V E S I L A H D E N K U N T A. Talousarvio ja talousarviosuunnitelma

Transkriptio

1 V E S I L A H D E N K U N T A Talousarvio ja talousarviosuunnitelma Anne Mäkelä Uusi päiväkoti Peiponpelto otettiin käyttöön tammikuussa Kunnan toiminta-ajatus: Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Kunta tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut.

2 1. VESILAHDEN KUNNAN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISEN SUUNTA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA TALOUSARVIO JA TALOUSARVIOSUUNNITELMA JOHDANTO TALOUSARVION 2012 TAUSTATIEDOT HENKILÖSTÖMUUTOKSET TALOUSARVION 2012 TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA VUOSILLE KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA KOULUTUSLAUTAKUNTA LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA INVESTOINTIOSA VUOSILLE RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE

3 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma VESILAHDEN KUNNAN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMI- SEN SUUNTA ITSENÄISTÄ, turvallista ja maaseutumaista Vesilahtea kehitetään siten, että kunnan väkiluku lisääntyy 85 asukkaalla (noin 2,0 %) vuodessa. 1. Strategiset painopistealueet: - tasapainoinen ja hallittu kasvu - laadukkaat peruspalvelut - viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön säilyttäminen mm. tasokkailla maankäytöllisillä toimenpiteillä - vakaa kuntatalous - elinkeinorakenteen kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - tuloksellinen seutuyhteistyö - aktiivinen henkilöstöpolitiikka - monipuolinen ja eheyttävä maanhankinta Mottona on kunnan tasapainoinen kehittäminen on vesilahtelaisten omissa käsissä Väestöennusteet: Kunta Tilastokeskus Vesilahtelaisten elinoloja ja palveluja kehitetään laajalla yhteistyöllä niin kunnan sisällä kuin kunnasta ulospäin. Seutukunnalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti ja panostetaan hallitusti. 3. Kunnan perusilme säilytetään maaseutumaisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena. Kokonaisvaltainen ja tasapuolinen kehittäminen perustuu kolmen kaavoitetun taajaman ja niitä sopivasti täydentävien kylien kehittämiseen. Tämä toteutetaan Vesilahden kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelman (kunnanvaltuusto hyväksynyt ) ja Tampereen seutukunnan valtuustojen hyväksymän ilmastostrategian periaatteisiin nojautuen. Kunnan maaseutumaista kehittämistä tuetaan mm. laajakaistan ulottamisella lähes koko kuntaan vuosien aikana. Tulevaisuudessa kuntakehityskuvan mukaisesti Kirkonkylä, Koskenkylä ja Narva kasvavat tiiviimmin kiinni toisiinsa. Tämä Vesilahden kunnan kannalta tärkeä tavoite on myös sisällytetty Tampereen seutukunnan rakennemalliin. Rakennemallin eheyttämistavoitteet pitävät sisällään vaihtoehdon, joka mahdollistaa maaseutumaisuus säilyttäen aikaisempaa tiiviimmän rakentamisen pienempine asuintalotontteineen. Ihmisten odotukset ja kysyntätottumukset muuttuvat, jolloin Vesilahden on varauduttava perusarvot huomioiden vaihtoehtoisiin ja täydentäviin maankäytön ratkaisuihin. Lempäälän ja Vesilahden yhteistä maaseudun kehittämisohjelmaa hyödynnetään siltä osin kuin se taloudellisesti, toiminnallisesti ja kunnallispoliittisesti mahdollista. Kunta on yhteistyökumppani kylien ja muiden toimijoiden kanssa erikseen sovittavilla tavoilla. 4. Talous Taloussuunnitelmavuosien kunnallisverot on laskettu 20,50 tuloveroprosentin mukaan. Kiinteistöveroja ja maksuja tarkistetaan tarpeen mukaan. Vuonna 2012 kaikki kiinteistöveroprosentit nousevat 0,1 %-yksikköä 0,45:een, 0,80:een ja 1,00:een.

4 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Vuosikatteen keskimääräinen minimitavoite pitkällä aikavälillä on 300 euroa / asukas / vuosi. Tähän ei ylletä vuonna 2012 ja 2013, mutta kylläkin vuonna Vuonna 2012 vuosikate on 227 /as, /as ja /as. Vuonna 2012 otetaan uutta lainaa enintään 3,0 miljoonaa euroa. Talousarviolainojen määrä on euroa, joka on euroa/ asukas ( lainamäärä on euroa, joka on euroa/asukas ja lainamäärä oli euroa, joka oli 3136 euroa/asukas). Vuonna 2012 kunta maksaa lainanlyhennyksiä noin 2,0 miljoonaa euroa ja arvioidut korkomenot ovat noin euroa. Vuonna 2011 kunnan lainamäärä kääntyi laskuun. Kunnalla ei ole suhdannevaihteluita varten puskurirahastoja eikä juurikaan realisoitavaa omaisuutta, joten kuntatalous on erittäin haavoittuva. Tilikauden alijäämä vuodelta 2012 on euroa. Huomioiden yleisen tiukan taloudellisen tilanteen, kuntarakennetilanteen epävarmuuden, suuret velat, tulevat investoinnit ja jo korkean tulovero-%:n, taloudellista liikkumavaraa ei kunnalla ole. 5. Toiminnalliset muutokset Talouden suunnan pysyvä muuttaminen tasapainoisemmaksi edellyttää jatkuvaa muutosherkkyyttä koskien toimintojen ja rakenteiden tarkistuksia. Kuntien välisellä yhteistyöllä ja kunnan omilla oikea-aikaisilla sopeuttamistoimenpiteillä kyetään turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut ja esim. välttämään henkilöstön lomauttamiset. Näiden tavoitteiden täyttämiseen tähtäsi valtuuston hyväksymä ja onnistuneeksi osoittautunut talouden tasapainottamisohjelma, jonka reunaehdot edelleen huomioidaan tässä asiakirjassa. 6. Investoinnit Taloussuunnitelmavuosien rakentamisohjelma / investointiosa on talousarvion / talousarviosuunnitelman sivulla 91. Kunnan suuren velkamäärän ja tiukan taloudellisen tilanteen takia osa investoinneista on siirretty myöhemmin toteutettavaksi. 7. Kunta- ja palvelurakenneuudistus Vesilahden kunnan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut päivähoitoa lukuun ottamatta hoitaa vastuukuntana 2013 alkaen Pirkkalan kunta. Pirkkalan ja Vesilahden valtuustot tekivät päätöksen yhteistoiminta-alueesta joulukuun 2010 kokouksissaan. 8. Itsenäisenä kuntana Vesilahden kunnan tulevaisuuden toimintojen suunnittelu ja kehittäminen lähtee itsenäisen kunnan ja syvenevän seutu- ja kuntayhteistyön pohjalta. Vuoden 2012 alussa saataneen valtiovallalta raamit ja suuntaviivat kuntarakenneuudistuksen toteuttamiseksi. Näitä suunnitelmia tarkastellaan ja kommentoidaan itsenäisen Vesilahden näkökulmasta.

5 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA 1. Kunnan palvelutarjonta ja -taso säilytetään nykyisellään. Palvelut lisääntyvät ainoastaan kasvun edellyttämällä tavalla. 2. Luottamushenkilöorganisaatio ja muu päätöksentekojärjestelmä ovat päälinjoiltaan toimivia. Vuoden 2012 aikana ratkaistaan, mikä kollegiaalinen toimielin seuraa lakkaavaa sosiaali- ja terveyslautakuntaa, esim. kunnanhallituksen jaosto. Tavoitteena on hyvä päätöksentekokulttuuri ja ilmapiiri. 3. Henkilöstöön panostetaan ja varaudutaan kuntasektorilta poistuvan suuren ikäluokan aiheuttamaan muutokseen tasa-arvo- ja työhyvinvointiohjelman ja vuonna 2011 laaditun varhaisen välittämisen mallin avulla. Vuoden 2012 talousarvion laatimisen lähtökohtana on, että lomautuksista pidättäydytään ja suositaan vapaaehtoisia palkattomia vapaita ja lomarahavapaita, mikäli toiminta sen mahdollistaa. Vuonna 2012 pohditaan henkilöstöstrategian toteuttamisen aikataulu. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluesopimuksen myötä vuoden 2013 alusta alkaen Vesilahden kunnan henkilöstöstä noin 75 henkilöä siirtyy Pirkkalan kunnan palvelukseen ja päivähoidon hallinnointi siirtyy koulutoimen alaisuuteen. Näiden muutosten vaikutukset on hyvä olla tiedossa ennen henkilöstöstrategian laatimista. 4. Terävöitetään maanhankinta- ja tonttipolitiikkaa talousresurssien asettamissa raameissa sekä panostetaan tasokkaisiin maankäytöllisiin ja kaavoituksellisiin toimenpiteisiin. Valmisteilla on edelleen maapoliittinen ohjelma. Koskenkylän osayleiskaavan laatiminen etenee valmistuen Lisäksi lähivuosina varaudutaan Narvan osayleiskaavan laajentamiseen. 5. Kunnan alueella olevaa asuntokantaa lisätään, parannetaan ja monipuolistetaan. Mahdollisena nähdään myös pienkerrostalojen rakentaminen. Suunnitelmavuosina ei ole mahdollista kunnan toimesta rakentaa vuokra-asuntoja. 6. Joukkoliikennettä kehitetään vuonna 2011 toimintansa aloittaneen Tampereen kaupungin alaisuudessa toimivan joukkoliikenneviranomaisen kautta. Heikennyksenä on, että valtion tukema ns. ostopalveluliikenne oleellisesti vähenee jo vuonna Sen menetystä yritetään kompensoida. 7. Tieolojen parantamiseen vaikutetaan. Ensisijaisena kohteena on Kirkonkylä-Narva-maantien nro 301 puuttuvan osuuden kunnostaminen, mahdollisesti Vesilahden kunta osallistuu hankkeeseen enintään eurolla. 8. Vesilahden rikasta historiaa hyödyntäen kehitetään kulttuuria ja matkailua. 9. Teemana on viihtyisä Vesilahti Tampereen keskusseudulla.

6 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVIO JA TALOUSARVIOSUUNNITELMA JOHDANTO Kuntalain 65 :ssä on säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on sama kuin talousarviovuosi. Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus 1. Käyttötalousosan määrärahoista ja tuloarvioista päättää tulosaluetasolla valtuusto. Määrärahoista ja tuloarvioista tulosyksikkötasolla päättää ao. toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvioon hyväksymät sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöistä. 2. Rahoituslaskelmassa valtuusto päättää sitovasti pitkäaikaisten lainojen lisäyksen. Kaikki muut rahoituslaskelman erät ovat joko kunnanhallituksen tekemiä arvioita tai käyttötalousosasta ja investointiosasta siirtyviä eriä.

7 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVION 2012 TAUSTATIEDOT Vuoden 2012 talousarvion laatimisen lähtökohta on, että Vesilahden kunnan palvelut ja toiminnot ylläpidetään vähintään nykytasoisena. Henkilökunnan palkkojen arvioidaan kohoavan 2,5 % jokaisena suunnitelmavuotena. Yleishallinnon henkilöstökuluihin on varattu mahdollista palkkojen tarkistamista varten euroa, joka vuonna 2012 muutostalousarviossa jaetaan niille tehtäväalueille, joiden henkilöstölle mahdolliset palkantarkistukset kohdistuvat. Uusista viroista tai toimista on myöhemmin erillinen luettelo. Alla vertaillaan vuoden 2012 talousarviota vuoden 2011 tarkistettuun talousarvioon: toimintamenot kasvavat euroa eli 2,6 % toimintatuotot lisääntyvät euroa eli 8,8 % toimintakate heikkenee euroa eli 1,7 % Toimintamenojen kasvuprosentti on selvästi alhaisempi kuin 2000-luvulla keskimäärin. TULOS Vuoden 2012 talousarvio on euroa alijäämäinen. Vuonna 2014 talous kääntyy ylijäämäiseksi. Vuosikate (vrt. ta ja tp ). Vuoden 2012 vuosikate on parempi kuin vuoden 2011 tarkistetussa talousarviossa. Suuret poistot kääntävät tuloksen kuitenkin alijäämäiseksi. TULOT Verotulot: - tuloveroprosentti (valtuusto ) - kiinteistöveroprosentit 0,45 / 0,80 / 1,00 (valtuusto ) - verotulojen on arvioitu muuttuvan vuoden 2011 muutettuun talousarvioon verrattuna seuraavasti: - ansiotuloista kertyvä kunnallisvero, kasvu osuus yhteisöveroista, vähenee kiinteistöverot, kasvu verotulojen kokonaiskasvuksi muodostuu eli 2,0 %. Valtionosuudet: muutos Kunnan ja peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,2 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,6 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,8 % ,0 % Valtionosuudet lisääntyvät siis yhteensä eli 4,0 %.

8 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Maksutulot ja vuokrat: Tarkistetaan kustannustasoa vastaavaksi erillisillä valtuuston tai muun toimielimen päätöksillä. Metsänmyyntitulot: - Metsänmyyntituloihin on merkitty Kiinteistöjen osto ja myynti: - Kiinteistöjen, lähinnä maa-alueiden ostoon on varattu Kunnanhallituksella on oikeus tehdä maakauppoja, joiden summa ei ylitä Mikäli maakauppojen yhteissumma kuitenkin ylittää vuonna , edellyttää se valtuuston erillistä lisämäärärahapäätöstä. - Kiinteistöjen myyntivoitoksi on merkitty , joka arvioidaan saatavan asuinrakennustonttien ja muiden kiinteistöjen myynneistä. Talousarviolainat: - uusia lainoja otetaan vanhoja lainoja lyhennetään talousarviolainojen korkomenot ovat pitkäaikaisten lainojen nettolisäys on = 219 /asukas Lainamäärä on eli /asukas.

9 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma HENKILÖSTÖMUUTOKSET Kunnanvaltuusto päättää erikseen kaikkien uusien virkojen ja toimien perustamisesta. Virkoja/toimia perustetaan, mikäli taloudelliset resurssit sen mahdollistavat. Oheiseen taulukkoon on koottu ne esitetyt uudet virat ja toimet, joilla on kustannusvaikutusta kunnan talouteen. Muina henkilöstömuutoksina ovat ne muutokset, joilla ei ole kustannusvaikutuksia: työ on esimerkiksi hoidettu tähän mennessä määräaikaisena. Lisäykset henkilöstöön Sosiaali- ja terveyslautakunta Päivähoito 1 Sosiaalityö 0,85 Kotipalvelu 1 1 Koulutuslautakunta Peruskoulut 1 3 Kirjasto- ja kulttuuritoimi 0,4 Tekninen lautakunta Tekninen toimi 1 Lisäykset yhteensä 4, Muu henkilöstömuutos Sosiaali- ja terveyslautakunta Päivähoito 1 Koulutuslautakunta Peruskoulut 4 Liikunta- ja nuorisoltk 1 Muutokset yhteensä Kunnanhallitus Tukipalvelut Pirkkala ja Vesilahti ovat solmineet yhteistoiminta-aluesopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi vuoden 2013 alusta. Terveydenhuollon alaisuudessa olevat laitoshuoltajat siirtyvät tukipalveluihin vuoden 2013 alusta. Sosiaali- ja terveyslautakunta Päivähoito 2012 ei uusia toimia 2013 ei uusia toimia Narvan alueen päiväkodin johtajan virka muutetaan hallinnolliseksi viraksi - 1 lastentarhanopettajan toimi

10 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Sosiaalityö päivä- ja työtoiminnan ohjaaja 85 %:n työajalla (kuntouttava työtoiminta, erityisryhmien päivätoiminta) Kotipalvelu lähihoitajan toimi lähihoitajan toimi Pirkkala ja Vesilahti ovat solmineet yhteistoiminta-aluesopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi vuoden 2013 alusta, mistä alkaen päivähoidon hallinnointi siirtyy koulutoimen alaisuuteen. Vesilahden kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö lukuun ottamatta päivähoitoa ja tukipalvelua siirtyy em. ajankohdasta Pirkkalan kunnan palvelukseen. Näiden seikkojen vaikutukset henkilöstön rakenteeseen ja tehtäväkuvauksiin selviävät vuoden 2012 aikana, jolloin hallinnollinen valmistelutyö saadaan päätökseen. Koulutuslautakunta Peruskoulut englannin opettajan virka, mahdollisesti yhteinen Narva/Ylämäki, hoidettu monta vuotta määräaikaisena - äidinkielen opettajan virka yläasteelle - laaja-alainen erityisopettaja yhteisenä tuntiopettajana Onkemäen ja Ylämäen kouluille, koska Narvan ja kirkonkylän erityisopettajien työpanos tarvitaan kokonaisuudessaan omilla kouluillaan. - koulunkäyntiavustajan toimen vakinaistaminen Onkemäen koululla - koulukuraattori tai psykiatrinen sairaanhoitaja luokanopettaja Narvan koululle, jos oppilasmäärän kasvu jatkuu niin kuin viimeisten vuosien aikana on tapahtunut. - sivistysjohtajan virka - koulutoimen kanslistin virka Kirjasto- ja kulttuuritoimi kirjastovirkailijan 60 % toimi täysipäiväiseksi Liikunta- ja nuorisolautakunta henkilöstöresurssi etsivään nuorisotyöhön, johon saadaan 100 % avustus valtiolta Tekninen lautakunta ammattimiehen uusi toimi

11 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVION 2012 TUNNUSLUVUT Asukasluku Veroprosentti 20,50 Verotulot Toimintamenot Nettoinvestoinnit Lainat Lainat/as 2862 /as Lainojen lisäys Vuosikate Vuosikate/as 227 Tilikauden alijäämä Talousarvion loppusumma

12 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TULOSLASKELMA VUOSILLE TP 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Käyttökate Rahoitustuotot ja kulut: Korkotuotot 10 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut 0 Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron muutos Tilikauden yli-/alijäämä Tuloslaskelma Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohta on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla, vaan tuloslaskelmaosan rivi Tilikauden ylijäämä (alijäämä) voi talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena olla yli- tai alijäämäinen. Vuoden 2001 alusta on voimaantullut kuntalainmuutos, joka koskee alijäämän kattamisvelvollisuutta ja talouden tasapainottamista. Lain 65 :n 1 mom. mukaan määritellään suunnittelukausi, joka tarkoittaa taloussuunnitelmaan otettuja vuosia. Saman pykälän 2.momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin.

13 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Edellisellä sivulla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2012 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tuloslaskelma. Historiatietoina siinä on esitetty vuoden 2010 tilinpäätösluvut (TP2010), vuoden 2011 talousarvioluvut mukaan lukien muutostalousarvio (TA2011) ja TA 2012 on kunnanhallituksen talousarvioehdotus. Taloussuunnitelmavuosien 2013 ja 2014 luvut ovat TS 2013 ja TS 2014 sarakkeissa. Ohessa on tuloslaskelman kaavan mukaisessa järjestyksessä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien erien perustelut. Toimintatulot Toimintatulot sisältävät käyttötalouden tulot. Maksujen ja taksojen tarkistuksista päätetään tarpeen mukaan erikseen. Toimintamenot Toimintamenot sisältävät käyttötalouden menot. Menot koostuvat seuraavista menolajeista: Henkilöstömenot Henkilöstömenot sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilösivukulut. Palkoissa on arvioitu vuodelle 2012 ennusteiden mukaan tuleva 2,5 %:n palkankorotus henkilöstösivukuluineen. Yleishallinnon henkilöstömenoihin on varattu mahdollista palkkojen tarkistusta varten euroa, joka vuonna 2012 muutostalousarviossa jaetaan niille tehtäväalueille, joiden henkilöstölle mahdolliset palkantarkistukset kohdistuvat. Palvelujen ostot Suurimpana eränä palvelujen ostoissa ovat kuntayhtymien maksuosuudet / Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Näihin on varattu määrärahat kuntayhtymiltä saatujen ilmoitusten perusteella tai viranhaltijoiden arvioihin perustuen. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi esim. posti- ja puhelinkulut, atk-palvelut, vakuutusmaksut, leasing-vuokrat, matkakulut ym. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ryhmä sisältää kaikki aine- ja tarvikemenot kuten lämmitys- ja sähkökulut, kaluston hankintamenot ja rakennusmateriaalin hankintamenot, opetusvälineet ja oppikirjat jne. Avustukset Avustuksiin sisältyy eri hallintokuntien myöntämät avustukset kuten lautakuntien ja kunnanhallituksen myöntämät yleisavustukset, toimeentulotuki ja lasten kotihoidontuki. Muut menot Muut menot koostuvat lukuisista pienistä menoeristä kuten vuokramenot, kunnan maksamat verot, käyttöomaisuuden myyntitappiot, ulosottomiehen tilityspalkkio, jäsenmaksut jne. Toimintakate Toimintakate muodostuu varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotuksesta. Toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

14 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Verotulot Verotulot 1000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos kunnan tulovero ,4 % kiinteistövero ,7 % osuus yhteisöveron tuotosta ,1 % Yhteensä ,0 % Valtionosuudet Valtionosuudet on arvioitu seuraavasti: Valtionosuudet 1000 TP 2010 TA 2011 TA 2012 muutos Kunnan ja peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,2 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,6 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,0 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,8 % Yhteensä ,0 % Käyttökate Käyttökate osoittaa varsinaisen toiminnan tuloksen ennen rahoituseriä ja poistoja. Verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet ovat kunnan toimintamenojen kattamiseen tarkoitettua säännöllistä tulorahoitusta, jonka jälkeen käyttökatteen tulee olla ylijäämäinen. Korkotuotot ja muut rahoitustuotot Vuonna 2012 korkotuottoja ja muita rahoitustuloja on arvioitu kertyvän Korkokulut ja muut rahoituskulut Korkomenot yhteensä vuonna 2012 ovat Vuosikate Vuoden 2012 talousarviossa vuosikate on eli 227 /asukas. Suunnitelmapoistot Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaisiin poistoihin on varattu talousarviovuonna Poistosuunnitelma perustuu valtuuston päätökseen. Tilikauden tulos Tilikauden tulokseen päästään vähentämällä vuosikatteesta suunnitelman mukaiset poistot ja yli- /alijäämään huomioidaan poistoerojen muutokset. Tilikauden alijäämä on talousarviossa

15 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT TALOUS TP 2010 TA 2011 HK TA 2012 KH TA 2012 KV TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestämisestä Vesilahdessa. Sen tehtävänä on järjestää ennakkoäänestys, suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet sekä kunnallisvaaleissa valmistaa ehdokaslistojen yhdistelmä, suorittaa vaalien tuloslaskenta ja vahvistaa vaalien tulos. Suunnitelmakaudella äänestysaluejako ja vaalilautakuntien määrä säilyy ennallaan eli kolmena (Kirkonkylä, Narva ja Ylämäki). Vuonna 2012 järjestetään presidentinvaali ja kunnallisvaalit.

16 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TARKASTUSLAUTAKUNTA TILINTARKASTUS TALOUS TP 2010 TA 2011 HK TA 2012 KH TA 2012 KV TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tehtäväalueen ympäristössä ei ole suunniteltu tehtäväksi oleellisia muutoksia taloussuunnittelukaudella. Keinot ja panostukset Tarkastuslautakunta tekee tarkastuskäyntejä kunnan eri toimipisteisiin, kuulee säännöllisesti viranhaltijoita sekä teettää mielipidekyselyitä. Myös kunnan eri hallintokuntien teettämiä asiakaskyselyjä, itsearviointeja ja tilastointeja käytetään hyödyksi.

17 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen vastuulla ovat seuraavat tulosalueet: luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, tukipalvelut, elinkeinotoimi, kaavoitus sekä maa- ja metsätilat. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO TALOUS TP 2010 TA 2011 HK TA 2012 KH TA 2012 KV TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Kireä kuntatalous ja viime vuosina tehtyjen suurien investointien aiheuttama velkataakka tuovat haasteita myös vuodelle Syyskuussa 2011 velkaa oli yhteensä 12,3 miljoonaa euroa eli noin euroa/asukas, kun vastaavat luvut syyskuussa 2010 olivat 12,5 miljoonaa euroa ja noin euroa/asukas. Tavoitteet Tavoitteet Väkiluvun kasvu. Tavoitetaso / seurantatapa Väkiluvun lisäys keskimäärin 85 asukasta / vuosi (enintään 2,0%) suunnitelmakaudella Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi Tarkoituksenmukainen kaavoitus ja tonttipolitiikka. Saavutetun kuntakuvan säilyttäminen ja parantaminen rakentavalla päätöksentekoilmapiirillä ja yhteistyöllä. Toteutuminen 2012 Vakaa ja hallittu kuntatalous. Kunnan strategisten painopistealueiden tarkistaminen. Kuntamarkkinoinnin lisääminen. 1. Luottamushenkilöt sitoutuvat yhdessä kunnan johdon ja henkilöstön kanssa etsimään tuottavuutta parantavia ja kustannuksia vähentäviä keinoja. 2. Talouden tasapainon tavoitteleminen on ensisijaista palvelujen parantamiseen ja/tai laajentamiseen nähden. 3. Käyttötalouden tiukka seuranta. Vuonna 2012 järjestetään yksi yhden päivän valtuustokauden päätösseminaari. Talousarviosuunnitelmakauden tulos on ylijäämäinen. Luottamushenkilöiden sitoutuminen strategiatyöskentelyyn.

18 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Tavoitteellisuuden lisääminen kunnan kehittämisessä. Luottamushenkilöiden sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja kunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. 1. Asioiden kokonaisvaltainen tarkastelu koko kunnan näkökulmasta. 2. Osallistuminen kokouksiin, tilaisuuksiin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimintaan. Merkittävät TA-muutokset Kunnanhallituksen sähköiseen kokoustyöskentelyyn siirtymiseen on varattu euroa (perustamiskustannukset noin euroa ja käyttökustannukset / vuosi noin euroa).

19 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO TALOUS TP 2010 TA 2011 HK TA 2012 KH TA 2012 KV TA 2012 TS 2013 TS 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Vastuuhenkilöt Hallintojohtaja Minna Hutko-Peltoniemi Matkailuneuvoja Satu Karvinen (kuntakuva) Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi (kansainvälinen toiminta) Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kuntakuva, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan laskentatoimesta, rahoituksesta, tiedottamisesta, arkistoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, asumisasioista sekä valvoo kunnan etua verotuksessa ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan myös kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelevät taloussuunnittelija, kirjanpitäjä-tietoliikenneasiantuntija, palkanlaskija, kaksi kanslistia ja hallintojohtaja. Talousarviovuonna 2012 yleishallinnossa jatketaan entisillä henkilöstöresursseilla. Vuonna 2012 kehitetään edelleen sähköisiä toimintoja. Tavoitteena on ottaa käyttöön mm. kunnanhallituksen sähköinen kokoustyöskentely ja sähköinen arkistointijärjestelmä. Tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2012 Sisäisen valvonnan kehittäminen. Arviointikehikon luominen hallintokunnille. Raportointi vuosittain osana tilin- Sähköisten toimintojen kehittäminen. Talous- ja henkilöstöhallinnon ajan tasalla olevat tietojärjestelmät sekä käyttöjärjestelmä- ja ohjelmistokehitys. päätöstä. Siirtyminen kunnanhallituksen sähköiseen kokoustyöskentelyyn. Sähköisen arkistointijärjestelmän käyttöönotto. Asianhallintajärjestelmän käyttöönoton valmisteleminen. Osallistuminen järjestelmien kehitystyöhön yhdessä palveluntoimittajan ja muiden kuntien kanssa / järjestelmien uusien osien käyttöönotto. Kunnan työasemiin uusi käyttöjärjestelmä Windows 7 ja ohjel-

20 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2012 mistopaketti Office Kunnan henkilöstön kouluttaminen tehokkaampaan tietotekniikan hyödyntämiseen. Atk-koulutustilan perustaminen henkilöstön koulutustarpeisiin. Uusien järjestelmien koulutus. Henkilöstöhallinnon järjestelmän koulutus uusille esimiehille ja tarvittaessa kertauskoulutusta muille esimiehille. Budjetointi-järjestelmän ja kirjauskäytäntöjen koulutus. Tiedottamisen kehittäminen. Nettisivujen uudistaminen. Joukkoliikenteen kehittäminen. Yleishallinnon henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen. Merkittävät TA-muutokset Intran kehittäminen. Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä / aktiivinen osallistuminen Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennesuunnitelman toimeenpanoon. Henkilöstön tarkoituksenmukainen kouluttautuminen. Kehityskeskustelut kerran vuodessa. Tehtävänkuvien tarkistaminen vuosittain. Vuonna 2012 merkittäviä talousarviomuutoksia ovat uusien tietojärjestelmien ja käyttöjärjestelmän käyttöönotto, joukkoliikenteen uudesta järjestämistavasta johtuvat kustannukset sekä varautuminen eurolla mahdollisiin palkantarkistuksiin syksyllä 2011 valmistuneen palkkavertailun perusteella. Kuntakuva Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2012 Monipuolisen ja myönteisen kuntakuvan luominen kuntalaisille Osallistuminen Vuoreksen asuntomessuille ja kunnan ulkopuolelle Kuntatietouden aktivointi Kunta/kyläkierrokset, uusien asukkaiden ilta, nettisivujen kehittäminen Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2010 TA2011 TA2012 Tapahtumamarkkinointi Uusien asukkaiden ilta Kuntaan/kyliin tutustumiskierrokset 1 1 1