Vaasan ja Vähänkyrön kuntarakenneselvitys Audiapro Oy

Transkriptio

1 Vaasan ja Vähänkyrön kuntarakenneselvitys Aineistojen ja analyysien yhteenveto sekä kuntajaon muutosedellytysten toteutuminen Audiapro Oy 1

2 1. Kuntarakenteen eheyttäminen Vaasan kaupunkiseudulla Paras-hankkeen vaiheet Vaasan seudulla sekä Vaasan ja Vähänkyrön kuntajakoselvityksen lähtökohdat Kuntajakolain lähtökohdat Kuntaliitos kuntarakenteen eheyttäjänä Vaasan ja Vähänkyrön alueella Vähänkyrön kunnan yhteistyö Vaasan kaupungin kanssa ja muu yhteistyö Vaasan suuntaan Toimintaympäristön muutokset Vaasan ja Vähänkyrön vertailu Vaasan eräiden työssäkäyntialueen kuntien kanssa Väestönkehitys Työpaikkojen määrän kehitys ja työttömyysasteen kehitys Verotettavat tulot asukasta kohden Kilpailukykyvertailu Väestönkehitys Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Nettomuuttoliike Korkeakoulutettujen osuus Tuloveroprosentti, verottevat tulot ja vuosikate Työpaikkojen määrän kehitys ja työttömyysasteen kehitys Johtopäätökset Kuntatalouden nykytila ja tulevaisuus (Audiapro Oy:n erillinen raportti) Talouden ennusteet Tiivistelmä Vaasan ja Vähänkyrön talouden tilanteesta Henkilöstövoimavarojen kehittäminen Henkilöstö muutoksessa Henkilöstön Vaasan ja Vähänkyrön mahdollisessa yhdistymisessä Henkilöstöalatyöryhmän keskeisimmät näkemykset Johtopäätökset Palvelujen järjestäminen Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymisessä Sosiaali- ja terveystoimi Työryhmän selvityksen keskeinen sisältö Työryhmän yhteenveto Koulutus, kulttuuri ja vapaa-aika Työryhmän selvityksen keskeinen sisältö Työryhmän yhteenveto Maankäyttö, asuminen, liikenne ja tekniset palvelut Työryhmän selvityksen keskeinen sisältö Työryhmän yhteenveto Johtopäätökset Kuntien yhdistyminen ja itsenäisenä säilymisen vaihtoehdot Vähänkyrön kannalta Vähänkyrön kunnanvaltuuston SWOT-analyysi Kuntajakolaissa esitettyjen kuntajaon muutoksen edellytysten täyttyminen

3 1. Kuntarakenteen eheyttäminen Vaasan kaupunkiseudulla 1.1. Paras-hankkeen vaiheet Vaasan seudulla sekä Vaasan ja Vähänkyrön kuntajakoselvityksen lähtökohdat Sisäasiainministeriö asetti hankkeen kunta- ja palvelurakenteen uudistamiseksi toukokuussa Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan Lain edellyttämien kunta- ja palvelurakenteen muutosten tulee olla kokonaisuudessaan valmiina viimeistään vuoden 2013 alusta. Tavoitteen toteutumiseksi kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin sekä palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Puitelain mukaan kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan yhteistoiminta-alueen siten, että yhteistoimintaalueen tehtävät annetaan alueen yhden kunnan hoidettavaksi tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Keskeinen tavoite on, että kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään asukasta. Tällä hetkellä (helmikuu 2011) eduskunnan käsiteltävänä oleva puitelainmuutos edellyttää, että yhteistoiminta-alueen tehtäviin liitetään sosiaalihuollon tehtävät lukuun ottamatta päivähoitoa. Kunnan on sitovasti päätettävä sosiaalihuollon tehtävien siirtämisestä mennessä. Puitelain mukaan 17 kaupunkiseutua, Vaasan seutu mukaan lukien, ovat velvoitettuja laatimaan suunnitelmat siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seuduilla. 3

4 Vaasan työssäkäyntialueen kunnat väestö koko työssäkäyntialue: Kuva 1. Vaasan työssäkäyntialueen kunnat ja väestö Puitelain vaateiden toteuttamiseksi myös Vaasan seudulla käynnistettiin vuonna 2007 pohdinnat lain vaatimista terveyspalvelujen järjestämisen vaihtoehdoista: yhteistoiminta-alue tai kuntaliitos. Vaasan kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa 2007 periaatteelliset lähtökohdat mahdollisten kuntaliitosneuvottelujen/-selvitysten pohjaksi: 1. Liittyvien alueiden hallinto muodostetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti: a) Kunnanosan lähipalvelujen johtoa varten asetetaan kunnanosaelin/-elimet, joissa noudatetaan kunnanosan poliittista ja kielellistä jakautumaa; b) Lähipalvelut järjestetään kunnanosan hallinnossa ja henkilökunnan kielitaitovaatimukset vahvistetaan kunnanosan kielellisiä olosuhteita noudattaen; c) Kunnanosan hallinnossa käytettävä kieli/kielet noudattavat kunnan-osan kielellisiä olosuhteita; d) Osia koko kunnan keskitetyistä palveluista/erityispalveluista voidaan sijoittaa kunnanosaan. 2. Mahdollisen kuntaliitoksen tavoitteena on vahvistaa liittyvän kunnan kasvua ja yleistä kehitystä mm. kaavoituksen ja asuntopolitiikan keinoin. 3. Kuntaliitoksen perusteella myönnettävät valtion määrärahat käytetään täysimääräisesti liittyvän kunnan (kuntien) yhdyskuntarakenteen ja palveluiden vahvistamiseksi. 4. Mahdollisissa neuvotteluissa tai selvityksissä voidaan ottaa huomioon myös muita kunnan/kuntien tärkeäksi kokemia asioita ja hankkeita. 4

5 Kyrönmaan kunnan, Isonkyrön, Laihian ja Vähänkyrön, kuntaliitosneuvottelujen kariuduttua 2007 Laihia ja Vähäkyrö esittivät Vaasan kaupungille perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen perustamista. Vaasa, Laihia ja Vähäkyrö hyväksyivät aiesopimuksen perusterveydenhuollosta elokuussa Lopullinen sopimus kuntien välillä allekirjoitettiin ja toiminta käynnistyi , jolloin Isokyrö, Laihia ja Vähäkyrö purkivat siihen asti toimineen perusterveydenhuollon kuntayhtymän. Vaasan seudun varsinainen Paras-hanke eli kuntaliitos- ja yhteistyöselvitys käynnistyi syksyllä 2008, selvityshenkilöinä tutkija Siv Sandberg ja hallintojohtaja Anita Niemi-Iilahti. Selvitystyö prosessoitiin " Kuntien yhdistymisen oppaan" ohjeiden mukaisesti niin, että se piti sisällään kohdan 2 esiselvitysvaihe ja kohdan 3 selvitysvaihe. Selvityshenkilöiden arvio oli, että toimintamalli III loisi kestävimmän tuloksen ja antaisi parhaat kehitysedellytykset Vaasan seudulle pitkällä aikavälillä, vaikka muutosprosessi olisikin vaativa kaikkien osapuolten kannalta. Toimintamalli III tarkoitti, että alueelle muodostuisi kaksi työssäkäyntialueeseen pohjautuvaa kuntaa, toinen Vaasan seudulle (Vaasa, Mustasaari, Vähäkyrö, Maalahti, Korsnäs, Vöyri- Maksamaa ja Oravainen) ja toinen Suupohjaan (Kristiinankaupunki ja Närpiö). Laihia ja Kaskinen eivät osallistuneet kuntaliitosselvitykseen. Mustasaaren valtuusto käsitteli tammikuussa 2010 Paras-selvitystä ja totesi, että kunta priorisoi selvityksessä tarkoitettua toimintalinjavaihtoehtoa I eli yhteistyön tehostamista ja seudullisen yhteistyön lisäämistä. Vähänkyrön valtuusto otti kantaa Vaasan seudun Paras-selvitykseen ja totesi mm. " toiminnallisesti, taloudellisesti ja myös maankäytön tehostamisen kannalta paras vaihtoehto saavutetaan niin, että selvitystyössä mukana olevista kunnista ns. Vaasan ydintyössäkäyntialue (Vaasa, Mustasaari ja Vähäkyrö) muodostaisivat yhden kunnan." Samassa kokouksessa valtuusto päätti äänin esittää Vaasan kaupungille, että Vaasan ja Vähänkyrön yhdistymismahdollisuudet selvitetään kuntajakolain mukaisesti. Hävinneessä vastaehdotuksessa esitettiin, että Vähänkyrön kunta valmistautuu kuntaliitoselvityksen tekemiseen Vaasan kanssa, kuitenkin neuvottelujen aloittamisesta tehdään eri päätös valtuustossa ja ennen päätöksentekoa varmistetaan onko mahdollista käynnistään Kyrönmaan kunnan perustamisen valmistelu. Vaasan kaupunginvaltuusto käsitteli kokouksessaan Vähänkyrön aloitetta yhdistymisneuvottelujen käynnistämisestä. Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kuntajakolain mukaisen selvityksen tekemisestä Vähänkyrön kunnan kanssa. Varsinainen selvitystyö käynnistyi elokuussa Kesällä 2010 Kyrönmaan kuntaliitosasia oli valtuustoaloitteiden johdosta käsittelyssä kuntien valtuustoissa. Isonkyrön ja Laihian kanta kuntaliitosneuvottelujen käynnistämiseen oli kielteinen, kuten myös Vähänkyrön. 5

6 1.2. Kuntajakolain lähtökohdat Viime vuosina kuntajaon muutosesitykset ovat lisääntyneet voimakkaasti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen käynnistymisen myötä. Vuoden 2005 jälkeen kuntaliitosselvityksissä on ollut mukana enemmän kuntia kuin maan historiassa koskaan aiemmin. Vuodesta 2005 kuntien lukumäärä on vähentynyt 96 kunnalla, ja vuonna 2011 Suomessa on 336 kuntaa. Uusi kuntajakolaki astui voimaan vuoden 2010 alussa. Siinä kuntajaon kehittämisen tavoitteeksi on määritelty elinvoimainen kuntarakenne sekä alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta (kuntajakolaki 2 ). Yksittäisen kunnan ei kuitenkaan edellytetä kattavan koko työssäkäyntialuetta, jos kunta muutoin on riittävän vahva toiminnallinen kokonaisuus. Toiminnallinen kokonaisuus ilmenee esimerkiksi yhdistyvien kuntien keskinäisen työssäkäynti- ja asioimisliikenteen määrissä ja kaupunkiseuduilla toimivissa joukkoliikenteen yhteyksissä. Elinvoimaisen kuntarakenteen kunnissa kiinnitetään huomiota aivan erityisesti elinkeinoihin ja työllisyyteen, talouteen ja henkilöstöön, yhdyskuntaan ja ympäristöön, palveluihin ja asiakkaisiin sekä demokratiaan ja kunnan johtamiseen. Yhdyskuntarakenteelliset kysymykset korostuvat erityisesti kaupunkiseuduilla. Niiden ongelmat liittyvät usein maankäytön, asumisen, liikenteen ja palvelujen yhteensovittamiseen. Toiminnallisen kokonaisuuden huomioon ottaminen helpottaa myös julkisten palvelujen saavutettavuutta muodostuvan kunnan alueella. Kaupunkiseuduilla toiminnallista kaupunkiseutua paremmin vastaavan kuntarakenteen avulla voitaisiin ehkäistä kuntien välisen kilpailun kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Kuntajakolain 4 :ssä säädetään neljästä edellytyksestä, joista ainakin yhden tulee täyttyä kaikissa kuntajaon muutostilanteissa. Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos parantaa: 1) kunnan toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palvelujen järjestämisestä tai muuten edistää kunnan toimintakykyä; 2) alueen asukkaiden palveluja tai elinolosuhteita; 3) alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) alueen yhdyskuntarakenteen toimivuutta. Ensimmäisen kohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa jos muutos edistää muutoksen kohteena olevan kunnan toimintakykyä. Kunnan toimintakykyä edistävistä tekijöistä säännöksessä mainitaan erikseen esimerkkeinä kunnan toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset vastata palvelujen järjestämisestä. Toisen kohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa jos muutos parantaa alueen asukkaiden palveluja tai muutoin alueen asukkaiden elinolosuhteita. Kolmannen kohdan mukaan alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksien parantaminen on edellytys kuntajaon muutokselle. 6

7 Neljännen kohdan mukaan kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos on tarpeen alueen yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamiseksi. Yhdyskuntarakenteen toimivuudella tarkoitetaan sitä, että työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muu yhteiskunnallinen perusrakenne sopivat mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa. Edellytykset ovat luonteeltaan vaihtoehtoisia, joten jo yhdenkin edellytyksen täyttyminen on riittävä kuntajaon muutoksen toteuttamiseksi. Edellytykset ovat osittain päällekkäisiä ja käytännössä niitä arvioidaan kokonaisuutena ja niiden täyttymistä arvioivat ensisijaisesti muutoksen kohteena olevat kunnat ja kunnan osaa koskevissa muutoksissa myös yksittäiset kunnan jäsenet. Edellytyksiä ei arvioida pelkästään muutoksen kohteena olevien kuntien tai alueiden kannalta, vaan sen alueen näkökulmasta, johon kuntajaon muutos vaikuttaa. Alue voi olla muutoksen kohteena olevia kuntia suppeampi tai laajempi kokonaisuus, esimerkiksi kunnan osa tai useamman kunnan muodostama alue kuten seutukunta (Kuntajakolaki 2010). Edelliseen kuntajakolakiin (1196/1997) verrattuna oleellinen muutos uudessa kuntajakolaissa on kuntien yhdistymisen edellytysten täyttyminen yhdyskuntarakenteen yhtenäisyyden osalta. Yhtenäisyyden/toiminnallisen eheyden paraneminen kuntajaon muutoksella korostuu lain tulkinnassa, ja se on oleellinen peruste kuntien yhdistymiselle Kuntaliitos kuntarakenteen eheyttäjänä Vaasan ja Vähänkyrön alueella Vähäkyrö suuntautuu selvästi Vaasaan toiminnallisten ja taloudellisten, palvelujen, elinkeinojen toimintamahdollisuuksien ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden suhteen. Kuntajaon kehittämisen tavoitteena on, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta (kuntajakolaki 2 ). Kuntajakolaissa korostetaan sitä, että työssäkäyntialueet, liikenneyhteydet ja muu yhteiskunnallinen perusrakenne sopivat mahdollisimman hyvin yhteen kuntajaon kanssa. 7

8 Vaasan ja Vähänkyrön välissä on Mustasaari, joka on kapeimmasta kohdasta 1,6 kilometriä ja 1 kilometri (kuva 1). Tieyhteydet Vaasan ja Vähänkyrön välillä ovat hyvät. Vaasan ja Vähänkyrön välissä oleva Mustasaari on kapeimmalta kohtaa 1,0 km ja 1,6 km. Kuva 2. Vaasan ja Vähänkyrön raja-alue. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan työssäkäyntialueen muodostavat keskuskunta ja ympäryskunnat, joiden työllisistä vähintään 10 prosenttia käy työssä keskuskunnassa. Vähänkyrön työllisistä 44 prosenttia käy työssä Vaasassa. Tämä tarkoittaa noin 937 hengen päivittäistäistä kulkua Vähästäkyröstä Vaasaan. (kuva 3). 8

9 Kuva 3. Vaasan ja sen työssäkäyntialueen kuntien pendelöinti. Erityisesti on huomioitavaa, että useampi vähäkyröläinen käy työssä Vaasassa kuin omassa kunnassaan (Vähässäkyrössä työssäkäynti 36 %). Työmatkaliikenteen kannalta suurimman hyödyn saavatkin vähäkyröläiset, jotka voivat mahdollisen yhdistymisen toteutuessa hakea palvelunsa muulta uuden kaupungin alueelta työmatkojensa yhteydessä. 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 33,0 58,3 TYÖSSÄKÄYNTI OMASSA KUNNASSA JA VAASASSA % KUNNAN TYÖLLISESTÄ TYÖVOIMASTA VAASAN TYÖSSÄKÄYNTIALUEEN KUNNAT 36,1 työpaikka om assa kunnassa 44,0 41,342,3 54,5 29,6 48,1 työpaikka Vaasassa 63,6 65,4 67,8 20,0 10,0 20,0 19,1 12,4 9,4 0,0 Mustasaari Vähäkyrö Laihia Maalahti Isokyrö Vöyri-Maksamaa Korsnäs Oravainen LÄHDE; TILASTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU / KS Kuva 4. Vaasassa ja omassa kunnassa työssäkäynti työssäkäyntialueella 9

10 Vähänkyrön Merikaarrosta on Runsorin yritysalueelle saman pituinen matka kuin Vaasan Gerbystä, mutta Merikaarrosta on ajallisesti nopeampi yhteys. työmatka n. 13 km työmatka n. 13 km Kuva 5. Vaasan ja Vähänkyrön työssäkäynnin ja asioinnin läheisyys Kaupan ja muun asioinnin suuntautuminen seuraa työssäkäyntiä. Osa ostoksista tehdään työmatkalla ja osa vapaa-ajankin ostosmatkoissa suuntautuu työssäkäynnin mukaan. Mustasaaresta 71 % ja Vähästäkyröstä 36 % päivittäistavaraostoksista tehdään Vaasasta (kuva 6). Vähänkyrön erikoiskaupan ostostoksista 67prosenttia tehdään Vaasassa (Pohjanmaan liitto 2010). Kuva 6. Päivittäistavaraostosten suuntautuminen Vaasaan (Pohjanmaan liitto 2010). 10

11 Vaasan ja Vähänkyrön välinen muuttoliike kertoo kuntien välisestä asukaskilpailusta. Sisäisessä muuttoliikkeessä Vaasan ja Vähänkyrön välisellä muuttoliikkeellä on merkitystä Vähänkyrön kehityksen kannalta. Vaasan ja Vähänkyrön välillä muutto suuntautuu Vaasasta Vähäänkyröön ja esimerkiksi vuonna 2007 Vähäkyrö sai muuttovoittoa 28 henkilöä Vaasasta (taulukko 1). Taulukko 1. Vaasan ja Vähänkyrön välinen muuttoliike vuonna Muuttoliike 2007 Vähäkyrö Lähtö Vaasa 110 Tulo Vaasa 82 Netto Vähänkyrön kunnan yhteistyö Vaasan kaupungin kanssa ja muu yhteistyö Vaasan suuntaan I Yhteistyö Vaasan kaupungin kanssa 1. Perusterveydenhuolto ja siihen läheisesti liittyvä sosiaalitoimi Perusterveydenhuollon lisäksi Vaasa hoitaa isäntäkuntana ympäristöterveydenhuollon (terveystarkastajat ja eläinlääkäripalvelut). Työterveyshuollon hoitaa Vaasan aluetyöterveys -liikelaitos, jossa ovat osakkaina Vaasan kaupunki, Vaasan sairaanhoitopiiri Laihian kunta ja Vähänkyrön kunta. Sosiaalitoimen osalta Vaasa hoitaa seuraavat tehtävät: psykososiaalisista palveluista A-neuvola, päiväkeskus (päihdehuolto), Vaasan päihdekuntoutusyhteisö, selviämis- ja katkaisuhoito, asumispalvelut (Silmukodit), nuorten päihdepalvelut (Klaara) ja perheneuvola mielenterveyspalveluista nuorten mielenterveyspalvelut (Klaara), psykologipalvelut ja mielenterveyskuntoutujien päivätoiminta muista palveluista sosiaalipäivystys, terveysneuvontapiste Tipsi (huumeidenkäyttäjät) ja sosiaaliasiamies Vähänkyrön kunnan nettomenot edellä lueteltuihin palveluihin ovat 3,5 miljoonaa euroa vuodessa. 2. Pohjanmaan pelastuslaitos Vähänkyrön kunta kuuluu Pohjanmaan pelastuslaitokseen, joka on liikelaitos Vaasan kaupungin toimiessa isäntäkuntana. Vuotuiset menot ovat euroa. 3. Kuula-opisto Vähänkyrön kunnalla on Vaasan kaupungin ylläpitämässä Kuula-opistossa (lasten musiikkiopisto) 12 paikkaa. Vuosikustannukset ovat euroa. 11

12 4. Hallinnollinen ja elinkeinoyhteistyö Vähäkyrö on osakkaana Vaasanseudun Kehitys Oy:ssä (VASEK). Pääosakas on Vaasan kaupunki. Lisäksi Vähäkyrö on mukana Vaasan ylläpitämissä seuraavissa palveluissa; kuluttaja- ja velkaneuvonta, oppisopimustoimisto ja Vaasanseudun hankintarengas. Vuosikustannukset ovat Teknisen toimen yhteistyö Vaasan kaupunki toimittaa kuntien välisen sopimuksen perusteella Vähänkyrön kunnalle pääosan (90 %) kunnan tarvitsemasta juomavedestä. Lisäksi kunnilla on yhteistyösopimus ympäristötarkastajapalveluista eli Vaasan kaupunki tuottaa Vähänkyrön kunnan tarvitsemat ympäristötarkastaja -asiantuntijapalvelut. Vuosikustannus on euroa. Vuosikustannukset kohtien 1 5 palveluista ovat 4,1 miljoonaa euroa. II Muu yhteistyö Vaasan suuntaan 1. Vaasan sairaanhoitopiiri Vähäkyrö kuuluu jäsenenä Vaasan sairaanhoitopiiriin. vuotuiset menot ovat 5,5 milj.euroa. Erikoissairaanhoidon 2. Koulutusyhteistyö Vaasan kaupungin ylläpitämissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelee 138 vähäkyröläistä opiskelijaa (tilanne ). Tämä on 87 % kaikista ammatillisissa kouluissa opiskelevista vähäkyröläisistä. Vaasan kaupungin ylläpitämissä ammattikorkeakouluissa opiskeli 35 opiskelijaa eli 55 % kaikista Vähänkyrön ammattikorkeakouluopiskelijoista. Vähänkyrön lukiolaisista 39 eli 53 % opiskelee Vaasan lukioissa. 3. Muu yhteistyö Vähänkyrön kunta on jäsenenä Vaasan Kesäyliopistoseura ry:ssä ja Vaasanseudun ajoharjoitteluratasäätiössä. III Yhteenveto Vähänkyrön kunnan toimintakate (nettokäyttömenot) ovat vuoden 2011 talousarvioesityksen mukaan 20,7 miljoonaa euroa. Näistä menoista nykyisten yhteistoimintasopimusten perusteella maksetaan palvelujen ostona Vaasan kaupungille 4,1 miljoonaa euroa ja Vaasan sairaanhoitopiirille 5,5 miljoonaa euroa. Yhteissumma 9,6 milj. euroa on 46 % kunnan toimintakatteesta. Mikäli PARAShankkeeseen liittyvä lainmuutos vuonna 2011 toteutuu, myös koko sosiaalitoimi lasten päivähoitoa lukuun ottamatta on siirrettävä yhteistoiminta-alueelle eli Vaasan kaupungin hoidettavaksi. Vuoden 2011 talousarvioesityksen mukaan näiden siirrettävien palvelujen vuosikustannukset ovat 4,8 miljoonaa euroa. Tällöin 12

13 ostopalveluna hoidettavien menojen yhteissumma olisi 14,4 miljoonaa euroa eli 70 % kunnan toimintakatteesta. Palvelujen ja muiden toimintojen yhteistyö on tällä hetkellä pääosin Vähänkyrön ja Vaasan välistä. Kyrönmaan kuntien yhteistyöalueet ovat suppeampia ja euromäärät huomattavasti vähäisempiä kuin Vähänkyrön ja Vaasan yhteistyön. Kun lisäksi otetaan huomioon Kyrönmaan kuntayhteistyön historia ja yhteisillä päätöksillä sovitut yhteistyön vähentäminen ja yhteisten organisaatioiden lakkautukset, niin Vaasan suunta korostuu aiempaa voimakkaammin ja luontevammin. 2. Toimintaympäristön muutokset 2.1. Vaasan ja Vähänkyrön vertailu Vaasan eräiden työssäkäyntialueen kuntien kanssa Väestönkehitys Vaasassa oli vuoden 2009 lopussa ja Vähässäkyrössä asukasta (taulukko 2). Vaasan asukkaista noin 25 prosentin äidinkieli on ruotsi. Vähänkyrön asukkaista noin 2 prosentin äidinkieli on ruotsi. Taulukko 2. Vaasan ja Vähänkyrön väkiluvut. Väestö Vaasa % Vähäkyrö % Vaasa- % Vähäkyrö Yhteensä Suomenkiel , , ,6 Ruotsinkiel ,7 81 1, Muut ,8 33 0, ,3 Sekä Vaasan että Vähänkyrön väestönkehitys on tulevaisuudessa positiivista (kuva 4). Vaasassa väestö kasvaa hitaasti, vuoteen 2020 mennessä kuusi prosenttia vuoden 2010 tasosta ja vuoteen 2030 mennessä 10 prosenttia vuoden 2010 tasosta. Vähässäkyrössä väestönmäärä kasvaa vuoteen 2020 mennessä neljä prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna ja vuoteen 2030 mennessä kuusi prosenttia. Mustasaaren väestön ennustetaan kasvan voimakkaasti tulevaisuudessa. Laihian väestön ennustetaan kasvavan samalla lailla kuin Vaasan ja Vähänkyrön väestö kasvaa. 13

14 Vaasa Määrä = Vähäkyrö Määrä = Maalahti Määrä = Mustasaari Määrä = Isokyrö Määrä = Laihia Määrä = Kuva 7. Vaasan ja vertailuryhmän väestönkasvu Vaasassa lähitulevaisuudessa 0 6-vuotiaiden osuus kasvaa hitaasti mutta tasaisesti: vuoteen 2020 mennessä 0 6-vuotiaita on kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna 2010 (kuva 7). Kouluikäisten (7 18-vuotiaat) määrä kasvaa seitsemän prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Työikäisten (19 64-vuotiaat) määrän ennustetaan pysyvän tulevaisuudessa lähes vuoden 2010 tasolla. Nuorten eläkeläisten (65 74-vuotiaat) ja vanhusten (yli 74-vuotiaat) määrä kasvaa runsaasti: vuoteen 2020 mennessä nuorten eläkeläisten määrä kasvaa 31 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Yli 74- vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2025 mennessä 51 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. 14

15 Ikäluokat yhteensä Määrä = vuotiaat Määrä = vuotiaat Määrä = vuotiaat Määrä = vuotiaat Määrä = yli 74-vuotiaat Määrä = Kuva 8. Vaasan väestönkehitys väestöryhmittäin. Vähässäkyrössä 0 6-vuotiaiden määrässä tapahtuu vain vähäisiä muutoksia lähitulevaisuudessa (kuva 8). Työikäisten määrä laskee tulevaisuudessa: vuonna 2020 työikäisten määrä on seitsemän prosenttia pienempi vuoden 2010 tasoon verrattuna. Samaan aikaan nuorten eläkeläisten määrä kasvaa nopeasti: vuonna 2020 nuoria eläkeläisiä on 46 prosenttia enemmän kuin vuonna Tämän jälkeen nuorten eläkeläisten määrän kasvu kääntyy laskuun ja vanhusten määrä nousee rajusti: vuonna 2025 vanhuksia on 56 prosenttia enemmän kuin vuonna

16 Ikäluokat yhteensä Määrä = vuotiaat Määrä = vuotiaat Määrä = vuotiaat Määrä = vuotiaat Määrä = yli 74-vuotiaat Määrä = Kuva 9. Vähänkyrön väestönkehitys Työpaikkojen määrän kehitys ja työttömyysasteen kehitys Työpaikkojen määrän kehitys on Vaasassa noussut tasaisesti vuodesta 1998 (kuva 10). Vertailuajanjakson aikana työpaikkojen määrä kasvoi Vaasassa 17 prosenttia. Vähässäkyrössä työpaikkojen määrän kehitys oli vertailuajanjakson aikana epätasaisempaa kuin Vaasassa, mutta vuonna 2008 työpaikkoja oli kuusi prosenttia enemmän kuin vuonna Maalahdessa työpaikkojen määrä on laskenut vuoden 1998 tasosta. Mustasaaressa sen sijaan työpaikkojen määrä on kasvanut niin, että vuonna 2008 työpaikkoja oli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna Sekä Laihialla että Isossakyrössä työpaikkojen määrä on laskenut vertailuajanjakson aikana. Laihialla lasku on ollut vähäistä, vain 2 prosenttia, ja Isossakyrössä työpaikkojen määrä on laskenut kahdeksan prosenttia vuoden 1998 tasosta. 16

17 Vaasa Määrä = Vähäkyrö Määrä = Maalahti Määrä = Mustasaari Määrä = Laihia Määrä = Isokyrö Määrä = Kuva 10. Työpaikkojen määrän kehitys Vaasassa ja Vähässäkyrössä sekä vertailukunnissa. Vaasan ja Vähänkyrön työttömyysasteen kehitystrendi on kulkenut varsin samankaltaisesti 2000-luvulla (kuva 11). Vaasassa työttömyysaste on ollut korkeampi kuin Vähässäkyrössä. Vuoden 2010 lokakuussa Vaasan ja Vähänkyrön työttömyysasteissa on kahden prosenttiyksikön ero: Vaasan työttömyysaste oli 7,2 prosenttia ja Vähänkyrön 5,2 prosenttia. Vuonna 2010 vertailuryhmän alhaisin työttömyysaste oli Mustasaaressa 3,4 prosenttia. Kuva 11. Vaasan ja Vähänkyrön työttömyysasteen (%) kehitys Verotettavat tulot asukasta kohden Vaasan ja Vähänkyrön verotettavat tulot asukasta kohden ovat kehittyneet varsin samankaltaisen kehitystrendin mukaisesti 2000-luvulla (kuva 12). Vuonna 2008 Vaasassa verotettavat tulot asukasta kohden olivat euroa asukasta kohden ja Vähässäkyrössä euroa asukasta kohden. Mustasaaressa verotettavat tulot olivat vuonna euroa asukasta kohden. 17

18 Kuva 12. Vaasan ja Vähänkyrön verotettavat tulot euroa asukasta ( /as) kohden vuosina Kilpailukykyvertailu Maakuntakeskuksen kilpailukyky on olennainen kaupunkiseudun menestyksen mittari. Vaasan kilpailukyvyn vertailukunniksi on valittu naapurimaakuntien veturit Seinäjoki ja Kokkola, Vaasan kaltaisten monipuolisten yliopistoseutujen keskuskaupungit Joensuu ja Kuopio sekä satamakaupungit Pori ja Kotka Väestönkehitys Vaasan lähitulevaisuuden väestökehityksen ennustetaan olevan hyvin samankaltaista Kokkolan väestönkehityksen kanssa (kuva 13). Seinäjoella väestönkehitys on vertailuryhmän suurin: vuonna 2025 Seinäjoella arvioidaan olevan 16 prosenttia enemmän väestöä kuin vuonna Heikointa väestönkehityksen arvioidaan olevan Kotkassa, jossa sen pysyisi lähes vuoden 2010 tasolla. 18

19 Vaasa Seinäjoki Kokkola Pori Kotka Kuopio Joensuu Kuva 13. Vaasan ja vertailuryhmän kaupunkien väestönkehitys Tilastokeskuksen ennusteissa Vaasalle on jatkuvasti laskettu huonompi väestökehitys kuin mitä on toteutunut (kuva 14). Vaasan omassa suunnitteessa vuonna 2030 on asukasta, noin 500:n vuosikasvu. (Tilastokeskuksen ennuste pohjautuu kolmen viimeisen vuoden toteutumaan, ei arvioitu talouden kasvutekijöitä) KOKO VÄESTÖ , HELA BEFOLKNINGEN TOTEUTUNUT KEHITYS VUOTEEN 2009, FÖRVERKLIGAD UTVECKLING TILL ÅR Tilastokeskus Statistikcentralen Tilastokeskus Statistikcentralen Kuva 14. Vaasan väestönkehitys KAUPUNKISUUNNITTELU, STADSPLANERING / KS Tilastokeskus 2004 Statistikcentralen

20 Taajama-aste Vaasan taajama-aste on lähes samalla tasolla Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa (kuva 15). Myös Vähänkyrön taajama-aste on huomattavan korkea. TAAJAMA-ASTE 2009, % 20 SUURINTA KAUPUNKIA SEKÄ VAASAN TYÖ SSÄKÄYNTIALUE 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 Helsinki Vantaa Espoo Vaasa Lahti Kotka Tampere Turku Pori Oulu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Rovaniemi Seinäjoki Joensuu Kouvola Hämeenlinna Porvoo Koko maa Salo 73,4 99,8 99,3 99,2 98,8 98,7 98,5 98,5 98,4 95,2 94,7 92,6 91,8 89,4 87,7 87,4 87,2 86,6 85,7 84,5 84,4 Vaasa Vähäkyrö Laihia Mustasaari Isokyrö Maalahti Korsnäs Oravainen Vöyri-Maksamaa 45,7 60,6 87,1 83,4 82,5 77,6 74,4 68,9 LÄ HDE: TILA STOKESKUS KA UP UNKISUUNNITTELU / KS Kuva 15. Taajama-asteet 98, Väestöllinen ja taloudellinen huoltosuhde Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan työikäisen väestön määrän suhdetta lasten ja vanhusten määrään. Vaasan huoltosuhde on 0,53 eli yhtä työssäkäyvää kohden on 0,53 huollettavaa. Seinäjoen väestöllinen huoltosuhde on 0,54 ja Kokkolan 0,55. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti. Vaasan taloudellinen huoltosuhde on 1,14 eli yhtä työssäkäyvää kohti on 1,14 työvoiman ulkopuolella olevaa (kuva 16). Vaasan taloudellinen huoltosuhde on vertailuryhmän pienin. Kuva 16. Taloudellinen huoltosuhde 20

21 Nettomuuttoliike Kaupunkiseutujen nettomuuttoa (tulomuutto - lähtömuutto = nettomuutto) tarkastellessa vuodelta 2009 havaitaan, että Vaasan seudun nettomuutto oli suurin 503 asukkaalla (kuva 17). Myös Seinäjoen ja Kuopion nettomuuttoluvut ovat lähellä Vaasan lukuja. Porin, Kotkan ja Joensuun nettomuutot ovat matalammat. Kuva 17. Nettomuutto kaupunkiseuduilla vuonna Korkeakoulutettujen osuus Korkeakoulutettujen suurta väestöosuutta pidetään yhtenä selittävänä tekijänä kaupungin ja seudun menestykselle sekä asukkaiden suuremmalle kulutus- ja veronmaksukyvylle. Soininvaaran mukaan (Kuntalehti 10/2007) avainväestö seudun menestymisessä ovat vuotiaat akateemisen loppututkinnon suorittaneet. Kotkassa Vuonna 2008 korkeakoulutettujen osuus Vaasassa oli 32 prosenttia (kuva 18). Seinäjoella korkeakoulutettujen osuus oli 29 prosenttia ja Kokkolassa 24 prosenttia. Kuopiossa korkeakoulutettujen osuus oli 31 ja Joensuussa 27 prosenttia. Porissa osuus oli 24 prosenttia. 21

22 Kuva 18. Korkeakoulutettujen osuus vuonna 2008 Vaasassa ja muissa vertailuryhmän kunnissa Tuloveroprosentti, verottevat tulot ja vuosikate Vaasan tuloveroprosentti vuonna 2010 on 19,5 % (taulukko 3). Myös Kotkan, Kuopion ja Joensuun tuloveroprosentit vuonna 2010 ovat samat kuin Vaasan. Vertailuryhmän alhaisin tuloveroprosentti on Porissa, missä se on 18,75 %. Kokkolan tuloveroprosentti on vertailuryhmän korkein eli 19,75 %. Seinäjoen tuloveroprosentti on 19,25. Taulukko 3. Tuloveroprosentti Vaasassa ja vertailuryhmän kaupungeissa Vaasa ,50 Seinäjoki ,25 Kokkola 19,25 19,75 19,75 19,75 Pori ,25 18,75 Kotka 18,75 18,50 19,50 19,50 Kuopio 18,75 18,75 18,75 19,50 Joensuu ,50 Vertailuryhmän suurimmat verotettavat tulot (euroa asukasta kohden) on Vaasalla, jolla ne vuonna 2007 oli euroa asukasta kohden (kuva 19). Kokkolalla tulot olivat euroa asukasta kohden ja Seinäjoella euroa asukasta kohden. vertailuryhmän suurimmat verotettavat tulot asukasta kohden oli Vaasalla. 22

23 Kuva 19. Verotettavat tulot (euroa asukasta kohden) Vaasassa ja vertailuryhmän kaupungeissa. Vertailuryhmän suurin vuosikate asukasta kohden oli vuonna 2007 Kokkolalla, missä se oli 604 euroa asukasta kohden (kuva 20). Vaasan vuosikate euroa asukasta kohden oli 486 euroa asukasta kohden. Kuva 20. Vuosikatteen kehitys euroa asukasta kohden Työpaikkojen määrän kehitys ja työttömyysasteen kehitys Työpaikkojen määrän kehitystä on tarkasteltu vuosien osalta. Vertailuryhmästä Seinäjoen kehitys on ollut suurinta: työpaikkojen määrä on siellä 23

24 kasvanut 23 prosenttia vuoteen 1998 verrattuna (kuva 21). Heikointa kehitys työpaikkojen määrän osalta on ollut Kotkassa, jossa työpaikkojen määrä on kasvanut 10 prosenttia vuoden 2008 tasosta. Vuonna 2008 Vaasassa oli työpaikkaa. Vaasassa työpaikkojen määrä on kasvanut 17 prosenttia vuoden 1998 tasosta Kokkola Seinäjoki Vaasa Pori Kotka Kuopio Joensuu Kuva 21. Työpaikkojen määrän kehitys Vaasassa ja vertailuryhmän kaupungeissa. 117 Työttömyysaste on matalin vertailuryhmästä Vaasassa, jossa se vuonna 2010 on 8,9 prosenttia (kuva 22). Kokkolassa se on 10,8 prosenttia ja Seinäjoella 11 prosenttia. Vuonna 2000 Kokkolan työttömyysaste oli 18,4 prosenttia, kun se Seinäjoella oli 14,8 prosenttia ja Vaasassa 13,3 prosenttia. Vertailuryhmän suurin työttömyysaste on Joensuussa, missä se on 16,3 prosenttia. 24

25 Kuva 22. Työttömyysasteen kehitys Vaasassa ja vertailuryhmän kaupungeissa Työpaikkaomavaraisuus ja alueen palkkojen jakautuminen Työpaikkaomavaraisuuslistalla Vaasa on ohittanut Helsingin. Vaasan lähikunnat ovat Suomen riippuvaisempia Vaasasta ja sen työpaikkakehityksestä (kuva 23). TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (%) SUURINTA KAUPUNKIA SEKÄ VAASAN TYÖSSÄKÄYNTIALUE Vaasa Helsinki Tampere Oulu Turku Joensuu Kuopio Lahti Seinäjoki Kotka Jyväskylä Pori Lappeenranta Salo Hämeenlinna Vantaa Rovaniemi Kouvola Espoo Porvoo 132,2 131,6 123,3 122,8 122,8 111,8 111,7 110,8 110,6 108,2 107,7 107,4 106,7 106,6 106,1 104,1 99,7 98,3 95,4 90,2 Vaasa Oravainen Vöyri- Korsnäs Maalahti Isokyrö Vähäkyrö Laihia Mustasaari 57,8 55,8 54,1 72,9 68,7 88,9 84,4 110,7 132,2 LÄHDE; TILASTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU / KS Kuva 23. Työpaikkaomavaraisuus. 25

26 Vaasan kaupungin tuotantoyksikköjen maksamista palkoista 41 prosenttia menee kaupungin ulkopuolelle. Sen sijaan Vähänkyrön kunnan kotitalouksien saamista palkoista 48 prosenttia tulee omasta kunnasta KUNNAN TUOTANTOYKSIKKÖJEN MAKSAMAT PALKAT / KUNNAN KOTITALOUKSIEN SAAMAT PALKAT VUONNA 2008 VAASAN TYÖSSÄKÄYNTIALUE Vaasa Mustasaari Vähäkyrö LÄHTEET: ERKKI NIEMI, SEIJA VIRKKALA Laihia Isokyrö Vöyri-Maksamaa Oravainen Maalahti Korsnäs Kuva 24. Tuotantoyksikköjen maksamat palkat suhteessa kotitalouksien saamiin palkkoihin vuonna Johtopäätökset Vaasan ja sen työssäkäyntialueen kuntien kehitys on ollut suhteellisen tasaista toisiinsa verrattuna. Myös väestönkehityksen arvioidaan olevan positiivista niin Vaasassa kuin sen työssäkäyntialueen kunnissa (vertailussa mukana olevissa). Toimintaympäristön muuttuessa kunnat kuitenkin joutuvat kilpailemaan toistensa kanssa. Kilpailu voi vaikuttaa negatiivisesti seudun tulevaisuuden kehitykseen panosten keskittyessä oman kunnan vetovoiman kehittämiseen keskinäisessä kilpailussa pärjäämiseksi. Alueiden välinen kilpailu kansallisella tasolla vaatii vetovoimaisuuden lisäämistä ja oikein kohdennettuja kehittämispanoksia sekä imagon parantamista. Kilpailukyvyn säilyttäminen on oleellista kilpailtaessa niin asukkaista kuin yrityksistä. Kuntaliitos on mahdollisuus lisätä vetovoimaa ja näkyvyyttä valtakunnallisesti. Hallituksen esityksessä Eduskunnalle laiksi selvitysmenettelystä yhteistyön edistämiseksi eräillä kaupunkiseuduilla todetaan, että vaikka monilla kaupunkiseuduilla kuntien maankäytön suunnittelua koskeva yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt, yhteistoiminta on kokonaisuutena tarkastellen edennyt hitaasti ja valikoivasti. Kasvukeskusalueilla tämä on aiheuttanut investointeja ja palvelurakentamista, jossa ei ole riittävästi otettu huomioon yhtä kuntaa laajempaa palvelujen järjestämistarvetta. Tästä on aiheutunut päällekkäisiä investointeja ja 26

27 epätarkoituksenmukaista yhdyskuntarakenteen kehittymistä. Keskeisillä kaupunkiseuduilla tarvitaan yleiskaavallisen yhteistyön lisäksi laajempaa yhteistyötä maankäytön, maapolitiikan, asuntopolitiikan ja liikennejärjestelmien kehittämisessä myös energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi kaupunkiseuduilla haasteena on ollut, että sellaisilla alueilla, jossa kuntarajat halkaisevat toisiinsa kiinni kasvaneita taajamarakenteita ja jakavat eri kuntiin samaan yhdyskuntarakenteelliseen kokonaisuuteen kuuluvia alueita kuntajaon muutoksia on tapahtunut varsin vähän. Tällaisilla alueilla tulisi maankäytön, asumisen ja liikenteen järjestämisen kysymyksiä tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Paremman yhteensovittamisen avulla tarkoituksena on vaikuttaa myönteisesti ympäristön kannalta tasapainoiseen ja kestävään kehitykseen kaupunkiseuduilla, turvata sosiaalinen eheys ja ehkäistä haitallista seudullista eriytymistä sekä vahvistaa kaupunkiseutujen kilpailukykyä. 3. Kuntatalouden nykytila ja tulevaisuus (Audiapro Oy:n erillinen raportti) 3.1. Talouden ennusteet Lainakanta vuoden 2010 tilinpäätöksessä oli Vaasassa asukasta kohden euroa, ja Vähässäkyrössä euroa. Vaasan 2010 tilinpäätöksessä vuoden 2010 toimintakate on 304 miljoonaa euroa miinuksella (taulukko 4). Vuosikate oli 28,9 miljoonaa euroa ja ylijäämää on 8,27 miljoonaa euroa. Vaasan ennustelaskelmasta havaitaan, että vaikka nykyistä menokehitystä kyettäisiin alentamaan reilusta neljästä prosentista 3,5 prosenttiin, niin jo vuonna 2014 olisi taseessa alijäämää 0,67 miljoonaa euroa ja velkaa asukasta kohden euroa mikäli veroprosentti pidettäisiin nykyisellä 19,5 prosentin tasolla. Vaasan talouden ennuste Kunnan nimi: Vaasa Vaasa velkatasapaino KE 2009 TP2010 Tpenn Asukasluku Veroprosentti 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 Toimintatuotot Toimintatulot muutos % 5,9 % 70,7 % 1,4 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Toimintakulut Toimintakulujen muutos % 7,5 % 15,7 % 4,2 % 4,0 % 3,5 % 3,5 % 3,5 % 3,5 % 3,5 % 3,5 % 3,5 % Toimintakate Kunnallisverot Kunnallisverojen muutos % 3,0 % 2,5 % 3,5 % 2,7 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % Yhteisöverot Yhteisöverojen muutos % 36,3 % 57,5 % -4,7 % -9,2 % 5,0 % 5,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % Kiinteistöverot Kiinteistöverojen muutos % 7,2 % 3,2 % 2,3 % 2,8 % 3,0 % 3,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % 4,0 % Verotulot Valtionosuudet Valtionosuus, muutos% -12,0 % 0,7 % -1,0 % -4,4 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % 2,0 % Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Poistot, muutos% 8,6 % 12,2 % 4,3 % 2,1 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % 3,0 % Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Vuosikate - poistot Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as

28 Jotta Vaasan kaupunkien ennusteet eivät toteutuisi eikä se velkaantuisi merkittävästi, olisi kaupungin puututtava toimintamenojen tasoon. Menokasvun hillitsemisen lisäksi myös veroprosentin nostoa joudutaan harkitsemaan. Vähänkyrön vuosikate vuonna 2010 oli 0,4 miljoona euroa sekä alijäämää on 0,3 miljoonaa euroa ja kertynyt alijäämä 1,6 miljoonaa euroa (taulukko 5). Vähänkyrön osalta talouden ennusteessa vuoden 2011 veroprosentilla (21 %) ja nykyisellä toimintamenojen tasolla talous heikkenee lähes dramaattisesti. Taseen kumulatiivinen alijäämä kasvaisi nopeasti ja se olisi vuonna 2014 jo 3,64 miljoona euroa. Vuonna 2019 alijäämä yli 14 miljoonaa euroa ja samanaikaisesti velkaa olisi jo euroa asukasta kohden. Vähänkyrön talouden ennuste. Kunnan nimi: Vähäkyrö Vähäkyrö velkatasapaino KE 2009 TPE2010 TA Asukasluku Verotettavat tulot Veroprosentti 20,25 20,25 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as VUOSIKATE Nettoinvestoinnit Vuosikate - poistot Vuosikate - nettoinv Taseesta Lainakanta 1000 euroa Lainakanta euroa/as Kassavarat 1000 euroa Kassavarat euroa/as Nykyisellä verotulotasolla ja menokehityksellä Vähäkyrö ei kykene muuttamaan talouden suuntaa. Talous pysyy vahvasti alijäämäisenä ja velka kasvaa ennusteen mukaan vuoteen 2012 mennessä euroa asukasta kohden. Nykyisellä korkotasolla korkojen merkitys ei ole merkittävän suuri, mutta yleismaailmallisen taloustilanteen muuttuessa ne voivat jopa kaksinkertaisiksi nykyisistä. Vähänkyrön energiayhtiöomistus on merkittävä. Sen myymisellä talous saataisiin oikenemaan muutamaksi vuodeksi, mutta samalla menetettäisiin noin 0,5 miljoonan euron tuloerä vuodessa. Myynnin kokonaisvaikutus pitemmällä tähtäyksellä ei tuottaisi talouteen korjausta, koska perusongelma on menojen huomattava kasvu yli tulojen ja myynnillä menetettäisiin merkittävä lähes 1 tuloveroprosentin suuruinen tuloerä Tiivistelmä Vaasan ja Vähänkyrön talouden tilanteesta Kokonaisuudessaan kuntien talous Suomessa on samansuuntainen kuin Vaasassa ja Vähässäkyrössä. Todennäköisesti kunnat, joiden verotulopohja on vahva ja tulojen kasvu yli valtakunnan tason pärjäävät tulevaisuudessakin. Vaasa on tällä hetkellä 28

29 näiden kuntien joukossa. Osa kunnista tilanteessa, jossa menot kasvavat pitkällä aikavälillä nopeammin kuin tulot, joten mahdollisuus rahoittaa käyttömenot ja investoinnit on tulevaisuudessa ongelmallista. Vähänkyrön kunta kuuluu näihin kuntiin. Vähänkyrön tilanteessa on positiivista jatkuva väestönkasvu, mutta samalla se tuo lisääntyviä paineita investointeihin ja siten veroprosentin nostamiseen ja lainamäärän lisäämiseen. Molempien kuntien taloudellinen tilanne edellyttää tiukempaa talouden hallintaa. Vähälläkyröllä on jo taseessa kumulatiivista alijäämää ja velkaa asukasta kohden noin euroa ja veroprosentti korkeahko eli 21. Vaasan tilanne on valoisampi, taseessa on ylijäämää yli 30 miljoonaa euroa, lainaa on noin euroa asukasta kohden ja veroprosentti on 19,5. Vaasan tulevaisuusnäkymä kuitenkin heikkenee, tuloslaskelmaennuste suunnitteluvuosille kertoo, että vuonna 2014 taseen kumulatiivinen ylijäämä olisi kääntynyt alijäämäksi. Vaasan toimintamenojen kasvu on ollut vauhdikasta, 4 8 prosenttia viime vuosina. Verotulojen ja valtionosuuksien hyvä kasvu on kuitenkin mahdollistanut, että kaupungin talous on pysynyt vahvana, vuoden 2010 tulos oli yli 8 Me ylijäämäinen. Kuitenkin talouden kestävyyttä pitää hakea toiminnan sopeuttamisen kautta. Siihen palveluiden kustannusvertailun perusteella näyttäisi olevan varaa. Toimintojen kustannukset ovat erityisen suuria molemmissa kunnissa terveyspalveluissa ja teknisen sektorin palveluissa. Vaasassa myös muissa palveluissa on kustannukset selvästi keskimääräistä korkeammat. Vähässäkyrössä toimintamenojen kasvu on ollut maltillisempaa, mutta niin on ollut myös verotulokehitys. Suuret investoinnit velkaannuttavat entisestäänkin melko velkaista kuntaa. Vähässäkyrössä palvelujen kustannukset ovat jopa miljoona euroa edullisimmat samankokoisiin ja tyyppisiin kuntiin nähden. Mutta kun nettokustannuksiin lisätään valtionosuus, niin kokonaiskustannus onkin vertailukuntiin nähden selvästi heikompi, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näin Vähänkyrön vertailukuntiin nähden keskimääräistä pienemmät valtionosuudet vaikuttavat siten, että kunnan osuus kokonaiskustannuksista jää sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta suuremmaksi kuin verrokeissa. Vähänkyrön palvelujen ja toimintojen kustannusten alentaminen on siten erittäin vaikeaa. Voidaan olettaa, että verrokkikuntiin nähden selvästi alemmat tuotantokustannukset kuvaavat tietyiltä osin kustannustehokkuutta ja tuottavuutta. Siten talouden tasapainottaminen merkittävästi menotasoa laskemalla on ilmeisen epätodennäköistä ilman radikaalia palvelujen määrän ja laadun karsintaa. Tällöin menojen ja tulojen negatiivisen kuilun kaventaminen kohdistuu tulojen lisäämismahdollisuuteen. Kun verotulojen kasvu on kuitenkin hidasta, niin vaihtoehtona on veroprosentin nostaminen ja lainamärän kasvattaminen. Kunnan omistuksessa olevat sähköyhtiön osuudet ovat merkittävä erä ja niiden tuloutus kunnalle korjaisi taloutta muutaman vuoden. Kuitenkaan myynti ei poistaisi rakenteellista talouden vinoumaa, jossa toimintamenojen ja tuottojen kasvu ei ole tasapainossa, menot kasvavat tuloja nopeammin. 29

30 Tehdyn talousennusteen mukaan: kumpikin kunta velkaantuu vauhdilla. Investointien määrä on noussut korkeaksi veroprosenttia on korotettava pian ja melko paljon, jotta talous pysyy hallinnassa toimintamenoja on kyettävä Vaasassa supistamaan nykyisestä 4 prosentin tasosta enintään 3 prosenttiin Vähässäkyrössä toimintamenojen supistamisen mahdollisuudet ovat melko pienet, koska palvelut jo tuotetaan keskimääräistä edullisemmin Talouden uhkatekijöistä merkittävimmät ovat: onnistutaanko toimintamenotasoa Vaasassa alentamaan pysyvällä tavalla vaikka asukasluku kasvaa, työikäisten määrä ei, sitä vastoin vanhusten määrä kasvaa melko nopeastikin, se asettaa suuria vaateita palvelurakenteelle ja palvelujen tuottamistapojen suunnittelulle valtionosuuskehitys voi tulevaisuudessa hidastua olennaisesti Kuntajaon mahdollisesti toteutuessa yhdistymisavustus olisi yhteensä 3,2 Me jakautuen kolmelle vuodelle. Kuntajaon muutoksesta aiheutuva valtionosuuden menetys olisi 0,9 Me ja se toteutuisi vuodesta 2018 alkaen. Synergiaetuja palvelujen yhdistämisestä johtuen tulisi jonkin verran mm. hallintohenkilöstön vähentämisen kautta. Henkilöstön vähentäminen voisi tapahtua eläköitymisiä hyödyntämällä. Henkilöstöä eläköityy vuosien välisenä aikana yhteensä yli Merkittävää säästöä tällä ei kuitenkaan suoraan saavutettaisi, mutta siinä talouden paineessa, joka kumpaakin kuntaa uhkaa, pienilläkin hyödyillä on merkitystä. Kuntajaolla saavutettava hyöty kohdentuisi erityisesti yhteisen maa- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisen kautta sekä yhteisen palveluverkkosuunnittelun ja sen toteuttamisen kautta. Mahdollisimman laajan alueen yhtenäinen kehittäminen ja kehittämisresurssien yhdistäminen palvelee seudun menestymistä paremmin kuin monen erillisen toimijan yksittäinen toiminta. Kuntajaosta riippumatta molempien kuntien on ryhdyttävä toimiin taloutensa tasapainottamiseksi. Tasapainotustoimilla on sitä suurempi vaikuttavuus, mitä laajemmalle ne kohdentuvat. 4. Henkilöstövoimavarojen kehittäminen 4.1. Henkilöstö muutoksessa Kunta- ja palvelurakenne uudistuksesta annetun lain ( /169) kolmannen luvun 14 pykälässä säädetään seuraavaa henkilöstön asemasta kuntien yhdistyessä: Tässä laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt sekä laissa tarkoitettujen selvityksen ja suunnitelmien valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Tässä laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta 30