Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL 2012-2015"

Transkriptio

1 Kuva: Vicente Serra KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2011:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

3

4 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet ja sitovuudet Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Toimintaohjeet Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Kuopion talouden kehittyminen Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2012 talousarviossa Väestökehitys Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Henkilöstö Kuopiolaisten hyvinvointi ja sen edistäminen Kuopion kaupungin talousarvion 2012 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ilmastovaikutukset Talousarvion yritysvaikutusten arviointi KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Innovaatio- ja opiskelukaupunki Yhteistyö ja verkostot Kuopio-kuva Asukkaat ja palvelut näkökulma Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö -näkökulma Riittävä taloudellinen liikkumavara Sitouttava omistajaohjaus Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2012, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosan esitystapa Palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Yleishallinto Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUSOSAN SEURANTA

5 6. LIIKELAITOKSILLE ASETETUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE INVESTOINTIOSA Investointiosan esitystapa Investointiosan erittely vuonna TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet LIITTEET Liite 1: Kuopion väestö Liite 2: Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 2020 Liite 3: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 4: Yhdyskuntarakentamisen investointiohjelma vuonna 2012 Liite 5: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 6: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 7: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 8: Kuntatekniikkaliikelaitos Liite 9: Pohjois-Savon pelastuslaitos Liite 10: Tilakeskus Liite 11: Isäntäkuntapalvelut Kartta

6 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarviota laaditaan tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus on edelleen lisääntynyt ja siten heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee toistaiseksi talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvun odotetaan hidastuvan. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan pysyvän yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Hallituksen hyväksymä valtion budjettiesitys pitää sisällään kuntien valtionosuuksien leikkauksen 631 miljoonaa euroa vuonna Tämä merkitsee kuntien omarahoitusosuuden kasvua 2,7 prosenttiyksiköllä kunnallisten palvelujen rahoituksessa. Samaan aikaan valtion kunnille asettamat lisätehtävät ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä tuo kunnille merkittäviä vaikeuksia talouden ja palvelujen hoitamisessa huolimatta siitä, että hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille veromuutoksista aiheutuvat verotulojen menetykset ja maksamaan kustannustenjaon tarkistuksen sekä indeksikorotukset täysimääräisesti. Yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä vuosina kun jako-osuuden korotus on ollut vuosina kymmenen prosenttiyksikköä. Vallitsevassa tilanteessa ensi vuoden talousarvion valmistelu ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelu on erittäin haasteellista. Kuluvan vuoden talousarvion toteumaennusteen mukaan menojen kasvu tulee nousemaan budjetoitua enemmän aiheuttaen paineita vuoden 2012 talousarvion valmisteluun. Taloudellisen tilanteen tasapainon saavuttamiseksi Kuopion kaupungin on määrätietoisesti hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti. Kuopion kaupunki toteutti vuoden 2011 alussa organisaatiouudistuksen, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon. Onnistuminen palvelutuotannon kehittämisessä edellyttää henkilöstöltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Talousarvio turvaa kaikesta huolimatta kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla. Ydinkaupungin vertailukelpoinen palvelutoiminnan toimintakate ilman myyntivoittoja kasvaa vuoden 2012 talousarviossa noin 2,9 % verrattuna vuoden 2011 ennusteeseen. Verotuloja arvioidaan kertyvän tulevana talousarviovuonna 336 milj. euroa kasvun ollessa noin 2,4 % vuoden 2011 verotuloennusteeseen nähden. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 134 milj. euroa. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta joulukuussa. Koko kaupungin talousarviovuoden 2012 tulos osoittaa 6,2 milj. euron ylijäämää. Koko kaupungin budjetoidut nettoinvestointimenot ovat 62,4 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Eroa selittää osaltaan kuluvana vuonna toteutunut poikkeuksellisen suuri maaomaisuuden myynti, jolla on voitu rahoittaa kuluvan vuoden investointeja. Tuleviin vuosiin kohdistuu merkittäviä investointipaineita. Maanmyynti- ja muita myyntituloja tullaan kohdistamaan enenevässä määrin investointimenojen kattamiseen mikä hillitsee lainamäärän kasvua. Merkittävimpiä investointeja tulevina vuosina ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja Kuopion Vesi liikelaitoksen Lehtoniemen vedenpuhdistamon laajennus. Tytäryhtiöiden kautta toteutettavia merkittäviä, jo käynnistettyjä hankkeita ovat Kuopion Energia Oy:n voimalaitoksen korvausinvestointi ja Kuopion Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksen laajennus. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 5

7 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet Tuloperusteet Kunnallisverosta saatava tulo on arvioitu vuodesta 2010 voimassa olleen tuloveroprosentin 19,5 mukaisesti. Myös kiinteistöveron tuoton perusteena on käytetty nykyisiä kiinteistöveroprosentteja, jotka ovat käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä: - vakituinen asuminen 0,43 - muu asuminen 0,9 - yleinen kiinteistövero 1,0 - voimalaitos 2,5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,0 Menoperusteet Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Ensi vuoden palkkausmenojen arviointia varten ei ole käytettävissä sopimuksiin pohjautuvaa tietoa. Vuoden 2012 budjetoinnin lähtökohtana on käytetty vuoden 2011 palkkatason vuosikeskiarvoa, jota on korotettu 2 prosenttia palkankorotuksiin varautumista varten. Kuntien Eläkevakuutukselle tilitettävät maksut on arvioitu asiasta saatujen ennakkotietojen mukaan seuraavasti: - palkkaperusteinen eläkemaksu 16,3 % palkoista (kuluvana vuonna 16,1 %) - eläkemenoperusteinen maksu säilyy euromääräisesti vuoden 2011 tasolla - varhaiseläkemenoperusteisen maksun on arvioitu nousevan 3 % kuluvan vuoden tasosta Työttömyysvakuutusmaksun on arvioitu olevan 3,2 %, sosiaaliturvamaksun 2,12 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,8 % palkkasummasta. Maksut on budjetoitu kuluvan vuoden tasolle. Työttömyysvakuutusmaksuun kohdistuu kuitenkin nousupainetta. Lopulliset päätökset välillisten henkilöstömenojen perusteista tehdään pääosin joulukuussa Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Käyttötalous Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja toiminta toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi on tarvittaessa tarkistettava toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Käyttötalousosan sitovat taloudelliset tavoitteet esitetään palvelualueittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Lautakuntien ja johtokuntien palvelualueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille asettamat tavoitteet esitetään ao. yksikön kohdalla. Talousarviossa on brutto- ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja -menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. 6

8 Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalla on oikeus päättää tuloarvioiden ja määrärahojen siirroista alaistensa palvelualueiden välillä edellyttäen, että muutoksella ei ole vaikutusta näiden palvelualueiden yhteenlaskettuun toimintakatteeseen. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan päättämiin tuloarvioiden ja määrärahojen siirtoihin. Kaikki palvelualueen toimintakatteeseen vaikuttamattomat tuloarvio- ja määrärahamuutokset tuodaan valtuustoon talousarviomuutoksina talousarviovuoden aikana. Edellä oleva toimintatapa tukee palvelualueuudistukselle asetettua tavoitetta toiminnan ketteryydestä. Resurssien siirto sinne missä niitä tarvitaan, voidaan toteuttaa nopeammin. Nopeampi muutosten käsittely luo edellytykset ajantasaisemmalle talouden toteuman ja kustannusten seurannalle sekä ennusteiden laatimiselle, jotka ovat pohjana päätettäessä tarvittavista toimenpiteistä kaupungin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Toimintatapa vapauttaa myös aikaa käsittelemään todellisia talousarvion ylityksiä tai alituksia. Liikelaitoksia ja taseyksiköitä koskevat sitovat erät esitetään ydinkaupungin tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet, rahoitustulot ja menot netto sekä satunnaiset erät. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on koottu strategiakoontiin. Yhteenvetotaulukko talousarvion käyttötalousosan sitovuudesta Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Painatuskeskus Bruttositovuus Nettositovuus X X X X X X X X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla, paitsi avustukset esitetyllä määrärahatasolla. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuotebudjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. 7

9 Investointiosa Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o urheilu- ja virkistysalueet o lähiliikuntapaikat o yleiset alueet ja puistot o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on sillä lautakunnalla, jolle määrärahat on myönnetty. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta vastuu hankkeista on niiden johtokunnilla. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoituspäätös on tehtävä ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tilahallinnon johtokunta vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksen varmistamisesta. Palvelualueen tahto hankkeen sisältöön välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2011 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2011 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2012 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään lainasaamisiin. Matkojen yhdistelykeskuksen toiminta on sovittu siirrettäväksi yhdeksi kokonaisuudeksi kaupunkiympäristön palvelualueelle. Kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään tuloarvioiden määrärahojen siirrosta palvelualueiden välillä. Siirrolla ei ole vaikutusta kaupunkitasoiseen toimintakatteeseen. 8

10 1.3. Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi siten, että vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Suunnitelmilla osoitetaan taloudelliset tavoitteet. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: asiakkuusjohtaja, johtaja, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, hoivajohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Tilakeskuksen rakennuspäällikkö - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Aterian toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 9

11 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2009 syvän, mutta lyhytaikaisen taantuman jälkeen Suomen talous kääntyi kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan kansantalous kasvoi vuonna 2010 bruttokansantuotteen muutoksella mitattuna 3,6 %. Valtiovarainministeriön tuoreen, valtion talousarvioehdotukseen liittyvän arvion mukaan talouden nopein kasvuvaihe on ohitettu ja suhdannenäkymät ovat kesän ja alkusyksyn aikana uudelleen heikentyneet niin kansainvälisessä kuin kotimaan taloudessa. Bkt kasvaa kuitenkin ministeriön mukaan v lähinnä alkuvuoden ripeän kasvun ansiosta vielä 3,5 %. Vuoden 2012 bruttokansantuotteen muutos jää valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,8 prosenttiin. Kokonaistuotanto saavuttaa kuitenkin taantumaa edeltävän vuoden 2008 tason. Talouskasvun hidastuminen johtuu pääosin vientikysynnän heikkoudesta ja epävarmojen talousnäkymien johdosta alentuneesta investointihalukkuudesta. Ministeriön kuluvaa ja talousarviovuotta koskevat ennusteet ovat myönteisempiä kuin useiden muiden taloutta ennustavien tahojen viimeaikaiset arviot. Vuoden 2009 taantuman syvyydestä huolimatta työllisyystilanne heikkeni olennaisesti ennakoitua vähemmän. Vuoden 2010 alkupuoliskolla työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyi. Työttömyysaste nousi kuitenkin noin kaksi prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2010 keskiarvona 8,4 %. Työttömänä oli keskimäärin yli henkilöä. Kuluvana vuonna työllisyystilanne on parantunut ja keskimääräinen työttömyysprosentti on valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan 7,9 %. Työttömien määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa 2011 noin henkilöä viime vuotta pienempi ja työllisiä oli noin viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste alenee hieman kuluvasta vuodesta ja on 7,6 %. Työttömyyden väheneminen on kuitenkin vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen miltei pysähtynyt eikä muutosta tilanteeseen ole ennakoitavissa ennen vuoden 2012 syksyä. Kuluttajahinnat eivät nousseet vuonna 2009 lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Vuonna 2010 alkupuolella hintojen nousu kiihtyi etenkin toisella vuosipuoliskolla ja oli vuosikeskiarvona kuluttajahintaindeksillä mitattuna noin 1,2 %. Vuoden 2011 inflaatio noussee noin 3,5 %:iin, vaikka hintojen nousun arvioidaan selvästi hidastuvan loppuvuotta kohden suhdannekäänteen myötä. Valtiovarainministeriö ennustaa inflaation pysyvän myös vuonna 2012 yli 3 prosentin tasolla, vaikka raaka-aineiden hintojen ja asumiskustannusten nousu pysähtyvätkin. Hintatasoa kohottaa ensi vuonna erityisesti välillisten verojen (mm. polttoaine-, alkoholi-, tupakka- makeis- ja ajoneuvoverot) nousu. Taloudellisen taantuman seurauksena Suomen julkinen talous on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti. Erityisen heikko on valtiontalouden tilanne verokertymien pudotuksen sekä vero- ja menoelvytyksen jälkeen. Valtiontalouden alijäämä on vuoden 2011 talousarvion mukaan 8,3 mrd. euroa. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen mukaan alijäämä supistuu 1,2 mrd. euroa ja on 7,1 mrd. euroa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että valtion talousarvioehdotukseen sisältyy menoleikkauksia noin 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia, joiden euromääräiseksi vaikutukseksi arvioidaan myös noin 1,1 mrd. euroa. Valtion velka kasvaa vuodesta 2008 vuoteen 2012 liki 40 mrd. euroa noin 89 mrd. euroon ja on vuoden 2012 lopussa noin 44 % bruttokansantuotteesta. Kunnat selvisivät taloudellisesta taantumasta merkittävästi pelättyä pienemmin vaurioin. Odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, valtion kuntataloutta vahvistavat toimet, kustannustason nousun hidastuminen, kuntien omaa menokasvua hillitsevät toimenpiteet sekä kunnallis- että kiinteistöveroasteen kiristykset ovat säilyttäneet kuntien rahoitusaseman likimain taantumaa edeltävällä tasolla. Kuntien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut ripeänä tilikauden tuloksen tasapainoisuudesta huolimatta, kun investointien volyymi on vuosittain huomattavasti ylittänyt tuloslaskelman poistot. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on vuoden 2011 lopussa Kuntaliiton arvion mukaan noin 12,6 mrd. euroa. Muutos kuluvan ja kahden edellisen vuoden aikana on noin 2,5 mrd. euroa, mikä merkitsee noin neljänneksen lisäystä kuntien lainakantaan kolmen vuoden aikana. Asukasta kohden lainamäärä on noussut liki 200 euroa/vuosi. 10

12 Valtion heikko taloustilanne, siitä johtuvat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, kansantalouden kasvun hitaus ja väestön ikääntymisestä keskipitkällä aikavälillä kuntatalouteen kohdistuvat paineet pitävät kuntatalouden myös lähivuosina erittäin kireänä ja korostavat tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä Kuopion talouden kehittyminen Kuopion kaupungin talous oli 1990 luvun lopulla ja vuosituhannen taitteessa lievästi alijäämäinen. Vuosi 2002 oli valtion kuntien välisiä talouseroja tasaavien toimien ja verotulojen rytmihäiriön aikaansaaman ennätysmäisen tulolisäyksen myötä Kuopion taloudelle erittäin ylijäämäinen. Menokehitys jatkui voimakkaana vuosina 2003 ja 2004 samalla kun verotulot kääntyivät laskuun. Vuonna 2004 verotulot alittivat vuoden 2002 verotulot vielä yli 3 milj. eurolla. Kehityksen seurauksena tilikausi 2004 oli Kuopion historian siihen saakka raskaimmin alijäämäinen (13,5 milj. euroa). Tämä yhdessä 42 milj. euron nettoinvestointitason kanssa johti 28 milj. euron lisävelkaantumiseen. Kaupungin alijäämäkierteen syveneminen saatiin pysäytettyä v Tilikauden alijäämä oli kuitenkin 11 milj. euroa ja pitkäaikaisten velkojen nettokasvu noin 18 milj. euroa. Vuonna 2006 talous kohentui tuloslaskelman valossa, mutta rahoituksellisesti vuosi oli edellistä raskaampi suurista investointimenoista johtuen. Kaupunki otti 2006 uutta pitkäaikaista velkaa 20 milj. euroa. Noin 15 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä saatiin katettua Kuopion Energian erityttämisratkaisun kirjanpidollisilla vaikutuksilla. Niiden johdosta tilikauden muodollinen ylijäämä nousi peräti 47 milj. euroon. Vuonna 2007 Kuopion talous kääntyi uudelleen huonompaan suuntaan kun toimintamenojen kasvu jälleen nopeutui. Kuopion Energian eriyttämisratkaisu vähensi tuloja merkittävästi menoja enemmän ja rahoitusmenot kasvoivat nopeasti velkaantumisesta ja korkotason noususta johtuen. Kaupungin alijäämä oli 13,5 milj. euroa. Investoinnit jatkuvat raskaina ja pitkäaikaista lainaa jouduttiin lisäämään yli 31 milj. euroa. Asukaskohtaisen velan määrä nousi yli euron. Taloustilanne pysyi ongelmallisena myös vuonna Kunta-alan suuret palkankorotukset, hintojen nousuvauhdin kiihtyminen sekä rahoitusmenojen ja poistojen kasvu nostivat menoja niin, että mittavasta verorahoituksen kasvusta ja menolisäyksiä hillitsevistä toimista huolimatta kaupungin alijäämä supistui vain hiukan 11,6 milj. euroon. Rahoituksellista alijäämää kavensi Teknian osakkeiden myynti. Tämä vähensi lainanottotarvetta mittavina toteutettuihin investointeihin. Lainakanta kasvoi liki 25 milj. euroa ja Kuopion asukaskohtainen lainamäärä nousi lähes euroon asukasta kohden. Kansantalouden taantuma hidasti verotulojen kasvua vuonna Kasvu jäi Kuopiossa 1,5 prosentin suuruusluokkaan. Verotulot eivät kuitenkaan samalla tavalla romahtaneet kuin monissa yhteisöverosta riippuvaisissa kunnissa ja valtionosuudet kasvoivat merkittävästi. Menojen kasvu painettiin Kuopiossa keskimääräkuntaa hitaammaksi osin kertaluontoisista henkilöstösäästöistä johtuen. Niinpä Kuopion talous useimmista muista kunnista poiketen koheni ja talous kääntyi tuloslaskelmalla mitattuna lievästi ylijäämäiseksi, osin satunnaisten erien turvin. Lainakanta kasvoi noin 70 euroa/asukas noin euroon. Kuopio nosti tuloveroprosenttiaan vuodeksi Samoin menetteli yli puolet kunnista kansantalouden taantuman kourissa. Kun Kuopion verotulot kehittyivät matalasuhdanteessa keskimääräkuntaa paremmin ja menokasvun hillintä onnistui Kuopiossa kohtuullisesti, vuoden 2010 tilikauden tulos oli 7,6 milj. euroa ylijäämäinen. Velkaantuminen kuitenkin jatkui. Lainakannan muutos oli noin 10 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvio laadittiin Kuopiossa erittäin kireäksi käyttötalouden osalta. Toimintamenojen ja toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu pyrittiin rajaamaan noin 2 prosentin tasolle. Toteutuneen menokehityksen mukaan tässä ei ole onnistuttu vaan menojen kasvu tulee nousemaan noin neljän prosentin tasolle. Toimintatuloja kertyy kuitenkin suhteessa menokasvua enemmän. Tulojen kasvu ei ole kuitenkaan rakenteellista vaan aiheutuu pääosin omaisuuden myyntivoittojen kohoamisesta ennätysmäiselle tasolle. Myyntivoittojen ja satunnaisten tulojen myötä Kuopion tuloslaskelmasta muodostunee yli 10 milj. euroa ylijäämäiseksi. Lainakanta kasvaa kuitenkin yli 20 milj. euroa. Ripeä kasvu liittyy pääosin Alatorihankkeeseen ja on luonteeltaan läpilainausta kaupungin omalle yhtiölle. Verorahoituksen kasvu jää muiden kuntien tapaan myös Kuopiossa lähivuosina hitaaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaantumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle. 11

13 Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2012 talousarviossa Valtuustopuolueet ja valtuustoryhmät linjasivat vuonna 2009 keskeisiä periaatteita ja toimenpiteitä, joilla palvelurakennetta uudistetaan ja talous saadaan tasapainoon kuluvan valtuustokauden aikana. Palvelualueuudistuksen mukainen uusi organisaatio aloitti toimintansa Kuluvana vuonna ajetaan sisään uutta toimintamallia. Vuonna 2012 aloittaa operatiivisen toimintansa Kuopion kaupungin ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama tukipalveluja (ateria- ja huoltopalvelut) tuottava liikelaitoskuntayhtymä Sevica. Kaupunginhallituksen kehittämismäärärahalla vuosina 2010 ja 2011 käynnistetyt uudet toimenpiteet, joilla palvelurakennetta muutettiin ennaltaehkäisevään suuntaan, jatkuvat palvelualueiden normaalina budjetoituna toimintana. Vanhusten kotona asumista tuetaan omaishoitoa ja palvelusetelikäytäntöjä kehittämällä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja kehitetään vaihtoehdoksi nykyisille päivähoitopalveluille. Lastensuojelussa kehitetään ammatillista perhehoitoa vaihtoehtona laitossijoituksille. Vuoden 2012 talousarviossa konkretisoituu aiemmin linjattuja toiminnan tehostamistoimia, kuten esimerkiksi kouluverkoston muutokset. Henkilötyövuosien vähentäminen henkilöstön luonnollisen poistuman kautta jatkuu edelleen. Myös palvelujen tuottamistapojen muutoksiin liittyy toiminnan tehostamisen näkökulma. Tuloksella mitattuna kaupungin talous on ollut tasapainossa vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2011 tuloksen ennakoidaan olevan noin 10 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että kaupungin vuosittainen tulos vuosina on positiivinen. Kaupungin velka nousee vuonna 2013 yli euroon per asukas. Käyttötalouden tasapainottaminen tapahtuu toimintaa tehostamalla. Vuonna 2008 aloitetun talouden sopeuttamisen ja tiukan menokehityksen kautta toimintamenojen kasvu on saatu laskettua aiempaa alemmalle tasolle. Vuoden 2012 talousarviossa toimintakate kasvaa 3,4 % ja toimintakate ilman myyntivoittoja 2,9 % vuoden 2011 toteumaennusteeseen verrattuna. Suunnittelukaudella toimintakatteen kasvun arvioidaan olevan noin 2 % vuodessa ja verotulojen ja valtionosuuksien kasvun 3 %. Vuoden 2012 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus on lisääntynyt ja heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Epävarman tulevaisuuskuvan takia, kaupunki varautuu ennakolta mahdolliseen taloustilanteen heikkenemiseen suunnittelemalla toimenpiteet menojen hillitsemiseksi ja tulojen kerryttämiseksi siten, että valmius toimenpiteiden toteuttamiseen on heti tilanteen niin vaatiessa. Valtion kunnille asettamat tuottavuustavoitteet ja kuntien osuus ns. kestävyysvajeen hoitamisessa merkitsevät sitä, että tuottavuuden parantamiseen ja toimintamenojen kasvun hallintaan joudutaan myös tulevina vuosina miettimään uusia yhä vaikuttavampia keinoja. Valtion kunnille asettaman tavoitteen mukaan toimintamenojen reaalikasvu voi olla enintään 0,4 % vuodessa aina vuoteen 2020 saakka Väestökehitys Vuonna 2010 valmistuneen strategian mukaan Kuopio on vahva ja vetovoimainen kaupunki, jonka väestönkasvu lisääntyy aiemmasta. Kuopion tavoitteena on olla asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki. Tulevina vuosina väestönmäärän kasvua tavoitellaan aikaisempaa suuremman muuttovoiton sekä kuntaliitosten avulla. Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuosina Kuopio sai luonnollista väestönkasvua runsaat 200 asukasta ja muuttovoittoa (nettona) runsaat 400 asukasta, kokonaisväestönlisäys oli n. 650 henkilöä vuodessa. Muuttovoiton kasvuun oli syynä edellisvuosia pienempi lähtömuuttajien määrä. Vuoden 2011 alussa Kuopion väkiluku oli henkilöä. Karttulan kunta liitettiin Kuopioon vuoden 2011 alussa, (vuoden 2010 lopussa Karttulassa oli ja Kuopiossa asukasta). Kuopion seudun asukasluku oli vuoden 2011 alussa n Koko Pohjois-Savossa Kuopion lisäksi vain Siilinjärven väestö on selvästi kasvanut viime vuosina. Tämän vuoden aikana Kuopion väestönkasvu on seurannut viime vuosien kehitystä. Tammi- heinäkuun väestönkasvu on ollut edellisvuosien tapaan negatiivinen, mutta elokuun lopussa se kääntyi positiiviseksi. Elo- 12

14 kuun loppuun mennessä Kuopion väestö kasvoi n. 270 henkilöllä, joka on jonkin verran pienempi kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestökasvu. Elokuun lopussa Kuopiossa oli asukasta. Tähän asti toteutunut väestönmuutos ennakoi n. 600 asukkaan kasvua koko vuodelle Viime vuosina voimistuneen väestönkasvun ja Karttulan kuntaliitoksen takia Kuopion väestöennusteet on uusittu tänä vuonna. Kuopion keväällä 2011 tarkistettu väestönennuste on liitteenä 1: Kuopion väestö ikäryhmittäin vuosina (1.1.) ja ennuste vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.). Kuopion väestönmuutos tammi-elokuussa ja koko vuonna vuosina Tammi-elokuu VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Kuopion suurimpia haasteita on palvelujen järjestäminen nopeasti ikääntyvälle väestölle. Viime vuosina yli 75-vuotiaiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja lisääntyminen jatkuu ennusteen mukaan myös tulevina vuosina. Viime vuosina alle kouluikäisten lasten määrä on säilynyt jokseenkin ennallaan, ala- ja yläkouluikäisten määrä on vähentynyt, työikäisten määrä on kasvanut. Kuopiossa alueelliset väestönmuutokset ovat haasteellisia, koska väestö vähenee useilla vanhoilla asuntoalueilla ja voimakas lasten määrän kasvu suuntautuu uusille asuntoalueille, pääasiassa Saaristokaupunkiin. Viime vuosina Saaristokaupungin väestö on kasvanut vuosittain n asukkaalla ja suurin osa muuttajista on ollut lapsiperheitä. Vuonna 2010 Lehtoniemen alueelle valmistui uusi päiväkoti ja vuoden 2011 syksyllä alue sai myös uuden koulun. Kuopion väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä n. 850 ja vuoteen 2020 mennessä n asukkaalla. Ikääntyvien määrä lisääntyy kaikilla asuntoalueilla, eniten keskustassa ja sen lähialueilla. Kouluikäikäisten lasten viime vuosien hidas väheneminen pysähtyy, kun taas päivähoitoikäisten määrän odotetaan ennusteen mukaan vähän kasvavan. Kuopion alueittaiset, kesäkuussa 2011 valmistuneet, väestöennusteet ovat liitteessä 2: Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen

15 2.3. Asuminen Kuopion asuntomarkkinoilla on erittäin vilkasta ja asuntotarjontaa on paljon. Uusien alueiden ja asuntomessujen vauhdittamana on asumisen hankkeita paljon rakenteilla ja suunnitteilla eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2010 vanhojen asuntojen hinnat nousivat Kuopiossa hieman, kun taas vuonna 2011 hinnat ovat lievästi laskeneet. Tonttikysyntä ja asuntotonttien varaaminen ovat jatkuneet vilkkaana ja asuntotuotannon tason odotetaan nousevan selvästi viime vuosia korkeammaksi. Tällä hetkellä Kuopiossa on monipuoliset mahdollisuudet asuntorakentamiseen. Saaristokaupungissa sijaitsee laajimmat uudet kerrostaloalueet, joiden lisäksi useita muita täydennysrakentamisalueita on samaan aikaan tarjolla rakentajille. Kuopion tavoitteena on tarjota houkuttelevia alueita sekä laadukkaita ja monipuolisia tontteja asumisen tarpeisiin. Kuopiossa asuntojen hintataso on säilynyt korkeana suurten kaupunkien tavoin, mutta keskimääräinen hintataso on jonkin verran koko maan keskimääräistä matalampi. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä vanhan kerrostaloasunnon keskihinta oli euroa neliötä kohden, kun vastaava koko maan keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Vanhojen asuntojen reaalihinnoissa oli noin puolitoista prosenttia laskua edellisvuoden vastaavaan nähden ja koko maassa muutos oli -0,3 prosenttia. Kuopiossa vuokra-asuntokanta on monipuolinen ja laaja. Viime vuosina vuokra-asuntojen kysyntä on hienokseltaan noussut ja sen vuoksi lähivuosina rakennetaan uusia vuokra-asuntoja kaupunkiin. Uusia vuokratalokohteita on valmistumassa kaikille kerrostalojen täydennysrakentamisalueille, kuten Pappilanmäelle, Lehtoniemeen, Maljalahteen ja Pihlajalaaksoon. Aravavuokra-asunnoissa keskimääräinen vuokrataso (8,62 euroa/neliö) on ollut useita muita suuria kaupunkeja edullisempi ja lisäksi tarjontaa on verrattain paljon. Vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista suurin osa sen sijaan sijaitsee keskustassa tai sen lähituntumassa, minkä vuoksi niissä keskimääräinen vuokrataso on selvästi korkeampi (10,40 euroa/neliö) ja hyvin samaa tasoa keskisuurten kaupunkien kanssa Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina , arvio v ja ohjelmointi v (valmistumisvuoden mukaan) Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Savolanniemi ja Pirtti Ala-Pirttiniemi (Pirtti) Syyskuu 2011 Pappilanmäki Pihlajalaakso Puijonlaakso Hiltulanlahti Maaseutu / Melalahti / Karttula 14

16 Kuopion strategiset kasvutavoitteet tarkistettiin keväällä Kuopion tavoitteena on nostaa asuntotuotannon taso keskimäärin 800 uuden asunnon tasolle vuosittain. Viime vuosina tuotannon taso ei ole yltänyt tähän ja jäänyt keskimäärin 500 asuntoon/vuosi. Tällä hetkellä runsas kerrostalorakentaminen, monipuolistunut alueellinen tonttitarjonta, lukuisat suunnitellut asuntotuotantohankkeet sekä vilkastunut omakotitalotonttikysyntä ennakoivat tuotannon nousua 800 asunnon tasolle. Vuonna 2010 valmistui noin 500 asuntoa, joista noin 220 asuntoa (44 %) oli kerrostaloissa, 170 pientaloissa ja 110 rivitaloissa. Tulevalle viisivuotiskaudelle on ohjelmoitu valmistuvaksi noin uutta asuntoa, joista noin 40 prosenttia sijoittuu Saaristokaupunkiin. Asunnoista noin 64 prosenttia on arvioitu valmistuvan kerrostaloihin ja loput pientaloihin. Lehtoniemen alue on tällä hetkellä Kuopion asuntotuotannon ja etenkin kerrostalorakentamisen pääalue. Lehtoniemessä uusia kerrostaloasuntoja valmistuu eniten Keilankannassa Kanavaharjun kadun varteen, jossa kaikki tontit ovat jo varattuja. Tästä asuntorakentaminen etenee itään päin, asuntomessualueen viereen rakennettavalle Helmen alueelle. Rivitaloja on rakenteilla paljon Kärängässä ja Lintulahden alueella. Lähivuosina kaavoitus ja rakentaminen alkavat kanavan eteläpuolisella Keilanrinteen alueella sekä Lehtoniemen pohjoisosissa. Pientalorakentaminen jatkuu Rautaniemessä, vuonna 2012 käynnistyy omakotitalotuotanto Ala-Pirttiniemessä ja vuonna 2015 Hiltulanlahdessa. Saaristokaupungin lisäksi Kuopiossa rakennetaan paljon uusia kerrostaloasuntoja Keskustaan, Pappilanmäelle sekä Pihlajalaakson alueelle. Keskustassa rakentaminen painottuu Maljalahteen, jossa ensimmäiset asunnot ovat jo valmistuneet ns. Transpointin kortteliin. Pihlajalaakson alueella rakentaminen on myös käynnistynyt ja useita uusia asumisen täydennysrakentamisalueita on ohjelmoitu tulevalle viisivuotiskaudelle: Puijonlaakso, Kelloniemi, Länsipuijo. Kuopion tavoitteena on etsiä uusia asuntorakentamisen alueita nykyisen kaupunkirakenteen sisältä, jossa on olemassa olevat palvelut ja kunnallistekniikka jo valmiina. Kuopion asuntotuotanto vuonna 2010, arvio vuodelle 2011 sekä asunto-ohjelma vuosille Valmistumisvuoden mukaan Tot. Arvio Ohjelmointi Ohjelmointi % Talotyyppi: Kerrostalot % Rivitalot % Omakotitalot ja muut rak % Alue: % Saaristokaupunki % - Savolanniemi % - Ala-Pirttiniemi % - Rautaniemi % - Lehtoniemi-Keilankanta % Keskusta lähialueineen % Pihlajalaakso (alkanut v. 2011) % Pappilanmäki (alkanut v. 2009) % Länsipuijo (alkaa v. 2013) % Muiden alueiden yksittäiset kohteet % Hiltulanlahti Maaseutualue % Asuntoja yhteensä: % 2.4. Elinkeinot ja työllisyys Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkojen määrällä mitattuna alueen suurimpia toimialoja ovat julkiset palvelut sekä kauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut. Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa on suurin. Monipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi talouden suhdannevaihtelut ovat Kuopiossa vientiteollisuuteen painottuvia alueita lievempiä. 15

17 Työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla ja yhteensä työpaikkoja oli v n kpl. Vuosien työpaikkojen nettokasvu oli Kuopiossa noin työpaikkaa eli keskimäärin 750 työpaikkaa/vuosi (Tilastokeskus). Kuopion tavoitteena on ollut keskimäärin työpaikan nettolisäys/vuosi. Kuopion työpaikkalisäyksestä suurin osa on tullut Savilahteen, Kuopion tiedepuistoon sekä eteläisen moottoritien varteen eli mm. Leväselle, Kolmisoppeen ja Pitkälahteen. Etelä-Kuopion yrityspuisto on laajentunut ja nyt rakenteilla on Matkuksen alue. Kuopion kehitys /2011 Väestömuutos % 0,2 0,3 0,4 0,7 0,7 0,7 0,3 henkilöä Työpaikkakasvu % 2,1 2,2 2,7 1,0 0,3 lkm arvio Asuntotuotanto lkm Yritysten liikevaihdon 1-5 muutos % 4,1 % 8,6 % 9,2 % 7,5 % -11,5 % 5,8 % 11,1 % Yritysten palkkasumman muutos % 5,2 % 4,2 % 6,5 % 9,5 % 2,5 % 2,6 % 6,0 % Viennin muutos (A-X, seutu) % 9,0 % 12,8 % 12,8 % 17,2 % -31,7 % 25,2 % Työttömyys-% 12,4 11,5 10,6 10,0 11,9 11,6 10,5 Työttömiä keskim.kk Lähteet: VRK, Kuopion Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Kuntarekisterit, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion yritystonttikysyntä on voimistunut, uusien toimitilojen rakentaminen on aktiivista ja kaupungissa on vireillä runsaasti uusia elinkeinohankkeita. Kuopion tavoitteena on tarjota riittävästi houkuttelevia tontteja yrityksille eri puolilla kaupunkia. Suurimpia kohteita ovat keskustan Alatoriin ja kävelykeskustaan liittyvät hankkeet ja liikennejärjestelyt, Pienen Neulamäen yritysalueen rakentaminen, Kuopion tiedepuiston hankkeet, Ikea-Ikano -kauppa-keskittymän rakentuminen Matkukseen sekä Päiväranta - Vuorela vt5 silta- ja tiehanke. Lisäksi kaupungissa on useita muita merkittäviä rakentamishankkeita yrityksillä ja julkisella sektorilla. Kuopion merkittävimmät, uudet yritysalueet sijaitsevat tällä hetkellä Etelä-Kuopion yrityspuistossa, Pienen Neulamäen, Kylmämäen ja Matkuksen alueilla. Lisäksi lähivuosina Sorsasalon yritysalue laajenee ja useilla vanhoilla yritysalueilla tapahtuu uudistumista. Pienen Neulamäen yritysalue avattiin keväällä Kylmämäen yritysalue kehittyy metalliteollisuuden keskittymänä ja Matkuksen alueesta tulee monipuolinen kaupan keskus. Pienten yritystonttien vilkasta kysyntää heijastaa Kuopiossa myös Leväselle kaavoitettu Lumipuiston yritysalue: Alue varattiin lähes täyteen tonttiluonnosvaiheessa ja nyt ensimmäiset rakentamishankkeet ovat käynnistyneet. Ikea-Ikano -hankkeen lisäksi kaupan toimialalla on runsaasti muita hankkeita rakenteilla tai suunnitteilla. Suurimpia näistä ovat entisen Junttanin tehtaan alueelle sijoittuva kauppapaikka Herman sekä Haapaniemelle tuleva Liikekeskus Ykkösrasti. Lukuisten yrityshankkeiden lisäksi julkinen rakentaminen on Kuopiossa vilkasta. Tänä syksynä saatiin käyttöön kaksi uutta koulua ja tulevalle viisivuotiskaudelle on suunnitteilla useita mittavia julkisia uudis- ja perusparantamiskohteita. Kuopion tiedepuistoon, Viestikadulle nousee Technopoliksen uusia toimitiloja ja lisäksi suunnitteilla on lisärakentamista yliopistollisen sairaalan alueelle, jonne rakennetaan mm. Kuopion kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteiskeittiö, yliopistollisen sairaalan laajennus. Koko Savilahden-Savisaaren alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jossa tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa sinne lisää toimistorakenta- 16

18 mista, yritys-, liike- ja opetustiloja sekä mahdollisesti modernia kaupunkiasumista. Ns. lääninhallituksen kortteliin on käynnistymässä ELY- ja AVI -keskusten ja Finnvera Oyj:n uusien toimitilojen rakentaminen. Kuopion työttömyystilanne heikkeni selvästi talouden taantuman myötä. Vuonna 2009 työttömien määrä lisääntyi kuukausittain verrattuna edellisvuoteen ja tämä kehitys jatkui vielä vuoden 2010 alkukuukausina. Kesän 2010 aikana kehitys kääntyi myönteisempään suuntaan ja vuoden 2010 työttömyysaste oli 11,6 % (koko maa 10,0 %). Myönteinen työllisyyskehitys on jatkunut myös tämän vuoden alkupuoliskolla. Elokuussa Kuopiossa oli työtöntä, joka oli 10,5 % työvoimasta. (Elokuussa 2010 työttömyysaste oli 11,1 %). Elokuussa koko Kuopion seudulla oli yhteensä työtöntä (10,3 %), seudun alin työttömyysaste oli Siilinjärvellä 6,8 %. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elokuun 2011 työllisyyskatsauksessa todetaan tulevista työllisyysnäkymistä: Työttömyyden kehittymisen näkymät loppuvuoden osalta näyttävät edelleen positiivisilta. Ensi vuoden osalta epävarman maailmanmarkkinatilanteen uskotaan vaikuttavan työllisyyskehitykseen. Työttömyyden alenemisen jatkuminen näyttää todennäköiseltä vielä lähikuukaudet. Kausiluontoinen työttömyys on alimmillaan syyskuussa, jolloin alueen työttömyysaste painunee lähelle 9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu on pysähtynyt, alenema tulee olemaan hidasta. Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa elokuussa ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 % 5,5 7,5 7,7 8,3 Koko maa 8,7% 14,0 14,4 10,5 11,1 11,9 12,2 12,5 12,7 12,8 13,0 4,0 2,0 0,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopio tilanne työttömyydessä ja suurten kaupunkien vertailussa on säilynyt hyvin samana jo pitkään. Kuopion työttömyysaste on ollut jo pitkään viidenneksi tai kuudenneksi alin pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Vaasan jälkeen ja myös heinäkuussa 2011 sijoituimme viidenneksi. 17

19 2.5. Henkilöstö Panostukset henkilöstöön Yleistä Kuntatalouden kehitys ja työvoiman saatavuus vaikuttavat merkittävästi Kuopion kaupungin edellytyksiin järjestää kuntalaisten palvelut ja saada palkattua jatkossa osaavaa työvoimaa. Kuntatalouden osalta näköpiirissä on talouden heikentyminen. Työvoiman saatavuus vaikeutuu huomattavasti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Jo tällä hetkellä työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta. Tämä yhtälön ratkaiseminen tarkoittaa, että tulevaisuudessa palvelut on tuotettava vähemmällä työvoimalla nykyistä tehokkaammin. Valtio on asettanut kunnille tuottavuustavoitteet. Talouden osalta kuntasektorin toimintamenojen valtakunnallinen tuottavuustavoite vuoteen 2020 on, että kuntien toimintamenot kasvavat reaalisesti enintään 0,4 % vuodessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat sitoutuneet parantamaan kuntatyön tuottavuutta. Näiden tavoitteiden toteuttaminen ja kaupungin talouden saattaminen kestävälle pohjalle edellyttävät, että henkilöstöpoistuman antamat mahdollisuudet toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi käytetään hyödyksi. Esimiesten hyvät henkilöstöjohtamistaidot ja henkilöstön hyvät työ- ja työyhteisötaidot antavat edellytykset onnistua tuottavuuden parantamisessa niin, että henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen samalla paranevat. Selkeinä henkilöstöjohtamisen painopisteinä ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja kehittäminen, työhyvinvointi, tuottavuuden parantaminen, palkitseminen ja yhteistoiminta. Esimiestä tuetaan ja ohjataan kehittämään henkilöstöjohtamistaitoaan ja henkilöstöä tuetaan ja ohjataan kehittämään työ- ja työyhteisötaitojaan. Palvelualueuudistus korostaa strategista näkökulmaa kaikessa kaupungin toiminnassa, johtamisessa ja työnteossa. Asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisevä toiminta, palveluohjaus, prosessien kehittäminen, tuotteistaminen, toiminnan ja henkilöstön jatkuva kehittäminen ovat johtamisen ja työnteon painopisteitä. Kaupunki panostaa tuottavuuden parantamiseen, strategiseen henkilöstöjohtamiseen ja työyhteisötaitojen parantamiseen seuraavasti: Henkilöstösuunnittelu Ennakoiva henkilöstösuunnittelu pitää sisällään henkilöstön määrän, osaamisen ja organisaatioon sijoittumisen näkökulmat. Niitä tarkastellaan ja suunnitellaan ennakoiden toimintatapa- ja asiakastarvemuutoksia. Kattavalla henkilöstösuunnittelulla luodaan pohja sekä sisäiselle että ulkoiselle rekrytoinnille, henkilöstön kehittämiselle ja sisäiselle liikkuvuudelle. Henkilöstön sisäinen liikkuvuus Sisäisen liikkuvuus on aina ensisijainen tapa täyttää avoimeksi tulevat tehtävät. Tällä toimintatavalla toteutetaan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työurallaan ja pyritään pidentämään niiden työuria, jotka eivät enää esim. sairauden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään. Sisäisellä liikkuvuudella varmistetaan, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla on samat mahdollisuudet hakeutua avoimiin tehtäviin kuin vakituisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevilla varahenkilöillä vähennetään tilapäisen työvoiman käyttöä tehtävissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Henkilöstön hankinta Työntekijän rekrytointi on pitkäaikainen ja arvokas investointi, jossa pitää onnistua. Tätä asiantuntijatehtävää varten perustetaan keskitetty rekrytointipalvelu, joka avustaa palvelukseen ottavia esimiehiä ja toimielimiä rekrytointiprosessin läpiviennissä. Sisäinen liikkuvuus järjestetään rekrytointipalvelun työnä siten, että jokainen kaupungin työntekijä voi ilmoittaa halukkuutensa siirtyä toisiin tehtäviin KuntaRekry järjestelmään ja tulla mukaan sisäisen liikkuvuuden piiriin. Keskitetty rekrytointipalvelu antaa myös mahdollisuuden välittää ns. varahenkilöitä akuutteihin sijaisuuksiin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen lähtee asiakaspalveluiden tarpeista ja toimintatapojen kehittämisestä. Kaupunki vastaa työnantajana siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös toimintaa, tehtävää työtä tai työmene- 18

20 telmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Henkilöstösuunnitteluun kuuluu olennaisena osana henkilöstön osaamiskartoitukset ja nykyosaamisen vertaaminen lähitulevaisuudessa ja pitemmällä aikavälillä tarvittavaan osaamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen kuuluu strategisesta osaamisesta ja perusosaamisesta huolehtimisen lisäksi suunnitelmallinen pyrkimys käänteentekevien, palvelualueen toimintaa parantavien ratkaisujen löytämiseen. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstön suunnitelmallista kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jatkaminen ovat työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan kannalta erittäin merkittäviä asioita. On laskettu, että työnantajat käyttävät henkilöstön koulutuksen, työterveyshuoltoon, työkyvyn edistämiseen, liikuntaan ja virkistykseen vuosittain 2,1 Mrd. Samaan aikaan sairastamisen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien aiheuttamat kustannukset ovat 24,0 Mrd. Panostus työhyvinvointiin kannattaa, sillä tutkimusten mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 5 euroa. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluvat jatkossa mm. sairauspoissaolojen hallinta, varhainen tuki, puheeksi ottaminen, uuteen tehtävään siirtyminen ja hoitoonohjaus. Näillä työhyvinvointia edistävillä toimintamalleilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloista aiheutuviin kustannuksiin, varhe- ja, eläkemaksuihin ja tilapäisen työvoiman käyttöön. Esimies tukee henkilöstön työssä jaksamista toteuttamalla työhyvinvoinnin toimintamalleja. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus ottaa esimiehen kanssa puheeksi asiat, jotka uhkaavat työssä jaksamista. Vastaava oikeus ja velvollisuus ovat esimiehellä. Työhyvinvoinnin toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseen johtamiseen ja osaksi henkilöstön työyhteisötaitoja on keskeinen tavoite. Työhyvinvoinnin johtamisella saavutettavilla säästöillä luodaan työnantajalle palkanmaksuvaraa henkilökohtaiseen palkkaukseen, tulospalkkaan ja johdon palkitsemiseen. Tuottavuuden parantaminen Talouden tasapainottaminen, uhkaava työvoimapula ja toimintojen suuntaaminen valittuihin painopistealueisiin edellyttävät mm. toimintojen tehostamista, uusien toimintatapojen käyttöön ottamisesta ja resurssien uudelleen suuntaamista valittujen painopisteiden mukaisesti sekä henkilöstöpoistuman (n. 250 htv/v) hyväksikäyttöä. Asiakkuusjohtajille asetetaan tavoitteeksi järjestää vastuullaan olevat palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelukaudella 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Vaihtoehtoisesti asiakkuusjohtajien on säästettävä vastaava rahamäärä (50 x = 2,5 M /v) ostopalveluista. Asiakkuusjohtajille asetetaan tavoitteeksi tehostaa kaupungin toimitilojen käyttöä ja edistää niiden monikäyttöisyyttä siten, että toimitilojen käyttö tehostuu 10 % suunnitelmakauden aikana. Palvelupäälliköiden on tuotettava vastuullaan olevat palvelut siten, että henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää ja tehostaa toimitilojen käyttöä ja edistää niiden monikäyttöisyyttä niin, että toimitilojen käyttö tehostuu 10 % suunnitelmakauden aikana. Valtion suunnalta mahdollisesti tulevat uudet velvoitteet voivat lisätä joidenkin palveluiden henkilöstötarvetta. Palvelutarpeet vanhuspalveluissa ja päivähoidossa voivat johtaa tarpeeseen lisätä henkilöstöä näissä palveluissa. Nämä muutospaineet ja kuntatalouden tiukkuus vaativat kaupungin toimintojen priorisointia ja olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista. Henkilöstöpoistuman hyväksikäyttöä tuetaan täyttölupatoiminnalla ja rekrytointipalvelun ohjauksella. Avoimeksi tulevan viran tai tehtävän palkkamääräraha siirretään kaupungin yhteiseen pooliin ja arvioidaan, voidaanko se jättää täyttämättä tai kohdistaa kokonaan muuhun toimintaan. Tuottavuuden parantamisella saavutettavilla säästöillä luodaan työnantajalle palkanmaksuvaraa henkilökohtaiseen palkkaukseen, tulospalkkaan ja johdon palkitsemiseen. Kannustava palkkaus Kuopion kaupunki on työnantaja, jonka henkilöstöä koskee seitsemän eri virka- ja työehtosopimusta ja lisäksi ns. Tehy-pöytäkirja. Kannustavan palkkauksen toteuttaminen onkin iso haaste, sillä sopimusalakohtaiset erityispiirteet on otettava huomioon palkkausjärjestelmien kehittämisessä. Pääsääntöisesti palkkausjärjestelmä rakentuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilöstökohtaisesta palkasta ja tulospalkasta. Kyseessä on kokonaisuus, jonka lähtökohta on työn vaativuuden arviointijärjestelmä, henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä sekä tulospalkkausjärjestelmä. Painopisteinä ovat henkilökohtaisen palkkauksen kehittäminen ja käyttöönotto. Jollain sopimusaloilla on mahdollisuuksia edetä myös tulospalkkauksessa. 19

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ!

MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Meillä osataan! reilu henki, parempi mieli! meillä tuetaan ja rohkaistaan! Avoimuus kunniaan! KEHITYMME JA KEHITÄMME YHDESSÄ! Meillä osataan! VÄLITÄMME TOISISTAMME! Meillä on mahdollisuuksia! Avoimuus kunniaan! MEILTÄHÄN TÄMÄ KÄY. Henkilöstöjohtamisella huipulle Kuopion kaupungin henkilöstöohjelma 2012 2015 meillä tuetaan ja

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2016 Tilanteessa 30.9.2016 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 4.062.473 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 918.870 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2016

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousarvio 2012, Toiminta- ja taloussuunnitelma

Talousarvio 2012, Toiminta- ja taloussuunnitelma Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 4.10.2011 klo 9.00 Kuopion kaupunki Talousarvio 2012, Toiminta- ja taloussuunnitelma 2012-2015 Kaupunginjohtajan esitys 3.10.2011 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarviota

Lisätiedot

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Kuopion kaupunki Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden 2013 tilinpäätös on 18.2.2014 tilanne. Ydinkaupungin lopulliset poistot ovat vielä kirjaamatta ja joitakin

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 24.8.2015 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt 1 000 euroa Vuosien 2016-2018 taloussuunnitelman kehys 13.8.2015

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5469/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 30/2015 1 (1) 357 Asianro 5469/02.02.02/2015 Talousarviomuutokset vuodelle 2015 Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu Talousarviomuutoksia vuodelle

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset

Väkiluku ja sen muutokset KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset Väkiluvun kehitys - Absoluuttinen väkilukumäärän kehitys - 155 145 135 125 115 105 95 85 75 65 55 45 35 25 15 5-5 -15-25 -35-45 -55-65 -75-85 -29-32 toukok.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita)

Talousarvion rakenne, toiminnan ja talouden sitovuus sekä seuranta (5-9) (Nämä ovat talousarviokirjaa täydentäviä asioita) Kaupunginvaltuusto 19.12.2016 Liite 2 155 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUS 19.12.2016 Talousarvion 2017 käsittelyjärjestys 1. Kaupunginhallituksen puheenjohtajan puheenvuoro 2. Kaupunginjohtajan talousarvioesittely

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Verotulojen toteutuminen ja ennuste

Verotulojen toteutuminen ja ennuste Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 316 Talousarvion toteutuminen 31.10.2015 Asianro 60/02.02.02/2015 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain lokakuun

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014

Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 25 Teknisen lautakunnan tilinpäätös 2014 Asianro 279/02.06.01/2015 Vs. hallintopäällikkö Sami Koskikallio 25.2.2015: Teknisen lautakunnan vuoden 2014 tilinpäätös on valmisteltu

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus

LAPIN LIITTO Hallitus LAPIN LIITTO Hallitus 29.8.2016 Liite Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-elokuu 2016 Lahden kaupunki Talous ja henkilöstö Henkilöstön määrä vähentynyt vuoden takaisesta Toimialojen ennuste talousarvioon nähden Toimintatulot talousarvion mukaiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 23.10.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 116 Teknisen lautakunnan vuoden 2013 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94)

Lisätiedot