RUOANSULATUSKANAVAN MOTORIIKKA & ENTEERINEN HERMOSTO. RUORA 2012 Liisa Peltonen
|
|
- Merja Salo
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RUOANSULATUSKANAVAN MOTORIIKKA & ENTEERINEN HERMOSTO RUORA 2012 Liisa Peltonen
2 RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA
3 ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOSEKAALINEN SFINKTERI
4 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon muokkaaminen sellaiseen muotoon, että ihminen pystyy käyttämään niitä hyväkseen soluaineenvaihdunnassaan ingestio ravinnonotto ravinto suuonteloon syömällä ja juomalla, ruoan pureskelu (mastikaatio), kostuttaminen (sylkirauhaset) ja nieleminen (deglutitio) digestio ruoansulatus ruokamassan hajottaminen absorptio ravinnon imeytyminen ravintoaineet verenkiertoon ja kudoksille (rasvat verenkiertoon imusuonijärjestelmän kautta) homeostaasin ylläpitäminen (elektrolyytti ja nestetasapaino) elimistön suojaaminen
5 MITEN RS KANAVA SUORITTAA TEHTÄVÄNSÄ? Ruokamassan kuljetus, mekaaninen muokkaus ja varastoiminen MOTILITEETTI Rs kanavan liike, joka perustuu seinämien sileälihassolujen supistumiseen ja relaksaatioon Liikemuodot: 1. peristalsis, vastaperistalsis 2. segmentaatio 3. liikkuva motorinen kompleksi (MMC) 4. massaperistalsis ( massaliike ) (paksusuoli) Ruokamassan kemiallinen hajottaminen ja imeyttäminen ERITYS Sylkirauhaset, maharauhaset, haiman eksokriininen osa, maksa ja RS kanavan limakalvon rauhaset Eritteet: Sylki Mahaneste Haimaneste Sappineste Suolineste liisa.m.peltonen@helsinki.fi
6 MOTORIIKAN SÄÄTELY Itsenäistä Paikalliset heijasteet Enteerinen hermosto Etäheijasteet, esim. gastroenteeriset refleksit (gastrokoolinen, ileaalinen) Enteroenteeriset refleksit (duodenokoolinen ) CNS (mm. aisti informaatio ruoasta, ajatus ruoasta) Hormonit (suolistohormonit, insuliini jne.) liisa.m.peltonen@helsinki.fi
7 Bilateraaline n! Selkäydinjaokkeet Sympaattinen runko; paravertebraaligangliot Kollateraaliganglio; prevertebraaliganglio Terminaaliganglio Ainoastaan sympaattinen hermotus: hikirauhaset lisämunuaisen ydin karvankohottajalihakset useimmat valtimot parasympaattinen sympaattinen 2012 Preganglionaarine n Postganglionaarinen
8 sisusvaltimohermosolmu (g. caeliacum) ylempi suolilievehermosolmu (g. mesentericum superius) alempi suolilievehermosolmu (g. mesentericum inferius) 2012
9 ENTEERINEN HERMOSTO koostuu kahdesta hermopunoksesta suoliston seinämässä myenteerinen l. Auerbachin punos limakalvonalaispunos l. Meissnerin punos Ihmisellä 2 6 x 10 8 liike, aistin ja välineuronia aivot suolessa Ulottuu ruokatorvesta peräsuoleen Auerbach koko matkalla, myös sappirakon, sappitiehyen ja haiman yhteydessä Meissner hyvin kehittynyt ohut ja paksusuolessa Toimii itsenäisenä integroivana järjestelmänä enteric nervous system is an autonomic system in its own right (Jänig, 2006) liisa.m.peltonen@helsinki.fi
10 AUTONOMINEN HERMOSTO KOMMUNIKOI ENTEERISEN HERMOSTON KANSSA Talamus Vaguksen takatumake RS kanava Postganglionaarinen parasympaattinen aksoni C8 T7 Preganglionaarinen sympaattinen aksoni Sympaattinen ganglio N. vagus (X) Postganglionaarinen sympaattinen aksoni Sisäiset hermoverkot
11 MOTILITEETTIA KOORDINOI MYENTEERINEN HERMOPUNOS Rengaslihaskerros Myenteerinen hermopunos (Auerbach) Pitkittäislihaskerros Limakalvonalaispunos (Meissner) Limakalvo
12 RUOANSULATUSKANAVAN YLEISRAKENNE
13 ENTEERISEN HERMOSTON RAKENNE JA YHTEYDYET < oraalisuunta anaalisuunta > pitkittäislihaskerros Auerbach rengaslihaskerros Meissner limakalvo lumen 1 Afferentti neuroni 2 interneuroni (harmaa) 3 Motoneuroni (musta) 13
14 ENTEERISEN HERMOSTON YLEISIMMÄT VÄLITTÄJÄAINEET VÄLITTÄJÄAINE Asetyylikoliini (Ach) Adenosiini trifosfaatti (ATP) Kalsitoniini-geeniin liittyvä peptidi (CGRP) Gastrin-releasing peptide (GRP) Typpioksidi (NO) Substanssi P (+ muut takykiniinit) Vasoaktiivinen suolistopeptidi (VIP) TOIMINTA Eksitatorinen Inhibitorinen Vapautuu enteerisistä aistihermoista Vapautuu sekretomotoneuroneista Inhibitorinen Eksitatorinen Inhibitorinen lihassoluille, eksitatorinen rauhassoluille, vasodilatorinen liisa.m.peltonen@helsinki.fi
15 1 2 3 Effektoreja: sileälihassolut, rauhaset, enterokromaffiini solut, verisuonet, Cajalin solut (interstitial cells of Cajal), immuunipuolustuksen solut (?) Motoriset ohjelmat: toimivat selkäytimen ja ydinjatkeen motoristen ohjelmien tavoin (esim. kävely, pureskelu) liisa.m.peltonen@helsinki.fi
16 RS KANAVAN SILEÄLIHASSOLUJEN SÄHKÖINEN PERUSRYTMI SÄÄTELEE MOTILITEETTIA ( HITAAT AALLOT, BER) hitaat aallot perustuvat sileälihassolujen kalvojännitteen spontaaneihin vaihteluihin (kesto useita sekunteja) aina läsnä rytmin tahdistajina toimivat erilaistuneet pacemaker solut (interstitial cells of Cajal, ICC) yhteydessä muihin soluihin aukkoliitoksin Mahasuolikanavan eri osilla tyypillinen rytminsä tahdistinalueet Lihassupistukset voivat tapahtua vain hitaan aallon depolarisaatiovaiheen aikana ( aallon harjalla ). 16
17 Guyton & Hall,
18
19 Maha PERUSRYTMEJÄ Ohutsuoli aktiopotentiaali Ohutsuolessa taajuus laskee kohti ileumia (duodenum 8 12/min distaalinen ileum 8/min) Paksusuolessa taajuus cecumista sigmoideumiin vaihtelee. liisa.m.peltonen@helsinki.fi
20 NELJÄ SÄÄTELYVAIHETTA 1. Interdigestiivinen vaihe ja yönaikainen toiminta 2. Kefaalinen vaihe (ruoka on päässä ) 3. Gastrinen vaihe ( ruoka on mahassa) 4. Intestinaalinen vaihe (ruoka on suolessa) Palataan rs kanavan erityksen yhteydessä. liisa.m.peltonen@helsinki.fi
21 MASTIKAATIO PURESKELU tahdonalainen toiminto pureskeluheijaste ja motoriset ohjelmat merkitys partikkelien pinta ala kasvaa (nieleminen ja entsyymien toiminta) ruoka ja sylki sekoitetaan (entsyymidigestion aloitus; amylaasi, lipaasi, nielemisen helpottaminen) ruoan makumolekyylit ja hajumolekyylit joutuvat kontaktiin makureseptorien ja hajureseptorien kanssa (edistää rs kanavan eritystoimintaa ja motiliteettia)
22 DEGLUTITIO NIELEMINEN Oraalinen vaihe (suussa, tahdonalainen) Faryngeaalinen vaihe (nielussa) Laukaisee nielemisrefleksin (nielemiskeskus medullassa) Ruokatorven ylempi sulkija UES aukeaa Esofageaalinen vaihe primaarinen peristalsis Alkaa nielemisestä sentraalinen ärsyke Synkronoi UES:in ja alemman sulkijan LES:n aukeamisen Ruoka siirtyy mahaan n. 8 sekunnissa (nopeammin pystyasennossa) Vagaaliset hermot sekundaarinen peristalsis Ärsykkeenä ruokatorveen jäänyt tai mahasta refluksoitunut ruoka Lähinnä paikalliset heijasteet liisa.m.peltonen@helsinki.fi
23 Nielemisvaikeuden (dysphagia) syy voi olla suussa, nielussa tai ruokatorvessa
24
25 PERISTALSIS rengaslihas supistuu rengaslihas relaksoituu Liike eteenpäin, propulsio VENYTYSRESEPTORIEN ÄRTYMINEN serotoniini aistinhermojen ärtyminen myenteerisen punoksen aktivaatio Boluksesta proksimaalisesti: aktivaatio aiheuttaa substanssi P:n ja asetyylikoliinin vapautumisen ja rengaslihaksen supistuksen. Boluksesta distaalisesti: NO, VIP ja ATP vapautuminen aiheuttaa relaksaation (muutoksia kaliumin konduktanssissa)
26 MAHAN MOTORIIKKA aterioidessa ja sen jälkeen Reseptiivinen relaksaatio laajentaa fundusta Nieleminen laukaisee Ennakoidaan ruoan tuloa mahaan Vago vagaalinen refleksi (ei kolinerginen, eiadrenerginen) Adaptiivinen relaksaatio Ruoka mahassa ENS (vagus moduloi) Peristalsis ja vastaperistalsis Alkaa mahan keskiosasta entsyymien ja suolahapon sekoittuminen ruokaan ruokasula chymus Ruoan möyhennys pienentää ruoan partikkelikokoa mahan tyhjentyminen ohutsuoleen
27 < 5% rauhasista 75% rauhasista 20 25% rauhasista
28 Peristalttinen aalto Punkkinen, 2007 Mahanportin sulkija pylorus toimii siivilänä
29 MOTORIIKKA aterioiden välillä Mahan tyhjentymisen jälkeen Migroiva motorinen kompleksi (MMC) Alkaa mahasta tai ohutsuolesta Nelivaiheinen, minuutin välein toistuva tapahtumasarja 1. vaihe: hiljainen, kesto n. 40 min 2. vaihe: antrumin supistuksia ja ohutsuolen proksimaaliosien peristaltiikkaa, kesto n. 40 min 3. vaihe: LES:n ja mahan proksimaaliosien paineen kasvu, voimakkaat distaalisen mahan supistukset, pyloruksen aukeaminen, 5 10 min 4. vaihe: motorinen aktiviteetti laskee liisa.m.peltonen@helsinki.fi
30 ENS ja duodenumin limakalvosta erittyvä motiliini hormoni säätelevät 3. vaihetta. Aterian nauttiminen lopettaa MMC:n; vagus ja ruoan ominaisuudet vaikuttavat (energiasisältö, rasva/proteiinipitoisuus) Merkitys: rs kanavan tyhjennys ja huolto, > 2mm partikkelien poisto mahasta, mahasuolikanavan bakteerijakauma
31 MAHAN TYHJENEMINEN solid liquid Camilleri et al.,
32
33 Antrumin motoriikkaa RsaA
34 OHUTSUOLEN MOTORIIKKA Segmentaatio Yleisin suolen supistumistapa Tapahtuu koko digestiivisen vaiheen ajan Ruokamassaa jaetaan pienempiin osiin ja sekoitetaan tehokkaasti rs kanavan nesteisiin massaa siirrellään edestakaisin ja viivytetään absorboivien pintojen lähellä (non propulsiivista liikettä) Nettoeffektinä ruokasula etenee anaalisuuntaan Hitaiden aaltojen taajuus laskee kohti ileumia Transit aika pyloruksesta ileosekaaliseen sfinkteriin 3 5 tuntia käsitellään aina yhden aterian ruokamassaa kerrallaan syklinen motorinen ohjelma, ENS ja hormonit liisa.m.peltonen@helsinki.fi
35 SEGMENTAATIO
36 PERISTALSIS JA VILLUSTEN PUMPPAAVA LIIKE Peristalsis luonteeltaan propulsiivista (anaalisuunta) tai retropulsiivista (oraalisuunta) Propulsiiviset aallot heikkoja ja tapahtuvat vain lyhyellä matkalla suolta Villusten liikkeet saavat aikaan muscularis mucosae ja ENS säädellään paikallisesti Merkitys: Imeytymiseen lisää pinta alaa Imunesteen virtaus tehostuu
37 VOIMAPROPULSIO (PERISTALTIC RUSH) Suolen supistukset huomattavasti voimakkaampia kuin digestiivisessä tai interdigestiivisessä vaiheessa Ulottuvat pidemmälle Liike oraalisuuntaan pahoinvoinnin aikana Liike anaalisuuntaan esim. enterotoksiinien, limakalvoärsytystä tai kipua aiheuttavien tekijöiden vaikutuksesta Kytketty irti tahdistuksesta ja hitaista aalloista Merkitys: Suojamekanismi (nopea rs kanavan tyhjennys) Paksusuolen massaperistaltiikan mekanismi normaalitilanteessa
38 Oksennusrefleksi Ipecac siirappi = oksennuslääke liisa.m.peltonen@helsinki.fi
39 ILEOSEKAALINEN SFINKTERI Ileumin distaalipään sfinkteri normaalisti koko ajan supistuneena (myogeeninen mekanismi) Ruokamassan aiheuttama paine ileumissa relaksoi sulkijan (ENS:n inhibitoriset neuronit aktivoituvat) ja aukaisee cecumin puolelle työntyvän läppärakenteen massa umpisuoleen Paine cecumin puolella sulkee läppärakenteen ja stimuloi sulkijaa estää ruokamassan refluksin takaisin ohutsuoleen Säätely: ENS ja hormonit Mahan gastriini välittää ileosekaalisen refleksin
40
41 Puuromaista ulostemassa PAKSUSUOLI Nestemäistä ruokamassaa Puolikiinteää ulostemassa
42 PAKSUSUOLEN MOTORIIKKA Prosessoi yhtä aikaa useiden peräkkäisten aterioiden ruokamassaa Ileumista tulleen annoksen transit aika h Haustraatioliikkeet Vastaa ohutsuolen segmentaatiota Peristalsis Liike hidasta; eteneminen 5 cm/h Massaliike Aterioiden jälkeen esiintyvää voimapropulsiota Vie ruokamassaa kohti sigmasuolta liisa.m.peltonen@helsinki.fi
43 PAKSUSUOLEN MOTORIIKKA NOUSEVA PAKSUSUOLI Lyhyt transit aika verrattuna poikittaiseen paksusuoleen Peristaltiikkaa sekä anaali että oraalisuuntaan
44 PAKSUSUOLEN MOTORIIKKA POIKITTAINEN PAKSUSUOLI Pitkä transit aika; noin 24 h Veden ja elektrolyyttien, sekä rasvahappojen absorptio ulostemassan varastointi Haustraatio liikkeet Hidasta segmentaatiota (supistuva ja relaksoituva alue samassa tilassa pidempään) Haustraatioliikkeet migroivat pitkin suolta ulosteen pakkaaminen distaalisemmin liisa.m.peltonen@helsinki.fi
45
46 PAKSUSUOLEN MOTORIIKKA Massaliike terveessä suolessa alkaa yleensä poikittaisen paksusuolen puolivälistä; 1 3 kertaa päivässä Ärsykkeenä ileumista tulevan ruokamassan määrä tai esim. risiiniöljy, enterotoksiinit, parasiitit, ruoan antigeenit LASKEVA PAKSUSUOLI Ulostemassan varastointia Ulostetta alkaa kertyä sigma ja peräsuoleen 24 h kuluttua massan tulosta cecumiin Massaliike täyttää tehokkaasti suolen distaalipään Peräsuoli yleensä tyhjä Täyttymistä estää mm. jyrkkä anorektaalikulma liisa.m.peltonen@helsinki.fi
47 Evaluation of gastrointestinal transit in clinical practice: position paper of the American and European Neurogastroenterology and Motility Societies Neurogastroenterology & Motility Volume 23, Issue 1, pages 8 23, 7 DEC 2010 DOI: /j x liisa.m.peltonen@helsinki.fi x/full#f6
48 ULOSTAMINEN ULOSTUSREFLEKSI (moniosainen) Rektoanaalirefleksi (sisäinen refleksi; ENS) Parasympaattinen refleksi (voimakas) Lopullinen päätös ulostamisesta on tahdonalainen Pidättäminen/pakottaminen heikentää refleksiä
49 REKTOANAALIREFLEKSI rektumin mekanoreseptorit ärtyvät venytyksestä viesti ENS:n kautta paksusuolen laskevan osan, sigmasuolen ja rektumin lihaskerroksiin peristalsis tuo lisää ulostetta ENS:n inhibitoriset neuronit aktivoituvat ja sisäinen sfinkteri relaksoituu uloste venyttää anaalikanavaa ja syntyy täyteyden tunne (samplingheijaste l. tutustumisvaste) Tunnistetaan tarkasti onko suolessa ilmaa, nestemäistä vai kiinteää ulostetta Pidätyskykyä ylläpitäviä tekijöitä: anaalisfinkterit ja lantionpohjan lihakset, erityisesti häpyluu peräsuolilihas, anaalikanavan tuntoaisti, Houstonin poimut, jyrkkä anorektaalikulma, limakalvon tiivisteenomaiset paksunnokset
50 Parasympaattinen refleksi (voimistaa heikohkoa rektoanaalirefleksiä): Selkäydinrefleksi sakraalisegmenttien tasolla afferentti informaatio voimistaa peristalsista ja relaksoi sisäistä sulkijaa Ulkoinen sulkijalihas on tahdonalainen (efferentti n. pudendus, häpyhermo) Sen ja sisäisen sulkijalihaksen yhtäaikainen relaksoituminen saa aikaan defekaation. liisa.m.peltonen@helsinki.fi
51 SFINKETEREIDEN YHTEISTYÖ
52 ANOREKTAALIKULMA
53 MITÄ NORMAALISSA ULOSTEESSA ON? Paino% (kiinteä uloste) Kuolleet bakteerit 30% Sulamaton kuituaines, irronneet epiteelisolut, rs kanavan eritteiden kiinteät ainesosat (esim. sappiväriaineet) 30% Rasvat 10 20% Epäorgaaninen aines 10 20% Proteiinit 2 3% liisa.m.peltonen@helsinki.fi
54 KAASU RSKn kaasu on peräisin kolmesta lähteestä: Nielty ilma (poistuu ulos röyhtäisyn avulla tai siirtyy ruokasulan mukana ohutsuoleen Bakteereiden tuottama kaasu Verenkierrosta peräisin oleva kaasu Paksusuolen ilmaa (flatus) tuotetaan 7 10 l/päivä Peräisin sulamattoman ruoan hajottamisesta CO 2, CH 4, H 2, N 2 (muut paitsi typpi diffundoituvat limakalvon läpi pois RKStä) Lopullinen kaasumäärä noin 600 ml/päivä liisa.m.peltonen@helsinki.fi
55 SILEÄLIHAKSEN SUPISTUSKONEISTO Ei säännöllisesti järjestäytyneitä lihassäikeitä, supistuminen hidasta, kuluttaa vähemmän energiaa, pystyy ylläpitä mään jännitystä pitkiä aikoja
56 SUPISTUS Solunsisäinen [Ca 2+ ] kun sitä virtaa solun ulkopuolelta tai vapautuu SRkalvostosta Ca 2+ sitoutuu kalmoduliiniin (CaM) Ca 2+ kalmoduliini aktivoi myosiinin kevytketjukinaasin (MLCK) MLCK fosforyloi myosiinin kevytketjut ja lisää myosiini ATPaasin aktiivisuutta Aktiiviset myosiinipäät liukuvat pitkin aktiinisäiettä muodostaen sidoksia ja nostaen lihaksen jänteyttä liisa.m.peltonen@helsinki.fi
57 RELAKSAATIO Solunsisäinen [Ca 2+ ] kun sitä pumpataan takaisin solun ulkopuolelle tai SR kalvostoon Ca 2+ irtoaa kalmoduliinista (CaM) Myosiinifosfataasi defosforyloi myosiinin, mikä alentaa myosiini ATPaasi aktiivisuutta Alentunut aktiivisen myosiini ATPaasin määrä vähentää lihaksen jänteyttä liisa.m.peltonen@helsinki.fi
58 SILEÄLIHAKSEN SUPISTUSTA EI KONTROLLOI YKSINOMAAN ASETYYLIKOLIINI
Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotRUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA. 2013
RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon
LisätiedotRUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys
RUOANSULATUSKANAVAN TOIMINTA Eritys RUORA 2014 Liisa Peltonen 3.3.2014 1 RS-KANAVAN TEHTÄVÄT 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄT Ravinnon muokkaaminen muotoon, jossa ihminen pystyy käyttämään sitä hyväkseen
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotRUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA
RUOANSULATUS PÄHKINÄNKUORESSA ANAALISFINKTERIT SUU UES LES PYLORUS ILEOKEKAALINEN SFINKTERI liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 1 liisa.m.peltonen@helsinki.fi 2013 2 RUOANSULATUSKANAVAN TEHTÄVÄ ravinnon
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotRuoansulatus ja suolisto
Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT
AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön
LisätiedotAUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia
AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotVähän tietoja Renew Life -yhtiöstä
Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotLuento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja
Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotYdinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus
Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
Lisätiedotkivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia
Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy
LisätiedotRuoka- ja ravintoaineet 12
Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
LisätiedotRuuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):
Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis
LisätiedotRuora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013
1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo
LisätiedotHevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotVerisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet
venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen
LisätiedotVasikkakuolleisuus kuriin Ripulit. ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke
Vasikkakuolleisuus kuriin Ripulit ELT Tiina Autio, Evira ja ELT Vesa Rainio, Savonia-amk,Vaavi-hanke Milloin tulee ripuli? Jos elimistöön joutuu myrkyllistä ainetta, on hyvin todennäköistä, että se on
LisätiedotESITE KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIOON RUUANSULATUSELIMISTÖN TUTKIMUKSIIN TULEVILLE POTILAILLE
ESITE KLIINISEN FYSIOLOGIAN LABORATORIOON RUUANSULATUSELIMISTÖN TUTKIMUKSIIN TULEVILLE POTILAILLE Eeva Kääriälä Satu Pohjala Laura Savikko Opinnäytetyö Lokakuu 2013 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotOpintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat
Opintojakso 5 Ruoansulatuselimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ruoansulatuselinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, joiden
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Ruuansulatus. Viikko 3 / Moduuli 3
Viikko 3 Ruuansulatus 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 3 / Moduuli 3 #Ruuansulatus Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat videoiden
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Kaartinen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire! Potilaalla
LisätiedotLuento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)
Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotMAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013
MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotTerve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus
Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
Lisätiedot8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)
8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotTOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA. Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala
TOIMINNALLISET YLEMMÄN RUOANSULATUSKANAVAN HÄIRIÖT JA PUHETERAPIA Meri Nyyssönen 2017 HYKS, pää- ja kaulakeskus, puheterapiayksikkö, Jorvin sairaala ! Potilaalla kaasurefluksikierre (GER normaali), aerofagiaoire!
LisätiedotKivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys
Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin
LisätiedotHERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta
HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -
Lisätiedothoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen
LisätiedotHyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi
Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotLihaksen Fysiologia. Luurankolihas
Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva
LisätiedotHENGITYSKAASUJEN VAIHTO
HENGITYSKAASUJEN VAIHTO Tarja Stenberg KAASUJENVAIHDON VAIHEET Happi keuhkoista vereen -diffuusio alveolista kapillaariin -ventilaatio-perfuusio suhde Happi veressä kudokseen -sitoutuminen hemoglobiiniin
LisätiedotIäkkään ummetus. TPA Tampere: iäkkään ummetus
Iäkkään ummetus 1 Perustieto Ummetuksen määritelmä Ummetuksen yleisyys Ummetuksen merkitys Ummetuksen hoito Syventävä tieto Ummetuksen jaottelu ja syyt Ummetuksen tutkimukset Ummetuksen lääkehoito TPA:
LisätiedotJohdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio
10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotAikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä
KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisista Korottaa verenpainetta. Välittäjäaineena adrenaliini toimii erityisesti sympaattisen hermoston synapseissa, jotka ovat kytkeytyneet säädeltäviin elimiin ja kudoksiin.
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotI MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI
I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotLämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen
Lisätiedotumpieritysjärjestelmä
umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotLaserin käyttö eläinlääkinnässä
Laserin käyttö eläinlääkinnässä Syyskoulutuspäivät Turussa 6.-7.10.2017 MAOL-Turku ry ELL Jouni Niemi Vetman Oy LASER Light Amplification by Stimulated Emission of Radiation MITEN DIODILASERIN VALO ON
LisätiedotGKS koulutuspäivät 13.10.2011 Marjaleena Setälä, EL 1. Fossa Douglas on endometrioosipesäkkeiden yleisin sijaintipaikka kuoppaa verhoava peritoneum sakrouteriiniset ligamentit peräsuoli 2. Endometrioosi
LisätiedotRASKAUSAJAN UMMETUS JA KUIDUN MERKITYS. Mainos
RASKAUSAJAN UMMETUS JA KUIDUN MERKITYS Mainos Ummetus on raskauden aikana yleistä Lähes puolet raskaana olevista naisista kärsii ummetuksesta jossain raskauden vaiheessa. Ummetuksen ilmaantumiseen vaikuttavat
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju
Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotTiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
LisätiedotBroilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini
Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 1 kapseli sisältää natriumpikosulfaattimonohydraattia 2,593 mg, joka vastaa 2,5 mg natriumpikosulfaattia.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI LAXOBERON 2,5 mg kapseli, pehmeä 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 kapseli sisältää natriumpikosulfaattimonohydraattia 2,593 mg, joka vastaa 2,5 mg natriumpikosulfaattia.
LisätiedotRuuansulatus 29.09.2014. Kappale 24 Tortora 12ed
Ruuansulatus 29.09.2014 Kappale 24 Tortora 12ed Yleiskatsaus Mekaaniset toiminnat Entsyymejä sisältävien ruuansulatusnesteiden eritys Ravintoaineiden entsymaattinen pilkkoutuminen Imeytyminen ruuansulatuskanavassa
LisätiedotUrheilullisuus. Harri Hakkarainen LL, LitM. SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit. www.terveystalo.com
Urheilullisuus Harri Hakkarainen LL, LitM SJL, HK Metallurg Magnitogorsk, HC Jokerit Urheilullisuus mitä se on? jokaisella urheilijalla 24 h aikaa aikaa harjoitella, palautua, kehittyä... Harjoitusaikaa
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotPAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA)
1 PAKSUSUOLEN TÄHYSTYS (KOLONOSKOPIA) TUTKIMUKSEN SUORITUS Paksusuolen tähystys tehdään taipuisalla tähystimellä, joka viedään peräaukon kautta paksusuoleen. Paksusuolen tähystyksessä pyritään katsomaan
LisätiedotMITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?
MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien
LisätiedotSidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)
Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
Lisätiedot