Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2016"

Transkriptio

1 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2

3 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

4

5 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet ja sitovuudet Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Toimintaohjeet Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Kuopion talouden kehittyminen Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2013 talousarviossa Talousarvioon sisältyvät riskit ja niiden hallinta Väestökehitys Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Kuopiolaisten hyvinvointi Henkilöstö Kuopion kaupungin talousarvion 2013 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ilmastovaikutukset Talousarvion yritysvaikutusten arviointi KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma Asukkaat ja palvelut näkökulma Resurssit, johtaminen ja henkilöstö näkökulma KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2013, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosan esitystapa Palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Yleishallinto Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUSOSAN SEURANTA LIIKELAITOKSILLE JA TASEYKSIKÖILLE ASETETUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE

6 8. INVESTOINTIOSA Investointiosan esitystapa Investointiosan erittely vuonna TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet LIITTEET Liite 1: Käsitteistöä Liite 2: Kuopion väestö Liite 3: Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 2020 Liite 4: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 5: Yleishallinnosta siirtyvät määrärahat vuonna 2013 Liite 6: Tapahtuma-avustukset vuonna 2013 Liite 7: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 8: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 9: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 10: Kuntatekniikkaliikelaitos Liite 11: Pohjois-Savon pelastuslaitos Liite 12: Tilakeskus Liite 13: Isäntäkuntapalvelut Kartta asuntotuotannon etenemisestä

7 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Maailmantalouden epävarmuus on jatkunut vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen ja tilanne on kehittynyt entistä vakavammaksi. Epävarmuuden pitkittyminen vaimentaa taloudellista kasvua ja samalla vaimea reaalitalouden kasvu ruokkii epäluottamusta. Kuluvana vuonna Suomen talouden arvioidaan kasvavan yhden prosentin ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Myös ensi vuonna Suomen talouskasvun odotetaan olevan yhden prosentin luokkaa. Yksityinen kulutus säilyy tärkeimpänä kasvutekijänä, mutta viennin ennakoidaan kääntyvän lievään kasvuun. Työttömyyden odotetaan kuitenkin kääntyvän nousuun pitkään jatkuneesta vaimeasta kasvusta johtuen. Kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan ensi vuonna 2,5 prosenttia. Kuntien taloustilanteen heikkeneminen alkoi vuonna 2011, kun verotulojen kasvu hidastui mutta menojen kasvu jatkui jopa edellisvuotta nopeampana. Verotulot kasvavat kuluvanakin vuonna viime vuotta hitaammin. Vuonna 2013 verotulojen arvioidaan kasvavan neljä prosenttia. Sen sijaan valtionosuuksien kasvu jää 1,5 prosenttiin. Kasvua hidastavat valtionosuusleikkaukset ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan indeksikorotuksen jäädytys. Sen sijaan peruspalvelujen valtionosuuksiin tehdään indeksitarkistus. Kuntien menokehityksen arvioidaan jatkuvan tulojen nousua suurempana ja kun kunnilla on mittavat investointipaineet johtuen peruskorjaustarpeesta, kasvukeskusten suurista hankkeista sekä meneillään olevasta rakenneuudistuksista, arvioidaan kuntatalouden pysyvän lähivuosina selvästi alijäämäisenä. Vallitsevassa taloustilanteessa Kuopion kaupungin ensi vuoden talousarvion valmistelu ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelu on erittäin haasteellista. Kuluvan vuoden talousarvion toteumaennusteen mukaan menot tulevat kasvamaan merkittävästi budjetoitua enemmän. Menokehitys erikoissairaanhoidossa on ollut edelleen liki 8 % vuodessa, vaikka kuopiolaisten sairaanhoitopiirin palvelujen käyttö ei ole vastaavasti lisääntynyt. Vanhuspalveluiden välttämättömän rakennemuutoksen ja lisääntyneen palvelutarpeen kustannukset sekä lastensuojelumenojen ja toimeentulotukimenojen budjetoitua suurempi kasvu aiheuttavat paineita vuoden 2013 taloudelle. Talouden ja toiminnan tasapainon saavuttamiseksi Kuopion kaupungin on määrätietoisesti hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti. Kuopion kaupungin organisaatiorakenne mahdollistaa tehokkaan ja asiakaslähtöisen palvelutuotannon. Onnistuminen palvelutuotannon kehittämisessä edellyttää henkilöstöltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Talousarvio laskee joiltakin osin palvelutasoa, ja kaventaa palvelujen saavutettavuutta, mutta se turvaa kaikesta huolimatta kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla. Kuopion kaupungilla, kuten ei muillakaan alueemme kunnilla, ole mahdollisuutta kattaa vuodesta toiseen ylisuureksi paisunutta kustannuskehitystä sairaanhoitopiirissä. Talouden ja toiminnan tasapainon saavuttaminen edellyttää edellä mainittujen kaupungin toimien ohella aivan ehdottomasti myös sairaanhoitopiirin tuottavuusohjelman käynnistämistä ja onnistumista erikoissairaanhoidon ylikäytön minimoimiseksi. Kuopio sitoutuu toteuttamaan merkittäviä oman toimintansa kehittämistoimenpiteitä tukeakseen sairaanhoitopiirimme tuottavuusohjelmaa. Kuopion kaupunki ja Nilsiän kaupunki yhdistyvät Yhdistymisen myötä kaupungin väkiluku kasvaa noin asukkaaseen. Kaupunkien yhdistyminen parantaa alueen toiminnallisia ja taloudellisia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä ja lisää yhteistä vetovoimaamme. Ydinkaupungin toimintakate on vuoden 2013 talousarviossa 544,5 milj. euroa. Verotuloja arvioidaan kertyvän tulevana talousarviovuonna 371 milj. euroa kasvun ollessa noin 5,2 % vuoden 2012 verotuloennusteeseen nähden. Talousarvioesitys sisältää kiinteistöverojen korotuksen, jonka taloudellinen tulomerkitys kaupungille on noin 6 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 153,6 milj. euroa. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta joulukuussa. Kaupungin tulokehitys antaa mahdollisuuden vain osittain talouden ja toiminnan tasapainottamiseen. Kaupunkikonsernin muun toiminnan voidaan katsoa talousarvioesityksessä olevan tasapainossa, 5

8 paitsi sairaanhoitopiirin vastuulla olevat erikoissairaanhoito ja ensihoito. Näiden molempien osalta kaupunki joutuu vuonna 2013 alijäämäisen talouden kautta vastaamaan tavanomaista merkittävästi suuremmista talousarvio-oikaisuista tai kustannustason nousuista. Koko kaupungin talousarviovuoden 2013 tulos osoittaa noin 6,8 milj. euron alijäämää. Tämä on noin 10 milj. euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden alijäämäennuste. Toimintakatteen vertailukelpoinen muutos vuoden 2012 talousennusteeseen on 0,8 % ja vuoden 2012 varsinaiseen talousarvioon 5,4 %. Koko kaupungin nettoinvestointimenot ovat 67,8 milj. euroa, joka on 5,4 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Tuleviin vuosiin kohdistuvien merkittävien investointipaineiden toteuttaminen edellyttää maa- ja muun omaisuuden myyntitulojen lisäämistä, jotta lainamäärän kasvu saadaan pidettyä kohtuullisena. Kuopion kaupunkikonsernin on välttämätöntä toteuttaa mittavina, kertaluontoisina tuotantolaitosinvestointeina Lehtoniemen vedenpuhdistamon laajennus sekä Haapaniemi 2 voimalaitoksen kattilainvestointi. Nämä investoinnit ovat vallitsevassa taloustilanteessa kaupunkikonsernille varsin raskaita, mutta välttämättömiä. Molemmat investoinnit turvaavat osaltaan viranomaisten ja kaupungin itsensä asettamien päästöjen rajoittamistavoitteiden saavuttamisen. Muita merkittäviä investointeja ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja kaupungin kävelykeskustan kehittämisen kannalta oleellisen Kuopion Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksen laajennus, joka valmistuu ensi vuonna. Karttulan koulukeskuksen sekä Nilsiän terveysaseman investointeihin varaudutaan. Erittäin haasteellisesta taloustilanteesta huolimatta Kuopion kaupunki turvaa elinvoimansa pitkäjänteisen kehittymisen. Elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistämiseen ja tiedepuiston innovaatiotoimintaan panostamme entiseen tapaan. Turvaamme asuin- ja yritystilarakentamisen, kyläkeskusten kehittymisen sekä Tahkon matkailualueen vetovoimaisuuden edistymisen. Talouden tasapainottaminen ja talouden hallinta pitkällä aikavälillä vaatii pitkäjänteistä työtä, poliittista sitoutumista sekä vuoropuhelua henkilöstön ja asukkaiden kanssa, jotta Kuopio säilyy edelleen hyvänä paikkana asua. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 6

9 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet Tuloperusteet Kunnallisverosta saatava tulo on arvioitu vuodesta 2010 voimassa olleen tuloveroprosentin 19,5 mukaisesti. Nilsiän tuloveroprosentti vuonna 2012 oli 20,5. Kiinteistöveron tuoton perusteena on käytetty seuraavia kiinteistöveroprosentteja, jotka ovat käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä: Kuopio 2012 Nilsiä vakituinen asuminen 0,52 0,43 0,5 - muu asuminen 1,1 0,9 1,1 - yleinen kiinteistövero 1,3 1,0 0,95 - voimalaitos 2,5 2,5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,0 3,0 - yleishyödyllinen yhteisö ei erillistä ei erillistä 0,4 Menoperusteet Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2014 helmikuun loppuun saakka. Ensi vuoden palkkausmenojen arviointi perustuu henkilöstösuunnitelmaan, jossa on huomioitu henkilötyövuosivähennystavoite ja sopimuksen mukaiseen korotukseen, joka toteutuu helmikuussa 2013 ja on suuruudeltaan keskimäärin 2,06 %. Kuntien Eläkevakuutukselle maksettavien eläkemaksujen arvioidaan olevan saatujen ennakkotietojen mukaan seuraavat: - palkkaperusteinen eläkemaksu 16,55 % palkoista (kuluvana vuonna 16,35 %) - eläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 2 % kuluvan vuoden tasosta - varhaiseläkemenoperusteisen maksun arvioidaan nousevan 11 % kuluvan vuoden tasosta. Työttömyysvakuutusmaksun arvioidaan olevan 3,3 %, sosiaaliturvamaksun 2,12 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,8 % palkkasummasta. Lopulliset päätökset välillisten henkilöstömenojen perusteista tehdään pääosin joulukuussa Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Käyttötalous Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja toiminta toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi on tarvittaessa tarkistettava toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Käyttötalousosan sitovat taloudelliset tavoitteet esitetään palvelualueittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Lautakuntien ja johtokuntien palvelualueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille asettamat tavoitteet esitetään ao. yksikön kohdalla. Talousarviossa on brutto- ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja -menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. 7

10 Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalla on oikeus päättää tuloarvioiden ja määrärahojen siirroista alaistensa palvelualueiden välillä edellyttäen, että muutoksella ei ole vaikutusta näiden palvelualueiden yhteenlaskettuun toimintakatteeseen. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan päättämiin tuloarvioiden ja määrärahojen siirtoihin. Kaikki palvelualueen toimintakatteeseen vaikuttamattomat tuloarvio- ja määrärahamuutokset tuodaan valtuustoon talousarviomuutoksina talousarviovuoden aikana. Edellä oleva toimintatapa tukee kaupungin toiminnalle asetettua tavoitetta toiminnan ketteryydestä. Resurssien siirto sinne missä niitä tarvitaan, voidaan toteuttaa nopeammin. Nopeampi muutosten käsittely luo edellytykset ajantasaisemmalle talouden toteuman ja kustannusten seurannalle sekä ennusteiden laatimiselle, jotka ovat pohjana päätettäessä tarvittavista toimenpiteistä kaupungin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Toimintatapa vapauttaa myös aikaa käsittelemään todellisia talousarvion ylityksiä tai alituksia. Liikelaitoksia ja taseyksiköitä koskevat sitovat erät esitetään ydinkaupungin tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet, rahoitustulot ja menot netto sekä satunnaiset erät. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on koottu strategiakoontiin. Yhteenvetotaulukko talousarvion käyttötalousosan sitovuudesta Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Painatuskeskus Bruttositovuus Nettositovuus X X X X X X X X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla. Yleishallintoon aiemmin sisältyneet avustukset on siirretty teknisenä muutoksena hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen talousarvioon, mihin ne luonteensa mukaisesti kuuluvat. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuote- 8

11 budjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. Investointiosa Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o lähiliikuntapaikat o urheilu- ja virkistysalueet o yleiset alueet ja puistot o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on sillä lautakunnalla, jolle määrärahat on talousarviossa myönnetty. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta vastuu hankkeista on niiden johtokunnilla. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoittamispäätös on tehtävä varaamalla määräraha talousarviossa tai talousarviomuutoksena ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tilahallinnon johtokunta vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksen varaamisesta talousarvioon. Palvelualueen näkemys hankkeen sisällöstä välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2012 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2012 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2013 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2013 aikana. Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään lainasaamisiin. 9

12 1.3. Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi ja vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on määriteltävä selkeästi. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Toiminta- ja taloussuunnitelmilla osoitetaan toiminnan ja talouden tavoitteet. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: hyvinvoinninjohtajat, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Seudullisen joukkoliikennelautakunnan esittelijä - Tilakeskuksen toimitilajohtaja - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 10

13 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden ja euroalueen talouskasvun hidastuessa Suomen talouden kasvu miltei pysähtyi vuoden 2011 loppupuolella. Alkuvuoden nopeasta kasvusta johtuen bruttokansantuotteen muutos oli viime vuonna vielä 2,7 %. Valtiovarainministeriön syyskuun puolivälissä julkaiseman, valtion vuoden 2013 talousarvioehdotukseen liittyvän taloudellisen katsauksen mukaan vuoden 2012 bkt:n muutos jää yhden prosentin suuruusluokkaan. Bkt:n kasvu on puhtaasti kotimaisen kysynnän varassa. Ministeriö arvioi talouskasvun jatkuvan yhden prosentin tasolla myös vuonna Yksityinen kulutus säilyy edelleen kasvun tärkeimpänä lähteenä, mutta viennin ennustetaan jo kääntyvän nousuun. Arvion perustana on oletus, että euroalueen ongelmat jatkuvat mutta valuutta-alueen kriisi ei syvene eikä rakenteessa tapahdu dramaattisia muutoksia. Epävarmuus talouden suunnasta on kuitenkin edelleen suuri. Riski ennustettua huonompaan kehitykseen on erityinen Suomen kaltaisessa avoimessa, viennistä riippuvaisessa taloudessa. Niinpä ministeriö ei sulje arviossaan taantuman riskiä kokonaan pois. Taloudellinen aktiviteetin ennakoidaan virkoavan vuonna Tällöin talouskasvun yltää Suomessa kahden prosentin tasolle, mikäli kansainvälisen talouden ja erityisesti euroalueen riskit eivät toteudu. Keskipitkällä aikavälillä Suomen talous kasvaa viime vuosikymmenen keskimäärää hitaammin rakenteellisten tekijöiden heikentäessä kasvunäkymiä. Väestön ikääntymisen myötä työvoiman määrä supistuu ja kansainvälisen kilpailun kiristymisen myötä tapahtunut teollisuustuotannon siirtyminen Suomen rajojen ulkopuolelle on jatkumassa. Työllisyystilanne on kehittynyt suhdannetilanteeseen nähden yllättävän hyvin eikä käännettä huonompaan ole työllisten määrässä vielä merkittävästi näkyvissä. Työpanoksen kysynnän aleneminen on toistaiseksi näkynyt pääasiassa tehtyjen työtuntien vähenemisenä. Työllisten määrä vuoden keskimääräisenä jää vahvan alkuvuoden ansiosta jopa hieman viime vuotta korkeammalle tasolle, vaikka tilanne loppuvuoden aikana heikkeneekin. Työllisten määrä alkanee ensi vuoden loppupuolella uudelleen kasvaa, mutta jäänee vuoden 2013 keskimäärälukuna kuluvaa vuotta alemmalle tasolle. Työttömyys on työvoimatutkimuksen mukaan jatkanut alkuvuoden aikana lievää laskuaan. Työttömyys on kääntynyt loppukesästä kasvuun, mutta on hyvän alkuvuoden ansiosta vuosikeskiarvona viime vuotta matalampi 7,6 % (vuoden 2011 työttömyysaste oli 7,8 %). Kuluvan vuoden lopun työttömyysaste noussee 8 prosentin tuntumaan ja on vuonna 2013 keskimäärin 8,1 %. Talousarviovuoden lopulla tilanne alkanee kohentua ja vuoden 2014 työttömyysaste painunee uudelleen alle 8 %:n tason. Kuluttajahintojen nousu alkoi kiihtyä vuoden 2010 loppupuoliskolla ja oli vuonna 2011 noin 3,5 %. Kasvuvauhti on vuonna 2012 hieman hidastunut, mutta jatkunut edelleen verrattain nopeana. Kuluttajahintaindeksin kuluvan vuoden muutokseksi valtiovarainministeriö arvioi 2,6 %. Vuonna 2013 inflaatio hidastunee hiukan edelleen ja on 2,4 %, vaikka arvonlisäverokantojen muutokset ja elintarvikeraaka-aineiden hintojen kohoaminen aiheuttavat kuluttajahintoihin merkittävää nousupainetta. Talouden yleinen epävarmuus, ansiotason maltillinen nousu sekä alhaisena pysyvä korkotaso ovat puolestaan omiaan hillitsemään hintatason nousua. Taloudellisen taantuman seurauksena Suomen julkinen talous notkahti viime vuosikymmenen lopussa selkeän alijäämäiseksi. Vuonna 2011 rahoitusasema vahvistui jonkin verran suotuisamman talouskehityksen, elvytystoimien päättymisen ja välillisen verotuksen kiristämisen myötä. Julkisen sektorin rahoitusasema on kuitenkin edelleen selvästi alijäämäinen. Hankalin tilanne julkisen sektorin eri osapuolista on valtiontaloudessa. Vuoden 2011 alijäämä oli runsas 6 mrd. euroa ja yli 3 % BKT:hen suhteutettuna. Kuluvan vuoden alijäämä noussee yli 8 mrd. euroon talouskasvun jäädessä vaisuksi mm. euroalueen kriisistä johtuen. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen mukaan valtiontalouden alijäämä on vuonna 2013 noin 7 mrd. euroa. Vuonna 2014 alijäämä alkaa selvemmin supistua nopeutuvan talouskasvun ja sopeutustoimien myötä ja putoaa 4,5 mrd. euroon eli noin 2 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Valtionvelka liki kaksinkertaistuu viidessä vuodessa ja on vuoden 2013 lopulla noin 96 mrd. euroa. Se on noin 47 % bruttokansantuotteesta. Kuntatalouden velka on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut, vaikka tuloslaskelmalla mitaten useimmat vuodet ovat olleet ylijäämäisiä. Vuoden 2010 tulos oli selkeästi ylijäämäinen ja rahoituksellinen tasapaino oli lähellä kuntien selvittyä lyhytaikaisesta taantumasta yllättävän vähin vaurioin mm. veroastetta nostamalla, meno- 11

14 kasvua hillitsevin toimenpitein sekä valtion väliaikaisin kuntataloutta tukevin toimin. Vuonna 2011 kuntatalouden tila heikkeni kun vero- ja valtionosuustulojen kasvu hidastui ja menojen kasvuvauhti kiihtyi palkka- ja hintatason noustessa edellisiä vuosia nopeammin. Kuntien tilikauden tulos pysyi vielä niukasti ylijäämäisenä, mutta toiminnan ja investointien rahavirran alijäämäisyys kolminkertaistui noin yhteen miljardiin euroon. Vuonna 2012 kuntatalouden tilanne on edelleen heikkenemässä, kun verotulojen kasvu on hidasta mm. kuntien yhteisövero-osuuden kaventamisen vuoksi ja henkilöstö- ja ostopalvelumenojen kasvu on merkittävää mm. ansiotason ripeästä noususta ja sosiaali- ja terveydenhuollon kysyntäpaineista johtuen. Valtiovarainministeriö ennakoi kuntatalouden edelleen kiristyvän vuonna 2013 kun verorahoituksen (= verotulot + valtionosuudet) kasvu jää niukaksi valtionosuusleikkausten ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytyksen ja vaimean talouskasvun myötä. Paineet menojen kasvuun ovat huomattavasti tulopohjan muutosta suurempia. Keskipitkällä aikavälillä kuntatalous uhkaa edelleen heikentyä kun valtionosuusleikkaukset jatkuvat ja talouskasvun mataluus sekä kuntien yhteisövero-osuuden väliaikaisen korotuksen päättyminen jarruttavat verotulojen kasvua. Samalla väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysyntä sekä investointipaineet edelleen lisääntyvät mm. peruskorjaustarpeen kumuloitumisesta ja palvelujen rakenneuudistuksista johtuen. Ministeriön arvion mukaan kuntatalouteen on syntymässä poikkeuksellisen syvä ja kuntatalouden kestävyyttä vaarantava epätasapaino, ellei alijäämien syvenemiskierrettä pystytä katkaisemaan. Uhkana ovat veroprosenttien tuntuvat korotukset ja velkaantumisvauhdin edelleen kiihtyminen ellei menojen kasvua pystytä hillitsemään. Tuottavuutta lisäävien uudistusten toimeenpano on entistä välttämättömämpää Kuopion talouden kehittyminen Kuopion talous heikkeni muiden kuntien tapaan vuonna Erityisesti ydinkaupungin talous heikkeni. Ydinkaupungin tuloslaskelma kääntyi vuoden 2010 liki 4 milj. euron ylijäämästä 4 milj. euron alijäämään, vaikka vuoden 2011 toimintatuloihin sisältyi ennätyksellisen suuri, yli 10 milj. euron omaisuuden myyntivoittoerä. Liikelaitosten, erityisesti Kuopion Energia Liikelaitoksen kohentuneiden tulosten myötä ylijäämää muodostui kuitenkin vielä noin 5 milj. euroa.. Kaupungin tuloslaskelman ylijäämäisyydestä huolimatta velkaantuminen jatkui. Lainakannan muutos oli noin 14,5 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä kohosi euroon. Tämä on kuitenkin edelleen kuntien keskimääräistä alempi. Kuntien yhteenlaskettu asukaskohtainen velka oli vuoden 2011 lopussa euroa. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu Kuopiossa 6 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tämä merkitsi optimismia tulokehityksen ja erityisesti omaisuuden luovutuksesta saatavien myyntivoittojen suhteen sekä kireyttä käyttötalousmenojen nousun suhteen. Toimintakatteen kasvu pyrittiin rajaamaan alle 3 prosentin tasolle talousarvion laatimishetkellä ennustettuun vuoden 2011 toteumaan verrattuna. Vuoden 2011 lopun ja vuoden 2012 kahden ensimmäisen vuosikolmanneksen talouskehitys on kuitenkin oleellisesti poikennut suunnitellusta. Toimintamenojen kasvuvauhti on ollut vuoden 2012 tammi-heinäkuussa peräti 7,5 %. Kasvuvauhti on tilastokeskuksen ennakkotietojen valossa noin 3 prosenttiyksikköä kuntien keskiarvoa nopeampaa. Erityisesti palvelujen ostot ovat lisääntyneet voimakkaasti. Samanaikaisesti toimintatulot ovat jopa vähentyneet. Tähän on vaikuttanut omaisuuden luovutuksesta saatavien myyntivoittojen romahtaminen, jota muiden toimintatulojen myönteinen kehitys ei ole pystynyt paikkaamaan. Oleellisimmat menojen ylitykset ovat aiheutuneet sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon kustannusten liki 10 miljoonan euron ylitys budjetointitasosta, vanhuspalvelujen rakennemuutoksen ja palvelukysynnän oletettua suuremmat kustannukset sekä lastensuojelun ja toimeentulotukimenojen subjektiivisiin oikeuksiin liittyvät kustannusylitykset. Tulojen osalta Maljalahden alueen kerrostalotonttien kilpailutuksen epäonnistuminen ajoituksen ja sisällön suhteen, johtaa kyseisten tulojen siirtymiseen vuodelle Tammi-elokuun talouskehityksen perusteella laaditun ennusteen mukaan Kuopion talous uhkaa kääntyä rajun alijäämäiseksi jo vuonna Osavuosikatsauksen mukaan koko kaupungin alijäämä on nousemassa 16,5 milj. euroon. Tilanne vaikeuttaa olennaisesti vuoden 2013 talousarvion laadintaa. Verorahoituksen kasvu jää muiden kuntien tapaan myös Kuopiossa lähivuosina hitaaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaan- 12

15 tumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2013 talousarviossa Vuoden 2013 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus jatkuu edelleen ja heikentää tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Kiristyneen taloudellisen tilanteen ja epävarman tulevaisuuskuvan takia, kaupunki varautuu ennakolta mahdollisimman hyvin taloustilanteen heikkenemiseen suunnittelemalla toimenpiteet menojen hillitsemiseksi ja tulojen kerryttämiseksi siten, että valmius toimenpiteiden toteuttamiseen on heti tilanteen niin vaatiessa. Valtion kunnille asettamat tuottavuustavoitteet ja kuntien osuus ns. kestävyysvajeen hoitamisessa merkitsevät sitä, että tuottavuuden parantamiseen ja toimintamenojen kasvun hallintaan joudutaan myös tulevina vuosina miettimään uusia yhä vaikuttavampia keinoja. Valtion kunnille asettaman tavoitteen mukaan toimintamenojen reaalikasvu voi olla enintään 0,4 % vuodessa aina vuoteen 2020 saakka. Tuottavuusohjelma Kaupunginhallituksen hyväksymässä tuottavuusohjelmassa vuosille toimintakatteen reaalinen kasvu on rajattu 0,4 %:iin vuodessa. Tuottavuuden lisäämiseksi toimintatapoja ja prosesseja uudistetaan ja hyödynnetään henkilöstön luontaista poistumaa. Tavoitteena on 200 henkilötyövuoden väheneminen neljän vuoden aikana tai vastaava vähennys ostopalvelumenoissa. Vuosikohtainen vähennystavoite on 50 henkilötyövuotta tai vastaava vähennys ostopalvelumenoissa. Tuottavuuden lisäämiseksi tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä neljän vuoden aikana 10 %, joka tarkoittaa 2,5 % vuodessa. Kuopion kaupungilla tulee eläkeikään vuonna ,8 henkilötyövuotta vastaava työpanos. Tuottavuustavoitteen mukainen henkilötyövuosien vähennystavoite vuodelle 2013 on ydinkaupungissa vuositasolla 75 henkilötyövuotta, joka vastaa noin 3 milj. euron säästöä menoissa. Tavoitteen saavuttamiseksi myös muu lähtövaihtuvuus on hyödynnettävissä. Talousarvioon sisällytetään tässä vaiheessa 1,5 milj. euron menojen vähennys, joka kohdennetaan palvelualueille eläkeikään tulevien henkilöiden suhteessa. Perusturvan palvelualueella turvataan palvelurakenteen muutoksen toteuttaminen ja varautuminen palvelutarpeen kasvuun varaamalla siihen 0,5 milj. euroa. 1,5 milj. euron menojen vähennyksestä siirretään 1,0 milj. euroa yleishallintoon ja 0,5 milj. euroa perusturvan palvelualueelle. Kaupunginhallitus päättää miljoonan euron kohdentamisesta palvelualueille tai kohdentamatta jättämisestä tilivuoden aikana. Menojen vähennyksen kohdentaminen palvelualueille Vetovoimaisuuden pa 17,8 Kaupunkiympäristön pa 49,8 Hyvinvoinnin edistämisen pa 170,6 Kasvun ja oppimisen pa 535,0 Perusturvan pa 353,7 Terveydenhuollon pa 338,6 Konsernipalvelu 34,7 Tarkastustoimi 0,0 yhteensä 1 500,0 Henkilötyövuosien vähennystavoite (75 htv) on niin ikään tässä vaiheessa kohdennettu palvelualueille eläkeikään tulevien henkilötyövuosien suhteessa. Henkilötyövuosien vähennystavoitteen toteutumista seurataan kuukausittain. Vähennystavoitteen toteuttaminen edellyttää tiukkaa harkintaa vapautuvien paikkojen täyttämisessä ja uusien rekrytointien toteuttamisessa. Henkilötyövuosien vähennystavoitteen voi toteuttaa vaihtoehtoisesti vähentämällä ostopalveluja henkilötyövuotta vastaavalla laskennallisella summalla. 13

16 Henkilötyövuosien vähennystavoitteen kohdentaminen palvelualueille Htv Vetovoimaisuuden pa 0,9 Kaupunkiympäristön pa 2,5 Hyvinvoinnin edistämisen pa 8,5 Kasvun ja oppimisen pa 26,7 Perusturvan pa 17,0 Terveydenhuollon pa 16,9 Konsernipalvelu 1,7 Tarkastustoimi 0,0 yhteensä 75,0 Muita toimenpiteitä tuottavuuden lisäämiseksi Ateria- ja laitoshuoltopalvelujen tuottaminen on pääosin siirretty Kuopion kaupungin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin yhdessä omistamaan Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymään (Servica) Loput omana toimintana tuotetut laitoshuoltopalvelut siirretään liikelaitoskuntayhtymään erikseen sovittavana ajankohtana. Järjestelyllä tavoitellaan kustannustehokasta palvelutuotantoa, joka vaikuttaa hillitsevästi kaupungin menokehitykseen. Aiemmin tehtyjä kustannustehokkuutta tavoittelevia järjestelyjä ovat talous- ja henkilöstöpalvelujen siirtäminen Kuhilas Oy:öön, ICT-palvelujen siirtäminen Istekki Oy:öön ja hankintatoiminnan siirtäminen kilpailutuksen osalta IS-Hankinta Oy:öön. Kustannushyödyn saavuttaminen edellyttää omistajalta vahvaa omistajaohjausta ja palvelun ostajalta vahvaa sopimusohjaamista ja tilaajaosaamista. Talouden ja toiminnan tasapainottamista tukevat myös meneillään oleva henkilöstösuunnittelu ja hankintoja koskevat linjaukset (palvelu- ja hankintaohjelma), jotka ovat valmisteltavana ja tulevat päätöksentekoon loppuvuodesta Kaupungin palveluja kehitetään ennaltaehkäisevään suuntaan ja palvelurakennetta muutetaan enenevässä määrin raskaista palveluista kevyempiin. Palveluseteleiden käyttömahdollisuus täydentää kaupungin omaa palvelutuotantoa. Koulu- ja kirjastoverkostoselvitysten mukaisia toimenpiteitä toteutetaan. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat merkittävä osa kaupungin käyttötalousmenoja. Kuopion kaupungin, kuten kakkien alueemme kuntien, talouden hallinnan suhteen erittäin oleellista on, että sairaanhoitopiiri käynnistää mahdollisimman nopeasti suunnittelemansa tuottavuusohjelman, jolla tehostetaan yliopistosairaalan toimintaa, kehitetään perusterveydenhuollon kanssa yhteisiä palveluketjuja ja vähennetään erikoissairaanhoidon ylikäyttöä. Sairaanhoitopiirin tulee sitoutua seuraavan valtuustokauden aikana 2,6 %:n kustannusten kasvuun kuntien maksuosuuden osalta. Kuopion kaupunki toteuttaa yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa tarvittavat palvelujen kehittämistoimet, jotka mahdollistavat kyseiset tuottavuustoimet. Talouden kehittyminen Ennusteen mukaan vuoden 2012 tulos tulee olemaan noin 16,5 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämä pystytään kattamaan aiemmilta vuosilta taseeseen kertyneillä ylijäämillä. Vuoden 2013 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma on laadittu siten, että kaupungin vuositulos 2013 kohenee oleellisesti vuoden 2012 ennakoidusta tuloksesta ollen kuitenkin vielä selkeästi alijäämäinen. Kaupungin ja sairaanhoitopiirin erilliset ja yhteiset tuottavuustoimenpiteet ovat merkittäviä asetettaessa tavoitteeksi kaupungin tuloskehityksen kääntäminen asteittain suunnittelukauden aikana selkeästi positiiviseksi. Kaupungin velka nousee vuonna 2013 yli euroon per asukas. 14

17 Käyttötalouden tasapaino saavutetaan toimintaa tehostamalla, joiltakin osin palvelutasoa laskemalla ja luopumalla joistakin palveluista turvaten kuitenkin asianmukainen palvelutarjonta. Vuonna 2013 vertailukelpoinen toimintakate kasvaa 0,8 % ja toimintakate ilman myyntivoittoja 1,8 % vuoden 2012 toteumaennusteeseen nähden. Tulevan suunnittelukauden kireät talousnäkymät ja tulovirtojen kehittymisennuste edellyttävät tiukkaa menokuria ja sallii toimintakatteeseen reaalisesti ainoastaan nollakasvun. Verotulojen arvioidaan kasvavan peruspalvelubudjetin mukaisesti noin 4 % vuodessa ja valtionosuuksien noin 2,5 % vuodessa. Nettoinvestoinnit ovat vuonna 2013 noin 68 miljoonaa euroa. Investointien rahoittamiseksi kaupunki ottaa velkaa 28,5 miljoonaa euroa. Tulevina vuosina investointitasoa on alennettava, jotta velkamäärän kasvu hidastuisi ja velkaa voitaisiin lyhentää Talousarvioon sisältyvät riskit ja niiden hallinta Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilymisestä. Suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettävissä oleviin varoihin. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarviossa toiminta on suunniteltu siten, että talouden tasapaino voidaan säilyttää suunnittelukaudella. Tasapainon säilyttäminen edellyttää palvelualueilla toiminnan tehostamistoimenpiteitä tuottavuusohjelman mukaisesti, muutoksia palvelun laatuun ja joidenkin palvelujen supistamista. Toimenpiteiden käytäntöön viennin onnistumisen tukemiseksi ja toteutumisen seurantaa varten toimenpiteet viedään käyttösuunnitelmiin ja näin pyritään hallitsemaan riski toimenpiteiden epäonnistumiseen. Riski Erikoissairaanhoidon kustannuskehitys jatkuu entisellään (5-8 milj. ) Palvelualueiden esittämät tehostamistoimenpiteet toteutuvat vain osittain tai viivästyvät aikataulullisesti (päätöksenteko, asiakastarpeet, kiinteistöistä luopuminen, henkilöstön siirtyminen, sitovat sopimukset yms.) vanhusten asumispalvelujen rakennemuutos raskaasta palvelumuodosta kevyempään (1,5 milj. ) verkostosuunnitelman mukaisten koulujen yhdistäminen (2013 0,1 milj. ja ,5 milj. ) Karttulan lukion asteittainen lakkauttaminen ( yht. 0,5 milj. ) kirjastoverkoston mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen (0,1 milj. ) päivähoidon henkilöstörakenteen muuttaminen kus- Miten riski ehkäistään ennalta? Tehostetaan omistajaohjausta ja tiivistetään yhteistyötä muiden suurten kuntien ja sairaanhoitopiirin kanssa, jotta suunniteltu tuottavuusohjelma toteutuu. Toimenpiteet suunnitellaan ja valmistellaan hyvin päätöksentekoon. Muutokset johdetaan määrätietoisesti toteutukseen. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan. Samanaikaisesti toteutetaan aktiivisesti sovittua htv:n vähentämistä ja tilankäytön tehostamista. Milloin poikkeamien hallinta käynnistyy (toleranssiraja on ylittynyt)? Seuranta jatkuvaa Seuranta jatkuvaa. Mitä tapahtuu, jos riski toteutuu ja miten riskistä toivutaan? Palvelualueet valmistelevat päätöksentekoon uutta keinovalikoimaa. 15

18 tannuksiltaan edullisemmaksi. varahenkilöjärjestelmän käyttöönotto asumispalveluissa ja sairaalapalveluissa (0,9 milj. ) ostopalvelusopimusten uudelleen tarkastelu lapsiperhepalveluissa (0,5 milj. ) pitkäaikaistyöttömien aktivointi ja siirtyminen pitkäaikaistyöttömyyttä ennaltaehkäisevään toimintaan (0,6 milj. ) henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntäminen onnistuu vain vaillinnaisesti (1,5 milj. ) Myyntivoittotavoite ei toteudu budjetin mukaisena (noin 5 milj. ) Liikelaitosten ja kaupungin omistamien yhtiöiden tuloutuskyky ja tuloksentekokyky heikkenee. Yleinen talous- ja työllisyyskehitys heikkenee ennakoitua enemmän ja vaikuttaa kaupungin menokehitykseen (toimeentulotuki, lastensuojelu yms.) Verokertymä ja valtionosuudet jäävät alle budjetoidun. Lainsäädäntö muuttuu (esim. vanhuspalvelulaki) ja tuo uusia velvoitteita jo vuodelle Panostetaan myynnin onnistumiseen. Omistajaohjausotteen edelleen tiivistäminen. Yksikköjen oman vastuun ja osaamisen vahvistaminen. Vaikutetaan edunvalvonnan kautta. Ennakoidaan ja suunnitellaan varautumista muutoksiin etukäteen. Kaupunkitasoinen toleranssiraja budjetin mukainen tilikauden tulos. Kaupunginhallitus käynnistää sopeuttamis-toimenpiteet. Riskien seuranta Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan kuukausiraportoinnin yhteydessä Väestökehitys Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuosina Kuopio sai luonnollista väestönkasvua runsaat 200 asukasta, muuttovoittoa runsaat 400 asukasta ja kokonaisväestönlisäys oli noin 650 henkilöä vuodessa. Väestökehitys ja muutos olivat edellisvuosien kaltaisia ja muuttovoitto myös hyvin samaa tasoa. Luonnollinen väestönlisäys on vuosittain pienentynyt kuolleiden määrän kasvun takia. Muuttovoitto maan sisällä tapahtuvasta muuttoliikkeestä pieneni ja muuttovoitto siirtolaisuudesta kasvoi edellisvuosista. Vuoden 2012 alussa Kuopion väkiluku oli henkilöä. Kuopion seudun asukasluku oli vuoden 2012 alussa noin Pohjois-Savossa Kuopion lisäksi vain Siilinjärven väestömäärä on selvästi kasvanut viime vuosina. 16

19 Vuoden 2012 aikana Kuopion väestönkasvu on ollut parempaa kuin viime vuosina. Tammi-elokuun ajalta Kuopion väestönlisäys oli noin 500 henkilöä, joka on noin 200 henkeä enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Elokuun lopussa Kuopiossa oli asukasta. Tähän asti toteutunut väestönmuutos ennakoi noin 650 asukkaan kasvua koko vuodelle Vuoden 2013 alusta toteutuva Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos lisää Kuopion väkilukua noin 6500 hengellä (väkilukuarvio asukasta) Kuopion väestönmuutos tammi-elokuussa ja koko vuonna vv Tammi-elokuu VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Kuopion suurimpia haasteita on palvelujen järjestäminen nopeasti ikääntyvälle väestölle. Viime vuosina 75 vuotta täyttäneiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja kehitys jatkuu ennusteen mukaan samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Lasten ja nuorten määrät lisääntyvät hieman ja työikäisten määrä säilyy lähellä nykytasoa. Kuopion ikäryhmittäinen muutos vuodesta 2012 vuoteen 2030 (Nilsiä mukana ennusteessa) Lähde: Kuopion väestöennuste (2011) ja Nilsiän väestöennuste (2009) 17

20 Vuoteen 2020 mennessä kaupungin väestönmäärä (ilman kuntaliitoksia) lisääntyy yhteensä noin asukkaalla vuoden 2011 alun tilanteeseen verrattuna. Tulevalla viisivuotiskaudelle suurin väestönkasvu on ennustettu kohdistuvan Saaristokaupunkiin: Lehtoniemeen ( asukasta), Rautaniemeen (n asukasta) ja Pirttiin (n. 880 asukasta). Pirtissä väestönkasvu on jo viime vuosina hieman tasaantunut, mutta kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2013 Ala-Pirttiniemen rakentamisen myötä. Lehtoniemi ja Käränkä kuuluvat Lehtoniemi-Keilankannan suunnittelualueeseen ja näillä alueella väestönkasvu on erittäin voimakasta tulevina vuosina. Saaristokaupungin ohessa voimakasta väestönkasvua tapahtuu keskustassa (Maljalahti), Linnanpellolla (Pappilanmäki), Pihlajalaaksossa ja Hiltulanlahdessa. Myös lähes kaikilla maaseutualueilla väestönmäärät lisääntyvät tai pysyvät nykytasolla vuoteen 2020 mennessä. Nilsiän väkiluku säilyisi Tilastokeskuksen ennusteen mukaan suurin piirtein nykytasolla. Toisaalta kuntaliitoksen voi ennakoida lisäävän Nilsiän kiinnostavuutta ja väestökasvua. Vuoden 2012 tammi-elokuussa Nilsiän väkiluku on ollut kasvussa. Pääsääntöisesti kaikilla vanhoilla asuntoalueilla väestönmäärät vähenevät hitaasti, mikäli uutta asuntorakentamista ei kohdistu niille. Tulevina vuosina vähenemiskehitys on suurinta Litmasen, Neulamäen ja Saarijärvi- Rahusenkankaan alueilla. Absoluuttisesti eniten ja noin 900 asukkaalla vähenee väestönmäärä Litmasen eli Petosen asuntoalueella, jossa myös lasten määrät ovat olleet jo vuosia laskussa. Kaikilla Kuopion alueilla ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä Asuminen Kuopion asuntomarkkinoilla eletään hyvin vilkasta aikaa. Asuntojen kysyntä on varsin suurta ja uusia asuntoja on paljon myynnissä ja rakenteilla. Positiivista on se, että uusi valmistuva asuntokanta on sekä hallintaettä talotyypiltään monipuolista, uusia asuntoja on tarjolla useilla eri asuntoalueilla. Väestönkasvun myötä myös vuokra-asuntojen kysyntä on noussut ja uusia kohteita on valmistunut. Tulevina vuosina vuokraasuntoja pyritään tuottamaan kysyntää vastaavasti. Kuopion tavoitteena on ennakoida asuntokysynnän tarpeet ja muutokset sekä kaavoittaa ja tarjota houkuttelevia alueita sekä tontteja asumisen tarpeisiin eri puolilta kaupunkia. Kuopiossa asuntojen hintataso on ollut korkeahko suhteessa useisiin vastaaviin kasvukeskuksiin. Tällä hetkellä keskimääräinen hintataso on keskisuurten kaupunkien korkeimpia, mutta kuitenkin koko maan keskimääräistä matalampi. Kuopion asuntotuotanto on vilkastunut selvästi edellisvuosista. Vuosina asuntotuotannon taso oli noin uutta asuntoa ja vuonna 2011 valmistui noin 800 uutta asuntoa. Lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää. Vuonna 2011 valmistui yhteensä noin 460 kerrostaloasuntoa, mikä on noin 58 prosenttia asuntojen kokonaismäärästä. Uusia omakotitaloja valmistui noin 200 ja rivitaloasuntoja noin 130 kpl. Pitkästä aikaa Kuopioon valmistui myös edellisvuosia enemmän vuokra-asuntoja, yhteensä n. 340 kpl. Vuonna 2012 valmistuu noin 700 uutta asuntoa. Kuopion asuntotuotanto on keskittynyt viime vuosina paljolti Saaristokaupunkiin, Savolanniemen, Rautaniemen ja Lehtoniemen alueille. Nyt tuotanto on vilkastumassa Lehtoniemessä ja Kärängän alueella, kun taas Savolanniemessä vilkkain rakentaminen on jo ohi. Vuonna 2011 kerrostaloasuntoja valmistui Maljalahteen (Transpoint), Pappilanmäelle sekä Lehtoniemeen. Keskustan alueelle on valmistunut uusia asuntoja keskimäärin 100 asunnon vuosivauhdilla. Omakotitaloja valmistui eniten Rautaniemen alueelle. Maaseutualueille valmistui yhteensä 63 uutta omakotitaloa. Vilkkainta rakentaminen oli Etelä-Kuopion alueella (Kaislastenlahti-Haminalahti-Rytky-Kellomäki-Kurkimäki-Pellesmäki). Karttulaan, Vehmersalmelle sekä Melalahteen valmistui 7 asuntoa kuhunkin. Maaseudulle valmistuneista asunnoista valtaosa sijoittui hajarakentamisena yksityisille tiloille ja kaava-alueiden ulkopuolelle. Tulevalla viisivuotiskaudella Kuopioon odotetaan valmistuvan yhteensä 4400 eli noin uutta asuntoa vuosittain. Näistä noin 65 prosenttia tulee kerrostaloihin, 15 prosenttia rivitaloihin ja loput 20 prosenttia omakotitaloihin. Tavoitteena on lisätä uusien vuokra-asuntojen tuotantoa ja tarjontaa viime vuosista. Kuopion vahva kerrostalotuotanto nostaa asuntotuotannon tasoa. Kerrostalotuotanto jakaantuu tällä hetkellä usealle alueelle. Lehtoniemi on kerrostalotuotannon pääalue, jonka lisäksi uusia kerrostaloja rakennetaan Maljalahteen (keskusta), Pappilanmäelle ja Pihlajalaaksoon. Puijonlaakson etelärinteeseen on suunnitteilla (kaavoitus käynnissä) myös uusi täydennysrakentamisalue (n asuntoa), jonka rakentaminen käynnistyy vuonna Savilahden osayleiskaava on valmistumassa vuonna 2012 ja asuntotuotannon ohjelmoinnin mukaan alueen ensimmäiset asunnot valmistuvat arviolta tulevan viisivuotiskauden lopulla (2017). Nyt jo tiedossa olevien kerrostaloalueiden lisäksi pienempiä täydennysrakentamiskohteita ja -kortteleita tutkitaan vanhoille asuntoalueille tulevalla viisivuotiskaudella. 18

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL 2012-2015

Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL 2012-2015 Kuva: Vicente Serra KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2012-2015 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2011:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA-

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017. Kaupunginhallituksen esitys

KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017. Kaupunginhallituksen esitys KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 Kaupunginhallituksen esitys Kaupunginvaltuusto 4.11.2013, periaatekeskustelu Kaupunginvaltuusto 11.11.2013, päätöskokous Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Kuopion kaupunki Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden 2013 tilinpäätös on 18.2.2014 tilanne. Ydinkaupungin lopulliset poistot ovat vielä kirjaamatta ja joitakin

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI YK 2012:3 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2013-2017 11.6.2012

KUOPION KAUPUNKI YK 2012:3 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2013-2017 11.6.2012 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2013-2017 11.6.2012 YK 2012:3 Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2012:1 ISSN 0785-0352 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 58 16.06.2015. 58 Asianro 8413/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 58 16.06.2015. 58 Asianro 8413/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (1) 58 Asianro 8413/02.02.00/2014 Perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueiden vuoden 2015 käyttötalouden tasapainottaminen Kuopion kaupungin vuoden 2015 talousarvio

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1. 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 128 Vuoden 2012 maaliskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Jyrkkä Maria, puh. (09) 816 83136 Heikkinen

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014

KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2010:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 15.6.2015 YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013

Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Talousarvion valmistelu ja seuranta 16.1.2013 Kuntalaki 65 Talousarvio ja -suunnitelma Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 100 18.11.2014. 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 100 Asianro 7402/02.02.00/2014 Talousarviomuutokset 2014 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Perusturvan ja terveydenhuollon vuoden 2014 talousarvion

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot