Perusväylänpito ja liikenneväylien korjausvelkaohjelma Väliraportti 6/2017

Transkriptio

1 2017 Perusväylänpito ja liikenneväylien korjausvelkaohjelma Väliraportti 6/2017

2 Väliraportti 1 (39) SISÄLTÖ Tiivistelmä Taustaa Perusväylänpidon vaikutukset Yleistä Korjausvelkaohjelmien erityisvaikutukset Korjausvelkaohjelman tilanne Korjausvelkaohjelma osana perusväylänpitoa Maantiet Yleistä Päällystetyt tiet Soratiet Sillat Tienpidon vaikutukset Radat Yleistä Ratojen kunto ja korjausvelkaohjelma Radanpidon vaikutukset Vesiväylät Digitalisaatiohankkeet Kokemukset ja jatkosuositukset Liite 1. Kartta korjausvelkakohteista Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot (kohteet, joita toteutettiin ja/tai suunniteltiin vuonna 2016) Maantiet Radat Vesiväylät Digihankkeet Liite 3. Digihankkeissa tehdyt merkittävimmät toimenpiteet... 37

3 Väliraportti 2 (39) TIIVISTELMÄ Suomen tie-, rata- ja vesiväyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneväylien 2,5 miljardin euron korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta vuosille miljoonaa euroa, josta 95 miljoonaa euroa kohdistui vuodelle Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun keskeisellä väyläverkostolla. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Vuoden 2016 toimenpideohjelma painottui kohteisiin, joissa suunnitelmavalmius oli hyvä. Näitä ovat olleet mm. tienpäällystyskohteet ja sorateiden korjaukset. Ohjelmassa on myös suuria peruskorjauskohteita, joille on ollut vaikea löytää rahoitusta normaalista vuosibudjetista. Kohteiden valinnassa painotettiin niillä saatavia vaikutuksia asiakkaiden tarpeisiin ja väyläomaisuuden säilymiseen. Vaikutukset väyläomaisuuteen näkyvät omaisuuden kuntona ja kunnon ylläpitoon jatkossa tarvittavaan rahoitukseen. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eivätkä ne välttämättä näy asiakkaille ennen kuin omaisuuden kunto heikkenee niin paljon, että sillä on suoria vaikutuksia väylien käytettävyyteen. Korjausvelkaohjelmalla oli vuonna 2016 merkittävä vaikutus erityisesti teiden päällysteiden kuntoon. Päällystysohjelma kasvoi 20 % ja päällysteiden kunnon parantumisesta johtuvat ajokustannussäästöt ovat jo ensimmäisenä vuonna 8-13 miljoonaa euroa. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia sekä paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään. Kolmen vuoden korjausvelkapanostus näkyykin pitkällä aikavälillä noin 2000 kilometrin huonokuntoisten teiden vähenemänä (-30 %). Siltojen korjausten vaikutukset käyttäjille konkretisoituvat pääosin vähentyneinä painorajoituksina ja niistä johtuvina lyhempinä ja tehokkaampina kuljetuksina. Rataverkolla parannettiin raakapuuterminaaleja, uusittiin ratapihoja, vaihteita ja kiskoja sekä tehtiin muita sähkö- ja turvalaitetöitä. Ratakohteiden valintaperusteena ovat olleet liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus sekä kuljetusten kustannustehokkuus. Meriväylien korjausvelkakohteiden valintakriteerinä on ollut kauppamerenkulun kuljetuskapasiteetin lisääntymänä sekä turvallisuuden ja toimivuuden parantuminen. Korjausvelkaohjelmaan sisältyy kuusi digitalisaatiohanketta, joiden yhteinen kustannusarvio 35 milj. euroa. Vuonna 2016 käynnistettiin kymmeniä älykkään väyläomaisuuden hallinnan kehittämistä tukevia tiedonkeruu- ja tiedon analysointipilotteja. Digihankkeilla tuetaan uusien liikkujille suunnattujen palveluiden syntymistä ja liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, ennakoitavuuden parantamista.

4 Väliraportti 3 (39) 1 Taustaa Perusväylänpito rahoitetaan kokonaisuudessaan perustienpidon momentilta Budjettirahoitus (ilman lisäbudjetteja tai erillisiä teemahankkeita) on vaihdellut viime vuosina miljoonan välillä (vuosi miljoonaa). Perusväylänpidon rahoitus allokoidaan Liikennevirastossa väylänpidon tuotteille joukolla erilaisia laskentajärjestelmiä ja -sääntöjä. Kuvissa 1-3 on väylämuotokohtainen väylien kunnossapitoon ja pieniin parantamisiin käytetty rahoitus vuosina Vuoden 2016 luvuissa on mukana 95 miljoonaa korjausvelkarahoitusta. Tienpidon rahoitus on nimellisesti pysynyt lähes ennallaan, kun taas radanpidon ja vesiväylänpidon rahoitukset ovat hieman vähentyneet. Vesiväylien rahoituksesta suurin osa käytetään talvimerenkulkuun (jäänmurto). Vuosien aikana perusväylänpidon ostovoima on heikentynyt sata miljoonaa. Tässä laskelmassa on mukana kustannusindeksin muutoksen aiheuttama rahan arvon aleneminen ja toisaalta tuottavuuden kehittymisen parantava vaikutus (Liikenneviraston selvityksiä 54/2015). Kuva 1. Perusväylänpidon rahoitus, maantiet,

5 Väliraportti 4 (39) Kuva 2. Perusväylänpidon rahoitus, rautatiet, Kuva 3. Perusväylänpidon rahoitus, vesiväylät, Suomen väyläverkko on päässyt rapistumaan sen kunnossapitoon osoitetun niukan rahoituksen seurauksena. Liikenneväylien korjausvelan vähentämiseen on myönnetty lisärahoitusta 600 miljoonaa euroa vuosille , josta 95 miljoonaa euroa vuodelle Vuodelle 2017 on allokoitu 200 miljoonan euron rahoitus. Lisärahoituksella pysäytetään korjausvelan kasvu ja käännetään velka laskuun keskeisellä väyläverkostolla. Rahoituksella vastataan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin. Korjausvelkaan kohdistettu raha käytetään tehokkaasti ja vaikuttavasti, mutta kaikkia tärkeitä huonokuntoisia kohteita ei pystytä kunnostamaan.

6 Väliraportti 5 (39) 2 Perusväylänpidon vaikutukset Väyläverkon korjausvelan määrä on tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa. Velan kokonaismäärän kasvu lähes pysähtyi vuoden 2016 lisärahoituksen ansiosta. Korjausvelkalaskennan perusteet on esitetty Liikenneviraston raportissa 35/2016. Tätä raporttia päivitetään jatkossa vuosittain korjausvelkaohjelma edetessä (vuoden 2017 raportti julkaistaan 7/2017) ( Korjausvelkaohjelma ja perusväylänpidon lisärahoituskohteet on valmisteltu ja sovitettu vuosibudjetteihin Kohteista ja niiden ajoituksesta viestitään Liikenneviraston nettisivustolla Asiakkaiden korjausvelkaohjelmaan esittämät kohteet on myös julkaistu Liikenneviraston nettisivulla dynaamisena karttana Asiakkaat esittivät ohjelmaan 666 kpl kohteita, joista voidaan toteuttaa vain pieni osa. Tässä väliraportissa tehdään yhteenveto korjausvelkaohjelman ensimmäisen vuoden toteutumista ja ohjelmalla saaduista vaikutuksista osana normaalia perusväylänpitoa. Raportti keskittyy maanteiden analysointiin, radoista ja vesiväylistä esitetään tärkeimmät asiat. 2.1 Yleistä Perusväylänpito suunnitellaan niin, että sillä saadaan mahdollisimman suuret vaikutukset. Vaikutukset kohdistuvat sekä väyläomaisuuteen että asiakkaisiin. Vaikutukset väyläomaisuuteen näkyvät omaisuuden kuntona ja kunnon ylläpitoon jatkossa tarvittavaan rahoitukseen. Nämä vaikutukset ovat luonteeltaan pitkäaikaisia eivätkä ne välttämättä näy asiakkaille ennen kuin omaisuuden kunto heikkenee niin paljon, että sillä on suoria vaikutuksia väylien käyttöön. Asiakkaiden kokemat vaikutukset ovat yleisemmin lyhytaikaisia. 2.2 Korjausvelkaohjelmien erityisvaikutukset Korjausvelkaohjelman kohteet vähentävät omalta osaltaan korjausvelkaa, varmistavat verkon käytettävyyttä, vähentävät väylien käyttäjien kustannuksia ja parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Verkon käytettävissä olon arvoa yhteiskunnalle ei ole pystytty matemaattisesti määrittämään. Yksittäisten kohteiden vaikutukset voidaan useimmiten esittää vain sanallisesti, mutta aina mahdollisuuksien mukaan lasketaan myös euromääräisiä vaikutuksia. Suurimmalla osalla korjausvelkakohteita konkreettisia vaikutuksia omaan toimintaan tai sidosryhmien suuntaan ei vuonna 2016 vielä toteutunut. Vaikutukset ovat pitkäkestoisia ja ne realisoituvat vasta pitemmällä aikavälillä. Osa korjausvelkakohteista ei kohdistu suoraan väylien kunnon parantamiseen vaan niissä tehdään samalla kertaa muita liikenteellisiä olosuhteita ja turvallisuutta parantavia toimia, jotka eivät suoraan näy korjausvelan määrässä.

7 Väliraportti 6 (39) Korjausvelkaohjelma sisältää paljon kohteita, joille on ollut erittäin vaikea löytää rahoitusta normaalista vuosibudjetista. Esimerkiksi ohjelmassa olevien rautateiden turvalaitteiden uusiminen on kallista (60 milj. euroa), mutta ne ovat liikennöinnin edellytys. Kunnon puolesta ne ovat elinkaarensa päänsä ja niihin on vaikea saada varaosia, joten niiden uusiminen on ainoa mahdollisuus. Myös Jännevirran silta (45 milj. euroa) on hyvä esimerkki erittäin suuresta ja merkittävästä perusväylänpidon kohteesta, johon rahoitusta ei olisi mitenkään muuten löydettävissä. 3 Korjausvelkaohjelman tilanne Ohjelma saatiin käynnistettyä tehokkaasti, vaikka päätös ohjelmasta saatiin vasta helmikuussa Myöhäisestä käynnistyksestä johtuen ensimmäisen vuoden ohjelma painottui kohteisiin, joissa suunnitelmavalmius oli hyvä. Näitä ovat olleet mm. tienpäällystyskohteet ja sorateiden korjaukset. Liikenneviraston kokonaisrahoituskehys korjausvelkakohteisiin oli 95 miljoonaa euroa ja kohteita toteutettiin 91,8 miljoonalla eurolla (97 prosenttia kokonaiskehyksestä). Väylämuotokohtainen jakauma on esitetty kuvassa 4 ja hankkeiden toteutustilanne kuvassa 5. Kokonaan valmiiksi saatiin 58 kohdetta ja näiden kustannusarviot toteutuivat kokonaisuutena erittäin hyvin. Loput 132 kohdetta ovat pääosin suunnittelussa ja ne toteutetaan vuosina Kartta kohteista on liitteessä 1 ja kohdekohtaiset listat on esitetty liitteessä 2. HANKKEET VÄYLÄMUOTO Rata; 33 Vesiväylä; 7 Digi; 6 Tie; 189 Kuva 4. Hankkeet väylämuodoittain

8 Väliraportti 7 (39) HANKKEET STATUS Valmis; 57 Ei aloitettu; 33 Toteutuksessa; 40 Suunnittelussa; 105 Kuva 5: Hankkeiden toteutuksen tilanne Valtaosa kohteista pystytään toteuttamaan alkuperäisen aikataulun puitteissa eli vuoden 2018 loppuun mennessä. Isot rautateiden turvalaitehankinnat sisältävät laitetoimittajien pitkät seurantajaksot, jotka ulottuvat vuodelle 2019, ratojen päällysrakennetyöt vaativat jälkituentaa ja muutaman siltakohteen toteutus aikataulussa riippuu suunnittelun edistymisestä. Lisäksi joissain hankkeessa tehdään pieniä viimeistelytöitä vuonna Kohteiden liikenteelliset vaikutukset saadaan pari poikkeusta lukuun ottamatta jo vuodesta 2018 alkaen. 4 Korjausvelkaohjelma osana perusväylänpitoa 4.1 Maantiet Yleistä Perusväylänpidolla huolehditaan noin kilometrin maantieverkosta. Tieverkon pituus on kasvanut vain vähän viimeisen 20 vuoden aikana (kuva 6). Toisaalta liikennesuorite on tänä aikana kasvanut noin 30 prosenttia (kuva 7), eli tiestön rasitus on lisääntynyt vastaavasti. Perusväylänpidon rahoitus on ollut pitkään niukka, mikä näkyy mm. päällystetyn tiestön kunnon heikentymisenä (kuva 8).

9 Väliraportti 8 (39) Kuva 6: Maantieverkon pituus päällysteluokittain Kuva 7: Maantieverkon liikennesuorite vv

10 Väliraportti 9 (39) Kuva 8: Päällystettyjen teiden kunto ja sorateiden painorajoitukset (km) Seuraavissa luvuissa on analysoitu perusväylänpidon, korjausvelan ja asiakkaiden kannalta merkittävimmät omaisuuserät: päällystetyt tiet, sillat ja soratiet. Näiden osuus maanteiden perusväylänpidon ylläpitorahoituksesta on lähes 90 prosenttia Päällystetyt tiet Päällysteiden ylläpitoon, ml. tiemerkinnät, on käytetty vuosina vuosittain miljoonaa euroa, millä on saatu vuodesta riippuen kilometrin pituinen päällystysohjelma. Rahoitus on ollut tarpeisiin nähden niukkaa viimeiset viisi vuotta, mikä näkyy päällysteiden kiihtyvänä rappeutumisena ja kuvassa 9 kuntotilan selkeänä huonontumisena. Päällysteiden rappeutumisessa on merkittävää myös se, että erittäin huonokuntoisia teitä (=teitä, joiden optimaalinen kunnostusaika on ohitettu) on jo 2800 kilometriä. Nämä tiet sijaitsevat lähinnä vähäliikenteisillä seutu- ja yhdystieverkoilla. Valta- ja kantateillä kuntotila on merkittävästi parempi kuin muulla tieverkolla (kuva 9).

11 Väliraportti 10 (39) Kuva 9. Huonokuntoisten päällystettyjen teiden määrä (km). Kasvu taittui vuonna 2016 korjausvelkaohjelman myötä. Liikennesuoritteesta noin 9 prosenttia kulkee huonokuntoisella tieverkolla (kuva 10). Kuva 10. Huonokuntoisella tiestöllä toteutunut liikennesuorite (%). Korjausvelkaohjelmassa on 188 maantiekohdetta, kustannusarvioltaan yhteensä 325 milj. euroa. Vuonna 2016 valmistui 51 kohdetta, joista suurin osa oli tienpäällystyskohteita, sisältäen myös teiden rakenteellista kunnostusta. Vuonna 2016 päällystettiin teitä yhteensä noin km, josta korjausvelkaohjelman osuus oli merkittävä, 700 km. Korjausvelkaohjelman lisäpanostus taittoi hyvin huonokuntoisten päällysteiden kasvua vuonna 2016 (kuva 9).

12 Väliraportti 11 (39) Kuvassa 11 on esitetty ennuste päällystetyn tiestön kunnon kehittymiselle perusväylänpidon rahoituksella sekä lisättynä korjausvelkarahoituksella. Kolmen vuoden korjausvelkapanostus näkyy pitkällä aikavälillä noin 2000 kilometrin huonokuntoisten vähenemänä (30 %). Päällysteiden kunnon nykytilan säilyttäminen koko maantieverkolla vaatii vuosittain vähintään 4000 kilometrin päällystysohjelman; tähän on päästy viimeksi vuonna Kuva 11. Huonokuntoisten päällystettyjen määrän ennuste eri rahoitustasoilla. Päällystysohjelmien kohdistuminen tieluokille on esitetty kuvassa 12. Valta- ja kantateillä vuosivaihtelu on ollut pientä. Muulla tieverkolla, varsinkin yhdysteillä on nähtävissä päällystysvolyymin merkittävä pienentyminen kymmenen vuoden aikana, mikä saatiin käännettyä vuonna 2016 korjausvelkarahoituksen ansiosta. Kuva 12. Päällystysohjelman pituus vv (km)

13 Väliraportti 12 (39) Päällystetyn tiestön kunto vaikuttaa suoraan tien käyttäjien ajokustannuksiin. Ajokustannukset koostuvat aika-, ajoneuvo-, onnettomuus- ja ympäristökustannuksista, joita merkittävimpiä ovat aika- ja ajoneuvokustannukset. Korjausvelkaohjelman vaikutuksista ajokustannuksiin on tehty laskelmia, jotka perustuvat väyläomaisuuden hallinnan tutkimusohjelmassa tehtyihin ajokustannusten kuntoriippuvuusmalleihin (Tiehallinnon selvityksiä 25/2006). Näiden laskelmien perusteella korjausvelkarahoituksella saatavat päällysteiden kunnon parantumisesta johtuvat ajokustannussäästöt ovat jo ensimmäisenä vuonna 8-13 miljoonaa euroa, lähtöoletuksista riippuen. Päällystyksiin käytettiin vuonna 2016 korjausvelkarahoitusta 47 miljoonaa euroa, joten tämä investointi maksaa itsensä takaisin jo noin 4-7 vuoden aikana. Teiden normaali päällystyskierto on noin 20 vuotta, joten korjausvelkarahoitus on tässä suhteessa ollut erittäin tehokas. Korjausvelkaohjelman rahoituksella tehdään myös teiden ja tierakenteiden rakenteellisia kunnostuksia ja paksumpia päällysteitä, jotka pitävät tien kunnossa pidempään. Kohteiden valinnan perusteena ovat olleet kuljetusten tehokkuus, ajoneuvokustannukset, liikenneverkon käytettävyys sekä teiden kustannustehokas elinkaaren hallinta. Päällystystoimien yhteydessä on joillain kohteilla tehty myös lisäkaistoja ja liittymäjärjestelyjä, joilla on parannettu liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta Soratiet Sorateitä on noin kilometriä eli noin kolmasosa maantieverkosta, mutta niiden osuus liikenteestä on vain kolme prosenttia. Yksittäiset soratieosuudet palvelevat kuitenkin esimerkiksi maatalouden ja metsäteollisuuden tarpeita, joten niiden kunnossapito on vähäisestä liikenteestä huolimatta perusteltua. Vuosina sorateiden kunnostukseen panostettiin puuhuolto-ohjelman kautta runsaat 100 miljoonaa euroa. Tämä panostus on näkynyt sorateiden kohtuullisena kuntona viime vuosina. Puuhuolto-ohjelman jälkeen sorateiden kunnostamiseen ei ole panostettu merkittävästi korjausvelkaohjelmaa lukuun ottamatta, mikä tulee näkymään lähivuosina sorateiden kunnon heikkenemisenä. Huonokuntoiseksi luokiteltuja sorateitä on noin 2800 kilometriä eli 10 prosenttia soratieverkon pituudesta. Sorateiden runkokelirikon haitat ovat vähentyneet merkittävästi ja niitä on nykyään vain muutamalla sadalla kilometrillä (kuva 13). Syynä suosiolliseen kehitykseen ovat toisaalta viime vuosikymmenellä tehdyt merkittävät puuhuollon lisäpanostukset sekä usean vuoden suotuisat kevätolosuhteet. Vähentyneen runkokelirikon sijasta sorateitä rasittaa lisääntyneistä sateista ja huonosta soratien kulutuskerroksesta johtuva pintakelirikko, mikä näkyy tien käyttäjille pehmeänä pintana keväisin ja syksyisin ja johtaa tyytymättömyyteen sorateiden kuntoon.

14 Väliraportti 13 (39) Kuva 13. Runkokelirikon pituus sorateillä (km) Korjausvelkaohjelmassa sorateiden korjauksiin kohdistettiin vuonna 2016 runsaat 3 miljoonaa euroa, mikä lähes kaksinkertaisti käytössä olleen rahoituksen. Rahoitusta käytettiin kelirikon haittojen ja painorajoitusten poistoon sekä kuivatuksen kunnostamiseen. Sorateiden kunnon ja ajokustannusten välille ei ole olemassa käyttökelpoisia laskentamalleja. Yleensä sorateiden liikennemäärät ovat niin pieniä, että niiden kunnon parantamisella ei saada merkittäviä ajokustannushyötyjä, ellei liikenne kokonaan katkea painorajoituksen takia. Sorateiden parantamisen suurin hyöty onkin kelirikon uhan ja tätä kautta mahdollisten painorajoitusten uhan poistuminen Sillat Maantieverkolla on siltaa, joiden vuosittaiseen hoitoon, korjauksiin ja tarpeellisiin sillantarkastuksiin käytetään miljoonaa euroa. Rakenteiden ikääntymisen vuoksi "suurten ikäluokkien" siltoja (1970-luvulla rakennetut) on tullut ja tulee edelleen seuraavan vuoden aikana peruskorjausikään, mikä lisää merkittävästi rahoitustarvetta ensi vuosikymmenen alkupuolelta lähtien (kuva 14). Rahoitustarve nousee tasolle miljoonaa 2020-luvun loppuun mennessä.

15 Väliraportti 14 (39) Kuva 14. Siltojen ikääntymiskehitys lisää merkittävästi peruskorjaustarvetta tulevina vuosikymmeninä. Huonokuntoisten maantiesiltojen määrää on saatu viimeisen kymmenen vuoden aikana vähennettyä ja kunto on pystytty pitämään hyvällä tasolla jo pitkään (Kuva 15). Kuva 15. Huonokuntoisten maantiesiltojen määrän kehitys Uusien raskaan liikenteen massojen ja mittojen myötä vuosina käytetään 55 miljoonaa euroa erillisrahoitusta erityisesti painorajoitettujen siltojen vähentämiseen. Merkittävä määrä elinkeinoelämälle haitallisia painorajoituksia, noin 50 siltaa, on jo saatu vähennettyä (kuva 16).

16 Väliraportti 15 (39) Kuva 16. Huonokuntoisten maantiesiltojen määrän kehitys. Painorajoitusten määrä nousi rekkojen kokonaismassojen noston takia Siltojen korjausten vaikutukset käyttäjille tulevat pääosin vähentyneinä painorajoituksina ja niistä johtuvina lyhempinä ja tehokkaampina kuljetuksina. Väyläomaisuuden omistajalle hyödyt syntyvät pitkällä aikavälillä pienempinä elinkaarikustannuksina. Korjausvelkaohjelmarahoituksella korjataan tai parannetaan runsaat 30 maantiesiltaa. Näillä toimilla korjataan 18 huonokuntoista ja 11 painorajoitettua siltaa, pidennetään 15 sillan elinkaarta merkittävästi ja parannetaan erikoiskuljetusten verkon toimintakykyä. Valtaosa rahoituksesta (45 milj. euroa) käytetään Jännevirran sillan uusimiseen (Vt 9) Tienpidon vaikutukset Tienpidon vaikutuksia voidaan mitata ajo- ja kuljetuskustannusten vähenemisellä, liikenneturvallisuudella ja asiakastyytyväisyydellä. Luvussa esitettiin korjausvelkaohjelman tuoma ensimmäisen vuoden ajokustannushyöty, noin 10 miljoonaa. Vastaavanlaisia hyötyjä saavutetaan muillakin päällystystoimenpiteillä, mikäli ne kohdistetaan riittävän vilkasliikenteiselle tieverkolle (keskimääräinen vuorokausiliikenne yli 1000 ajoneuvoa). Yritysten kuljetuskustannusten vähenemisestä ei Liikennevirastolla ole käytettävissä numeraalista tietoa. Kattava mittari tienpidon vaikutuksille on säännöllisesti tehtävät tienkäyttäjien tyytyväisyystutkimukset. Kuvissa on esitetty tyytyväisyyden kehitys kesä- ja talviajan tyytyväisyyteen sekä tyytyväisyyteen kokonaisuutena. Sekä yksityishenkilöiden että raskaan liikenteen tyytyväisyys ovat laskeneet tasaisesti viimeiset vuodet, mikä osaltaan kertonee liian matalasta panostuksesta tiestön kunnossapitoon. Korjausvelkarahoituksen mahdollinen vaikutus tyytyväisyyteen ei näy vielä vuoden 2016 luvuissa, tosin vuoden 2017 kokonaistyytyväisyyden pienen parantumisen voidaan ainakin osin katsoa johtuneen korjausvelkaohjelmasta ja sen saamasta positiivisesta julkisuudesta.

17 Väliraportti 16 (39) Kuva 17. Tyytyväisyys maanteiden kuntoon kesäkaudella. Tutkimus toteutetaan joka toinen vuosi. Kuva 18. Tyytyväisyys maanteiden kuntoon talvella.

18 Väliraportti 17 (39) Kuva 19. Kokonaistyytyväisyys väyläverkon palvelutasoon 4.2 Radat Yleistä Rataverkon pituus on noin 6000 kilometriä. Tästä puolet on sähköistettyä rataverkkoa. Rataverkon pituus on pysynyt pitkään lähes vakiona, kuten myös sähköistetty osuus. Nopean (yli 160 km/h) ja kantavamman (akselipaino 25 t) osuus on hieman lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. (Kuva 20). Kuva 20. Rataverkon pituuden ja tiettyjen ominaisuuksien kehittyminen Rataverkon henkilöliikennesuorite on pysynyt pitkään lähes vakiona, kuten myös rautateiden kuljetusmäärä, jossa on näkyvissä pientä vaihtelua lähinnä taloudellisista suhdanteista johtuen (Kuva 21).

19 Väliraportti 18 (39) Kuva 21. Rataverkon pituuden ja ominaisuuksien kehittyminen Ratojen kunto ja korjausvelkaohjelma Rataverkon päällysrakenteen ja vaihteiden kunto on pysynyt viime vuoden kohtuullisen vakiona. Kuntoa kuvaava radan geometrisen kunnon indeksi (GKPT) on ollut korkea, 97 %, viimeiset neljä vuotta. Osan päällysrakenteesta muodostavat myös ratasillat, joista huonoja seitsemän prosenttia, mikä on suhteessa yhtä paljon kuin huonojen maantiesiltojen osuus, mitä voidaan pitää riittävän hyvänä tasona. Ratojen päällysrakenteen hyvä kunto on välttämätön edellytys junaliikenteen sujuvuudelle, mutta se ei yksin takaa sitä. Muut rautatiekohteet (mm. vaihteet, asetinlaitteet ja sähkörata) ovat komponentteja, joiden toimintavarmuutta parantamalla häiriöitä vähennetään ja täsmällisyyttä parannetaan, mutta ennen kaikkea poistetaan riskejä yksittäisen suurivaikutteisen häiriön syntyyn sekä samalla pienennetään kiireellisen ja kalliin kunnossapidon tarvetta. Korjausvelkaohjelmassa on 33 ratakohdetta, kustannusarvioltaan yhteensä 223 milj. euroa. Vuonna 2016 parannettiin raakapuuterminaaleja, uusittiin Vainikkalan ratapihaa ja pääradan (Helsinki-Seinäjoki) vaihteita ja kiskoja sekä tehtiin muita sähkö- ja turvalaitetöitä. Ohjelmassa on myös käynnistetty koko ohjelman suurimmat ratakohteet: turvalaitteet Riihimäki-Tampere, Kotka/Kotolahti ja Mussalo sekä Niirala ja Vainikkala. Ratakohteiden valintaperusteena ovat olleet liikenteen täsmällisyys ja turvallisuus sekä kuljetusten kustannustehokkuus. Raakapuuterminaaleilla parannetaan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä. Kiskojen ja vaihteiden uusinta vähentävät liikenteen häiriöitä ja parantavat mahdollisuuksia liikenteen täsmällisyyden kehittämiselle.

20 Väliraportti 19 (39) Radanpidon vaikutukset Radanpidon vaikutuksia mitataan junaliikenteen täsmällisyydellä, ratojen kuntoindeksillä ja asiakkaiden tyytyväisyydellä rataverkon palvelutasoon toimivien kuljetusten mahdollistajana. Tärkein vaikutusmittari on radanpidosta johtuvat viivästykset junaliikenteessä. Nämä viivästykset ovat pysyneet vain tyydyttävällä tasolla usean vuoden ajan eikä tavoitteita ole pystytty saavuttamaan kuin harvoin (Kuva 22). Kaukoliikenteessä tavoitetaso on 4 prosenttia ja lähiliikenteessä 1,5 prosenttia. Kuva 22. Radanpidosta johtuvat viivästykset kauko- ja lähiliikenteessä Korjausvelkakohteita ohjelmoitaessa junaliikenteen täsmällisyys oli yksi tekijä muiden joukossa, eikä siinä yhteydessä tehty tarkempaa vaikutusarviota. Ohjelmaan sisältyy mm. raakapuuterminaalien kunnostamisia, jotka palvelevat elinkeinoelämän toimintaa, mutta eivät sisällä erityisiä täsmällisyysvaikutuksia. Koska täsmällisyys koostuu niin monesta eri osatekijästä, on korjausvelkaohjelman vaikutusta mahdoton arvioida 4.3 Vesiväylät Liikenneviraston vastuulla on rannikkoväyliä yhteensä hieman alle km ja sisävesiväyliä km. Lisäksi väylien käyttämiseen tarvittavia turvalaitteita on kappaletta. Vesiväylien hoitoon ja ylläpitoon käytetään vuosittain noin 25 miljoonaa euroa, mistä vuonna 2016 oli 7 miljoonaa kohdistettu korjausvelan hallintaan.

21 Väliraportti 20 (39) Väylien kuntoa mitataan huonokuntoisten kauppamerenkulun kiinteiden turvalaitteiden lukumäärällä. Kuvassa 23 on turvalaitteiden kuntohistoria ja ennuste vuoteen 2020 asti. Huonokuntoisten turvalaitteiden lukumäärän pitäminen vakiona edellyttää vuosittain noin 4 milj. euron rahoitusta. Nykykehyksellä on arvioitu, että lukumäärä alenee noin 10 kpl/vuosi. Korjausvelkarahoituksen vaikutus huonokuntoisten turvalaitteiden määrään on pieni, sillä korjausvelkarahoituksella korjattavat turvalaitteet ovat keskimääräistä merkittävästi suurempia. 5 Digitalisaatiohankkeet Kuva 23. Kauppamerenkulun turvalaitteiden kunto Korjausvelkaohjelmassa on yhteensä 7 kohdetta, kustannusarvio 12 milj. euroa. Vuonna 2016 rannikolla korjattiin sovitut kohteet, eli Oulu 2 ja Oulu 3 kiinteät turvalaitteet (sektoriloistot) sekä tehtiin Tainion majakan korjaustyöt. Lisäksi valmisteltiin 2017 korjauksia teettämällä kuntotutkimuksia ja suunnittelua. Sisävesiväylillä Saimaan kanavan alaporttien uusimisen projekti käynnistettiin kilpailuttamalla syksyllä 2016 yhden sulun porttien valmistus ja asennus. Porttien konepajatyöt alkoivat marraskuussa Porttien asennus paikalleen aloitettiin maaliskuussa Meriväylien korjausvelkakohteiden valintakriteerinä on ollut kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Saimaan kanavan alaporttien uusimisella varmistetaan liikenteen jatkuvuus. Korjausvelkaohjelmassa on kuusi digitalisaatiohanketta (Kuva 24), joiden yhteinen kustannusarvio 35 milj. euroa. Vuonna 2016 rahoitusta käytettiin 3,9 miljoonaa (11 %), pääosin hankkeiden suunnitteluun, kilpailutukseen ja käynnistykseen. Merkittävä osa hankkeesta ovat kymmenet erilaiset älykkään väyläomaisuuden hallinnan kehittämistä tukevat tiedonkeruu- ja analysointipilotit.

22 Väliraportti 21 (39) 6 Kokemukset ja jatkosuositukset Kuva 24. Digitalisaatiohankekokonaisuudet Alla on esitetty hankkeilla saatavia päävaikutuksia. Yksittäisten kohteiden saavutukset on esitetty liitteessä 3. Hankkeiden vaikutukset syntyvät pääosin tulevina vuosina. DIGI1-vaikutukset: Liikenteen turvallisuuden, sujuvuuden, ennakoitavuuden parantaminen ja uusien liikkujille suunnattujen palveluiden syntyminen (mm. MaaS). DIGI2-vaikutukset: Rataverkon häiriötilanteiden hallinnan ja täsmällisyyden parantaminen, junaliikenteen kilpailun avautumisen tukeminen ja energian kulutuksen vähentäminen. DIGI3-vaikutukset: Väyläomaisuuden hallinnan kehittäminen, kunnossapidon tarkempi kohdistaminen, tiestön kunnossapidon kustannustehokkuuden paraneminen 10 20% pitkällä aikavälillä, optimoidut elinkaarikustannukset, kattava digitaalisessa muodossa oleva tieto tieverkosta. DIGI4-vaikutukset: Turvallisuuden ja, täsmällisyyden parantaminen, häiriötilanteiden ennaltaehkäisy, välilliset kustannussäästöt asiakkaille, ratojen kunnossapidon kustannustehokkuuden paraneminen, kattava digitaalisessa muodossa oleva tieto rata-verkosta. DIGI5-vaikutukset: Navigointiturvallisuuden, väylien kuljetustehokkuuden sekä tiedonvaihdon ja -laadun kehittyminen merenkulussa. DIGI6-Vaikutukset: Asiakas hyötyy nopeamman, laadukkaamman ja helpomman palvelun muodossa ja viraston prosessit tehostuvat. Ohjelma lähti käyntiin hyvin eikä toteutuksessa ole ollut merkittäviä muusta perusväylänpidosta poikkeavia ongelmia. Kohteiden kustannusarviot ovat pitäneet hyvin, pieniä ylityksiä ja alituksia on esiintynyt, mutta tämä on tavallista myös muissa perusväylänpidon kohteissa.

23 Väliraportti 22 (39) Jännevirran sillan (kohde 1) kilpailutus onnistui erinomaisesti ja kohteen kustannusarviosta voitiin siirtää 10 miljoonaa muihin kohteisiin. Kohteesta säästyneillä rahoilla tuettiin Uudenmaan Elyn hanketta kantatiellä 51 (Hannuksenpelto), missä korjataan nykyistä pahoin vaurioitunutta pohjanvahvistusta (puupaalut ja paaluhatut) uudella paalulaattarakenteella. Jännevirran sillan lisäksi myös muiden kohteiden välillä on siirretty ja tullaan siirtämään rahoitusta, jotta kohteet saadaan toteutettua mahdollisimman tehokkaasti. Merkittävistä muutoksista keskustellaan LVM:n kanssa. Ohjelman seurantaa varten kehitettiin johdon raportointijärjestelmä, johon päivittyi viikoittain hankkeiden kokonaistilanne väylämuodoittain. Järjestelmä oli käytettävissä myös LVM:ssä. Vastaavanlainen raportointi käynnistetään myös vuonna 2017 korjausvelkakohteiden lisäksi myös perusväyläpidon lisärahoituksella tehtäville kohteille. Korjausvelkaohjelman nettisivustolle päivitetään säännöllisin väliajoin kohteiden päivittyneitä tietoja, mm. toteutusvuodet.

24 Väliraportti 23 (39) Liite 1. Kartta korjausvelkakohteista

25 Väliraportti 24 (39) Liite 2. Kohdekohtaiset tiedot (kohteet, joita toteutettiin ja/tai suunniteltiin vuonna 2016) Maantiet ELY Kohde Kohdenumero UUD Mt 2873 Hakoinen-Puustelli; väli Rehakka-Vähikkälä UUD Mt Rehakka-Napila UUD Mt 2873 Hakoinen-Puustelli; väli Tuulensuu-Rehakka UUD Mt 1635 Monninkylä- Tönnö UUD Mt 186 Salo-Mustio-Inkoo; väli Mustio-Inkoo käytetty rahoitus 2016 Milj. Vaikutukset 67 0,32 Tien kantavuuden ja päällysteen parantaminen. Erittäin huonokuntoinen soratien pintaus (SOP). Pintauksen huono kunto vaikeuttaa tien käyttöä ja ylläpitoa. Väylän varrella on maa- ja metsätaloustuotantoa. 68 0,33 Tien kantavuuden ja päällysteen parantaminen. Erittäin huonokuntoinen soratien pintaus (SOP). Pintauksen huono kunto vaikeuttaa tien käyttöä ja ylläpitoa. Väylän varrella on maa- ja metsätaloustuotantoa. 70 0,37 Tien kantavuuden ja päällysteen parantaminen. Erittäin huonokuntoinen soratien pintaus (SOP). Pintauksen huono kunto vaikeuttaa tien käyttöä ja ylläpitoa. Väylän varrella on maa- ja metsätaloustuotantoa. 73 1,63 Tien rakenteen ja päällysteen kunnostaminen. Väylä on tärkeä yhteys Monninkylästä (kt 55) Askolan ja Pukkilan kautta Orimattilaan alueiden pienteollisuuden kuljetuksille sekä maa- ja metsätaloustuotannolle. 77 0,64 Huonokuntoisen päällysteen kunnostaminen. Väylä on suorin reitti Inkoon satamasta Salon suuntaan. Inkoon satama on erikoistunut irtotavaralastien käsittelyyn ja varastointiin ja on Suomen suurin erilaisten raakamineraalien ja -maa-ainesten käsittely satama. Satama on auki läpi vuoden. Väylän varrella on useita taajamia ja maataloustuotantoa. UUD Mt 178 Loviisa-Valkom 78 0,31 Huonokuntoisen päällysteen kunnostaminen. Väylä kuuluu osana erikoiskuljetusten verkkoon. Väylän päässä Valkon teollisuusalue ja satama. UUD Mt 176 Loviisa-Lapinjärvi; väli Skinnarby-Lapinjärvi UUD Vt 25 Hanko-Mäntsälä; väli Dragsvik-Broby ja Mustio-Vappula UUD Mt 295 Levanto-Hämeenkoski; väli Kärkölän kk- Korkee 79 1,07 Tien kantavuuden ja päällysteen parantaminen. Väylä tärkeä yhteys Loviisasta Lapinjärvelle ja vt 6:lle sekä väylän varren asutuksen asiointi- ja työmatkaliikenteelle sekä maa- ja metsätaloustuotannolle. Väylää käytetään myös puutavarakuljetuksiin. 83 1,83 Poikittaisepätasaisuuden poistaminen ja päällysteen kunnostaminen. Väylää käyttää merkittävä määrä raskasta liikennettä mm. Hangon satama, räjähdysainetehdas. Kuuluu erikoiskuljetusten verkkoon. Väylä on paikoin poikkileikkaukseltaan kapea ja osin sillä esiintyy sivuttaiskaltevuusongelmia, jotka aiheuttavat kuljetusten huojumista ja lisäävät riskiä tieltä suistumiseen. 84 1,12 Tien rakenteen ja päällysteen kunnostaminen. Väylä on tärkeä suora yhteys vt 4:n ja vt 12:n välillä. Väylän varrella paljon asutusta, maa- ja metsätaloustuotantoa sekä sahateollisuuden tuotantolaitos Järvelän taajamassa. Huonokuntoinen ja heittoinen väylä aiheuttaa lisäkustannuksia kuljetusyrityksille. Tien rakenteen kunnostaminen ja päällystäminen sekä pienisäteisten kaarteiden oikaisut parantavat liikennöitävyyttä ja liikenneturvallisuutta. Liikennemäärä (KVL) n. 500 ajon/vrk, raskasta liikennettä 6,7 %.

26 Väliraportti 25 (39) UUD Vt 7 Helsinki-Vaalimaa; väli Tattarisuo-Koskenkylä UUD Vt 6 Helsinki-Joensuu- Kajaani; väli Koskenkylä- Pukaro UUD Vt 1 Kirkkojärvi parantaminen 85 2,24 Päällysteen vaurioiden ja heittojen poistaminen. Moottoritiellä merkittäviä painumia ja heittoja. Merkittävä itään suuntautuva niin kotimaan- kuin ulkomaankaupan raskaan liikenteen väylä, joka kuuluu osana erikoiskuljetusten verkkoon. 86 2,12 Päällysteen vaurioiden ja heittojen poistaminen. Väylä on merkittävä yhteys pohjois-etelä -suunnassa sekä Nuijamaan kautta itärajan ylittävälle henkilöauto- ja raskaalle liikenteelle. Etenkin raskaan liikenteen kuormitus on alimitoitetulle ja osin heittoiselle tierakenteelle huomattava. Väylän huonokuntoisuus lisää kuljetuskustannuksia autoilijoille. Väylä on osa erikoiskuljetusten verkkoa ,04 Hankkeen valmistuttua ajoradoille tulvivan veden riski poistuu moottoritien korotuksen ansiosta. Jatkossa ei ole riskiä mahdollisille kaistojen sulkemisille tulvan takia. Hankkeen toteuttamisella saadaan myös valmius rakentaa lisäkaistat ko. kohdalle myöhemmin. Lisäksi tehdään varausputket tulevaa telematiikkaa varten. Moottoritien molemmille reunoille tehdään 1,4 m korkeat melukaiteet. UUD Mt 110 Leppävaara 132 0,01 Painumakohteen korjaaminen ja sortumavaaran estäminen uusimalla nykyinen tierakenne. Vilkas kauppakeskus, junaasema, suurten erikoiskuljetusten reitti. UUD Mt 186 Pitkälahti 133 0,83 Painumakohteen korjaaminen ja sortumavaaran estäminen korvaamalla nykyinen tierakenne paalulaatalla. Erikoiskuljetusreitti. Liikennemäärä (KVL) yli 1400 ajon/vrk. UUD Siltojen korkeusrajoitusten poistaminen Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueella UUD Päätieverkon huonokuntoisten rumpujen, laskuojien ja putkistojen korjaus Uudenmaan, Kanta- Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien alueella UUD Mt 120/mt 11365/mt 1324 Lahnuksen liittymän korjaus 136 0,07 Siltojen korkeusrajoitusten poistaminen elinkeinoelämän reiteiltä ,05 Keskeisellä tieverkolla on kymmeniä riskirumpuja. Teräsrummun puhkiruostuminen johtaa äkilliseen tien katkeamiseen. Tällöin joudutaan ennakoimattomasti siirtymään kiertotien käyttöön. Kiertotie pidentää kuljetusmatkaa ja kasvattaa näin kuljetuskustannuksia. Monilla runkoreiteillä vaikutukset voivat heijastua koko logistisen ketjun suunnitteluun. Raskaan liikenteen määrät ovat huomattavan suuret. Keskeiset satamat, kansainvälinen lentoasema, monien kaupan ja teollisuuden toimintojen logistiikkakeskukset, tuotantolaitokset sekä pääkonttorit sijaitsevat Helsingin seudulla ja alueelta käsin hoidetaan toimialojen valtakunnallinen logistiikka. Lisäksi tien kuivatusjärjestelmän merkitys tien rakenteen kunnossa pysymisessä on keskeinen ,16 Liittymän tasaus on läheisyydessä sijaitsevan järven vedenpinnan alapuolella, joten vettä nousee liittymäalueelle runsassateisina ajanjaksoina ja sulamisvesien aikaan. Kuivana tie pysyy pumppaamon varassa. Liittymän alueella kulkee reittibussilinja ja runsaasti työmatkaliikennettä.

27 Väliraportti 26 (39) UUD Vt 3 Nummenniitty ja Karhukorpi, raskaiden ajoneuvojen pysäköintipaikkojen lisääminen alueita uudelleen järjestelemällä UUD Mt 132/mt 1324 portaalien nosto UUD Mt 103, Vuosaaren tunnelin ylläpitotoimenpiteet VAR VAR VAR VAR VAR VAR VAR VAR Mt 204 Yläne - Säkylä, päällystäminen Mt 1840 Koski-Äijälä rakenteen parantaminen Mt 261 Niinisalo-Ikaalisten raja parantaminen Mt 204 Tortinmäki - Kurjenrahka, rakenteen parantaminen Mt Palolaistentien korjaus Mt 2440 Nakkila-Kokemäki päällystäminen Vt 12 Rauma-Eura päällystäminen Kt 52 Perniö-Raaseporin raja päällystäminen 177 1,12 Ajo- ja lepoaikalainsäädännön vuoksi kuljettajien on pidettävä tauot tietyin aikavälein. Lakisääteisten taukojen pitäminen edellyttää pysäköintiin soveltuvien alueiden olemassaoloa ja kuljetuskustannusten pitäminen kohtuullisena edellyttää taukopaikkoja sopivissa kohdin kuljetusketjua. Pääkaupunkiseudulta on poistunut alueita eikä korvaavia alueita ole rakennettu. Nummenniitty ja Karhukorpi korvaavat osaltaan Keimolanportin poistuvaa aluetta, jossa on suuret päivä- ja yönaikaiset käyttöasteet; nykyisellään yli 100 %. Vt 3:n valtakunnallinen raskaan liikenteen yhteys, suuret raskaan liikenteen määrät, pk-seudun suurten logistiikka-alueiden, lentokentän ja satamien läheisyys ,02 Alikeravantielle suuntautuva raskas ja korkea erikoiskuljetusliikenne joutuu tällä hetkellä käyttämään vt 4:n huoltoliittymiä päästäkseen pois Alikeravantieltä ,49 Tunnelin rakenteiden korjaukset. Vuosaaren satamatien tunnelin normaalien hoitotoimenpiteiden lisäksi välttämättömiä ylläpitotoimia tunnelin käyttöturvallisuuden takaamiseksi. 4 0,40 Tien päällystäminen. Säkylän ja Euran alueen elintarviketeollisuuden keskittymän pääreitti lounaiseen ja eteläiseen Suomeen. Erittäin vilkas raskaan liikenteen reitti. 5 0,01 Omya Oy:n Kiskossa sijaitsevan kalkkikivikaivoksen ja Särkisalon Förbyssä sijaitsevan rikastamon väliset raskaat kiviaineskuljetukset edellyttävät maantieltä 1840 hyvää kantavuutta ja jatkuvaa toimintavarmuutta. 8 1,92 Maantie 261 on Pohjois-Satakunnan elinkeinoelämän kuljetusten kannalta tärkein kuljetusreitti Pirkanmaan talousalueelle. Korjauksella parannettiin erityisesti maidon, puun ja paikallisen teollisuuden kuljetusedellytyksiä noin 21 kilometrin osuudelta. 9 0,19 Säkylän ja Euran alueen elintarviketeollisuuden keskittymän pääreitti Lounaiseen ja eteläiseen Suomeen. Erittäin vilkas raskaan liikenteen reitti; raskaan liikenteen määrä (KVL raskas) 500 ajon/vrk. 54 0,04 Tien täsmäkorjauksilla poistettiin roudan aiheuttamia haittoja. Toimenpiteillä varmistettiin tienvarsiyritysten mm. broileriteollisuutta ympärivuotiset toimintaedellytykset 90 0,71 Tien parantamisella varmistettiin työmatkaliikenteen sujuvuus. Tietä uudelleen päällystettiin noin 17 km osuudelta 91 0,63 Tien parantamisella lisättiin Rauman sataman kuljetusten toimintavarmuutta. Tietä uudelleen päällystettiin noin 7 km osuudelta 92 0,39 Tien parantamisella lisättiin Hangon sataman kuljetusten toimintavarmuutta. Tietä uudelleen päällystettiin noin 11 km osuudelta. VAR Vt 12 Eura - Raijala 94 0,08 Rauman seudun ml. Rauman satama ja metsäteollisuus pääyhteys sisämaahan. Vt 12 varrella myös merkittävää elintarviketeollisuutta. VAR VAR Kt 40 Makarlan ylikulkuja risteyssilta (T-1079) Mt 2470 Vuolteen silta I (T-1109) ja II (T-1110) 146 0,09 Huonokuntoisen ja kantavuuspuutteellisen sillan uusiminen, suurten erikoiskuljetusten reitti 148 1,71 Vuolteen silta on ainoa Kokemäenjoen ylittävä silta seudun elinkeinoelämän kuljetuksille. Siltojen peruskorjauksilla varmistettiin elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuus

28 Väliraportti 27 (39) VAR VAR VAR PIR PIR PIR PIR PIR PIR PIR PIR Mt 1800 Galtbyn tielaiturin uusiminen Mt 2250 Loukolan sillan korjaus (T-214) Turun kaupunkiseudun viitoituksen uusiminen Mt 252 Punkalaidun - Sastamala Kt 44 Kiikka - Lavia päällysteen korjaus Kt 66 rakenteen parantaminen Herraskylä - Liedenpohja Mt 344 rakenteen parantaminen välillä Väärinmaja - Vilppula Mt 58 Juupajoki - Lyly päällystäminen Vt 23 Kurjenkylä - Herraskylä päällystäminen Vt 11 Nokia - Häijää päällystäminen Vt 12 Tampereen rantaväylän päällystäminen 149 0,09 Galtbyn linjalla kuljetetaan monta kertaa viikossa tuoretavaraa mantereelta Ahvenanmaan ulkosaariin (lähinnä Sottunga ja Kökar) ja kalaa Ahvenanmaalta mantereelle. Lisäksi laituri mahdollistaa matkailua ,04 Painorajoitettu silta haittaa sahan puukuljetuksia 183 0,18 Turun kaupunkiseudulla uusittiin huonokuntoista viitoitusta. Viittoja uusittiin useita satoja. 10 0,69 Tien parantaminen on vähentänyt pelkästään ajokustannuksia euroa ensimmäisen vuoden aikana. Sastamalassa työttömien työnhakijoiden määrä laski 15 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Punkalaitumella vähennys oli 6 % mutta työttömyys on ollut Pirkanmaan alhaisimmalla tasolla. 15 1,01 Tie on merkittävä kuljetusreitti Pohjanmaalta etelään. Raskasta liikennettä on 220 ajon./vrk ja tien parantaminen on vähentänyt pelkästään ajokustannuksia ensimmäisen vuoden aikana. Sastamalassa työttömien työnhakijoiden määrä laski 15 % vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 16 1,00 Tie on merkittävä kuljetusreitti. Raskaita ajoneuvoja kulkee 263 kpl/vrk. Ajokustannukset vähenivät ensimmäisen vuoden aikana euroa. Tien vaikutusalueella olevan Virtain kaupungin työttömien työnhakijoiden määrä on vähentynyt 28 % edellisvuoteen verrattuna. 17 0,43 Tie on tärkeä metsäteollisuuden kuljetusreitti. Ajokustannukset vähenivät ensimmäisen vuoden aikana euroa. Mänttä-Vilppulan työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 10 %. Tien vaikutusalue ulottuu aina Jämsään ja Äänekoskelle saakka metsäteollisuuden raaka-ainehankintojen osalta. 96 0,30 Erittäin merkittävä metsäteollisuuden runkoyhteys valtatieverkon ulkopuolella. Ajokustannukset vähenivät euroa ensimmäisen vuoden aikana. Mänttä-Vilppulan työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden aikana 10 % ja Juupajoen 17 %. 98 0,71 Merkittävä poikittainen kuljetusyhteys. Parannetun osuuden varrella merkittävästi myös Virtain maakäyttöä. Tien parantaminen on vähentänyt pelkästään ajoneuvokustannuksia euroa ensimmäisen vuoden aikana. Viratin työttömien työnhakijoiden määrä vähentynyt 28 % edellisvuodesta. 99 0,92 Merkittävä yhteys satamaan. Raskasta liikennettä ajon/vrk. Parantamisen ansiosta ajokustannukset ovat vähentyneet noin euroa ,81 Tampereen Ranta-Tunnelin suunnitelma-alueen ulkopuolella oleva tieosuus parannettiin tässä yhteydessä, koska sen viivästymistä oli tunnelitöiden takia viivytetty. Tunnelin kohdalla uuden maankäytön rakentaminen aloitettiin välittömästi, kun tunneli otettiin käyttöön. Alueen tonttien rakennusoikeus on km2 ja arvo noin 900 miljoonaa euroa. Lisäksi päällystetty osuus sivuaa TAYS:n aluetta jota kehitetään voimakkaasti. Tälle alueelle tulee lähinnä yritystoimintaa palvelevaa maankäyttöä kem2 eli nykyinen maankäyttö kaksinkertaistuu.

29 Väliraportti 28 (39) PIR KAS KAS KAS KAS KAS KAS Pirkanmaan pääteiden päällysteiden kunnon varmistaminen Kt 46 Kouvola - Heinola; väli Uimila -Heinola, peruskorjaus Kt 62 Huuhkala - Käyhkää Mt 368 rakenteen parantaminen, Voikoski, Kouvola Seutu- ja yhdysteiden päällysteet, Mt 355 Merituulentie Seutu- ja yhdysteiden päällysteet, Mt Keltakangas Seutu- ja yhdysteiden päällysteet, Mt 170 Leikari - Summa 102 0,44 V parannettiin tämän hankkeen osalta päällyste maantiellä 3495 eli Hki-Tre moottoritien jatkeella ja siihen liittyvät rampit. Parantamisen vaikutukset ajokustannuksiin ovat ensimmäisen vuoden osalta euroa, missä ei ole huomioitu ramppien korjausten vaikutuksia. Raskasta liikennettä 1207 ajon/vrk. 3 0,29 Tien peruskorjaus. Kt 46 on osa (Vt4-Kt46-Vt15) valtakunnallista yhteysväliä Keski- ja Pohjois-Suomesta Kymenlaaksoon ja mm. HaminaKotkan satamaan ja Vaalimaan kautta Venäjälle, sekä osa kansainvälistä kuljetusreittiä Norjasta Venäjälle. Tie on tärkeä metsäteollisuuden kuljetusreitti. Useat kuljetuslajit (mm. konttikuljetukset) joutuvat käyttämään nykyisellään kiertoreittejä esim. Lahden kautta tien huonon kunnon (kapeus, poikittaista huojumista aiheuttavat epätasaisuudet) vuoksi. Raskaan liikenteen tieltä suistumiset ja kaatumiset ovat tavanomaisia joka talvi. 18 0,02 Kantatie 62 Huuhkala - Käyhkää, kantatie 62 on geometrialtaan mutkainen ja pääosin liian kapea nykyiselle liikenteelle. Tie on merkittävä metsäteollisuuden kuljetusväylä Etelä-Karjalan tuotantolaitoksille. Raskas liikenne rasittaa kapeaa ja paikoin riittämättömin rakennekerroksin tehtyä tietä, jolla on yleisesti kuivatuspuutteita. 24 0,50 Rakenteellisesti erittäin huonokuntoinen tieosuus vilkkaalla metsäteollisuuden raakapuukuljetusten reitillä parannettiin. Tien välittömällä vaikutusalueella sijaitsee metsä- ja kemianteollisuuden laitoksia kuten Woikoski Oy kaasutehdas ja UPM- Kymmene Oy:n Kymin paperitehdas. Yhteysvälin liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat. 25 0,19 Etelä- Kymenlaakson merkittävin seututie, joka johtaa Hamina-Kotka satamaan. Tien päällystettiin paksummalla laatalla päällystepaikkausten sijaan. Tien liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat, erityisesti elinkeinoelämän kuljetusten ja työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat. 26 0,54 Tien kautta kulkee puutavara Stora Enson Inkeroisten paperitehtaalle. Tien päällystettiin paksummalla laatalla päällystepaikkausten sijaan. Yhteysvälin liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat 27 0,50 Tie 170 kulkee Kotkan ja Haminan välillä moottoritien rinnakkaistienä. Tien vaikutusalueella on merkittävästi paikallisia yrityksiä ja teollisuutta. Tien päällystettiin paksummalla laatalla päällystepaikkausten sijaan. Yhteysvälin liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat

30 Väliraportti 29 (39) KAS KAS POS POS POS POS POS POS POS POS POS Vt 6 Lappeenranta - Imatra kiireisimmät päällystekorjaukset (Vt 6 ja Vt 13) Mt Länsisillan peruskorjaus Mt 522 Haapajoen sillan peruskorjaus Mt 616 Lapassalmen sillan uusiminen Mt Kerivirran sillan uusiminen Kt 73 Ukkola - Mt 518 päällystäminen ja rakenteenparannus Kt 73 Jamali - Vieki päällystäminen Kt 75 Hankamäki - Palomäki Päällystäminen Kt 75 Mujejärvi - Lääninraja päällystäminen ja rakenteenparannus Sorateiden kelirikkokorjaus Varusteiden ja laitteiden ohjelmoitu korjaus 104 0,70 Valtatien 6 kehittämishankkeen takuuaika päättyi 6/2015. Urakoitsija oli tehnyt takuuajan päällystekorjaukset täsmäkorjauksina, mutta tien päällyste urautui reilusti nopeammin kuin normaali päällyste. Tie vaati osittaisen uudelleenpäällystämisen. Valtatie 6 on Etelä-Karjalan valtaväylä. Tien välittömällä vaikutusalueella sijaitsee useita metsä- ja kemianteollisuuden laitoksia ja muuta raskasta teollisuutta. Yhteysvälin liikenneturvallisuus ja käytettävyys parantuivat samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat ,13 Länsisilta sijaitsee yhdystiellä Virolahdella. Alueelta louhitaan graniittia rakennuskiviblokeiksi, jotka menevät lähes kokonaan vientiin maantie kautta. Tiellä oleva erittäin huonokuntoisen silta peruskorjattiin. Toimenpiteillä pystyttiin pitämään tie liikennöitävässä kunnossa myös raskaalle liikenteelle ilman painorajoituksia. Tieosuuden käytettävyys parani samoin elinkeinoelämän kuljetusten sekä työssäkäyntiliikenteen sujuvuus ja toimitusvarmuus parantuivat ,32 Teräsbetoninen palkkisilta peruskorjattiin (mm. reunapalkit, kaiteet ja pintarakenteet uusittiin). Sillan hyötyleveyttä kasvatettiin yhdellä metrillä ja vauriopistesumma pieneni 544 pisteellä. Sillan kuntoluokka parani huonosta (2) hyvään (4) ,13 Huonokuntoisen sillan uusiminen 159 0,01 Erittäin huonokuntoisen, painorajoitetun sillan uusiminen 112 0,57 Tien kantavuuspuutteita korjattiin ja huonokuntoinen päällyste uusittiin. Kohteen peittoprosentti oli 16,63. Kt 73 on tärkeä reitti mm. Kevätniemen sahan ja EnoCellin raaka-ainekuljetuksille ,15 Tien kantavuuspuutteita korjattiin ja huonokuntoinen päällyste uusittiin. Kohteen peittoprosentti oli 28,14. Kunnostuksen ansiosta tien nopeusrajoitus voitiin palauttaa normaalitasolle. Kt 73 on tärkeä reitti mm. Kevätniemen sahan ja EnoCellin raaka-ainekuljetuksille ,08 Kt 75:llä uusittiin ikääntynyt huonokuntoinen päällyste välillä Hankamäki - Palomäki. Kohteen peittoprosentti oli 9,49. Kt 75 on puukuljetusten runkoreittejä Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan välillä ,33 Tien kantavuuspuutteita korjattiin ja huonokuntoinen päällyste uusittiin. Kohteen nopeusrajoitus oli alennettu vuoden ajan runsaiden vaurioiden takia, joten kunnostuksen ansiosta mm. Kuhmo Oy:n puukuljetusten sujuvuus parani. 61 1,94 Rahoituksella tehtiin kelirikkokunnostuksia Itä-Suomen soratieverkolla n. 30 kohteessa. Kelirikkokorjausten yhteispituus oli n. 36 km. Kunnostusten ansiosta tarve etenkin metsätalouden kuljetuksia haittaaville panorajoituksille vähenee ,23 Rahoituksella toteutettiin tievalaistusten saneeraukset neljässä kohteessa.

31 Väliraportti 30 (39) POS KES Vt 9 Jänneviran sillan uusiminen St 775 Himanka - Viitasaari KES St 648 Saarijärvi - Kannonkoski KES St 610 Korospohja - Tammijärvi KES KES KES Kt 69 parantaminen välillä Suolahti - Valtra Vt 18 parantaminen välillä Multia - Väätäiskylä Keski-Suomen sorateiden kunnostus elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti 1 2,94 Hankkeen valmistuttua poistuu käytöstä Jännevirran kapea ja huonokuntoinen kääntösilta. Tieliikenteen turvallisuus ja sujuvuus paranevat. Kiinteän maantiesillan myötä poistuvat avattavan sillan tuomat häiriöt ja riskit tie- ja vesiliikenteen toimivuudelle. Raskaan liikenteen kiertohaitta (80 km) poistuu, kun nykyiselle sillalle asetettu 65 tonnin painorajoitus uuden sillan myötä poistuu. Hankkeen valmistuttua alueen nopeusrajoitus on 80 km/h, nykyisin sillan läheisyydessä nopeusrajoitus on 60 km/h ja itse sillalla 40 km/h. Henkilövahinko-onnettomuudet vähenevät 0,256 kpl / vuosi. 31 1,06 Seututien palvelutason palauttaminen kuljetusten edellyttämälle laatutasolle. Korjauksen jälkeen tien hoidettavuus ja ajettavuus paranevat, jolla on vaikutusta kuljetusten turvallisuuteen, sujuvuuteen, kaluston kestävyyteen ja kuljettajien hyvinvointiin. Reunapainumia poistettiin 5,6 kilometriä. Seututie toimii mm. puukuljetusyhteytenä Pohjanmaalta valtatielle 4. KVL ja KVL raskas Raskaan liikenteen osuus keskimäärin 13 %. Metsäsektorin asiakaspalautteissa nostettiin esille huonokuntoisen yhteyden kunnostustarve. 32 1,48 Toteutuksessa. Viimeinen osuus tehdään vuonna Ei raportoida vielä valmiiksi. 33 0,54 Seututie on yksi tärkeimmistä puukuljetusyhteyksistä valtatieltä 4 Jämsänjokilaakson paperitehtaille. Yhteysväliä käyttämällä saadaan merkittäviä kustannussäästöjä, koska kuljetusten ei tarvitse kiertää Jyväskylän kautta. Tien hoidettavuutta parannettiin vaihtamalla päällystetyyppi yhteneväksi koko matkalla ja reunapainumia poistettiin 2,6 kilometriä. KVL ja KVL raskas Raskaan liikenteen osuus keskimäärin 9 %. Metsäsektorin asiakaspalautteissa esitettiin yhteyden liukkauden torjunnan parantamista ja tien heitot nostettiin esille liikenneturvallisuutta vaarantavana. 34 0,02 Kantatie on tärkeä poikittainen yhteys elinkeinoelämän kuljetuksille ja tien välittömään läheisyyteen sijoittuu teollista toimintaa. Parantamistoimilla vaikutetaan Valtran traktoritehtaan liikenteen sujuvuuteen ja yleisen liikenteen turvallisuuteen. 35 2,80 Valtatieyhteydeltä poistuu palvelutasopuute, kun tietä levennettiin. Tien hoidettavuus ja ajettavuus paranevat, jolla on vaikutusta kuljetusten turvallisuuteen, sujuvuuteen, kaluston kestävyyteen ja kuljettajien hyvinvointiin. Reunapainumia poistettiin 9,2 kilometriä. Parannettua tieosuutta 23 kilometriä. KVL ja KVL raskas Raskaan liikenteen osuus keskimäärin 12 %. Metsäsektorin asiakaspalautteissa huonokuntoisen yhteyden kunnostustarve nousi esille kiireellisenä. 62 0,09 Keski-Suomen maakunta on erikoistunut metsäteollisuuteen ja alueen metsänkasvupotentiaalin johdosta biotalouden raaka-ainekuljetuksien määrä tulee tieverkolla kasvamaan. Sorateiden peruskorjaukset Keski-Suomen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti.

32 Väliraportti 31 (39) KES EPO EPO EPO EPO Keski-Suomen päällystettyjen seututeiden peruskorjauksia Äänekosken tehtaan edellyttämiä teiden parantamisia Etelä-Pohjanmaan alueella (Mt. 697 ja 7140, Soini) St 661 VAR ELYn raja - Päntäne Yt 6741 Vaasa - vt 8 erikoiskuljetusten reitin parantaminen Kt 63 Evijärvi - Ina EPO Agrobio-teollisuudelle tärkeiden teiden parantamisia Pohjanmaan, Etelä- Pohjanmaan ja Keski- Pohjanmaan maakuntien alueilla (sr tiet) EPO Kt 44 VAR ELYn raja - Rahikka päällystämien EPO Yt 7060 Töysä - Hakomäki EPO EPO EPO EPO Yt 7054 Alavuden as. - Tuuri St 747 Ytteresse - Åsbacka St 687 Alakylä - Ohrikylä St 687 Jurva-Teuva EPO Kt 68 rautatien ylikulkusilta Pedersöre EPO Kt 63 Lassilan silta Evijärvi EPO Teiden kuivatuksen parantamista Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla POP Yt 8730 Rautavaarantie - Mondomineralsin kaivos, peruskorjaus 113 0,05 Keski-Suomen maakunta on erikoistunut metsäteollisuuteen ja alueen metsänkasvupotentiaalin johdosta biotalouden raaka-ainekuljetuksien määrä tulee tieverkolla kasvamaan. Keski-Suomen maakunnan päällystetyn seutu- ja yhdystieverkon rakenteellinen kunto on huono. Huonokuntoista tieverkkoa kunnostetaan Keski-Suomen elinkeinoelämän tarpeisiin. Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. 36 1,44 Puutavaraliikenteen ja muun raskaan liikenteen kuljetusten sujuvuus ja turvallisuus parani, kun teiden reunapainumat, halkeamat ja heitot poistettiin. 38 0,03 Tien peruskorjaus. Merkittävä kauttakulku Etelä-Pohjanmaalta Länsirannikon teollisuuslaitoksille. Kapea, mutkainen, painumia jne. 40 0,03 Teiltä poistettiin vuonna 2016 erikoiskuljetusten kaapeli- ja sähköjohtoesteet. Tierakennemuutokset toteutetaan vuonna ,03 Tie parannetaan kestämään vilkas raskas liikenne. Tien päällystelaji ja leveys liikenteen edellyttämälle tasolle. 63 0,39 Biotaloudelle tärkeiden huonokuntoisten yhdysteiden parantamisia. Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa ,00 Kantatien rakenteellista kuntoa (kantavuutta) parannettiin stabiloimalla ja uudelleen päällystämällä ,16 Tien päällyste uusittiin metsäteollisuuden reitiltä ,39 Metsäteollisuuden kuljetusreitiltä Alavuden aseman välivarastolle poistettiin liikenneturvallisuutta haittaavat reunapainumat ja heitot (SKAL toive) sekä uudelleen päällystettiin ,48 Metsäteollisuuden kuljetusreitiltä Pietarsaareen poistettiin liikenneturvallisuutta haittaavat reunapainumat ja heitot (SKAL toive) sekä uudelleen päällystettiin ,35 Tielle tehtiin kevyt rakenteen parantaminen, jolla poistettiin verkkohalkeamat, urat, reikiintymisriski, reunapainumat ja kantavuuspuute. Tielle tehtiin muutama mutkan ja mäkipaikan oikaisu raskaan liikenteen toiveiden mukaisesti ,57 Tielle tehtiin kevyt rakenteen parantaminen (stabilointi ja teräsverkot ja kuivatus), jolla poistettiin verkkohalkeamat, urat, reikiintymisriski ,07 Huonokuntoisen sillan uusiminen Rautatien ylikulkusilta. Suunnittelu aloitettu vuonna ,09 Huonokuntoisen sillan vahventaminen Lassilan silta. Suunnittelu aloitettu vuonna ,06 Teiden kuivatusta parannettiin (Kylkkälän pumppaamon suunnittelu, sivu- ja laskuojia perkaamalla ja muutamia rumpuja korjaamalla) teiden elinkaaren pidentämiseksi. Kuivatuskohteiden toteutus jatkuu ,04 Tien peruskorjaus ja päällystäminen. Kelirikko- ja painorajoitushaitan poistaminen. Kaivoskuljetusten reitti.

33 Väliraportti 32 (39) POP POP St 822 Kestilä - Pyhäntä tien peruskorjaus Kt 89 Kontiomäki - Vartius tien peruskorjaus 43 0,78 Maa- ja metsätalouden kuljetukset sekä sujuvuus ja toimintavarmuus ovat huomattavasti parantuneet sekä kustannukset jonkin verran alentuneet ajoneuvovaurioiden vähentymisen johdosta. 44 0,66 Kansainväliselle rajaylityspaikalle johtava tieyhteys ja merkittävä puutavaran kuljetusreitti. Muuta tietä selkeästi kapeampien huonokuntoisten jaksojen korjaamista. Kansainvälisten tavara kuljetusten sekä puuraaka-aine- ja puutuotekuljetusten sujuvuus ja turvallisuus ovat parantuneet huomattavasti. Lisäksi ajoneuvovauriot ovat vähentyneet tien kunnon paranemisen myötä. POP Kt 75 Rastinjärvi - Kuhmo tien reunojen vahvistaminen 46 2,56 Tien reunojen vahvistaminen suistumisten ehkäisemiseksi. Kuhmosta Itä- ja Etelä-Suomeen suuntautuvien elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus ja toimitusvarmuus ovat parantuneet merkittävästi. Lisäksi liikenteen turvallisuus kyseisellä tiejaksolla on huomattavasti parantunut. POP St 849 Kiiminki - Yli-Ii 47 0,16 Tien peruskorjaus. Puun ja turpeen kuljetusreitti Ouluun. POP Kanta-, seutu- ja yhdysteiden päällystäminen 48 0,24 Huonokuntoiset päällysteet aiheuttavat vaurioita ajoneuvoille, hidastavat työmatkoja ja elinkeinoelämän kuljetuksia. POP St 922 Kromitien ja Thurevikinkadun liittymä 49 0,04 Parantaa Röyttän Outokummun tehtaan liikenteen sujuvuutta ja kevyen liikenteen turvallisuutta. POP Yt Puusaarentie 64 0,04 Soratien kunnostaminen. Kelirikkohaittojen poistaminen POP Tulvakohteita 65 0,07 Sorateiden kunnostamisia. Tulvahaittojen lieventämisiä. Kunnostuskohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa. POP St 855 Yli-Olhava - Tannila POP St 800 Kestilä - Vaala - Puolanka tien peruskorjaus 129 0,16 Tien peruskorjaus ja päällystäminen. Puunkuljetusreitti Koillismaalta ja Ylä-Kainuusta Kemin tehtaille ,61 Maa- ja metsätalouden kuljetukset sekä sujuvuus ja toimintavarmuus ovat huomattavasti parantuneet sekä kustannukset jonkin verran alentuneet ajoneuvovaurioiden vähentymisen johdosta. POP Painorajoitettujen siltojen vahvistaminen 164 0,05 Huonokuntoisten ja painorajoitettujen siltojen korjaus ja uusiminen POP Vt 8 Liminganjoen silta, Liminka 165 0,03 Sillan peruskorjaus. Erikoiskuljetusreitti, kantavuuspuute yliraskaille kuljetuksille, Länsirannikon kuljetusreitti POP Vt 8 Perukanojansilta, Siikajoki 166 0,04 Sillan peruskorjaus. Erikoiskuljetusreitti, kantavuuspuute yliraskaille kuljetuksille, Länsirannikon kuljetusreitti POP Vt 8 Siikajoen silta, Siikajoki 167 0,04 Sillan peruskorjaus. Erikoiskuljetusreitti, kantavuuspuute yliraskaille kuljetuksille, Länsirannikon kuljetusreitti POP Vt 4 Olhavajoen silta 168 1,26 Sillan peruskorjaus. Erikoiskuljetusreitti, kantavuuspuute yliraskaille kuljetuksille, kuljetusreitti Oulusta pohjoiseen Suomeen, Ruotsiin ja Norjaan POP POP Teiden kuivatuksen parantamista Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla Varusteiden ja laitteiden korjaamisia ja uusimisia Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueella 175 0,24 Teiden kuivatuksen parantaminen elinkaaren pidentämiseksi. Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa ,40 Kohteet täsmentyvät jatkosuunnittelussa.

34 Väliraportti 33 (39) LAP LAP LAP LAP Vt 21 / E8 AURORA (Kolari, Muonio, Enontekiö) St 924 Lantonperä - Taininiemi Mt 924 Simo - Lantonperä - Taininiemi Vt 4 Norvajärventien risteyssilta L-1338, Rovaniemi 2 0,20 Hankkeen toteuttamisen jälkeen liikenneturvallisuus paranee, vaikutukset erityisesti raskaan liikenteen onnettomuuksiin ja poro-onnettomuuksiin. Hankkeessa saadaan kapeaa valtatietä päällystettyä ja levitettyä tavoiteleveyteen noin 140 km matkalta. Samalla poistetaan kantavuus- ja leveyspuutteita silloista ja uusitaan kaksi siltaa. Lisäksi ikiroutakohteiden epätasaisuus poistetaan pysyvästi neljästä kohdasta syvillä massanvaihdoilla ja siltaratkaisulla. Hankkeessa tehdään lisäksi valmius testata autonomisia autoja vt 21:llä yleisen liikenteen mukana. 51 0,03 Tien peruskorjaus. Tärkeä puutavarakuljetusten reitti Itä- Lapista Kemin tehtaalle, tie on erittäin kapea ja vaakageometrialtaan sekä sivukaltevuuksiltaan puutteellinen. 52 2,78 Maantietä on levennetty metrillä ja sen kantavuutta on parannettu. Maantie on tärkeä puutavaran ja turpeen kuljetusreitti ja toimenpiteet ovat parantaneet sekä raskaan että muun liikenteen turvallisuutta. Raskaalta liikenteeltä on saatu positiivista palautetta parantamisen jälkeen ,15 Sillan uusiminen. Nykyisen sillan ongelmallinen rakenne (ylipitkät ulokkeet) aiheuttaa merkittäviä ongelmia kuljetuksille, mm. 104 t kokeilu. 6.1 Radat Kohde Kohdenumero käytetty rahoitus 2016 Vaikutukset Vainikkalan ratapiha 301 1,36 Asetinlaitteen uusiminen, Itäisen ratapihan (Vainikkalan asema) raiteiden pidentäminen ja uusi huoltoraide sekä laituripolun turvalaitos. Vainikkala on Suomen ja Venäjän välisen henkilö- ja tavaraliikenteen tärkein raja-asema. Hankkeen tavoitteena on ratapihan toiminnallisuuden parantaminen, välityskyvyn lisääminen ja pitkien 1100 metrin junien liikennöintimahdollisuuksien parantaminen reitillä Vainikkala Kouvola Kotka/Hamina luvulla rakennetun asetinlaitteen pitkäkestoinen vikaantuminen aiheuttaa suuria liikennehaittoja idän liikenteeseen. Matkustajien turvallisuus paranee. Kotka / Mussalo ja Kotolahti Kiteen raakapuuterminaali 302 1,10 Kotolahti ja Mussalo ovat liikenteellisesti tärkeä kokonaisuus Kotkan sataman liikennöinnille. Hankkeessa korvataan nykyiset puutteelliset turvalaitevarustelut uudella asetinlaitteella, täydennetään puuttuvia huoltopolkuja ja sähköistetään raiteita ,41 Hankkeessa uusitaan terminaalin ratarakenteita ja vaihteita. Lisäksi päivitetään raiteistoa vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita mahdollistamalla matkaveturin vetämät kokojunat, uusitaan turvalaitteita ja luodaan paremmat välivarastointialueet. Hanke on osa valtakunnallista rataverkon raakapuuterminaalien ja kuormauspaikkojen verkostoa, jolla parannetaan biotalouden kasvun kannalta tärkeän raakapuulogistiikan toimivuutta mahdollistamalla kokojunan käyttö ja riittävän suuret välivarastoalueet. Ohjelmalla biotalouden raakapuukuljetusten kustannustehokkuus ja puuhuollon toimitusvarmuus paranevat merkittävästi.

35 Väliraportti 34 (39) Kiuruveden raakapuuterminaali Vuokatin raakapuuterminaali 305 1,19 Hankkeessa uusitaan terminaalin ratarakenteita ja vaihteita. Lisäksi päivitetään raiteistoa vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita mahdollistamalla matkaveturin vetämät kokojunat, uusitaan turvalaitteita ja luodaan paremmat välivarastointialueet. Hanke on osa valtakunnallista rataverkon raakapuuterminaalien- ja kuormauspaikkojen verkostoa, 306 2,06 Hankkeessa uusitaan terminaalin ratarakenteita, laajennetaan välivarastointialueita ja parannetaan tieyhteyttä terminaaliin. Lisäksi päivitetään raiteistoa vastaamaan elinkeinoelämän tarpeita mahdollistamalla matkaveturin vetämät kokojunat ja laajennetaan välivarastointialueita. Riihimäki - Tampere 307 3,30 Varmistetaan radan käytettävyyttä ja liikenteen täsmällisyyttä kunnostamalla radan päällysrakennetta (mm. läpituenta, kiskonvaihtoja). Kirkkonummi - Turku, osuus Kirkkonummi - Karjaa (Kouvola)-Juurikorpi- (Kotka/Hamina) Myllykoski-Inkeroinen Kokkola -Ykspihlajan satama Tampere - Seinäjoki, pääraiteiden vaihteet Raumonjoen ratasilta (L- 2396), Laurila-Tornio Lempäälän kanava- ja alikulkusilta (H-3102), Toijala-Tampere 308 0,01 Varmistetaan radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta uusimalla radan tukikerrosta, kiskoja sekä turvalaitteita Kirkkonummen ja Karjaan välisellä osuudella ,03 Varmistetaan radan käytettävyyttä sekä liikenteen täsmällisyyttä ja turvallisuutta uusimalla radan päällysrakennetta 7,5 km matkalla ,18 Radan päällysrakenteen uusiminen. Merkittävä tavaraliikenteen satamayhteys Kokkolan satamaan ,44 Junaturvallisuuden varmistaminen nopean liikenteen vaihteita uusimalla ,89 Huonokuntoisen ratasillan peruskorjaus 320 0,06 Huonokuntoisten rakenteiden korjaus vilkkaasti liikennöidyllä pääradalla. Nickbyn silta 324 0,20 Huonokuntoinen silta Sköldvikin sataman radalla. Sillan sulkeminen vaikeuttaisi polttoainekuljetuksia merkittävästi. Tampereen alueen sähköradan kaukokäyttöjärjestelmän uusiminen (SRKK) 325 0,96 Tampereen alueen sähköradan käyttökeskusjärjestelmän uusiminen ja käytettävyyden turvaaminen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Rekola syöttöasema= Matari SA (uusi) Vanhentuneiden Bombardier Ebilock 850-asetinlaitteiden eli Toijala 1 ja 2 sekä Hämeenlinna 1, 2, 3 uusiminen (Riihimäki)-(Tampere)-välillä ,11 Syöttöasema, jolla turvataan pääradan ja Kehäradan energian saanti ja samalla mahdollistetaan muiden alueella olevien syöttöasemien parantamistyöt , luvun tietokoneasetinlaitteiden uusiminen. Sisälaitteiden varaosien saatavuus on huono ja osin loppunut. Kaikkia tarvittavia osia ei ole enää tuotannossa. Yhdenkin asetinlaitteen pitkäkestoinen häiriö aiheuttaa Helsinki Tampere Seinäjoki-välillä laajasti liikenteeseen vaikuttavia junaliikenteen myöhästymisiä. Pääradan mahdolliset liikenteen häiriöt vaikuttavat keskeisesti pääkaupunkiseudun junaliikenteeseen.

36 Väliraportti 35 (39) 6.2 Vesiväylät Kohde Kohdenumero käytetty rahoitus 2016 Vaikutukset Oulu 2, Turvalaite 401 0,48 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, lisää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin turvallisuutta heikentävästi. Oulu 3, Turvalaite 402 0,22 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, lisää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin turvallisuutta heikentävästi. Helsingin kasuunimajakka 404 0,04 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, lisää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin turvallisuutta heikentävästi. Tainion majakan korjaus 406 0,31 Kauppamerenkulun turvallisuuden ja toimivuuden vuoksi tehtävä peruskorjaus. Korjausten viivästyminen vaikeuttaa huoltotöitä, lisää turvalaitevikoja ja vaikuttaa siten rahtialusten navigointiin turvallisuutta heikentävästi. Saimaan kanavan alaporttien uusiminen 6.3 Digihankkeet Kohde Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen kerääminen ja jakelu Rataverkon kapasiteetin hallinta ja optimointi Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta 407 0,62 Saimaan kanavan 8 sulun alaportit uusitaan. Porttirakennetta kehitetään helpottamaan sulun kunnossapitoa ja talviliikennettä. Jos portteja ei uusita, vaativat vanhat portit yhä enemmän kunnossapitoa. Kanavan kunnossapitokustannukset kasvavat. Liikennekatkot porttivaurioiden seurauksena lisääntyvät. Nykyisten porttien ei odoteta kestävän koko jäljellä olevaa vuokrasopimusaikaa. Kohdenumero käytetty rahoitus 2016 Vaikutukset 501 0,37 Kerätään tietoa tie-, vesi- ja rautatieliikenteestä moderneilla teknisillä välineillä, jotka mahdollistavat jatkuvan tilannekuvan, ennustamisen sekä analyysit. Tietoja hyödynnetään liikenteenohjauksessa, liikennetiedottamisessa, kunnossapidossa, väylien parantamishankkeiden suunnittelussa ja tietopalveluissa ,25 Simulointi- ja analytiikkamenetelmien kehittäminen tukemaan tehokasta rataverkon käyttöä, suunnittelun automatisointia ja häiriötilanteiden hallintaa sekä tukemaan junien kulun ohjausta sujuvaksi ja energiatehokasta ,41 Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko tieverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ja kehitetään tiestötietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä, jotka mahdollistavat väylänpidon toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että tiestön kuntoa ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa mitattuun tietoon perustuen ja ennen mahdollisten vaurioiden syntymistä. Digitaalista suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan.

37 Väliraportti 36 (39) Rataverkon kunnonhallinnan ja ylläpitojärjestelmien kehittäminen 504 1,82 Otetaan käyttöön uusia automatisoituja koko rataverkon kattavia tiedonkeruumenetelmiä ratojen ja turvalaitteiden kunnossapidon ja kunnon seurantaan. Kehitetään ratatietojen ja kunnonhallinnan järjestelmiä, jotka mahdollistavat toimenpiteiden suunnittelun ja tarkan kohdentamisen siten, että ratojen kuntoa ylläpitävät tai parantavat toimenpiteet toteutetaan mitattuun tietoon perustuen ja ennen liikenteelle aiheutuvan haitan syntymistä. Digitaalista suunnittelutietoa hyödynnetään ja ylläpidetään koko väylän elinkaaren ajan. Merenkulun älyväylä 505 0,84 Toteutetaan Merenkulun älyväylä palveluiden ja tiedontuotantokokeiluiden pilotointi ja tuotteistaminen. Näitä ovat esimerkiksi turvalaitteiden kaukohallinta, turvalaitetietojen ja turvallisuustiedotteiden digitaaliset palvelut navigointiin sekä joukkoistettu tiedonkeruu. Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi 506 0,16 Digitalisoidaan Liikenneviraston ja ELY:jen L-vastuualueen prosessit ja rajapinnat asiakaskontaktien käsittelyyn koskien mm. palautteita, lupia ja tietopyyntöjä. Kehitetään modernit vuorovaikutuksen mahdollistavat kanavat väylien kuntoon ja liikenteeseen kohdistuvien havaintojen ilmoittamiseen ja jakamiseen joukkoistamalla.

38 Väliraportti 37 (39) Liite 3. Digihankkeissa tehdyt merkittävimmät toimenpiteet DIGI1: Automatisoitu liikenne- ja liikkumistietojen kerääminen ja jakelu Saavutukset 2016: Liikenneviraston Bigdata-ympäristöön tuotettiin uusina tietolajeina LAMmittausten historiatiedot vuodesta 1995 lähtien. Uusien tietojen viemistä BigData-ympäristöön testattiin. Tie- ja kevyen liikenteen liikennetiedon tavoitetilan selvitys (LIIKETTA) valmistui. Yksittäisen liikkujan liikkumista tutkittiin "Liikkumistiedon keruu ja analysointi (LIKE) t&k-projektissa. Joukkoliikenteen kilpailutustiedon rekisteri (JUKU) sekä kaikille avoin, keskeiset tunnuslukutiedot sisältävä Julki-JUKU valmistuivat. Liikenneviraston ja HSL:n yhteistyössä tekemä uusi avoin Reittiopas saatiin valmiiksi tuotantokäyttöönottoa varten. Kerätyn tiedon jakamista avoimena datana jatkettiin vuonna 2016 ja uusina tietoina avattiin mm. meriliikenteen reaaliaikatiedot, ratatöiden ennakkotiedot sekä lisää tie- ja rataverkon rekisteritietoja. DIGI2: Rataverkon kapasiteetin hallinta ja optimointi Saavutukset 2016: Rataurakoitsijoiden mobiilialustan (RUMA) toteuttaminen: Projektin toteutusvaiheen käynnistyminen ja paikannusominaisuuksien pilottivaihe. Asiakaslähtöinen ja joustava kapasiteetin hakeminen: Toteutettu mahdollisuus tehdä osaväliperumisia LIIKE-käyttöliittymän raidemuutososiossa niiden toimijoiden toimesta (ratapihaohjaajat), jotka kunakin päivänä tietävät, mikä tavarajunan tarkka lähtö- tai määräpaikka kyseisen päivän osalta on osiin jaetun liikennepaikan sisällä. Tämä tulee raidemuutostoiminnallisuuden kanssa helpottamaan ratapihojen kapasiteetin hallintaa ja voidaan ottaa käyttöön esim. ratapiha kerrallaan tarkemman kapasiteetin hallinnan tarpeen kasvaessa. Ed. ominaisuus otettu tuotantoon LIIKE:en, mutta ei vielä käytetä operatiivisessa toiminnassa. Otetaan käyttöön Tampereella heinäkuussa 2017 KAPA/Litsu-projektissa. DIGI3: Tieverkon ennakoiva kunnonhallinta ja tiestötietojen ylläpitojärjestelmän kehittäminen Saavutukset 2016: Väyläverkonhallinnan ja tieosoiteverkon hallinnan uusi sovellus on otettu käyttöön Taitorakennerekisterin käyttöönotto koulutuksineen on aloitettu Harja-järjestelmä on käytössä teiden hoidon alueurakoissa Tievalaistusomaisuuden ja toimenpiteiden hallintajärjestelmäpalvelun käyttöönotto on aloitettu Ennakoivaan kunnonhallintaan liittyviä kokeiluja on edistetty (mm. BIFI, Maitotie, Iin alueurakan digitalisointi) Edistetty tiestötietojärjestelmän sekä suunnitelma- ja toteutumatietojärjestelmän hankinnan suunnittelua useilla piloteilla ja kokeiluilla

39 Väliraportti 38 (39) Tiemerkintätietojen hallinta uudessa Tiestötietojärjestelmässä on määritelty DIGI4: RAID-e - Rataverkon ennakoiva kunnonhallinta ja ylläpitojärjestelmien kehittäminen Saavutukset: Projektitoimisto hankittiin (innovatiivisesti) menettelyllä, joka mahdollisti myös pienempien toimijoiden pääsyn mukaan suureen järjestelmäkehityshankintaan. Tämä on jo laajentanut ja vahvistanut toimittajakenttää. Kyseiset yritykset ovat myös rekrytoineet uusia ihmisiä ympäri Suomen. Avoimen haun kilpailutus (kokeilut) tuotti näkyvyyttä markkinoilla oleviin ratkaisuihin ja innovaatioihin Vaihteiden kunnossapitotietojen mobiili tiedonkeruu (vaihdepilotti) on otettu käyttöön kymmenellä kunnossapitoalueella. Järjestelmän avulla saadaan ajantasainen, sähköisesti dokumentoitu, analysoitavissa oleva tieto vaihteiden kunnossapitotilanteesta. Toteutettiin vaihteiden vaihto-ohjelman laatiminen ylläpidon ohjelmoinnin tueksi. Vaihteiden vaihto-ohjelman avulla toimenpiteiden priorisointia voidaan tehdä alueellisesti ja valtakunnallisesti, mikä edesauttaa ylläpitotoimenpiteiden kohdentamista ennakoivasti, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Toteutus viedään tuotantokäyttöön kesällä Laajaa ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden, kuten eri urakoitsijat ja konsultit, kanssa. Yhteistyötä edistetty myös Ratafoorumin työryhmien käynnistämisen kautta. Yhteistyön avulla on tunnistettu uusia liiketoimintamahdollisuuksia, muun muassa tiedon laadunhallinnassa. DIGI5: Merenkulun älyväylä Saavutukset: Tutkimus N2000 korkeusjärjestelmäuudistuksesta -- valmistui Digitaalinen Saimaan kanava (merenmittaukset ja maaston laserkeilaus) valmistui Syvyysmallit: mallituotteen määrittely - valmistui, testisimulaattorin hankinta valmis, mallituotteen lataus testisimulaattoriin Sköldvikin väylän osalta - valmis Kaukovalvonta laitteiden asennukset: Sköldvikin ja Uudenkaupungin väylien osalta valmistui Meriolosuhdetiedot: Vedenkorkeustietojen kehittäminen edettiin pitkälle ja Sköldvikin väylän osalta vedenkorkeustietopalvelut edettiin hyvin DIGI6: Asiakasvuorovaikutuksen digitalisointi Saavutukset: Lupa- ja päätösprosessien digitalisoimiseksi toteutettiin johto- ja kaapelilupien sijoittamisen esiselvitys ja etenemissuunnitelma, jonka tulokset esiteltiin ministeriölle. Jatkotoimenpiteitä tehdään tämän osalta osahankkeessa 3 ja 6 vuoden 2017 aikana. Muiden ELYn vastuulla olevien lupaasioiden osalta tehtiin palvelumuotoilutyötä (ELY-IE2-hankkeen puitteissa).

40 Väliraportti 39 (39) Asiankäsittely 2.0 projekti päätettiin suunnitellusti 2016 lopussa. Projektissa otettiin käyttöön mm. sähköinen allekirjoitus ja siirryttiin sähköiseen hallinnolliseen asiankäsittelyyn. Kauppa-alustukipalvelu saatiin kesällä pilottikäyttöön suunnitellusti ja jatkokehitys aloitettiin. Vahingonkorvausten raportointijärjestelmän ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Ensimmäisessä vaiheessa mahdollistettiin vahinkotapausten kirjaaminen asiankäsittelyyn. Jatkokehitys käynnistettiin. Sähköinen kilpailuttaminen KIPPO-järjestelmällä mahdollistettiin tavoitteiden mukaisesti. Jatkokehitys, mm integrointi Liikenneviraston Asiankäsittelyyn aloitettiin.

41

42