SELVITYS KIHAUS FOLKIN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA

Transkriptio

1 SELVITYS KIHAUS FOLKIN ASIAKASPROFIILEISTA JA ALUEELLISESTA VAIKUTTAVUUDESTA East Side Story Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun hankkeen tutkimusraportti Katja Pasanen ja Heidi Taskinen SAVONLINNA 2008

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KIHAUS FOLK... 4 TUTKIMUSMENETELMÄT... 6 KIHAUS FOLKIN YLEISÖ... 7 Yleisön demografiset tiedot... 7 Tapahtumaan osallistumisen tiedot...13 Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset...17 Kihaus Folkin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan...21 KIHAUS FOLKIN VAIKUTUS YRITYSTEN TOIMINTAAN Yritysten valmistautuminen tapahtumaan Tapahtuman vaikutus yritysten liiketoimintaan Yritysten yhteistyö tapahtuman kanssa Kihaus Folkin merkitys Rääkkylälle yrittäjien näkökulmasta PAIKALLISVÄESTÖN JA PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ KIHAUS FOLKIN VAIKUTTAVUUDESTA Vastaajien perustiedot Vastaajien suhtautuminen tapahtumaan Kunnan kulttuuri-ilmapiiri...31 Kihaus Folkin merkitys paikkakunnalle...31 YHTEENVETO LIITTEET 2

3 JOHDANTO Kansainvälinen matkailututkimus on osoittanut, että tapahtumilla voi olla monenlaisia vaikutuksia tapahtumapaikkakunnalle (ks. esim. Delamere 2001: 34 35; Getz et al. 2007: 120; Herrero et al. 2007: 303). Paikkakuntien elämä vilkastuu tapahtumien ansiosta ja festivaalien perässä liikkuvat matkailijat tuovat kuntiin rahaa käyttämällä paikkakunnan palveluita. Suoran matkailutulon lisäksi tapahtumajärjestämisestä syntyy erilaisia kerrannaisvaikutuksia, jotka voivat esimerkiksi olla sosiaalisia tai kulttuurisia (Mossberg 2000: 1; Dimmock & Tiyce 2001: 364; Allen et al. 2002: 25; Getz 2005: ; Jago & Dwyer 2006: 43.) Suomi on tapahtumien aarreaitta. Varsinkin kesälomalaisten suosima Itä-Suomi on täynnä erilaisia festivaaleja. Vaikka tapahtumia on järjestetty vuosikymmenien ajan, tapahtumista saatava vertailukelpoinen tieto on ollut Suomessa näihin päiviin saakka kovin vähäistä. Tapahtumien vaikutusten tutkimukset (ks. esim. Cantell, 1993, 1994, 1996, 1998, 2003; Ilmonen, Kaipainen & Tohmo 1995) ovat keskittyneet lähinnä yksittäisiin tapahtumiin ja niiden taloudellisiin vaikutuksiin. Poikkeuksena on mainittava Kimmo Kainulaisen Kunta ja kulttuurin talous (2005), jossa on pohdittu usean tapahtuman erilaisia aluevaikutuksia. Kuitenkaan moni tapahtuma ei edelleenkään tiedä alueellisia vaikutuksiaan. Kulttuuritapahtumat ovat lisäksi kokeneet, etteivät pelkät talouden mittarit ja yleisöluvut kerro heidän festivaalistaan tarpeeksi. Joensuun yliopiston hallinnoima ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihanke 1 (2007) toi kaivattua, vertailukelpoista tutkimustietoa 12 tapahtumalle niiden alueellisista vaikutuksista (Mikkonen et al. 2008). Tapahtumien vaikutusten arviointiin luotiin tutkimusmenetelmän pilottimalli FEET (Finnish Event Evaluation Tool, ks. kuva 1 s. 6), jossa huomioitiin tapahtuman sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset vaikutukset yhtä aikaa. Vaikutuksia tarkasteltiin kattavasti viidestä lähtökohdasta käsin: tapahtumajärjestäjän, yleisön, paikallisyrittäjien, paikallisväestön ja päättäjien näkökulmasta. Hankkeen tuloksena oli ainutlaatuisen laaja ja vertailukelpoinen tapahtuma-aineisto, jossa kulttuuriset ja sosiaaliset arvot olivat rinnakkain taloudellisten lukujen kanssa. Hankkeessa kehitetty tapahtumien vaikutusten pilottimalli FEET vaati kuitenkin jatkokehitystä, ja lisää tapahtumia ilmoittautui tutkimuskohteiksi. Arviointimalli päätettiinkin saattaa loppuun ja 1 ESS vaikuttaa tapahtumien vaikutusten arviointihankkeen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto vuonna Hankkeen tapahtumatutkimuskohteet olivat: ANTI Contemporary Art Festival (Kuopio), Ballet Mikkeli, Ilosaarirock (Joensuu), Joroisten Musiikkipäivät, Kajaanin Runoviikko, Kangasniemen Musiikkiviikot, Kirjakantti (Kuopio), Lieksan Vaskiviikko, Sylvi Symposiumi (kirjallisuustapahtuma, Pieksämäki), Vekara- Varkaus, Old Timer s Basketball Tournament (Savonlinna) ja Panimoklubi Huvila (Savonlinna). 3

4 samalla laajentaa tutkimusta uusiin tapahtumiin. East Side Story: Puhtia itäsuomalaiseen tapahtumamatkailuun 2 on meneillään oleva kaksivuotinen ( ) hanke, jossa jatketaan tapahtumien kehittämistyötä. Projektin yhtenä tavoitteena on tutkia kolmesta kuuteen itäsuomalaista kulttuuritapahtumaa ja niiden taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia vaikutuksia sekä saattaa tutkimusmenetelmä lopulliseen muotoonsa. Vuoden 2007 jälkeen lomakkeita ja niiden kysymyksiä kehitettiin ja täydennettiin paremmin tutkimusongelmia palveleviksi ja helpommin vastattaviksi, mutta tulosten vertailtavuus aiempiin tutkimuksiin säilytettiin pääpiirteissään. Tähän mennessä tutkimus on toteutettu saman kaavan mukaan yhteensä 15 itäsuomalaisessa tapahtumassa. Vuonna 2008 tutkimukseen osallistuivat Mikkelin Musiikkijuhlat, Kihaus Folk (Rääkkylä) ja Savonlinnan Balettijuhlat. Tämä raportti on kooste Kihaus Folkin tutkimustuloksista. KIHAUS FOLK Rääkkylässä alettiin järjestää jo 1970-luvulla kesäjuhlaa nimeltä Heinähupa, jossa kansanmusiikilla ja pelimannien erilaisilla esityksillä oli tärkeä rooli luvulla Rääkkylässä syntyi lisäksi kansanmusiikkiyhtye Värttinä, jonka vaikutuksesta kansanmusiikin harrastuneisuus lisääntyi huomattavasti paikkakunnalla. (Hirvonen 2008.) Entisen toiminnanjohtaja Sari Hirvosen (2008) mukaan Värttinää ja yhtyeen aikaansaamaa kansanmusiikki-innostusta voidaan pitää keskeisenä syynä siihen, että Rääkkylässä alettiin suunnitella myös kansanmusiikkiin keskittyneen tapahtuman järjestämistä. Suunnitelmat konkretisoituivat vuonna 1990, kun paikkakunnalle perustettiin Rääkkylän Kansanmusiikkiyhdistys ry. Samana vuonna yhdistys järjesti ensimmäisen kansanmusiikkitapahtuman, Karjalaisen kesäkihauksen. Tapahtuman nimi lyhentyi seuraavana vuonna 1991 ytimekkäästi pelkäksi Kihaukseksi. Kihausta järjestettiin 16 vuotta - aina vuoteen 2007 saakka. Parhaina vuosina kävijöitä oli , jolloin Kihaus oli Suomen toiseksi suurin kansanmusiikkitapahtuma (Matkakohteiden kävijämäärät 2000, 2001) luvun alkupuolelta lähtien Kihauksen kävijämäärä on kuitenkin ollut laskussa. Vuonna 2006 Rääkkylän Kihaukseen osallistui reilut 8000 kävijä, ja vuonna 2007 kävijöitä oli Kävijämäärän vähenemisen lisäksi tapahtumajärjestäjät kohtasivat vuonna 2007 ylitsepääsemättömiä taloudellisia vaikeuksia, joten tapahtuma päätettiin lopettaa. Tästä huolimatta jo samana vuonna 2 East Side Story hanketta hallinnoi Joensuun yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos. Sen osarahoittajina toimivat Itä-Suomen lääninhallitus ja Euroopan sosiaalirahasto. 4

5 monet eri tahot toivoivat tapahtuman jatkumista, joten paikkakunnalle perustettiin lokakuussa 2007 Rääkkylä Folk ry. Uusin voimin järjestettiin ensimmäinen Kihaus Folk kesällä 2008 ja teemaksi nostettiin Itä-Orient. (Hirvonen 2008.) Kävijöitä uudistunut tapahtuma keräsi noin 4700 ja myytyjen lippujen määrä oli noin Kihaus Folkin nelipäiväinen tapahtuma otti varaslähdön jo torstaina , kun Joensuun Ilosaaressa järjestettiin Olavi Uusivirran ja Folkswagenin konsertti. Rääkkylässä tapahtuma aloitettiin paikkakuntalaisille tarjotulla ilmaisella avajaiskonsertilla seuraavana päivänä. Hirvosen (2008) mukaan Rääkkylän ilmaiskonsertin tavoitteena oli toimia rääkkyläläisen kansanmusiikkitaidon ja osaamisen näyttämönä. Ilmaiskonsertti koostuikin paikkakunnan kansanmusiikin taitajien esityksistä. Hirvosen (2008) mukaan Kihaus Folk keskittyy kansanmusiikkiin, mutta nykyiseen ohjelmistoon kuuluu myös kevyttä musiikkia ja maailmanmusiikkia. Päivisin tapahtumatarjonnassa on huomioitu lapset (Lasten Kihaus) ja Kihausteltassa puolestaan perinteisemmän kansanmusiikin ja etnon ystävät. Iltaisin Kihaus Folkin Konserttiravintolassa ja Yöklubilla keskitytään populaarimpaan musiikkiin. Samaan aikaan myös alan harrastajille tarjotaan Auditoriossa kansanmusiikin ammattilaisten esityksiä. Tapahtumajärjestäjät ovat panostaneet festivaalin saavutettavuuteen. Musiikkiesityksiä viedään myös heidän luokseen, jotka eivät pääse osallistumaan tapahtumaan tai joilla ei ole varaa pääsylippuihin. Kihaus-pelimannien ilmaisista konserteista voi nauttia jo pitkin viikkoa eri pisteissä paikkakunnalla. Ennen tapahtumaa pelimannit kiertävät soittamassa vanhainkodissa ja paikallisissa matkailupisteissä. Samoin Kihaus järjestää kurssitoimintaa viikon aikana asiasta kiinnostuneille. Kurssien päätöskonsertit ovat myös avoimia yleisölle. (Hirvonen 2008.) Ohjelmistossa on lisäksi huomioitu paikkakunnan kulttuuriharrastuneisuus. Tapahtumajärjestäjät ovat halunneet sisällyttää musiikkipainotteiseen ohjelmistokokonaisuuteen näytelmän, jolla on yhtymäkohtia musiikkiin tai musiikkiteatteriin. Vuonna 2008 Kihaus Folk tarjosi yleisölleen Maarianhaminan kesäteatterin tuottaman Tukkijoella-esityksen. Teatteritaiteen lisäksi tapahtuma on tehnyt yhteistyötä paikallisten kuvataide-, käsityö- ja muotoilualan harrastajien kanssa (Hirvonen 2008). Kihaus Folkin vuosibudjetti oli vuonna 2008 kokonaisuudessaan noin euroa, josta hiukan yli puolet katettiin pääsylipputuloilla sekä muilla myyntituloilla. Viidennes budjetista tuli Rääkkylän kunnan tukirahoina. Loppuosan budjetista kattoi sponsorirahoitus sekä säätiöiden ja rahastojen tuet. Kihaus Folk työllistää tällä hetkellä yhden ympärivuotisen työntekijän sekä 15 määräaikaista tai kausityöntekijää, joista suurin osa asuu Rääkkylässä. 5

6 TUTKIMUSMENETELMÄT Joensuun yliopiston tapahtumien vaikutusten arviointimalli Kihaus Folkin vuoden 2008 tutkimuksessa tutkimusmenetelmänä käytettiin FEETiä, joka koostuu tapahtumajärjestäjän haastattelusta ja viidelle kohderyhmälle suunnatuista kyselylomakkeista (kuva 1). event visitors: - questionnaire local residents: - questionnaire local entrepreneurs: - questionnaire event organizers: -questionnaire - theme interviews FEET local policymakers: - questionnaire Kuva 1. FEET Finnish Event Evaluation Tool. Tapahtumajärjestäjien haastatteluilla selvitettiin tapahtumajärjestäjien näkemyksiä etenkin tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista, mutta myös yhteistyökumppaneista ja talouden hoidosta. Tapahtumajärjestäjille suunnatuilla kyselyillä puolestaan selvitettiin tarkemmin tapahtuman talouden tilaa, työntekijämääriä, budjettia, menoja ja tuloja sekä tapahtumajärjestäjien näkemyksiä tapahtuman sosiokulttuurista vaikutuksista. Yleisötutkimuksella selvitettiin tapahtumakävijöiden profiileja, kulttuuriharrastuneisuutta, tapahtumaan osallistumisen motiiveja, tapahtumakäyttäytymistä, rahankäyttöä tapahtumassa ja tapahtumapaikkakunnalla sekä tapahtumien markkina-alueita eli matkailijoiden lähtöalueita. Yleisökyselyssä painotettiin erityisesti tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Myös yrityskyselyssä painotettiin tapahtuman taloudellisia vaikutuksia. Kyselyllä haluttiin selvittää tapahtuman vaikutukset yritysten liiketoimintaan, mutta kyselyllä selvitettiin lyhyesti myös yritysten näkemyksiä siitä, millaisia sosiokulttuurisia vaikutuksia tapahtumalla on paikkakuntaan. 6

7 Paikallisväestökyselyssä painotettiin tapahtuman sosiokulttuurisia vaikutuksia. Paikallisväestöltä kysyttiin paikallistaloudellisten ja imagovaikutusten lisäksi mielipiteitä tapahtuman vaikutuksista paikallisuuteen, asukkaiden viihtyisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin, yhteenkuuluvuuteen sekä ympäristöön. Kunnallisilta päättäjiltä puolestaan tiedusteltiin tapahtuman aluetaloudellisia ja sosiokulttuurisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto kerättiin yleisötutkimusta, paikallisväestötutkimusta ja tapahtumajärjestäjän haastattelua lukuun ottamatta sähköisillä lomakkeilla, jolloin aineisto saatiin helposti suoraan analysoitavaan muotoon. Yleisökysely toteutettiin paperilomakkeilla, sillä niillä on nopeampaa ja helpompaa lähestyä kulttuuritapahtumien yleisöä kuin sähköisillä lomakkeilla. Rääkkylän paikallisväestöä puolestaan lähestyttiin Rääkkylän ikärakenteen vuoksi paperilomakkein. Lomakkeita jaettiin paikallisten markettien pihapiirissä. Paikallisväestökyselyyn haettiin vastauksia myös jättämällä tutkimuksen internet-osoitteella varustettuja tutkimuksesta kertovia flyereita paikallisiin liikkeisiin, kirjastoon ja kunnantalolle. Rääkkylän yrityksille ja päättäjille lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostiviesti, jossa kerrottiin lyhyesti tutkimuksesta ja joka sisälsi linkin sähköiseen lomakkeeseen. Kaikki kyselyillä kerätyt aineistot analysoitiin SPSS -tilasto-ohjelmalla. Seuraavassa esitellään Kihaus Folkin yleisötutkimuksen, yrityskyselyn sekä paikallisväestökyselyjen (kunnan asukkaat ja päättäjät) tuloksia. KIHAUS FOLKIN YLEISÖ Kihaus Folkin yleisökysely toteutettiin paperilomakkeilla tapahtuman yhteydessä. Lomakkeita jaettiin kaikkina kolmena tapahtumapäivänä Rääkkylässä. Kyselylomakkeita ei sen sijaan jaettu Joensuussa aloituspäivänä torstaina. Kyselyllä pyrittiin lähestymään tasapuolisesti eri-ikäisiä ja eri sukupuolta edustavia tapahtumakävijöitä. Kaiken kaikkiaan kyselyyn saatiin 96 vastausta. Yleisön demografiset tiedot Kihaus Folkin kävijöistä 64,6 prosenttia oli naisia ja 35,4 prosenttia miehiä (n=96). Tämä ei välttämättä ole aivan todellinen kävijöiden sukupuolijakauma, sillä useat miehet antoivat lomakkeen puolisolleen täytettäväksi. Kihaus Folk onnistui houkuttelemaan tapahtumaan kaikenikäisiä kävijöitä; kävijät jakautuivat iältään todella tasaisesti eri ryhmiin (kuva 2). Hiukan muita ikäryhmiä enemmän kävijöistä oli vuotiaita (25 %). Kävijöiden keski-ikä oli 46,5 vuotta. Suurin osa kävijöistä eli parisuhteessa ilman lapsia (ei lapsia tai lapset muuttaneet pois) (35,1 %) tai lapsiperheessä (35,1 %) (kuva 3). Tämä kuvastaa hyvin tapahtumakävijöiden tasaista ikärakennetta. Tapahtumassa käyvät sekä perheelliset että yksin tai kahdestaan elävät aikuiset ja eläkeläiset. Kävijöistä suurin osa oli akateemisen loppututkinnon suorittaneita (33,7 %), mutta kävijöiden joukossa oli lähes yhtä paljon 7

8 ammatillisen koulutuksen suorittaneita (kuva 4). Asemaltaan suurin osa kävijöistä oli työssäkäyviä (kuva 5). Kihaus Folkin kävijärakenne eroaa jonkin verran tyypillisestä kulttuuritapahtuman kävijärakenteesta. Yleensä kulttuuritapahtumissa kävijät ovat melko iäkkäitä, korkeasti koulutettuja, kahdestaan tai yksin eläviä eläkeläisiä, joiden lapset ovat jo muuttaneet kotoa. Ero ei suinkaan ole negatiivinen asia, päinvastoin. Perinteiset kulttuuritapahtumat tulevat jossakin vaiheessa kohtaamaan ongelman, jossa vakiintunut iäkäs/ikääntyvä kävijäjoukko alkaa pienentyä. On tapahtumalle eduksi, jos se pystyy houkuttelemaan kaikenikäisiä ja kaikista sosioekonomisista luokista tulevia kävijöitä. Kuva 2. Kihaus Folkin kävijät iän mukaan. 8

9 Kuva 3. Kihaus Folkin kävijät perhetyypin mukaan. Kuva 4. Kihaus Folkin kävijät koulutuksen mukaan. 9

10 Kuva 5. Kihaus Folkin kävijät aseman mukaan. Kävijöiden kotitalouksien yhteenlasketut vuosittaiset bruttotulot on esitetty kuvassa 6. Kävijöiden kotitaloudet jakautuvat tuloluokiltaan hyvin tasaisesti ryhmiin. Joukossa on pääasiassa pieni- ja keskituloisia kävijöitä; suurituloisia on vähemmän. Tulot eivät siis välttämättä määritä mahdollisuutta osallistua kulttuuritapahtumiin, mutta toki kulttuuritapahtumissa ja tapahtumien lippujen hinnoissa on eroja. Tapahtuman kehittämisen näkökulmasta, Kihaus Folkin vahvuutena voisi tulevina vuosina olla suhteellisen edullisesti saavutettava laadukas ohjelmisto. Vuonna 2008 suuri osa yleisöstä kuitenkin oli pettynyt tapahtuman järjestelyihin, ohjelmistoon sekä hinnoitteluun (liite 2). Ongelmakohtiin puuttumalla Kihaus Folkilla on luultavasti vielä mahdollisuus voittaa kävijöidensä luottamus. 10

11 Kuva 6. Kävijöiden kotitalouksien yhteenlasketut vuosittaiset bruttotulot. Kihaus Folkin kävijöistä yli 80 prosenttia (86,5 %) tuli tapahtumaan Rääkkylän ulkopuolelta ja vajaa viidennes (13,5 %) kävijöistä oli paikkakuntalaisia. Tämä ei välttämättä ole aivan todellinen ulkopaikkakuntalaisten ja paikkakuntalaisten suhde, sillä tutkijoiden havaintojen mukaan useat paikkakuntalaiset jättivät lomakkeen täyttämättä tultuaan viettämään vapaa-aikaa Kihaukseen. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Pohjois-Karjalan maakunnasta (53,1 %) tai Uudeltamaalta (19,8 %). Muiden maakuntien asukkaita kaikista ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli maakunnasta riippuen 1 5 prosenttia. Kuvassa 7 on nähtävissä tapahtuman ulkopaikkakuntalaiset kävijät lääneittäin. Päiväkäyntivyöhykkeeltä (0 100 km) Kihaus Folkin kävijöistä tuli 68,7 prosenttia, viikonloppuvyöhykkeeltä ( km) 15,7 prosenttia ja lomavyöhykkeeltä (yli 400 km) 15,7 prosenttia. Kihaus Folk näyttää siis houkuttelevan melko paljon ulkopaikkakuntalaisia kävijöitä, mutta suurin osa heistä tulee tapahtumaan Rääkkylän lähialueilta (alle 100 km päästä), kuten Joensuusta, Kiteeltä, Liperistä ja Pyhäselästä. 11

12 Kuva 7. Ulkopaikkakuntalaisten kävijöiden lähtöalueet. Kihaus Folkin kävijät jakautuvat kulttuurin harrastamisen suhteen kahtia. Suurelle osalla kävijöistä jonkin taiteenlajin (laulu, soitto, tanssi, maalaaminen jne.) harrastaminen oli säännöllistä (25,6 %) tai satunnaista (22,2 %), mutta vastaavasti yhtä moni kävijöistä ilmoitti, ettei ollut koskaan harrastanut (27,8 %) mitään taiteenlajia tai oli harrastanut jotakin taiteenlajia joskus aiemmin (15,6 %). Kuitenkin kulttuurin seuraaminen ja kulttuuritilaisuuksissa (teatteri, museot, taidenäyttelyt, konsertit jne.) käynti oli monelle kävijälle harrastus, sillä Kihaus Folkin kävijöistä 56,5 prosenttia oli käynyt kulttuuritilaisuuksissa yli 5 kertaa viimeisen 12 kuukauden aikana (kuva 8). 12

13 Kuva 8. Tapahtuman kävijöiden kulttuuritilaisuuksissa käynti viimeisten 12 kuukauden aikana. Tapahtumaan osallistumisen tiedot Kyselyyn vastanneista Kihaus Folkin kävijöistä 78,9 prosenttia oli tapahtumassa omalla vapaaajallaan ja yleisönä. Työnsä puolesta/edustamassa yleisönä oli puolestaan 7,4 prosenttia kävijöistä. Esiintyjänä oli 6,3 prosenttia ja työtä tekemässä/talkoolaisena 7,4 prosenttia kävijöistä. Tietoa tapahtumasta kävijät olivat saaneet pääasiassa ystäviltä ja tuttavilta, sanomalehden mainoksesta, esitteestä ja puskaradiosta (kuva 9). Suurin osa kävijöistä (76,8 %) oli käynyt tapahtumassa ennen (vaikka tapahtuma tällä nimellä esiintyi vasta ensimmäistä kertaa, pidetään Kihaus Folkia ja edeltäjäänsä Rääkkylän Kihausta yhtenä ja samana tapahtumana). Ensikertalaisia kävijöistä oli 23,2 prosenttia. Useamman vuoden kävijöistä suurin osa oli osallistunut tapahtumaan alle 10 kertaa tämä kerta mukaan lukien. Noin kolmannes useamman kerran osallistujista oli osallistunut tapahtumaan 10 kertaa tai useammin. Suuri osa tapahtumaan osallistuneista kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan hyvissä ajoin; 32,6 prosenttia kävijöistä oli päättänyt useita kuukausia ennen tapahtumaa Kihaus Folkiin osallistumisesta (kuva 10). Noin 18 prosenttia kävijöistä oli tehnyt päätöksen jo vuosi sitten / edellisenä vuonna tapahtumaan osallistuessaan. Kuitenkin lähes puolet tapahtuman kävijöistä oli tehnyt päätöksen osallistua tapahtumaan vasta kuukautta ennen tapahtumaa tai sitä myöhemmin. Tämä saattaa olla Kihaukselle ongelma tulevaisuudessa. On ymmärrettävää, että ihmiset haluavat tehdä päätöksen pääosin ulkoilmatapahtumana toimivaan tapahtumaan osallistumisesta vasta, kun tietävät esimerkiksi säätilan, mutta tapahtuman kannattavuutta ja järjestämisen 13

14 varmuutta lisäisi, jos asiakkaat saataisiin tekemään osallistumispäätös useita kuukausia ennen tapahtumaa. Ystäviltä/tuttavilta Sanomalehden mainoksesta Esitteestä Puskaradiosta Internetistä Muusta lähteestä Lehtiartikkelista Ulkomainoksesta Radio-/televisio-ohjelmasta Radio-/televisiomainoksesta Aikakauslehden mainoksesta Messuilta 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Prosenttia Kuva 9. Tapahtuman tietolähteet (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). Kuva 10. Päätöksenteko tapahtumaan osallistumisesta. 14

15 Suurin osa Kihaus Folkin kävijöistä tuli tapahtumaan perheen kanssa tai puolisonsa seurassa (kuva 11). Kihaus Folkiin saavuttiin usein myös ystävien kanssa. Suurin osa tapahtuman kävijöistä oli maksanut lippunsa itse tai joku perheestä oli maksanut liput (64,4 %). Kävijöistä 9,2 prosentille lipun oli lahjoittanut joko perheenjäsen tai ystävä, 4,6 prosentille oma työnantaja ja 3,4 prosentille yhteistyöyritys. 18,4 prosentille lipun oli kustantanut jokin muu taho. Ilmaislipun saaneista 13 prosenttia ei olisi osallistunut tapahtumaan ilman ilmaislippua, mutta 65 prosenttia olisi tullut Kihaukseen ilman ilmaislippuakin. Kävijöistä suurin osa aikoi osallistua tapahtumaan yhtenä päivänä (53,7 % kävijöistä) tai kahtena päivänä (35,8 % kävijöistä) ja yhdestä kolmeen tilaisuuteen (80 % kävijöistä) (1 tilaisuus = ravintolakonsertti tai kirkkokonsertti tai aluelippu yhtenä päivänä). Keskimäärin tapahtuman kävijät osallistuivat tapahtumaan yhtenä päivänä ja kahteen tilaisuuteen. Perhe Puoliso Ystävät Yksin Ryhmä Muu seura Työkaverit/yhdistys 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 Prosenttia Kuva 11. Seura tapahtumaan osallistuttaessa (prosentit suhteessa mainintojen määrään, yht. 100 %). Merkittävimmät syyt osallistua tapahtumaan olivat yhdessäolo perheen ja ystävien kanssa, tapahtuman ohjelma ja sisältö sekä tapahtuman ilmapiiri (kuva 12). Myös aiemmilla mukavilla kokemuksilla ja halulla kannattaa tapahtumaa, oli paljon merkitystä Kihaukseen saapumiselle. Suurin osa kävijöistä oli joko erittäin tyytyväisiä (12,8 %) tai tyytyväisiä (57,4 %) Kihaus Folkiin kokonaisuudessaan (kuva 13). Huomattavan suuri osa kävijöistä myönsi kuitenkin olleen hiukan (21,3 %) tai erittäin pettynyt (3,2 %) tapahtumaan. Tämä on huolestuttavaa tapahtuman tulevaisuuden kannalta. Ongelmakohtiin ja asiakaspalautteeseen onkin syytä puuttua mahdollisimman tehokkaasti, jotta tapahtuman jatkuvuus pystytään takaamaan ja saamaan kävijät palaamaan tapahtumaan. Kävijöistä vajaa puolet (44,1 %) aikoo osallistua tapahtumaan myös ensi 15

16 vuonna. Ainoastaan 5,4 prosenttia kävijöistä oli varma, että ei aio osallistua Kihaus Folkiin ensi vuonna, mutta yli puolet ei osannut vielä sanoa, aikooko osallistua vai ei. Tähän joukkoon tulisi pyrkiä vaikuttamaan positiivisesti, jotta heidät saataisiin uudelleen asiakkaiksi. Yhdessäolo perheen/ystävien kanssa Olen osallistunut aiemmin ja on ollut mukavaa Halu kannattaa tapahtumaa Tapahtuman ohjelma/sisältö Halu rentoutua Tapahtuman ilmapiiri Tietty esiintyjä Vaihtelua arkeen ja rutiineihin Tapahtuman taiteenlaji on lähellä sydäntäni/tärkeää minulle Yhdessäolo samanhenkisten kanssa Halu kokea jotakin uutta ja kiinnostavaa Tapahtuman ohjelman laadukkuus Tapahtuman hyvä maine Tapahtumassa on paljon erilaista tekemistä ja nähtävää Halu oppia uutta/kehittyä ammatillisesti Puoliso painosti tulemaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Paljon merkitystä Jonkin verran merkitystä Vähän merkitystä Ei lainkaan merkitystä En osaa sanoa Kuva 12. Kihaus Folkiin osallistumisen syyt. 16

17 Kuva 13. Vastaajien tyytyväisyys tapahtumaan. Tapahtumaan osallistuneet ulkopaikkakuntalaiset Kyselyyn vastanneesta 96:sta Kihaus Folkin kävijästä 83 (86,5 %) oli ulkopaikkakuntalaisia. Vain 25 prosenttia ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli joskus asunut Rääkkylässä tai hänellä oli juuret Rääkkylässä. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä puolestaan noin 23 prosentilla oli kesämökki tai kakkosasunto Rääkkylässä tai he olivat alueen kakkosasukkaita. Suurin osa matkailijoista saapui paikkakunnalle henkilöautolla (84,2 %), mikä johtuu varmasti ainakin osittain Rääkkylän hiukan syrjäisestä sijainnista. Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä reittiliikenteen linja-autolla tapahtumaan saapui 5,3 prosenttia, junalla 3,9 prosenttia (Joensuuhun tai Kiteelle), veneellä 3,9 prosenttia ja muulla kulkuneuvolla 2,6 prosenttia. Kävijät saapuivat Rääkkylään pääasiassa kilometrin (68,7 %) säteeltä tapahtumasta. Suurin osa ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli kotoisin Pohjois-Karjalan maakunnasta (53,1 %) tai Uudeltamaalta (19,8 %). Keskimäärin kävijät saapuivat tapahtumaan 60 kilometrin päästä tapahtumasta (mediaanimatka). Reilulle 40 prosentille ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä Rääkkylä oli matkan pääkohde/määränpää (yöpyivät paikkakunnalla) (kuva 14). Reilulle puolelle (53,2 %) Rääkkylä oli vain päiväkäyntikohde. Lähes kaikki ulkopaikkakuntalaiset (73,2 %) tapahtuman kävijät olivat tapahtumassa lomalla tai vapaa-ajallaan. Työmatkalla tapahtumassa oli 7 prosenttia, yhdistetyllä työ- ja lomamatkalla 9,9 prosenttia sekä muusta syystä 9,9 prosenttia ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä. Suurimmalle osalle (72,4 %) tapahtumalla oli paljon merkitystä Rääkkylään saapumiselle (kuva 15). Vain 1,3 prosentille 17

18 kävijöistä tapahtumalla ei ollut lainkaan merkitystä seudulle tulemiselle. Näin ollen voidaan sanoa, että tapahtuma on vetovoimatekijä Rääkkylälle Kihaus Folkin kävijöiden keskuudessa. Kuva 14. Rääkkylä on ulkopaikkakuntalaisille matkan Kuva 15. Tapahtuman merkitys Rääkkylään matkustamiselle 18

19 Ulkopaikkakuntalaisista tapahtumakävijöistä reilulle puolelle Rääkkylä oli päiväkäyntikohde (eivät yöpyneet paikkakunnalla tai yöpyivät lähikunnissa) (kuva 16). Hieman alle puolet ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sen sijaan yöpyivät paikkakunnalla. Useimmat ulkopaikkakuntalaiset kävijät majoittuivat sukulaisten tai tuttavien luona (kuva 17). Useat yöpyivät myös omalla loma-asunnolla tai muussa ilmaismajoituksessa. Maksullisessa majoituksessa yövyttiin ilmaismajoitusta vähemmän, mikä on varsin ymmärrettävää, sillä Rääkkylässä ei ole kovin paljon maksullisen majoituksen vaihtoehtoja. Ulkopaikkakuntalaiset majoittuvat tapahtumakävijät viipyivät Rääkkylässä tapahtumakäyntiin liittyen keskimäärin kaksi yötä. Kuva 16. Ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Rääkkylässä (n=77). 19

20 Kuva 17. Majoittuvien ulkopaikkakuntalaisten majoittuminen Rääkkylässä (n=31). Ulkopaikkakuntalaiset tapahtumakävijät viettivät aikaa Rääkkylässä pääasiassa tapahtumassa. Lähes puolet tapasi kuitenkin paikkakunnalla myös ystäviään tai sukulaisiaan (kuva 18). Muuten tapahtumakävijät tekivät Rääkkylässä hyvin vähän muuta, mikä kuvastaa pienen paikkakunnan suppeaa palvelutarjontaa. Muutamat ulkopaikkakuntalaiset kävijät aikoivat kuitenkin tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaa, käydä ravintoloissa tai ostoksilla. Tavata ystäviä ja sukulaisia Tutustua paikkakunnan muuhun kulttuuritarjontaan Käydä ravintoloissa ja/tai yökerhoissa Käydä ostoksilla Käyttää liikuntapalveluita tai ulkoilla Edistää omaa terveyttä (esim. kuntoutus) Osallistua järjestetyille retkille Edistää hyvinvointiani/hemmotella itseäni 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 40,0 45,0 50,0 20 Prosenttia Kuva 18. Ulkopaikkakuntalaisten muut ajanvietteet tapahtuman lisäksi Rääkkylässä.

21 Kihaus Folk jätti suurelle osalle kävijöistä mieleen positiivisen kuvan Rääkkylästä; 58 prosenttia ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä sanoi tapahtuman vaikuttaneen positiivisesti heidän mielikuviinsa Rääkkylästä. 28 prosentille tapahtumalla ei ollut vaikutusta heidän mielikuviinsa Rääkkylästä ja 3 prosenttia sanoi Kihaus Folkin vaikuttaneen negatiivisesti heidän mielikuvaansa Rääkkylästä. Nämä muutamat henkilöt, joiden mielikuviin Rääkkylästä Kihaus Folk oli vaikuttanut negatiivisesti, olivat osallistuneet tapahtumaan useammin kuin kerran. Kihaus Folkin taloudelliset vaikutukset kävijöiden rahankulutuksen mukaan Tapahtuman kävijöiden tuomaan matkailutuloon kunnalle vaikuttaa hyvin paljon se, kuinka paljon tapahtuma houkuttelee paikkakunnalle matkailijoita. Matkailutuloon vaikuttaa myös, kuinka kauan ja missä majoituksessa matkailijat viipyvät paikkakunnalla, paljonko he kuluttavat rahaa matkansa aikana ja kuinka tärkeä syy tapahtuma on paikkakunnalle saapumiselle. Kihaus Folkin kävijöistä 86,5 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisia, joten potentiaalia positiivisten taloudellisten vaikutuksen syntymiselle on matkailijoiden tuomana matkailutulona (lippuja tapahtumaan myytiin kesällä 2008 Rääkkylässä 2604 kappaletta ja tämän lisäksi Joensuun tilaisuuteen 1106 kappaletta). Ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä suurin osa tuli kuitenkin Rääkkylän lähiympäristöstä tapahtumaan, joten varsinkaan majoitustuloja ei paikkakunnalle välttämättä tapahtuman ansiosta syntynyt kovin paljon. Yhtenä taloudellisten vaikutusten arvioinnin mittarina onkin tässä tutkimuksessa käytetty matkailijoiden tuomaa matkailutuloa (= uutta rahaa alueelle). Kihaus Folkin taloudellisia vaikutuksia laskettaessa on huomioitu kaikki ne matkailijat, joille tapahtuma oli pääsyy tulla paikkakunnalle ja ne, joille tapahtumalla oli paljon tai jonkin verran merkitystä paikkakunnalle tulemiselle. Ne, joille tapahtumalla ei ollut juurikaan tai lainkaan merkitystä matkustuspäätöksen tekemisessä, on jätetty matkailutulon laskennan ulkopuolelle. Vaikka myös paikkakunnan asukkaat (13,5 % kävijöistä) voivat tapahtuman vuoksi päättää jäädä kotiseudulleen ja kuluttaa siellä rahaa, ei heitä ole tässä yhteydessä sisällytetty taloudellisten vaikutusten arviointiin. Arviointia varten matkailijat jaettiin päiväkävijöihin, maksullisessa majoituksessa yöpyviin, ilmaismajoituksessa yöpyviin ja niihin, joille tapahtumalla ei juurikaan ollut vaikutusta paikkakunnalle saapumiselle. Päiväkävijöiksi laskettiin paitsi tavanomaiset päiväseltään Rääkkylässä piipahtaneet lähialueiden asukkaat, myös ne henkilöt, jotka yöpyivät Rääkkylän lähikunnissa. Tapahtuman kaikista ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä 8,9 prosentille Kihaus Folkilla ei juurikaan ollut merkitystä paikkakunnalle saapumiselle. Näin ollen 43,2 prosenttia tapahtuman ulkopaikkakuntalaisista kävijöistä oli päiväkävijöitä, 6,7 prosenttia yöpyi maksullisessa majoituksessa ja 27,7 prosenttia yöpyi ilmaismajoituksessa Rääkkylässä. Maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat viipyivät 21

22 paikkakunnalla keskimäärin yhden yön ja ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat kaksi yötä (taulukko 1). Taulukko 1. Matkailijoiden keskimääräinen viipymä Rääkkylässä. Viipymä/yötä Maksullinen majoitus 1 Ilmaismajoitus 2 Kävijöiden rahankäyttöä tarkasteltaessa laskettiin yhteen kaikki kävijän arvioimat menot (sekä tapahtumassa että paikkakunnalla). Tämän jälkeen käytetty kokonaisrahamäärä jaettiin sillä henkilömäärällä, jota rahankäyttö koskee (saadaan rahankäyttö/hlö) ja tämän jälkeen henkilökohtainen rahankäyttö jaettiin kävijän viipymällä, josta saatiin tulokseksi rahankäyttö per henkilö per vuorokausi. Matkailijoista eniten rahaa Rääkkylässä vuorokaudessa käyttivät maksullisessa majoituksessa yöpyvät matkailijat (taulukko 2). Selvästi vähemmän rahaa vuorokaudessa käyttivät päiväkävijät sekä ilmaismajoituksessa yöpyjät. Sen sijaan viipymään suhteutettuna matkansa aikana yhteensä eniten rahaa paikkakunnalle jättivät ilmaismajoituksessa yöpyvät matkailijat, mutta maksullisessa majoituksessa yöpyvät jättivät matkansa aikana lähes yhtä paljon rahaa paikkakunnalle kuin ilmaismajoituksessa yöpyvät. Ilmaismajoituksessa yöpyvä matkailija kulutti Rääkkylässä keskimäärin 36,60 vuorokaudessa (rahankäyttö yhteensä sekä tapahtumassa että paikkakunnalla) ja hänen viipymänsä oli keskimäärin 2 vuorokautta, joten koko matkan aikana maksullisessa majoituksessa yöpyvä matkailija jätti paikkakunnalle keskimäärin 73,20. Taulukko 2. Matkailijoiden keskimääräinen henkilökohtainen rahankäyttö vuorokaudessa ja yhteensä matkan aikana matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö /hlö/vrk Rahankäyttö yhteensä Päiväkävijät 34,5 34,5 Maksullinen majoitus 70,7 70,7 Ilmaismajoitus 36,6 73,2 Matkailijoiden viipymää ja paikkakunnalle matkansa aikana jättämiä rahasummia on hyödynnetty matkailutulon laskemisessa. Myös myytyjen lippujen määrä sekä kävijän arvio osallistumiensa tilaisuuksien määrästä ovat oleellisia suoraa matkailutuloa laskettaessa. Kihaus Folkissa kävi tapahtumajärjestäjän arvion mukaan tapahtuman aikana 4712 kävijää, joista Rääkkylässä 3576 kävijää. Käytännössä tapahtumajärjestäjän ilmoittamat kävijämäärät ovat kuitenkin käyntikertoja, eikä tapahtumalla näin ollen ole 4712 tai 3576 erillistä kävijää. Matkailutulon arvioinnin pohjana onkin käytetty myytyjen lippujen määrää, joka kesällä 2008 oli kaikkiaan 3710 kappaletta, joista

23 myytiin Rääkkylän tilaisuuksiin. Näistä luvuista laskennan pohjana on käytetty Rääkkylässä myytyjen lippujen määrää, sillä kysely toteutettiin vain Rääkkylän tilaisuuksissa. Lisäksi tutkimuksella haluttiin selvittää Kihaus Folkin merkitys Rääkkylälle, ei Joensuulle. Päiväkävijöitä oli Rääkkylässä 43,2 prosenttia kaikista tapahtuman kävijöistä, mikä tarkoittaa, että heille myytiin arviolta 1125 lippua. Päiväkävijät osallistuivat keskimäärin kahteen tilaisuuteen (1 tilaisuus = ravintolakonsertti tai kirkkokonsertti tai aluelippu yhtenä päivänä), mikä tarkoittaa, että päiväkävijöitä oli Rääkkylässä tapahtuman ansiosta 563. Jokainen päiväkävijä jätti seudulle keskimäärin 34,50, mikä tekee yhteensä Kun tähän lisätään saman kaavan mukaan maksullisessa majoituksessa yöpyvien (6,7 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 2 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 70,70 Rääkkylään = ) ja ilmaismajoituksessa yöpyvien (27,7 % kävijöistä, osallistuvat keskimäärin 3 tilaisuuteen, jättivät matkan aikana 73,20 Rääkkylään = ) tuomat matkailutulot, saadaan matkailijoiden tuomaksi matkailutuloksi Kihaus Folkin aikana Yhteensä Rääkkylässä kävi tapahtuman aikaan noin 730 matkailijaa (= päiväkävijät + yöpyvät tapahtumakävijät). Suuri osa matkailijoiden käyttämästä rahasta on Kihaus Folkin tapauksessa tapahtumassa käytettyä rahaa (taulukko 3). Matkailijaryhmistä päiväkävijät ja ilmaismajoituksessa majoittuvat matkailijat kuluttivat käyttämästään rahasta suuremman osan itse tapahtumassa kuin paikkakunnalla. Sen sijaan maksullisessa majoituksessa yöpyvät kuluttivat enemmän rahaa paikkakunnalla kuin tapahtumassa. Täytyy kuitenkin muistaa, että maksullisessa majoituksessa yöpyvien matkailijoiden määrä oli melko pieni. Kun kokonaisrahankäytön prosenttiosuudet suhteutetaan matkailijaryhmien tuoman matkailutulon suuruuteen ja matkailijaryhmien kokoon, saadaan selville, että kaikesta matkailutulosta tapahtumalle jää 65,4 prosenttia eli noin ja Rääkkylän elinkeinoelämälle 34,6 prosenttia eli noin Tapahtuman taloudellinen merkitys matkailutulon muodossa ei siis ole kovin suuri Rääkkylälle. Tämä johtuu varmasti ainakin osittain Rääkkylän rajallisesta palvelutarjonnasta. Taulukko 3. Rahankäyttö tapahtumassa ja paikkakunnalla suhteessa kokonaisrahankäyttöön matkailijaryhmittäin. Rahankäyttö tapahtumassa / hlö (med.) % kokonaisrahankäytöstä Rahankäyttö Mikkelissä / hlö (med.) % kokonaisrahankäytöstä Päiväkävijät 25,0 83,3 % 5,0 16,7 % Maksulliset majoittujat 27,8 30,8 % 62,5 69,2 % Ilmaismajoittujat 47,5 57,6 % 35,0 42,4 % Summat ovat arviota ja täytyy muistaa, että ne kuvaavat matkailijoiden alueelle tuomaa suoraa matkailutuloa. Matkailutuloon on laskettu ainoastaan niiden matkailijoiden rahankäyttö, joille tapahtuma oli tärkein syy tai sillä oli paljon tai jonkin verran merkitystä Rääkkylään saapumiselle 23

24 (niitä, joille tapahtumalla ei juurikaan ollut merkitystä paikkakunnalle saapumiselle, oli noin 9 %). Myös paikkakuntalaisten rahankäyttö on tässä yhteydessä jätetty arvion ulkopuolelle, sillä se ei ole alueelle ns. uutta rahaa. Taloudellisten vaikutusten arvioissa ei ole otettu huomioon, että osa matkailutulosta vuotaa paikkakunnan ulkopuolelle esimerkiksi taiteilijoiden palkkioina ja yritysten ostoina. Kihaus Folkin taloudellinen vaikutus paikkakunnalle myös tapahtuman ostojen muodossa on hyvin pieni. Paikkakunnan pienuudesta johtuen tapahtuma ostaa lähes kaikki tarvitsemansa palvelut Rääkkylän ulkopuolelta, usein kuitenkin maakunnasta. Arvioista on nähtävissä, että Kihaus Folkilla on vain vähäinen merkitys Rääkkylän elinkeinoelämälle ja matkailulle matkailutulolla ja tapahtuman ostoilla mitattuna. Tämä johtuu varmasti ainakin osittain Rääkkylän rajallisesta palvelutarjonnasta, mutta osittain myös tapahtuman melko pienestä kävijämäärästä ja suuresta päiväkävijöiden osuudesta. Jos matkailutuloa haluttaisiin kasvattaa, pitäisi tapahtuman kävijämäärä saada suuremmaksi ja matkailijoiden viipymään kasvatettua. Sen sijaan on epätodennäköistä, että paikkakunnan infrastruktuuria kehitettäisiin pelkästään nelipäiväisen tapahtuman vuoksi. Tapahtuma voi kuitenkin vaikuttaa muutenkin paikkakunnan elämään kuin tuomalla alueelle positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Seuraavaksi tarkastellaankin paikkakunnan yritysten, paikallisväestön ja päättäjien näkemyksiä paitsi Kihaus Folkin taloudellisista vaikutuksista myös tapahtuman sosiokulttuurisista vaikutuksista. KIHAUS FOLKIN VAIKUTUS YRITYSTEN TOIMINTAAN Yrityskyselyn tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia Kihaus Folkilla on Rääkkylän yritysten ja tapahtuman yhteistyöyritysten liiketoimintaan, millä tavalla yritykset ovat valmistautuneet tapahtumaan ja millaisia näkemyksiä yrittäjillä on tapahtumasta. Kysely suunnattiin sellaisille toimialoille, joiden liiketoimintaan Kihaus Folkilla oletettiin olevan vaikutusta. Näitä toimialoja olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, liikenne, huoltamotoiminta, vähittäiskauppa sekä matkailua palveleva toiminta (esim. ohjelmapalvelut). Näiden toimialojen lisäksi kysely suunnattiin kaikille tapahtuman sponsorija yhteistyöyrityksille toimialasta riippumatta. Kysely lähetettiin tapahtuman jälkeen sähköpostitse 74 yritykselle, joista viittä sähköpostiviesti ei koskaan tavoittanut ja yksi yrityksistä ilmoitti lopettaneensa toiminnan. Kysely välittyi näin ollen 68 yritykselle. Vastauksia kyselyyn saatiin 20. Kyselyn vastausprosentti oli noin 29, joka on vastausprosenttina normaalia keskitasoa. Määrällisesti vastauksia oli ainoastaan 20, joten aineiston analysoinnin yhteydessä ei käytetä prosentteja kuvaamaan yritysten näkemyksiä. Seuraavia 24

25 tutkimustuloksia luettaessa on pidettävä mielessä, että vastaukset eivät kuvasta koko kunnan yritysten näkemystä Kihaus Folkin merkittävyydestä paikkakunnan yrityksille, vaan ennemminkin näiden yksittäisten yritysten näkemyksiä tapahtuman vaikutuksista omaan liiketoimintaansa. Kuitenkin kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina koko paikkakuntaa tarkasteltaessa, ja niitä voidaan hyödyntää tapahtuman kehittämisessä sekä eri toimijoiden välisen yhteistyön luomisessa. Vastaajien perustiedot ja yritysten suhtautuminen tapahtumaan Yrityskyselyyn vastanneista yrityksistä 12 päätoimipaikka oli Rääkkylä, mutta paikkakunnalla tai sen läheisyydessä toimintoja oli useammilla yrityksillä. Yrityksistä kahdeksan päätoimipaikka oli muualla kuin Rääkkylässä. Yrityksistä yksi edusti toimialaltaan päivittäis- ja erikoistavarakauppaa, kolme ravitsemistoimintaa, yksi liikenneasemaa tai korjaamo- ja huoltamotoimintaa, yksi matkatoimistoa, virkistyspalveluita tai muuta matkailua palvelevaa toimintaan ja 14 muuta toimialaa. Muun toimialan edustajissa oli muun muassa rahoituslaitoksia, energiayhtiöitä ja koneiden valmistajia. Yrityksistä 16 toimii paikkakunnalla ympärivuotisesti, yksi osan vuodesta ja kaksi ei toimi lainkaan paikkakunnalla. Kooltaan kyselyyn vastanneista yrityksistä suurin osa oli pieniä. Yrityksistä 13 työllistää ympärivuotisesti 10 henkeä tai vähemmän (taulukko 4). Vastaajien joukossa oli henkilöstömäärältään myös muutama todella suuri, yli 200 henkilöä työllistävä yritys. Nämä olivat pääasiassa muilla paikkakunnilla toimivia tapahtuman yhteistyöyrityksiä. Taulukko 4. Kyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä Henkilöstämäärä kpl Alle 5 henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 1 Yli 200 henkilöä 3 Kyselyyn vastanneista yrityksistä kahdeksan toimi paikkakunnalla, mutta heillä ei ole ollut yhteistyötä tapahtuman kanssa. Kuusi toimi paikkakunnalla ja yhteistyössä tapahtuman kanssa, ja kuusi oli Kihaus Folkin yhteistyökumppaneita, jotka toimivat jollakin muulla paikkakunnalla kuin Rääkkylässä. Yrityksistä kaikki olivat tietoisia tapahtuman olemassaolosta. Yrityksistä yhtä lukuun ottamatta kaikkien mielestä tapahtuma järjestetään sopivana ajankohtana. Yhden yrityksen mielestä ajankohta on yksityisasiakkaan kannalta hyvä, mutta yrityksen asiakastapahtumaa suunnittelevalle yritykselle huono. Suurimmalle osalle yrityksistä tapahtumalla ei ollut lainkaan vaikutusta sille, että yritys toimii Rääkkylässä, mutta kolmen yrityksen toimimiselle Rääkkylässä Kihaus Folkilla oli jonkin verran vaikutusta. 25

26 Yritysten valmistautuminen tapahtumaan Ainoastaan muutamat kyselyyn vastanneista yrityksistä valmistautuivat Kihaus Folkiin jollakin tavalla. Yrityksistä kaksi lisäsi henkilökuntaa, kaksi lanseerasi/kehitti uusia tuotteita tai palveluita, yksi lisäsi tilakapasiteettiä ja yksi järjesti lisäkapasiteettiä muulla tavoin. Kihaus Folkilla ei ollut myöskään juurikaan vaikutusta yritysten markkinointitoimenpiteisiin; yrityksistä kolme lisäsi markkinointia tai mainontaa, yksi järjesti oheistapahtumia ja neljä yritystä teki muita markkinointitoimenpiteitä. Yhdenkään yrityksen markkinoinnin kohdesegmentti ei muuttunut tapahtuma-aikana. Myöskään yritysten hintatasoon Kihaus Folkilla ei ollut vaikutusta; yksikään yritys ei nostanut tai laskenut hintojaan tapahtuman vuoksi. Tapahtuman vaikutus yritysten liiketoimintaan Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain muutamat myönsivät Kihaus Folkilla olleen vaikutusta yrityksensä liiketoimintaan. Yhden yrityksen mielestä tapahtumalla oli todella positiivinen vaikutus yrityksen liiketoimintaan ja kuuden mielestä hiukan positiivinen, mutta 11 yrityksen mielestä tapahtumalla ei ollut minkäänlaista vaikutusta heidän liiketoimintaansa (n=20). Neljän kyselyyn vastanneen yrityksen liikevaihto kasvoi hiukan tapahtuman ansiosta, mutta 13 yrityksen liikevaihtoon tapahtumalla ei ollut vaikutusta. Kihaus Folkilla ei kuitenkaan ollut negatiivista vaikutusta yhdenkään yrityksen liiketoimintaan tai liikevaihtoon. Positiivisia vaikutuksia liikevaihtoonsa ja liiketoimintaansa tapahtumasta kokivat erityisesti saaneensa Kihaus Folkin Rääkkylässä ja muilla paikkakunnilla toimivat yhteistyöyritykset. Hyötyjä kokeneiden yritysten liikevaihdon kasvuun syynä olivat vastaajien mukaan ennen kaikkea yritysten omat kontaktit tapahtumaan ja sen järjestäjiin. Kyselyyn vastanneiden yritysten asiakasmääriin Kihaus Folkilla ei juurikaan ollut vaikutusta. Kaikkien asiakasryhmien määrät pysyivät suurimmassa osassa yrityksistä samana myös tapahtumaaikana (kuva 19). Muutamien yritysten mukaan varsinkin kokonaisasiakasmäärä sekä ulkopaikkakuntalaisten asiakkaiden määrä kasvoi tapahtuma-aikana. Tapahtuma vaikutti kyselyyn vastanneiden yritysten toimintaan eniten tuomalla yrityksille imagoarvoa ja näkyvyyttä; näitä hyötyjä koki lähes kolmannes yrityksistä. Kuusi yritystä oli myös saanut uusia yhteistyökumppaneita tapahtuman tiimoilta. Negatiivisia vaikutuksia (turhia investointeja, taloudellista tappiota tai ylimääräisiä kustannuksia) olivat kokeneet ainoastaan yksittäiset yritykset. 26

27 Kokonaisasiakasmäärä Lisääntyi paljon Paikkakuntalaiset Lisääntyi hiukan Pysyi samana Ulkopaikkakuntalaiset Väheni hiukan Väheni paljon En osaa sanoa Ulkomaalaiset % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 19. Asiakasryhmien määrien muutos kyselyyn vastanneissa yrityksissä tapahtuma-aikana (kokonaisluvut kertovat kuinka moni yritys oli valinnut kyseisen vaihtoehdon). Yritysten yhteistyö tapahtuman kanssa Kyselyyn vastanneista yrityksistä 11 toimi yhteistyössä Kihaus Folkin kanssa, kahdeksan ei ja yksi ei osannut sanoa. Yrityksistä neljä toimi lisäksi tapahtuma-aikana yhteistyössä muiden alueen yritysten kanssa. Yleisimpiä yhteistyön muotoja tapahtuman kanssa olivat yritysten mukaan pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille ja/tai henkilökunnalle, rahallinen sponsorointi sekä tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön (taulukko 5). Muutamat yritykset olivat tehneet myös yhteismarkkinointia tapahtuman kanssa. Merkittävimmät syyt tehdä yhteistyötä Kihaus Folkin kanssa olivat halu olla mukana alueen kehittämistyössä ja halu tukea kulttuuria sekä yrityksen näkyvyyden lisääntyminen (taulukko 6). Kahta yritystä lukuun ottamatta kaikki tapahtuman kanssa yhteistyössä toimineet yritykset olivat tyytyväisiä yhteistyöhön Kihaus Folkin kanssa. Kaksi yritystä kertoi, että tapahtumaan on mukava ja helppo viedä asiakkaita. Asiakkaat saavat elämyksiä ja myönteinen paikallinen mielikuva yrityksestä vahvistuu. 27

28 Taulukko 5. Yhteistyön muodot yritysten ja tapahtuman välillä. yritysten määrä Pääsylippujen hankkiminen yrityksen asiakkaille/henkilökunnalle 5 Rahallinen sponsorointi 4 Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen tapahtuman käyttöön 4 Yhteismarkkinointi 3 Palveluiden/tuotteiden paketointi 2 Palvelujen vaihto 1 Tuote- tai muunlaiset lahjoitukset 0 Jokin muu 2 Taulukko 6. Syyt yrityksen ja tapahtuman väliseen yhteistyöhön. yritysten määrä Tapahtumaa tukemalla haluamme olla mukana alueen kehittämistyössä 8 Yhteistyö lisää yrityksemme näkyvyyttä 7 Yrityksemme haluaa tukea kulttuuria yleisemmin 6 Henkilökohtaisista syistä 3 Kumppanuudesta on taloudellista hyötyä yrityksellemme 1 Yhteistyö parantaa yrityksemme imagoa 1 Muu syy 1 Kyselyyn vastanneista yrityksistä kahdeksan ei ollut toiminut yhteistyössä tapahtuman kanssa. Näistä yrityksistä kahta oli pyydetty tapahtuman yhteistyökumppaniksi ja kuutta ei ollut pyydetty. Niistä yrityksistä, jotka eivät olleet toimineet yhteistyössä tapahtuman kanssa kaksi olisi mahdollisesti halukkaita toimimaan yhteistyössä Kihaus Folkin kanssa, mutta viisi ei. Yhteistyöstä kiinnostuneet yritykset olivat vähittäiskaupan ja matkailuyrityksen edustajia. Kihaus Folkin merkitys Rääkkylälle yrittäjien näkökulmasta Yrittäjiltä kysyttiin paitsi tapahtuman vaikutusta yritysten omaan toimintaan myös yritysten yleisiä näkemyksiä Kihaus Folkin paikallistaloudellisesta merkityksestä sekä imagovaikutuksista paikkakunnalle. Tähän osioon vastasivat ainoastaan paikkakunnalla sijaitsevat yritykset. Yrityksistä noin kaksi kolmasosaa (n=13) oli omista kokemuksistaan huolimatta sitä mieltä, että tapahtumalla on suuri merkitys paikalliselle elinkeinoelämälle ja koki tapahtuman tukeneen yritysten toimintaedellytyksiä paikkakunnalla. Yksi yritys totesi kuitenkin hyödyn olevan koko vuoden mittakaavassa melko vähäinen, sillä tapahtuma kestää vain muutaman päivän. Yrittäjistä suurin osa (2/3) koki, että tapahtuma on parantanut Rääkkylän kilpailukykyä. Eräs yritys kuitenkin totesi, että kunnassa oleva yrityskanta ei pysty hyödyntämään Kihausta täysimääräisesti, sillä paikkakunnalta puuttuu majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiä. 28

29 Yritykset eivät hyödyistä huolimatta kokeneet Kihaus Folkin edistäneen uusien yritysten tai liiketoimien syntymistä eikä myöskään houkutelleen uusia yrityksiä tai asukkaita kuntaan. Puolet vastanneista yrityksistä oli sitä mieltä, että tapahtuma on lisännyt työpaikkojen määrää paikkakunnalla ja monipuolistanut alueen palveluita, mutta toinen puoli vastaajista oli toista mieltä. Yleisesti ottaen yritykset kuitenkin kokivat Kihaus Folkilla olevan melko positiivinen vaikutus Rääkkylän taloudelle ja elinkeinoelämälle (skaala , vastausten keskiarvo 1,91). Suurin osa yrittäjistä koki tapahtuman parantaneen paikkakunnan imagoa ja vetovoimaa, ja lähes kaikki yritykset olivat sitä mieltä, että tapahtuma on lisännyt Rääkkylän näkyvyyttä kansallisessa mediassa. Erään yrityksen sanoin: Varmasti ilman Kihausta täällä ei olisi mitään. Lisää varmasti paikkakunnan näkyvyyttä. Lähes yksimielisesti yritykset totesivat tapahtuman luoneen mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta. Suurin osa yrityksistä totesi kuitenkin, että tapahtuman imagoa ei ole hyödynnetty riittävästi paikkakunnan markkinoinnissa. Myös tapahtuman merkityksen paikkakunnan imagolle ja vetovoimalle koettiin olevan melko positiivinen (skaala , vastausten keskiarvo 1,15). Tapahtuman kokoa ei yrityksistä suuremman osan mielestä tarvitse tulevaisuudessa kasvattaa, mutta tapahtuman ja yritysten välistä yhteistyötä tulisi lisätä. Tapahtuman säilyttämisen ja ylläpitämisen tulisi lähes kaikkien kyselyyn vastanneiden yritysten mielestä olla keskeinen osa koko paikkakunnan kehittämistä. PAIKALLISVÄESTÖN JA PÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ KIHAUS FOLKIN VAIKUTTAVUUDESTA Paikallisväestökysely toteutettiin Rääkkylässä pääasiassa paperilomakkeilla, sillä kunnan väestö on suurelta osin melko iäkästä. Päättäjille suunnattu kysely toteutettiin sen sijaan sähköisillä lomakkeilla. Myös paikallisväestökyselyyn oli mahdollista vastata sähköisellä lomakkeella. Päättäjäkyselyllä selvitettiin Rääkkylän kunnanhallituksen jäsenten, valtuuston jäsenten ja kaupungin virkamiesten näkemyksiä Kihaus Folkin merkityksestä paikkakunnalle. Kyselystä kertova tiedote jaettiin näille henkilöille kunnanvaltuuston ja -hallituksen kokousten yhteydessä. Rääkkylässä on valtuutettuja ja kunnallishallituksen jäseniä yhteensä 23. Kyselyyn heistä kävi vastaamassa kaikkiaan 8 henkilöä (vastausprosentti oli 34). Paikallisväestökyselyllä puolestaan selvitettiin rääkkyläläisten mielipiteitä Kihaus Folkista. Paikallisväestö pyrittiin tavoittamaan jakamalla paperilomakkeita paikallisten markettien pihapiirissä. Lisäksi tutkimuksesta kertovia flyereita, joissa oli kyselyn Internet-osoite, oli jaossa paikallisissa liikkeissä ja kunnallisten palveluiden toimipisteissä. Lomakkeita jaettiin kaikkiaan noin 100 kappaletta. Paikallisväestökyselyyn vastasi yhteensä 56 henkilöä. 29

30 Seuraavia tutkimustuloksia luettaessa on pidettävä mielessä, että paikallisväestökyselyn tulokset eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia Rääkkylän asukkaita. Alle 100 henkilön aineiston perusteella ei ole mielekästä tehdä laajempia yleistyksiä, vaan vastausten on ajateltava edustavan näiden muutamien vastaajien henkilökohtaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Paikallisväestökyselyn ja päättäjäkyselyn tulokset käsitellään yhdessä tässä luvussa, sillä molemmat ryhmät edustavat suurelta osin paikallisten asukkaiden näkemyksiä. Lisäksi kyselyjen kysymykset olivat suurelta osin samoja tai toisiaan tukevia. Vastaajien perustiedot Paikallisväestökyselyyn vastanneista henkilöistä 37 oli naisia ja 19 miehiä. Iältään he olivat vuotiaita (keski-ikä vastaajilla oli 51). Vastaajista 38 oli Rääkkylästä, kuusi muualta Pohjois-Karjalasta ja kahdeksan muualta Suomesta. Vastaajista 38 asui tällä hetkellä Rääkkylässä, kahdeksan omisti paikkakunnalla vapaa-ajan asunnon, viidellä oli juuret paikkakunnalla, neljän sukulaisia tai tuttavia asui paikkakunnalla ja yksi kävi töissä paikkakunnalla. Tapahtuman läheisyydessä (alle 1 km päässä) asui 19 vastaajaa. Päättäjäkyselyyn vastanneista 3 oli naisia ja 5 miehiä. Vastaajat olivat melko iäkkäitä vuotiaita (keski-ikä vastaajilla oli 57,5). Kaikki kyselyyn vastanneet valtuuston ja hallituksen edustajat asuivat Rääkkylässä. Vastaajista 2 oli kaupunginhallituksen jäseniä ja 7 kaupunginvaltuuston jäseniä (yksi päättäjä voi olla sekä hallituksen että valtuuston jäsen). Vastaajien joukossa oli myös yksi kunnan viranhaltija. Vastaajien suhtautuminen tapahtumaan Kaikki paikallisväestön edustajat sekä paikalliset päättäjät tunsivat tapahtuman. Paikallisväestökyselyyn vastanneista 41 (73,2 %) oli kiinnostunut tapahtumasta ja 10 (17,9 %) ei ollut kiinnostunut. Paikallisista 51 (91,1 %) oli osallistunut tapahtumaan, viisi (8,9 %) ei ollut osallistunut. Syyksi olla osallistumatta tapahtumaan yhdeksän mainitsi korkeat lippuhinnat, neljä ei ollut kiinnostunut tapahtumasta, kahdella ei ollut aikaa osallistua ja yhden mielestä tapahtuma on yhteisten rahojen haaskausta. Syihin olla osallistumatta tapahtumaan vastasi myös niitä henkilöitä, jotka ovat osallistuneet tapahtumaan. Näistä henkilöistä lähes kaikki mainitsivat liian korkeat lippuhinnat syynä olla osallistumatta tapahtumaan. Paikallisväestökyselyyn vastanneista 11:n (21,6 %) työpaikka liittyi jotenkin tapahtumaan tai hyötyi tapahtumasta. Kyselyyn vastanneista paikallisväestön edustajista suurin osa (38 henkilöä/ 69,1 %) oli sitä mieltä, että tapahtumaa tulisi järjestää myös tulevaisuudessa; vastaajista 11 oli sen sijaan tapahtuman järjestämistä vastaan. 30

31 Päättäjäkyselyyn vastanneista puolestaan kaikki olivat joskus osallistuneet tapahtumaan. Päättäjien mukaan tapahtuma järjestetään juuri oikeaan aikaan. Päättäjistä 5 piti tapahtumaa erittäin tärkeänä kunnalle, 1 tärkeänä ja 2 jonkin verran tärkeänä. Yksikään päättäjistä ei pitänyt tapahtumaa merkityksettömänä paikkakunnalle. Kysyttäessä paikallisväestöltä, minkä tyyppisiä tapahtumia he haluaisivat Rääkkylään, enemmistö mainitsi kylä/perinnetapahtuman (vastaajista 23), teatteritapahtuman (16), lastentapahtuman (15) tai liikuntatapahtuman (14). Päättäjistä kuusi toivoi tulevaisuudessa lisää tapahtumia Rääkkylään, yksi ei. Vastaajista noin puolet toivoi kuntaan keskisuuria tapahtumia ( kävijää) ja puolet pieniä tapahtumia (alle kävijää). Kunnan kulttuuri-ilmapiiri Kunnan päättäjiltä kysyttiin heidän näkemyksiään kunnan yleisestä kulttuuri-ilmapiiristä. Vastausten mukaan Rääkkylän päättäjien keskuudessa vallitsee melko myönteinen ilmapiiri kulttuurille. Vastaajista kaikki olivat sitä mieltä, että Rääkkylä on tietoisesti pyrkinyt vahvistamaan kulttuuriimagoaan. Lähes kaikkien mielestä kunnan tulisi kuitenkin panostaa kulttuuritapahtumiin entistä enemmän, mutta myös yritysten tulisi vastaajien mielestä tukea nykyistä enemmän kulttuuripalveluja ja -tapahtumia rahallisesti. Parhaana tapahtuman onnistumisen mittarina kaikki päättäjät pitivät korkeaa taiteellista tasoa, mutta puolet päättäjistä oli sitä mieltä, että myös liiketaloudellinen kannattavuus on hyvin tärkeää tapahtuman onnistumisen kannalta. Päättäjät kokivat, että osa päättäjistä arvostaa paikallisia kulttuuritapahtumia ja Kihausta. Suurin osa päättäjistä suhtautuukin myönteisesti Kihaus Folkin tukemiseen, mutta muutamat myönsivät, että päättäjien joukossa on myös festivaalin vastustajia sekä henkilöitä, jotka haluavat tapahtuman tuomat hyödyt mahdollisimman pienellä panostuksella. Yhtä lukuun ottamatta kaikki vastaajat näkivät tapahtuman tärkeänä Rääkkylän vetovoimatekijänä, jonka säilyttämisen ja ylläpitämisen tulisi olla keskeinen osa koko kunnan elinkeinojen kehittämistä. Monet olivat sitä mieltä, että ilman tapahtumaa Rääkkylää ei ole; Kihaus on parasta mitä kunnassa on. Kihaus Folkin merkitys paikkakunnalle Päättäjiltä ja paikallisväestöltä kysyttiin heidän mielipidettään, kuinka Kihaus Folk vaikuttaa Rääkkylän talouteen, paikkakunnan imagoon ja vetovoimaan, asukkaiden viihtyvyyteen, harrastusmahdollisuuksiin ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen sekä paikkakunnan ympäristöön. 31

32 Tapahtuman merkitys paikkakunnan taloudelle, elinkeinoelämälle ja palvelutarjonnalle Kihaus Folkilla nähtiin olevan positiivinen vaikutus paikkakunnan elinkeinoelämälle sekä paikallisväestön että päättäjien mielestä. Suurin osa kyselyihin vastanneista, varsinkin päättäjistä, uskoi tapahtuman myös tukeneen yritysten toimintaedellytyksiä ja lisänneen työpaikkoja paikkakunnalla. Paikallisväestökyselyyn vastanneiden mielipiteet jakautuivat päättäjien vastauksia enemmän. Toisaalta paikallisväestön mielestä on mukava, että paikkakunnalla on tapahtuma, joka tuo kuntaan hulinaa muutamaksi päiväksi. Tämän uskotaan myös tuovan jonkin verran rahaa kuntaan. Toinen puoli vastaajista oli sen sijaan vahvasti sitä mieltä, että kunnan rahat menevät hukkaan Kihauksessa, eikä tapahtumasta hyödy kuin muutama yritys ja vain tapahtuma-aikana. Onpahan kylällä kerrankin vipinää (paikallisväestö) Ainakin kauppiaat ja matkailuyrittäjät hyötyvät 'ylimääräisistä ihmisistä' (paikallisväestö) En usko, että merkitystä on suuresti. Toisaalta en juurikaan tiedä asiasta. Jonkun verran kaupankäynti ja matkailu vilkastunut parin päivän ajaksi. (paikallisväestö) Pari päivää vuodessa ei vaikuta elinkeinoelämään koko vuotta ajatellen (päättäjä) Yhdistys työllistää suoraan useita ainakin määräaikaisia kuntalaisia, nuoria kesätöihin, noin esimerkiksi. Välillisetkin vaikutukset huomattavia työllisyyden näkökulmasta. Surkastuvan kunnan kesällä elävöittävä tapahtuma, tulevaisuudessa varmasti yhä enemmän. Kaupat ja eri alojen palveluyritykset viettävät ' Joulua '. (päättäjä) Kun kerta kunta on joutunut talousvaikeuksiin tapahtuman takia niin miksi enää avustaa. Joka sentti jonka kunta antaa Kihaukselle on pois lapsilta ja vanhuksilta. (paikallisväestö) Paikallisväestöltä kysyttiin myös heidän näkemyksiään Kihaus Folkin vaikutuksista Rääkkylän palvelutarjonnalle. Paikallisväestökyselyyn vastanneista 56 henkilöstä suurin osa (n. 65 %) koki, että tapahtuma ei ole vaikuttanut Rääkkylän palvelutarjontaan. Paikkakunnalle ei ole saatu uusia palveluita eikä kauppojen, kahviloiden tai ravintoloiden valikoima ole laajentunut tapahtuman ansiosta. Reilu puolet vastaajista oli myös sitä mieltä, että tapahtuman aikana paikkakunnan ravintoloiden ja majoituksen hinnat nousevat. Kaiken kaikkiaan Kihaus Folkin vaikutus Rääkkylän palvelutarjontaan on kyselyyn vastanneiden mielestä hyvin pientä. En ole huomannut, että pelkästään Kihauksen ajaksi/takia olisi syntynyt uusia palveluita. Samat palvelut pyörivät ympäri vuoden, mutta Kihauksen aikana vaan huomattavasti paremmin. (paikallisväestö) 32

33 Tapahtuman merkitys paikkakunnan imagolle ja vetovoimalle Taloudellisia vaikutuksia enemmän sekä paikallisväestön edustajat että päättäjät kokivat Kihaus Folkilla olevan vaikutusta Rääkkylän imagoon. Tapahtuma on lähes yksimielisesti vastaajien mielestä parantanut kunnan imagoa. Monet paikkakuntalaiset ja päättäjät olivat sitä mieltä, että Rääkkylä tunnetaan nimenomaan Kihauksesta. Päättäjistä lähes kaikki olivat sitä mieltä, että Kihaus on myös lisännyt paikkakunnan vetovoimaa ja näkyvyyttä kansallisessa mediassa. Paikallisista sen sijaan vain noin puolet oli sitä mieltä, että tapahtuma on lisännyt paikkakunnan vetovoimaa tai näkyvyyttä kansallisessa mediassa. Monet paikallisista uskoivat tapahtuman parantavan kunnan imagoa ja lisäävän paikkakunnan vetovoimaa, mutta huolena oli myös taloudellisten ongelmien vuoksi lisääntynyt negatiivinen julkisuus. Sen ei uskottu ainakaan parantavan ulkopaikkakuntalaisten mielikuvaa Rääkkylästä matkakohteena tai asuinpaikkana. Rääkkylä on antanut kerran maailmalle Värttinän ja joka vuosi Kihauksen. Kyllä Kihaus lisää positiivisesti Rääkkylän imagoa ja tunnettavuutta. (paikallisväestö) Imago rakentuu Kihauksen ympärille hyvin keskeisiltä osin. (päättäjä) Rääkkylän imagolle tapahtumalla on positiivista merkitystä. Rääkkylästä kuullaan vain negatiivista melkein kaikissa muissa yhteyksissä. Kihauksen imago ei vain ole poikinut muuta hyvää Rääkkylälle kuin kulttuurimyönteisyyttä. (paikallisväestö) Imago ei nouse, kun tiedotusvälineet kertovat tämänvuotisen tappion. (paikallisväestö) Rääkkylä ei ole vetovoimainen, negatiiviset asiat Rääkkylästä painottuvat voimakkaammin kuin kihauksen myönteisyys. (päättäjä) Lähes kaikkien vastaajien mielestä tapahtuma on kuitenkin luonut mielikuvaa kulttuurisesti vireästä alueesta ja vastanneiden mukaan tapahtuma on Rääkkylälle eräänlainen vuoden kohokohta. Päättäjistä vajaan kahden kolmasosan mukaan tapahtuma on myös lisännyt Rääkkylän kilpailukykyä. Se, onko tapahtuma onnistunut houkuttelemaan uusia asukkaita tai yrityksiä kuntaan, jakoi päättäjien mielipiteitä. Hiukan yli puolet oli sitä mieltä, että tapahtuma on houkutellut uusia asukkaita kuntaan, mutta ei niinkään uusia yrityksiä. Näin positiiviset näkemykset ovat varmasti heijastusta Rääkkylän Kihauksen ajoilta. Rääkkylän Kihaus ja Kihaus Folk nähdään yhtenä ja samana tapahtumana paikallisten keskuudessa. 33

34 Tapahtuman merkitys asukkaiden viihtyvyydelle, harrastusmahdollisuuksille, yhteenkuuluvuudelle ja identiteetille Kyselyihinn vastanneet paikalliset asukkaat ja päättäjät kokivat tapahtumalla olevan imagohyötyjen lisäksi myös merkitystä paikallisten asukkaiden viihtyvyydelle, harrastusmahdollisuuksille, yhteenkuuluvuudelle ja identiteetille. Hiukan yli puolet paikallisväestökyselyyn vastanneista ja lähes kaikki päättäjäkyselyyn vastanneista koki, että tapahtuma on parantanut heidän elämänlaatuaan ja asumisen viihtyisyyttä. Sen sijaan hiukan alle puolet paikallisista koki, että tapahtuma olisi tehnyt Rääkkylästä mielenkiintoisemman asuinpaikan. Lähes kaikkien päättäjien mukaan tapahtuma on tehnyt paikkakunnasta houkuttelevamman asuinpaikan. Kuitenkin lähes kaikki päättäjät ja paikalliset olivat sitä mieltä, että Kihaus on luonut harrastus-, esiintymis- ja kesätyömahdollisuuksia nuorille. Tapahtuma on lisännyt paikallisten mukaan myös taiteenalan harrastamista paikkakunnalla. Musiikkia harrastavat pääsevät esiintymään. Soitonopettajien pitäisi tulevaisuudessa enemmän kannustaa/soittaa yhdessä oppilaiden kanssa vapaansoiton lavalla. (paikallisväestö) Tapahtuma on niin pienimuotoinen ja keskittyy pienelle alueelle, joten viihtyisyys ei ainakaan heikkene. (paikallisväestö) Onhan se näin pienelle kylälle aikamoinen haaste saada tuollainen tapahtuma pystyyn, siinä saa olla koko kylän väki auttamassa. (paikallisväestö) Yhtä päättäjää lukuun ottamatta kaikki päättäjät olivat sitä mieltä, että Kihaus on myös lisännyt paikkakuntalaisten yhteisen tekemisen meininkiä ja paikallisten ylpeyttä omasta paikkakunnasta sekä antanut mahdollisuuden nostaa paikallisen osaamisen ja erityisyyden esiin. Myös paikallisväestökyselyyn vastanneista noin 80 % oli sitä mieltä, että Kihaus on saanut aikaan yhteisen tekemisen meininkiä ja lisännyt paikallisten vieraanvaraisuutta. Sen sijaan ainoastaan hiukan reilu puolet vastanneista sanoi tapahtuman vahvistaneen kotiseututunnettaan tai lisänneen ylpeyttä omasta paikkakunnasta. Jossain määrin myös tapahtuman vaikutus paikallisten asukkaiden viihtyvyydelle, harrastusmahdollisuuksille, yhteenkuuluvuudelle ja identiteetille jakoi vastaajien mielipiteitä. Toisaalta tapahtuma nähtiin vuoden kohokohtana ja viihtyisyyden lisääjänä, mutta toisaalta osan mielestä kunnan rahat menevät väärään paikkaan tapahtumaa tukiessa. Yhteenkuuluvuuden tunnettakin osa arveli olevan lähinnä talkoolaisilla. Se on ehdottomasti vuoden kohokohta, koska Rääkkylä tuntuu nukkuvan lopun vuotta. Jos Kihaus lopetetaan katoaa viimeinen elon häivä. (paikallisväestö) 34

35 Talkoolaisten iso joukko vie yhteistä viestiä eteenpäin. Ei tuolla paljoa muuta viihtyisää ole. (päättäjä) Talkoolaisilla on yhteishenkeä ja/mutta he ovat muutenkin kylän aktiivihenkilöitä. (paikallisväestö) Talkoolaisten ja heidän läheistensä yhteenkuuluva joukko on iso ja tunnelma välittyy laajalle. Toki ne, jotka voivat pahoin eivät siedä positiivisuutta lähellään. (päättäjä) Olen ja pysyn Rääkkylässä olipa Kihausta tai ei. (paikallisväestö) Tapahtuman vaikutus paikkakunnan ympäristöön Vastaajien keskuudessa tapahtuman ei nähty juurikaan vaikuttavan Rääkkylän ympäristön tilaan tai Rääkkylään elinympäristönä. Muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta kaikki olivat sitä mieltä, että Kihaus Folk ei häiritse elämistä tai liikkumista paikkakunnalla. Vain muutamat myönsivät poistuvansa Rääkkylästä tapahtuma-aikana tapahtuman vuoksi. Jonkin verran tapahtuman nähtiin kuitenkin aiheuttava roskaantumista ja meluhaittoja aivan lähialueiden asukkaille. Sen sijaan liikenneruuhkia tapahtuma aiheuttaa vain muutaman paikallisen asukkaan mukaan. Puolet paikallisväestökyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että tapahtuma hankaloittaa parkkipaikkojen löytämistä. Paikallisväestökyselyyn vastanneet uskoivat kuitenkin, että tapahtuma-aikana Rääkkylän ympäristön siisteydestä pidetään keskimääräistä parempaa huolta tapahtumavieraita silmällä pitäen. Luulen että ulkopaikkakuntalainen kun näkee miten kaunis luonto meillä täälä on, saattaa poiketa uudestaankin. (paikallisväestö) Merkitys on vähäinen. Ehkäpä vesitse saapuvat vieraat ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä roskien talteenotossa paikkakuntalaisille. Rääkkylässä on siistiä aina. (paikallisväestö) Ihan hyvin on paikat pidetty kunnossa, ehkä jopa tapahtuman vuoksi paremmin. (paikallisväestö) Huono [vaikutus], roskaus, meteli, liikenne. (paikallisväestö) Useat eivät tykkää hulinasta, kun vanhoja ihmisiä asuu keskustassa paljon. (päättäjä) Paksuniemi on niin kaunis paikka, voisiko Kihauksen järjestää ehkä siellä??? Säästyttäisiin keskustan ruuhkilta! Hyvää kesän jatkoa teille ja toivottavasti Rääkkylästä ei koskaan lähde Kihaus pois! (paikallisväestö) 35

36 Kuva 20. Paikallisväestökyselyyn vastanneiden näkemys tapahtuman merkityksestä Rääkkylälle (n=56). 36

37 Kuva 21. Rääkkylän päättäjien näkemys tapahtuman merkityksestä Rääkkylälle (n=8). 37