Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen kehittäminen
|
|
- Anne Penttilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 Tuulikki Miettinen Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjen kehittäminen Kyselytutkimus ranta-asukkaiden ja eri intressitahojen kokemuksista ja odotuksista v KUOPIO POHJOIS-SAVON YMPÄRISTÖKESKUS
2 ISSN Kartta: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/01 Taitto: Mirja Mustonen Painopaikka ja -vuosi: Kuopion yliopiston painatuskeskus KUOPIO Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
3 Sisällys 1 Johdanto Säännöstelyjen kuvaus Kallavesi Unnukka Tutkimuksen toteutus Tutkimusalue Aineisto Menetelmät Yksityishenkilöille suunnatun kyselyn tulokset Kyselyyn vastanneet Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat Kallavesi Unnukka Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät Säännöstelyä koskevat väittämät Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Suhtautuminen Unnukalle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Tiedotus Vapaamuotoiset kommentit Intressitahoille suunnatun kyselyn tulokset Kyselyyn vastanneet Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat Kallavesi Unnukka Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät Säännöstelyä koskevat väittämät Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Suhtautuminen Unnukalle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Tiedotus Vapaamuotoiset kommentit Nettikyselyn tulokset Kyselyyn vastanneet Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät Säännöstelyä koskevat väittämät Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpidesuosituksiin Vastaajien mielipiteet kyselyn toteutustavasta Vastaajien kommentit Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 3
4 7 Johtopäätökset ja yhteenveto Liitteet Liite 1. Yksityishenkilöille tarkoitettu kyselylomake Liite 2. Intressitahoille tarkoitettu kyselylomake Liite 3. Nettikyselylomake Liite 4/1 Kallaveden vedenkorkeus vuonna Liite 4/2 Kallaveden vedenkorkeus vuonna Liite 5 Unnukan vedenkorkeus vuonna Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
5 Johdanto 1 Tämä kyselytutkimus on osa Kallaveden ja Unnukan säännöstelyn kehittämisselvityksiä, jotka on toteutettu vuosina Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä. Aiemmista vastaavista tutkimuksista poiketen kysely päätettiin toteuttaa vasta kun suurin osa kehittämisselvityksistä oli jo tehty ja alustavat suositukset säännöstelyn kehittämiseksi laadittu. Tällöin oli mahdollista kysyä konkreettisemmin, miten käyttäjät suhtautuvat selvityksissä esitettyihin suosituksiin. Postikyselyn lisäksi kyselyä jaettiin toukokuussa 2001 järjestetyissä yleisötilaisuuksissa ja siihen oli mahdollista vastata myös Internetissä osoitteessa Nettikyselyn toteutuksesta vastasi Teknillisen korkeakoulun Systeemianalyysin laboratorio. Kyselyn tavoitteena oli selvittää: minkälaista haittaa sopimattomista vedenkorkeuksista on aiheutunut eri toiminnoille vuonna 2000 mitä tekijöitä käyttäjät pitävät tärkeinä säännöstelyä kehitettäessä ja miten he suhtautuvat eri käyttäjäryhmien usein ristiriitaisiin tavoitteisiin miten käyttäjät suhtautuvat erilaisiin toimintatapoihin säännöstelyjen kehittämiseksi. Nettikyselyn tavoitteena oli lisäksi selvittää: saako nettikysely myönteistä palautetta poikkeavatko nettikyselyn tulokset oleellisesti postikyselyn tuloksista minkä tyyppiset henkilöt vastaavat nettikyselyyn ja miten he poikkeavat postikyselyyn vastanneista henkilöistä. Kyselytutkimuksen tuloksia käytetään hyödyksi, kun laaditaan lopullisia suosituksia säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 5
6 2 2.1 Säännöstelyjen kuvaus Kallavesi Kallaveden säännöstely alkoi vuonna Säännöstelyn tavoitteena on vesiliikenteen olosuhteiden parantaminen nostamalla purjehduskauden alivedenkorkeuksia. Toisena tavoitteena on alentaa keskimääräistä suurempia tulvakorkeuksia. Säännöstely vaikuttaa Kallaveden pääaltaan lisäksi sen kanssa samassa tasossa oleviin Koirusveteen, Maaninkajärveen, Ruokoveteen, Juurusveteen, Akonveteen ja Suvasveteen. Kallaveden vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä alaraja (NN+ 80,90 m). Ehdotonta ylärajaa ei ole, mutta säännöstelyluvan mukaisilla ennakkojuoksutuksilla on pyrittävä estämään vedenkorkeuden nousu tavoitteellisen ylärajan (NN+ 82,00 m) yläpuolelle. Laivaliikennekaudella ( ) vedenkorkeus ei pääsääntöisesti saa alittaa korkeutta 81,25 m. Kallaveden säännöstely tapahtuu Naapuskosken säännöstelypadolla ja tarvittaessa myös Konnuksen kanavalla. Kallavesi purkautuu kahta eri reittiä. Noin 2/3 vesistä purkautuu Konnuksen ja Naapuskosken kautta Unnukkaan ja 1/3 Karvionkosken kautta Kermajärveen. Peräti % Kallavedestä lähtevästä vesimäärästä purkautuu luonnonkoskien kautta ja on siten säännöstelijän 82,60 82,40 82,20 ylin havaittu vedenkorkeus Vedenkorkeus [NN+ m] 82,00 81,80 81,60 81,40 81,20 81,00 Tavoitteellinen yläraja 82,00 m Säännöstelyn alaraja 80,90 m Laivaliikennekauden alaraja 81,25 m keskivedenkorkeus alin havaittu vedenkorkeus 80, Säännöstellyt vedenkorkeudet Luonnonmukaiset vedenkorkeudet Kuva1. Kallaveden säännöstellyt ja luonnonmukaisiksi palautetut vedenkorkeudet vuosina Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
7 ulottumattomissa. Kallaveden vedenkorkeus riippuukin pitkälti vesiolosuhteista. Esimerkiksi märkinä kesinä tulvavahinkoraja on ajoittain ylitetty ja toisaalta kuivina kesinä vesiliikenteen alaraja on alittunut. Kallaveden säännöstelyä voidaan pitää hyvin lievänä. Kallaveden tulvakorkeudet ovat laskeneet noin 10 cm ja alivedenkorkeudet nousseet noin 20 cm luonnontilaisesta, joten vedenkorkeuden vaihteluväli on pienentynyt noin 30 cm. Vedenkorkeuden vaihtelu muistuttaa luonnontilaisen järven vedenkorkeusvaihtelua, jossa kevättulvaa seuraa kesän mittaan aleneva vedenkorkeus. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien keskimääräinen ero on alle 10 cm. 2.2 Unnukka Unnukan säännöstelyn tavoitteena on vesiliikenteen olosuhteiden turvaaminen. Unnukkaa säännöstellään Varkaudessa sijaitsevalla Stora Enson omistamalla Huruskosken voimalaitoksella sekä Ämmäkosken ja Kämärinkosken padolla. Tarvittaessa juoksutuksiin käytetään myös Taipaleen kanavaa. Käytännössä säännöstelyn hoitaa Stora Enso Oyj Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Unnukan vedenkorkeudelle on määrätty kiinteä ylä- ja alaraja. Unnukan yläraja (NN+ 81,20 m) on aiemmin ylitetty toistuvasti, koska vedenkorkeuden pitäminen ylärajan alapuolella oli mahdotonta yläpuolisen Naapuskosken padon ollessa täysin auki. Vuonna 1993 tehdyllä Ämmäkosken perkauksella lisättiin kosken purkautumiskykyä niin, että sen jälkeen ylitykset ovat olleet satunnaisia. Unnukkaa säännöstellään voimakkaasti, sillä vedenkorkeuden vaihtelu on hyvin vähäistä toisin kuin luonnontilassa. Säännöstelyllä on nostettu vedenkorkeuksia keskimäärin 40 cm. Nykyisin vedenpinnan vuosivaihtelu on keskimäärin vain 10 cm, kun se ennen säännöstelyä on ollut runsaan metrin. Säännösteltyjen ja luonnonmukaisten vedenkorkeuksien keskimääräinen ero on noin 30 cm. 81,40 81,30 ylin havaittu vedenkorkeus 81,20 Yläraja Vedenkorkeus [NN + m] 81,10 81,00 80,90 80,80 80,70 keskivedenkorkeus alin havaittu vedenkorkeus 80,60 Alaraja 80,50 80, Säännöstellyt vedenkorkeudet Luonnontilaiset vedenkorkeudet Kuva 2. Unnukan säännöstellyt (v ) ja luonnontilaiset (v ) vedenkorkeudet. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 7
8 Tutkimuksen toteutus Tutkimusalue Tutkimusalueena oli Kallavesi ja sen kanssa samassa tasossa olevat muut altaat sekä Unnukka-järvi. Kallavesi jaettiin kuuteen osa-alueeseen viereisen sivun kuvan mukaisesti ja Unnukka muodosti yksinään yhden osa-alueen. Koska tutkimuksen otos oli varsin pieni, osa-alueiden 2-7 tulokset on pääsääntöisesti yhdistetty ja ellei tekstissä toisin mainita alueesta on käytetty nimitystä Kallavesi. Kallaveden kokonaispinta-ala on 910 km 2 ja Unnukan 90 km 2. Pääosa Kallavedestä sijoittuu Kuopion kaupungin sekä Leppävirran, Vehmersalmen, Siilinjärven ja Maaningan kuntien alueelle. Pieniä reuna-alueita kuuluu myös Tuusniemen kuntaan sekä Juankosken ja Nilsiän kaupunkeihin. Unnukka sijoittuu kokonaisuudessaan Varkauden kaupungin ja Leppävirran kunnan alueelle. 3.2 Aineisto Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä toukokuussa Kyselyn kohderyhmänä olivat Kallaveden ja Unnukan vesistön ja rantojen vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat sekä viranomaisista ja erilaisista yhdistyksistä koostuvat intressitahot Em. kohderyhmien lisäksi kyselyä jaettiin toukokuussa 2001 järjestetyissä säännöstelyjen kehittämistä koskevissa yleisötilaisuuksissa ja siihen oli mahdollisuus vastata myös netissä osoitteessa Ranta-asukkaiden perusjoukon muodostivat kaikki enintään 200 m etäisyydellä rantaviivasta olevat rakennetut kiinteistöt (vapaa-ajan asunnot ja vakinaiset asunnot). Taajama-alueet jätettiin otannan ulkopuolelle. Ranta-asukkaiden otos oli 300 henkilöä, joista 250 omisti kiinteistön Kallaveden ja 50 Unnukan rannalla. Otanta tehtiin satunnaisotantana rakennus- ja huoneistorekisterin tietojen perusteella osa-alueittain. Otos oli noin 3 % perusjoukosta. Intressitahoille suunnattu kysely lähetettiin kaikille tutkimusalueen kunnille, kalastusalueille, luonnonsuojelujärjestöille, pursi- ja veneseuroille, MTK:n paikallisjärjestöille, noin kolmasosalle osakaskunnista sekä Pohjois- ja Etelä-Savon TE-keskukselle, Stora Ensolle, Järvi-Suomen uittoyhdistykselle ja Järvi-Suomen merenkulkupiirille. Osakaskunnista kyselyn saivat kaikki pinta-alaltaan yli 500 ha osakaskunnat sekä satunnaisotannalla osa-alueittain valitut pinta-alaltaan ha osakaskunnat. Intressitahoille lähetettyjen kyselyjen kokonaismäärä oli 140, joista 95 kpl meni osakaskunnille. Kyselylomakkeita laadittiin kaksi erilaista (liitteet 1-2), joista toinen oli tarkoitettu yksityisille henkilöille ja toinen intressitahoille. Yksityishenkilöille tarkoitetun kyselyn vastaukset pyydettiin nimettöminä. Intressitahoille lähetetty kysely oli alkuosan taustamuuttujakysymyksiä lukuun ottamatta samanlainen kuin yksityishenkilöille lähetetty kysely. Nettiä varten kyselyä muokattiin hiukan ja siihen lisättiin muutama kysymys, jolla haluttiin selvittää mm. sitä, soveltuuko netti vastaajien mielestä tämän tyyppisten kyselyjen toteutukseen. 8 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
9 Alue 5: Maaninkajärvi N Maaninka Siilinjärvi Ruokovirta Alue 4: Pohjois-Kallavesi Alue 6: Juurusveden alue Kallan sillat Kuopio Jännevirta Alue 3: Keski-Kallavesi Summa Puutossalmi Vehm ersalmi Vehmersalmi Alue 2: Koirus-Sotka Alue 7: Suvasvesi Konnus- ja Naapuskosket Karvionkoski Leppävirta km Alue 1: Unnukka Vesistö: Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/01 Varkaus Huruskoski Kuva 3. Tutkimusalueen osa-aluejako Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 9
10 Yksityishenkilöille tarkoitettu kyselylomake jakautui kolmeen osaan, jotka olivat: 1) alkuosan taustamuuttujakysymykset, joilla selvitettiin vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumaa ja asuinaluetta sekä vesistön käyttötapaa, käyttöaluetta ja käyttöajan pituutta. 2) kokemus-, mielipide ja asennekysymykset, joilla selvitettiin vastaajan kokemuksia vesistön käyttöä haittaavista vedenkorkeuksista sekä mielipiteitä vesistön säännöstelyjen kehittämisessä huomioon otettavista tekijöistä 3) toimintatapoja koskevat kysymykset, joilla selvitettiin sitä, miten vastaajat suhtautuvat esitettyihin muutoksiin säännöstelykäytännössä. Intressitahoille suunnattu kysely oli muutoin samanlainen yksityishenkilöille tarkoitettu kysely, mutta alkuosan taustamuuttujakysymykset oli korvattu vastaajan yhteystiedoilla. Kysely koski pääosin vuoden 2000 kokemuksia, mutta osa kysymyksistä oli yleisluonteisia. Kallavedelle esitettyjä muutoksia verrattiin myös vuoden 1999 vedenkorkeuksiin. Vuoden 1999 kevät oli hieman normaalia vähävetisempi ja kesä lämmin ja kuiva, joten vedenkorkeudet Kallavedellä laskivat loppukesällä selvästi normaalia alemmas. Vuoden 2000 kevät taas oli runsasluminen ja tulva nousi keskimääräistä ylemmäksi, mutta kesä oli melko tavanomainen (liite 4). 3.3 Menetelmät Kaikki vastaukset tallennettiin Excelillä tehtyjä tallennuslomakkeita apuna käyttäen havaintomatriiseihin, joita käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Kuvien tekoa varten osa tuloksista siirrettiin takaisin Exceliin, jossa on SPSS:ä monipuolisemmat kuvien piirto ja muokkausmahdollisuudet. Yksityishenkilöiden ja intressitahojen vastaukset käsiteltiin erikseen. Jakaumat laskettiin kysymystyypistä riippuen joko koko aineistolle tai erikseen Unnukalle ja Kallavedelle. Prosentteja laskettaessa otettiin huomioon myös puuttuvat vastaukset. Samaa periaatetta on noudatettu myös raportissa olevissa kuvissa, joten vaihtoehtojen prosenttiosuuksien summaksi ei välttämättä tule 100 %. Osa vastauksista ristiintaulukoitiin kyselyn saantitavan (postitse vai yleisötilaisuudessa) perusteella, jotta voitiin arvioida mm. sitä, oliko lisätieto säännöstelyn vaikutuksista ja kehittämismahdollisuuksista vaikuttanut suhtautumiseen. Yksityishenkilöiden vastauksia ryhmiteltiin myös mm. käyttäjäryhmän (kysymys 7) mukaan. Koska aineiston otos oli varsin pieni ja osa ryhmistä jäi pieniksi, tulokset eivät välttämättä ole tilastollisesti merkitseviä tai edes suuntaa antavia. Intressitahojen vastauksia ryhmiteltiin mm. seuraaviin ryhmiin: osakaskunnat, kalastusalueet, luonnonsuojelujärjestöt, pursi- tai veneseurat, kunnat, MTK:n paikallisjärjestöt, ryhmä muut sekä ryhmä ei tietoa. Viimeiseen ryhmään luettiin sellaiset vastaukset, joissa vastaajan yhteystiedot olivat sen verran puutteelliset, ettei niiden perusteella voinut varmasti päätellä mitä tahoa hän edusti. 10 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
11 Yksityishenkilöille suunnatun kyselyn tulokset Kyselyyn vastanneet Postikyselyyn vastasi kaikkiaan 100 henkilöä eli kyselyn vastausprosentti oli 33 %, mikä on tyydyttävä tulos yksivaiheiselle kyselylle. Päijänteellä järjestettyyn vastaavantyyppiseen kyselyyn verrattuna tulos oli varsin vaatimaton, sillä Päijänteellä vastausprosentti oli ensimmäisen kyselykerran jälkeenkin 50 % ja vastaamatta jättäneille lähetetyn uusintakyselyn jälkeen 79 %. Pieni vastausaktiivisuus voi kertoa siitä, että Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaat ovat tyytyväisempiä säännöstelyyn kuin Päijänteen ranta-asukkaat. Osa-alueittain tarkasteltuna ylivoimaisesti aktiivisimpia vastaajia olivat Pohjois-Kallaveden rantakiinteistöjen omistajat, joiden vastusaktiivisuus oli peräti 65 %. Laiskimpia taas olivat maaninkajärveläiset, joiden vastausprosentti oli 22 %. Kallaveden ja Unnukan vastausprosentit eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Yleisötilaisuuksissa jaettuun kyselyyn vastasi 49 henkeä. Kaikkiaan yleisötilaisuuksiin osallistui 84 henkeä eli yli puolet tilaisuuksiin osallistuneista palautti kyselyn. Tosin kaikki tähän ryhmään luetut vastaajat eivät ole välttämättä osallistuneet tilaisuuksiin, sillä monet ottivat kyselylomakkeita myös tuttavilleen. Vastaajista reilu neljännes asui tai liikkui Unnukan alueella ja loput eri puolilla Kallavettä. Kysely oli kohdennettu hyvin, sillä kysymykseen asutteko, vietättekö vapaa-aikaanne tai liikutteko muuten Kallaveden tai Unnukan alueella vastasi myöntävästi likipitäen kaikki (98 %). Yli 65 % vastaajista oli käyttänyt vesistöä jo ennen säännöstelyn aloittamista. Moni oli asunut tai liikkunut alueella koko ikänsä. Vastaajista noin puolet oli vakituisia asukkaita ja vajaa puolet vapaa-ajan asukkaita. Maatalousyrittäjiä oli 15 %. Vapaa-ajan kalastusta harrasti 36 % vastaajista ja huviveneilyä tai melontaa 17 % vastaajista. Tuloksia tarkastellessa on syytä huomata, että vastaaja voi kuulua useampaan kuin yhteen käyttäjäryhmään, eli ryhmät eivät sulje toisiaan pois. Suurin osa (85 %) vastaajista oli miehiä. Iältään vastaajat olivat vuotiaita, keski-ikä oli 58 vuotta. Sukupuoli- ja ikäjakaumaa selittää postikyselyn otostapa, sillä tyypillinen rantakiinteistön omistaja on keskiikäinen tai vanhempi mieshenkilö. Vastaajista 94 % asui tutkimusalueella. Taulukko 1. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauma Ikä/ Mies Nainen Yhteensä Sukupuoli kpl % kpl % kpl % vuotta 3 2,4 % 1 4,5 % 4 2,7 % vuotta 16 12,7 % 1 4,5 % 17 11,5 % vuotta 26 20,6 % 1 4,5 % 27 18,2 % vuotta 40 31,7 % 9 40,9 % 49 33,1 % yli 64 vuotta 41 32,5 % 10 45,5 % 51 34,5 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 11
12 Taulukko 2. Vastaajien jakautuminen vesistöalueen käytön aloitusajankohdan perusteella Aloitusajankohta Unnukka Kallavesi Yhteensä kpl % kpl % kpl % alle 3 vuotta 0 0,0 % 2 1,9 % 2 1,4 % 3-10 vuotta 1 2,6 % 17 15,7 % 18 12,3 % vuotta 6 15,8 % 21 19,4 % 27 18,5 % jo ennen säännöstelyä 31 81,6 % 68 63,0 % 99 67,8 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % Unnukka Etelä-Kallavesi Pohjois-Kallavesi Maaninkajärvi Juuruveden alue Suvasvesi Kuva 4. Vastausten jakautuminen osa-alueittain 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Vakituinen asukas Vapaa-ajan asukas Rantatilan/vesialueen omistaja Ammattikalastaja Kalastuskunnan jäsen Vapaa-ajan kalastaja Huviveneilijä/meloja Muu virkistyskäyttäjä Maatalousyrittäjä Muu yrittäjä Kuva 5. Vastaajien jakautuminen eri käyttäjäryhmiin. 12 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
13 4.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat Kallavesi Kallaveden ranta-asukkaista 78 % oli kokenut jonkinlaista haittaa sopimattomista vedenkorkeuksista. Yleisötilaisuuksiin osallistuneet olivat tyytymättömämpiä Kallaveden vedenkorkeuksiin kuin postikyselyyn vastanneet, sillä peräti 96 % yleisötilaisuudessa kyselyn saaneista oli kärsinyt sopimattomista vedenkorkeuksista. Eniten haittaa oli aiheutunut liian alhaisista vedenkorkeuksista, jotka olivat haitanneet 55 % vastaajista. Alkukesän liian korkeista vedenkorkeuksista oli kärsinyt 26 % vastaajista ja liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu oli haitannut 51 % vastaajista. Haittaa oli aiheutunut etenkin laiturien ja venevajojen käytölle, veneilylle sekä uinnille (kuva 8). 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Liian matala vedenkorkeus ei haittaa 4 % 33 % tammi-huhtikuu 6 % 15 % toukokuu - juhannus 1 % juhannus - elokuu 22 % 54 % syys - joulukuu 33 % 38 % Liian korkea vedenkorkeus ei haittaa tammi-huhtikuu 42 % 38 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu syys - joulukuu 1 % 5 % 24 % 23 % Liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu ei haittaa tammi-huhtikuu 5 % 19 % 30 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu syys - joulukuu 20 % 12 % 34 % 42 % 23 % 15 % postikysely tilaisuuten osallistunut Kuva 6. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittuminen Kallavedellä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 13
14 Ajallisesti haitat jakautuvat siten, että liian matalista vedenkorkeuksista oli ollut haittaa juhannuksesta vuoden loppuun ajoittuvalla jaksolla ja liian korkeista vedenkorkeuksista toukokuusta juhannukseen ulottuvalla jaksolla. Liian suuresta vedenkorkeuden vaihtelusta oli ollut eniten haittaa vilkkaimmalla virkistyskäyttökaudelle eli toukokuusta elokuulle ulottuvalla jaksolla. Osa-alueittain tarkasteltuna liian matalista vedenkorkeuksista oli ollut eniten haittaa Maaninkajärvellä, jossa vedenkorkeudet ovatkin laskeneet luonnontilaisesta Ruokovirran ja Mustavirran ruoppausten seurauksena. Vähiten haittaa oli koettu Keski-Kallavedellä ja Suvasvedellä, jotka ovat Kallaveden syvimpiä ja jyrkkärantaisimpia alueita. Liian korkeasta vedenkorkeudesta taas oli kärsitty vähiten Juurusvedellä ja Pohjois-Kallavedellä. Ehkä yllättävää oli, että eri käyttäjäryhmien vastaukset eivät poikenneet merkittävästi toisistaan. Esimerkiksi maatalousyrittäjistä 24 % ilmoitti kärsineensä liian korkeista vedenkorkeuksista, kun vastaava prosentti koko Kallaveden vastausaineistolle oli 25 %. Koska vastaajien määrät eri ryhmissä ovat pieniä, tuloksia voidaan kuitenkin pitää korkeintaan suuntaa antavina Unnukka Unnukan vedenkorkeuksiin oltiin varsin tyytyväisiä, sillä yli 60 % ranta-asukkaista ilmoitti, ettei sopimattomista vedenkorkeuksista ollut aiheutunut haittaa vuoden 2000 aikana ja koetut haitatkin olivatkin pääsääntöisesti lieviä tai enintään kohtalaisia. Liian matalasta vedenkorkeudesta oli kärsinyt vain 5 % vastaajista ja liian korkeasta 28 % vastaajista. Puuttuvia vastauksia oli melko paljon ja ne lienee tulkittavissa niin, ettei haittaa ole koettu. Eniten haittaa oli aiheutunut laiturien ja venevajojen käytölle sekä maanviljelylle. Ajallisesti haitat jakautuivat siten, että liian korkeasta vedenkorkeudesta oli ollut haittaa lähinnä toukokuusta elokuulle ajoittuvalla kaudella. Verrattaessa vastauksia kyselyn saantitavan (postitse/yleisötilaisuudessa) mukaan voidaan huomata mielenkiintoinen ero. Postikyselyyn vastanneista kukaan ei ilmoittanut kärsineensä liian korkeasta vedenkorkeudesta, kun taas yleisötilaisuuksiin osallistuneista liki puolet ilmoitti niistä olleen haittaa. Liian matalasta vedenkorkeudesta sen sijaan olivat kärsineet vain postikyselyyn vastanneet. 14 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
15 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Liian matala vedenkorkeus ei haittaa 57 % 81 % tammi-huhtikuu 6 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu 6 % syys - joulukuu 6 % Liian korkea vedenkorkeus ei haittaa tammi-huhtikuu 9 % 52 % 75 % toukokuu - juhannus 39 % juhannus - elokuu 17 % syys - joulukuu 48 % Liian suuri vedenkorkeuden vaihtelu ei haittaa tammi-huhtikuu 4 % 4 % 88 % toukokuu - juhannus juhannus - elokuu syys - joulukuu postikysely tilaisuuten osallistunut Kuva 7. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittuminen Unnukalla. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 15
16 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Veneily/melonta Kallavesi Unnukka Kalastus Kallavesi Unnukka Rannalla oleilu Kallavesi Unnukka Uinti Kallavesi Unnukka Laiturien ja venevajojen käyttö Kallavesi Unnukka Mökin, saunan, tms. käyttö Kallavesi Unnukka Vedenhankinta Kallavesi Unnukka Maanviljelys Kallavesi Unnukka suuri haitta kohtalainen haitta lievä haitta en osaa sanoa ei vastausta ei haittaa Kuva 8. Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen kohdistuminen eri toimintoihin Kallavedellä ja Unnukalla. 4.3 Suhtautuminen säännöstelyyn ja sen kehittämiseen Säännöstelyn kehittämisessä huomioon otettavat tekijät Kysymyksessä nro 10 tiedusteltiin sitä, miten tärkeänä vastaajat pitivät eri tekijöiden huomioon ottamista säännöstelyjä kehitettäessä. Tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat kalojen luontainen lisääntyminen, jota piti vähintään melko tärkeänä 73 % vastaajista, sekä rakennusten suojelu tulvilta, jota piti tärkeänä 67 % vastaajista. 16 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
17 Vähiten kannatusta saivat teollisuuden vedenhankinta (28 % piti tärkeänä), vesivoimantuotanto (27 % piti tärkeänä) ja vesikasvillisuuden lisääminen (22 % piti tärkeänä). Joidenkin tekijöiden merkitys Kallavedellä ja Unnukalla poikkesi selvästi toisistaan. Unnukalla tärkeimmäksi tekijäksi nousi peltojen ja metsien suojelu tulvilta, jota piti erittäin tai melko tärkeänä 72 % vastaajista. Kallavedellä vastaava prosentti oli vain 51 %. Selvä ero oli myös suhtautumisessa veneilyyn ja melontaan. Kallavedellä sitä piti erittäin tai melko tärkeänä 62 % vastaajista, kun taas Unnukalla sitä piti tärkeänä vain 44 % vastaajista. Tulokset selittyvät niillä ongelmilla ja haitoilla, joita Kallaveden ja Unnukan nykyisestä säännöstelystä aiheutuu. Unnukan säännöstelyn suurin vahingonkärsijä on ollut maa- ja metsätalous, sillä säännöstelyllä on nostettu Unnukan vedenkorkeuksia keskimäärin 40 cm. Kallavedellä taas ongelmana ovat loppukesän ja syksyn alhaiset vedenkorkeudet, jotka haittaavat etenkin veneilyä ja vesiliikennettä. Verrattaessa vastauksia kyselyn saantitavan perusteella ainoa merkittävä ero oli suhtautumisessa vesikasvillisuuden vähentämiseen Kallaveden alueella. Sitä piti erittäin tai melko tärkeänä 65 % yleisötilaisuuksiin osallistuneista, mutta vain 37 % postikyselyyn vastanneista. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % kalojen luontainen lisääntyminen rakennusten suojelu tulvilta vesilintujen (esim. kuikan) pesintä kalastus veneily/melonta peltojen ja metsien suojelu tulvilta uitto ja vesiliikenne matkailu rannalla oleilu vesikasvillisuuden vähentäminen teollisuuden vedenhankinta vesivoimantuotanto vesikasvillisuuden lisääminen jokin muu asia erittäin tärkeä melko tärkeä en osaa sanoa ei vastausta ei kovin tärkeä ei lainkaan tärkeä Kuva 9. Erilaisten vesistöön ja sen käyttöön liittyvien tekijöiden tärkeys Kallaveden ja Unnukan säännöstelyjä kehitettäessä. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 17
18 4.3.2 Säännöstelyä koskevat väittämät Kysymyksessä nro 11 oli esitetty erilaisia säännöstelyjen kehittämistä koskevia väittämiä, joihin pyydettiin ottamaan kantaa. Vähiten kannatusta sai väittämä nro 5 siirryttävä luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vaikka siitä aiheutuisi taloudellisia vahinkoja mm. rantarakenteille, maa- ja metsätaloudelle ja vesiliikenteelle. Etenkin Unnukan ranta-asukkaat suhtautuivat luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin kielteisesti, sillä yksikään vastaaja ei ollut samaa mieltä kyseisen väittämän kanssa. Kallavedellä 23 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa. Vedenkorkeuksia ja virtaamia koskevista väitteistä eniten oltiin samaa mieltä väittämän nro 7 vedenkorkeuden taso pidettävä kesällä mahdollisimman vakaana vesistön virkistyskäyttöä ajatellen, vaikka kesän mittaan laskeva vedenkorkeus olisikin edullisempi vesiluonnon kannalta kanssa. Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaiden mielipiteissä ei ollut merkitsevää eroa, sillä väitettä kannatti 72 % Unnukan ja 73 % Kallaveden vastaajista. Toisaalta myös väittämä nro 9 vaikka vesikasvillisuuden lisääntymisestä saattaakin aiheutua haittaa virkistyskäytölle, on se toivottavaa silloin, kun se parantaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita sai kannatusta, sillä 43 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Unnukan vastaajat suhtautuivat kasvillisuuteen hiukan kielteisemmin (36 % oli eri mieltä väittämän kanssa) kuin Kallaveden vastaajat (23 % oli eri mieltä), mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Perinteisistä säännöstelyn tavoitteista (tulvasuojelu, vesivoimantuotanto, vesiliikenne) eniten kannatusta sai odotetusti tulvasuojelu. Liki 70 % vastaajista oli sitä mieltä, että ensisijaisesti on otettava huomioon tulvasuojelu, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle. Vähiten kannatusta taas sai vesivoimantuotanto. Yli 40 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteestä ensisijaisesti on otettava huomioon vesivoimantuotanto, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle. Väittämän nro 2 ensisijaisesti on otettava huomioon vesiliikenne, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle kanssa oli samaa mieltä 47 % Kallaveden ja 31 % Unnukan vastaajista. Reilu kolmannes ranta-asukkaista oli samaa mieltä siitä, että säännöstelyssä on otettava nykyistä voimakkaammin huomioon mm. kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä, vaikka siitä aiheutuisikin vahinkoja rannalla sijaitseville rakenteille, peltoviljelylle, vesivoimantuotannolle ja vesiliikenteelle. Unnukan ranta-asukkaat suhtautuivat väittämään kielteisemmin kuin Kallaveden ranta-asukkaat, sillä Unnukalla peräti 51 % vastaajista oli eri mieltä väittämän kanssa. Kalakantojen hoidon suhteen suurin osa (56 %) oli sitä mieltä, että kalakantojen hoidon tulisi perustua istutusten sijasta kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen vahvistamiseen. Tilastollisesti merkitsevä ero Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaiden välillä oli myös suhtautumisessa kevään alivedenkorkeuksien nostoon. Kallaveden ranta-asukkaista 38 % oli samaa mieltä väittämän nostettava alimpia vedenkorkeuksia kevättalvella, vaikka se lisäisikin tulvien esiintymismahdollisuutta kanssa, kun taas Unnukalla sitä kannatti vain 14 % vastaajista. Tulos selittyy sillä, että Unnukalla ei ole 1980-luvun jälkeen tehty luvan sallimaa kevätalennusta, joten kevään vedenkorkeuksien nostoon ei ole tarvetta eikä edes mahdollisuuksia. Unnukan ranta-asukkaat ovat hyvin tyytyväisiä nykyiseen säännöstelyyn, sillä 67 % vastaajista oli samaa mieltä väittämän nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja usein ristiriitaiset tavoitteet kanssa ja eri mieltä oli vain 8 % vastaajista. Kallaveden vastaajat suhtautuivat nykyiseen säännöstelyyn selvästi kriittisemmin, sillä vain 36 % ranta-asukkaista oli samaa mieltä väittämän kanssa. Tulos selittyy säännöstelyjen erilaisuudella. Unnukalla on ns. uima-allaseli tasavesisäännöstely, joka yleensä miellyttää ranta-asukkaita ja virkistyskäyttäjiä. Kallavedellä sen sijaan vedenkorkeus vaihtelee voimakkaasti ja siitä aiheutuu haittoja mm. laiturien käytölle ja veneilylle. 18 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
19 Ensisijaisesti otettava huomioon tulvasuojelu, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle Ensisijaisesti otettava huomioon vesiliikenne, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle Ensisijaisesti otettava huomioon vesivoimantuotanto, vaikka siitä aiheutuisikin haittaa vesistön muille käyttömuodoille ja vesiluonnolle samaa mieltä Otettava nykyistä voimakkaammin huomioon mm. kalojen lisääntyminen ja lintujen pesintä, vaikka siitä aiheutuisikin vahinkoja rannalla sijaitseville rakenteille, peltoviljelylle, vesivoimantuotannolle ja vesiliikenteelle. Siirryttävä luonnonmukaisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin, vaikka siitä aiheutuisikin taloudellisia vahinkoja mm. rantarakenteille, maaja metsätaloudelle ja vesiliikenteelle vaikea sanoa eri mieltä Nostettava alimpia vedenkorkeuksia kevättalvella, vaikka se lisäisikin tulvien esiintymismahdollisuutta Vedenkorkeuden taso pidettävä kesällä mahdollisimman vakaana vesistön virkistyskäyttöä ajatellen, vaikka kesän mittaan laskeva vedenkorkeus olisikin edullisempi vesiluonnon kannalta Nykyisin pystytty hyvin sovittamaan yhteen eri tahojen erilaiset ja usein ristiriitaiset tavoitteet Vaikka vesikasvillisuuden lisääntymisestä saattaakin aiheutua haittaa virkistyskäytölle, on se toivottavaa silloin, kun se parantaa kalaston ja linnuston elinolosuhteit Virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi nykyistä enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista Kalakantojen hoidon tulisi perustua istutusten sijasta kalojen luonnonvaraisen lisääntymisen vahvistamiseen Kuva 10. Vastaajien suhtautuminen Kallaveden ja Unnukan säännöstelyä koskeviin väittämiin ja kehitysehdotuksiin. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 19
20 Säännöstelyjen kehittämisessä toivottiin siis samanaikaisesti täysin ristiriitaisia ja toisensa poissulkevia tavoitteita. Tulokset ovat hyvin samantapaiset Päijänteen kyselyn kanssa ja vastausten eroavaisuuksia voidaan paljolti selittää säännöstelyjen erilaisuudella. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että vesistön käyttäjät ovat sitä mieltä, että säännöstelyjä kehitettäessä on pyrittävä kokonaisuuden kannalta parhaaseen ratkaisuun. Eräs vastaaja kiteyttikin asian näin: Asetelma kyllä, vaikka on liian jyrkkä. On löydettävä kohtuullinen keskiarvoratkaisu, jossa haitat minimoidaan tervettä järkeä käyttäen Suhtautuminen Kallavedelle esitettyihin toimenpideehdotuksiin Kysymyksessä 12 haluttiin selvittää sitä, miten Kallaveden ranta-asukkaat suhtautuvat erilaisiin toimintatapoihin säännöstelystä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Toimenpide-ehdotukset pohjautuivat säännöstelyselvityksissä esitettyihin alustaviin suosituksiin ja ne vaihtelivat sen mukaan kuinka runsas- tai vähävetinen kausi oli meneillään. Suosituksista kaksi koski kevättulvaa edeltäviä vedenkorkeuksia ja loppujen kolmen tavoitteena oli loppukesän ja syksyn alimpien vedenkorkeuksien nosto. Esitettyjen muutosten konkretisoimiseksi toimenpiteiden suuruutta verrattiin vuosien 1999 ja 2000 vedenkorkeuksiin (vrt. liite 4). Ranta-asukkaat suhtautuivat yleensä myönteisesti kaikkiin esitettyihin toimenpide-esityksiin, sillä jokaista piti ainakin melko toivottavana yli puolet kaikista vastaajista. Eniten kannatusta sai toimenpide-esitys 3 alkukesän vedenkorkeuksia nostetaan kuivina ja tavanomaisina vuosina cm, jotta vedenkorkeudet eivät laskisi loppukesällä ja syksyllä virkistyskäytön ja laivaliikenteen kannalta liian alas. Sitä piti vähintään melko toivottavana 74 % vastaajista. Kyselyn saantitapa (postitse vai yleisötilaisuudessa) ei vaikuttanut juurikaan suhtautumiseen, vaikka tilaisuuksissa yritettiin korostaa sitä, että toimenpiteen vaikutus syksyn alimpiin vedenkorkeuksiin jää vähäiseksi. Tulvan tavoitekorkeuden nostoon suhtauduttiin selvästi kriittisemmin kuin alkukesän vedenkorkeuksien nostoon. Toimenpide-esitystä 4 kevättulvan tavoitekorkeutta nostetaan kuivina ja tavanomaisina vuosina 20 cm nykyisestä tavoitteellisesta ylärajasta piti melko tai erittäin toivottavana noin puolet kaikista vastaajista. Yleisötilaisuuksiin osallistuneet pitivät sitä toivottavampana kuin postikyselyyn vastanneet, mutta ero ei ole tilastollisesti merkitsevä. Huhtikuun alun vedenkorkeuksien nostoa vähä- tai normaalilumisina keväinä (toimenpide-esitys 1) piti vähintään melko toivottavana 65 % vastaajista. Huhtikuun alun vedenkorkeuksien laskuun runsaslumisina keväinä (toimenpide-esitys 2) suhtauduttiin kriittisemmin, mutta sitäkin piti toivottavana yli puolet kaikista vastaajista. Vastaukset poikkeavat kyselyn saantitavan perusteella jonkin verran toisistaan, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Konnus- ja Karvionkoskien kiveämistä Kallaveden alimpien vedenkorkeuksien nostamiseksi (toimenpide-esitys 5) piti erittäin tai melko toivottavana yli 70 % kaikista vastaajista. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista sitä kannatti 82 % ja vastusti vain 4 %. Postikyselyyn vastanneiden suhtautuminen oli varovaisempaa, sillä heistä vain 64 % suhtautui siihen myönteisesti. Ero on vielä selvempi, jos tarkastellaan toimenpide-esitystä erittäin ja melko toivottavana pitäneiden osuutta em. ryhmissä. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista sitä piti erittäin toivottavana 77 % vastaajista kun taas postikyselyn vastaajista vain 42 % piti toimenpidettä erittäin toivottavana. 20 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
21 Huhtikuun alun vedenkorkeuksia nostetaan vähä- tai normaalilumisina keväinä cm kalojen lisääntymisolosuhteiden parantamiseksi % erittäin toivottavaa 16,7 36,1 melko toivottavaa 28,9 50 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 3,6 16,7 7,2 4,2 10,8 postiotos tilaisuuteen osallistunut Kuva 11. Kallaveden ranta-asukkaiden suhtautuminen huhtikuun alun vedenkorkeuksien nostoon vähä- tai normaalilumisina keväinä (toimenpide-esitys 1). Huhtikuun alun vedenkorkeuksia lasketaan runsaslumisina keväinä 5-10 cm tulvariskin pienentämiseksi % erittäin toivottavaa 19,3 23,1 melko toivottavaa 23,1 37,3 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 10,8 26,9 7,2 15,4 12 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 12. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen huhtikuun alun vedenkorkeuksien laskuun runsaslumisina keväinä (toimenpide-esitys 2). Alkukesän vedenkorkeuksia nostetaan kuivina ja tavanomaisina vuosina cm, jotta vedenkorkeudet eivät laskisi loppukesällä ja syksyllä virkistyskäytön ja laivaliikenteen kannalta liian alas % erittäin toivottavaa 43,4 50 melko toivottavaa 23,1 31,3 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 6 6 3,6 3,8 11,5 11,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 13. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen alkukesän vedenkorkeuksien nostoon kuivina ja tavanomaisina vuosina (toimenpide-esitys 3). Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 21
22 Kevättulvan tavoitekorkeutta nostetaan kuivina ja tavanomaisina keväinä 20 cm nykyisestä tavoitteellisesta ylärajasta % erittäin toivottavaa 16,9 38,5 melko toivottavaa 28,9 26,9 ei kovinkaan toivottavaa 7,7 16,9 Kuva 14. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen tulvan tavoitekorkeuden nostoon (toimenpide-esitys 4). ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 3,8 8,4 15,4 14,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Konnus- ja Karvionkoskien purkautumista rajoitetaan koskia kiveämällä, jotta vedenkorkeudet eivät laskisi loppukesällä ja syksyllä virkistyskäytön ja laivaliikenteen kannalta liian alas % erittäin toivottavaa 42,2 76,9 melko toivottavaa 11,5 21,7 ei kovinkaan toivottavaa 4,8 3,8 Kuva 15. Kallaveden rantaasukkaiden suhtautuminen Konnus- ja Karvionkosken kiveämiseen (toimenpideesitys 5). ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 2,4 3,8 15,7 postikysely tilaisuuteen osallistunut Suhtautuminen Unnukalle esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin Unnukalle oli esitetty neljä toimenpide-ehdotusta, joista kolmen ensimmäisen tavoitteena oli säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen vähentäminen. Viimeisen kohdan tavoitteena oli selvittää Unnukan ranta-asukkaiden suhtautumista siihen, että Unnukan vedenkorkeutta pidetään laivaliikennekaudella ylärajan tuntumassa Kallaveden vedenkorkeuden laskun hillitsemiseksi. Vedenkorkeuden vaihtelun lisäämiseen suhtauduttiin melko kriittisesti, sillä alle puolet vastaajista piti toimenpide-esityksiä 1-3 toivottavina. Esitystä 1 vedenkorkeuden vaihtelua kesäaikana lisätään säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi kannatti vain 44 % vastaajista. Etenkin yleisötilaisuuksiin osallistuneet vastustivat esitystä, sillä 52 % oli sitä mieltä, ettei se ole toivottavaa. Tässä kohdassa ei ollut esitetty mitään senttimetriarvoja, jota muutama vastaaja kritisoi. 22 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
23 Esitystä 2 vedenkorkeuden annetaan nousta keväällä 5 cm nykyisen ylärajan yläpuolelle hauen lisääntymisedellytysten parantamiseksi piti toivottavana peräti 69 % postikyselyn vastaajista. Sen sijaan yleisötilaisuuksiin osallistuneista 61 % vastusti esitystä. Kuitenkin myös heidän joukosta löytyi esityksen kannattajia (30 % piti toivottavana) toisin kuin tilaisuuksien perusteella olisi voinut päätellä. Esitys 3 vedenkorkeus lasketaan loppukesällä ja syksyllä 5 cm nykyisen alarajan alapuolelle rantakasvillisuuden lisäämiseksi sai kaikkein vähiten kannatusta. Etenkin postikyselyyn vastanneet suhtautuivat siihen kriittisesti, sillä vain 19 % piti sitä edes melko toivottavana. Yleisötilaisuuksiin osallistuneista sitä piti toivottavana 35 % vastaajista. Tulos on sikäli yllättävä, että Unnukalla on paljon sellaisia virkistyskäyttörantoja, joille olisi vain eduksi, jos vesi olisi nykyistä alempana. Muotoilemalla ehdotus toisin, esimerkiksi niin, että myös virkistyskäytölle syntyvät hyödyt olisi mainittu, vastaukset olisivat voineet olla toisenlaisia. Viimeinen kohta oli sikäli tärkeä, että sillä haettiin oikeutusta jo käytännöksi muodostuneelle tavalle nostaa Unnukan vedenkorkeus ylärajalle, kun Kallaveden vedenkorkeus alkaa lähestyä laivaliikennekauden alarajaa. Tulos oli säännöstelijän kannalta positiivinen, sillä 59 % vastaajista piti ehdotusta melko tai erittäin toivottavana. Etenkin postikyselyn vastaajat suhtautuivat siihen myönteisesti (75 % piti toivottavana). Vedenkorkeuden vaihtelua kesäaikana lisätään säännöstelystä vesi- ja rantaluonnolle aiheutuvien haittojen ja virkistyskäyttöhaittojen vähentämiseksi % erittäin toivottavaa 6,3 13 melko toivottavaa 26,1 43,8 ei kovinkaan toivottavaa 6,3 21,7 ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 4,3 18,8 30,4 12,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 16. Unnukan rantaasukkaiden suhtautuminen vedenkorkeusvaihtelun lisäämiseen (toimenpide-esitys 1). Vedenkorkeuden annetaan nousta keväällä 5 cm nykyisen ylärajan yläpuolelle hauen lisääntymisedellytysten parantamiseksi % erittäin toivottavaa 8,7 31,3 melko toivottavaa 21,7 37,5 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa 6,3 4,3 6,3 56,5 en osaa sanoa 4,3 12,5 postikysely tilaisuuteen osallistunut Kuva 17. Unnukan rantaasukkaiden suhtautuminen ylärajan nostoon (toimenpide-esitys 2). Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 23
24 Vedenkorkeus lasketaan loppukesällä ja syksyllä 5 cm nykyisen alarajan alapuolelle rantakasvillisuuden lisäämiseksi % erittäin toivottavaa 8,7 melko toivottavaa 18,8 26,1 ei kovinkaan toivottavaa ei lainkaan toivottavaa 26,1 31,3 30,4 37,5 Kuva 18. Unnukan ranta-asukkaiden suhtautuminen alarajan laskuun (toimenpide-esitys 3). en osaa sanoa 6,3 4,3 postikysely tilaisuuteen osallistunut Vedenkorkeus pidetään laivaliikennekaudella nykyisen ylärajan tuntumassa, jotta vedenkorkeus Kallavedellä ei laskisi niin usein laivaliikennekauden alarajan alapuolelle % erittäin toivottavaa 18,8 26,1 melko toivottavaa 21,7 56,3 ei kovinkaan toivottavaa 6,3 26,1 Kuva 19. Unnukan ranta-asukkaiden suhtautuminen vedenkorkeuden pitämiseen ylärajalla (toimenpide-esitys 4). ei lainkaan toivottavaa en osaa sanoa 6,3 21,7 postikysely tilaisuuteen osallistunut 4.4 Tiedotus Lähes kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että Kallaveden ja Unnukan säännöstelyistä tulisi tiedottaa nykyistä enemmän (kuva 20). Eniten toivottiin vedenkorkeusennusteita sekä tietoa säännöstelyn vaikutuksista vedenkorkeuksiin, mutta myös säännöstelyn luontovaikutuksista oltiin kiinnostuneita (kuva 21). Moni vastaaja olikin valinnut kaikki esitetyt kohdat. Mielenkiintoista oli se, että myös Unnukan vastaajat toivoivat vedenkorkeusennusteita, vaikka vedenkorkeus Unnukalla vaihtelee vain 10 cm rajoissa. Tiedottamisella voidaan vastaajien mielestä vähentää säännöstelystä aiheutuvaa tyytymättömyyttä, sillä yli 60 % vastaajista oli sitä mieltä, että virkistyskäyttäjien ja kalastajien suhtautuminen säännöstelyyn olisi myönteisempää, jos heillä olisi nykyistä enemmän tietoa säännöstelyn tavoitteista ja vaikutuksista (kysymys 11.10). 24 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
25 Tulisiko säännöstelystä tiedottaa nykyistä enemmän? % Kyllä 76,1 74,4 Ei En osaa sanoa 9,2 10,3 8,3 15,4 Kallavesi Unnukka Kuva 20. Kallaveden ja Unnukan ranta-asukkaiden suhtautuminen säännöstelystä tiedottamiseen. Mistä asioista haluaisitte lisää tietoa? 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % Päivittäiset tiedot vedenkorkeuksista 10 % 10 % Vedenkorkeusennusteet 36 % 44 % Säännöstelyn vaikutukset vedenkorkeuksiin ja virtaamiin 21 % 33 % Säännöstelyn vaikutus tulviin 27 % 36 % Säännöstelyn vaikutukset alivedenkorkeuksiin 23 % 31 % Säännöstelyn vaikutukset vesivoimantuotantoon 5 % 15 % Säännöstelyn vaikutukset virkistyskäyttöön 28 % 23 % Säännöstelyn vaikutukset kalastoon Säännöstelyn vaikutukset vesiluontoon Kallavesi 39 % 38 % 30 % 28 % Unnukka Kuva 21. Tiedotustarpeiden tärkeys säännöstelystä lisää tietoa haluavien mukaan. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 25
26 4.5 Vapaamuotoiset kommentit Vapaamuotoisia kommentteja antoi 69 henkilöä eli 47 % vastaajista. Etenkin yleisötilaisuuksiin osallistuneet Unnukan vastaajat kommentoivat aktiivisesti, sillä heistä peräti 78 % oli kirjoittanut vapaamuotoisia kommentteja. Kyselyn laatijat saivat sekä kiitosta että moitetta. Kysely hyvä kirjoitti pari vastaajaa ja Erittäin hieno asia, kun näistä asioista keskustellaan ja otetaan huomioon paikallisten ihmisten mielipiteitä kommentoi eräs. Toisaalta eräs vastaaja totesi, että Kysely on erittäin epäselvänsekava ja toinen oli sitä mieltä, että Takasivun kartta on todella huono!. Kysymyksenasettelua myös kritisoitiin. Tämä kyselylomake on selvästikin laadittu insinöörien silmäkulmasta katsoen. Lopputulos saattaa olla sitä, mitä kyselylomakkeen laatija haluaa eli loppu hyvin, kaikki hyvin, kirjoitti eräs vastaaja ja Mihin tämä kysely tähtää? Esim. kohdan 11 kysymystenasettelu tuottanee sellaisiakin vastauksia, joita ei varsinaisesti tarkoiteta eikä käytännössä voida hyväksyä., ihmetteli eräs toinen. Kallavesi Vapaamuotoisissa kommenteissa (45 kpl) valitettiin etupäässä liian matalista vedenkorkeuksista (17 mainintaa) etenkin syyskesällä sekä liian suuresta vedenkorkeuden vaihtelusta. Elekee laskee vettä niin alas, että ei meinaa päästä syksyllä veneellä rannasta kalalle, totesi eräs vastaaja. Moni vastaaja oli sitä mieltä, että kevään tai alkukesän vedenkorkeus olisi kaikkein sopivin. Päinvastaisiakin mielipiteitä esiintyi, esimerkiksi yksi vastaaja oli jopa sitä mieltä, että vedenpinnan tulisi olla aina tasaisen alhaalla. Monet vastustivat tulvan tavoitekorkeuden nostoa ja osa oli sitä mieltä, että nykyisetkin tulvat ovat liian korkeita. Kannattaa varmaan suhtautua rauhallisesti muutosten tekemiseen säännöstelyssä. Mitä tapahtuu, jos kuivan kevään jälkeen tuleekin ihan älyttömät sateet niin kuin Ruotsissa männä kesänä? ja edelleen, että mieluummin kävelee 10 m pitemmälle kuin soutaa savupiippunsa ympärillä kirjoitti eräs vastaaja. Kahdessa kommentissa toivottiin, että Naapuskosken kautta virtaisi jatkuvasti vettä, jotta veden laatu padon ylä- ja alapuolella pysyisi parempana. Sama esitys tuli myös toukokuussa järjestetyissä yleisötilaisuuksissa. Yleisemmissä kommenteissa toivottiin mm. veden laadun parantamista, rantojen ruoppausta ja kasvillisuuden vähentämistä sekä kuria moottoriveneliikenteeseen. Eräs vastaaja totesi, että Kyllä ihminen on sittenkin tärkeämpi eläin kuin vangiksi jäänyt norppa. Kukaan ei puhu ihmisen puolesta vaan puolustetaan norppaa. Unnukka Vapaamuotoisia kommentteja antoi 39 vastaajaa eli 62 % vastaajista. Noin puolessa kommenteista tähdennettiin sitä, että nykyiset säännöstelyrajat ovat hyvät eikä niitä tule muuttaa. Ainoastaan yhdessä kommentissa todettiin, että Unnukan ylärajaa voisi nostaa 5 cm ja kolmessa, että alarajaa voisi laskea. Nykyistä käytäntöä perusteltiin mm. seuraavasti: Mielestäni Unnukan vedenkorkeuden säännöstely on hyvä tällä käytännöllä, koska kaikki rakentaminen ym. on tehty nykyinen käytäntö huomioonottaen ja Säännöstelyä tulisi hoitaa siten, että siitä ei aiheudu ravinnepäästöjä vesistöön. Siksi olisi parasta, jos vesi ei nousisi viljellyille pelloille sekä Käsitykseni mukaan vedenkorkeuden ei pitäisi juuri paljoakaan muuttua talvella jäätieliikenteen tähden. Myös Kallavettä sivuttiin kahdessa kommentissa. Miksi Unnukan vedenpinnankorkeuserot ovat vain 10 cm + ja - keskitasoon verrattaessa ja koituuko tästä haittaa Kallaveden vaikutusalueella asuville, koska Kallaveden korkeuserot ovat yli 80 cm, eräs vastaaja ihmetteli ja toinen oli sitä mieltä, että Karvion ja Konnuksen koskien kiveäminen hyödyttäisi monta asiaa, mm. koskikutuisten kalojen lisääntymistä ja viihtyisyyttä. 26 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
27 Intressitahoille suunnatun kyselyn tulokset Kyselyyn vastanneet Intressitahoille lähetettyyn kyselyyn vastasi kaikkiaan 62 tahoa eli noin 43 % kyselyn saaneista. Vastauksista puolet tuli osakaskunnilta, joten niiden vastausaktiivisuus oli samaa luokkaa (33 %) kuin yksityishenkilöillä. Kalastusalueista viisi, pursiseuroista kaksi ja kunnista viisi palautti kyselyn. MTK:n paikallisjärjestöiltä tuli 5 vastausta. Kahdeksassa vastauslomakkeessa yhteystiedot olivat niin puutteelliset, ettei niistä voinut varmasti päätellä mitä tahoa ne edustivat. Vastauksista 19 % koski Unnukkaa ja loput Kallavettä. 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % Unnukka Koirus-Sotka Keski-Kallavesi Pohjois-Kallavesi Maaninkajärvi Juurusveden alue Suvasvesi Kuva 22. Intressitahojen vastausten jakautuminen osa-alueittain Taulukko 3. Intressitahojen vastausten ryhmittely Ryhmittely Unnukka Kallavesi Yhteensä kpl % kpl % kpl % osakaskunta 4 33,3 % 27 54,0 % 31 50,0 % kalastusalue 1 8,3 % 4 8,0 % 5 8,1 % pursiseura 1 8,3 % 2 4,0 % 3 4,8 % kunta 1 8,3 % 5 10,0 % 6 9,7 % MTK 1 8,3 % 4 8,0 % 5 8,1 % muu 2 16,7 % 2 4,0 % 4 6,5 % ei tietoa 2 16,7 % 6 12,0 % 8 12,9 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37 27
28 5.2 Sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneet haitat Kallavesi Intressitahojen vastaukset sopimattomia vedenkorkeuksia koskeviin kysymyksiin (lomakkeen kysymykset 3 ja 4) olivat hyvin samantapaisia kuin yksityishenkilöiden. Osakaskunnista 71 % ja kalastusalueista 75 % oli kärsinyt sopimattomista vedenkorkeuksista jossain vaiheessa vuotta. Liian matalasta vedenkorkeudesta oli kärsinyt 63 % ja liian korkeasta vedenkorkeudesta 19 % osakaskunnista ja kalastusalueista. Myös haittojen ajallinen jakautuminen oli hyvin samantapainen kuin yksityishenkilöiden kyselyssä. Haittaa koettiin aiheutuneen etenkin laiturien ja venevajojen käytölle, kalastukselle sekä vesiliikenteelle ja veneilylle eli samoille toiminnoille kuin yksityishenkilöiden kyselyssä. Osakaskuntien edustajista 26 % ilmoitti, että maanviljelylle oli aiheutunut haittaa, kun vastaava prosentti yksityishenkilöille suunnatussa kyselyssä oli vain 13 %. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Liian matala vedenkorkeus ei haittaa 30 % tammi-huhtikuu 22 % toukokuu - juhannus 7 % juhannus - elokuu 19 % syys - joulukuu 41 % Liian korkea vedenkorkeus ei haittaa 52 % tammi-huhtikuu 7 % toukokuu - juhannus 15 % juhannus - elokuu syys - joulukuu 4 % 7 % Kuva 23. Osakaskuntien mielipide sopimattomista vedenkorkeuksista aiheutuneiden haittojen ajoittumisesta Kallavedellä Liian suuri vedenkorkeuden ei haittaa vaihtelu tammi-huhtikuu toukokuu - juhannus juhannus - elokuu 26 % 19 % 19 % 15 % 28 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen moniste 37
Rauhajärven käyttäjäkysely
Rauhajärven käyttäjäkysely Yhteenvetoraportti Vastausmäärä 75 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Rauhajärven rantaasukas (vakituinen asuminen)
LisätiedotKYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ
KYYVEDEN KYSELY Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ Mihin vesistön käyttäjäryhmään kuulutte? Voitte valita useita vaihtoehtoja. 1. Kyyveden rantaasukas (vakituinen asuminen) Kyyveden vapaaajan
LisätiedotYhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista
12.3.2003 Yhteenveto Pirkanmaan säännöstelyjen järvien kehittämishankkeen verkkokyselyn tuloksista Näsijärvellä, Vanajavedellä, Pyhäjärvellä sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovedellä käynnissä olevan säännöstelyn
LisätiedotPäijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005
Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen & Olli-Matti Verta 10.5.2007 Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005 1 Lähtökohdat Päijänteen säännöstelyn kehittämisselvityksen perusteella esitettiin konkreettisia
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset
Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset Yleisötilaisuus 25.9.2012 Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Nousiainen Siilinjärven kunta Taustaa Ranta-asukkaat
LisätiedotYhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta
HAMELY/2355/2016 Häme Luonnonvarayksikkö 31.5.2017 Viite: Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta Kysely Loimijoen vesistön
LisätiedotInarijärven säännöstelyn kehittyminen
Inarijärven säännöstelyn kehittyminen Vedenkorkeusmittareihin perustuva vaikutustarkastelu Teemu Nurmi, Suomen ympäristökeskus Inarijärven seurantaryhmän kokous Esityksen sisältö Mittaritarkastelun taustaa
LisätiedotPielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori
Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista Marja Wuori Sisältö Yleistä Haastateltavat Virkistyskäyttö Kokemukset vedenkorkeuksista Yleistä Yläosa: Uimaharju-Kaltimo Keskiosa: Kaltimo-Kuurna
LisätiedotKYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille
Vesistösuunnittelu-PAKKA hanke KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille 1. Yhteystiedot Nimi Osoite Sähköposti Puhelinnumero 2. Yhteystietoni
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotRinnakkaislääketutkimus 2009
Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä
LisätiedotKarvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen
Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin
LisätiedotSäännöstelyluvan muuttaminen
Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen
LisätiedotKevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen
Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu
Pielisen säännöstelyselvitykset Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu 16.6.2014 Pielinen ympäristöineen SYKE ja Maanmittauslaitos 7/MML/10 Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle
LisätiedotKevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen
Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909
LisätiedotAseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %
Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.
LisätiedotKauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin
Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin Yleisötilaisuus Toukolan koulu, Sastamala 30.10.2018 Vanhempi asiantuntija
LisätiedotLoppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo
Loppuuko Loimijoesta vesi HAMK 4.5.2019 Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo Loppuuko Loimijoesta vesi Ei lopu, mutta Pyhäjärvestä ja Kuivajärvestä loppuu, ellei jotain tehdä!
LisätiedotPielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille
Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille Pielisen säännöstelyselvitykset Aloitteentekijöinä selvitystyölle Pielisen alueen kunnat
LisätiedotAilangantunturin tuulipuisto, Kemijärvi. Asukaskysely. Raportti
, Kemijärvi Raportti Raportti Sisältö 1 TAUSTA... 3 2 TOTEUTUS... 4 2.1 OTANTA... 4 2.2 KYSELY... 5 2.3 VASTAUKSET TAUSTAKYSYMYKSIIN... 6 2.4 VASTAUKSET ESITETTYIHIN VÄITTÄMIIN... 10 3 AVOIMET KYSYMYKSET...
LisätiedotKauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste Kysely lähetettiin 657:lle Kauvatsanreitin vesistön varrella asuvalle tai mökkeilevälle vuoden 2013 lopussa. Vastausprosentti oli 53 %, eli erittäin
LisätiedotInarijärven tilan kehittyminen vuosina
Inarijärven tilan kehittyminen vuosina 1960-2009 Annukka Puro-Tahvanainen, Jukka Aroviita, Erkki A. Järvinen, Minna Kuoppala, Mika Marttunen, Teemu Nurmi, Juha Riihimäki ja Erno Salonen Lähtökohtia mittarityölle
LisätiedotPVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi
Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely 13.1.2009 PVO Vesivoima Oy Kollajan ympäristövaikutusten arviointi Porotalouskysely
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotNiukka enemmistö: 100 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää
TUTKIMUSOSIO Niukka enemmistö: 00 kansanedustajaa ja kaksi vaalikautta riittää KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden 0 Ilmapuntaritutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä kansanedustajien
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotPIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma
PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen - Hankkeen toteuttamisen suunnitelma Tanja Dubrovin, Suomen ympäristökeskus, Pirkanmaan säännöstelyjen kehittämisseminaari, 5.11.2014 PIRSKE - Pirkanmaan säännöstelyjen
LisätiedotRanta-asukkaiden ja virkistyskäyttäjien suhtautuminen järvisäännöstelyihin
S u o m e n y m p ä r i s t ö 648 LUONTO JA LUONNONVARAT Tuuli Saari ja Mika Marttunen Ranta-asukkaiden ja virkistyskäyttäjien suhtautuminen järvisäännöstelyihin Yhteenveto kyselytutkimuksista... SUOMEN
LisätiedotMouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018
Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018 Vesistömallilaskennat tässä projektissa Mouhi- ja Kiikoisjärven säännöstelyselvitykseen osallistuminen.
LisätiedotLOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012
LOKAN JA PORTTIPAHDAN TEKOJÄRVIEN KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUDEN TARKKAILU VUONNA 2012 JOHANNA MEHTÄLÄ 2014 TARKKAILUN PERUSTA Lokan ja Porttipahdan tekojärvien kalaston elohopeapitoisuuksien tarkkailu perustuu
LisätiedotRaportti 1 (13) Marja Savolainen 18.11.2005 HYDRO-772
Raportti 1 (13) Tarkastaja, pvm Markku Lahti 12.12.2005 Hyväksyjä, pvm Jukka Muotka 12.12.2005 VIRKISTYSKÄYTÖN KANNALTA SOPIVIEN VEDENKORKEUSVYÖHYKKEIDEN ARVIOINTI KYYVEDELLÄ 1 JOHDANTO... 2 2 VIRKISTYSKÄYTTÖMALLIN
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotInarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina 2014 2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Juha-Petri Kämäräinen 17.9.2015 Keskiennusteen (15.9.2014) mukainen suunnitelma 15.9.2014 ennuste
LisätiedotPyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Pyhäjärven ja Näsijärven säännöstelylupien sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1.2.2017 1.2.2017 Näsijärvi Pinta-ala 257 km 2 MW NN+ 95,02 m MQ 75 m 3 /s LSVeO 1978 (KHO
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET
Erkki A. Järvinen INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA JA SEN VAIKUTUKSET Kuva: Erkki A. Järvinen Inarijärven seurantaryhmän kokous 7.11., Saariselkä Suomen ympäristökeskus PL 14, Mechelininkatu 34a 251 HELSINKI
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotOma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?
Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotTekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013
Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi
LisätiedotKansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja
Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotPIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE
PIRSKE Tanja Dubrovin, SYKE 10.5.2016 2 Vaihtoehdot hieman kärjistäen korostavat tiettyjä tavoitteita Tarkoituksena havainnollistaa erilaisten tavoitteiden ristiriitaisuutta ja erilaisten toteutusten vaikutuksia
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotYhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus
Yhteenveto kyselystä Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyn kehittämisestä Kyselyn toteutus Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteutti syksyllä 2014 (5.10.- 30.11.2014)
LisätiedotKYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE
KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2019 -NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Sivu 1 / 7 Kyselyn avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttelyn kävijärakennetta, kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä.
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 4B: KYLÄYHDISTYS JA YRITTÄJYYS MIELIPIDEVÄITTÄMÄT Ruralia-instituutti
LisätiedotKIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE
KIVIVAARA-PEURAVAARAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE Ympäristövaikutusten arviointimenettely ASUKASKYSELY KIVIVAARA-PEURAVAARAN LÄHIALUEELLE Hyvä vastaanottaja, Metsähallitus Laatumaa suunnittelee Hyrynsalmella
LisätiedotYHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA
YHTEENVETO KYSELYISTÄ JÄRJESTÖJEN TYÖNTEKIJÖILLE VAPAAEHTOISISTA SEKÄ VERTAISISTA JA KOKEMUSASIANTUNTIJOISTA Jouni Puumalainen 28.2.2017 1. Johdanto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotLAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
LAPUANJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 5.11.2013 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA
LisätiedotSuomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu
Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat
LisätiedotSANDBACKA VINDKRAFTSPARK
SVEVIND OY AB SANDBACKA VINDKRAFTSPARK MILJÖKONSEKVENSBESKRIVNING BILAGA 9. Sammanfattning sociala konsekvensförfrågningar FCG DESIGN OCH PLANERING AB 27.6.2014 P19557 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1
LisätiedotFENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki 10/2008
FENNOVOIMA Ydinvoimalaitoshanke, sosiaalisten vaikutusten arviointi, asukaskysely Pyhäjoki /28 1 Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa
LisätiedotVakkamedian nettiuutisia koskeva kysely
1 Vakkamedian nettiuutisia koskeva kysely Vakkamedian uutistoimintaa vajaan kymmenen vuoden ajan hoitanut Matti Jalava suunnittelee toiminnan lopettamista tämän vuoden aikana. Lauantaina 26.2.2005 Vakkamedian
LisätiedotNoormarkku Olli-Matti Verta
KARVIANJOEN VESISTÖN SÄÄNNÖSTELYJEN KEHITTÄMISEN TILANNEKATSAUS Noormarkku 11.10.2012 Olli-Matti Verta Varsinais-Suomen ELY-keskus olli-matti.verta@ely-keskus.fi puh. 0295 022 961 1 KARVIANJOEN VESISTÖN
LisätiedotISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen
ISTO väliseminaari 5.3.2008, Lammi Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen Suomen ympäristökeskuksen Hydrologian ja Vesivara yksikköjen projekti Arvioidaan ilmastonmuutoksen
LisätiedotHintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.
Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari 28.11.2012 Mallit apuna vesien tilan parantamisen kustannusten ja
LisätiedotKaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014
Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin
LisätiedotKangasniemi-projekti: Tarvekysely vapaa-ajan asunnon omistajille
Kangasniemi-projekti: Tarvekysely vapaa-ajan asunnon omistajille 24.10.2017 Kangasniemen Yrittäjät ry ja Kangasniemen kunta Seppo Lappalainen, yrittäjä Taustatietoa Kangasniemellä, kuten muissakin Etelä-Savon
LisätiedotLiminka. Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019
Liminka Asukaskyselyn tulokset Kevät 2019 Alkusanat Tämä esitys on laadittu tulosten esittelyä varten. Tässä esityksessä tuloksista esitetään pääkohdat, sekä asiantuntijan kommentit. Virallinen tulosraportti
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotYHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?
YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan kyläyhdistyksille Ruralia-instituutti 2018 1 KALVOSARJAN OSAT Osa 1: Taustatiedot Osa 2: Nykytilanne Osa
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotVesillä virkistäytyjien profiilit
Vesillä virkistäytyjien profiilit Tuija Sievänen, Marjo Neuvonen ja Eija Pouta Keitele-Päijänne vesistömatkailuseminaari Jyväskylä 11.11.2003 LVVI-tutkimus Väestökysely in 1998-2000 Otos 12 000 suomalaista,
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotPielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset
Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset Padotus- ja juoksutusselvitykseen liittyvä 2. neuvottelu 19.6.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Joensuu Esityksen sisältö Pielisen padotus-
Lisätiedot1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä
1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä
LisätiedotEHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI
9.4.2018 Pohjois-Savo EHDOTUS POHJOIS-SAVON TULVARISKIALUEIKSI Tausta Maa- ja metsätalousministeriö on 20.12.2011 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ehdotuksesta nimennyt
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotLAIHIAN ASUKASKYSELY 2014
LAIHIAN ASUKASKYSELY 2014 SISÄLTÖ: ASUKASKYSELYN TOTEUTUS ASUKASKYSELYN TAVOITE JA AIHEPIIRIT ASUKASKYSELYN SISÄLTÖ ASUKSKYSELYN TULOS ASUKASKYSELYN ANALYYSIKARTAT ASUKASKYSELYN TOTEUTUS Kysely toteutettiin
LisätiedotKanalinnustajien neljä eri kastia. Riistapäivät , Ahti Putaala
Kanalinnustajien neljä eri kastia Riistapäivät 16.1.2019, Ahti Putaala Kyselytutkimus vuoden 2017 Metsähallituksen kanalintujen lupametsästäjille Luonnonvarakeskuksen ja Metsähallituksen yhteistyötutkimus
LisätiedotINARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?
INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN? Erkki A. Järvinen 10.06.2009 22.6.2009 Borisogleb -63 Melkefoss - 78 Skogfoss -64 Hevoskoski -70 Rajakoski -56 Jäniskoski -38 & -50 Kaitakoski -59 Niskakoski -42
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotYstävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli
Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!
LisätiedotKansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen
Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotMitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä?
Mitä kuntalaiset ajattelevat kuntapäättäjistä? - Ensimmäisiä osatuloksia kevään 2015 kuntalaiskyselystä Kuntapuheenjohtajapäivä 10.6.2015 Marianne Pekola-Sjöblom, tutkimuspäällikkö marianne.pekola-sjoblom@kuntaliitto.fi
LisätiedotYhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017
Yhteenveto: kysely globaalikasvatusverkostolle 2017 Kepan globaalikasvatusverkostolle teetettyyn kyselyyn vastasi määräajassa 32 toimijaa. Pyyntö vastata kyselyyn lähetettiin verkostoon kuuluvien toimijoiden
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotLyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä
Lyhytaikaissäädön vaikutukset Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä 25.4.2012 1.7.2013 Vesistösäännöstelyjen tausta (voimatalous) Vettä (sähköä) saadaan säädön avulla käyttöön silloin, kun
LisätiedotAsiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto
2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua
LisätiedotLUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN
LUONTOON PERUSTUVIEN ELINKEINOJEN JA KAIVOSTOIMINNAN YHTEENSOVITTAMINEN YLLÄS JAZZ-BLUES SEMINAARI 1.2.2013, ÄKÄSLOMPOLO Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari TUTKIMUKSEN TARKOITUS Selvittää paikallisten
LisätiedotItä-Suomen vesioikeus on 20.6.1972 antamallaan päätöksellä nro 35/Ym/72 myöntänyt
Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2012/2 Dnro ISAVI/95/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 26.6.2012 ASIA HAKIJA Unnukan-Kallaveden säännöstelymääräysten tarkistaminen sekä Konnuskosken ja Karvionkosken pohjapatojen
LisätiedotKotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija
Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE
Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö
LisätiedotYmpäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015
Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta
LisätiedotKollaja-hanke Kiinteistökyselyn tulokset. Anne Vehmas
Kiinteistökyselyn tulokset Anne Vehmas Kysely kiinteistöjen omistajille Tavoitteena kerätä tietoa nykytilanteesta miten hankkeeseen liittyviä alueita käytetään mitä asioita pidetään tärkeänä Kollaja-hankkeessa
LisätiedotSaimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus Loppuraportin tiivistelmä
Saimaan lohikalojen kestävän kalastuksen edistäminen Kyselytutkimus 0 Loppuraportin tiivistelmä . Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Pohjois-Karjalan ELY-keskus kumppaneinaan muut Itä-Suomen ELY-keskukset
LisätiedotKYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II
KYRÖNJOEN VESISTÖALUEEN MONITAVOITEARVIOINNIN TYÖPAJA II 8.11.213 ASIANTUNTIJA-ARVIOINNISSA JA TYÖPAJASSA II KÄYTETYT ARVIOINTIASTEIKOT 1. TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN MERKITTÄVÄLLÄ TULVARISKIALUEELLA (-1)
LisätiedotPirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille
Pirkanmaan keskeisten järvien säännöstelyjen kehittämisselvitys (PIRSKE) - Kysely vesistön käyttäjille ja ranta-asukkaille Johanna Lantto 1, Diar Isid 1, Sari Väisänen 2, Turo Hjerppe 2 ja Tanja Dubrovin
LisätiedotJoka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt
Tiedote Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Sivu 1 Puolet suomalaisista ( %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää
LisätiedotKYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012
KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu
Lisätiedot