Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2016"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4

5 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet ja sitovuudet Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Toimintaohjeet Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Kuopion talouden kehittyminen Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2013 talousarviossa Talousarvioon sisältyvät riskit ja niiden hallinta Väestökehitys Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Kuopiolaisten hyvinvointi Henkilöstö Kuopion kaupungin talousarvion 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ilmastovaikutukset Talousarvion yritysvaikutusten arviointi KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma Asukkaat ja palvelut näkökulma Resurssit, johtaminen ja henkilöstö näkökulma KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2013, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosan esitystapa Palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Yleishallinto Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUSOSAN SEURANTA LIIKELAITOKSILLE JA TASEYKSIKÖILLE ASETETUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE

6 8. INVESTOINTIOSA Investointiosan esitystapa Investointiosan erittely vuonna TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet LIITTEET Liite 1: Käsitteistöä Liite 2: Kuopion väestö Liite 3: Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 2020 Liite 4: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 5: Yleishallinnosta siirtyvät määrärahat vuonna 2013 Liite 6: Tapahtuma-avustukset vuonna 2013 Liite 7: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 8: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 9: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 10: Kuntatekniikkaliikelaitos Liite 11: Pohjois-Savon pelastuslaitos Liite 12: Tilakeskus Liite 13: Isäntäkuntapalvelut Kartta asuntotuotannon etenemisestä

7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden epävarmuus on jatkunut vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen ja tilanne on kehittynyt entistä vakavammaksi. Epävarmuuden pitkittyminen vaimentaa taloudellista kasvua ja samalla vaimea reaalitalouden kasvu ruokkii epäluottamusta. Kuluvana vuonna Suomen talouden arvioidaan kasvavan yhden prosentin ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Myös ensi vuonna Suomen talouskasvun odotetaan olevan yhden prosentin luokkaa. Yksityinen kulutus säilyy tärkeimpänä kasvutekijänä, mutta viennin ennakoidaan kääntyvän lievään kasvuun. Työttömyyden odotetaan kuitenkin kääntyvän nousuun pitkään jatkuneesta vaimeasta kasvusta johtuen. Kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan ensi vuonna 2,5 prosenttia. Kuntien taloustilanteen heikkeneminen alkoi vuonna 2011, kun verotulojen kasvu hidastui mutta menojen kasvu jatkui jopa edellisvuotta nopeampana. Verotulot kasvavat kuluvanakin vuonna viime vuotta hitaammin. Vuonna 2013 verotulojen arvioidaan kasvavan neljä prosenttia. Sen sijaan valtionosuuksien kasvu jää 1,5 prosenttiin. Kasvua hidastavat valtionosuusleikkaukset ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys. Sen sijaan peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään indeksitarkistus. Kuntien menokehityksen arvioidaan jatkuvan tulojen nousua suurempana ja kun kunnilla on mittavat investointipaineet johtuen peruskorjaustarpeesta, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevasta rakenneuudistuksista, arvioidaan kuntatalouden pysyvän lähivuosina selvästi alijäämäisenä. Vallitsevassa taloustilanteessa Kuopion kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelu ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelu on erittäin haasteellista. Kuluvan vuoden talousarvion toteumaennusteen mukaan menot tulevat kasvamaan merkittävästi budjetoitua enemmän. Menokehitys erikoissairaanhoidossa on ollut edelleen liki 8 % vuodessa, vaikka kuopiolaisten sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö ei ole vastaavasti lisääntynyt. Vanhuspalveluiden välttämättömän rakennemuutoksen ja lisääntyneen palvelutarpeen kustannukset sekä lastensuojelumenojen ja toimeentulotukimenojen budjetoitua suurempi kasvu aiheuttavat paineita vuoden 2013 taloudelle. Talouden ja toiminnan tasapainon saavuttamiseksi Kuopion kaupungin on määrätietoisesti hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti. Kuopion kaupungin organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon. Onnistuminen palvelutuotannon kehittämisessä edellyttää henkilöstöltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Talousarvio laskee joiltakin osin palvelutasoa, ja kaventaa palvelujen saavutettavuutta, mutta se turvaa kaikesta huolimatta kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla. Kuopion kaupungilla, kuten ei muillakaan alueemme kunnilla, ole mahdollisuutta kattaa vuodesta toiseen ylisuureksi paisunutta kustannuskehitystä sairaanhoitopiirissä. Talouden ja toiminnan tasapainon saavuttaminen edellyttää edellä mainittujen kaupungin toimien ohella aivan ehdottomasti myös sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman käynnistämistä ja onnistumista erikoissairaanhoidon ylikäytön minimoimiseksi. Kuopio sitoutuu toteuttamaan merkittäviä oman toimintansa kehittämistoimenpiteitä tukeakseen sairaanhoitopiirimme tuottavuusohjelmaa. Kuopion kaupunki ja Nilsiän kaupunki yhdistyvät Yhdistymisen myötä kaupungin väkiluku kasvaa noin asukkaaseen. Kaupunkien yhdistyminen parantaa alueen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja lisää yhteistä vetovoimaamme. Ydinkaupungin toimintakate on vuoden 2013 talousarviossa 544,5 milj. euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän tulevana talousarviovuonna 371 milj. euroa kasvun ollessa noin 5,2 % vuoden 2012 verotuloennusteeseen nähden. Talousarvioesitys sisältää kiinteistöverojen korotuksen, jonka taloudellinen tulomerkitys kaupungille on noin 6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 153,6 milj. euroa. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta joulukuussa. Kaupungin tulokehitys antaa mahdollisuuden vain osittain talouden ja toiminnan tasapainottamiseen. Kaupunkikonsernin muun toiminnan voidaan katsoa talousarvioesityksessä olevan tasapainossa, 5

8 paitsi sairaanhoitopiirin vastuulla olevat erikoissairaanhoito ja ensihoito. Näiden molempien osalta kaupunki joutuu vuonna 2013 alijäämäisen talouden kautta vastaamaan tavanomaista merkittävästi suuremmista talousarvio-oikaisuista tai kustannustason nousuista. Koko kaupungin talousarviovuoden 2013 tulos osoittaa noin 6,8 milj. euron alijäämää. Tämä on noin 10 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden alijäämäennuste. Toimintakatteen vertailukelpoinen muutos vuoden 2012 talousennusteeseen on 0,8 % ja vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon 5,4 %. Koko kaupungin nettoinvestointimenot ovat 67,8 milj. euroa, joka on 5,4 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Tuleviin vuosiin kohdistuvien merkittävien investointipaineiden toteuttaminen edellyttää maa- ja muun omaisuuden myyntitulojen lisäämistä, jotta lainamäärän kasvu saadaan pidettyä kohtuullisena. Kuopion kaupunkikonsernin on välttämätöntä toteuttaa mittavina, kertaluontoisina tuotantolaitosinvestointeina Lehtoniemen vedenpuhdistamon laajennus sekä Haapaniemi 2 voimalaitoksen kattilainvestointi. Nämä investoinnit ovat vallitsevassa taloustilanteessa kaupunkikonsernille varsin raskaita, mutta välttämättömiä. Molemmat investoinnit turvaavat osaltaan viranomaisten ja kaupungin itsensä asettamien päästöjen rajoittamistavoitteiden saavuttamisen. Muita merkittäviä investointeja ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja kaupungin kävelykeskustan kehittämisen kannalta oleellisen Kuopion Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksen laajennus, joka valmistuu ensi vuonna. Karttulan koulukeskuksen sekä Nilsiän terveysaseman investointeihin varaudutaan. Erittäin haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta Kuopion kaupunki turvaa elinvoimansa pitkäjänteisen kehittymisen. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen ja tiedepuiston innovaatiotoimintaan panostamme entiseen tapaan. Turvaamme asuin- ja yritystilarakentamisen, kyläkeskusten kehittymisen sekä Tahkon matkailualueen vetovoimaisuuden edistymisen. Talouden tasapainottaminen ja talouden hallinta pitkällä aikavälillä vaatii pitkäjänteistä työtä, poliittista sitoutumista sekä vuoropuhelua henkilöstön ja asukkaiden kanssa, jotta Kuopio säilyy edelleen hyvänä paikkana asua. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 6

9 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet Tuloperusteet Kunnallisverosta saatava tulo on arvioitu vuodesta 2010 voimassa olleen tuloveroprosentin 19,5 mukaisesti. Nilsiän tuloveroprosentti vuonna 2012 oli 20,5. Kiinteistöveron tuoton perusteena on käytetty seuraavia kiinteistöveroprosentteja, jotka ovat käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä: Kuopio 2012 Nilsiä vakituinen asuminen 0,52 0,43 0,5 - muu asuminen 1,1 0,9 1,1 - yleinen kiinteistövero 1,3 1,0 0,95 - voimalaitos 2,5 2,5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,0 3,0 - yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä ei erillistä 0,4 Menoperusteet Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2014 helmikuun loppuun saakka. Ensi vuoden palkkausmenojen arviointi perustuu henkilöstösuunnitelmaan, jossa on huomioitu henkilötyövuosivähennystavoite ja sopimuksen mukaiseen korotukseen, joka toteutuu helmikuussa 2013 ja on suuruudeltaan keskimäärin 2,06 %. Kuntien Eläkevakuutukselle maksettavien eläkemaksujen arvioidaan olevan saatujen ennakkotietojen mukaan seuraavat: - palkkaperusteinen eläkemaksu 16,55 % palkoista (kuluvana vuonna 16,35 %) - eläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 2 % kuluvan vuoden tasosta - varhaiseläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 11 % kuluvan vuoden tasosta. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan olevan 3,3 %, sosiaaliturvamaksun 2,12 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,8 % palkkasummasta. Lopulliset päätökset välillisten henkilöstömenojen perusteista tehdään pääosin joulukuussa Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Käyttötalous Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja toiminta toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi on tarvittaessa tarkistettava toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Käyttötalousosan sitovat taloudelliset tavoitteet esitetään palvelualueittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Lautakuntien ja johtokuntien palvelualueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille asettamat tavoitteet esitetään ao. yksikön kohdalla. Talousarviossa on brutto- ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja -menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. 7

10 Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalla on oikeus päättää tuloarvioiden ja määrärahojen siirroista alaistensa palvelualueiden välillä edellyttäen, että muutoksella ei ole vaikutusta näiden palvelualueiden yhteenlaskettuun toimintakatteeseen. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan päättämiin tuloarvioiden ja määrärahojen siirtoihin. Kaikki palvelualueen toimintakatteeseen vaikuttamattomat tuloarvio- ja määrärahamuutokset tuodaan valtuustoon talousarviomuutoksina talousarviovuoden aikana. Edellä oleva toimintatapa tukee kaupungin toiminnalle asetettua tavoitetta toiminnan ketteryydestä. Resurssien siirto sinne missä niitä tarvitaan, voidaan toteuttaa nopeammin. Nopeampi muutosten käsittely luo edellytykset ajantasaisemmalle talouden toteuman ja kustannusten seurannalle sekä ennusteiden laatimiselle, jotka ovat pohjana päätettäessä tarvittavista toimenpiteistä kaupungin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Toimintatapa vapauttaa myös aikaa käsittelemään todellisia talousarvion ylityksiä tai alituksia. Liikelaitoksia ja taseyksiköitä koskevat sitovat erät esitetään ydinkaupungin tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet, rahoitustulot ja menot netto sekä satunnaiset erät. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on koottu strategiakoontiin. Yhteenvetotaulukko talousarvion käyttötalousosan sitovuudesta Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Painatuskeskus Bruttositovuus Nettositovuus X X X X X X X X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla. Yleishallintoon aiemmin sisältyneet avustukset on siirretty teknisenä muutoksena hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvioon, mihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuote- 8

11 budjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. Investointiosa Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o lähiliikuntapaikat o urheilu- ja virkistysalueet o yleiset alueet ja puistot o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on sillä lautakunnalla, jolle määrärahat on talousarviossa myönnetty. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta vastuu hankkeista on niiden johtokunnilla. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoittamispäätös on tehtävä varaamalla määräraha talousarviossa tai talousarviomuutoksena ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tilahallinnon johtokunta vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksen varaamisesta talousarvioon. Palvelualueen näkemys hankkeen sisällöstä välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2012 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2012 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2013 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2013 aikana. Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään lainasaamisiin. 9

12 1.3. Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi ja vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on määriteltävä selkeästi. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Toiminta- ja taloussuunnitelmilla osoitetaan toiminnan ja talouden tavoitteet. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Seudullisen joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Tilakeskuksen toimitilajohtaja - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 10

13 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden ja euroalueen talouskasvun hidastuessa Suomen talouden kasvu miltei pysähtyi vuoden 2011 loppupuolella. Alkuvuoden nopeasta kasvusta johtuen bruttokansantuotteen muutos oli viime vuonna vielä 2,7 %. Valtiovarainministeriön syyskuun puolivälissä julkaiseman, valtion vuoden 2013 talousarvioehdotukseen liittyvän taloudellisen katsauksen mukaan vuoden 2012 bkt:n muutos jää yhden prosentin suuruusluokkaan. Bkt:n kasvu on puhtaasti kotimaisen kysynnän varassa. Ministeriö arvioi talouskasvun jatkuvan yhden prosentin tasolla myös vuonna Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan jo kääntyvän nousuun. Arvion perustana on oletus, että euroalueen ongelmat jatkuvat mutta valuutta-alueen kriisi ei syvene eikä rakenteessa tapahdu dramaattisia muutoksia. Epävarmuus talouden suunnasta on kuitenkin edelleen suuri. Riski ennustettua huonompaan kehitykseen on erityinen Suomen kaltaisessa avoimessa, viennistä riippuvaisessa taloudessa. Niinpä ministeriö ei sulje arviossaan taantuman riskiä kokonaan pois. Taloudellinen aktiviteetin ennakoidaan virkoavan vuonna Tällöin talouskasvun yltää Suomessa kahden prosentin tasolle, mikäli kansainvälisen talouden ja erityisesti euroalueen riskit eivät toteudu. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talous kasvaa viime vuosikymmenen keskimäärää hitaammin rakenteellisten tekijöiden heikentäessä kasvunäkymiä. Väestön ikääntymisen myötä työvoiman määrä supistuu ja kansainvälisen kilpailun kiristymisen myötä tapahtunut teollisuustuotannon siirtyminen Suomen rajojen ulkopuolelle on jatkumassa. Työllisyystilanne on kehittynyt suhdannetilanteeseen nähden yllättävän hyvin eikä käännettä huonompaan ole työllisten määrässä vielä merkittävästi näkyvissä. Työpanoksen kysynnän aleneminen on toistaiseksi näkynyt pääasiassa tehtyjen työtuntien vähenemisenä. Työllisten määrä vuoden keskimääräisenä jää vahvan alkuvuoden ansiosta jopa hieman viime vuotta korkeammalle tasolle, vaikka tilanne loppuvuoden aikana heikkeneekin. Työllisten määrä alkanee ensi vuoden loppupuolella uudelleen kasvaa, mutta jäänee vuoden 2013 keskimäärälukuna kuluvaa vuotta alemmalle tasolle. Työttömyys on työvoimatutkimuksen mukaan jatkanut alkuvuoden aikana lievää laskuaan. Työttömyys on kääntynyt loppukesästä kasvuun, mutta on hyvän alkuvuoden ansiosta vuosikeskiarvona viime vuotta matalampi 7,6 % (vuoden 2011 työttömyysaste oli 7,8 %). Kuluvan vuoden lopun työttömyysaste noussee 8 prosentin tuntumaan ja on vuonna 2013 keskimäärin 8,1 %. Talousarviovuoden lopulla tilanne alkanee kohentua ja vuoden 2014 työttömyysaste painunee uudelleen alle 8 %:n tason. Kuluttajahintojen nousu alkoi kiihtyä vuoden 2010 loppupuoliskolla ja oli vuonna 2011 noin 3,5 %. Kasvuvauhti on vuonna 2012 hieman hidastunut, mutta jatkunut edelleen verrattain nopeana. Kuluttajahintaindeksin kuluvan vuoden muutokseksi valtiovarainministeriö arvioi 2,6 %. Vuonna 2013 inflaatio hidastunee hiukan edelleen ja on 2,4 %, vaikka arvonlisäverokantojen muutokset ja elintarvikeraaka-aineiden hintojen kohoaminen aiheuttavat kuluttajahintoihin merkittävää nousupainetta. Talouden yleinen epävarmuus, ansiotason maltillinen nousu sekä alhaisena pysyvä korkotaso ovat puolestaan omiaan hillitsemään hintatason nousua. Taloudellisen taantuman seurauksena Suomen julkinen talous notkahti viime vuosikymmenen lopussa selkeän alijäämäiseksi. Vuonna 2011 rahoitusasema vahvistui jonkin verran suotuisamman talouskehityksen, elvytystoimien päättymisen ja välillisen verotuksen kiristämisen myötä. Julkisen sektorin rahoitusasema on kuitenkin edelleen selvästi alijäämäinen. Hankalin tilanne julkisen sektorin eri osapuolista on valtiontaloudessa. Vuoden 2011 alijäämä oli runsas 6 mrd. euroa ja yli 3 % BKT:hen suhteutettuna. Kuluvan vuoden alijäämä noussee yli 8 mrd. euroon talouskasvun jäädessä vaisuksi mm. euroalueen kriisistä johtuen. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen mukaan valtiontalouden alijäämä on vuonna 2013 noin 7 mrd. euroa. Vuonna 2014 alijäämä alkaa selvemmin supistua nopeutuvan talouskasvun ja sopeutustoimien myötä ja putoaa 4,5 mrd. euroon eli noin 2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtionvelka liki kaksinkertaistuu viidessä vuodessa ja on vuoden 2013 lopulla noin 96 mrd. euroa. Se on noin 47 % bruttokansantuotteesta. Kuntatalouden velka on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut, vaikka tuloslaskelmalla mitaten useimmat vuodet ovat olleet ylijäämäisiä. Vuoden 2010 tulos oli selkeästi ylijäämäinen ja rahoituksellinen tasapaino oli lähellä kuntien selvittyä lyhytaikaisesta taantumasta yllättävän vähin vaurioin mm. veroastetta nostamalla, meno- 11

14 kasvua hillitsevin toimenpitein sekä valtion väliaikaisin kuntataloutta tukevin toimin. Vuonna 2011 kuntatalouden tila heikkeni kun vero- ja valtionosuustulojen kasvu hidastui ja menojen kasvuvauhti kiihtyi palkka- ja hintatason noustessa edellisiä vuosia nopeammin. Kuntien tilikauden tulos pysyi vielä niukasti ylijäämäisenä, mutta toiminnan ja investointien rahavirran alijäämäisyys kolminkertaistui noin yhteen miljardiin euroon. Vuonna 2012 kuntatalouden tilanne on edelleen heikkenemässä, kun verotulojen kasvu on hidasta mm. kuntien yhteisövero-osuuden kaventamisen vuoksi ja henkilöstö- ja ostopalvelumenojen kasvu on merkittävää mm. ansiotason ripeästä noususta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kysyntäpaineista johtuen. Valtiovarainministeriö ennakoi kuntatalouden edelleen kiristyvän vuonna 2013 kun verorahoituksen (= verotulot + valtionosuudet) kasvu jää niukaksi valtionosuusleikkausten ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytyksen ja vaimean talouskasvun myötä. Paineet menojen kasvuun ovat huomattavasti tulopohjan muutosta suurempia. Keskipitkällä aikavälillä kuntatalous uhkaa edelleen heikentyä kun valtionosuusleikkaukset jatkuvat ja talouskasvun mataluus sekä kuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen päättyminen jarruttavat verotulojen kasvua. Samalla väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysyntä sekä investointipaineet edelleen lisääntyvät mm. peruskorjaustarpeen kumuloitumisesta ja palvelujen rakenneuudistuksista johtuen. Ministeriön arvion mukaan kuntatalouteen on syntymässä poikkeuksellisen syvä ja kuntatalouden kestävyyttä vaarantava epätasapaino, ellei alijäämien syvenemiskierrettä pystytä katkaisemaan. Uhkana ovat veroprosenttien tuntuvat korotukset ja velkaantumisvauhdin edelleen kiihtyminen ellei menojen kasvua pystytä hillitsemään. Tuottavuutta lisäävien uudistusten toimeenpano on entistä välttämättömämpää Kuopion talouden kehittyminen Kuopion talous heikkeni muiden kuntien tapaan vuonna Erityisesti ydinkaupungin talous heikkeni. Ydinkaupungin tuloslaskelma kääntyi vuoden 2010 liki 4 milj. euron ylijäämästä 4 milj. euron alijäämään, vaikka vuoden 2011 toimintatuloihin sisältyi ennätyksellisen suuri, yli 10 milj. euron omaisuuden myyntivoittoerä. Liikelaitosten, erityisesti Kuopion Energia Liikelaitoksen kohentuneiden tulosten myötä ylijäämää muodostui kuitenkin vielä noin 5 milj. euroa.. Kaupungin tuloslaskelman ylijäämäisyydestä huolimatta velkaantuminen jatkui. Lainakannan muutos oli noin 14,5 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä kohosi euroon. Tämä on kuitenkin edelleen kuntien keskimääräistä alempi. Kuntien yhteenlaskettu asukaskohtainen velka oli vuoden 2011 lopussa euroa. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu Kuopiossa 6 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tämä merkitsi optimismia tulokehityksen ja erityisesti omaisuuden luovutuksesta saatavien myyntivoittojen suhteen sekä kireyttä käyttötalousmenojen nousun suhteen. Toimintakatteen kasvu pyrittiin rajaamaan alle 3 prosentin tasolle talousarvion laatimishetkellä ennustettuun vuoden 2011 toteumaan verrattuna. Vuoden 2011 lopun ja vuoden 2012 kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen talouskehitys on kuitenkin oleellisesti poikennut suunnitellusta. Toimintamenojen kasvuvauhti on ollut vuoden 2012 tammi-heinäkuussa peräti 7,5 %. Kasvuvauhti on tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa noin 3 prosenttiyksikköä kuntien keskiarvoa nopeampaa. Erityisesti palvelujen ostot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Samanaikaisesti toimintatulot ovat jopa vähentyneet. Tähän on vaikuttanut omaisuuden luovutuksesta saatavien myyntivoittojen romahtaminen, jota muiden toimintatulojen myönteinen kehitys ei ole pystynyt paikkaamaan. Oleellisimmat menojen ylitykset ovat aiheutuneet sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kustannusten liki 10 miljoonan euron ylitys budjetointitasosta, vanhuspalvelujen rakennemuutoksen ja palvelukysynnän oletettua suuremmat kustannukset sekä lastensuojelun ja toimeentulotukimenojen subjektiivisiin oikeuksiin liittyvät kustannusylitykset. Tulojen osalta Maljalahden alueen kerrostalotonttien kilpailutuksen epäonnistuminen ajoituksen ja sisällön suhteen, johtaa kyseisten tulojen siirtymiseen vuodelle Tammi-elokuun talouskehityksen perusteella laaditun ennusteen mukaan Kuopion talous uhkaa kääntyä rajun alijäämäiseksi jo vuonna Osavuosikatsauksen mukaan koko kaupungin alijäämä on nousemassa 16,5 milj. euroon. Tilanne vaikeuttaa olennaisesti vuoden 2013 talousarvion laadintaa. Verorahoituksen kasvu jää muiden kuntien tapaan myös Kuopiossa lähivuosina hitaaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaan- 12

15 tumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2013 talousarviossa Vuoden 2013 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus jatkuu edelleen ja heikentää tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Kiristyneen taloudellisen tilanteen ja epävarman tulevaisuuskuvan takia, kaupunki varautuu ennakolta mahdollisimman hyvin taloustilanteen heikkenemiseen suunnittelemalla toimenpiteet menojen hillitsemiseksi ja tulojen kerryttämiseksi siten, että valmius toimenpiteiden toteuttamiseen on heti tilanteen niin vaatiessa. Valtion kunnille asettamat tuottavuustavoitteet ja kuntien osuus ns. kestävyysvajeen hoitamisessa merkitsevät sitä, että tuottavuuden parantamiseen ja toimintamenojen kasvun hallintaan joudutaan myös tulevina vuosina miettimään uusia yhä vaikuttavampia keinoja. Valtion kunnille asettaman tavoitteen mukaan toimintamenojen reaalikasvu voi olla enintään 0,4 % vuodessa aina vuoteen 2020 saakka. Tuottavuusohjelma Kaupunginhallituksen hyväksymässä tuottavuusohjelmassa vuosille toimintakatteen reaalinen kasvu on rajattu 0,4 %:iin vuodessa. Tuottavuuden lisäämiseksi toimintatapoja ja prosesseja uudistetaan ja hyödynnetään henkilöstön luontaista poistumaa. Tavoitteena on 200 henkilötyövuoden väheneminen neljän vuoden aikana tai vastaava vähennys ostopalvelumenoissa. Vuosikohtainen vähennystavoite on 50 henkilötyövuotta tai vastaava vähennys ostopalvelumenoissa. Tuottavuuden lisäämiseksi tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä neljän vuoden aikana 10 %, joka tarkoittaa 2,5 % vuodessa. Kuopion kaupungilla tulee eläkeikään vuonna ,8 henkilötyövuotta vastaava työpanos. Tuottavuustavoitteen mukainen henkilötyövuosien vähennystavoite vuodelle 2013 on ydinkaupungissa vuositasolla 75 henkilötyövuotta, joka vastaa noin 3 milj. euron säästöä menoissa. Tavoitteen saavuttamiseksi myös muu lähtövaihtuvuus on hyödynnettävissä. Talousarvioon sisällytetään tässä vaiheessa 1,5 milj. euron menojen vähennys, joka kohdennetaan palvelualueille eläkeikään tulevien henkilöiden suhteessa. Perusturvan palvelualueella turvataan palvelurakenteen muutoksen toteuttaminen ja varautuminen palvelutarpeen kasvuun varaamalla siihen 0,5 milj. euroa. 1,5 milj. euron menojen vähennyksestä siirretään 1,0 milj. euroa yleishallintoon ja 0,5 milj. euroa perusturvan palvelualueelle. Kaupunginhallitus päättää miljoonan euron kohdentamisesta palvelualueille tai kohdentamatta jättämisestä tilivuoden aikana. Menojen vähennyksen kohdentaminen palvelualueille Vetovoimaisuuden pa 17,8 Kaupunkiympäristön pa 49,8 Hyvinvoinnin edistämisen pa 170,6 Kasvun ja oppimisen pa 535,0 Perusturvan pa 353,7 Terveydenhuollon pa 338,6 Konsernipalvelu 34,7 Tarkastustoimi 0,0 yhteensä 1 500,0 Henkilötyövuosien vähennystavoite (75 htv) on niin ikään tässä vaiheessa kohdennettu palvelualueille eläkeikään tulevien henkilötyövuosien suhteessa. Henkilötyövuosien vähennystavoitteen toteutumista seurataan kuukausittain. Vähennystavoitteen toteuttaminen edellyttää tiukkaa harkintaa vapautuvien paikkojen täyttämisessä ja uusien rekrytointien toteuttamisessa. Henkilötyövuosien vähennystavoitteen voi toteuttaa vaihtoehtoisesti vähentämällä ostopalveluja henkilötyövuotta vastaavalla laskennallisella summalla. 13

16 Henkilötyövuosien vähennystavoitteen kohdentaminen palvelualueille Htv Vetovoimaisuuden pa 0,9 Kaupunkiympäristön pa 2,5 Hyvinvoinnin edistämisen pa 8,5 Kasvun ja oppimisen pa 26,7 Perusturvan pa 17,0 Terveydenhuollon pa 16,9 Konsernipalvelu 1,7 Tarkastustoimi 0,0 yhteensä 75,0 Muita toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi Ateria- ja laitoshuoltopalvelujen tuottaminen on pääosin siirretty Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhdessä omistamaan Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään (Servica) Loput omana toimintana tuotetut laitoshuoltopalvelut siirretään liikelaitoskuntayhtymään erikseen sovittavana ajankohtana. Järjestelyllä tavoitellaan kustannustehokasta palvelutuotantoa, joka vaikuttaa hillitsevästi kaupungin menokehitykseen. Aiemmin tehtyjä kustannustehokkuutta tavoittelevia järjestelyjä ovat talous- ja henkilöstöpalvelujen siirtäminen Kuhilas Oy:öön, ICT-palvelujen siirtäminen Istekki Oy:öön ja hankintatoiminnan siirtäminen kilpailutuksen osalta IS-Hankinta Oy:öön. Kustannushyödyn saavuttaminen edellyttää omistajalta vahvaa omistajaohjausta ja palvelun ostajalta vahvaa sopimusohjaamista ja tilaajaosaamista. Talouden ja toiminnan tasapainottamista tukevat myös meneillään oleva henkilöstösuunnittelu ja hankintoja koskevat linjaukset (palvelu- ja hankintaohjelma), jotka ovat valmisteltavana ja tulevat päätöksentekoon loppuvuodesta Kaupungin palveluja kehitetään ennaltaehkäisevään suuntaan ja palvelurakennetta muutetaan enenevässä määrin raskaista palveluista kevyempiin. Palveluseteleiden käyttömahdollisuus täydentää kaupungin omaa palvelutuotantoa. Koulu- ja kirjastoverkostoselvitysten mukaisia toimenpiteitä toteutetaan. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävä osa kaupungin käyttötalousmenoja. Kuopion kaupungin, kuten kakkien alueemme kuntien, talouden hallinnan suhteen erittäin oleellista on, että sairaanhoitopiiri käynnistää mahdollisimman nopeasti suunnittelemansa tuottavuusohjelman, jolla tehostetaan yliopistosairaalan toimintaa, kehitetään perusterveydenhuollon kanssa yhteisiä palveluketjuja ja vähennetään erikoissairaanhoidon ylikäyttöä. Sairaanhoitopiirin tulee sitoutua seuraavan valtuustokauden aikana 2,6 %:n kustannusten kasvuun kuntien maksuosuuden osalta. Kuopion kaupunki toteuttaa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarvittavat palvelujen kehittämistoimet, jotka mahdollistavat kyseiset tuottavuustoimet. Talouden kehittyminen Ennusteen mukaan vuoden 2012 tulos tulee olemaan noin 16,5 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämä pystytään kattamaan aiemmilta vuosilta taseeseen kertyneillä ylijäämillä. Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu siten, että kaupungin vuositulos 2013 kohenee oleellisesti vuoden 2012 ennakoidusta tuloksesta ollen kuitenkin vielä selkeästi alijäämäinen. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin erilliset ja yhteiset tuottavuustoimenpiteet ovat merkittäviä asetettaessa tavoitteeksi kaupungin tuloskehityksen kääntäminen asteittain suunnittelukauden aikana selkeästi positiiviseksi. Kaupungin velka nousee vuonna 2013 yli euroon per asukas. 14

17 Käyttötalouden tasapaino saavutetaan toimintaa tehostamalla, joiltakin osin palvelutasoa laskemalla ja luopumalla joistakin palveluista turvaten kuitenkin asianmukainen palvelutarjonta. Vuonna 2013 vertailukelpoinen toimintakate kasvaa 0,8 % ja toimintakate ilman myyntivoittoja 1,8 % vuoden 2012 toteumaennusteeseen nähden. Tulevan suunnittelukauden kireät talousnäkymät ja tulovirtojen kehittymisennuste edellyttävät tiukkaa menokuria ja sallii toimintakatteeseen reaalisesti ainoastaan nollakasvun. Verotulojen arvioidaan kasvavan peruspalvelubudjetin mukaisesti noin 4 % vuodessa ja valtionosuuksien noin 2,5 % vuodessa. Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2013 noin 68 miljoonaa euroa. Investointien rahoittamiseksi kaupunki ottaa velkaa 28,5 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina investointitasoa on alennettava, jotta velkamäärän kasvu hidastuisi ja velkaa voitaisiin lyhentää Talousarvioon sisältyvät riskit ja niiden hallinta Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilymisestä. Suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettävissä oleviin varoihin. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarviossa toiminta on suunniteltu siten, että talouden tasapaino voidaan säilyttää suunnittelukaudella. Tasapainon säilyttäminen edellyttää palvelualueilla toiminnan tehostamistoimenpiteitä tuottavuusohjelman mukaisesti, muutoksia palvelun laatuun ja joidenkin palvelujen supistamista. Toimenpiteiden käytäntöön viennin onnistumisen tukemiseksi ja toteutumisen seurantaa varten toimenpiteet viedään käyttösuunnitelmiin ja näin pyritään hallitsemaan riski toimenpiteiden epäonnistumiseen. Riski Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys jatkuu entisellään (5-8 milj. ) Palvelualueiden esittämät tehostamistoimenpiteet toteutuvat vain osittain tai viivästyvät aikataulullisesti (päätöksenteko, asiakastarpeet, kiinteistöistä luopuminen, henkilöstön siirtyminen, sitovat sopimukset yms.) vanhusten asumispalvelujen rakennemuutos raskaasta palvelumuodosta kevyempään (1,5 milj. ) verkostosuunnitelman mukaisten koulujen yhdistäminen (2013 0,1 milj. ja ,5 milj. ) Karttulan lukion asteittainen lakkauttaminen ( yht. 0,5 milj. ) kirjastoverkoston mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen (0,1 milj. ) päivähoidon henkilöstörakenteen muuttaminen kus- Miten riski ehkäistään ennalta? Tehostetaan omistajaohjausta ja tiivistetään yhteistyötä muiden suurten kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa, jotta suunniteltu tuottavuusohjelma toteutuu. Toimenpiteet suunnitellaan ja valmistellaan hyvin päätöksentekoon. Muutokset johdetaan määrätietoisesti toteutukseen. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Samanaikaisesti toteutetaan aktiivisesti sovittua htv:n vähentämistä ja tilankäytön tehostamista. Milloin poikkeamien hallinta käynnistyy (toleranssiraja on ylittynyt)? Seuranta jatkuvaa Seuranta jatkuvaa. Mitä tapahtuu, jos riski toteutuu ja miten riskistä toivutaan? Palvelualueet valmistelevat päätöksentekoon uutta keinovalikoimaa. 15

18 tannuksiltaan edullisemmaksi. varahenkilöjärjestelmän käyttöönotto asumispalveluissa ja sairaalapalveluissa (0,9 milj. ) ostopalvelusopimusten uudelleen tarkastelu lapsiperhepalveluissa (0,5 milj. ) pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja siirtyminen pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevään toimintaan (0,6 milj. ) henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntäminen onnistuu vain vaillinnaisesti (1,5 milj. ) Myyntivoittotavoite ei toteudu budjetin mukaisena (noin 5 milj. ) Liikelaitosten ja kaupungin omistamien yhtiöiden tuloutuskyky ja tuloksentekokyky heikkenee. Yleinen talous- ja työllisyyskehitys heikkenee ennakoitua enemmän ja vaikuttaa kaupungin menokehitykseen (toimeentulotuki, lastensuojelu yms.) Verokertymä ja valtionosuudet jäävät alle budjetoidun. Lainsäädäntö muuttuu (esim. vanhuspalvelulaki) ja tuo uusia velvoitteita jo vuodelle Panostetaan myynnin onnistumiseen. Omistajaohjausotteen edelleen tiivistäminen. Yksikköjen oman vastuun ja osaamisen vahvistaminen. Vaikutetaan edunvalvonnan kautta. Ennakoidaan ja suunnitellaan varautumista muutoksiin etukäteen. Kaupunkitasoinen toleranssiraja budjetin mukainen tilikauden tulos. Kaupunginhallitus käynnistää sopeuttamis-toimenpiteet. Riskien seuranta Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan kuukausiraportoinnin yhteydessä Väestökehitys Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuosina Kuopio sai luonnollista väestönkasvua runsaat 200 asukasta, muuttovoittoa runsaat 400 asukasta ja kokonaisväestönlisäys oli noin 650 henkilöä vuodessa. Väestökehitys ja muutos olivat edellisvuosien kaltaisia ja muuttovoitto myös hyvin samaa tasoa. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain pienentynyt kuolleiden määrän kasvun takia. Muuttovoitto maan sisällä tapahtuvasta muuttoliikkeestä pieneni ja muuttovoitto siirtolaisuudesta kasvoi edellisvuosista. Vuoden 2012 alussa Kuopion väkiluku oli henkilöä. Kuopion seudun asukasluku oli vuoden 2012 alussa noin Pohjois-Savossa Kuopion lisäksi vain Siilinjärven väestömäärä on selvästi kasvanut viime vuosina. 16

19 Vuoden 2012 aikana Kuopion väestönkasvu on ollut parempaa kuin viime vuosina. Tammi-elokuun ajalta Kuopion väestönlisäys oli noin 500 henkilöä, joka on noin 200 henkeä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elokuun lopussa Kuopiossa oli asukasta. Tähän asti toteutunut väestönmuutos ennakoi noin 650 asukkaan kasvua koko vuodelle Vuoden 2013 alusta toteutuva Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos lisää Kuopion väkilukua noin 6500 hengellä (väkilukuarvio asukasta) Kuopion väestönmuutos tammi-elokuussa ja koko vuonna vv Tammi-elokuu VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Kuopion suurimpia haasteita on palvelujen järjestäminen nopeasti ikääntyvälle väestölle. Viime vuosina 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja kehitys jatkuu ennusteen mukaan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Lasten ja nuorten määrät lisääntyvät hieman ja työikäisten määrä säilyy lähellä nykytasoa. Kuopion ikäryhmittäinen muutos vuodesta 2012 vuoteen 2030 (Nilsiä mukana ennusteessa) Lähde: Kuopion väestöennuste (2011) ja Nilsiän väestöennuste (2009) 17

20 Vuoteen 2020 mennessä kaupungin väestönmäärä (ilman kuntaliitoksia) lisääntyy yhteensä noin asukkaalla vuoden 2011 alun tilanteeseen verrattuna. Tulevalla viisivuotiskaudelle suurin väestönkasvu on ennustettu kohdistuvan Saaristokaupunkiin: Lehtoniemeen ( asukasta), Rautaniemeen (n asukasta) ja Pirttiin (n. 880 asukasta). Pirtissä väestönkasvu on jo viime vuosina hieman tasaantunut, mutta kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2013 Ala-Pirttiniemen rakentamisen myötä. Lehtoniemi ja Käränkä kuuluvat Lehtoniemi-Keilankannan suunnittelualueeseen ja näillä alueella väestönkasvu on erittäin voimakasta tulevina vuosina. Saaristokaupungin ohessa voimakasta väestönkasvua tapahtuu keskustassa (Maljalahti), Linnanpellolla (Pappilanmäki), Pihlajalaaksossa ja Hiltulanlahdessa. Myös lähes kaikilla maaseutualueilla väestönmäärät lisääntyvät tai pysyvät nykytasolla vuoteen 2020 mennessä. Nilsiän väkiluku säilyisi Tilastokeskuksen ennusteen mukaan suurin piirtein nykytasolla. Toisaalta kuntaliitoksen voi ennakoida lisäävän Nilsiän kiinnostavuutta ja väestökasvua. Vuoden 2012 tammi-elokuussa Nilsiän väkiluku on ollut kasvussa. Pääsääntöisesti kaikilla vanhoilla asuntoalueilla väestönmäärät vähenevät hitaasti, mikäli uutta asuntorakentamista ei kohdistu niille. Tulevina vuosina vähenemiskehitys on suurinta Litmasen, Neulamäen ja Saarijärvi- Rahusenkankaan alueilla. Absoluuttisesti eniten ja noin 900 asukkaalla vähenee väestönmäärä Litmasen eli Petosen asuntoalueella, jossa myös lasten määrät ovat olleet jo vuosia laskussa. Kaikilla Kuopion alueilla ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä Asuminen Kuopion asuntomarkkinoilla eletään hyvin vilkasta aikaa. Asuntojen kysyntä on varsin suurta ja uusia asuntoja on paljon myynnissä ja rakenteilla. Positiivista on se, että uusi valmistuva asuntokanta on sekä hallintaettä talotyypiltään monipuolista, uusia asuntoja on tarjolla useilla eri asuntoalueilla. Väestönkasvun myötä myös vuokra-asuntojen kysyntä on noussut ja uusia kohteita on valmistunut. Tulevina vuosina vuokraasuntoja pyritään tuottamaan kysyntää vastaavasti. Kuopion tavoitteena on ennakoida asuntokysynnän tarpeet ja muutokset sekä kaavoittaa ja tarjota houkuttelevia alueita sekä tontteja asumisen tarpeisiin eri puolilta kaupunkia. Kuopiossa asuntojen hintataso on ollut korkeahko suhteessa useisiin vastaaviin kasvukeskuksiin. Tällä hetkellä keskimääräinen hintataso on keskisuurten kaupunkien korkeimpia, mutta kuitenkin koko maan keskimääräistä matalampi. Kuopion asuntotuotanto on vilkastunut selvästi edellisvuosista. Vuosina asuntotuotannon taso oli noin uutta asuntoa ja vuonna 2011 valmistui noin 800 uutta asuntoa. Lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää. Vuonna 2011 valmistui yhteensä noin 460 kerrostaloasuntoa, mikä on noin 58 prosenttia asuntojen kokonaismäärästä. Uusia omakotitaloja valmistui noin 200 ja rivitaloasuntoja noin 130 kpl. Pitkästä aikaa Kuopioon valmistui myös edellisvuosia enemmän vuokra-asuntoja, yhteensä n. 340 kpl. Vuonna 2012 valmistuu noin 700 uutta asuntoa. Kuopion asuntotuotanto on keskittynyt viime vuosina paljolti Saaristokaupunkiin, Savolanniemen, Rautaniemen ja Lehtoniemen alueille. Nyt tuotanto on vilkastumassa Lehtoniemessä ja Kärängän alueella, kun taas Savolanniemessä vilkkain rakentaminen on jo ohi. Vuonna 2011 kerrostaloasuntoja valmistui Maljalahteen (Transpoint), Pappilanmäelle sekä Lehtoniemeen. Keskustan alueelle on valmistunut uusia asuntoja keskimäärin 100 asunnon vuosivauhdilla. Omakotitaloja valmistui eniten Rautaniemen alueelle. Maaseutualueille valmistui yhteensä 63 uutta omakotitaloa. Vilkkainta rakentaminen oli Etelä-Kuopion alueella (Kaislastenlahti-Haminalahti-Rytky-Kellomäki-Kurkimäki-Pellesmäki). Karttulaan, Vehmersalmelle sekä Melalahteen valmistui 7 asuntoa kuhunkin. Maaseudulle valmistuneista asunnoista valtaosa sijoittui hajarakentamisena yksityisille tiloille ja kaava-alueiden ulkopuolelle. Tulevalla viisivuotiskaudella Kuopioon odotetaan valmistuvan yhteensä 4400 eli noin uutta asuntoa vuosittain. Näistä noin 65 prosenttia tulee kerrostaloihin, 15 prosenttia rivitaloihin ja loput 20 prosenttia omakotitaloihin. Tavoitteena on lisätä uusien vuokra-asuntojen tuotantoa ja tarjontaa viime vuosista. Kuopion vahva kerrostalotuotanto nostaa asuntotuotannon tasoa. Kerrostalotuotanto jakaantuu tällä hetkellä usealle alueelle. Lehtoniemi on kerrostalotuotannon pääalue, jonka lisäksi uusia kerrostaloja rakennetaan Maljalahteen (keskusta), Pappilanmäelle ja Pihlajalaaksoon. Puijonlaakson etelärinteeseen on suunnitteilla (kaavoitus käynnissä) myös uusi täydennysrakentamisalue (n asuntoa), jonka rakentaminen käynnistyy vuonna Savilahden osayleiskaava on valmistumassa vuonna 2012 ja asuntotuotannon ohjelmoinnin mukaan alueen ensimmäiset asunnot valmistuvat arviolta tulevan viisivuotiskauden lopulla (2017). Nyt jo tiedossa olevien kerrostaloalueiden lisäksi pienempiä täydennysrakentamiskohteita ja -kortteleita tutkitaan vanhoille asuntoalueille tulevalla viisivuotiskaudella. 18

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 357 Asianro 5469/02.02.02/2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Kuopion kaupunki Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden 2013 tilinpäätös on 18.2.2014 tilanne. Ydinkaupungin lopulliset poistot ovat vielä kirjaamatta ja joitakin

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vuosien talousarvio- ja taloussuunnitelma; suunnitteluohjeet

Vuosien talousarvio- ja taloussuunnitelma; suunnitteluohjeet Kaupunginhallitus 155 02.06.2014 Vuosien 2015-2017 talousarvio- ja taloussuunnitelma; suunnitteluohjeet 390/02.02.02/2014 KH 155 Valmistelu: talousjohtaja Kirsi Kettunen Talousarvion laadinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat

Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille laadinnan lähtökohdat Talousarvion vuodelle 2012 ja taloussuunnitelman vuosille 2013-2014 laadinnan lähtökohdat Loviisan kaupungin talousnäkymät. Huhtikuun toteumatietojen perusteella tilikaudelle 2011 ennustetaan noin 0,9

Lisätiedot

TALOUS KIRISTYY EDELLEEN TUOTTAVUUS JA PALVELUTASO KESKIÖSSÄ KASVUN EDELLYTYKSET TURVATAAN. Julkaisuvapaa tiistaina klo. 9.

TALOUS KIRISTYY EDELLEEN TUOTTAVUUS JA PALVELUTASO KESKIÖSSÄ KASVUN EDELLYTYKSET TURVATAAN. Julkaisuvapaa tiistaina klo. 9. Julkaisuvapaa tiistaina 16.10.2012 klo. 9.00 J TALOUS KIRISTYY EDELLEEN TUOTTAVUUS JA PALVELUTASO KESKIÖSSÄ KASVUN EDELLYTYKSET TURVATAAN Kaupunginjohtaja Petteri Parosen esitys Kuopion kaupungin talousarvioksi

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille Hallitus 51 13.11.2013 Hallitus 75 04.12.2013 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talousarvio 2014 ja -suunnitelma vuosille 2015-2017 H 51 (Valmistelija: talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen)

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen

Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Vuoden 2014 talousarvion valmistelu ja vuoden 2013 talousarvion toteuttaminen Kaupunginvaltuuston seminaari 05.-06.21.2013 Ari Hirvensalo Talousjohtaja Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille

Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille Kaupunginhallitus 229 22.06.2015 Kaupunginhallitus 334 05.10.2015 Talousarvion 2016 laatimisohjeet ja toimintakateraami vuosille 2016-2019 307/04/041/2015 KH 22.06.2015 229 Valtuuston talousarvioseminaari

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli

Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli 12.6.2015 Sisältö 1 Talousarvioesityksen sisältö ja asemointimalli: Toimiala... 3 Toimiala... 3 Tuloslaskelma ja määrällinen henkilöstön tarve... 3 Toimialan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori

Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet seminaari 12.4.2010 Kunnallisen palvelujärjestelmän uudistamisen haasteet ja kolmas sektori Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot