Sylkirauhasten taudit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sylkirauhasten taudit"

Transkriptio

1 Katsaus Timo Atula Sylkirauhasten taudit Yksi tavallisimmista sylkirauhasten taudeista on sylkikivitauti, joka esiintyy erityisesti leuanalussylkirauhasessa. Ohuet puolijäykät tähystimet mahdollistavat sylkiteiden tutkimisen ja esimerkiksi sylkikiven poiston joissakin tapauksissa, mutta pääosin hoidossa käytetään perinteisiä menetelmiä. Sylkirauhasten suurentuminen voi liittyä mm. tulehduksiin, Sjögrenin syndroomaan ja sialoosiin. Kasvaimen löydöksenä on yleensä oireeton kyhmy. Diagnostisten menetelmien puutteellisuuden vuoksi selvät kyhmyt tulee poistaa. Myös patologille kasvainten tyypitys on haasteellista. Uusin WHO:n luokitus vuodelta 2005 jakaa sylkirauhasten adenoomat jo kymmeneen ja karsinoomat 24 eri pääryhmään. Sädehoidon aiheuttamaa suun kuivumista voidaan vähentää ratkaisevasti uusilla, sylkirauhasia säästävillä sädetysmenetelmillä. H yvä anamneesi ja kliininen tutkimus auttavat pitkälle diagnoosin teossa jo ilman kuvantamistutkimuksia, sillä sylkirauhasten taudeilla on yleensä tyypilliset kliiniset piirteet. Sylkikivitauti aiheuttaa toistuvia turvotuksia ja toisinaan tulehduksia. Tieto vaihtelevasta, ruokailuun liittyvästä turvotuksesta yhdistettynä palpaatioon ja rauhasen kaiku- tai natiiviröntgenkuvaukseen varmistavat yleensä diagnoosin. Kroonisesti tulehtunutta leuanalussylkirauhasta on joskus vaikea erottaa kasvaimesta erityisesti ennen kuvantamistutkimuksia rauhasen kovuuden ja suurenemisen vuoksi. Kasvaimen löydöksenä on kuitenkin useimmiten oireeton kyhmy. Suurten sylkirauhasten kasvaimista noin viidennes on pahanlaatuisia. Kasvaimista valtaosa osa esiintyy korvasylkirauhasessa, ja niistä suurin osa on hyvänlaatuisia. Hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia ei pystytä erottamaan varmasti toisistaan kliinisen löydöksen, kaikututkimuksen tai ohutneulaneulanäytteen perusteella. Kasvainten laatu varmistuu vasta, kun ne poistettu ja tutkittu histopatologisesti. Duodecim 2007;123: Totunnaiset hoitomenetelmät ovat säilyttäneet valtaosin asemansa sylkirauhastautien hoidossa. Uutena menetelmänä sylkiteiden tähystys ja sen avulla tehtävät toimenpiteet ovat osin korvaamassa laajempaa kirurgiaa. Kasvainten diagnostiikassa ja luokituksessa on tapahtunut muutoksia, mutta kasvainten kirurgisen hoidon laajuus omine erityispiirteineen on muuttunut vain hieman säästävämpään suuntaan. Tässä katsauksessa käsitellään sylkirauhasten tulehduksia, kasvaimia ja sylkikivitautia sekä syitä, jotka aiheuttavat sylkirauhasten turvotusta. Syljeneritykseen liittyvistä sairauksista ja kuivan suun ongelmista on hiljattain ilmestynyt katsaus Duodecim-lehdessä (Lahtinen ja Ainamo 2006). Sylkikivitauti Sylkikivet ovat melko tavallisia ja voivat olla oireettomiakin. Oireisia tauteja arvioidaan ilmaantuvan vuosittain 60 uutta tapausta sataatuhatta henkilöä kohden (McGurk ym. 2005). Syljen 1709

2 Leuanalussylkirauhasen tiehyt Kielihermo (n. lingualis) Korvasylkirauhasen tiehyt Korvasylkirauhanen Iso korvalehtihermo (n. auricularis magnus) Kielenalussylkirauhanen Leuanalussylkirauhanen Kasvohermohaara (n. facialis) Kuva 1. Isoja sylkirauhasia on kolme paria. Kasvohermo kulkee korvasylkirauhsen läpi jakaen sen pinnalliseen ja syvään lohkoon, vaikka todellisuudessa varsinaisia erillisiä lohkoja ei ole. Kasvohermon haara kulkee leukaluun alapuolelta, mikä on huomioitava kaikissa alueen kirurgisissa toimenpiteissä. Leunalussylkirauhasen tiehyt (Whartonin tiehyt) sekä makuaistista ja tunnosta huolehtiva kielihermo risteävät suunpohjassa, mikä tulee huomioida mm. kiviä poistettaessa. koostumuksen ja anatomisten seikkojen vuoksi sylkikivi muodostuu tavallisimmin, %:ssa tapauksista, leuanalussylkirauhaseen. Tähän ovat syynä leuanalussylkirauhasen pitkä, ylöspäin suuntautuva tiehyt (kuva 1), syljen virtaus painovoimaa vastaan, syljen suuri musiini- ja kalsiumpitoisuus sekä suurempi ph. Tauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla. Varsin usein, liki puolessa tapauksista, kiviä on useampi kuin yksi. Sylkikivi aiheuttaa rauhasen turpoilua, joka pahenee ruokailun yhteydessä. Tukoksen seurauksena voi syntyä bakteeriperäinen sylkirauhastulehdus. Ellei kivi poistu, saattaa tulehdus edelleen kroonistua, jolloin rauhanen muuttuu kovemmaksi ja aiheuttaa jatkuvia oireita. Tulehdusten lisäksi sylkikivitaudin komplikaatioita ovat tiehytektasiat ja striktuurat. Sylkikiven muodostumiseen liittyvät syyt ovat suurelta osin tuntemattomia (Williams 1999). Kivi muodostuu helpoiten kalsiumpitoiseen, huonosti virtaavaan sylkeen. Sylkiteiden osittaista ahtaumaa, joka syntyy esimerkiksi tulehduksen seurauksena, pidetään muodostumisen kannalta keskeisenä. Sylkitiehyen sulkeminen kokonaan ei kuitenkaan aiheuta kiviä. Ahtauman seurauksena erittyvä sylki on mukoottista, geelimäistä, ja se tarjoaa pohjan suolojen ja orgaanisten aineiden kiinteytymiselle ja sylkikiven muodostumiselle. Sylkikiven muodostumiseen vaikuttanevat myös syljen metaboliset tekijät, kuten lisääntynyt bikarbonaattipitoisuus, jolloin kalsium ja fosfaatti kiteytyvät herkemmin. Merkkejä bakteereista tai muista mikro-organismeista ei kivistä ole kyetty osoittamaan. Sylki T. Atula

3 K u va 2. A) Sylkikivi leuanalussylkirauhasen tiehyessä. B) 4 mm:n kokoinen kivi on poistettu sialendoskoopin avulla. Sylkirauhasten taudit kivi on rakenteeltaan epätasaisen lamellaarinen. Se koostuu pääosin kalsiumsuoloista, ensisijaisesti kalsiumfosfaatista ja kalsiumkarbonaatista, ja sen orgaaninen aines koostuu hiilihydraateista ja aminohapoista. Ruokavaliolla ei tiedetä olevan yhteyttä sylkikivien muodostumiseen. Vaikka kivet ovat kalsiumpitoisia, niiden muodostuminen ei liity kalsiumaineenvaihdunnan häiriöihin. Veren kalsium- tai lisäkilpirauhashormonipitoisuuksissa ei ole todettu poikkeavuuksia. Ainoa systeemitauti, joka liittyy sylkikivitautiin, on kihti, mutta siinä kivi muodostuu pääosin virtsahaposta. Sylki- ja munuaiskivien muodostumisella ei näytä olevan yhteyttä. Syljen eritystä vähentävien lääkkeiden ei liioin ole osoitettu liittyvän sylkikivien lisääntyneeseen muodostumiseen. Tutkimukset. Kun kivi ei näy tai tunnu, käytetään ensisijaisena tutkimuksena kivien toteamiseksi kaikukuvausta. Sen avulla nähdään mahdollisten kivien lisäksi myös muut rauhasen rakenteet. Kaikukuvauksessa todetaan noin 90 % kivistä. Erityisesti pienimmät, alle 2 3 mm:n kokoiset, saattavat jäädä havaitsematta. Kivi näkyy usein myös natiiviröntgenkuvassa. Natiiviröntgenkuvauksella nähdään noin 90 % leuanalusylkirauhasen kivistä mutta huomattavasti pienempi osa korvasylkirauhasen kivistä. Sialografiaa käytetään kroonisen sialadeniitin ja kivitaudin diagnostiikassa silloin, kun diagnoosi jää epäselväksi kaikututkimuksen perusteella. Sen käyttö kannattaa kuitenkin rajata tilanteisiin, joissa siitä on odotettavissa selvää hyötyä hoitopäätöstä varten. Ohutleiketietokonetomografialla kivi voidaan osoittaa hyvin, mutta menetelmän haittana on säderasitus (Antti Markkola, henkilökohtainen tiedonanto). Magneettisialografia on uusi vaihtoehto sialografialle. Se osoittaa tiehyiden lisäksi myös rauhasen muutkin rakenteet. Kividiagnostiikassa magneettisialografian käyttö on yleistymässä, mutta menetelmän herkkyys ei aivan yllä tavallisen sialografian tasolle. Erityisesti pienet kivet, jotka eivät aiheuta tukosta, jäävät helposti näkymättä (Kalinowski ym. 2002). Yleensä kaikututkimus riittää rauhasrakenteiden ja kivitaudin selvityksessä. Sialendoskopia eli sylkiteiden tähystys on uusi menetelmä, jota voidaan käyttää diagnostisena tutkimuksena, ja samalla on mahdollista tehdä toimenpiteitä, kuten kivien poistoja (Marchal ym. 2002, Koch ym. 2005, McGurk ym. 2005) (kuva 2). Aikuisten sylkirauhassairauksien hoidossa tähystystoimenpiteet ovat osittain korvaamassa rauhasen poiston ensisijaisena toimenpiteenä. Menetelmä soveltuu kuitenkin vain valikoiduille potilaille, ja toistaiseksi laitteisto on käytössä vain harvoissa sairaaloissa. Diagnostiikassa käytettävien tähystimien halkaisija on vain 0,8 1 mm ja toimenpidekanavallisten puolijäykkien tähystimienkin paksuus ainoastaan 1,2 2,6 mm. Sylkikivien murskaus ultraäänellä on ollut lähinnä kokeellista, ja sitä käytetään vain joissakin keskuksissa silloin, kun kiven poisto ei muuten onnistu eikä rauhasta haluta poistaa (Escudier ym. 2003, McGurk ym. 2005). Munuaiskiven murskauksessa käytettävä laitteisto ei sovellu sylkikivien hajottamiseen. Hyvin pienet ja vähäoireiset kivet voivat tulla rauhasesta pois itsekseenkin. Turvotusta aiheuttava, tiehyessä tuntuva kivi poistetaan joko suun kautta tiehyt halkaisemalla tai sialendoskoopin avulla. Syvällä leuanalussylkirauhasessa sijaitsevan kiven hoitona on koko rauhasen poisto silloin, kun kivestä aiheutuu tulehduksia tai muita oireita. Tähystintoimenpiteiden yleistyessä osa leikkauksista voidaan välttää. Rauhasen poistoon joudutaan edelleen silloin, kun kivi ja tulehdukset ovat aiheuttaneet pysyviä arpimuutoksia. Akuutti sialadeniitti Paramyksoviruksen aiheuttama sikotauti on nykyisin rokotusten ansioista äärimmäisen harvi- 1711

4 nainen. Suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että myös muut virukset, kuten Epstein Barrin virus, aiheuttavat joskus vastaavanlaisen taudinkuvan (Davidkin ym. 2005). Akuutti bakteeritulehdus esiintyy tavallisimmin leuanalussylkirauhasessa, jolloin se liittyy usein sylkikivitautiin. Korvasylkirauhasen tulehduksia esiintyy erityisesti iäkkäillä diabetespotilailla. Oireina ovat rauhasen turvotus ja aristus. Diagnoosi on selvä, jos sylkitiehyestä pursuaa märkää paineltaessa rauhasta. Pahentuessaan tulehdus voi aiheuttaa paiseen. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava erityisesti hammasperäiset tulehdukset. Hoitona ovat märkäeritteen tyhjennys rauhasta kevyesti painellen, tulehduskipulääke sekä antibioottilääkitys joko suun kautta tai voimakkaissa tulehduksissa suoneen. Tavallisimmin todettavat aerobiset bakteerit ovat Staphylococcus aureus ja streptokokit, mutta hyvin usein tulehdus on sekainfektio, jossa on mukana myös anaerobibakteereja (Brook 2002). Ensisijaiseksi suun kautta otettavaksi lääkkeeksi sopii amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä. Tulehduksen rauhoituttua tehdään kaikututkimus lähinnä mahdollisen sylkikivitaudin toteamiseksi. Nuoruusiän toistuva sylkirauhastulehdus Lapsilla esiintyy oma tautimuotonsa, nuoruusiän toistuva parotiitti, joka nimensä mukaisesti esiintyy erityisesti korvasylkirauhasessa. Rauhasessa esiintyy toistuvia tulehduksia, jotka katoavat murrosiän myötä. Taudin diagnoosi on kliininen, etiologia tuntematon ja hoito oireenmukaista. Antibioottihoitoa suositellaan vain, jos todetaan märkäistä eritettä. Erotusdiagnostiikassa huomioidaan mm. leukaluuperäiset syyt, ja kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia ainakin taudin toistuessa tai pitkittyessä. HYKS:ssä tehdään tautiin liittyvää tutkimusta, mutta tulokset ovat vielä julkaisematta. Suun kuivuus ja Sjögrenin oireyhtymä Suun kuivuus on varsin yleinen oire, ja sen syyt voivat olla moninaiset (Lahtinen ja Ainamo 2006). Syynä on usein syljeneritystä vähentävien lääkkeiden käyttö. Muun muassa suuhengitys aiheuttaa yöllistä kuivumista. Hammaslääkärin Krooninen sialadeniitti Toistuvien tulehduksien myötä voi rauhaseen muodostua kroonisia muutoksia, jolloin rauhanen on suurentunut ja kova aiheuttaen jatkuvaa oireilua. Leuanalussylkirauhasen kroonisten muutosten hoitona on rauhasen poisto. Korvasylkirauhasen kirurgiaan ei turvauduta yhtä herkästi leikkaukseen liittyvän kasvohermovaurioriskin vuoksi. Kroonisen taudin äärimuoto on krooninen sklerosoiva sialadeniitti, joka tunnetaan myös Küttnerin tuumorin nimellä. Käytännössä rauhanen on tuumorimaisen kova, ja yleensä epäilläänkin ensin pahanlaatuista kasvainta, ennen kuin rauhasen poiston jälkeen saadaan lopullinen diagnoosi. y d i n a s i a t Sylkikivitauti esiintyy erityisesti leuanalussylkirauhasessa. Jos kuvantamistutkimuksia tarvitaan, kaikukuvaus on ensisijainen menetelmä. Sialendoskopia eli sylkiteiden tähystys on uusi diagnostiikkaan ja joihinkin hoitotoimenpiteisiin soveltuva menetelmä, jonka avulla vältetään joskus rauhasen poisto. Hyvän- ja pahanlaatuisen kasvaimen erottaminen toisistaan on usein mahdotonta. Kaikki selvät kyhmyt tulee tutkia histologisesti, ellei tulehdusperäinen etiologia ole ilmeinen. Sylkirauhasen alueilta ei tule poistaa pelkkää kyhmyä; kirurgiaan liittyy omat erityispiirteensä. Uusilla sädehoitotekniikoilla voidaan säästää sylkirauhasten toiminta ja välttää osittain hoidon aiheuttama suun kuivuus T. Atula

5 tutkimuksiin kuuluvat syljenerityksen ja puskurikapasiteetin mittaus. Runsaista oireista kärsivät tutkitaan erikoishammashoidon yksikössä. Sjögrenin oireyhtymä on autoimmuunitauti, jonka tyyppioireisiin kuuluu suun ja silmien kuivuus. Oireyhtymään liittyy myös systeemioireita. Isot sylkirauhaset ovat usein suurentuneet. Tauti esiintyy joko primaarina muotona tai sekundaarisena muihin sidekudostauteihin liittyen. Se on tyypillisesti yli 40-vuotiaiden naisten tauti. Primaari oireyhtymä voidaan diagnosoida eurooppalaisten kriteereiden perusteella, jotka on kuvattu mm. tautia yksityiskohtaisesti käsittelevässä suomenkielisessä artikkelissa (Konttinen ym. 1999). Taudin diagnostiikassa käytetään apuna autoimmuunivasta-aineiden mittausta (Sjögrenin syndrooman vasta-aineet SS-A/Ro ja SS-B/La, tuma-vasta-aineet ja reumatekijä), Schirmerin testiä sekä pienten sylkirauhasten biopsiaa. Lasko on yleensä suurentunut polyklonaalisen hypergammaglobulinemian vuoksi. Tutkimusten yleinen kulku on osoittaa ensin suun ja silmien kuivuus ja sitten määrittää autoimmuunivasta-aineet. Yleinen kanta on, että Sjögrenin oireyhtymän diagnoosia ei pitäisi tehdä, ellei ole todettu joko autoimmuunivastaaineita tai fokaalista sialadeniittia pienten sylkirauhasten kudosnäytteessä (Tom Pettersson, henkilökohtainen tiedonanto). Sylkirauhasbiopsiaa ei tarvita, jos SS A- tai SS-B-vasta-ainearvot ovat suurentuneet. Erotusdiagnostiikassa huomioidaan muun muassa sarkoidoosi, lymfooma ja HIV. Reumatologille ohjataan potilaat, joilla on tautiin liittyvä niveloireisto, tai muita rauhasten ulkopuolisia ilmentymiä tai oireet ovat diagnostisesti epäselviä. On huomattava, että pelkästään suu- ja silmäoireista kärsivien hoito on oireenmukaista eikä systeemistä immunosuppressiolääkitystä käytetä. Sialadenoosi eli sialoosi Sialadenoosi eli sialoosi on sylkirauhasten epäspesifinen suurentuma, joka ei ole tulehduksen, infektion tai kasvaimen aiheuttama. Se ilmenee tavallisimmin korvasylkirauhasten oireettomana suurenemisena. Sialoosissa sylkirauhasen asinukset laajenevat. Sylkirauhasten suurentuminen Sylkirauhasten taudit voi liittyä myös mm. lihavuuteen tai Sjögrenin oireyhtymään. Tuolloin ei kuitenkaan ole kyse sialoosista vaan syynä on rauhasen rasvoittuminen tai tulehdukselliset muutokset. Sialadenoosi liittyy endokrinologisiin tauteihin, aliravitsemukseen tai neuropaattisiin tiloihin. Syynä voivat olla mm. maksakirroosi, alkoholismi, anoreksia, bulimia, erilaiset suolistosairaudet tai pitkälle edennyt syöpä, johon liittyy proteiinivajaus. Jos perustauti on hoidettavissa, sylkirauhasetkin palautuvat yleensä normaaleiksi. Kystat ja ranula Kystat esiintyvät tavallisimmin korvasylkirauhasessa. Ne voivat olla hankinnaisia tai synnynnäisiä. Synnynnäiset, ensimmäisestä kidusraosta lähtöisin olevat kystat esiintyvät korvasylkirauhasten alueella (Hukka ym. 1994). Ne ovat harvinaisia ja voivat tulla ilmi tulehtuessaan. Hankinnaiset kystat liittyvät mm. tulehduksiin, traumaan ja kivitautiin. Erotusdiagnostiikassa on erityisesti huomioitava, että suuri osa sylkirauhaskasvaimista on kystisiä. Pienissä sylkirauhasissa, erityisesti huulissa ja posken limakalvoissa, esiintyy mukoseeleja ja retentiokystia, jotka syntyvät pienten sylkiteiden tukoksesta. Retentiokystia ympäröi epiteeli, kun taas mukoseelessä lima työntyy viereisiin kudosrakenteisiin ilman ympäröivää epiteeliä. Ranula on kielenalussylkirauhasen retentiokysta, joka voi olla hyvinkin kookas ja työntyä kaulaan leuan alapuolelle. Hoitona on eksisio. Sädehoito ja sylkirauhaset Sylkirauhaskudos tuhoutuu herkästi sädehoidon ja joidenkin solunsalpaajien vaikutuksesta. Limakalvojen kuivuus, kipu ja kirvely ovat yleisesti tunnettuja pään ja kaulan sädehoitoon liittyvä ongelmia, joiden hoito kuuluu osittain erikoissairaanhoidon piiriin. Uusilla sädehoitomenetelmillä (intensiteettimuokattu sädehoito, IMRT) suuret sylkirauhaset pystytään rajaamaan sädehoitokentän ulkopuolelle, jolloin haittavaikutukset ovat aiempaa vähäisempiä (kuva 3) (Saarilahti ym. 2006). 1713

6 Kasvaimet Kasvaimet ilmenevät yleensä oireettomana tai vähäoireisena kyhmynä, joskus kovana ja kiinteänä alueena rauhasessa. Etenkin varhaisvaiheessa on mahdotonta erottaa hyvän- ja pahanlaatuista kasvainta palpoiden tai kuvantamistutkimusten avulla (kuva 4). Myöhäisvaiheessa kasvu ympäröiviin kudoksiin ja kasvohermon halvaus ovat merkkejä pahanlaatuisesta kasvaimesta. Kaikututkimusta ja ohutneulanäytettä käytetään kyhmyjen laadun selvittelyssä, mutta väärien löydösten vuoksi selvästi tunnettavat kyhmyt hoidetaan kirurgisesti. Pelkkää kyhmyä ei tule poistaa, vaan leikkauksessa poistetaan myös ympäröivä sylkirauhaskudos. Potilas, jolla on kyhmy sylkirauhasen alueella, tulee ohjata korvalääkärille jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Perusterveydenhuollossa voi teettää kaikututkimuksen ja otattaa ohutneulanäytteen, mutta nämä voidaan myös hyvin jättää tehtäväksi erikoissairaanhoidossa. Kaikista sylkirauhasten kasvaimista 80 % sijaitsee korvasylkirauhasessa, 10 % leuanalussylkirauhasessa ja loput kielenalussylkirauhasessa sekä suun ja nielun pienissä sylkirauhasissa. Suomessa todetaan vuosittain noin 60 uutta sylkirauhassyöpää. Korvasylkirauhasen kasvaimista vajaa viidesosa on pahanlaatuisia. Leuanalussylkirauhasen ja pienten sylkirauhasten kasvaimista pahanlaatuisia on puolet. Kasvainten tyypitys on patologille haasteellista (Leivo 2006). Uusin, vuonna 2005 julkaistu WHO:n luokitus jakaa sylkirauhasten epiteliaaliset hyvänlaatuiset kasvaimet kymmeneen pääryhmään ja karsinoomat 24 tyyppiin (Barnes ym. 2005). Hyvänlaatuiset kasvaimet. Hyvänlaatuisista kasvaimista noin % on pleomorfisia adenoomia. Niillä on hoitamattomana pieni taipumus muuttua pahanlaatuiseksi. Ellei pleomorfista adenoomaa leikata, saattaa liki 10 % niistä muuttua pahanlaatuiseksi 15 vuoden seurantaaikana. Kasvaimelle on myös tyypillistä, että riittämätön kirurgia, pelkkä kyhmyn poisto, voi johtaa lukuisiin uusiin kasvaimiin samalla alueella. Toiseksi yleisin hyvänlaatuinen sylkirauhaskasvain on Warthinin tuumori, joka esiintyy varsin usein multippelina tai molemminpuolisena. Kuva 3. Intensiteettimuokatulla sädehoidolla (IMRT) voidaan isot sylkirauhaset rajata sädehoidon ulkopuolelle ja säästää niiden toiminta. Potilaalla oli kaulaan levinnyt alanielun kasvain, johon annettiin suuriannoksinen sädehoito (70 Gy) solunsalpaajalääkitykseen yhdistettynä. Korvasylkirauhaset ja vastakkainen leuanalussylkirauhanen rajattiin hoidon ulkopuolelle. Vuoden kuluttua hoidosta sekä lepo- että stimuloitu syljeneritys olivat säilyneet normaaleina, eikä potilas kärsinyt suun kuivuudesta. Kuva: Kauko Saarilahti. Kuva 4. Magneettikuvausta käytetään poikkeustapauksissa sylkirauhaskasvainten laajuuden selvittämiseksi. Kuvan potilaalla oli oireena nielun toispuolinen pullotus ilman tulehdusoireita. Syyksi paljastui kookas korvasylkirauhasen kasvain. Se työntyy joskus myös nielun puolelle T. Atula

7 Kuva 5. Pinnallisessa parotidektomiassa rauhasen lateraalisin osa poistetaan kasvohermohaaroja myöten. Pahanlaatuiset kasvaimet. Tavallisimpia sylkirauhasten pahanlaatuisia kasvaimia ovat mukoepidermoidikarsinooma, adenokystinen karsinooma ja asinussolukarsinooma. Nämä kattavat noin kaksi kolmannesta kaikista sylkirauhassyövistä (Luukkaa ym. 2005). Kaikkien sylkirauhassyöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisennuste on 56 %, mutta ennuste riippuu ratkaisevasti kasvaimen tyypistä ja asteesta. Esimerkiksi asinussolukarsinoomassa suhteellinen viiden vuoden ennuste on peräti 96 %. Kasvainten erotusdiagnostiikka. Suurten sylkirauhasten alueella oleva kyhmy voi olla lähtöisin myös muualta kuin sylkirauhasesta. Usein jopa kuvausten perusteella on vaikea arvioida, liittyykö kyhmy sylkirauhaseen. Erityisen vaikeaa tämä on leukakulman ja leuanalussylkirauhasen alueella. Kun aikuispotilaalla on aristamaton kyhmy kaulassa, tulee aina epäillä syöpää, tehdä suun ja nielun alueen huolellinen tutkimus sekä ohjata potilas erikoissairaanhoitoon jatkoarvioon. Tavallisimpia muita pahanlaatuisia kasvaimia ovat levyepiteelikarsinooman etäpesäkkeet ja lymfoomat. Sjögrenin syndroomaan liittyy suurentunut lymfooman riski. Riskin on esitetty olevan jopa yli 40-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Suurin osa näiden potilaiden lymfoomista on ekstranodaalisia, sylkirauhasissa esiintyviä hidaskasvuisia B-soluisia MALT-tyyppisiä (mucosal associated lymphoid tissue) lymfoomia. Tämän vuoksi Sjögren-potilaan selkeät kyhmyt tulee herkästi selvittää histologisesti. Kuva 6. Kasvohermohalvauksen yhteydessä on huomioitava myös sylkirauhassyövän mahdollisuus. Kun syöpä kasvaa hermoon, tehdään leikkauksen yhteydessä usein hermonsiirto. Sylkirauhasten taudit 1715

8 Kyhmyn syy voi olla muukin kuin kasvain, esimerkiksi epäspesifinen suurentunut imusolmuke, hyvänlaatuinen lymfoepiteliaalinen muutos, sarkoidoosi tai HIV-infektioon liittyvä lymfadenopatia. Selkeästi palpoituvat pienet, noin 1 cm:n kokoiset kyhmyt saattavat aiheuttaa diagnostisia ongelmia, kun kliinisinä vaihtoehtoina ovat imusolmuke ja kasvain. Taitavalle tutkijalle kaikututkimuksessa nähtävä kyhmyn rakenne, soikea muoto ja rasvanidus voivat paljastaa, että kyseessä on imusolmuke. Ohutneulanäyte voi antaa merkittävää lisäapua hoitopäätöstä tehtäessä. Kasvainten tutkimusmenetelmistä. Vaikka ohutneulanäyte soveltuu hyvin sylkirauhasten ja muiden pään ja kaulan kyhmyjen tutkimusvälineeksi, sen antamaan tietoon ei tule liiaksi luottaa. Erityisesti sylkirauhassyövistä saadaan sytologisessa tutkimuksessa usein vain hyvänlaatuinen solulöydös (Mäkinen ym. 2006). Muun muassa rajallisen hyödyn vuoksi neulanäytettä ei suosita kaikkialla maailmassa. Ohutneulanäytettä onkin pidettävä ainoastaan muun tutkimuksen osana, joka auttaa jatkotutkimusten ja hoidon suunnittelussa. Tulkitsijan tulee tuntea erilaisiin sytologisiin löydöksiin liittyvät virhemahdollisuudet (Atula 1998). Leikkauspäätöstä ei pidä tehdä pelkästään ohutneulanäytteen perusteella ja kaikki selvät sylkirauhasten kyhmyt on syytä ohjata korvalääkärin arvioitavaksi. Selvät tuumorit hoidetaan kirurgisesti ohutneulalöydöksestä riippumatta. Neulanäyte otetaan yleensä kaikukuvausohjauksessa, jolloin kyhmyn lisäksi tutkitaan myös ympäröivät imusolmukkeet. Magneettikuvaus tai tietokonetomografia ei ole aiheellinen, kun potilaalla on yksittäinen, ympäristöön rajoittunut kyhmy. Niiden käyttö rajoittuu lähinnä isojen kasvainten laajuuden selvittämiseen sekä tilanteisiin, joissa epäillään vahvasti pahanlaatuista kasvainta. Kasvainten leikkaus. Sylkirauhasten kyhmystä ei tule ottaa näytettä eikä pelkkää kyhmyä poistaa. Hyvänlaatuisenkin pleomorfisen adenooman riittämätön poisto voi johtaa useisiin uusiin kasvaimiin, ja lisäksi uusintaleikkaus aiheuttaa erittäin herkästi kasvohermon vaurion. Sylkirauhaskasvaimet poistetaan ottaen mukaan ympäröivää rauhaskudosta. Korvasylkirauhasen kyhmy vaatii tavallisimmin rauhasen pintaosan poiston kasvohermoa myötäillen ja leuanalussylkirauhasen kyhmy koko rauhasen poiston. Pienten kasvainten rajallisemmasta poistosta on raportoitu hyviä tuloksia, mutta mm. kasvohermovaurioriskin vuoksi poisto kuuluu aina erikoissairaanhoitoon (McGurk ym. 2003). Jos epäillään pahanlaatuista kasvainta ja kaulan etäpesäkkeitä, hoidetaan kaula samassa leikkauksessa. Kasvaimen tunkeuduttua kasvohermoon tämä korjataan tarvittaessa hermosiirteellä, tavallisimmin isoa korvalehtihermoa tai pohjeihohermoa käyttäen. * * * Erityiset kíitokset seuraaville henkilöille, jotka ovat antaneet arvokasta tietoa artikkelia varten: hammaslääkäri Aira Lahtinen, patologi Ilmo Leivo, radiologi Antti Markkola, reumatologi Tom Pettersson, onkologi Kauko Saarilahti ja sairaalalääkäri Riitta Saarinen. 1716

9 Kirjallisuutta Atula T. Kyhmy kaulalla kaulan ja suurten sylkirauhasten tuumorit. Suom Lääkäril 1998;53: Barnes L, Eveson J W, Reihart P, Sidransky D. Pathology and genetics of head and neck tumours. World Health Organization Classification of Tumours. Lyon: IARC Press, 2005, s Bialek E J, Jakubowski W, Zajkowski P, Szopinski K T, Osmolski A. US of the major salivary glands: anatomy and spatial relationships, pathologic conditions, and pitfalls. Radiographics 2006;26: Brook I. Aerobic and anaerobic microbiology of suppurative sialadenitis. J Med Microbiol 2002;51: Davidkin I, Jokinen S, Paananen A, Leinikki P, Peltola H. Etiology of mumps-like illnesses in children and adolescents vaccinated for measles, mumps, and rubella. J Infect Dis 2005;191: Escudier M P, Brown J E, Drage N A, McGurk M. Extracorporeal shockwave lithotripsy in the management of salivary calculi. Br J Surg 2003;90: Hukka A, Sipilä M, Karma P. Ensimmäisen kidusraon epämuodostuma. Duodecim 1994;110: Kalinowski M, Heverhagen JT, Rehberg E, Klose KJ, Wagner HJ. Comparative study of MR sialography and digital subtraction sialography for benign salivary gland disorders. Am J Neuroradiol 2002;23: Koch M, Zenk J, Bozzato A, Bumm K, Iro H. Sialoscopy in cases of unclear swelling of the major salivary glands. Otolaryngol Head Neck Surg 2005;133: Konttinen YT, Kontio R, Nordström DC, Hietanen J, Malmström M. Sjögrenin oireyhtymä. Suom Lääkäril 1999:54: Lahtinen A, Ainamo A. Suun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys. Duodecim 2006;122: Leivo I. Insights into a complex group of neoplastic disease: advances in histopathologic classification and molecular pathology of salivary gland cancer. Acta Oncol 2006;45: Luukkaa H, Klemi P, Leivo I, ym. Salivary gland cancer in Finland : an evaluation of 237 cases. Acta Otolaryngol 2005;125: Marchal F, Dulguerov P, Becker M, Barki G, Disant F, Lehmann W. Submandibular diagnostic and interventional sialendoscopy: new procedure for ductal disorders. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111: McGurk M, Thomas BL, Renehan AG. Extracapsular dissection for clinically benign parotid lumps: reduced morbidity without oncological compromise. Br J Cancer 2003;89: McGurk M, Escudier MP, Brown JE. Modern management of salivary calculi. Br J Surg 2005;92: Mäkinen LK, Sipilä M, Laranne J, Suvinen M, Pukander J. Ohutneulabiopsian hyöty korvasylkirauhaskasvainten leikkausta edeltävänä tutkimuksena. Duodecim 2006;122: Saarilahti K, Kouri M, Collan J, ym. Sparing of submandibular gland by intensity modulated radiotherapy in the treatment of head and neck cancer. Radiother Oncol 2006;78: Williams MF. Sialolithiasis. Otolaryngol Clin North Am 1999;32: TIMO ATULA, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS 1717

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS

SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:

Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio

Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013

Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016

GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900

Lisätiedot

tutkimuksena Alkuperäistutkimus

tutkimuksena Alkuperäistutkimus Alkuperäistutkimus Laura K. Mäkinen, Markku Sipilä, Jussi Laranne, Mikko Suvinen ja Juhani Pukander Ohutneulabiopsian hyöty korvasylkirauhaskasvainten leikkausta edeltävänä tutkimuksena Korvasylkirauhasen

Lisätiedot

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!

COPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN

Lisätiedot

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009

Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa

Akuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS

Nuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

Yleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi

Yleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi Yleistä Pään ja kaulan alueen syöpien onkologinen hoito 600 uutta tapausta Suomessa vuosittain yleisimmät: kurkunpää, huuli, nielu, suuontelo, kieli esiintyvyys vaihtelee eri puolilla maailmaa Euroopassa,

Lisätiedot

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus

LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen

Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän

Lisätiedot

Vatsa 4: maksa

Vatsa 4: maksa Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet

Lisätiedot

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008

Immuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)

Lisätiedot

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71

Yleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71 Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin

Lisätiedot

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander

Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa

Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS

Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija

Lisätiedot

Mitä onkologi toivoo patologilta?

Mitä onkologi toivoo patologilta? Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011

PYLL-seminaari 30.3.2011 PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Nuoren niska-hartiakipu

Nuoren niska-hartiakipu Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS

VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS 20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN

Lisätiedot

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka

Akuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia

Lisätiedot

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska

Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala

Ekstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.

Lisätiedot

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.

Tavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10. Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on

Lisätiedot

Joka viidennen aikuisen vaiva

Joka viidennen aikuisen vaiva Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta

Lisätiedot

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)

Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito

Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten

Lisätiedot

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ?

MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? MITÄ PATOLOGIN LAUSUNNON IHOKASVAIMISTA PITÄISI SISÄLTÄÄ? Riitta Huotari-Orava Patologian erikoislääkäri Iho-ja sukupuolitautien erikoislääkäri 9.1.2007 Löydöksenä on basaliooma. Kasvain yltää reunaan.

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen

Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB

IAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni

VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III

Lisätiedot

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT

LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla

Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan

Lisätiedot

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.

EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2. EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien

Lisätiedot

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus

KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet

Lisätiedot

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen.

Lipin-2 osallistuu mahdollisesti myös tulehdusten säätelyyn ja solunjakautumiseen. Majeedin oireyhtymä Mikä on Majeedin oireyhtymä? Majeedin oireyhtymä on harvinainen perinnöllinen sairaus. Oireyhtymää sairastavilla lapsilla esiintyy toistuvaa pitkäaikaista monipesäkkeistä osteomyeliittiä

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito

Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä

Akne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN

Lisätiedot

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014

Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa

Lisätiedot

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka

Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Sarkoomien onkologiset hoidot onko sarkoomatyypillä väliä? Paula Lindholm TYKS, syöpätautien klinikka Pehmytkudos- ja luusarkoomissa eri hoito-ohjelmat pehmytkudossarkoomissa yleensä kirurgia ensin Onkologinen

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg.

VALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa 28,6 mg. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xerodent 0,25 mg / 28,6 mg imeskelytabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää natriumfluoridia vastaten 0,25 mg fluoridia ja omenahappoa

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

HIV ja hepatiitit HIV

HIV ja hepatiitit HIV HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ

LIERIÖSOLUATYPIAT GYNEKOLOGISESSA PAPA- NÄYTTEESSÄ Leena Krogerus, patologian dosentti Helsingin Yliopistossa Apulaisylilääkäri Jorvin sairaalan patologian osastolla Suomen Kliinisen Sytologian Yhdistyksen puheenjohtaja..ei muita sidonnaisuuksia LIERIÖSOLUATYPIAT

Lisätiedot

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio

Vanhusten virtsatieinfektio. TPA Tampere: Vanhuksen virtsatieinfektio Vanhusten virtsatieinfektio 1 Perustieto Termit Oireeton bakteriuria Vti pitkäaikaishoidossa Oireet ja määritelmä Diagnoosi Haasteet Syventävä tieto Hoito TPA: virtsatieinfektio 2 Bakteriuria eli bakteerikasvu

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot