V E S I L A H D E N K U N T A. Talousarvio ja talousarviosuunnitelma

Transkriptio

1 V E S I L A H D E N K U N T A Talousarvio ja talousarviosuunnitelma Kunnan toiminta-ajatus: Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Kunta tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VESILAHDEN KUNNAN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISEN SUUNTA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA TALOUSARVIO JA TALOUSARVIOSUUNNITELMA JOHDANTO TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA TALOUSARVION 2015 TAUSTATIEDOT HENKILÖSTÖMUUTOKSET TALOUSARVION 2015 TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA VUOSILLE KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA HYVINVOINTILAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KOKO KUNTA INVESTOINTIOSA RAHOITUSLASKELMA YHTEENVETOLASKELMA... 93

3 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma VESILAHDEN KUNNAN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISEN SUUNTA Tämän asiakirjan laadinnan lähtökohta on, että Vesilahti jatkaa itsenäisenä kuntana. ITSENÄISTÄ, turvallista ja maaseutumaista Vesilahtea kehitetään siten, että kunnan väkiluku lisääntyy noin 50 asukkaalla eli 1,1 % vuodessa. 1. Strategiset painopistealueet: - hallittu kasvu ja tasapainoinen väestörakenne - vahvistuva kuntatalous - peruspalvelujen turvaaminen - viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön säilyttäminen - elinkeinorakenteen kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - tuloksellinen seutuyhteistyö - aktiivinen henkilöstöpolitiikka - laadukas ja yhdenvertainen kaavoitus - ja maankäyttöpolitiikka - maankäyttöpolitiikan kehittäminen - suvaitsevainen ja hyväksyvä ilmapiiri Mottona on kunnan tasapainoinen kehittäminen on vesilahtelaisten omissa käsissä Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma on ollut viime vuosien ajan kunnan strateginen asiakirja. Sen lisäksi valtuuston hyväksymä talouden tasapainottamisohjelma toimii myös strategisena ohjeistuksena. Kunnanvaltuusto hyväksyy kuntastrategian alkuvuodesta Laaja-alaisesti valmisteltava strategia ohjaa aikaisempaa jäsentyneemmin ja kokonaisvaltaisemmin kunnan kehittämistä. Väestöennusteet: Kunta Tilastokeskus Vesilahtelaisten elinoloja ja palveluja kehitetään laajalla yhteistyöllä niin kunnan sisällä kuin kunnasta ulospäin. Seutukunnalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti ja panostetaan hallitusti. Kehyskuntien yhteistä edunvalvontaa on tehostettu perustamalla 2015 kaupunkiseutujen kehyskuntien yhteinen foorumi. 3. Kunnan perusilme säilytetään maaseutumaisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena. Kokonaisvaltainen ja tasapuolinen kehittäminen perustuu kolmen kaavoitetun taajaman ja niitä sopivasti täydentävien kylien kehittämiseen. Kunnan maaseutumaista kehittämistä tuetaan mm. laajakaistan ulottamisella eri puolille kuntaa lähivuosien aikana. Tavoitteena on, että valtuusto tekee tätä koskevat linjaukset vuonna Tulevaisuudessa kuntakehityskuvan mukaisesti Kirkonkylä, Koskenkylä ja Narva kasvavat tiiviimmin kiinni toisiinsa. Tämä keskeinen tavoite sisältyy myös Tampereen seutukunnan rakennesuunnitelmaan. Rakennesuunnitelman eheyttämistavoitteet pitävät sisällään vaihtoehdon, joka mahdollistaa maaseutumaisuus säilyttäen aikaisempaa tiiviimmän rakentamisen pienempine asuintalotontteineen.

4 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Talous Vuoden 2017 aikana kunnan taseen kertynyt ylijäämä uhkaa muuttua alijäämäksi. Laki edellyttää talousarvioiden tasapainottamista. Talousarviovuoden 2016 kunnallisverot on laskettu 21,50 tuloveroprosentin mukaan ja kiinteistöverot nykyisen suuruisina. Vuoden 2017 alijäämä on katettu nostamalla tulovero-%:ia 0,50:lla 22,00 %- yksikköön ja kaikkia kiinteistöveroja on nostettu 0,10 %-yksiköllä eli 0,55 -> 0,65, 1,00 -> 1,10, 1,15 -> 1,25 ja 2,00 -> 2,10. Vaihtoehtoa verojen korotuksille haetaan toimintamenojen säästöjen kautta tai molempia keinoja yhdistäen. Näistä kunnanvaltuusto tekee erilliset päätökset vuoden 2016 syksyllä. Vuosikatteen keskimääräinen minimitavoite pitkällä aikavälillä on 400 euroa / asukas / vuosi. Tähän ei ylletä talousarviovuonna 2016 eikä taloussuunnitelmavuonna Vuonna 2016 vuosikate on 231 /as, /as ja /as. Vuonna 2016 otetaan uutta lainaa enintään 2,3 miljoonaa euroa. Talousarviolainojen määrä on euroa, joka on euroa/ asukas ( lainamäärä oli euroa, joka oli euroa/asukas ja lainamäärä oli euroa, joka oli euroa/asukas). Vuonna 2016 kunta maksaa pitkäaikaisten lainojen lainanlyhennyksiä noin 2,0 miljoonaa euroa ja arvioidut korko- ja rahoitusmenot ovat noin euroa. Vuonna 2014 kunnan lainamäärä kääntyi laskuun, mutta on jälleen selvästi nousussa, ollen korkeimmillaan euroa / asukas vuonna Kunnalla ei ole suhdannevaihteluita varten puskurirahastoja eikä juurikaan realisoitavaa omaisuutta, joten kuntatalous on erittäin haavoittuva. Tilikauden alijäämäksi muodostunee vuodelta 2016 noin euroa. Vuosikate on plussalla n euroa. Huomioiden yleisen tiukan taloudellisen tilanteen, valtionosuuksien jo aiemmin tehdyt rajut supistukset, valtionosuusuudistuksen myötä vuoden 2015 alusta edelleen pienentyneet valtionosuudet, kuntarakenne- ja sotetilanteiden epävarmuuden, suuret velat, tulevat investoinnit ja korkean tulovero- %:n, taloudellista liikkumavaraa ei kunnalla ole. 5. Taloudelliset ja toiminnalliset muutokset Talouden suunnan pysyvä muuttaminen tasapainoisemmaksi edellyttää jatkuvaa muutosherkkyyttä koskien toimintojen ja rakenteiden tarkistuksia. Kuntien välisellä yhteistyöllä ja kunnan omilla oikeaaikaisilla sopeuttamistoimenpiteillä kyetään turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut. Kunnan erittäin tiukan taloudellisen tilanteen takia valtuustokauden alussa valmisteltiin kunnan talouden tervehdyttämisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Tervehdyttämisohjelman riittämättömyyden vuoksi kunnassa aloitettiin Eero Laesterän johdolla yksityiskohtaisen talouden tasapainotusohjelman laadinta vuoden 2014 alussa. Vesilahden kunnan valtuusto hyväksyi yksimielisesti vuosille ulottuvan tasapainotusohjelman Ohjelma on tuottanut tulosta. Talous on kääntynyt parempaan suuntaan. Suunta on oikea, mutta riittämätön, vrt. verojen korotus Investoinnit Taloussuunnitelmavuosien rakentamisohjelma / investointiosa on talousarvion ja -suunnitelman sivulla 89. Kunnan suuren velkamäärän ja tiukan taloudellisen tilanteen takia osa investoinneista on siirretty myöhemmin toteutettavaksi.

5 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Sosiaali- ja terveystoimi Vesilahden kunnan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut on päivähoitoa lukuun ottamatta hoitanut vuodesta 2013 alkaen vastuukuntana Pirkkalan kunta. Valmisteilla on sote-laki, joka suunnitelmien mukaan astuu voimaan täysimääräisesti Tämä tuo muutoksia, joiden sisältö ei ole vielä tiedossa. 8. Hyvinvointikertomus Vesilahden kunta on ollut mukana alueellisessa Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS2)-hankkeessa Alueellinen hyvinvointikertomustyöryhmä on tehnyt ehdotuksen alueellisesti sekä kuntakohtaisesti Pirkanmaalla väestön hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista. Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt indikaattorit kokouksessaan / 55. Vesilahdessa toimii kunnanhallituksen nimeämä hyvinvointityöryhmä (kh / 190). Hyvinvointityöryhmä valmistelee kerran valtuustokaudessa laajan hyvinvointikertomuksen ja raportoi kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista valtuustolle vuosittain. Kunnan johtoryhmä toimii hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä. Vuosittain laaditaan raportti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden loppuun mennessä. 9. Itsenäisenä kuntana Vesilahden kunnan tulevaisuuden toimintojen suunnittelu ja kehittäminen lähtee itsenäisen kunnan ja syvenevän seutu- ja kuntayhteistyön pohjalta. Näitä suunnitelmia tarkastellaan ja kommentoidaan itsenäisen Vesilahden näkökulmasta ja terävöitetään valtuuston vuonna 2016 alkupuolella hyväksymässä kuntastrategiassa.

6 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA 1. Kunnanvaltuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma kaventaa kunnan palvelutarjontaa ja tasoa. Nykyisen palvelutason säilyttäminen pitkällä tähtäimellä edellyttää talouden tasapainottamisohjelman tinkimätöntä noudattamista ja uusiakin päätöksiä ylijääisiin tuloksiin pääsemiseksi. 2. Luottamushenkilöorganisaatio ja muu päätöksentekojärjestelmä ovat päälinjoiltaan toimivia. Kunnanhallituksen alle on perustettu tekninen jaosto ja vastaavasti tekninen lautakunta on lakannut vuoden 2015 alusta. Teknisen toimen organisaatiomuutos on kaksivuotinen kokeilu ja viimeistään keväällä 2016 arvioidaan uudelleen organisoinnin toimivuutta ja onnistumista sekä tehdään johtopäätökset jatkosta. 3. Vuoden 2016 talousarvion laatimisen lähtökohtana on, että vapaaehtoisia palkattomia vapaita ja lomarahavapaita edelleen suositaan. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti henkilötyövuodet tulevat vähenemään. 4. Meneillään olevalla valtuustokaudella tutustuttiin Vaikutusten ennakkoarviointi Vesilahden kunnallisessa päätöksenteossa (EVA). Tällä pyritään vahvistamaan päätöksenteon läpinäkyvyyttä, ennakoivuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Tätä menettelyä käytetään tarpeen mukaan. 5. Jatketaan aktiivista maanhankinta- ja tonttipolitiikkaa talousresurssien asettamissa raameissa sekä panostetaan tasokkaisiin maankäytöllisiin ja kaavoituksellisiin toimenpiteisiin. 6. Kunnan alueella olevaa asuntokantaa lisätään, parannetaan ja monipuolistetaan. Mahdollisena nähdään myös pienkerrostalojen rakentaminen. Suunnitelmavuosina ei ole mahdollista kunnan toimesta rakentaa vuokra-asuntoja. Ns. senioritalon / senioriasuntojen rakentamiseen on ollut kysyntää ja kunta on mahdollisen hankkeen taustaselvityksessä mukana. 7. Joukkoliikennettä kehitetään vuonna 2011 toimintansa aloittaneen Tampereen kaupungin alaisuudessa toimivan joukkoliikenneviranomaisen kautta. Vuoden 2014 kesällä käyttöön tullut uusi kilpailutettu joukkoliikennejärjestelmä paransi Vesilahden palveluja lisäämättä kunnan nettokustannuksia. 8. Tieolojen parantamiseen vaikutetaan. Ensisijaisena kohteena on Kirkonkylä Narva maantien nro 301 puuttuvan osuuden kunnostaminen. Vesilahden kunta osallistuu hankkeeseen kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti enintään eurolla, jonka lisäksi kunta varautuu eurolla tievalaistuksen parantamiseen kyseisellä tieosuudella. Kunnan maksuosuuteen on varauduttu vuosille Vesilahden rikasta historiaa hyödyntäen kehitetään kulttuuri- ja matkailupalveluja. Teemana on viihtyisä Vesilahti Tampereen keskusseudulla.

7 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVIO JA TALOUSARVIOSUUNNITELMA JOHDANTO Kuntalain (410/2015) 110 :ssä on säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä. Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Käyttötalousosan määrärahoista ja tuloarvioista päättää vastuualuetasolla valtuusto. Määrärahoista ja tuloarvioista tulosyksikkötasolla päättää ao. toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvioon hyväksymät sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöistä. Sitovia eriä ovat toimintatulot ja -menot erikseen, paitsi tukipalveluiden, kiinteistötoimen ja vesi- ja viemärilaitoksen osalta tilikauden tulos (netto). Rahoituslaskelmassa valtuusto päättää sitovasti pitkäaikaisten lainojen lisäyksen. Kaikki muut rahoituslaskelman erät ovat joko kunnanhallituksen tekemiä arvioita tai käyttötalousosasta ja investointiosasta siirtyviä eriä.

8 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi talouden tervehdyttämisohjelman toimenpiteineen, mutta taloudellisen tilanteen kiristyttyä ja ohjelman toimenpiteiden riittämättömyyden vuoksi kunnanvaltuusto päätti / 3 hyväksyä HT Eero Laesterän konsultiksi vetämään uutta talouden tasapainotusohjelmaa. Kunnanvaltuusto hyväksyi tasapainotusohjelman vuosille kokouksessaan / 21. Talouden tasapainotusohjelma sisältää yksilöidyt toimenpiteet euromäärineen menojen vähentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet on sisällytetty tämän talousarviokirjan lukuihin, pl euron säästö, joka on osoitettu yhteisesti elinkeino-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimelle. Säästö siirtyy pääosin kohdennettavaksi vuoteen Asia valmistellaan vuoden 2016 aikana. Talouden tasapainotusohjelmaan sisältyi palvelujen karsimista, mm. päiväkotien lakkauttamisia ja keskittämistä isompiin päivähoitoyksiköihin ja Narvan sivukirjaston lakkautus sekä peruskoulujen tuntikehysten pienentämistä ja koulunkäynninohjaajien lukumäärän vähentämistä. Kunnan omistamia kiinteistöjä on myyty ja taksoja korotettu. Henkilöstölle on suositeltu vapaaehtoisten ns. ostovapaiden ottamista, jos se työn luonne huomioon ottaen on mahdollista; ostovapaiden käyttö ei saa johtaa sijaisten ottamiseen. Tasapainotusohjelma sisältää kolmen vuoden aikana yhteensä noin 25 henkilötyövuoden vähennyksen (Vesilahden kunnan omat työntekijät) ja ohjelman mukainen säästö on yhteensä n euroa, joka on yli 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Talousarvion sisältämät tasapainottamistoimenpiteet on kerrottu tarkemmin käyttötalousosassa kunkin vastuualueen teksteissä. Talouden tasapainotusohjelman toteuttamisesta vastaavat valtuuston päätösten mukaisesti kunnanhallitus, lautakunnat ja viranhaltijat. Tarkastuslautakunta valvoo tasapainotusohjelman noudattamista ja saavutettuja tuloksia ja valtuustolle tiedotetaan tasapainotusohjelman etenemisestä. Tasapainotusohjelman lisäksi kunnanvaltuusto on päättänyt Onkemäen koulun lakkauttamisesta / 20 ja päätöksen mukaisesti lakkauttaminen on huomioitu talousarviossa. Kunnan taloustilanne on ollut useamman vuoden peräkkäin heikko ja valtionosuuksien leikkaukset sekä vuonna 2015 toteutunut valtionosuusuudistus ovat pienentäneet kunnan tulopohjaa merkittävästi. Tasapainotusohjelman tiukasta toteuttamisesta huolimatta kunnan tulos on alijäämäinen talousarviovuonna Kunnan taseen kertynyt ylijäämä kääntyisi alijäämäksi todennäköisesti vuonna 2017 ja jälleen yksi kriisikunnan tunnusmerkki täyttyisi. Vuoden 2017 talousarvio on tässä taloussuunnitelmassa tasapainotettu kunnallisverojen ja kiinteistöverojen korotuksilla taloussuunnitelmaa laadittaessa kunnanvaltuusto erikseen päättää, nostetaanko veroja, supistetaanko toimintamenoja vai käytetäänkö näiden yhdistelmää.

9 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVION 2016 TAUSTATIEDOT Vuoden 2016 talousarvion laatimisen lähtökohta on, että Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa noudatetaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelutasoa joudutaan karsimaan. Henkilökunnan palkkojen arvioidaan kohoavan 1,0 % talousarviovuotena Henkilöstömenot kuitenkin pienenevät 1,0 %:a. Alla vertaillaan vuoden 2016 talousarviota vuoden 2015 tarkistettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2015): toimintamenot kasvavat euroa eli +1,9 % toimintatuotot kasvavat euroa eli +0,6 % toimintakate heikkenee euroa eli +2,2 % TULOS Vuoden 2016 talousarvio on euroa alijäämäinen. Vuosikate (vrt. ta 2015 (muutokset 1-6/2015) ja tp ). Vuoden 2016 vuosikate on parempi kuin vuoden 2015 tarkistetussa talousarviossa (muutokset 1-6/2015). Kuitenkin suuret poistot vievät tuloksen selvästi alijäämäiseksi. TULOT Verotulot: - tuloveroprosentti 21,50 (valtuusto ) - kiinteistöveroprosentit 0,55 / 1,00 / 1,15 / 2,00 (valtuusto ) - verotulojen on arvioitu muuttuvan vuoden 2015 muutettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2015) verrattuna seuraavasti: Verotulot 1000 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos kunnan tulovero ,1 % kiinteistövero ,5 % osuus yhteisöveron tuotosta ,0 % Yhteensä ,2 % Valtionosuudet: - valtionosuuksien on arvioitu muuttuvan vuoden 2015 muutettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2015) verrattuna seuraavasti: Valtionosuudet 1000 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos Kunnan ja peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,4 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,9 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,4 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,0 % Yhteensä ,0 % Valtionosuudet lisääntyvät siis yhteensä eli 4,0 %:a. Maksutulot ja vuokrat: Tarkistetaan kustannustasoa vastaavaksi erillisillä valtuuston tai muun toimielimen päätöksillä.

10 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Metsänmyyntitulot: - Metsänmyyntituloihin on merkitty Kiinteistöjen osto ja myynti: - Kiinteistöjen, lähinnä maa-alueiden ostoon on varattu Kunnanhallituksella on oikeus tehdä maakauppoja, joiden summa ei ylitä :a. Mikäli maakauppojen yhteissumma kuitenkin ylittää vuonna :a, edellyttää se valtuuston erillistä lisämäärärahapäätöstä. - Kiinteistöjen myyntivoitoksi on merkitty , joka arvioidaan saatavan asuinrakennustonttien ja muiden kiinteistöjen myynneistä. LAINAT Talousarviolainat: - uusia lainoja nostetaan yhteensä vanhoja lainoja lyhennetään talousarviolainojen korko- ja rahoitusmenot ovat yhteensä pitkäaikaisten lainojen nettolisäys on = 71 /asukas Lainamäärä on eli /asukas. KUNNANJOHTAJAN ESITTÄMÄT MUUTOKSET LAUTAKUNTIEN HYVÄKSYMIIN LUKUIHIN Kunnanjohtajan esityksessä talousarvioksi ja talousarviosuunnitelmaksi vuosille on tehty seuraavat muutokset lautakuntien hyväksymiin lukuihin. - Kiinteistötoimelle on lisätty yhden ammattimiehen palkka, jota ei siis voida vähentää vielä vuoden 2016 alusta alkaen, kuten talouden tasapainottamisohjelmassa on päätetty. Vähennys on huomioitu vuoden 2017 alusta alkaen. Vuonna 2016 päätetään kokonaisvaltaisesti teknisen toimen organisaatioratkaisut henkilöstöineen. - Kiinteistötoimelle ja rakennusvalvonnalle on lisätty yhteensä ,- GPS-laitteen hankintaan (kiinteistötoimi 3.500,- ja rakennusvalvonta 7.500,-). Hankinta siirtyy vuodelta Kunnanviraston remontti ,-. Remontissa kunnanhallituksen kokoushuoneesta tehdään 3 toimistohuonetta ja kokoushuone tehdään nykyisiin sosiaalitoimiston tiloihin. - Kiinteistötoimelle on lisätty Lammasniemen rakennuksen pieniin korjauksiin 3.000,- - Kurkiniityn entisen päiväkodin kiinteistön myynti siirtyy tulevaisuuteen ja kiinteistön ylläpitokulut 8.000,- on lisätty kunnanjohtajan ehdotukseen. - Henkilökohtaisen avustajan arvioitu palkkameno ,-/v on lisätty ostettuun perusopetukseen. - Narvan liikuntakentän juoksuradan ja pituushyppypaikan kunnostus sekä liikuntavälineet yhteensä ,- - Kunnanvaltuusto tekee, siltä osin kuin on sen päätettävissä, viimeistään kesäkuussa 2016 päätöksen, jatkuuko Narvan terveysaseman toiminta (vrt. kv:n päätös ). - Ahtialan päiväkodin osalta kartoitetaan päiväkodin säilyttämispäätöksen jälkeinen toiminta käyttöasteineen/kustannuksineen, huomioiden Narvan uuden päiväkodin resurssit ja mahdollisuudet päivähoidon järjestämiseen laajemmin palvelemaan perheiden tarpeita. Valtuusto päättää viimeistään kesäkuussa 2016, jatkuuko Ahtialan päiväkodin toiminta elokuussa MUUTA HUOMIOITAVAA Käyttötalousosassa on vastuualuekohtaisissa luvuissa esitetty laskennallisina kustannuksina kunkin vastuualueen laskennallinen osuus talous- ja henkilöstöhallinnon sekä keskitetyn atk:n kustannuksista. Luku on tarkoitettu informatiiviseksi tiedoksi.

11 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma HENKILÖSTÖMUUTOKSET Kunnanvaltuusto päättää erikseen kaikkien uusien virkojen ja toimien perustamisesta ja yli puoli vuotta kestävät sijaisuudet viedään kunnanhallituksen päätettäväksi. Talousarvio- ja -suunnitelmakaudella henkilökunnan määrä vähenee talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti yhteensä noin 13,6 henkilötyövuotta. Aivan kaikkia vähennyksiä ei kuitenkaan voida toteuttaa tasapainottamisohjelman mukaisesti, vaan kiinteistötoimen yhden henkilötyövuoden ja elinkeino-, kirjasto-, kulttuuri- ym. toimien kahden henkilötyövuoden vähennykset toteutunevat ainakin pääosin vuonna Talousja henkilöstöhallinnon yhden henkilötyövuoden vähennys on merkitty talousarvioon 0,2 henkilötyövuoden vähennyksenä verrattuna vuoden 2014 alkuperäiseen talousarvioon. Vastaava vähennys on ollut jo vuonna Yhteensä talousarviossa on vuodelle 2016 lähes viiden henkilötyövuoden vähennys. Oheiseen taulukkoon on koottu talouden tasapainotusohjelmasta henkilöstövähennykset ja päivitetty lukuja vastaamaan talousarvion ja -suunnitelmaa. Vähennysten kohdistumiset vastuualueittain eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa. Vähennykset henkilöstöön Kunnanhallitus Tukipalvelut -3,6 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto -1,0 Elinkeino-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi ym. -2,0 Kiinteistötoimi -1,0 Vähennykset yhteensä -4,6-3,0 0,0 Tukipalvelujen osalta osa vähennyksistä on toteutunut jo vuoden 2015 aikana. Kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisista vastuualueista on henkilövähennyksiä tapahtunut vuosien aikana 13 henkilötyövuotta.

12 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVION 2016 TUNNUSLUVUT Asukasluku Veroprosentti 21,50 Verotulot Toimintamenot, ulkoiset Nettoinvestoinnit Lainat Lainat/as Lainojen lisäys Vuosikate Vuosikate/as 231 Tilikauden alijäämä Talousarvion loppusumma

13 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TULOSLASKELMA VUOSILLE TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatulot/Toimintamenot, % 21,2 % 21,6 % 21,3 % 21,1 % 21,6 % Vuosikate/Poistot, % 73,9 % 46,2 % 67,1 % 91,3 % 133,1 % Vuosikate, euro/asukas Asukasluku Kertynyt yli-/alijäämä Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohta on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla, vaan tuloslaskelmaosan rivi Tilikauden ylijäämä (alijäämä) voi talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena olla yli- tai alijäämäinen on ollut voimassa uusi kuntalaki, jonka 110 :n 3 mom. mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Samassa momentissa todetaan, että kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä suunnittelukaudella katetaan. Kunnan talousarviossa ja suunnitelmassa ei päästä tasapainoiseen tai ylijäämäiseen talouteen. Kunnanvaltuusto hyväksyi / 21 talouden tervehdyttämisohjelman, joka ulottuu vuosille Valtionosuusuudistus tuli voimaan ja Vesilahden kunta menettää uudistuksen myötä entistä enemmän valtionosuuksia. Sote-uudistuksen osalta on vielä epäselvyyttä rahoituksen järjestämisestä, pelättävissä kuitenkin on, että Vesilahden kunta on siinäkin häviäjä.

14 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Yllä olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tuloslaskelma. Historiatietoina siinä on esitetty vuoden 2014 tilinpäätösluvut (TP 2014), vuoden 2015 talousarvioluvut mukaan lukien muutostalousarviot tammi-kesäkuulta (TA 2015) ja TA 2016 on kunnanhallituksen talousarvioehdotus. Taloussuunnitelmavuosien 2017 ja 2018 luvut ovat TS 2017 ja TS 2018 sarakkeissa. Ohessa on tuloslaskelman kaavan mukaisessa järjestyksessä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien erien perustelut. Toimintatulot Toimintatulot sisältävät käyttötalouden tulot. Maksujen ja taksojen tarkistuksista päätetään tarpeen mukaan erikseen. Toimintamenot Toimintamenot sisältävät käyttötalouden menot. Menot koostuvat seuraavista menolajeista: Henkilöstömenot Henkilöstömenot sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilösivukulut. Palkoissa on arvioitu vuodelle ,0 %:n palkankorotus henkilöstösivukuluineen. Tästä huolimatta henkilöstömenot kokonaisuudessaan laskevat 1,0 %:n vuoden 2015 muutettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2015). Palvelujen ostot Suurimpana eränä palvelujen ostoissa ovat maksuosuudet Pirkkalan kunnalle alkaneeseen sosiaalija terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen liittyen. Lisäksi on pienempiä maksuosuuksia kuntayhtymiin. Näihin on varattu määrärahat Pirkkalalta/kuntayhtymiltä saatujen ilmoitusten perusteella tai viranhaltijoiden arvioihin perustuen. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi esim. posti- ja ict-kulut, vakuutusmaksut, matkakulut ym. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ryhmä sisältää kaikki aine- ja tarvikemenot kuten lämmitys- ja sähkökulut, kaluston hankintamenot ja rakennusmateriaalin hankintamenot, opetusvälineet ja oppikirjat jne. Avustukset Avustuksiin sisältyy eri hallintokuntien myöntämät avustukset kuten lautakuntien ja kunnanhallituksen myöntämät yleisavustukset, toimeentulotuki ja lasten kotihoidontuki. Muut menot Muut menot koostuvat lukuisista menoeristä kuten vuokramenot, kunnan maksamat verot, pysyvien vastaavien myyntitappiot, ulosottomiehen tilityspalkkio, jäsenmaksut jne. Toimintakate Toimintakate muodostuu varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotuksesta. Toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

15 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Verotulot Verotulot 1000 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos kunnan tulovero ,1 % kiinteistövero ,5 % osuus yhteisöveron tuotosta ,0 % Yhteensä ,2 % Valtionosuudet Valtionosuudet on arvioitu seuraavasti: Valtionosuudet 1000 TP 2014 TA 2015 TA 2016 muutos Kunnan ja peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,4 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,9 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,4 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,0 % Yhteensä ,0 % Korkotulot ja muut rahoitustulot Vuonna 2016 korkotuloja ja muita rahoitustuloja on arvioitu kertyvän Korkomenot ja muut rahoitusmenot Korko- ja muut rahoitusmenot ovat vuonna 2016 yhteensä Vuosikate Vuoden 2016 talousarviossa vuosikate on eli 231 /asukas. Suunnitelmapoistot Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaisiin poistoihin on varattu talousarviovuonna Poistosuunnitelma perustuu valtuuston päätökseen. Tilikauden tulos Tilikauden tulokseen päästään vähentämällä vuosikatteesta suunnitelman mukaiset poistot ja yli-/alijäämään huomioidaan poistoerojen muutokset. Tilikauden alijäämä on talousarviossa

16 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Muut laskennall. kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Vuonna 2016 ei järjestetä säännönmukaisia vaaleja. Seuraavat vaalit ovat kuntavaalit, joiden vaalipäivä on Vuonna 2018 järjestetään presidentinvaali.

17 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Muut laskennall. kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Kunnan hallinnon ja talouden arvioinnista ja tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arvioinnin erityinen painopiste taloussuunnittelukaudella on valtuuston toimeksiannon mukaisesti talouden tervehdyttämisohjelman täytäntöönpanon ja vaikutusten seuranta. Kuntalain muuttumisen myötä tarkastuslautakunnan tehtäviin tuli joitakin tarkennuksia, joita noudatettu lähtien. Tarkastuslautakunnan tehtäviin lisättiin kunnan toiminnan tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Keinot ja panostukset Tarkastuslautakunta tekee tarkastuskäyntejä kunnan eri toimipisteisiin ja kuulee säännöllisesti viranhaltijoita. Myös kunnan eri hallintokuntien teettämiä asiakaskyselyjä, itsearviointeja ja tilastointeja käytetään hyödyksi

18 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma arvioinnissa. Seudulliseen toimintaan osallistutaan mm. puheenjohtajakokousten ja yhteisten koulutustapahtumien muodossa. Tarkastuslautakunta seuraa aktiivisesti kuntien arvioinnin ja tarkastuslautakuntien työskentelyn kehittymistä mm. koulutusten kautta.

19 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Muut laskennall. kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Kunnanvaltuusto hyväksyi talouden tervehdyttämisohjelman / 38. Kiristyneen taloudellisen tilanteen takia (mm. valtionosuusuudistuksessa Vesilahti on menettänyt valtionosuuksia) vuonna 2014 tehtiin vuosille uusi talouden tasapainottamisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi / 21. Ohjelmassa on määritelty tasapainottamistoimenpiteet yksilöidysti, euromääräisesti ja aikataulutetusti. Elokuussa 2015 velkaa oli ,84 euroa eli euroa / asukas. Syyskuussa 2014 velkaa oli euroa eli euroa / asukas. Syyskuussa 2013 velka / asukas oli euroa, joten suunta on ollut viime vuosina laskeva.

20 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Vuonna 2015 uutta lainaa on nostettu 1,3 miljoonaa euroa, kun vastaava luku vuonna 2014 oli 3,0 miljoonaa euroa. Velka on käytetty kokonaisuudessaan vanhojen lainojen lyhentämiseen. Valmisteilla oleva sote-uudistus saattaa tuoda isojakin muutoksia kunnan toimintaympäristöön. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Syksyllä 2015 on aloitettu kuntastrategian laatiminen. Strategiassa valtuusto määrittää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ohjaavat päätösten valmistelua ja päätöksentekoa. Valtuusto päättää kuntastrategiasta alkuvuodesta Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2016 Vakaa ja hallittu kuntatalous kunnanvaltuustossa hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen - Nopea reagointi maan hallituksen päätöksiin Kunnan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen kehittäminen - Kuntastrategian hyväksyminen ja strategian mukainen toiminta - Luottamushenkilöiden osallistuminen kokouksiin, koulutuksiin, infoihin, seminaareihin sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja muiden sidosryhmien toimintaan, mm. seutufoorumi 2 Luottamushenkilöiden osallistamisen ja tiedonkulun lisääminen Valtuustokauden / -17 arviointi Tunnusluvut kertaa vuodessa Valtuustoinfot valtuuston kokousta edeltävällä viikolla, vierailijat valtuuston kokouksien / infojen yhteydessä ja kunnanhallituksen sähköinen kokoustyöskentely Valtuustotyöskentelyn itsearviointi ja valtuustoseminaari arviointiin liittyen Määrätavoitteet TP2014 TA2015 TA2016 Väkiluvun lisäys

21 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Muut laskennall. kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toimintaympäristö Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kuntakuva, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan talous- ja henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, tiedottamisesta, arkistoinnista sekä asumisasioista ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan, kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä hyvinvointilautakunnan valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelevät talouspäällikkö, kirjanpitäjä-tietoliikenne-asiantuntija, palkkasihteeri,

22 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma kaksi palvelusihteeriä, hallintojohtaja ja osittain myös matkailuneuvoja (kuntakuva, kansainvälinen toiminta). Toisen palvelusihteerin työajasta on vuoden 2015 alusta alkaen osoitettu kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtäviin 15 % ja hyvinvointilautakunnan tehtäviin 5 %. Palkkasihteeri on tehnyt osa-aikaista työtä alkaen. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Vuonna 2014 aloitettiin yleishallinnon henkilöstön ja koko kunnan palvelusihteerien kanssa tasapainottamisohjelman mukainen tehtävänkuvien ja ao. henkilöstön uudelleen organisoinnin tarkasteleminen. Lisäksi selvitettiin palkka- ja taloushallinnon mahdollista ulkoistamista. Em. toimenpiteistä tasapainottamisohjelmaan vuodelle 2016 merkittyä säästöä on tavoiteltu osa-aikaistamisella ja tehtävänkuvien uudelleen järjestelyillä. Varhaiskasvatuksen ja teknisen toimiston palvelusihteerit siirtyivät alkaen hallintojohtajan alaisuuteen. Ao. palvelusihteerien toimipisteet ovat edelleen sosiaalitoimistossa ja teknisessä toimistossa (vrt. mm. kunnanvaltuuston päätös / 32 teknisen toimen uudelleen organisoinnista / kokeilusta ). Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2016 Talousseurannan lisääminen Osavuosikatsaus kvartaaleittain (tällä hetkellä katsaus tehdään puolivuosittain) Perustietotekniikka-, tietoliikenneja puhepalveluiden kehittäminen Palvelujen käyttöönotto uusien toimittajien kanssa (kilpailutus Tietoturvallisuuden ja ICT-tietämyksen lisääminen henkilöstön keskuudessa Asianhallinnan kehittäminen Sopimushallinnan kehittäminen Tiedottamisen kehittäminen Joukkoliikenteen nykyisen palvelutason turvaaminen / lisääminen Joustavan työn (työajan) tekemisen mahdollistaminen niissä työtehtävissä, joissa se on mahdollista tehty vuonna 2015) Kunnan oman ICT-seuranta-ryhmän (jossa edustajat kaikista hallintokunnista) aktiivinen ja säännöllinen toiminta Selvitys asianhallintajärjestelmän hankkimisesta Sopimusten siirtäminen sähköiseen arkistoon - Yhteisöpalvelujen (mm. blogit, facebook) tehokkaampi käyttö - intran kehittäminen / uudistaminen Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä / aktiivinen osallistuminen Tampereen seudun joukkoliikennelauta-kunnan ja -työryhmän toimintaan Selvitykset liukuvaan työaikaan siirtymisestä ja etätyön tekemisestä Kansainvälinen toiminta Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi

23 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toimintaympäristö Ylläpidetään ja syvennetään myönteistä kansainvälistä ilmapiiriä ja kanssakäymistä, jonka kautta myös elävöitetään ja vahvistetaan Vesilahden elinkeinoelämää ja matkailua. Yläasteen oppilaskunnan moninaiset panostukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Ystävyyskuntavierailuilla ja -tapaamisissa vahvistetaan virallisia ja epävirallisia suhteita huomioiden elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja nuorten edustus tapaamisissa. Kolmannen sektorin osuutta kansainvälisessä toiminnassa jatketaan (mm. VPK:t ja soittokunnat). Vuonna 2016 tehdään vierailu St.Georgeniin ja Rõugen kunnanvaltuusto tulee seminaarimatkavierailulle Vesilahteen. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2016 Vesilahden ja sen kuntalaisten kansainvälisten toimintojen mahdollistaminen ja konkreettisten yhteistyömuotojen luominen etenkin Kunnanhallituksen vuonna 2011 hyväksymän kansainvälisten toimintojen suunnitelman noudattaminen ystävyyskuntien/kuntalaisten kanssa. Osallistuminen Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston ja Vesilahden EU-yhteyshenkilön kautta seudulliseen ja maakunnalliseen kv-toimintaan. Tunnusluvut Taloudelliset tavoitteet TP2014 TA2015 TA2016 Vuositasolla kunnan nettovuosikustannus on enintään euroa. Ennen vuotta 2011 vuosittaiset kv-toiminnan nettomenot keskimäärin jäivät reilusti alle taloussuunnitelmaan varatun euron. Samoin vuosina 2013 ja 2014 kv-toiminnan nettomenot jäivät alle puoleen taloussuunnitelmaan varatusta summasta Määrätavoitteet TP2014 TA2015 TA2016 Viralliset vierailut ja kanssakäymiset ystävyyskuntiin ja/tai ystävyyskunnista muut mahdolliset kanssakäymiset Kuntakuva Vastuuhenkilö Matkailuneuvoja Satu Karvinen Toimintaympäristö Myönteisen ja monipuolisen kuntakuvan luominen kuntalaisille ja kunnan ulkopuolelle eri hallintokuntien yhteistyönä eli ylläpitämällä ja päivittämällä kunnan nettisivuja ja esitteitä sekä osallistumalla markkinointi- ja muihin tapahtumiin.

24 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toiminnan painopistealueet ja kehittämisalueet Esitteiden ja nettisivujen päivittäminen sekä uusien asukkaiden Tervetuloa kuntaan -infokirjepakettien lähettäminen. Tonttimarkkinoinnin aktivoiminen osallistumalla Asta-messuille omalla osastolla sekä tontti-ilmoituksilla Aamulehdessä ja muissa seudun lehdissä. Lisäksi matkailutoimi mukana Supermessuilla Uusien asukkaiden kuntatietouden lisääminen tarjoamalla ilmaisia opastettuja kunta- ja kyläkierroksia. Myös oman kunnan koululaisille suunnatut kotiseutukierrokset lisäävät kuntatietoutta. Toiminnalliset tavoitteet Tonttimarkkinointiin panostaminen Tunnusluvut Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2016 Myönteisen ja monipuolisen kuntakuvan luominen Matkailuesitteen ja muiden kunnan esitteiden sekä ao. nettisivujen ja palveluhakemiston (yritykset) päivittäminen Kuntatietouden aktivointi Asukkaiden ja mökkiläisten osallistuminen kunta/kyläkierroksille Osallistuminen Asta-messuille 2016 ja lehtimarkkinointi Taloudelliset tavoitteet TP2014 TA2015 TA2016 Kustannukset /asukas 1,5 1,3 1,9 Määrätavoitteet TP2014 TA2015 TA2016 Markkinointitilaisuudet/tapahtumat Kuntaan/kyliin tutustumiskierrokset 6 3 4

25 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS TUKIPALVELUT Tulosbudjetti (1000 ) TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Poistoeron lis. (-) tai väh. (+) Tilikauden yli-/alijäämä Muut laskennall. kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Toimintaympäristö Siivouspalvelut Siivouspalvelut tuottavat palveluja ammattitaidolla, hygieenisesti ja tuottavasti. Tarkoituksenmukaisella siivoustoiminnalla tuetaan asiakkaan hyvinvointia ja ylläpidetään rakennusten kuntoa ja pidennetään käyttöikää. Siivouspalvelut toimivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tiivis yhteistyö kehyskuntien kanssa tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan toiminnoille sekä hyvät yhteistyöverkostot.

26 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Asiakaslähtöisyyttä ylläpidetään erilaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden ja esille tulevien asioiden kautta. Nopea reagointi asiakkaan tarpeisiin ja toimiva yhteistyö tilaavien organisaatioiden kanssa on osa toimintatapaamme. Talouden tasapainottamisohjelman myötä muissa hallintokunnissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat siivouspalvelujen tuottamisen vähenemiseen. Vuoden alkupuolella 2016 Narvan kaksi päiväkotia keskitetään yhteen, joka vähentää siivouspalvelun tarvetta. Vastaavasti Vesauskodin laajennus ja Peiponpellon päiväkodin siirtyminen kokonaan päiväkodin käyttöön lisää siivouspalvelun tarvetta. Kunnan siivouskohteita on mitoitettu ja tullaan edelleen uudelleen mitoittamaan vastaamaan muuttuneita palvelutarpeita. Tukipalvelujen hallinnon kustannukset ovat jääneet aikaisempina vuosina tukipalvelujen kuluksi, joita ei ole vyörytetty siivous, ruoka ja kuljetuspalvelujen kustannuksiin. Hallinnon vyörytyserät siirretään vuoden 2016 siivous, ruoka- ja kuljetuspalvelujen kustannuspaikoille, jotka näin ollen korottavat em. kustannuspaikkojen kustannuksia. Hallintokunnilta laskutettavien siivous, ruoka- ja kuljetuspalvelun yksikkö hinnat tarkentuvat, kun hallinnon kulut siirretään ko. palveluiden hintoihin. Osalle laitoshuoltajista tehtiin lakisääteinen hinnoittelutunnusten muutos ja alarajakorotukset, jotka nostavat henkilöstömenoja. Tasapainotusohjelman mukaisesti lyhytaikaiset sairaus- sekä muut lomat hoidetaan edelleen sisäisin järjestelyin yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus pitempiaikaisiin sijaisuuksiin on yhtä haasteellista kuin aikaisempinakin vuosina siivouspalveluissa. Ruokapalvelut Ruokapalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita, ravitsemuksellisesti täysipainoisia ja ravitsemussuositusten mukaisia ateriapalveluja taloudellisesti sekä tehokkaasti. Vesilahti on mukana Tampereen seudun kehyskuntien kanssa Hankintapalvelut Kuha Oy:ssä ja tämä tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan hankinnoille, ruokapalvelutoiminnoille sekä hyvät yhteistyöverkostot. Niiden asiakkaiden määrä, joille Vesilahden kunta on järjestänyt ruokapalvelut, on pysynyt lähes samana viimeisten vuosien aikana. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa myöskään vuodelle Kuluvana vuonna ateriakuljetukset keskitettiin yhdelle autolle. Kaikkiin aterioiden jakopisteisiin tuotetaan ja lähetetään ateriat terveyskeskuksen ravintokeskuksesta. Narvan keittiöllä valmistetaan Narvan koulun ateriat myös vuonna Vuoden 2016 arvioidut suoritemäärät perustuvat hallintokuntien ruokapalveluilta tilaamiin ateriamääriin. Ruokapalvelujen käytössä olevien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on edelleen korkea. Poikkeavuuksia tähän voi kuitenkin tuoda mm. kotimaisen lihan saatavuusongelmat. Yrityksiltä tulleiden ennakkotietojen mukaan sian- ja naudanlihassa saattaa tulla toimitusvaikeuksia myös vuoden 2016 aikana. Näin ollen joudumme mahdollisesti turvautumaan myös ulkomaiseen lihaan saatavuuden takaamiseksi. Talouden tasapainottamisohjelman myötä ruokalistaan ja raaka-aineisiin on tehty muutoksia vuonna Elintarvikemäärärahoihin ei ole tullut korotuksia myöskään vuodelle 2015 ja Ruokateemoja ei ole järjestetty ruokapalveluissa viimeiseen kahteen vuoteen. Vuonna 2016 tullaan mahdollisesti järjestämään muutamia ruokateemoja kasvatuksellisessa ja opetuksellisessa merkityksessä sekä olemassa olevien elintarvikemäärärahojen puitteissa. Valmistuskeittiöiden määrä (2 kpl) pysyy vuonna 2016 ennallaan. Olemassa olevilla keittiöverkostoilla pystytään palvelemaan useamman vuoden ajan kunnan ruokapalveluasiakkaita verrattuna kunnan arvioituun asukasmäärän kehitykseen. Terveyskeskuksen keittiö toimii vuoden jokaisena päivänä ja Narvan keittiö toimii koulujen toimintakausina. Vesilahden kunnassa on palvelukeittiöitä tällä hetkellä 2 kpl, Yläasteen sekä Peiponpellon päiväkodin palvelukeittiö. Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti Ylämäen koulun keittiö muutettiin palvelukeittiöstä jakelukeittiöksi syyslukukaudella Kunnan muut keittiöt ovat jakelukeittiöitä, joihin kuljetetaan ruoka kokonaisuudessaan valmiina. Narvan uuden päiväkodin keittiön käynnistys on alkuvuodesta 2016 ja keittiö tulee toimimaan pääsääntöisesti myös jakelukeittiö periaatteella.