminen, ihmisoikeuspuolustajien häirintä, naisiin ja tyttöihin kohdistuva väkivalta ja syrjintä, lapsiavioliitot, vähemmistöjen syrjintä, uskonnonvapauden rajoittaminen ja oikeusjärjestelmän toimimattomuus. Suomen ja Iranin suhteet ovat hyvät ja toimivat. Suomen ja Iranin kahdenväliset ulkopoliittiset suhteet ovat vahvistuneet poliittisen vuoropuhelun käynnistyttyä vuosien tauon jälkeen vuonna Ulkoministeri Tuomioja vieraili Iranissa alkusyksystä 2014, ja samana vuonna käynnistettiin Suomen ja Iranin väliset poliittiset konsultaatiot varaulkoministeritasolla. Vierailuvaihto on lisääntynyt. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka teki yhdessä lähes 70 yrityksen kanssa vientiä edistävän Team Finland -matkan Iraniin joulukuussa Seuraavaksi Iranissa vierailee ympäristö- ja maatalousministeri Tiilikainen. Iran jätti hakemuksen Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsenyydestä 1996 ja asiaa koskeva WTOliittymistyöryhmä perustettiin Poliittisista syistä johtuen prosessi ei ole kuitenkaan edennyt. Sanktioiden poistaminen avaa mahdollisuuden jäsenyysneuvottelujen käymiselle. Suomi kannattaa

11 11(15) WTO-jäsenyysneuvottelujen jatkamista. Tämä edellyttää Iranilta ulkomaankaupparegiimin uudistamista ja kaupan vapauttamiseen tähtääviä toimia.

12 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 12(15) EUR-20Kaikkonen Kerttu Nurmi Olli Asia Muuttoliike Kokous/tapaaminen Gymnich-kokous ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Helmikuun epävirallisessa Gymnich-kokouksessa käsitellään syksyn 2015 aikana korkean tason kokouksissa sovittujen muuttoliikkeen hallitsemiseksi tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamista ja seurantaa. Keskustelujen painopiste on muuttoliikkeen taustalla oleviin juurisyihin ja konflikteihin vaikuttamisessa. Keskusteluihin osallistuvat myös Balkanin EU-hakijamaiden ja Turkin edustajat. 2. SUOMEN TAVOITE Hallitsematon muuttoliike on asettanut Euroopan valtiot haastavaan tilanteeseen. Muuttovirtojen tyrehdyttäminen vaatii aiemmin sovittujen toimenpiteiden pikaista ja tehokasta täytäntöönpanoa. Muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttamisessa konfliktien ehkäisyn ja ratkaisun tulisi nousta EU-agendalla korkeammalle. Turkki on avainasemassa EU-alueelle suuntautuvan muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Turkin tulee toimeenpanna omat sitoumuksensa EU-Turkki toimintasuunnitelmasta. Myös EU:n on omalta osaltaan toimeenpantava suunnitelma. Suomi tukee EU-Turkki yhteistyön tiivistämistä laaja-alaisesti. Suomi peräänkuuluttaa Vallettan huippukokouksessa sovittujen toimenpiteiden pikaista ja tehokasta täytäntöönpanoa. Toimenpiteiden seuranta on tähän saakka ollut hajanaista ja toimintasuunnitelman toimeenpano on yhä vajavaista. Tämän takia olisi hyödyllistä pitää Vallettan seuranta-som suunniteltua (2017 alkupuoli) aikaisemmin. Suomella oli suuremmat odotukset Khartumin ja Rabatin prosessien suhteen. Muuttoliikkeen hallitsemiseen tähtäävien EU:n rahastojen toiminnan pitää olla tarkoituksenmukaista. Suomi näkee EU:n Afrikka-hätärahaston tärkeänä välineenä Afrikan maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä. EU:n on kiirehdittävä Eurooppa-neuvostossa joulukuussa sovittujen toimien täytäntöönpanoa. Näihin kuuluvat järjestelykeskusten saattaminen täyteen toimintaan, palautuspolitiikan tehostaminen ja uudelleensijoitusjärjestelmän toteuttaminen. Erityisesti palautus- ja takaisinottojärjestelyjen tehostaminen on Suomelle keskeinen tavoite sekä kansallisella että EU:n tasolla. Komissio käy tältä osin keskusteluja kolmansien maiden kanssa. Irakin, Somalian ja Afganistanin on kuuluttava prioriteettimaiden joukkoon. Nyt näiden joukossa on vain Afganistan.

13 13(15) 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA EU:n ja Turkin yhteinen toimintasuunnitelma muuttoliikkeen hallitsemiseksi aktivoitiin huippukokouksessa 29. marraskuuta Keskeisenä tavoitteena on parantaa Turkissa oleskelevien pakolaisten elinolosuhteita ja sitä kautta hallita muuttoliikettä Eurooppaan. EU:n on toimeenpantava tekemänsä sitoumukset ja vaadittava samaa myös Turkilta. Tuloksia pyritään saamaan aikaan nopeasti. Komissio valmistelee parhaillaan toimeenpanon tilanteesta raporttia, joka julkaistaan lähiviikkojen aikana. Marraskuussa 2015 järjestetyn EU:n ja Afrikan maiden välisen Vallettan huippukokouksen toimenpideohjelman seuranta on ollut hankalaa. Joulukuun Eurooppa-neuvosto korosti sovittujen sitoumusten kiireellistä toimeenpanoa. Edistymisestä raportoidaan helmikuun Eurooppa-neuvostossa. Erityisenä intressinä on varmistaa sujuvat palautus- ja takaisinottojärjestelyt Afrikan maiden kanssa. EU:n Afrikka-hätärahaston toiminta on lähtenyt käyntiin ja rahoitettavien projektien tarkoituksena on muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttaminen. Maakohtaiset toimenpiteet täsmentyvät myöhemmin. Länsi-Balkanilla tilanne on edelleen vaikea ja siirtolaisten määrä reitillä on pysynyt korkeana. Koordinaation puute ja toimenpiteet kauttakulun rajoittamiseksi ovat kiristäneet alueen maiden välisiä suhteita. Käytännön ongelmiin on haettu ratkaisuja useissa eri kokouksissa, mukaan lukien tammikuun lopun epävirallisen OSA-neuvoston yhteydessä. Pyrkimyksenä on edistää maiden välistä keskinäistä koordinaatiota, majoituskapasiteettia ja ihmissalakuljetuksen vastaisia toimia. Alueen maiden pelkona on, että rajoittavat toimenpiteet estäisivät siirtolaisten etenemisen alueelta kohdemaihin. EU sitoutui marraskuun huippukokouksessa kolmen miljardin euron taloudelliseen tukeen Turkissa oleskeleville Syyrian pakolaisille. Vastineeksi Turkin on edellytetty hillitsevän muuttoliikettä EUalueelle muun muassa rajavalvontaa tehostamalla sekä ihmissalakuljetukseen puuttumisella. Meriteitse Kreikkaan saapuvien pakolaisten määrässä ei kuitenkaan toistaiseksi ole tapahtunut oleellista vähenemistä. Turkki on vuoden 2016 alussa tehnyt päätöksen syyrialaispakolaisten työskentelyn sallimisesta maassaan. Turkki on myös asettanut viisumipakon ilma- ja meriteitse Turkkiin saapuville syyrialaisille. Maaraja pysyy edelleen auki humanitaarisista syistä. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo hyväksytään mahdollisimman nopeasti. Suomen näkemyksen mukaan Turkki on määriteltävä turvalliseksi alkuperämaaksi. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on arvioinut, että vuonna 2016 jopa miljoona siirtolaista saattaa pyrkiä Turkin kautta Eurooppaan, mikäli muuttoliikkeen juurisyihin, mukaan lukien Syyrian konfliktiin, ei löydetä ratkaisuja. EU:n johto on korostanut, että muuttoliikekriisiin tulee löytää ratkaisu parin lähikuukauden aikana. Sovitun kolmen miljardin euron lisätuen järjestämisen on tapahduttava kiireellisesti. Ratkaisun odotetaan syntyvän helmikuun alkuun mennessä. Suomi on valmis hoitamaan oman kansallisen rahoitusosuutensa ja hyväksyy BKTL-avaimen käytön rahoituksen kansallisen tason määrittämiseksi. Komissio on antanut suosituksen Turkin kanssa toteutettavasta vapaaehtoisesta humanitaarisen maahanpääsyn järjestelmästä. Suomi pitää tärkeänä, että komission suosituksessa

14 14(15) uudelleensijoittamisjärjestely on vapaaehtoinen EU-maiden kesken sekä tiukan ehdollinen Turkin toimenpiteille laittoman maahanmuuton pysäyttämiseksi. Turkki ja EU sopivat huippukokouksessa laaja-alaisesta yhteistyön tiivistämisestä ml. korkean tason dialogien järjestäminen. EU (KE Mogherini ja komissaari Hahn) ja Turkki (umi Çavuşoğlu ja emi Bozkir) kokoontuivat korkean tason poliittisen dialogin kokoukseen Ankarassa. Muuttoliikkeen osalta tapaamisessa keskusteltiin toimintasuunnitelman toimeenpanosta. Keskustelussa todettiin, että pakolaisvirtojen hallitsemisessa, erityisesti ihmissalakuljetuksen vastaisessa työssä, on edelleen paljon tehtävää. Kokouksessa sovittiin, että Turkki ja EU edelleen tiivistävät yhteistyötä rajavalvonnassa vahvistamalla Turkin rannikkovartioston kapasiteettia. Koordinoitu raportointi muuttoliikevirroista on yhteistyön keskiössä. Turkki-rahaston perustamisen tärkeyttä korostettiin, sen toimeenpanoon tulisi päästä pian. Taakanjaon merkitys nostettiin esille keskustelussa pakolaisten uudelleensijoittamisesta Turkista EU-alueelle. EU pyrkii vaikuttamaan Afrikasta suuntautuvan muuttoliikkeeseen Vallettan huippukokouksessa sovituilla toimenpiteillä. Kokoukseen osallistuivat muuttoliikkeen hallitsemiseen ja ihmissalakuljetuksen ehkäisemiseen tähtäävien Khartumin ja Rabatin prosesseihin osallistuvat Afrikan valtiot sekä useiden kansainvälisten järjestöjen edustajat. Kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman osa-alueet ovat muuttoliikkeen juurisyihin vaikuttaminen, laillisen liikkuvuuden lisääminen, pakolaisten suojelu, taistelu salakuljetusta ja ihmiskauppaa vastaan sekä palautukset ja takaisinotot. Kokouksessa perustettiin EU:n Afrikka-hätärahasto. Komissio osuus rahastosta on 1,8 miljardia euroa ja se on vedonnut jäsenmaihin rahaston kasvattamiseksi toisella vastaavalla summalla. Suomi osallistuu rahastoon viidellä miljoonalla eurolla ja on korvamerkinnyt kolme miljoonaa euroa Suomen kannalta tärkeälle Afrikan sarven alueelle. Suomi osallistuu tuen kohdentamisesta päättävien työryhmien kokouksiin. Kreikan kautta Euroopan suurimpiin kohdemaihin kulkevan Länsi-Balkanin reitin haasteita käsitellyt ulko- ja sisäministerien konferenssi kokoontui EU:n korkean ulkopoliittisen edustajan aloitteesta lokakuussa 2015 Luxemburgissa. Konferenssiin osallistuivat EU-maiden lisäksi Länsi-Balkanin EUhakijamaat, Turkki, Jordania, Libanon, Norja, Islanti, Sveitsi ja Liechtenstein sekä keskeiset kansainväliset toimijat ja YK-järjestöt. Pian konferenssin jälkeen komission puheenjohtaja kutsui koolle Länsi-Balkanin maiden sekä tiettyjen EU-maiden päämiehet. Kokouksessa keskusteltiin Länsi- Balkanin reitillä ilmenneistä ongelmista. Kokouksessa sovittiin toimista tilanteen parantamiseksi. Keskeisellä sijalla on maiden välinen tiedonvaihto ja koordinaatio. Suomessa turvapaikanhakijamäärät ovat kasvaneet dramaattisesti. Vuonna 2015 Suomeen saapui turvapaikanhakijaa, joka on lähes kymmenkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Suurimmat lähtömaat olivat Irak, Afganistan ja Somalia. Vuoden 2016 alusta turvapaikanhakijoita on Suomeen tullut 818 ( ). Erityisenä huolena on itärajan yli Venäjältä tulevien turvapaikanhakijoiden tasainen virta. Akuuttiin tilanteeseen reagoimiseksi joulukuussa 2015 julkistetun hallituksen turvapaikkapoliittisen toimenpideohjelman tavoitteena on katkaista turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta Suomeen, tehostaa turvapaikka- ja palautusprosesseja, saada kustannukset hallintaan ja kotouttaa turvapaikan saaneet.

15 15(15) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Iran, muuttoliike, UAN Ulkoasiainneuvosto, YUTP UM EUE, OM, PE, PLM, TEM, TPK, VM, VNK, YM