V E S I L A H D E N K U N T A. Talousarvio ja talousarviosuunnitelma

Transkriptio

1 V E S I L A H D E N K U N T A Talousarvio ja talousarviosuunnitelma Kunnan toiminta-ajatus: Vesilahden kunta on Tampereen seutukuntaan kuuluva maaseutumainen, viihtyisä ja turvallinen asuinkunta, joka arvostaa nykyajan hengessä perinteitä ja kulttuuria. Kunta tarjoaa asukkailleen arjen sujumista edistävät peruspalvelut.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. VESILAHDEN KUNNAN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISEN SUUNTA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA TALOUSARVIO JA TALOUSARVIOSUUNNITELMA JOHDANTO TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA TALOUSARVION 2015 TAUSTATIEDOT HENKILÖSTÖMUUTOKSET TALOUSARVION 2015 TUNNUSLUVUT TULOSLASKELMA VUOSILLE KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA HYVINVOINTILAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KOKO KUNTA INVESTOINTIOSA VUOSILLE RAHOITUSLASKELMA VUOSILLE YHTEENVETOLASKELMA VUOSILLE

3 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma VESILAHDEN KUNNAN STRATEGISET PAINOPISTEALUEET JA KEHITTÄMISEN SUUNTA Tämän asiakirjan laadinnan lähtökohta on, että Vesilahti jatkaa itsenäisenä kuntana. ITSENÄISTÄ, turvallista ja maaseutumaista Vesilahtea kehitetään siten, että kunnan väkiluku lisääntyy noin 50 asukkaalla eli 1,1 % vuodessa. 1. Strategiset painopistealueet: - hallittu kasvu ja tasapainoinen väestörakenne - vahvistuva kuntatalous - peruspalvelujen turvaaminen - viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön säilyttäminen - elinkeinorakenteen kehittäminen ja työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - tuloksellinen seutuyhteistyö - aktiivinen henkilöstöpolitiikka - laadukas ja yhdenvertainen kaavoitus - ja maankäyttöpolitiikka - maankäyttöpolitiikan kehittäminen - suvaitsevainen ja hyväksyvä ilmapiiri Mottona on kunnan tasapainoinen kehittäminen on vesilahtelaisten omissa käsissä Kuntastrategia laaditaan vuonna Taloussuunnitelma on ollut strateginen asiakirja. Valtuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma toimii myös strategisena ohjeistuksena. Väestöennusteet: Kunta Tilastokeskus Vesilahtelaisten elinoloja ja palveluja kehitetään laajalla yhteistyöllä niin kunnan sisällä kuin kunnasta ulospäin. Seutukunnalliseen yhteistyöhön suhtaudutaan myönteisesti ja panostetaan hallitusti. Kehyskuntien yhteistä edunvalvontaa tehostetaan mm. Suomen Kuntaliiton suuntaan valmisteilla olevan kaupunkiseutujen kehyskuntien yhteisen foorumin kautta. 3. Kunnan perusilme säilytetään maaseutumaisena, luonnonläheisenä ja vetovoimaisena. Kokonaisvaltainen ja tasapuolinen kehittäminen perustuu kolmen kaavoitetun taajaman ja niitä sopivasti täydentävien kylien kehittämiseen. Kunnan maaseutumaista kehittämistä tuetaan mm. laajakaistan ulottamisella lähes koko kuntaan lähivuosien aikana. Tulevaisuudessa kuntakehityskuvan mukaisesti Kirkonkylä, Koskenkylä ja Narva kasvavat tiiviimmin kiinni toisiinsa. Tämä keskeinen tavoite sisältyy myös Tampereen seutukunnan rakennesuunnitelmaan. Rakennesuunnitelman eheyttämistavoitteet pitävät sisällään vaihtoehdon, joka mahdollistaa maaseutumaisuus säilyttäen aikaisempaa tiiviimmän rakentamisen pienempine asuintalotontteineen. Ihmisten odotukset ja kysyntätottumukset muuttuvat, jolloin Vesilahti varautuu perusarvonsa huomioiden vaihtoehtoisiin ja täydentäviin asumisen maankäytön ratkaisuihin.

4 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Talous Talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien kunnallisverot on laskettu 21,50 tuloveroprosentin mukaan. Vuodet tarkastellaan aikanaan vielä erikseen. Vuosikatteen keskimääräinen minimitavoite pitkällä aikavälillä on 400 euroa / asukas / vuosi. Tähän ei ylletä talousarviovuonna 2015 eikä taloussuunnitelmavuosina 2016 ja Vuonna 2015 vuosikate on 103 /as, /as ja /as. Vuonna 2015 otetaan uutta lainaa enintään 3,0 miljoonaa euroa. Talousarviolainojen määrä on euroa, joka on euroa/ asukas ( lainamäärä oli euroa, joka oli euroa/asukas ja lainamäärä oli euroa, joka oli euroa/asukas). Vuonna 2015 kunta maksaa pitkäaikaisten lainojen lainanlyhennyksiä noin 2,4 miljoonaa euroa ja arvioidut korko- ja rahoitusmenot ovat noin euroa. Vuonna 2011 kunnan lainamäärä kääntyi laskuun, mutta on jälleen selvästi nousussa, ollen korkeimmillaan euroa / asukas vuonna Kunnalla ei ole suhdannevaihteluita varten puskurirahastoja eikä juurikaan realisoitavaa omaisuutta, joten kuntatalous on erittäin haavoittuva. Tilikauden alijäämäksi muodostunee vuodelta 2015 noin euroa. Vuosikate on plussalla n euroa. Huomioiden yleisen tiukan taloudellisen tilanteen, valtionosuuksien jo aiemmin tehdyt rajut supistukset, valtionosuusuudistuksen myötä vuoden 2015 alusta edelleen pienenevät valtionosuudet, kuntarakenne- ja sotetilanteiden epävarmuuden, suuret velat, tulevat investoinnit ja korkean tulovero- %:n, taloudellista liikkumavaraa ei kunnalla ole. 5. Taloudelliset ja toiminnalliset muutokset Talouden suunnan pysyvä muuttaminen tasapainoisemmaksi edellyttää jatkuvaa muutosherkkyyttä koskien toimintojen ja rakenteiden tarkistuksia. Kuntien välisellä yhteistyöllä ja kunnan omilla oikeaaikaisilla sopeuttamistoimenpiteillä kyetään turvaamaan kuntalaisten peruspalvelut. Kunnan erittäin tiukan taloudellisen tilanteen takia valtuustokauden alussa valmisteltiin kunnan talouden tervehdyttämisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi Tervehdyttämisohjelman riittämättömyyden vuoksi kunnassa aloitettiin Eero Laesterän johdolla yksityiskohtaisen talouden tasapainotusohjelman laadinta vuoden 2014 alussa. Vesilahden kunnan valtuusto hyväksyi yksimielisesti vuosille ulottuvan tasapainotusohjelman Investoinnit Taloussuunnitelmavuosien rakentamisohjelma / investointiosa on talousarvion ja -suunnitelman sivulla 84. Kunnan suuren velkamäärän ja tiukan taloudellisen tilanteen takia osa investoinneista on siirretty myöhemmin toteutettavaksi. 7. Sosiaali- ja terveystoimi Vesilahden kunnan perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut on päivähoitoa lukuun ottamatta hoitanut vuodesta 2013 alkaen vastuukuntana Pirkkalan kunta. Valmisteilla on sote-laki, joka suunnitelmien mukaan astuu voimaan Tämä tuo muutoksia, joiden sisältö ei ole vielä tiedossa.

5 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Hyvinvointikertomus Vesilahden kunta on mukana alueellisessa Terveempi Pohjois-Suomi (TerPS2)-hankkeessa Alueellinen hyvinvointikertomustyöryhmä on tehnyt ehdotuksen alueellisesti sekä kuntakohtaisesti Pirkanmaalla väestön hyvinvointia kuvaavista indikaattoreista. Vesilahden kunnanvaltuusto on hyväksynyt indikaattorit kokouksessaan / 55. Vesilahdessa toimii kunnanhallituksen nimeämä hyvinvointityöryhmä (kh / 190). Hyvinvointityöryhmä valmistelee kerran valtuustokaudessa laajan hyvinvointikertomuksen ja raportoi kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista valtuustolle vuosittain. Kunnan johtoryhmä toimii hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmänä. Vuoden 2014 aikana tullaan laatimaan vuosittainen raportti kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan valtuustokauden (vuoden 2016) loppuun mennessä. 9. Itsenäisenä kuntana Vesilahden kunnan tulevaisuuden toimintojen suunnittelu ja kehittäminen lähtee itsenäisen kunnan ja syvenevän seutu- ja kuntayhteistyön pohjalta. Näitä suunnitelmia tarkastellaan ja kommentoidaan itsenäisen Vesilahden näkökulmasta.

6 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSSUUNNITELMAN LAADINNAN LÄHTÖKOHTIA 1. Kunnanvaltuuston hyväksymä talouden tasapainotusohjelma heikentää kunnan palvelutarjontaa ja tasoa. Jotta lähelle nykyistäkään palvelutasoa päästään, edellyttää se talouden tasapainottamisohjelman tinkimätöntä noudattamista. 2. Luottamushenkilöorganisaatio ja muu päätöksentekojärjestelmä ovat päälinjoiltaan toimivia. Vuoden 2015 alussa aloittaa kunnanvaltuuston päättämällä tavalla hyvinvointilautakunta (nuoriso ja liikunta + kirjasto- ja kulttuuri), samalla liikunta- ja nuorisolautakunta lakkaa. Kunnanhallituksen alle on perustettu tekninen jaosto ja vastaavasti tekninen lautakunta lakkaa vuoden 2015 alusta. Teknisen toimen organisaatiomuutos on kaksivuotinen kokeilu ja syksyllä 2016 arvioidaan uudelleen organisoinnin toimivuutta ja onnistumista sekä tehdään johtopäätökset jatkosta. 3. Vuoden 2015 talousarvion laatimisen lähtökohtana on, että vapaaehtoisia palkattomia vapaita ja lomarahavapaita suositaan. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti henkilötyövuodet tulevat vähenemään. 4. Meneillään olevalla valtuustokaudella tutustuttiin Vaikutusten ennakkoarviointi Vesilahden kunnallisessa päätöksenteossa (EVA). Tällä pyritään vahvistamaan päätöksenteon läpinäkyvyyttä, ennakoivuutta ja kokonaisvaltaisuutta. Pääkirjaston osalta järjestettiin EVA-harjoitus Jatketaan aktiivista maanhankinta- ja tonttipolitiikkaa talousresurssien asettamissa raameissa sekä panostetaan tasokkaisiin maankäytöllisiin ja kaavoituksellisiin toimenpiteisiin. 6. Kunnan alueella olevaa asuntokantaa lisätään, parannetaan ja monipuolistetaan. Mahdollisena nähdään myös pienkerrostalojen rakentaminen. Suunnitelmavuosina ei liene mahdollista kunnan toimesta rakentaa vuokra-asuntoja. Ns. senioritalon / senioriasuntojen rakentamiseen on ollut kysyntää ja kunta on mahdollisen hankkeen taustaselvityksessä mukana. Alustavia kartoituksia on tehty. 7. Joukkoliikennettä kehitetään vuonna 2011 toimintansa aloittaneen Tampereen kaupungin alaisuudessa toimivan joukkoliikenneviranomaisen kautta. Vuoden 2014 kesällä käyttöön tullut uusi kilpailutettu joukkoliikennejärjestelmä paransi Vesilahden palveluja lisäämättä kunnan nettokustannuksia. 8. Tieolojen parantamiseen vaikutetaan. Ensisijaisena kohteena on Kirkonkylä Narva maantien nro 301 puuttuvan osuuden kunnostaminen, aikaisintaan vuonna Vesilahden kunta osallistuu hankkeeseen kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti enintään eurolla, jonka lisäksi kunta varautuu eurolla tievalaistuksen parantamiseen kyseisellä tieosuudella. 9. Härkäläntien perusparantamiseksi tehdään yhteistyötä Nokian kaupungin kanssa. 10. Vesilahden rikasta historiaa hyödyntäen kehitetään kulttuuri- ja matkailupalveluja. Teemana on viihtyisä Vesilahti Tampereen keskusseudulla.

7 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVIO JA TALOUSARVIOSUUNNITELMA JOHDANTO Kuntalain 65 :ssä on säädökset talousarviosta ja suunnitelmasta: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion määrärahat ja tuloarviot ovat bruttomääräisiä. Määrärahojen ja tuloarvioiden sitovuus Käyttötalousosan määrärahoista ja tuloarvioista päättää vastuualuetasolla valtuusto. Määrärahoista ja tuloarvioista tulosyksikkötasolla päättää ao. toimielin ottaen huomioon valtuuston talousarvioon hyväksymät sitovat meno- tai tuloperusteet, joilla poiketaan sitovuuden yleissäännöistä. Rahoituslaskelmassa valtuusto päättää sitovasti pitkäaikaisten lainojen lisäyksen. Kaikki muut rahoituslaskelman erät ovat joko kunnanhallituksen tekemiä arvioita tai käyttötalousosasta ja investointiosasta siirtyviä eriä.

8 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA Vesilahden kunnanvaltuusto hyväksyi talouden tervehdyttämisohjelman toimenpiteineen, mutta taloudellisen tilanteen kiristyttyä ja ohjelman toimenpiteiden riittämättömyyden vuoksi kunnanvaltuusto päätti / 3 hyväksyä HT Eero Laesterän konsultiksi vetämään uutta talouden tasapainotusohjelmaa. Kunnanvaltuusto hyväksyi tasapainotusohjelman vuosille kokouksessaan / 21. Talouden tasapainotusohjelma sisältää yksilöidyt toimenpiteet euromäärineen menojen vähentämiseksi ja tulojen lisäämiseksi. Tasapainotusohjelman toimenpiteet on sisällytetty tämän talousarviokirjan lukuihin, pl euron säästö, joka on osoitettu yhteisesti elinkeino-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimelle. Säästö kohdentuu vuoteen 2016 eikä sen kohdennusta ole vielä päätetty. Asia valmistellaan vuoden 2015 aikana. Talouden tasapainotusohjelmaan sisältyy palvelujen karsimista, mm. päiväkotien lakkauttamisia ja keskittämistä isompiin päivähoitoyksiköihin ja Narvan sivukirjaston lakkautus sekä peruskoulujen tuntikehysten pienentämistä ja koulunkäynninohjaajien lukumäärän vähentämistä. Kunnan omistamia kiinteistöjä myydään ja taksoja korotetaan. Henkilöstölle suositellaan vapaaehtoisten ns. ostovapaiden ottamista, jos se työn luonne huomioon ottaen on mahdollista; ostovapaiden käyttö ei saa johtaa sijaisten ottamiseen. Tasapainotusohjelma sisältää kolmen vuoden aikana yhteensä noin 25 henkilötyövuoden vähennyksen (Vesilahden kunnan omat työntekijät) ja ohjelman mukainen säästö on yhteensä n euroa, joka on yli 2,5 tuloveroprosenttiyksikköä. Talousarvion sisältämät tasapainottamistoimenpiteet on kerrottu tarkemmin käyttötalousosassa kunkin vastuualueen teksteissä. Talouden tasapainotusohjelman toteuttamisesta vastaavat valtuuston päätösten mukaisesti kunnanhallitus, lautakunnat ja viranhaltijat. Tarkastuslautakunta valvoo tasapainotusohjelman noudattamista ja saavutettuja tuloksia ja valtuustolle tiedotetaan tasapainotusohjelman etenemisestä. Tasapainotusohjelman lisäksi kunnanvaltuusto on päättänyt Onkemäen koulun lakkauttamisesta / 20 ja päätöksen mukaisesti lakkauttaminen on huomioitu talousarviossa. Ahtialan päiväkodista on tehty selvitys, kunnanjohtajan budjettiesitys lähtee siitä, että Ahtialan päiväkodin toiminta lakkaa viimeistään Päiväkodin jatkamisesta / lakkauttamisesta tehdään kunnanvaltuustossa erillinen päätös. Pirkkalan yhteistoiminta-alue valmistelee Narvan terveysaseman selvityksen, josta Pirkkalan perusturvalautakunta antaa lausunnon ja Vesilahden kunnanvaltuusto käsittelee selvityksen tammikuun 2015 kokouksessaan. Talousarviossa ei ole otettu kantaa Narvan terveysasemaan. Kunnan taloustilanne on ollut useamman vuoden peräkkäin heikko ja valtionosuuksien leikkaukset sekä vuonna 2015 toteutuva valtionosuusuudistus pienentävät kunnan tulopohjaa merkittävästi. Tasapainotusohjelman tiukasta toteuttamisesta huolimatta kunnan tulos on alijäämäinen niin talousarviovuonna 2015 kuin taloussuunnitelmavuosina 2016 ja Kunnan taseen kertynyt ylijäämä kääntyy alijäämäksi viimeistään vuonna 2016 ja jälleen yksi kriisikunnan tunnusmerkki täyttyy.

9 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVION 2015 TAUSTATIEDOT Vuoden 2015 talousarvion laatimisen lähtökohta on, että Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymää talouden tasapainotusohjelmaa noudatetaan. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelutasoa joudutaan karsimaan. Henkilökunnan palkkojen arvioidaan kohoavan 1,0 % talousarviovuotena Alla vertaillaan vuoden 2015 talousarviota vuoden 2014 tarkistettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2014): toimintamenot vähenevät euroa eli -1,0 % toimintatuotot vähenevät euroa eli -8,8 % toimintakate heikkenee euroa eli +1,4 % TULOS Vuoden 2015 talousarvio on euroa alijäämäinen. Vuosikate (vrt. ta 2014 (muutokset 1-6/2014) ja tp ). Vuoden 2015 vuosikate on heikompi kuin vuoden 2014 tarkistetussa talousarviossa (muutokset 1-6/2014). Lisäksi suuret poistot vievät tuloksen reilusti alijäämäiseksi. TULOT Verotulot: - tuloveroprosentti 21,50 (valtuusto ) - kiinteistöveroprosentit 0,55 / 1,00 / 1,15 / 2,00 (valtuusto ) - verotulojen on arvioitu muuttuvan vuoden 2014 muutettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2014) verrattuna seuraavasti: Verotulot 1000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos kunnan tulovero ,1 % kiinteistövero ,0 % osuus yhteisöveron tuotosta ,3 % Yhteensä ,9 % Valtionosuudet: - valtionosuuksien on arvioitu muuttuvan vuoden 2014 muutettuun talousarvioon (muutokset 1-6/2014) verrattuna seuraavasti: Valtionosuudet 1000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos Kunnan ja peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,1 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,4 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,1 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,5 % Yhteensä ,4 % Valtionosuudet vähentyvät siis yhteensä eli 9,4 %:a. Maksutulot ja vuokrat: Tarkistetaan kustannustasoa vastaavaksi erillisillä valtuuston tai muun toimielimen päätöksillä.

10 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Metsänmyyntitulot: - Metsänmyyntituloihin on merkitty Kiinteistöjen osto ja myynti: - Kiinteistöjen, lähinnä maa-alueiden ostoon on varattu Kunnanhallituksella on oikeus tehdä maakauppoja, joiden summa ei ylitä :a. Mikäli maakauppojen yhteissumma kuitenkin ylittää vuonna :a, edellyttää se valtuuston erillistä lisämäärärahapäätöstä. - Kiinteistöjen myyntivoitoksi on merkitty , joka arvioidaan saatavan asuinrakennustonttien ja muiden kiinteistöjen myynneistä. LAINAT Talousarviolainat: - uusia lainoja nostetaan yhteensä vanhoja lainoja lyhennetään talousarviolainojen korko- ja rahoitusmenot ovat yhteensä pitkäaikaisten lainojen nettolisäys on = 127 /asukas Lainamäärä on eli /asukas. KUNNANJOHTAJAN ESITTÄMÄT MUUTOKSET LAUTAKUNTIEN HYVÄKSYMIIN LUKUIHIN Kunnanjohtajan esityksessä talousarvioksi ja talousarviosuunnitelmaksi vuosille on tehty seuraavat muutokset lautakuntien hyväksymiin lukuihin. - Ahtialan päiväkodin toiminta jatkuu enintään asti (lautakunnan esitys asti) - Tuulikallion ja Ristiveräjän päiväkotien toiminta jatkuu asti (lautakunnan esitys asti) - Narvan uusi päiväkoti aloittaa toimintansa (lautakunnan esitys ) - Teknisen jaoston työpalveluihin on lisätty euron määräraha yllättäviin korjauskustannuksiin kaikille talousarviovuosille. Rahan käytöstä päättää erikseen tekninen jaosto. - Kiinteistöjen myynneistä arvioidut myyntivoitot on lisätty toimintatuottoihin. - Rakennusvalvonnalle on lisätty euroa vuodelle 2015 liittyen kiinteistöjärjestelmän uudistamishankkeeseen, joka siirtyy vuodelta 2014 vuodelle MUUTA HUOMIOITAVAA Käyttötalousosassa on vastuualuekohtaisissa luvuissa esitetty laskennallisina kustannuksia sekä poistot ja arvonalentumiset että muut laskennalliset kustannukset. Jälkimmäinen erä sisältää kunkin vastuualueen laskennallisen osuuden talous- ja henkilöstöhallinnon sekä keskitetyn atk:n kustannuksiin. Luku on tarkoitettu informatiiviseksi tiedoksi.

11 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma HENKILÖSTÖMUUTOKSET Kunnanvaltuusto päättää erikseen kaikkien uusien virkojen ja toimien perustamisesta ja yli puoli vuotta kestävät sijaisuudet viedään kunnanhallituksen päätettäväksi. Talousarvio- ja suunnitelmakaudella henkilökunnan määrä vähenee talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti yhteensä noin 18,6 henkilötyövuotta. Oheiseen taulukkoon on koottu talouden tasapainotusohjelmasta henkilöstövähennykset. Vähennysten kohdistumiset vastuualueittain eivät ole vielä kaikilta osin tiedossa. Vähennykset henkilöstöön Kunnanhallitus Palvelusihteerit/talous- ja henkilöstöhallinto -1 Tukipalvelut -3,6 Sosiaali- ja terveystoimen hallinto -1 Elinkeino-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimi yht. -2 Kasvatus- ja opetuslautakunta Peruskoulut -3 Varhaiskasvatus -2-5 Tekninen lautakunta Kiinteistötoimi -1 Vähennykset yhteensä -5-13,6 0 Tukipalvelujen osalta osa vähennyksistä toteutuu jo vuoden 2015 aikana.

12 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TALOUSARVION 2015 TUNNUSLUVUT Asukasluku Veroprosentti 21,50 Verotulot Toimintamenot, ulkoiset Nettoinvestoinnit Lainat Lainat/as Lainojen lisäys Vuosikate Vuosikate/as 103 Tilikauden alijäämä Talousarvion loppusumma

13 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TULOSLASKELMA VUOSILLE TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Muut toimintatulot Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset erät Satunnaiset tulot Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden yli-/alijäämä Toimintatulot/Toimintamenot, % 21,9 % 23,4 % 21,5 % 21,2 % 20,4 % Vuosikate/Poistot, % 36,6 % 53,9 % 29,6 % 64,4 % 57,3 % Vuosikate, euro/asukas Asukasluku Kertynyt yli-/alijäämä Kunnan kokonaistaloutta kuvataan talousarvion ja suunnitelman tuloslaskelmaosassa. Tuloslaskelmaosassa esitettävät kokonaistalouden keskeiset erät ovat verotulot, valtionosuudet ja varsinaisen toiminnan menot ja tulot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Vakaan talouden lähtökohta on, että toiminnan menokehitys sopeutetaan keskeisten tuloerien kehitykseen. Sopeutuksen onnistuminen on nähtävissä tuloslaskelmaosassa tulorahoituksen riittävyytenä eri suunnitelmavuosina. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista eli pyrkimystä nollatulokseen ei kuntalaki edellytä vuositasolla, vaan tuloslaskelmaosan rivi Tilikauden ylijäämä (alijäämä) voi talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuotena olla yli- tai alijäämäinen. Vuoden 2001 alusta on ollut voimassa kuntalainmuutos, joka koskee alijäämän kattamisvelvollisuutta ja talouden tasapainottamista. Lain 65 :n 1 mom. mukaan määritellään suunnittelukausi, joka tarkoittaa taloussuunnitelmaan otettuja vuosia. Saman pykälän 3. momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan.

14 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Kunnan talousarviossa ja suunnitelmassa ei päästä tasapainoiseen tai ylijäämäiseen talouteen. Kunnanvaltuusto hyväksyi / 21 talouden tervehdyttämisohjelman, joka ulottuu vuosille Valtionosuusuudistus tulee voimaan ja Vesilahden kunta menettää uudistuksen myötä entistä enemmän valtionosuuksia. Sote-uudistuksen osalta on vielä epäselvyyttä rahoituksen järjestämisestä, pelättävissä kuitenkin on, että Vesilahden kunta on siinäkin häviäjä. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Yllä olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2015 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tuloslaskelma. Historiatietoina siinä on esitetty vuoden 2013 tilinpäätösluvut (TP 2013), vuoden 2014 talousarvioluvut mukaan lukien muutostalousarviot tammi-kesäkuulta (TA 2014) ja TA 2015 on kunnanhallituksen talousarvioehdotus. Taloussuunnitelmavuosien 2016 ja 2017 luvut ovat TS 2016 ja TS 2017 sarakkeissa. Ohessa on tuloslaskelman kaavan mukaisessa järjestyksessä talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sisältyvien erien perustelut. Toimintatulot Toimintatulot sisältävät käyttötalouden tulot. Maksujen ja taksojen tarkistuksista päätetään tarpeen mukaan erikseen. Toimintamenot Toimintamenot sisältävät käyttötalouden menot. Menot koostuvat seuraavista menolajeista: Henkilöstömenot Henkilöstömenot sisältävät ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkiot ja korvaukset sekä lakisääteiset ja vapaaehtoiset henkilösivukulut. Palkoissa on arvioitu vuodelle 2015 ennusteiden mukaan tuleva 1,0 %:n palkankorotus henkilöstösivukuluineen. Palvelujen ostot Suurimpana eränä palvelujen ostoissa ovat maksuosuudet Pirkkalan kunnalle alkaneeseen sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen liittyen. Lisäksi on pienempiä maksuosuuksia kuntayhtymiin. Näihin on varattu määrärahat Pirkkalalta/kuntayhtymiltä saatujen ilmoitusten perusteella tai viranhaltijoiden arvioihin perustuen. Tähän ryhmään kuuluvat lisäksi esim. posti- ja puhelinkulut, atk-palvelut, vakuutusmaksut, matkakulut ym. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ryhmä sisältää kaikki aine- ja tarvikemenot kuten lämmitys- ja sähkökulut, kaluston hankintamenot ja rakennusmateriaalin hankintamenot, opetusvälineet ja oppikirjat jne. Avustukset Avustuksiin sisältyy eri hallintokuntien myöntämät avustukset kuten lautakuntien ja kunnanhallituksen myöntämät yleisavustukset, toimeentulotuki ja lasten kotihoidontuki. Muut menot Muut menot koostuvat lukuisista menoeristä kuten vuokramenot, kunnan maksamat verot, pysyvien vastaavien myyntitappiot, ulosottomiehen tilityspalkkio, jäsenmaksut jne. Toimintakate Toimintakate muodostuu varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja toimintamenojen erotuksesta. Toimintakate ilmoittaa, paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.

15 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Verotulot Verotulot 1000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos kunnan tulovero ,1 % kiinteistövero ,0 % osuus yhteisöveron tuotosta ,3 % Yhteensä ,9 % Valtionosuudet Valtionosuudet on arvioitu seuraavasti: Valtionosuudet 1000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 muutos Kunnan ja peruspalveluiden valtionosuus (ilman tasauksia) ,1 % Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ,4 % Järjestelmämuutoksen tasaus ,1 % Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet ,5 % Yhteensä ,4 % Korkotulot ja muut rahoitustulot Vuonna 2015 korkotuloja ja muita rahoitustuloja on arvioitu kertyvän Korkomenot ja muut rahoitusmenot Korko- ja muut rahoitusmenot ovat vuonna 2015 yhteensä Vuosikate Vuoden 2015 talousarviossa vuosikate on eli 103 /asukas. Suunnitelmapoistot Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaisiin poistoihin on varattu talousarviovuonna Poistosuunnitelma perustuu valtuuston päätökseen. Tilikauden tulos Tilikauden tulokseen päästään vähentämällä vuosikatteesta suunnitelman mukaiset poistot ja yli-/alijäämään huomioidaan poistoerojen muutokset. Tilikauden alijäämä on talousarviossa

16 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KÄYTTÖTALOUSOSA VUOSILLE KESKUSVAALILAUTAKUNTA VAALIT Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Vuonna 2015 toimitetaan eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit.

17 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksesta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain 71 :n mukaan arvioida, ovatko kunnan talousarviossa asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Arvioinnin erityinen painopiste taloussuunnittelukaudella on valtuuston toimeksiannon mukaisesti talouden tervehdyttämisohjelman täytäntöönpanon ja vaikutusten seuranta. Kuntalakiin on suunniteltu joitakin muutoksia tarkastuslautakunnan tehtäviin. Lakiesityksen mukaan tarkastuslautakunnan tehtäviin lisätään toiminnan tuloksellisuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointi. Keinot ja panostukset Tarkastuslautakunta tekee tarkastuskäyntejä kunnan eri toimipisteisiin ja kuulee säännöllisesti viranhaltijoita. Myös kunnan eri hallintokuntien teettämiä asiakaskyselyjä, itsearviointeja ja tilastointeja käytetään hyödyksi arvioinnissa. Seudulliseen toimintaan osallistutaan mm. puheenjohtajakokousten ja yhteisten koulutustapahtumien muodossa. Mahdollinen tarkastuslautakunnan tehtävien muuttuminen aiheuttaa kouluttautumistarpeita.

18 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen vastuualueeseen kuuluvat luottamushenkilöhallinto, yleishallinto, tukipalvelut, elinkeinotoimi, kaavoitus, maa- ja metsätilat, maaseututoimi, sosiaali- ja terveystoimen hallinto, ympäristöterveydenhuolto, sotiemme veteraanit sekä Vesilahden osuus Pirkkalan yhteistoimintalautakunnan alaisista sosiaalipalveluista, vanhusten palveluista, perusterveydenhuollosta sekä erikoissairaanhoidosta. Uutena on vuoden 2015 alusta myös tekninen jaosto eli tekninen hallinto, kiinteistötoimi, liikenneväylät ja yleiset alueet, vesi- ja viemärilaitos sekä pelastustoimi. LUOTTAMUSHENKILÖHALLINTO Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Kunnanvaltuusto hyväksyi talouden tervehdyttämisohjelman / 38. Kiristyneen taloudellisen tilanteen takia (mm. valtionosuusuudistuksessa Vesilahti menettää valtionosuuksia) vuonna 2014 tehtiin vuosille uusi talouden tasapainottamisohjelma, jonka valtuusto hyväksyi / 21. Ohjelmassa on määritelty tasapainottamistoimenpiteet yksilöidysti, euromääräisesti ja aikataulutetusti. Syyskuussa 2014 velkaa oli euroa eli euroa / asukas. Syyskuussa 2013 velkaa oli euroa eli euroa / asukas. Vuonna 2014 uutta lainaa on nostettu 3,0 miljoonaa euroa, joka on käytetty kokonaisuudessaan vanhojen lainojen lyhentämiseen. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Vakaa ja hallittu kuntatalous kunnanvaltuustossa hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Kunnan strategisten painopistealueiden tarkistaminen Kunnanvaltuuston strategia- ja talousseminaarit iltaseminaareina Luottamushenkilöiden osallistamisen ja tiedonkulun lisääminen Valtuustoinfot valtuuston kokousta edeltävällä viikolla, vierailijat valtuuston kokouksien / infojen yhteydessä ja kunnanhallituksen Luottamushenkilöiden sitoutuminen tehtyihin päätöksiin ja kunnan kokonaisvaltaiseen kehittämiseen sähköinen kokoustyöskentely Osallistuminen kokouksiin, koulutuksiin, seminaareihin ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän ja muiden sidosryhmien toimintaan, mm. seutufoorumi 2 kertaa vuodessa

19 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Luottamushenkilöiden sähköisen työskentelyn kehittäminen - Luottamushenkilöiden sähköisen työtilan käyttöönoton selvittäminen - Kunnanhallituksen sähköiseen kokoustyöskentelyyn tarvittavan laitekannan päivittäminen; uusien laitteiden käyttöönotto ja koulutus Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Väkiluvun lisäys

20 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö Hallintojohtaja Minna Hutko Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Yleishallinto sisältää hallinto- ja talouspalvelut sekä muun yleishallinnon (keskitetty atk, työllisyystyöt, joukkoliikenne, kuntakuva, kansainvälinen toiminta ja muu yleishallinto). Yleishallinto vastaa kunnan talous- ja henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, tiedottamisesta, arkistoinnista sekä asumisasioista ja edistää muiden toimielinten tavoitteiden toteutumista tuottamalla niille palveluja. Yleishallinnosta käsin hoidetaan myös kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, useimpien toimikuntien ja osin tarkastuslautakunnan valmistelu-, täytäntöönpano- ja sihteeritehtävät. Yleishallinnossa työskentelevät talouspäällikkö, kirjanpitäjä-tietoliikenne-asiantuntija, palkkasihteeri, kaksi palvelusihteeriä, hallintojohtaja ja osittain myös matkailuneuvoja (kuntakuva, kansainvälinen toiminta). Toisen palvelusihteerin työajasta on osoitettu 15 % kasvatus- ja opetuslautakunnan tehtäviin. Vuoden 2015 alusta alkaen ao. palvelusihteerin työaika jakaantuu seuraavasti: yleishallinto 80 %, kasvatus- ja opetuslautakunta 15 % ja hyvinvointilautakunta 5 %. Yleishallinnon talousarvio on laadittu talousarvion laadintaohjeiden, kunnanvaltuuston hyväksymän talousarvio- ja suunnitelma raamin sekä kunnanvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Henkilöstömenoissa on arvioitu yleishallinnon henkilöstön palkattomista virka- ja työvapaista sekä lomarahavapaista saatava kustannussäästö. Vuonna 2014 on aloitettu yleishallinnon henkilöstön ja koko kunnan palvelusihteerien kanssa tasapainottamisohjelman mukainen tehtävänkuvien ja ao. henkilöstön uudelleen organisoinnin tarkasteleminen. Lisäksi selvitetään palkka- ja taloushallinnon mahdollista ulkoistamista. Em. toimenpiteistä tasapainottamisohjelmaan vuodelle 2016 merkitty henkilöstömenojen säästö on tässä vaiheessa huomioitu kokonaisuudessaan henkilöstöhallinnon kustannuspaikalla. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Talousarvioprosessin kehittäminen - Kehysbudjetointimallin edelleen kehittäminen (otettiin käyttöön vuonna 2013) - Hallintokuntien lisäopastus budjetointiin

21 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Microsoft Office ja Share- Point-ohjelmien päivitys / käyttöönotto Sähköisen arkiston / ThereForen laajempi käyttö Joukkoliikenteen nykyisen palvelutason turvaaminen ja joukkoliikenteen kehittäminen Kunnan sisäisen tiedottamisen kehittäminen Kunnanvaltuuston hyväksymän talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Yleishallinnon henkilöstön ammattitaidon ylläpito ja kehittäminen Käyttöönotto kaikkiin kunnan hallintotyöasemiin / käyttöönoton aikatauluttaminen ja säännöllinen seuranta Ohjeistus ja käytön laajentaminen kaikkiin nykyisellä ohjelmaversiolla saataviin kirjanpidon materiaalien sähköiseen arkistoimiseen Vesilahden etujen valvominen seudullisen joukkoliikenteen järjestämisessä / aktiivinen osallistuminen Tampereen seudun joukkoliikennelautakunnan ja - työryhmän toimintaan - Intran kehittäminen - Esimieskoulutus (2 päivää) ajankohtaisista asioista mm. henkilöstö-, talous- ja tietohallintoon sekä erityisesti talouden tasapainottamisohjelmaan liittyen - Yleishallinnon henkilöstön ja koko kunnan palvelusihteerien tehtävänkuvien ja ao. henkilöstön uudelleen organisoinnin tarkasteleminen - Palkka- ja taloushallinnon ulkoistamisen selvittäminen - Henkilöstön kouluttautumisen tukeminen - Tehtävänkuvien tarkistaminen vuosittain - Kehityskeskustelut kerran vuodessa Kansainvälinen toiminta Vastuuhenkilö Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Vesilahden ja sen kuntalaisten kansainvälisten toimintojen mahdollistaminen ja konkreettisten yhteistyömuotojen luominen etenkin ystävyyskuntien/kuntalaisten kanssa. Kunnanhallituksen vuonna 2011 hyväksymän kansainvälisten toimintojen suunnitelman noudattaminen. Osallistuminen Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimiston ja Vesilahden EU-yhteyshenkilön kautta seudulliseen ja maakunnalliseen kv-toimintaan. Seudulliset ja maakunnalliset tavoitteet.

22 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Tunnusluvut Määrätavoitteet TA2015 TA2016 TA2017 Viralliset vierailut ja kanssakäymiset ystävyyskuntiin ja/tai ystävyyskunnista muut mahdolliset kanssakäymiset Taloudelliset tavoitteet TA2015 TA2016 TA2017 Vuositasolla kunnan nettovuosikustannus on enintään euroa. Ennen 2011 vuosittaiset kv-toiminnan nettomenot keskimäärin jäivät reilusti alle taloussuunnitelmaan varatun euron. Samoin vuonna 2013 ja 2014 kv-toiminnan nettomenot jäävät puoleen taloussuunnitelmaan varatusta summasta Keinot ja panostukset Ylläpidetään ja syvennetään myönteistä kansainvälistä ilmapiiriä ja kanssakäymistä, jonka kautta myös elävöitetään ja vahvistetaan Vesilahden matkailua ja elinkeinoelämää. Yläasteen oppilaskunnan moninaiset panostukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Vuonna 2015 St. Georgenista saapuu virallinen delegaatio pormestarin johdolla Narvan Markkinoille on Vesilahden isäntävuoro kun entisen Sakkolan alueelta, Käkisalmen piiristä saapuu Vesilahden, Punkalaitumen ja Lempäälän kuntien yhteisiä venäläisvieraita ja 2017 kansainväliseen toimintaan tehdään pieni vuotuinen tasoleikkaus talouden tasapainotusohjelman hengessä. Kuntakuva Vastuuhenkilö Matkailuneuvoja Satu Karvinen Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Monipuolisen ja myönteisen kuntakuvan luominen kuntalaisille ja kunnan ulkopuolelle Matkailuesitteen ja muiden kunnan esitteiden ja nettisivujen (sisältäen erityisesti Facebookin) päivittäminen Kuntatietouden aktivointi Kunta/kyläkierrokset, uusien asukkaiden Tervetuloa kuntaan - infokirjepaketti, nettisivut Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Tapahtumamarkkinointi 3-3 Uusien asukkaiden ilta Kuntaan/kyliin tutustumiskierrokset Taloudelliset tavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Kustannukset /asukas 2,4 1,3 1,3 Keinot ja panostukset Monipuolista ja myönteistä kuntakuvaa luodaan kunnan nettisivujen ja esitteiden kautta. Kunta on mukana muiden Pirkanmaan kuntien kanssa Aamulehden Ylläty ja ilahdu -netti ja -lehtikampanjassa kesällä tärkein markkinointitapahtuma on 50-vuotisjuhliaan viettävät Narvan Markkinat, joilla kunta on mukana omalla osastollaan. Kunnan osasto keskittyy tonttitarjonnan ja yrittäjyysmahdollisuuksien esittelyyn ja tällä

23 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma kertaa pienempänä toteutettavalle osastolle ei tule mukaan yhdistys- ja kylätoimijoita. Kuntaa esitellään myös Kotimaan Matkailumessuilla keväällä Uusien ja vanhojen asukkaiden kuntatietoutta aktivoidaan järjestämällä kulttuuritoimen toimesta opastettuja raittikävelyjä Kirkonkylään ja Narvaan ja Wesilahti-päivä yhteistyössä kulttuuritoimen ja Wesilahti-seuran kanssa. Narvan Markkinoille järjestetään yhteistyössä matkailun kanssa opastettu bussikierros Tampereelta Lempäälän kautta.

24 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma KUNNANHALLITUS TUKIPALVELUT Tuloarviot ja määrärahat (1000 ) TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate (netto) Laskennalliset kustannukset Poistot ja arvonalentumiset Muut laskennalliset kustannukset Tehtävän kokonaiskustannukset Vastuuhenkilö siivous- ja ruokapalvelupäällikkö Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Tukipalveluiden toimintakokonaisuus on tuottaa siivous-, ruoka- ja kuljetuspalveluita kunnan eri hallinnonaloille, henkilöstölle ja muille asiakkaille. Tulevaisuuden kehityssuuntana on laadukas, asiakaslähtöinen ja kustannustehokas tulosalue, joka toimii nettobudjetoituna yksikkönä. Siivouspalvelut Siivouspalvelut tuottavat palveluja ammattitaidolla, hygieenisesti ja tuottavasti. Tarkoituksenmukaisella siivoustoiminnalla tuetaan asiakkaan hyvinvointia ja ylläpidetään rakennusten kuntoa ja pidennetään käyttöikää. Siivouspalvelut toimivat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä. Tiivis yhteistyö kehyskuntien kanssa tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan toiminnoille sekä hyvät yhteistyöverkostot. Asiakaslähtöisyyttä ylläpidetään erilaisten asiakastyytyväisyyskyselyiden ja esille tulevien asioiden kautta. Nopea reagointi asiakkaan tarpeisiin ja toimiva yhteistyö tilaavien organisaatioiden kanssa on osa toimintatapaamme. Talouden tasapainotusohjelman myötä muissa hallintokunnissa tapahtuvat muutokset vaikuttavat siivouspalvelujen tuottamisen vähenemiseen; Yhteistoiminta-alueen tulevat muutokset, Onkemäen koulun lakkauttamispäätös, Narvan palvelutalon sulkeminen sekä päiväkotien keskittäminen. Siivouskohteita on mitoitettu ja tullaan edelleen uudelleen mitoittamaan vastaamaan muuttuneita palvelutarpeita. Nämä näkyvät talousarvion henkilöstömäärärahamäärän pienenemisellä. Palveluvastaavan toimea ei täytetty, joka näkyy mm. henkilöstön lähiesimiehen puutteena, työnohjauksen heikkenemisenä sekä tavaroiden tilaus-tarkastustoiminnoissa. Yksilökehityskeskustelut tullaan järjestämään ryhmäkehityskeskusteluina. Tasapainotusohjelman mukaisesti lyhytaikaiset sairaus- sekä muut lomat hoidetaan edelleen sisäisin järjestelyin yhteistyössä ruokapalveluhenkilöstön kanssa. Henkilöstön koulutusmäärärahaleikkaukset tehtiin talouden tasapainotusohjelman mukaisesti. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus pitempiaikaisiin sijaisuuksiin on yhtä haasteellista kuin aikaisempinakin vuosina siivouspalveluissa.

25 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Asiakastyytyväisyyden ylläpito Asiakastyytyväisyyskysely Talouden tervehdyttämisohjelman toteutus Henkilöstön kaikki 1-3 päivän poissaolot järjestellään sisäisin Henkilöstön hyvinvointi/ kuuleminen Tunnusluvut menettelyin. Ryhmäkehityskeskustelut Taloudelliset tavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakulujen kasvu % - 16 % Keinot ja panostukset Talouden tervehdyttämisohjelman toteutuminen. Merkittävät TA-muutokset Henkilöstö- ja sijaismäärärahojen väheneminen. Ruokapalvelut Ruokapalveluiden tehtävänä on tuottaa asiakkailleen laadukkaita, ravitsemuksellisesti täysipainoisia ja ravitsemussuositusten mukaisia ateriapalveluja taloudellisesti sekä tehokkaasti. Vesilahti on mukana Tampereen seudun kehyskuntien kanssa Hankintapalvelut Kuha Oy:ssä ja tämä tuo yhtenäisemmän linjauksen seitsemän kunnan hankinnoille, ruokapalvelutoiminnoille sekä hyvät yhteistyöverkostot. Niiden asiakkaiden määrä, joille Vesilahden kunta on järjestänyt ruokapalvelut, on pysynyt lähes samana viimeisten vuosien aikana. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa myöskään vuodelle Yhteistoimintaalueella tapahtuvat muutokset hieman vähentävät aterioiden määriä osastoilla. Uutena palveluna Vesilahden kunnan yhteistoiminta-alueella otetaan käyttöön vuoden 2015 alusta palvelukeskuskortti. Ruokapalveluissa tämä tarkoittaa sitä, että eläkeläisille tarjotaan mahdollisuus ruokailla terveyskeskuksen ruokasalissa arvonlisäverottomaan omakustannushintaan. Eläkeläisruokailun mahdollistamisella tuetaan ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä asumista. Onkemäen koulun lakkauttamispäätös, Narvan palvelutalon sulkeminen sekä päiväkotien keskittäminen keventää sekä vähentää työmäärää valmistuskeittiöillä. Em. toimenpiteiden myötä myös kunnan kuljetustarve vähenee ja näin ollen 2015 syyslukukaudesta lähtien kaikki ruuan jakopisteet tuotetaan ja lähetetään terveyskeskuksen ravintokeskuksesta. Narvan keittiöllä valmistetaan Narvan koulun tarvittavat ateriat. Keittiöillä tullaan tekemään myös tarvittavat henkilöstömitoitukset. Vuoden 2015 arvioidut suoritemäärät perustuvat hallintokuntien ruokapalveluilta tilaamiin ateriamääriin. Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet maltillisesti. Näin ollen ruokapalvelut ovat saaneet taloudellista hyötyä Kuha Oy:n palveluista ruokapalveluissa. Ruokapalvelujen käytössä olevien elintarvikkeiden kotimaisuusaste on tällä hetkellä korkea. Poikkeavuuksia tähän voi kuitenkin tuoda mm. kotimaisen lihan saatavuusongelmat. Yrityksiltä tulleiden ennakkotietojen mukaan sian- ja naudanlihassa saattaa tulla toimitusvaikeuksia myös vuoden 2015 aikana. Näin ollen joudumme mahdollisesti turvautumaan myös ulkomaiseen lihaan saatavuuden takaamiseksi.

26 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Talouden tervehdyttämisohjelman myötä ruokalistaan ja raaka-aineisiin on tehty muutoksia. Elintarvikkeiden kotimaisuusaste pidetään edelleen mahdollisimman korkealla. Valmistuskeittiöiden määrä (2 kpl) pysyy vuonna 2015 ennallaan. Olemassa olevilla keittiöverkostoilla pystytään palvelemaan useamman vuoden ajan kunnan ruokapalveluasiakkaita verrattuna kunnan arvioituun asukasmäärän kehitykseen. Terveyskeskuksen keittiö toimii vuoden jokaisena päivänä ja Narvan keittiö toimii koulujen toimintakausina. Vesilahden kunnassa on palvelukeittiöitä tällä hetkellä 2 kpl, Yläasteen sekä Peiponpellon päiväkodin palvelukeittiö. Talouden tasapainotusohjelman mukaisesti Ylämäen koulun keittiö muutettiin palvelukeittiöstä jakelukeittiöksi syyslukukaudella Kunnan muut keittiöt ovat jakelukeittiöitä, joihin kuljetetaan ruoka kokonaisuudessaan valmiina. Asiakaspalautetta kerätään kouluilta päivittäin. Palautetta voi antaa suoraan henkilöstölle tai kirjoittaa terveisensä asiakaspalautelaatikkoon. Palautteet käsitellään kuukausittain ja tarvittaessa ryhdytään lisätoimenpiteisiin saamiemme palautteiden myötä. Henkilöstö seuraa isoimmissa ruokaa vastaanottavissa kohteissa ruuan laatua (maku, rakenne, ulkonäkö) päivittäin. Laatuseurannassa kirjataan arviot ylös ja näin voidaan tarkistaa mm. jälkeenpäin tulleita mahdollisia reklamaatioita. Ruuan kulutusta seurataan myös säännöllisesti, jotta biojätteen määrä pysyisi minimissään. Asiakaspalautejärjestelmää on kehitetty ja kattava tyytyväisyyskysely tullaan järjestämään myös vuonna Palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää ja ateriakokonaisuuksiin ollaan oltu tyytyväisiä. Tiivis yhteistyö Tampereen kehyskuntien kanssa on tuonut ruokapalvelutoimintaan tehokkuutta mm. ruokalistojen yhdentämisen sekä erilaisten yhteishankintojen myötä. Kehyskuntien tuotekehitysryhmä jatkaa hyvin alkanutta reseptiikan kehitystyötä myös vuonna Ruokapalvelujen tuotekehitys on jatkuvaa ruokatuotteiden arviointia ja kehittämistä. Vesilahden ruokapalveluista ryhmässä on 2 varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Tuotekehitysryhmän työpanos on tuottanut erittäin hyvän reseptiikan kehyskuntien ruokalistoille. Edellä mainitut positiiviset asiakaspalautteet myös kertovat Vesilahden kunnan ruokapalvelujen kehityksestä. Ruokapalveluiden kehittäminen on jatkuvaa ja henkilöstön osaaminen sekä työpanos merkittävää. Tuotekehitysryhmä osallistuu edelleen kehyskuntien yhteiseen reseptiikan kehitystyöhön, vaikka kunnan ruokapalvelut ovat tehneet talouden tasapainotusohjelman mukaisesti ruokalistaan reseptiikkamuutoksia. Talouden tervehdyttämisohjelman mukaisesti ruokapalveluissa hoidetaan 1-3 päivän kaikki poissaolot sisäisin järjestelyin yhteistyönä siivouspalveluiden henkilöstön kanssa. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus on yhtä haasteellista kuin aikaisempinakin vuosina. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Laadun valvonta sekä Asiakastyytyväisyyskyselyt asiakkaiden kuuleminen Talouden tervehdyttämisohjelman toteutus Talouden tervehdyttämisohjelman toteutus Henkilöstön hyvinvointi sekä kuuleminen Reseptiikan kehittäminen Henkilöstön kaikki 1-3 päivän poissaolot järjestellään sisäisin menettelyin Ruokalista sekä reseptiikka muutokset Ryhmäkehityskeskustelut Tuotekehitysryhmä jatkaa toimintaansa

27 Vesilahden kunta Talousarviosuunnitelma Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Ateriasuoritteet Valmistuskeittiöt Palvelukeittiöt Taloudelliset tavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakulujen kasvu % -6,7% Keinot ja panostukset Tukipalvelujen talouden tervehdyttämisohjelman toteutuminen. Merkittävät TA-muutokset Ei merkittäviä TA- Muutoksia. Kuljetuspalvelut Kuljetuspalvelut tuottavat erilaisia kuljetuksia kunnan eri hallintokunnille. Narvan seudun, Onkemäen koulun sekä kunnan sisäisen postin kuljetukset hoitaa ulkoinen liikennöitsijä. Kirkonseudun sekä Ylämäen kuljetukset on hoitanut kunnan oma kuljettaja, mutta tällä hetkellä ulkoinen toimija hoitaa myös nämä kuljetukset. Syyslukukaudella 2015 kuljetukset hoidetaan vain yhdellä autolla. Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2015 Kuljetusten keskittäminen yhdelle autolle. Syyslukukaudella vain yksi auto käytössä. Palvelukohteiden tarkennus Kuljetus kohteet tarkennetaan tarpeen mukaisesti Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 leasingauto 1 1 0,5 ostopalvelun määrä Taloudelliset tavoitteet TP2013 TA2014 TA2015 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakulujen kasvu % -13,7 % Keinot ja panostukset Kuljetukset keskitetään yhdelle autolle syyslukukaudesta 2015 lähtien. Merkittävät TA-muutokset Leasingauton poistaminen syyslukukaudella 2015.