Sylkirauhasten taudit
|
|
- Jorma Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Timo Atula Sylkirauhasten taudit Yksi tavallisimmista sylkirauhasten taudeista on sylkikivitauti, joka esiintyy erityisesti leuanalussylkirauhasessa. Ohuet puolijäykät tähystimet mahdollistavat sylkiteiden tutkimisen ja esimerkiksi sylkikiven poiston joissakin tapauksissa, mutta pääosin hoidossa käytetään perinteisiä menetelmiä. Sylkirauhasten suurentuminen voi liittyä mm. tulehduksiin, Sjögrenin syndroomaan ja sialoosiin. Kasvaimen löydöksenä on yleensä oireeton kyhmy. Diagnostisten menetelmien puutteellisuuden vuoksi selvät kyhmyt tulee poistaa. Myös patologille kasvainten tyypitys on haasteellista. Uusin WHO:n luokitus vuodelta 2005 jakaa sylkirauhasten adenoomat jo kymmeneen ja karsinoomat 24 eri pääryhmään. Sädehoidon aiheuttamaa suun kuivumista voidaan vähentää ratkaisevasti uusilla, sylkirauhasia säästävillä sädetysmenetelmillä. H yvä anamneesi ja kliininen tutkimus auttavat pitkälle diagnoosin teossa jo ilman kuvantamistutkimuksia, sillä sylkirauhasten taudeilla on yleensä tyypilliset kliiniset piirteet. Sylkikivitauti aiheuttaa toistuvia turvotuksia ja toisinaan tulehduksia. Tieto vaihtelevasta, ruokailuun liittyvästä turvotuksesta yhdistettynä palpaatioon ja rauhasen kaiku- tai natiiviröntgenkuvaukseen varmistavat yleensä diagnoosin. Kroonisesti tulehtunutta leuanalussylkirauhasta on joskus vaikea erottaa kasvaimesta erityisesti ennen kuvantamistutkimuksia rauhasen kovuuden ja suurenemisen vuoksi. Kasvaimen löydöksenä on kuitenkin useimmiten oireeton kyhmy. Suurten sylkirauhasten kasvaimista noin viidennes on pahanlaatuisia. Kasvaimista valtaosa osa esiintyy korvasylkirauhasessa, ja niistä suurin osa on hyvänlaatuisia. Hyvän- ja pahanlaatuisia kasvaimia ei pystytä erottamaan varmasti toisistaan kliinisen löydöksen, kaikututkimuksen tai ohutneulaneulanäytteen perusteella. Kasvainten laatu varmistuu vasta, kun ne poistettu ja tutkittu histopatologisesti. Duodecim 2007;123: Totunnaiset hoitomenetelmät ovat säilyttäneet valtaosin asemansa sylkirauhastautien hoidossa. Uutena menetelmänä sylkiteiden tähystys ja sen avulla tehtävät toimenpiteet ovat osin korvaamassa laajempaa kirurgiaa. Kasvainten diagnostiikassa ja luokituksessa on tapahtunut muutoksia, mutta kasvainten kirurgisen hoidon laajuus omine erityispiirteineen on muuttunut vain hieman säästävämpään suuntaan. Tässä katsauksessa käsitellään sylkirauhasten tulehduksia, kasvaimia ja sylkikivitautia sekä syitä, jotka aiheuttavat sylkirauhasten turvotusta. Syljeneritykseen liittyvistä sairauksista ja kuivan suun ongelmista on hiljattain ilmestynyt katsaus Duodecim-lehdessä (Lahtinen ja Ainamo 2006). Sylkikivitauti Sylkikivet ovat melko tavallisia ja voivat olla oireettomiakin. Oireisia tauteja arvioidaan ilmaantuvan vuosittain 60 uutta tapausta sataatuhatta henkilöä kohden (McGurk ym. 2005). Syljen 1709
2 Leuanalussylkirauhasen tiehyt Kielihermo (n. lingualis) Korvasylkirauhasen tiehyt Korvasylkirauhanen Iso korvalehtihermo (n. auricularis magnus) Kielenalussylkirauhanen Leuanalussylkirauhanen Kasvohermohaara (n. facialis) Kuva 1. Isoja sylkirauhasia on kolme paria. Kasvohermo kulkee korvasylkirauhsen läpi jakaen sen pinnalliseen ja syvään lohkoon, vaikka todellisuudessa varsinaisia erillisiä lohkoja ei ole. Kasvohermon haara kulkee leukaluun alapuolelta, mikä on huomioitava kaikissa alueen kirurgisissa toimenpiteissä. Leunalussylkirauhasen tiehyt (Whartonin tiehyt) sekä makuaistista ja tunnosta huolehtiva kielihermo risteävät suunpohjassa, mikä tulee huomioida mm. kiviä poistettaessa. koostumuksen ja anatomisten seikkojen vuoksi sylkikivi muodostuu tavallisimmin, %:ssa tapauksista, leuanalussylkirauhaseen. Tähän ovat syynä leuanalussylkirauhasen pitkä, ylöspäin suuntautuva tiehyt (kuva 1), syljen virtaus painovoimaa vastaan, syljen suuri musiini- ja kalsiumpitoisuus sekä suurempi ph. Tauti on äärimmäisen harvinainen lapsilla. Varsin usein, liki puolessa tapauksista, kiviä on useampi kuin yksi. Sylkikivi aiheuttaa rauhasen turpoilua, joka pahenee ruokailun yhteydessä. Tukoksen seurauksena voi syntyä bakteeriperäinen sylkirauhastulehdus. Ellei kivi poistu, saattaa tulehdus edelleen kroonistua, jolloin rauhanen muuttuu kovemmaksi ja aiheuttaa jatkuvia oireita. Tulehdusten lisäksi sylkikivitaudin komplikaatioita ovat tiehytektasiat ja striktuurat. Sylkikiven muodostumiseen liittyvät syyt ovat suurelta osin tuntemattomia (Williams 1999). Kivi muodostuu helpoiten kalsiumpitoiseen, huonosti virtaavaan sylkeen. Sylkiteiden osittaista ahtaumaa, joka syntyy esimerkiksi tulehduksen seurauksena, pidetään muodostumisen kannalta keskeisenä. Sylkitiehyen sulkeminen kokonaan ei kuitenkaan aiheuta kiviä. Ahtauman seurauksena erittyvä sylki on mukoottista, geelimäistä, ja se tarjoaa pohjan suolojen ja orgaanisten aineiden kiinteytymiselle ja sylkikiven muodostumiselle. Sylkikiven muodostumiseen vaikuttanevat myös syljen metaboliset tekijät, kuten lisääntynyt bikarbonaattipitoisuus, jolloin kalsium ja fosfaatti kiteytyvät herkemmin. Merkkejä bakteereista tai muista mikro-organismeista ei kivistä ole kyetty osoittamaan. Sylki T. Atula
3 K u va 2. A) Sylkikivi leuanalussylkirauhasen tiehyessä. B) 4 mm:n kokoinen kivi on poistettu sialendoskoopin avulla. Sylkirauhasten taudit kivi on rakenteeltaan epätasaisen lamellaarinen. Se koostuu pääosin kalsiumsuoloista, ensisijaisesti kalsiumfosfaatista ja kalsiumkarbonaatista, ja sen orgaaninen aines koostuu hiilihydraateista ja aminohapoista. Ruokavaliolla ei tiedetä olevan yhteyttä sylkikivien muodostumiseen. Vaikka kivet ovat kalsiumpitoisia, niiden muodostuminen ei liity kalsiumaineenvaihdunnan häiriöihin. Veren kalsium- tai lisäkilpirauhashormonipitoisuuksissa ei ole todettu poikkeavuuksia. Ainoa systeemitauti, joka liittyy sylkikivitautiin, on kihti, mutta siinä kivi muodostuu pääosin virtsahaposta. Sylki- ja munuaiskivien muodostumisella ei näytä olevan yhteyttä. Syljen eritystä vähentävien lääkkeiden ei liioin ole osoitettu liittyvän sylkikivien lisääntyneeseen muodostumiseen. Tutkimukset. Kun kivi ei näy tai tunnu, käytetään ensisijaisena tutkimuksena kivien toteamiseksi kaikukuvausta. Sen avulla nähdään mahdollisten kivien lisäksi myös muut rauhasen rakenteet. Kaikukuvauksessa todetaan noin 90 % kivistä. Erityisesti pienimmät, alle 2 3 mm:n kokoiset, saattavat jäädä havaitsematta. Kivi näkyy usein myös natiiviröntgenkuvassa. Natiiviröntgenkuvauksella nähdään noin 90 % leuanalusylkirauhasen kivistä mutta huomattavasti pienempi osa korvasylkirauhasen kivistä. Sialografiaa käytetään kroonisen sialadeniitin ja kivitaudin diagnostiikassa silloin, kun diagnoosi jää epäselväksi kaikututkimuksen perusteella. Sen käyttö kannattaa kuitenkin rajata tilanteisiin, joissa siitä on odotettavissa selvää hyötyä hoitopäätöstä varten. Ohutleiketietokonetomografialla kivi voidaan osoittaa hyvin, mutta menetelmän haittana on säderasitus (Antti Markkola, henkilökohtainen tiedonanto). Magneettisialografia on uusi vaihtoehto sialografialle. Se osoittaa tiehyiden lisäksi myös rauhasen muutkin rakenteet. Kividiagnostiikassa magneettisialografian käyttö on yleistymässä, mutta menetelmän herkkyys ei aivan yllä tavallisen sialografian tasolle. Erityisesti pienet kivet, jotka eivät aiheuta tukosta, jäävät helposti näkymättä (Kalinowski ym. 2002). Yleensä kaikututkimus riittää rauhasrakenteiden ja kivitaudin selvityksessä. Sialendoskopia eli sylkiteiden tähystys on uusi menetelmä, jota voidaan käyttää diagnostisena tutkimuksena, ja samalla on mahdollista tehdä toimenpiteitä, kuten kivien poistoja (Marchal ym. 2002, Koch ym. 2005, McGurk ym. 2005) (kuva 2). Aikuisten sylkirauhassairauksien hoidossa tähystystoimenpiteet ovat osittain korvaamassa rauhasen poiston ensisijaisena toimenpiteenä. Menetelmä soveltuu kuitenkin vain valikoiduille potilaille, ja toistaiseksi laitteisto on käytössä vain harvoissa sairaaloissa. Diagnostiikassa käytettävien tähystimien halkaisija on vain 0,8 1 mm ja toimenpidekanavallisten puolijäykkien tähystimienkin paksuus ainoastaan 1,2 2,6 mm. Sylkikivien murskaus ultraäänellä on ollut lähinnä kokeellista, ja sitä käytetään vain joissakin keskuksissa silloin, kun kiven poisto ei muuten onnistu eikä rauhasta haluta poistaa (Escudier ym. 2003, McGurk ym. 2005). Munuaiskiven murskauksessa käytettävä laitteisto ei sovellu sylkikivien hajottamiseen. Hyvin pienet ja vähäoireiset kivet voivat tulla rauhasesta pois itsekseenkin. Turvotusta aiheuttava, tiehyessä tuntuva kivi poistetaan joko suun kautta tiehyt halkaisemalla tai sialendoskoopin avulla. Syvällä leuanalussylkirauhasessa sijaitsevan kiven hoitona on koko rauhasen poisto silloin, kun kivestä aiheutuu tulehduksia tai muita oireita. Tähystintoimenpiteiden yleistyessä osa leikkauksista voidaan välttää. Rauhasen poistoon joudutaan edelleen silloin, kun kivi ja tulehdukset ovat aiheuttaneet pysyviä arpimuutoksia. Akuutti sialadeniitti Paramyksoviruksen aiheuttama sikotauti on nykyisin rokotusten ansioista äärimmäisen harvi- 1711
4 nainen. Suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu, että myös muut virukset, kuten Epstein Barrin virus, aiheuttavat joskus vastaavanlaisen taudinkuvan (Davidkin ym. 2005). Akuutti bakteeritulehdus esiintyy tavallisimmin leuanalussylkirauhasessa, jolloin se liittyy usein sylkikivitautiin. Korvasylkirauhasen tulehduksia esiintyy erityisesti iäkkäillä diabetespotilailla. Oireina ovat rauhasen turvotus ja aristus. Diagnoosi on selvä, jos sylkitiehyestä pursuaa märkää paineltaessa rauhasta. Pahentuessaan tulehdus voi aiheuttaa paiseen. Erotusdiagnostiikassa on huomioitava erityisesti hammasperäiset tulehdukset. Hoitona ovat märkäeritteen tyhjennys rauhasta kevyesti painellen, tulehduskipulääke sekä antibioottilääkitys joko suun kautta tai voimakkaissa tulehduksissa suoneen. Tavallisimmin todettavat aerobiset bakteerit ovat Staphylococcus aureus ja streptokokit, mutta hyvin usein tulehdus on sekainfektio, jossa on mukana myös anaerobibakteereja (Brook 2002). Ensisijaiseksi suun kautta otettavaksi lääkkeeksi sopii amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä. Tulehduksen rauhoituttua tehdään kaikututkimus lähinnä mahdollisen sylkikivitaudin toteamiseksi. Nuoruusiän toistuva sylkirauhastulehdus Lapsilla esiintyy oma tautimuotonsa, nuoruusiän toistuva parotiitti, joka nimensä mukaisesti esiintyy erityisesti korvasylkirauhasessa. Rauhasessa esiintyy toistuvia tulehduksia, jotka katoavat murrosiän myötä. Taudin diagnoosi on kliininen, etiologia tuntematon ja hoito oireenmukaista. Antibioottihoitoa suositellaan vain, jos todetaan märkäistä eritettä. Erotusdiagnostiikassa huomioidaan mm. leukaluuperäiset syyt, ja kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia ainakin taudin toistuessa tai pitkittyessä. HYKS:ssä tehdään tautiin liittyvää tutkimusta, mutta tulokset ovat vielä julkaisematta. Suun kuivuus ja Sjögrenin oireyhtymä Suun kuivuus on varsin yleinen oire, ja sen syyt voivat olla moninaiset (Lahtinen ja Ainamo 2006). Syynä on usein syljeneritystä vähentävien lääkkeiden käyttö. Muun muassa suuhengitys aiheuttaa yöllistä kuivumista. Hammaslääkärin Krooninen sialadeniitti Toistuvien tulehduksien myötä voi rauhaseen muodostua kroonisia muutoksia, jolloin rauhanen on suurentunut ja kova aiheuttaen jatkuvaa oireilua. Leuanalussylkirauhasen kroonisten muutosten hoitona on rauhasen poisto. Korvasylkirauhasen kirurgiaan ei turvauduta yhtä herkästi leikkaukseen liittyvän kasvohermovaurioriskin vuoksi. Kroonisen taudin äärimuoto on krooninen sklerosoiva sialadeniitti, joka tunnetaan myös Küttnerin tuumorin nimellä. Käytännössä rauhanen on tuumorimaisen kova, ja yleensä epäilläänkin ensin pahanlaatuista kasvainta, ennen kuin rauhasen poiston jälkeen saadaan lopullinen diagnoosi. y d i n a s i a t Sylkikivitauti esiintyy erityisesti leuanalussylkirauhasessa. Jos kuvantamistutkimuksia tarvitaan, kaikukuvaus on ensisijainen menetelmä. Sialendoskopia eli sylkiteiden tähystys on uusi diagnostiikkaan ja joihinkin hoitotoimenpiteisiin soveltuva menetelmä, jonka avulla vältetään joskus rauhasen poisto. Hyvän- ja pahanlaatuisen kasvaimen erottaminen toisistaan on usein mahdotonta. Kaikki selvät kyhmyt tulee tutkia histologisesti, ellei tulehdusperäinen etiologia ole ilmeinen. Sylkirauhasen alueilta ei tule poistaa pelkkää kyhmyä; kirurgiaan liittyy omat erityispiirteensä. Uusilla sädehoitotekniikoilla voidaan säästää sylkirauhasten toiminta ja välttää osittain hoidon aiheuttama suun kuivuus T. Atula
5 tutkimuksiin kuuluvat syljenerityksen ja puskurikapasiteetin mittaus. Runsaista oireista kärsivät tutkitaan erikoishammashoidon yksikössä. Sjögrenin oireyhtymä on autoimmuunitauti, jonka tyyppioireisiin kuuluu suun ja silmien kuivuus. Oireyhtymään liittyy myös systeemioireita. Isot sylkirauhaset ovat usein suurentuneet. Tauti esiintyy joko primaarina muotona tai sekundaarisena muihin sidekudostauteihin liittyen. Se on tyypillisesti yli 40-vuotiaiden naisten tauti. Primaari oireyhtymä voidaan diagnosoida eurooppalaisten kriteereiden perusteella, jotka on kuvattu mm. tautia yksityiskohtaisesti käsittelevässä suomenkielisessä artikkelissa (Konttinen ym. 1999). Taudin diagnostiikassa käytetään apuna autoimmuunivasta-aineiden mittausta (Sjögrenin syndrooman vasta-aineet SS-A/Ro ja SS-B/La, tuma-vasta-aineet ja reumatekijä), Schirmerin testiä sekä pienten sylkirauhasten biopsiaa. Lasko on yleensä suurentunut polyklonaalisen hypergammaglobulinemian vuoksi. Tutkimusten yleinen kulku on osoittaa ensin suun ja silmien kuivuus ja sitten määrittää autoimmuunivasta-aineet. Yleinen kanta on, että Sjögrenin oireyhtymän diagnoosia ei pitäisi tehdä, ellei ole todettu joko autoimmuunivastaaineita tai fokaalista sialadeniittia pienten sylkirauhasten kudosnäytteessä (Tom Pettersson, henkilökohtainen tiedonanto). Sylkirauhasbiopsiaa ei tarvita, jos SS A- tai SS-B-vasta-ainearvot ovat suurentuneet. Erotusdiagnostiikassa huomioidaan muun muassa sarkoidoosi, lymfooma ja HIV. Reumatologille ohjataan potilaat, joilla on tautiin liittyvä niveloireisto, tai muita rauhasten ulkopuolisia ilmentymiä tai oireet ovat diagnostisesti epäselviä. On huomattava, että pelkästään suu- ja silmäoireista kärsivien hoito on oireenmukaista eikä systeemistä immunosuppressiolääkitystä käytetä. Sialadenoosi eli sialoosi Sialadenoosi eli sialoosi on sylkirauhasten epäspesifinen suurentuma, joka ei ole tulehduksen, infektion tai kasvaimen aiheuttama. Se ilmenee tavallisimmin korvasylkirauhasten oireettomana suurenemisena. Sialoosissa sylkirauhasen asinukset laajenevat. Sylkirauhasten suurentuminen Sylkirauhasten taudit voi liittyä myös mm. lihavuuteen tai Sjögrenin oireyhtymään. Tuolloin ei kuitenkaan ole kyse sialoosista vaan syynä on rauhasen rasvoittuminen tai tulehdukselliset muutokset. Sialadenoosi liittyy endokrinologisiin tauteihin, aliravitsemukseen tai neuropaattisiin tiloihin. Syynä voivat olla mm. maksakirroosi, alkoholismi, anoreksia, bulimia, erilaiset suolistosairaudet tai pitkälle edennyt syöpä, johon liittyy proteiinivajaus. Jos perustauti on hoidettavissa, sylkirauhasetkin palautuvat yleensä normaaleiksi. Kystat ja ranula Kystat esiintyvät tavallisimmin korvasylkirauhasessa. Ne voivat olla hankinnaisia tai synnynnäisiä. Synnynnäiset, ensimmäisestä kidusraosta lähtöisin olevat kystat esiintyvät korvasylkirauhasten alueella (Hukka ym. 1994). Ne ovat harvinaisia ja voivat tulla ilmi tulehtuessaan. Hankinnaiset kystat liittyvät mm. tulehduksiin, traumaan ja kivitautiin. Erotusdiagnostiikassa on erityisesti huomioitava, että suuri osa sylkirauhaskasvaimista on kystisiä. Pienissä sylkirauhasissa, erityisesti huulissa ja posken limakalvoissa, esiintyy mukoseeleja ja retentiokystia, jotka syntyvät pienten sylkiteiden tukoksesta. Retentiokystia ympäröi epiteeli, kun taas mukoseelessä lima työntyy viereisiin kudosrakenteisiin ilman ympäröivää epiteeliä. Ranula on kielenalussylkirauhasen retentiokysta, joka voi olla hyvinkin kookas ja työntyä kaulaan leuan alapuolelle. Hoitona on eksisio. Sädehoito ja sylkirauhaset Sylkirauhaskudos tuhoutuu herkästi sädehoidon ja joidenkin solunsalpaajien vaikutuksesta. Limakalvojen kuivuus, kipu ja kirvely ovat yleisesti tunnettuja pään ja kaulan sädehoitoon liittyvä ongelmia, joiden hoito kuuluu osittain erikoissairaanhoidon piiriin. Uusilla sädehoitomenetelmillä (intensiteettimuokattu sädehoito, IMRT) suuret sylkirauhaset pystytään rajaamaan sädehoitokentän ulkopuolelle, jolloin haittavaikutukset ovat aiempaa vähäisempiä (kuva 3) (Saarilahti ym. 2006). 1713
6 Kasvaimet Kasvaimet ilmenevät yleensä oireettomana tai vähäoireisena kyhmynä, joskus kovana ja kiinteänä alueena rauhasessa. Etenkin varhaisvaiheessa on mahdotonta erottaa hyvän- ja pahanlaatuista kasvainta palpoiden tai kuvantamistutkimusten avulla (kuva 4). Myöhäisvaiheessa kasvu ympäröiviin kudoksiin ja kasvohermon halvaus ovat merkkejä pahanlaatuisesta kasvaimesta. Kaikututkimusta ja ohutneulanäytettä käytetään kyhmyjen laadun selvittelyssä, mutta väärien löydösten vuoksi selvästi tunnettavat kyhmyt hoidetaan kirurgisesti. Pelkkää kyhmyä ei tule poistaa, vaan leikkauksessa poistetaan myös ympäröivä sylkirauhaskudos. Potilas, jolla on kyhmy sylkirauhasen alueella, tulee ohjata korvalääkärille jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Perusterveydenhuollossa voi teettää kaikututkimuksen ja otattaa ohutneulanäytteen, mutta nämä voidaan myös hyvin jättää tehtäväksi erikoissairaanhoidossa. Kaikista sylkirauhasten kasvaimista 80 % sijaitsee korvasylkirauhasessa, 10 % leuanalussylkirauhasessa ja loput kielenalussylkirauhasessa sekä suun ja nielun pienissä sylkirauhasissa. Suomessa todetaan vuosittain noin 60 uutta sylkirauhassyöpää. Korvasylkirauhasen kasvaimista vajaa viidesosa on pahanlaatuisia. Leuanalussylkirauhasen ja pienten sylkirauhasten kasvaimista pahanlaatuisia on puolet. Kasvainten tyypitys on patologille haasteellista (Leivo 2006). Uusin, vuonna 2005 julkaistu WHO:n luokitus jakaa sylkirauhasten epiteliaaliset hyvänlaatuiset kasvaimet kymmeneen pääryhmään ja karsinoomat 24 tyyppiin (Barnes ym. 2005). Hyvänlaatuiset kasvaimet. Hyvänlaatuisista kasvaimista noin % on pleomorfisia adenoomia. Niillä on hoitamattomana pieni taipumus muuttua pahanlaatuiseksi. Ellei pleomorfista adenoomaa leikata, saattaa liki 10 % niistä muuttua pahanlaatuiseksi 15 vuoden seurantaaikana. Kasvaimelle on myös tyypillistä, että riittämätön kirurgia, pelkkä kyhmyn poisto, voi johtaa lukuisiin uusiin kasvaimiin samalla alueella. Toiseksi yleisin hyvänlaatuinen sylkirauhaskasvain on Warthinin tuumori, joka esiintyy varsin usein multippelina tai molemminpuolisena. Kuva 3. Intensiteettimuokatulla sädehoidolla (IMRT) voidaan isot sylkirauhaset rajata sädehoidon ulkopuolelle ja säästää niiden toiminta. Potilaalla oli kaulaan levinnyt alanielun kasvain, johon annettiin suuriannoksinen sädehoito (70 Gy) solunsalpaajalääkitykseen yhdistettynä. Korvasylkirauhaset ja vastakkainen leuanalussylkirauhanen rajattiin hoidon ulkopuolelle. Vuoden kuluttua hoidosta sekä lepo- että stimuloitu syljeneritys olivat säilyneet normaaleina, eikä potilas kärsinyt suun kuivuudesta. Kuva: Kauko Saarilahti. Kuva 4. Magneettikuvausta käytetään poikkeustapauksissa sylkirauhaskasvainten laajuuden selvittämiseksi. Kuvan potilaalla oli oireena nielun toispuolinen pullotus ilman tulehdusoireita. Syyksi paljastui kookas korvasylkirauhasen kasvain. Se työntyy joskus myös nielun puolelle T. Atula
7 Kuva 5. Pinnallisessa parotidektomiassa rauhasen lateraalisin osa poistetaan kasvohermohaaroja myöten. Pahanlaatuiset kasvaimet. Tavallisimpia sylkirauhasten pahanlaatuisia kasvaimia ovat mukoepidermoidikarsinooma, adenokystinen karsinooma ja asinussolukarsinooma. Nämä kattavat noin kaksi kolmannesta kaikista sylkirauhassyövistä (Luukkaa ym. 2005). Kaikkien sylkirauhassyöpäpotilaiden viiden vuoden eloonjäämisennuste on 56 %, mutta ennuste riippuu ratkaisevasti kasvaimen tyypistä ja asteesta. Esimerkiksi asinussolukarsinoomassa suhteellinen viiden vuoden ennuste on peräti 96 %. Kasvainten erotusdiagnostiikka. Suurten sylkirauhasten alueella oleva kyhmy voi olla lähtöisin myös muualta kuin sylkirauhasesta. Usein jopa kuvausten perusteella on vaikea arvioida, liittyykö kyhmy sylkirauhaseen. Erityisen vaikeaa tämä on leukakulman ja leuanalussylkirauhasen alueella. Kun aikuispotilaalla on aristamaton kyhmy kaulassa, tulee aina epäillä syöpää, tehdä suun ja nielun alueen huolellinen tutkimus sekä ohjata potilas erikoissairaanhoitoon jatkoarvioon. Tavallisimpia muita pahanlaatuisia kasvaimia ovat levyepiteelikarsinooman etäpesäkkeet ja lymfoomat. Sjögrenin syndroomaan liittyy suurentunut lymfooman riski. Riskin on esitetty olevan jopa yli 40-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Suurin osa näiden potilaiden lymfoomista on ekstranodaalisia, sylkirauhasissa esiintyviä hidaskasvuisia B-soluisia MALT-tyyppisiä (mucosal associated lymphoid tissue) lymfoomia. Tämän vuoksi Sjögren-potilaan selkeät kyhmyt tulee herkästi selvittää histologisesti. Kuva 6. Kasvohermohalvauksen yhteydessä on huomioitava myös sylkirauhassyövän mahdollisuus. Kun syöpä kasvaa hermoon, tehdään leikkauksen yhteydessä usein hermonsiirto. Sylkirauhasten taudit 1715
8 Kyhmyn syy voi olla muukin kuin kasvain, esimerkiksi epäspesifinen suurentunut imusolmuke, hyvänlaatuinen lymfoepiteliaalinen muutos, sarkoidoosi tai HIV-infektioon liittyvä lymfadenopatia. Selkeästi palpoituvat pienet, noin 1 cm:n kokoiset kyhmyt saattavat aiheuttaa diagnostisia ongelmia, kun kliinisinä vaihtoehtoina ovat imusolmuke ja kasvain. Taitavalle tutkijalle kaikututkimuksessa nähtävä kyhmyn rakenne, soikea muoto ja rasvanidus voivat paljastaa, että kyseessä on imusolmuke. Ohutneulanäyte voi antaa merkittävää lisäapua hoitopäätöstä tehtäessä. Kasvainten tutkimusmenetelmistä. Vaikka ohutneulanäyte soveltuu hyvin sylkirauhasten ja muiden pään ja kaulan kyhmyjen tutkimusvälineeksi, sen antamaan tietoon ei tule liiaksi luottaa. Erityisesti sylkirauhassyövistä saadaan sytologisessa tutkimuksessa usein vain hyvänlaatuinen solulöydös (Mäkinen ym. 2006). Muun muassa rajallisen hyödyn vuoksi neulanäytettä ei suosita kaikkialla maailmassa. Ohutneulanäytettä onkin pidettävä ainoastaan muun tutkimuksen osana, joka auttaa jatkotutkimusten ja hoidon suunnittelussa. Tulkitsijan tulee tuntea erilaisiin sytologisiin löydöksiin liittyvät virhemahdollisuudet (Atula 1998). Leikkauspäätöstä ei pidä tehdä pelkästään ohutneulanäytteen perusteella ja kaikki selvät sylkirauhasten kyhmyt on syytä ohjata korvalääkärin arvioitavaksi. Selvät tuumorit hoidetaan kirurgisesti ohutneulalöydöksestä riippumatta. Neulanäyte otetaan yleensä kaikukuvausohjauksessa, jolloin kyhmyn lisäksi tutkitaan myös ympäröivät imusolmukkeet. Magneettikuvaus tai tietokonetomografia ei ole aiheellinen, kun potilaalla on yksittäinen, ympäristöön rajoittunut kyhmy. Niiden käyttö rajoittuu lähinnä isojen kasvainten laajuuden selvittämiseen sekä tilanteisiin, joissa epäillään vahvasti pahanlaatuista kasvainta. Kasvainten leikkaus. Sylkirauhasten kyhmystä ei tule ottaa näytettä eikä pelkkää kyhmyä poistaa. Hyvänlaatuisenkin pleomorfisen adenooman riittämätön poisto voi johtaa useisiin uusiin kasvaimiin, ja lisäksi uusintaleikkaus aiheuttaa erittäin herkästi kasvohermon vaurion. Sylkirauhaskasvaimet poistetaan ottaen mukaan ympäröivää rauhaskudosta. Korvasylkirauhasen kyhmy vaatii tavallisimmin rauhasen pintaosan poiston kasvohermoa myötäillen ja leuanalussylkirauhasen kyhmy koko rauhasen poiston. Pienten kasvainten rajallisemmasta poistosta on raportoitu hyviä tuloksia, mutta mm. kasvohermovaurioriskin vuoksi poisto kuuluu aina erikoissairaanhoitoon (McGurk ym. 2003). Jos epäillään pahanlaatuista kasvainta ja kaulan etäpesäkkeitä, hoidetaan kaula samassa leikkauksessa. Kasvaimen tunkeuduttua kasvohermoon tämä korjataan tarvittaessa hermosiirteellä, tavallisimmin isoa korvalehtihermoa tai pohjeihohermoa käyttäen. * * * Erityiset kíitokset seuraaville henkilöille, jotka ovat antaneet arvokasta tietoa artikkelia varten: hammaslääkäri Aira Lahtinen, patologi Ilmo Leivo, radiologi Antti Markkola, reumatologi Tom Pettersson, onkologi Kauko Saarilahti ja sairaalalääkäri Riitta Saarinen. 1716
9 Kirjallisuutta Atula T. Kyhmy kaulalla kaulan ja suurten sylkirauhasten tuumorit. Suom Lääkäril 1998;53: Barnes L, Eveson J W, Reihart P, Sidransky D. Pathology and genetics of head and neck tumours. World Health Organization Classification of Tumours. Lyon: IARC Press, 2005, s Bialek E J, Jakubowski W, Zajkowski P, Szopinski K T, Osmolski A. US of the major salivary glands: anatomy and spatial relationships, pathologic conditions, and pitfalls. Radiographics 2006;26: Brook I. Aerobic and anaerobic microbiology of suppurative sialadenitis. J Med Microbiol 2002;51: Davidkin I, Jokinen S, Paananen A, Leinikki P, Peltola H. Etiology of mumps-like illnesses in children and adolescents vaccinated for measles, mumps, and rubella. J Infect Dis 2005;191: Escudier M P, Brown J E, Drage N A, McGurk M. Extracorporeal shockwave lithotripsy in the management of salivary calculi. Br J Surg 2003;90: Hukka A, Sipilä M, Karma P. Ensimmäisen kidusraon epämuodostuma. Duodecim 1994;110: Kalinowski M, Heverhagen JT, Rehberg E, Klose KJ, Wagner HJ. Comparative study of MR sialography and digital subtraction sialography for benign salivary gland disorders. Am J Neuroradiol 2002;23: Koch M, Zenk J, Bozzato A, Bumm K, Iro H. Sialoscopy in cases of unclear swelling of the major salivary glands. Otolaryngol Head Neck Surg 2005;133: Konttinen YT, Kontio R, Nordström DC, Hietanen J, Malmström M. Sjögrenin oireyhtymä. Suom Lääkäril 1999:54: Lahtinen A, Ainamo A. Suun kuivuus haittojen ehkäisy ja oireiden lievitys. Duodecim 2006;122: Leivo I. Insights into a complex group of neoplastic disease: advances in histopathologic classification and molecular pathology of salivary gland cancer. Acta Oncol 2006;45: Luukkaa H, Klemi P, Leivo I, ym. Salivary gland cancer in Finland : an evaluation of 237 cases. Acta Otolaryngol 2005;125: Marchal F, Dulguerov P, Becker M, Barki G, Disant F, Lehmann W. Submandibular diagnostic and interventional sialendoscopy: new procedure for ductal disorders. Ann Otol Rhinol Laryngol 2002;111: McGurk M, Thomas BL, Renehan AG. Extracapsular dissection for clinically benign parotid lumps: reduced morbidity without oncological compromise. Br J Cancer 2003;89: McGurk M, Escudier MP, Brown JE. Modern management of salivary calculi. Br J Surg 2005;92: Mäkinen LK, Sipilä M, Laranne J, Suvinen M, Pukander J. Ohutneulabiopsian hyöty korvasylkirauhaskasvainten leikkausta edeltävänä tutkimuksena. Duodecim 2006;122: Saarilahti K, Kouri M, Collan J, ym. Sparing of submandibular gland by intensity modulated radiotherapy in the treatment of head and neck cancer. Radiother Oncol 2006;78: Williams MF. Sialolithiasis. Otolaryngol Clin North Am 1999;32: TIMO ATULA, dosentti, erikoislääkäri timo.atula@hus.fi HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HUS 1717
Kaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa
Timo Atula, Jussi Tarkkanen ja Katri Aro TEEMA: SYTOLOGIA Kaulakyhmy ohutneulabiopsia diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa Selvitettäessä aristamattoman kaulakyhmyn syytä ovat tutkimuksen lähtökohtina
LisätiedotPerusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot
Perusterveydenhuollon ultraäänitutkimukset, läheteindikaatiot ULTRAÄÄNITUTKIMUKSET Kiireellisyysluokitus! (päivystys/ei-päivystys). Sovi päivystytutkimuksesta/ajankohdasta tutkimuksen tekevän yksikön kanssa
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotKorva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa:
Korva-, nenä- ja kurkkutautien osaamistavoitteet lääketieteen perusopetuksessa: Ryhmittely 1) Ymmärrettävä, hallittava ja osattava käyttää tai soveltaa 2) Tiedettävä, tunnistettava 3) Erityisosaamista
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotSUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN. Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS
SUUN, NIELUN, KURKUNPÄÄN JA KAULAN KLIININEN ANATOMIA JA TUTKIMINEN Prof. Antti Mäkitie Korva-, nenä- ja kurkkutaudit HYKS ORL / KNK / ÖNH / HNO Otologia Rinologia Laryngologia Suu ja nielu Endoskopiat
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotTUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia
TUTKI 2-KOTITEHTÄVÄN PALAUTUS 19.3.2014 Tiina Immonen BLL lääketieteellinen biokemia ja kehitysbiologia Tehtävän suoritus Palautuksia: 51 Tiivistelmien keskipituus 97 sanaa hyvä! OTSIKOT Otsikko tutkimuksen
LisätiedotGYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016
GYNEKOLOGINEN SYÖPÄ 10.5.2016 kohtusyöpä munasarjasyöpä kohdunkaulasyöpä ulkosynnyttimien syöpä gynekologisten syöpien hoito on HUS-alueella keskitetty NKL:lle KOHTUSYÖPÄ naisten 3. yleisin syöpä; 800-900
LisätiedotTERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI
TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn
LisätiedotHoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta
Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle
LisätiedotNAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA
NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen
LisätiedotCOPYRIGHT MARTINE VORNANEN. Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty!
COPYRIGHT MARTINE VORNANEN Tämän materiaalin julkinen esittäminen ilman tekijän lupaa on kielletty! PAPILLAN JA ULKOISTEN SAPPITEIDEN KASVAIMET MARTINE VORNANEN PSHP LABORATORIOKESKUS ULKOISTEN SAPPITEIDEN
LisätiedotFer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia. Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013
Fer$litee$n säästävä munasarjasyöpäkirurgia Erikoislääkäri, LT Annika Auranen TYKS Naistenklinikka GKS koulutuspäivät 27.9.2013 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, naistentau$en ja synnytysten
LisätiedotHAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI
HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,
Lisätiedottutkimuksena Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus Laura K. Mäkinen, Markku Sipilä, Jussi Laranne, Mikko Suvinen ja Juhani Pukander Ohutneulabiopsian hyöty korvasylkirauhaskasvainten leikkausta edeltävänä tutkimuksena Korvasylkirauhasen
LisätiedotMitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?
Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa
LisätiedotSelkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY
Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi
LisätiedotAkuutti maksan vajaatoiminta. Määritelmä Aiemmin terveen henkilön maksan pettäminen johtaa enkefalopatiaan kahdeksassa viikossa
Vatsa 4: maksa 1. Akuutti maksan vajaatoiminta 2. Hepatiitti B ja C: tartunta, taudinkulku ja näiden vertailu 3. Kroonisen hepatiitin syyt 4. Maksakirroosin syyt, oireet ja hoito 5. Maksabiopsian aiheet
LisätiedotMaksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi. Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009
Maksa, ruuansulatuskanava ja alkoholi Helena Tunturi-Hihnala 7.9.2009 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutukset elimistössä näkyvät herkästi maksan transaminaasiarvojen lievänä kohoamisena (n.10%:lla väestöstä)
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotLYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN. Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus
LYMFOSYTOOSIT SANOIN JA KUVIN Pentti Mäntymaa TAYS, Laboratoriokeskus Lymfosytoosin määritelmä veren lymfosyyttien määrä >3.5 x 10 9 /l lymfosyyttien kohonnut %-osuus erittelyjakaumassa voi johtua joko
LisätiedotKuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa. Eila Lantto HUS-Kuvantaminen
Kuvantaminen akuutissa ja kroonisessa pankreatiitissa Eila Lantto HUS-Kuvantaminen Roche Oy (koulutusmatka, luentopalkkio) Kuvantamisen rooli diagnostiikassa ja seurannassa (EUS, ERCP ei käsitellä) Kuvantamismenetelmän
LisätiedotYleistä. Pään ja kaulan alueen syöpien. Etiologia. Oireet ja löydökset. Tutkiminen, levinnäisyysselvitykset. Diagnoosi
Yleistä Pään ja kaulan alueen syöpien onkologinen hoito 600 uutta tapausta Suomessa vuosittain yleisimmät: kurkunpää, huuli, nielu, suuontelo, kieli esiintyvyys vaihtelee eri puolilla maailmaa Euroopassa,
LisätiedotETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI
ETURAUHASSYÖPÄ OSASTONYLILÄÄKÄRI PETTERI HERVONEN HUS SYÖPÄKESKUS, HELSINKI ETURAUHANEN - ANATOMIA 21.11.2018 2 ETURAUHASEN TOIMINTA Maapähkinän kokoinen rauhanen, joka sijaitsee peniksen takana, peräsuolen
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotYleistä. tarkoittaa endometriumin rauhasten ja stroomasolujen muodostamia pesäkkeitä kohdun ulkopuolella. yleinen tauti, 1-71
Endometrioosi LK Heikkilä Maija, LK Jutila Topi, LK Myllylä Hanna, LK Pietarinen Johanna, LK Puumala Pasi, LK Vallasto Inari, LK Visuri Sofia, Prof Ryynänen Markku Johdanto Yleistä tarkoittaa endometriumin
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotSylkirauhaskasvaimet. Pleomorfinen adenooma. Mikroskopia: Ennuste:
Pleomorfinen adenooma Sylkirauhaskasvaimet Tavallisin sylkirauhaskasvain, joka edustaa 40 % intraoraalisista sylkirauhaskasvaimista. Tyyppipaikat ovat suulaki, huuli ja posket. Jarkko Hietanen professori,
LisätiedotKilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander
Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen multimodaliteettikuvantaminen Sami Kajander Radiologi Valtakunnallinen PET-keskus, Turku TT +aika- ja paikkaerotuskyky +nopeus +saatavuus +hinta +keuhkot +useimmat vatsan
LisätiedotNuoren naisen lantiotuumori. GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS
Nuoren naisen lantiotuumori GKS-päivät 28.9.07 Biomedicum Sari Koivurova OYS Yleisyydestä teini-iässä alle 6% lantiotuumoripotilasta teini-ikäisiä toiminnalliset ei-neoplastiset muutokset selvästi yleisimpiä
LisätiedotHPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?
HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotKroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS
Kroonisen alavatsakivun urologiset syyt LT Jukka Sairanen, urologian klinikka, Vatsakeskus HYKS GKS KOULUTUSPÄIVÄT Biomedicum, Helsinki 24.- 25.9.2015 Sidonnaisuudet viimeisen 2 vuoden ajalta Luennoitsija
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotKasvainsairauksien kirurginen hoito
Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011
PYLL-seminaari 30.3.2011 Sairaalajohtaja Jari Välimäki syöpätautien osuus ennenaikaisten elinvuosien menetysten aiheuttajina etenkin ESshp:n naisten keskuudessa kiinnittää huomiota ne ovat PYLL-tilastossa
LisätiedotTIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI. K Franssila & E Jantunen
TIIMITYÖSKENTELY LYMFOOMADIAGNOSTIIKAN JA HOIDON KULMAKIVI K Franssila & E Jantunen KLIINIKON PERSPEKTIIVI DIAGNOSTIIKKAAN ilman diagnoosia rationaalinen, tavoitteellinen hoito mahdotonta diagnostiikkaan
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2007-2013 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 2 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotLeukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa
Leukemioiden, lymfoomien ja muiden pahanlaatuisten veritautien ilmaantuvuus Suomessa 2008-2014 1 Sisältö Imukudoksen ja verta muodostavan kudoksen kasvaimien pääryhmät 3 Uudet tapaukset koko maassa sukupuolittain
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotREFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS. Ilari Airo
REFLUKSISAIRAUS eli NÄRÄSTYS MITÄ REFLUKSI TARKOITTAA? Mahalaukun tai ohuensuolen sisällön pääsy ruokatorveen ilman oksentamista fysiologinen refluksi kenellä tahansa sopivissa olosuhteissa patologinen
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotTyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua. Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA
Tyvisolusyöpä: mitä patologin tulee siitä lausua Lauri Talve patologian el, LT TYKS-SAPA Basalioomien yleisyydestä TYKS-SAPA:n patologialla tehty v. 2013 dgn Basal cell carcinoma 1046 kertaa, potilaita
LisätiedotSyöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä
Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological
LisätiedotMitä onkologi toivoo patologilta?
Mitä onkologi toivoo patologilta? Mikä PAD-lausunnossa vaikuttaa kilpirauhassyövän hoitoon Hanna Mäenpää, dos HUS, Syöpätautien klinikka Onkologian trendejä Entiteetit pirstoutuvat pienemmiksi: lisää tietoa
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotYleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus
Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy
LisätiedotMeeri Apaja-Sarkkinen. Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta.
Meeri Apaja-Sarkkinen Aineiston jatkokäyttöön tulee saada lupa oikeuksien haltijalta. HODGKININ LYMFOOMA IAP Tampere 4.-5.5.2006 Dosentti Meeri Apaja-Sarkkinen OYS/Patologian osasto Hodgkinin lymfooma/alatyypit
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotAkuutti vatsa raskauden aikana. Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka
Akuutti vatsa raskauden aikana Panu Mentula LT, erikoislääkäri HYKS Vatsaelinkirurgian klinikka Akuutti vatsa Äkillisesti alkanut tai voimistuva tunteja tai päiviä kestävä vatsakipu Tila saattaa vaatia
LisätiedotHarvinaissairauksien hoito Suomessa. Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö
Harvinaissairauksien hoito Suomessa Heikki Lukkarinen, dosentti osastonylilääkäri Tyks Harvinaissairauksien yksikkö Mitä ovat harvinaiset sairaudet? Määritelmä vaihtelee maittain, EU:n virallisen määritelmän
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotTervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa
Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja
LisätiedotAkne. totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä
Akne totta ja tarua nuoruusiän näppylöistä LÄHES KAIKKI NUORET KÄRSIVÄT JOSSAKIN VAIHEESSA FINNEISTÄ KASVOISSA, RINNASSA JA SELÄSSÄ. NE OVAT NUORUUSIÄSSÄ NIIN TAVALLISIA, ETTÄ NIIDEN KATSOTAAN KUULUVAN
LisätiedotEkstranodaaliset lymfoomat. Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala
Ekstranodaaliset lymfoomat Jan Böhm,, LT, erikoislää ääkäri Kliinisen patologian osasto Kuopion yliopistollinen sairaala Ekstranodaaliset lymfoomat yleensä: Suomessa vuosittain hieman yli 300 tapausta/v.
LisätiedotLeena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen
Leena Raulisto Radiologian erikoislääkäri HUS-röntgen h h Film säteet kulkevat lyhyemmän matkan kuvausaika lyhenee, liikehäiriö jää pois säteilyn hajonta vähenee sädeannos pienenee kuvan kontrasti paranee
LisätiedotRunsaat kuukautiset Käypä hoito
Runsaat kuukautiset Käypä hoito 29.10.2018 Mitä uutta? Tässä päivityksessä: HIFU Anemian hoito Kierukan asetus jo perusterveydenhuollossa (maksutta) jos runsaat vuodot ja merkittävä anemia Uudet kierukat
LisätiedotIAP Kuopio 27.9.2007. Mesenkymaalisia. kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB
IAP Kuopio 27.9.2007 Mesenkymaalisia kasvaimia iholla, ja vähän v n muuallakin Jyrki Parkkinen ja Tom BöhlingB Pehmytkudoskasvainten patologiaa Valtaosa pehmytkudoskasvaimista benignejä, malignit harvinaisia,
LisätiedotTavoitteet. Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video. Eila Heiskanen 13.10.
Tavoitteet Etiologia ja anatomia Oireet Leikkausindikaatiot Leikkausmenetelmät Komplikaatiot Take Home Message Video 1 Anatomiaa Caspar Bartholin nuorempi löysi v. 1677 (Tanska) Bartholinin rauhanen on
LisätiedotNLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen
LisätiedotRavitsemus- kaikkien asia
Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin
LisätiedotJoka viidennen aikuisen vaiva
Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotKliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma. Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014
Kliiniset lääketutkimukset yliopistosairaalan näkökulma Lasse Viinikka 18.3.2014 Etiikan päivä 2014 Tutkimustyön merkitys potilashoidon kannalta parantaa asiantuntijuutta korkeatasoinen tutkija on alansa
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotYleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä
PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotPäänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto
Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito
Endoskopia Leena Kylänpää, Marianne Udd ja Jorma Halttunen Kroonisen haimatulehduksen komplikaatioiden endoskooppinen hoito Krooninen pankreatiitti on haimaa arpeuttava tauti, joka kehittyy akuuttien haimatulehdusten
LisätiedotLataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto. Lataa
Lataa Hankala potilas vai hankala sairaus - Maija Haavisto Lataa Kirjailija: Maija Haavisto ISBN: 9789517925068 Sivumäärä: 305 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 25.87 Mb Homesairaudet, fibromyalgia, histamiini-intoleranssi,
LisätiedotIhotuumorin biopsia vai leikkaushoito
Ihotuumorin biopsia vai leikkaushoito Tiina Jahkola HYKS Plastiikkakirurgian klinikka Malignit ihokasvaimet - tavalliset insidenssi Suomessa v. 2004 Levyepiteelikarsinooma = okasolusyöpä = ca spinocellulare
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotSylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotEEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.
EEG:N KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET SAIRAUKSIEN DIAGNOSTIIKASSA MAIJA ORJATSALO, ERIKOISTUVA LÄÄKÄRI, HUS-KUVANTAMINEN LABQUALITY DAYS 9.2.2017 SISÄLLYSLUETTELO EEG-tutkimuksen esittely EEG-tutkimuksen käyttö sairauksien
Lisätiedot