RAKENTAMINEN Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy

Transkriptio

1 Rakennusalan suhdanneryhmä RAKENTAMINEN Rakentaminen alamäessä, työttömyys lisääntyy

2 2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Pentti Vesterinen, pj. Pentti Forsman Kai Karsma Ari Laine Timo Myllys Mikael Nyberg Jukka Oikarinen Pekka Pajakkala Pekka Pelkonen Ilpo Peltonen Bo Salmén Timo Tähtinen Juha Vartia Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Suomen Pankki Työ- ja elinkeinoministeriö Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Liikenne- ja viestintäministeriö Tilastokeskus VTT Valtiovarainministeriö Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Ympäristöministeriö Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Valtiovarainministeriö Infrajaosto: Pentti Vesterinen, pj. Tapani Karonen Risto Murto Eero Nippala Pekka Pajakkala Bo Salmén Esko Tainio Ulla Luukkonen, siht. Valtiovarainministeriö Infra ry Liikenne- ja viestintäministeriö TAMK VTT Rakennusteollisuus RT ry Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö

3 3 Rakennustoiminnan volyymi 2 = Lähde: TK, RAKSU ( ) Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Maailmantalouden taantuman pahimman vaiheen ennakoidaan olevan pikku hiljaa ohittumassa. Käänne parempaan on kuitenkin hidas. Suomi pienenä avoimena ja merkittävästi viennistä sekä teollisuudesta riippuvaisena kansakuntana on monia muita länsimaita suurempien haasteiden edessä, vaikka taantuman alkaessa julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusasemat olivat pitkän korkeasuhdannejakson jälkeen hyvät eikä merkittäviä talouden tasapainottomuuksia ollut päässyt syntymään. Maamme kokonaistuotannon ennakoidaan vähenevän tänä vuonna 6 % ja lisääntyvän ensi vuonna korkeintaan lievästi. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan talonrakentaminen vähenee kuluvana vuonna kaikkiaan noin 15 prosenttia, uudisrakentaminen jopa yli neljänneksen. Aleneva suunta jatkuu myös ensi vuonna, joskin hidastuneena. Tilanne olisi vielä huonompi, ellei hallitus olisi toteuttanut merkittäviä rakentamiseen suunnattuja elvytystoimia. Uusia asuntoja aloitetaan tänä ja ensi vuonna noin 18 eli saman verran kuin alimmillaan 199-luvun alun lamakautena. Valtion tukemaa asuntotuotantoa lähtee liikkeelle tuntuvasti enemmän kuin vuosiin. Asuinrakennusten korjaustoimintaa edistää mm. kotitalousvähennyksen tuntuva nosto, asunto-yhtiöiden määräaikaiset korjausavustukset ja työvoiman saatavuuden helpottuminen. Toimitilarakentaminen jatkui kuluneena kevätkautena vielä kohtuullisena, mutta romahtaa vähäisten aloitusten takia vuoden loppua kohden ja etenkin ensi vuonna. Maa- ja vesirakentaminen vähenee kuluvana vuonna korkealta tasoltaan runsas 5 prosenttia, mutta pysynee suunnilleen ennallaan vuonna 21, mikäli kuntien panostus infratuotantoon ei olennaisesti supistu. Rakennusalan kustannusten ennakoidaan molempina vuosina alenevan, osin jopa tuntuvasti. Alan työvoiman kysyntä pysyi kevääseen saakka varsin tyydyttävänä, mutta työpaikkojen määrä vähenee loppusyksystä nopeasti, ja samalla työttömyystilanne pahenee selvästi.

4 4 Suositukset Raksu-ryhmän mielestä ajankohta vähänkään pitemmällä aikavälillä välttämättömien rakennushankkeiden aloittamiselle on rakennusalan kilpailun lisääntymisen, rakennuskustannusten alenemisen sekä työvoiman saatavuuden paranemisen ansiosta nyt varsin otollinen, mikäli hankkeiden rahoitus on kunnossa. Etenkin kuntien toivoisi pitävän kiinni investointisuunnitelmiensa toteuttamisesta, jos suinkin mahdollista. Vallitsevassa suhdannetilanteessa on suositeltavaa käynnistää kaikkien lähitulevaisuuden hankkeiden suunnittelu vähintäänkin rakennuslupavaiheeseen, koska kapasiteettia on tavanomaista paremmin käytettävissä sekä suunnittelussa että viranomaispuolella. Väljällä aikataululla voidaan vaihtoehtoisia ratkaisuja arvioida rauhassa ja lopputuloksena saadaan parempia suunnitelmia. Rakentajien kiinnostus valtion tukeman ARA-tuotannon ja ns. välimallin asuntojen rakentamiseen on lisääntynyt merkittävästi. Korkotukilainavaltuuksia onkin lisätty 29 talous- ja lisätalousarviossa 1 17 milj. euroksi eli yli 2,4-kertaiseksi verrattuna vuoden 28 toteumaan (479 milj. euroa), jolloin tukituotantoa alkoi 3 9 asuntoa. Valtion tukeman tuotannon määrä voisi nousta hyvinkin yli 1 asuntoon. Aidosti kilpailutettavien kohteiden osuutta tulisi saada nousemaan. Kohtuuhintaisten, kilpailutettavien ARA-kohteiden tonttien saatavuudessa kunnat ovat ratkaisevassa asemassa. Asuntomarkkinoilla on vuonna 21 riskiä voimistuvasta epätasapainosta, kun historiallisen matala korkotaso virkistää asuntokauppaa, uusien asuntojen myyntivaranto pienenee ja samaan aikaan vapaarahoitteisen asuntotuotannon aloitukset näyttävät pysyvän vähäisinä. Asunto- ja rakennusmarkkinoiden vakauden kannalta onkin tärkeää, että myös vapaarahoitteista tuotantoa alkaisi käynnistyä nykyistä enemmän. Ryhmä pitää erittäin tärkeänä, että rakennusalan koulutukseen saadaan riittävästi opiskelijoita myös laskusuhdanteessa, sillä suuren työvoimapoistuman korvaaminen on kuitenkin pääosin hoidettava kotimaisin voimin seuraavassa korkeasuhdanteessa. Oppilaitosten tulee kohdentaa joustavasti rakennusalan koulutusta ja aloituspaikkoja niille rakentamisen osa-alueille, joilla on lähiaikoina paremmat mahdollisuudet tarjota työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi tulee osoittaa resursseja työttömiksi jäävien rakennusalan työntekijöiden täydennyskoulutukseen liittyen esimerkiksi energiatehokkaaseen rakentamiseen. Osoitus rakennustyövoiman niukkuudesta on, että ulkomaisen rakennustyövoiman tarve pysyy Helsingin seudulla myös taantumavaiheessa merkittävänä. Rakentamisen prosessien kehittäminen ja erityisesti infra-alan tuottavuuden parantaminen on vastaisuudessa erittäin tärkeää, jotta niukoilla määrärahoilla pystytään hoitamaan julkinen infratuotanto ja ylläpito sekä varmistamaan rakenteiden toimivuus. Hankinta- ja rakennuttajaosaamisen tilanne on sekä valtion että erityisesti kuntien organisaatioissa huolestuttava, sillä kokenut rakennuttajahenkilöstö vähenee nopeasti eikä uutta henkilöstöä saada tilalle. Kunnissa on tärkeää avata koko teknisen sektorin rakentaminen ja ylläpito kilpailulle. Panostaminen hankinta- ja rakennuttajaosaamiseen on tärkeämpää kuin oman, ison tuotantoorganisaation ylläpito. Myös seutuyhteistyö tarjoaa paljon mahdollisuuksia yhteishankinnoissa ja rakennuttamistehtävissä. Korjausvelan kasvun hillitsemiseksi tulee investointi- ja kunnossapitomäärärahojen mitoitusta suhteuttaa tarpeisiin ja niiden käyttöä tulee tehostaa myös uusilla hankintamalleilla. Talonrakentaminen Talonrakentamisen uudistuotannon suhdannenäkymät ovat heikot, mutta pahin pessimismi ennen kaikkea asuinrakentamisen suhteen on hellittämässä. Toimitilarakentamisessa tilanteen paranemista ei kuitenkaan ole odotettavissa ensi vuonnakaan. Julkinen palvelurakentaminen, jonka merkitys korostuu aina laskusuhdanteessa, pysyy onneksi kasvu-uralla. Loppuvuodesta talonrakennusalan tuotantokapasiteetin käyttöaste alenee etenkin korjaustoimintaan suunnatuista elvytystoimista huolimatta edelleen ja työttömien määrä lisääntyy.

5 5 Vuoden 29 tammi-maaliskuussa asuinrakentamisen aloitukset (m3) vähenivät 48 % ja lukumääräisesti 46 % edellisestä vuodesta, Rakentajien kiinnostus valtion tukemaa asuntotuotantoa kohtaan on kuitenkin lisääntynyt huomattavasti, ja kuluvan vuoden talousarvioon asetetut tavoitteet (ARA tuotantoa 6 ja vuokraasuntojen ns. välimallin aloituksia 2 ) ovat kokonaismäärältään jo ylittyneet. Valtion tukeman tuotannon määrä voisi nousta jopa 12 asuntoon, mikäli lainojen hyväksymisvaltuuksia lisätään tätä määrää vastaavasti. Myös vapaarahoitteisia asuntohankkeita on pantu varovasti liikkeelle, kun rakentajien myymättömien uusien asuntojen varanto on pienentynyt. Rakentajat ovatkin valmiita käynnistämään lykkäämiään vapaarahoitteisia kohteita välittömästi, kun varmuus niiden kaupaksi käymisestä lisääntyy. Alhainen korkotaso 1 on omiaan vauhdittamaan vakavaraisten kotitalouksien asuntokysyntää, mutta toisaalta lisääntyvä työttömyysuhka hillitsee niiden suuria hankintoja. Ryhmä arvioi, että kuluvana vuonna aloitetaan noin 18 asunnon rakentaminen ja ensi vuonna suunnilleen yhtä paljon tai jopa hieman enemmän. Näistä noin 1 asuntoa on kumpanakin vuonna valtion tukemaa tuotantoa ja 6 7 omakotirakentamista. Asuntojen korjaustoiminta lisääntyy molempina vuosina, kun asuntojen uudisrakentamisesta vapautuu työvoimaa, kotitalousvähennys on aiempaa selvästi suurempi ja lisäksi kuluvana vuonna aloitettaviin asunto-osakeyhtiöiden korjaushankkeisiin on saatavissa 1 prosentin korjausavustus. Asuntoinvestointeihin vaikuttaa osaltaan myös rakennusten ja rakennetun ympäristön eko- ja energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden lisääntyvä käyttöönotto. Teollisuusrakentamisen aloitukset puolittuivat vuoden 29 ensimmäisellä neljänneksellä vuodentakaisesta, eikä merkkejä paremmasta ole näkyvissä etenkään vientiteollisuuden keskuudessa, koska kansainväliset menekkinäkymät pysyvät heikkoina. Myös varastorakentamisessa on aleneva suunta niin tänä kuin ensi vuonnakin. Liikerakentamisen aloitukset vähenivät tammi-maaliskuussa 29 todella jyrkästi, ja tuotannon määrä vähenee tänä vuonna yli kolmanneksen. Siitä huolimatta määrä on kuitenkin vielä suurempi kuin noususuhdanteessa 26. Aleneva suunta jatkuu ensi vuonnakin. Toisaalta uusia hankkeita, jotka voidaan nopeasti käynnistää, kun suhdannenäkymät paranevat, on suunnitteilla runsaasti. Toimistorakentamisen aloitukset hyytyivät lähes kokonaan alkuvuonna 29, ja tuotannon määrä puolittuu viime vuodesta. Heikentynyt suhdannetilanne, tilatarjonnan voimakas kasvu uusien hankkeiden valmistuessa sekä ulkomaisten sijoittajien lisääntynyt varovaisuus myös suomalaisia kiinteistöjä kohtaan hidastavat toimistorakennushankkeiden käynnistymistä merkittävästi myös ensi vuonna. Julkisten palvelurakennusten aloitukset kaksinkertaistuivat vuoden 29 tammi-maaliskuussa, ja tuotanto lisääntyy merkittävästi etenkin tänä mutta myös ensi vuonna. Suhdannepoliittisesti näiden hankkeiden ajoitus on oikeaan osunut, vaikkakin niiden osuus koko talonrakentamisen kuutiomäärästä on vain noin kymmeneksen luokkaa. Korjausrakentaminen Korjausrakentamisen patoutuneet kasvupaineet ovat nyt selvästi purkautumassa, kun tuotantokapasiteettia ja työvoimaa on vapautunut ja vapautumassa runsaasti uudisrakentamisen puolelta. Korjausrakentamiseen suunnattavilla elvytystoimilla on merkittävä vaikutus asuinrakennusten korjausaktiivisuuteen. Muiden kuin asuinrakennusten korjaaminen vähenee kuitenkin selvästi, vaikka esimerkiksi julkisten rakennusten korjauksia vauhditetaan elvytystoimin. Heikko taloustilanne ja työttömyysuhka jarruttavat korjausrakentamisen määrän kasvua sekä tänä että ensi vuonna. Rautakaupan myynnin selvä väheneminen alkuvuonna antaa viitteitä siihen, että koko korjausrakentamisen kasvu on jäämässä vähäiseksi. Korjausrakentamisessa on kuitenkin osasektoreita, jotka kasvavat reippaasti kuluvana ja ensi vuonna. Näitä ovat kerrostalojen putkiremontit ja julkisivukorjaukset. Niiden työllistävä vaikutus painottuu ensi vuoteen. Myös energiatehokkuuden parantaminen tulee vähitellen osaksi lähes kaikkea korjausrakentamista, jotta ilmasto- ja energiastrategian mukaiset päästötavoitteet voidaan saavuttaa. Pientalojen lämpöpumppuasennukset kasvavat edelleen. 1 Rahalaitosten asuntolainakannan kasvuvauhti vaimeni edelleen, kesäkuussa 29 kasvua oli noin 6 prosenttia. Uusia asuntoluottoja nostettiin kesäkuussa 1,5 mrd. euroa, ja keskikorko aleni 2,6 prosenttiin.

6 Maa- ja vesirakentaminen 6 Maa- ja vesirakentamisen määrä kasvoi viime vuonna pari prosenttia, ja saavutti kaikkien aikojen ennätystasonsa. Vuoden 28 loppua kohden alan suhdannetilanne alkoi kuitenkin heikentyä, ja VTT:n maaliskuussa 29 tekemän suhdannekyselyn mukaan maa- ja vesirakentamisen suhdannetilanne on muuttunut syksyn 28 hyvästä tilanteesta normaaliksi. MVR-urakoitsijoista noin 7 % (etenkin pienet mvr-urakoitsijat) näkee tilanteensa heikkenevän tänä vuonna; tuotantokapasiteetin käyttöaste oli loka-joulukuussa 28 runsas 75 %, toiseksi alin 2-luvun talvikausina toistaiseksi. Sen jälkeen - EK:n heinäkuun suhdannetiedustelun mukaan - tilanne on edelleen heikentynyt. Elinkelpoistenkin infra-alan pk-yritysten rahoitushuolto ja lainajärjestelyt ovat vaikeutuneet huolestuttavasti, vaikka valtio tukeekin merkittävästi pankkeja yritysrahoituksen varmistamiseksi. Raksu-ryhmä arvioi, että maa- ja vesirakentaminen vähenee kuluvana vuonna runsas 5 % mm. joidenkin suurhankkeiden loppumiseen ja uusien suurhankkeiden aloituksiin liittyvien ajoitustekijöiden takia, mutta lisäksi myös kuntien investointimahdollisuuksien heikkenemisen ja toistaiseksi keskeytettyihin kaivoshankkeisiin liittyvien tie- ja ratatöiden lykkääntymisen seurauksena. Toisaalta maa- ja vesirakentamisen korjaus- ja kunnossapitoon päätetyt elvytystoimet vaikuttavat myönteisesti infraurakoitsijoiden ja rakennustyöntekijöiden työllisyyteen. Ryhmä näkee, että ensi vuoden infrarakentamisen määrä pysyy suunnilleen ennallaan. Kuntien mahdolliset säästötoimet saattavat vaikeuttaa tilannetta. Infra-alan työvoimakysyntä oli alkuvuonna 29 yhä melko hyvä ja ammattikoulutetun työvoiman niukkuus pysyy ongelmana monissa työtehtävissä. Syksyllä on kuitenkin odotettavissa lomautuksia myös maa- ja vesirakennusyrityksissä. Alan tarvikeniukkuus on vähentynyt, kustannukset kääntyneet laskuun ja tarjoushinnat pudonneet tarjoushalukkuuden lisääntymisen myötä merkittävästi. Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon supistuminen on jatkunut merkittävänä alkuvuonna. Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus väheni määrältään lähes 34 % tammi-toukokuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekki-indeksin mukaan tuotetoimitukset vähenivät vastaavasti 3 % tammikesäkuussa. Valmisbetonin ja betonielementtien tuotanto supistui tammi-kesäkuussa 4 5 %, sillä etenkin elementtiteollisuus on riippuvainen uudisrakentamisesta. Puutuoteteollisuuden tuotantomäärien supistumiset ovat olleet perustuotteita lievempiä, koska suuri osa tuotteista käytetään korjausrakentamisessa. EK:n heinäkuun suhdannetiedustelun mukaan rakennustuoteteollisuus on tällä hetkellä syvässä suhdannekuopassa. Lähes kaikki alan yritykset kuvaavat suhdannetilannettaan heikoksi. Sen sijaan odotukset lähikuukausille ovat aiempaa paremmat suhdanteiden heikkenemisen ennustetaan päättyvän. Tuotanto ja henkilöstö vähenivät voimakkaasti alkukesällä, mutta laskun ennustetaan loivenevan lähiaikoina. Uudisrakentamisen pysyessä matalalla tasolla rakennustuoteteollisuuden piiristä poistuu pysyvästi merkittävä määrä työpaikkoja. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusindeksi laski kuluvan vuoden heinäkuussa 1, 9 % vuodentakaisesta. Työkustannukset nousivat 2,7 %, kun taas hinnat laskivat rakennustarvikkeissa 3,1 % ja muissa kustannuksissa 6,7 %. Rakennustarvikkeiden osatekijöissä nousivat eniten vesiputket (11 %) ja työmaan energia (8 %). Heinäkuussa 29 laskivat erityisesti rahoituksen hinta (-57 %) ja betoniteräs (-35 %) vuodentakaiseen verrattuna. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi aleni heinäkuussa 29 noin kuusi prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. ARA tuotannossa - verrattuna viime vuoden keskiarvoon - rakentamisen hinta aleni tammi-heinäkuussa eniten pääkaupunkiseudulla, 5,6 %. Keskimääräinen neliöhintataso putosi hieman myös muissa kasvukeskuksissa ja muualla maassa. Korkotukilainoitettujen asuntojen (pl. erityiskohteet) rakennuskustannusten seitsemän edellisen kuukauden keskiarvo oli heinäkuussa 29 pääkaupunkiseudulla 2 31 /m 2 ja muissa kasvukeskuksissa /m 2. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 29 toisella neljänneksellä; koko maan hintojen nousu edellisestä neljänneksestä oli 3,4 %, pääkaupunkiseudulla vastaavasti 4,7 %. Vuoden 28 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat kuitenkin laskivat koko maassa 2,9 %; pääkaupunkiseudulla 3,6 % ja muualla maassa 2,1 %. Reaalisesti vanhojen asuntojen hinnat laskivat kolmisen prosenttia vuodentakaisesta. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 328 /m 2 koko maassa ja 378 /m 2 pääkaupunkiseudulla.

7 7 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat vuoden 29 toisella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 4,3 % ja aravavuokrat 4,9 %, pääkaupunkiseudulla vastaavasti 6,3 % ja 5,4 %. Koko maan pientalotonttien hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 29 keskimäärin 18 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, pääkaupunkiseudulla 25 % ja kehyskunnissa lähes 17 %. Maarakennuskustannusindeksin vuoden 28 loppupuolella alkanut lasku on jatkunut myös tänä vuonna, heinäkuussa vuosimuutos oli noin -4 %. Kokonaisindeksiin vaikuttivat erityisesti polttoaineiden ja energian sekä bitumi- ja muovituotteiden halpeneminen. Maarakentamisen konekustannusindeksi laski 6,8 % vuodentakaisesta. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli tammi-kesäkuussa keskimäärin eli 8 pienempi (talonrakentaminen 61 1, maa- ja vesirakentaminen 23 1, erikoistunut rakennustoiminta 89 8) kuin vastaavaan aikaan vuonna 28. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli puolestaan vuoden 29 kesäkuun lopussa 15 5 (vuotta aiemmin 1 3) ja maa- ja vesirakentamisessa 2 39 (vuotta aiemmin 1 68). Avoimien työpaikkojen määrä supistui talonrakentamisessa 33 % sekä maa- ja vesirakentamisessa 69 % edellisvuotisesta. Raksu-ryhmä arvioi, että rakennusalan työllinen työvoima vähenee tänä ja ensi vuonna rakennustyömailla yhteensä 2 3 henkeä, vaikkakin toteutetut elvytystoimenpiteet hillitsevät taantuman syvenemistä merkittävästi. Alenema kohdistuu ensisijaisesti uudistalonrakentamiseen, mutta osin myös maa- ja vesirakentamiseen. Rakentamisen välilliset työllisyysvaikutukset ovat laajat ja rakentamisen vähenemisellä on runsaasti heijastusvaikutuksia. Rakennustuoteteollisuus sekä rakennusalan kauppa ja palvelut vähentävät myös runsaasti työpaikkojaan. Rakennusalan työttömien työnhakijoiden määrä lienee ensi talvikautena - paitsi suhdanne- myös kausitekijöiden johdosta - suurimmillaan yli 3 henkeä. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuusongelmat eivät kuitenkaan hellitä täysin etenkään pääkaupunkiseudulla, sillä alalta poistuu yhä enemmän suurten ikäluokkien työntekijöitä. Rakennusalan koulutuspaikkojen pitemmän aikavälin mitoitustarpeeseen ja rakenteeseen onkin kiinnitettävä enenevää huomiota, jotta näillä näkymin jo tulevassa noususuhdanteessa syntyvä mittava työvoimavaje voitaisiin mahdollisimman hyvin täyttää kotimaisin voimin. Ulkomaisen työvoiman varaan vajeen täyttämistä ei suuressa määrin voida jättää.

8 Taulukko 1: Rakentamisen hinta ARA -hankkeissa 8 Normaalit vuokra-asunnot ja asumisoikeusasunnot Kaikki hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % ,4 % 21 7,6 % , % 1-7/ ,6 % ,5 % 263 -,7 % Normaalit vuokra-asunnot PKS Muut kasvukeskukset Muu maa euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % ,2 % 213 7,5 % ,8 % 1-7/ ,6 % , % 277, % Asumisoikeusasunnot PKS Muut kasvukeskukset Muu maa euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % ,2 % 213 8,1 % - 1-7/ ,8 % 23,8 % 29 Kilpailutetut hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % ,4 % 22 6,5 % ,4 % 1-7/ ,4 % 215 -,2 % 217 1,4 % Neuvottelu-urakkana toteutetut hankkeet PKS Muut kasvukeskukset Muu maa euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % euroa/m2 Muutos % ,4 % - 1-7/ ,1 % 231

9 KUVIOLIITE: elokuu 29 ( ) 9 milj. m3 8 Koko talonrakennustuotanto myönnetyt luvat aloitetut valmistuneet milj. m3 3 Asuinrakennukset milj. m3 14 Teollisuusrakennukset (pl. varastot) myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 6 Julkiset rakennukset milj.m3 1 Varastorakennukset myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit milj. m3 9 Liikerakennukset milj. m3 4 Toimistorakennukset myönnetyt luvat aloitetut valmiit myönnetyt luvat aloitetut valmiit

10 1 6 Asuntojen hinnat neljännesvuosittain 198 = ) 2 1 2) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen nimellishinnat, 2) deflatoituna ansiotasoindeksillä. Lähde: TK /VM/KO/UL/ xls 21 Asuntojen reaalihinnat ja asuntoinvestoinnit neljännesvuosittain 198 = Asuntojen reaalihinnat 1) Asuntoinvestoinnit 2) ) Koko maan vanhojen kerrostalojen hinnat, deflatoituna kuluttajahintaindeksillä. 2) 4 neljänneksen liukuva keskiarvo /VM/KO/UL (Lähde: TK) xls Rakentamisen luottamusindikaattori kausitasoitettu Lähde: EK, European Commission (Business and Consumer Survey) /VM/UL/ 2139.xls

11 11 35 Kerrostaloasuntojen nimellishinnat euroa / m Pääkaupunkiseutu 2 Koko maa 15 Muu Suomi Pääkaupunkiseutu: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen /VM/KO/UL (Lähde: TK: 29:II) xls Rakennuskustannukset alaerittäin vuosimuutos, % Työ -2-4 Kaikki Materiaali -6 Muut Lähde: TK /VM/KO/UL / (29:7) 1418.xls

12 12 Tonttien reaalihinnat 1995 = kehyskunnat pääkaupunkiseutu koko maa muu Suomi Pientalotonttien hinnat Lähde: Tilastokeskus /VM/KO/UL xls Asuntohinnat, urakkatarjoushinnat, tonttien hinnat (PKS) ja rakennuskustannukset (koko maa) 1995 = Kiinteistöjen hintaindeksi, tontit, 1995=1; Pääkaupunkiseutu Asuntohinnat (pääkaupunkiseutu); Talonrakentamisen tarjoushintaindeksi (pääkaupunkiseutu); Rakennuskustannusindeksi (koko maa); kokonaiskustannukset /VM/KO/UL (Lähteet: TK, Rapal) xls

13 Maarakennuskustannusindeksi vuosimuutos, % kunnossapito kokonaisindeksi betonirakenteet päällysteet Indeksi 25= /VM/KO/UL, lähde: TK (29:7) 212.xls 15 Maarakennusalan konekustannusindeksi vuosimuutos, % Indeksi: 25= /VM/KO/UL, lähde: TK (29:7) xls 12 Rakentamisen työlliset 1 henkeä Erikoistunut rakennustoiminta Talonrakentaminen 4 2 Maa- ja vesirakentaminen Lähde: Tilastokeskus (TOL28) /VM/KO/UL (Lähde: TK: 29:6) xls