Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista

Transkriptio

1 1(5) VEO Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioiva työryhmä Sidosryhmäkuuleminen perusväylänpidosta, korjausvelasta ja rahoitusmalleista Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut parlamentaarisen työryhmän, jonka työn tavoitteena on kustannustehokkaan, pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman luominen väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle, suunnitelman luominen kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä, suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille liikenteen palveluille ja automatisaatiolle sekä korjausvelan vähentäminen seuraavan 10 vuoden aikana sekä tarvittavan rahoituksen turvaaminen väylien ylläpitoon jatkossa. Työryhmän tehtävänä on määritellä riittävät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä kuulee työnsä tueksi sidosryhmien näkemyksiä aihepiireittäin. Tämän kyselyn aiheena ovat perusväylänpito, korjausvelka ja rahoitusmallit. Tausta Olemassa oleva liikenneverkko pidetään kunnossa perusväylänpidon toimin. Perusväylänpidon määrärahoilla rahoitetaan tien- ja radanpitoa sekä vesiväylänpitoa. Rahoitus on vaihdellut viime vuosina miljardin euron molemmin puolin. Karkeasti esitettynä teille rahoituksesta on kohdistunut viime vuosina noin miljoonaa euroa, radoille noin miljoonaa euroa ja vesiväylille noin 100 miljoonaa euroa. Perusväylänpito jaetaan päivittäiseen kunnossapitoon, ylläpitoon, parantamiseen sekä liikennepalveluihin. Päivittäistä kunnossapitoa ovat hoito ja käyttö, ylläpitoa ovat korjaukset, elinkaaren sekä omaisuuden hallinta. Parantamista ovat liikenneväylien parantamisinvestoinnit (pienehköt rakennuskohteet), liikenteen hallinnan järjestelmät sekä hankesuunnittelua edeltävä suunnittelu. Liikennepalvelut käsittävät liikenteen ohjauksen ja informaation, jäänmurron, maantielauttaliikenteen ja merikartoituksen. Perusväylänpidon rahoituksesta lähes 3/4 on sidottu pitkäkestoisiin indeksisidonnaisiin sopimuksiin. Korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi on suunnattu 600 miljoonan euron lisäpanostus vuosille Lisäksi nimeämättömiin investointeihin varatusta määrärahasta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionapuun yhteensä 364 milj. euroa vuosien aikana. Kehittäminen tarkoittaa valtion väyläverkon palvelutason parantamista investoinnein. Investoinnit ovat yleensä isoja hankkeita, joten ne vievät paljon varoja liikenne- ja viestintäministeriön kehyksestä. Kehittämisinvestoinneilla pääosin parannetaan olemassa olevaa liikenneverkkoa. Aivan uutta korvaava liikenneväylää tehdään kuitenkin hyvin harvoin. Kehittämisinvestointeihin on vuodesta 2008 alkaen käytetty 350 miljoonasta eurosta lähes 700 miljoonaan euroon vuodessa. Laajoja kehittämishankkeita ei voida toteuttaa yhden hallituskauden aikana ja käytännössä kehittämishankkeet pienentävät aina

2 2(5) seuraavienkin hallitusten kehysvaraa. Lisäksi ne useimmiten kasvattavat perusväylänpidon kustannuksia tulevaisuudessa. Liikenneväylien kunto ja korjausvelka: Korjausvelka muodostuu huonokuntoisen, korjaustarpeessa olevan väyläomaisuuden korjauskustannusten yhteenlasketusta summasta. Väyläomaisuuden kuntotila perustuu Liikenneviraston keräämään tietoon väyläomaisuuden kunnosta. Korjaustarve määräytyy vaaditun kunnon alituksista. Korjausvelkaa on aina jonkin verran, sillä kaikkia huonokuntoisia väyliä ei kannata korjata heti, jotta niistä voidaan koostaa taloudellisesti tehokkaampia korjauskohteita. Vuoden 2017 alussa väyläomaisuuden korjausvelan määrä oli noin M. Siitä maanteille kohdistuu M, rautateille M ja vesiväyliin 40 M. Maanteiden korjausvelasta 200 M kohdistuu vilkasliikenteisille teille. Tarkempaa tietoa korjausvelkalaskennasta ja korjausvelkarahoituksen vaikutuksista saa Liikenneviraston julkaisuista sekä b.pdf. Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 1) Mikä on riittävä taso väylien kunnoksi? Miten riittävä taso tulisi määritellä? Onko liikenneverkon nykyinen kunto hyväksyttävällä tasolla? Voiko korjausvelan antaa kasvaa vai pitäisikö sitä vähentää? Jos korjausvelkaa tulisi vähentää, mille verkon osalle ja minkä tyyppisiin ongelmiin vähentäminen tulisi ensisijaisesti kohdistaa? Millä perustein? Miten perusväylänpidon rahoituksen taso ja kohdentaminen tulisi määritellä pitkällä aikavälillä? 2) Voidaanko väylien hoidon ja ylläpidon kustannuksia hillitä nykyisestä? Miten? Millaisia tehostamismahdollisuuksia väylänpidossa voisi olla? Toimivatko väylänpidon palvelumarkkinat tehokkaasti? Millaisina näette toimintaympäristön tulevien muutosten vaikutukset väylänpidon tehokkuuteen? Miten kehittämisinvestoinneissa voitaisiin paremmin huomioida tulevat perusväylänpidon lisäkustannukset? Voidaanko jostain valtion verkon osasta luopua? Mistä ja millä perustein? 3) Jos perusväylänpitoon ja liikenneverkon kehittämiseen ei ole tarpeeksi rahoitusta, miten rahoitusta tulisi priorisoida? Millä perustein? Väylänpidon rahoitusmallit: Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista. Työryhmän asettamisen taustalla on yhteinen huoli valtion liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen rahoituksen riittävyydestä sekä korjausvelan lisääntymisestä. Rahoitusmallien analyysin osalta työryhmän työn lähtökohtina ovat väyläverkon ylläpitoja investointitarpeiden lisäksi mm. kokonaisverorasituksen, julkisen talouden kestävyysvajeen ja valtion vastuiden hallittavuus. Työryhmä analysoi näiden reunaehtojen puit-

3 3(5) teissa erilaisia liikenneverkon rahoitusmalleja. Tällaisia malleja ovat mm. talousarviorahoitus, elinkaarimalli, liikenneverkon hinnoittelu / yhtiömalli sekä valtion sisäisen lainanannon malli. Tarkempaa tietoa rahoitusmalleista on saatavilla parlamentaarisen työryhmän ehdotuksesta vuodelta 2014: Sidosryhmiltä pyydetään näkemyksiä seuraaviin kysymyksiin: 4) Millaisia kehittämistarpeita nykyisessä talousarviorahoitusmallissa on? Onko olemassa erityisiä perusteluja, joiden takia liikenneverkon rahoituksen tulisi poiketa muiden budjetista rahoitettavien menojen rahoitusmallista? 5) Mitä talousarviorahoitusta täydentäviä liikenneverkon rahoitusmalleja työryhmän tulisi ensisijaisesti tarkastella? Millä perustein? 6) Mitkä rahoitusmallit edesauttaisivat julkisen talouden kestävyyteen, valtion vastuiden hallittavuuteen ja kustannustehokkuuteen liittyviä tavoitteita parhaiten? Olisivatko jotkin vaihtoehdot tässä suhteessa ongelmallisia? 7) Onko eri rahoitusmallien käytettävyydessä eroa eri väylämuotojen (tiet, rautatiet, vesiväylät) tai perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien välillä? 8) Kuinka väyläinvestointien pitkäjänteisyyttä voitaisiin mielestänne edistää ja mitkä rahoitusmallit edistävät sitä parhaiten? Näkemykset pyydetään toimittamaan osoitteeseen kirjaamo@lvm.fi sekä kati.jussila@vm.fi viimeistään Kuuleminen on avoin kaikille. Lisätietoja parlamentaarisesta työryhmästä antavat työryhmän sihteerit Hanna Perälä (puh ) ja Kaisa Kuukasjärvi (puh ). Mikael Nyberg Ylijohtaja, työryhmän pääsihteeri Hanna Perälä Liikenneneuvos, työryhmän sihteeri

4 4(5) Jakelu: Viasys VDC Oy Roadscanners Infra ry Tampereen teknillinen yliopisto Aalto yliopisto Suomen Tieyhdistys Destia Lemminkäinen NCC Skanska Nynäs YIT Liikennevirasto Kuntaliitto Keskuskauppakamari Energiateollisuus Teknologiateollisuus Rakennusteollisuus Metsäteollisuus EK Kaupan liitto VTT VATT UPM HSL Pyöräliitto Pyöräilykuntien liitto Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Tampereen kaupunki Turun kaupunki Oulun kaupunki Satamaliitto Suomen varustamot Finnair Finavia VR Matkahuolto/Linja-autoliitto SKAL Taksiliitto Autoliitto VM TEM YM Liikenteen turvallisuusvirasto Liikennevakuutuskeskus Öljy- ja biopolttoaineala ry SAK Aalto-yliopisto Tulevaisuuden tutkimuskeskus

5 5(5) Autontuojat ry Autoalan tiedotuskeskus Autoliitto Autoalan keskusliitto MTK Bioenergia Oy Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Hämeen liitto Kainuun liitto Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Kymenlaakson Liitto Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Päijät-Hämeen liitto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Suomen Pankki ETLA Pellervo Euroopan Investointipankki (EIP) Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) Suomen Yrittäjät