Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuva: Vicente Serra KUOPION KA KUO UPUNKI PION KA TAL T OUSARVIO 2012 AL TOIMINTA- JA T J AL A T OUSSUUNNITELMA AL 2012-2015"

Transkriptio

1 Kuva: Vicente Serra KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2011:1 ISSN KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2012 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

3

4 Sisällysluettelo KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet ja sitovuudet Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Toimintaohjeet Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Kuopion talouden kehittyminen Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2012 talousarviossa Väestökehitys Asuminen Elinkeinot ja työllisyys Henkilöstö Kuopiolaisten hyvinvointi ja sen edistäminen Kuopion kaupungin talousarvion 2012 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman ilmastovaikutukset Talousarvion yritysvaikutusten arviointi KUOPION KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JA TAVOITTEET VUODELLE Kuopion visio, strategiset päämäärät ja strategian näkökulmat Vetovoima, kilpailukyky ja kasvu näkökulma Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä Innovaatio- ja opiskelukaupunki Yhteistyö ja verkostot Kuopio-kuva Asukkaat ja palvelut näkökulma Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne Asiakaslähtöiset ja ennaltaehkäisevät palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö -näkökulma Riittävä taloudellinen liikkumavara Sitouttava omistajaohjaus Kannustava johtaminen ja henkilöstöpolitiikka KÄYTTÖTALOUSOSAN TALOUSARVIO 2012, TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA Käyttötalousosan esitystapa Palvelualueet Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Keskusvaalilautakunta Tarkastustoimi Konsernipalvelu Yleishallinto Ydinkaupungin käyttötalous yhteensä KAUPUNKISTRATEGIAN JA KÄYTTÖTALOUSOSAN SEURANTA

5 6. LIIKELAITOKSILLE ASETETUT TAVOITTEET KONSERNIYHTEISÖILLE ASETETUT TAVOITTEET VUODELLE INVESTOINTIOSA Investointiosan esitystapa Investointiosan erittely vuonna TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelma Taloussuunnitelman tuloslaskelman perusteet RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma Taloussuunnitelman rahoituslaskelman perusteet LIITTEET Liite 1: Kuopion väestö Liite 2: Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen 2020 Liite 3: Kuopiolaisten hyvinvointi Liite 4: Yhdyskuntarakentamisen investointiohjelma vuonna 2012 Liite 5: Kuopion Energia Liikelaitos Liite 6: Kuopion Vesi Liikelaitos Liite 7: Kallaveden Työterveys Liikelaitos Liite 8: Kuntatekniikkaliikelaitos Liite 9: Pohjois-Savon pelastuslaitos Liite 10: Tilakeskus Liite 11: Isäntäkuntapalvelut Kartta

6 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2012 talousarviota laaditaan tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus on edelleen lisääntynyt ja siten heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Tänä vuonna Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee toistaiseksi talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Ensi vuonna talouskasvun odotetaan hidastuvan. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousun arvioidaan pysyvän yli kolmessa prosentissa tänä ja ensi vuonna. Hallituksen hyväksymä valtion budjettiesitys pitää sisällään kuntien valtionosuuksien leikkauksen 631 miljoonaa euroa vuonna Tämä merkitsee kuntien omarahoitusosuuden kasvua 2,7 prosenttiyksiköllä kunnallisten palvelujen rahoituksessa. Samaan aikaan valtion kunnille asettamat lisätehtävät ja väestön ikääntyminen lisäävät palvelujen järjestämisen kustannuksia. Tämä tuo kunnille merkittäviä vaikeuksia talouden ja palvelujen hoitamisessa huolimatta siitä, että hallitus on sitoutunut korvaamaan kunnille veromuutoksista aiheutuvat verotulojen menetykset ja maksamaan kustannustenjaon tarkistuksen sekä indeksikorotukset täysimääräisesti. Yhteisöveron jako-osuutta korotetaan viidellä prosenttiyksiköllä vuosina kun jako-osuuden korotus on ollut vuosina kymmenen prosenttiyksikköä. Vallitsevassa tilanteessa ensi vuoden talousarvion valmistelu ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelu on erittäin haasteellista. Kuluvan vuoden talousarvion toteumaennusteen mukaan menojen kasvu tulee nousemaan budjetoitua enemmän aiheuttaen paineita vuoden 2012 talousarvion valmisteluun. Taloudellisen tilanteen tasapainon saavuttamiseksi Kuopion kaupungin on määrätietoisesti hillittävä menokehitystä parantamalla tuottavuutta ja kehittämällä palveluja ja toimintoja kustannusvaikutteisesti. Kuopion kaupunki toteutti vuoden 2011 alussa organisaatiouudistuksen, joka mahdollistaa entistä tehokkaamman ja asiakaslähtöisemmän palvelutuotannon. Onnistuminen palvelutuotannon kehittämisessä edellyttää henkilöstöltä pitkäjänteistä ja tavoitteellista toimintaa. Talousarvio turvaa kaikesta huolimatta kaupungin palvelujen säilymisen edelleen hyvällä tasolla. Ydinkaupungin vertailukelpoinen palvelutoiminnan toimintakate ilman myyntivoittoja kasvaa vuoden 2012 talousarviossa noin 2,9 % verrattuna vuoden 2011 ennusteeseen. Verotuloja arvioidaan kertyvän tulevana talousarviovuonna 336 milj. euroa kasvun ollessa noin 2,4 % vuoden 2011 verotuloennusteeseen nähden. Valtionosuuksien arvioidaan tämän hetkisen tiedon perusteella olevan kokonaisuudessaan 134 milj. euroa. Lopulliset kuntakohtaiset tiedot ovat saatavissa vasta joulukuussa. Koko kaupungin talousarviovuoden 2012 tulos osoittaa 6,2 milj. euron ylijäämää. Koko kaupungin budjetoidut nettoinvestointimenot ovat 62,4 milj. euroa, joka on 11 milj. euroa enemmän kuin kuluvana vuonna. Eroa selittää osaltaan kuluvana vuonna toteutunut poikkeuksellisen suuri maaomaisuuden myynti, jolla on voitu rahoittaa kuluvan vuoden investointeja. Tuleviin vuosiin kohdistuu merkittäviä investointipaineita. Maanmyynti- ja muita myyntituloja tullaan kohdistamaan enenevässä määrin investointimenojen kattamiseen mikä hillitsee lainamäärän kasvua. Merkittävimpiä investointeja tulevina vuosina ovat Kuopion kaupunginteatterin peruskorjaus ja Kuopion Vesi liikelaitoksen Lehtoniemen vedenpuhdistamon laajennus. Tytäryhtiöiden kautta toteutettavia merkittäviä, jo käynnistettyjä hankkeita ovat Kuopion Energia Oy:n voimalaitoksen korvausinvestointi ja Kuopion Pysäköinti Oy:n pysäköintilaitoksen laajennus. Petteri Paronen Kaupunginjohtaja 5

7 1. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ, LASKENTAPERUSTEET JA SITOVUUDET 1.1. Laskentaperusteet Tuloperusteet Kunnallisverosta saatava tulo on arvioitu vuodesta 2010 voimassa olleen tuloveroprosentin 19,5 mukaisesti. Myös kiinteistöveron tuoton perusteena on käytetty nykyisiä kiinteistöveroprosentteja, jotka ovat käyttötarkoituksen mukaan ryhmiteltynä: - vakituinen asuminen 0,43 - muu asuminen 0,9 - yleinen kiinteistövero 1,0 - voimalaitos 2,5 - rakentamaton rakennuspaikka 3,0 Menoperusteet Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Ensi vuoden palkkausmenojen arviointia varten ei ole käytettävissä sopimuksiin pohjautuvaa tietoa. Vuoden 2012 budjetoinnin lähtökohtana on käytetty vuoden 2011 palkkatason vuosikeskiarvoa, jota on korotettu 2 prosenttia palkankorotuksiin varautumista varten. Kuntien Eläkevakuutukselle tilitettävät maksut on arvioitu asiasta saatujen ennakkotietojen mukaan seuraavasti: - palkkaperusteinen eläkemaksu 16,3 % palkoista (kuluvana vuonna 16,1 %) - eläkemenoperusteinen maksu säilyy euromääräisesti vuoden 2011 tasolla - varhaiseläkemenoperusteisen maksun on arvioitu nousevan 3 % kuluvan vuoden tasosta Työttömyysvakuutusmaksun on arvioitu olevan 3,2 %, sosiaaliturvamaksun 2,12 % ja tapaturmavakuutusmaksun 0,8 % palkkasummasta. Maksut on budjetoitu kuluvan vuoden tasolle. Työttömyysvakuutusmaksuun kohdistuu kuitenkin nousupainetta. Lopulliset päätökset välillisten henkilöstömenojen perusteista tehdään pääosin joulukuussa Talousarviokirjan esitystapa ja sitovuudet Käyttötalous Talousarviossa valtuusto hyväksyy kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toiminnassa ja taloudessa on noudatettava talousarviota. Lautakuntien ja palvelualuejohtajien on huolehdittava, että toiminta tukee kaupungin strategisia tavoitteita ja toiminta toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi on tarvittaessa tarkistettava toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Palvelualueiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Käyttötalousosan sitovat taloudelliset tavoitteet esitetään palvelualueittain. Liikelaitosten ja taseyksiköiden valtuustoon nähden sitovista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista on laadittu yhteenveto. Lautakuntien ja johtokuntien palvelualueille, liikelaitoksille ja taseyksiköille asettamat tavoitteet esitetään ao. yksikön kohdalla. Talousarviossa on brutto- ja nettobudjetoituja yksiköitä sekä kaupunginvaltuuston perustamia taseyksiköitä ja liikelaitoksia. Pääsääntöisesti kaupunginvaltuustoon nähden sitovia eriä ovat bruttobudjetoiduilla yksiköillä toimintatulojen ja -menojen yhteissummat ja nettobudjetoiduilla yksiköillä toimintakate. 6

8 Kaupunginhallituksella on kuitenkin oikeus seurannan perustaksi muuttaa sellaisia palvelualueiden välisiä tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole kaupunkitasolla vaikutusta toimintakatteeseen sekä sellaisia ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden tuloarvioita ja määrärahoja, joilla ei ole vaikutusta palvelualueen talousarvion toimintakatteeseen. Perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnalla on oikeus päättää tuloarvioiden ja määrärahojen siirroista alaistensa palvelualueiden välillä edellyttäen, että muutoksella ei ole vaikutusta näiden palvelualueiden yhteenlaskettuun toimintakatteeseen. Kaupunginhallituksella on otto-oikeus perusturvan ja terveydenhuollon lautakunnan päättämiin tuloarvioiden ja määrärahojen siirtoihin. Kaikki palvelualueen toimintakatteeseen vaikuttamattomat tuloarvio- ja määrärahamuutokset tuodaan valtuustoon talousarviomuutoksina talousarviovuoden aikana. Edellä oleva toimintatapa tukee palvelualueuudistukselle asetettua tavoitetta toiminnan ketteryydestä. Resurssien siirto sinne missä niitä tarvitaan, voidaan toteuttaa nopeammin. Nopeampi muutosten käsittely luo edellytykset ajantasaisemmalle talouden toteuman ja kustannusten seurannalle sekä ennusteiden laatimiselle, jotka ovat pohjana päätettäessä tarvittavista toimenpiteistä kaupungin tuloksellisen toiminnan varmistamiseksi. Toimintatapa vapauttaa myös aikaa käsittelemään todellisia talousarvion ylityksiä tai alituksia. Liikelaitoksia ja taseyksiköitä koskevat sitovat erät esitetään ydinkaupungin tuloslaskelma- ja rahoitusosassa. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat verotulot ja valtionosuudet, rahoitustulot ja menot netto sekä satunnaiset erät. Rahoitusosan sitovia eriä ovat antolainasaamisten lisäykset ja vähennykset, pitkäaikaisten lainojen lisäys ja vähennys sekä lyhytaikaisten lainojen muutos. Talousarviokirjassa kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on koottu strategiakoontiin. Yhteenvetotaulukko talousarvion käyttötalousosan sitovuudesta Valtuusto voi osoittaa palvelualueiden käyttöön määrärahat brutto- tai nettomääräisenä. Palvelualueet ovat bruttositovia, mutta niiden sisällä ovat seuraavat nettosidonnaiset avainprosessit: Palvelualue Vetovoimaisuuden palvelualue Kaupunkiympäristön palvelualue Rakennusvalvonta Hyvinvoinnin palvelualue Kansalaisopisto Teatteritoimi Musiikkitoimi Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusturvan palvelualue Terveydenhuollon palvelualue Konsernihallinto Painatuskeskus Bruttositovuus Nettositovuus X X X X X X X X X X X X Konsernihallintoon sisältyvän yleishallinnon sitovuus on talousarviossa esitetyllä toimintotasolla, paitsi avustukset esitetyllä määrärahatasolla. Talousarviokirjan liitteet ovat lisätietoja valmistelun perusteista ja ne eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Käyttötalousosan tuloslaskelmiin sisältyvät informatiivisena tietona toimintatuottojen ja kulujen erittelyt. Käyttötalousosan avainprosessien talousarviot ja tuotebudjetit perustuvat kunkin palvelualueen tuloslaskelmiin ja ne eivät ole sitovia. Tämä tarkoittaa, että käyttötaloussuunnitelmissa avainprosessien ja tuotebudjettien toimintatuotot, toimintakulut ja toimintakate voivat täsmentyä. Tuotebudjetit ja niiden tuotekustannukset ovat perusteena seuraavan vuoden talousarvion laadinnalle. 7

9 Investointiosa Investointiosan rakenne Atk -ohjelmat ja laitteet Maa- ja vesialueet Talonrakennus Yhdyskuntarakentaminen o urheilu- ja virkistysalueet o lähiliikuntapaikat o yleiset alueet ja puistot o satamat o kunnallistekniikka Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Osakkeet ja osuudet Tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit Liikelaitosten ja taseyksiköiden investoinnit Sitovuus Investointiosan menot ja tulot ovat valtuuston nähden sitovia hankkeiden osalta. Hankkeet voivat olla yksilöityjä tai suurempia kokonaisuuksia. Vastuu hankkeiden määrärahojen riittävyydestä on sillä lautakunnalla, jolle määrärahat on myönnetty. Liikelaitosten ja taseyksiköiden osalta vastuu hankkeista on niiden johtokunnilla. Lauta- ja johtokunnilla on oikeus tehdä hankkeidensa välisiä määrärahasiirtoja. Määrärahaa ei kuitenkaan voi siirtää sellaiselle hankkeelle tai kohteelle, johon talousarviovuodelle ei ole varattu määrärahaa. Hankkeen määrärahat ovat palvelualueita sitovia. Kaikki talousarvion yli 0,1 milj. euron investointihankkeet, joiden kustannusarviot tai lopullisiksi kokonaiskustannuksiksi tarkoitetut rahoitusvaraukset nousevat enemmän kuin 20 % tai 0,2 milj. euroa, on välittömästi tuotava uudelleen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Toimintaperiaatteet Investointihankkeiden rahoituspäätös on tehtävä ennen toteuttamis- ja rakentamispäätöstä. Ne hankkeet, joihin ei talousarviossa sisälly valtionosuuksia tai muuta ulkopuolista rahoitusta, voidaan toteuttaa ilman valtionosuutta. Talonrakennushankkeiden osalla noudatetaan periaatetta, jonka mukaan tilahallinnon johtokunta vastaa talonrakennushankkeiden rakentamisesta ja rahoituksen varmistamisesta. Palvelualueen tahto hankkeen sisältöön välittyy hankesuunnittelun kautta. TALOUSARVIOSSA ANNETAAN VALTUUTUS JATKAA TILINPÄÄTÖKSESSÄ 2011 TODETTAVIA KESKENERÄISIÄ HANKKEITA VUODEN 2011 TALOUSARVIOMÄÄRÄRAHAN PUITTEISSA, VAIKKA HANKKEESEEN EI VUODEN 2012 TALOUSARVIOSSA OLISI MÄÄRÄRAHAA. Tarvittavat talousarviomuutokset tuodaan valtuuston käsiteltäväksi vuoden 2012 aikana. Kaupunginhallituksen valtuus Kaupunginvaltuusto antaa kaupunginhallitukselle valtuuden käynnistää uusia yritystilojen ja alueiden rakentamis- ja ostohankkeita kokonaiskustannusarvioltaan 5 milj. euron rajaan saakka. Mahdolliset hankkeet tuodaan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi talousarviomuutoksina. Mikäli yritystilojen osalta toteutustapa on lunastussopimus, hankkeen valmistuttua lunastushinta käsitellään investointitulona ja siirretään lainasaamisiin. Matkojen yhdistelykeskuksen toiminta on sovittu siirrettäväksi yhdeksi kokonaisuudeksi kaupunkiympäristön palvelualueelle. Kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen päättämään tuloarvioiden määrärahojen siirrosta palvelualueiden välillä. Siirrolla ei ole vaikutusta kaupunkitasoiseen toimintakatteeseen. 8

10 1.3. Toimintaohjeet Taloudellisuus ja tulosvastuu Kunnan tehtävät on hoidettava taloudellisesti ja järkevästi siten, että vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on selkeä. Toiminnallisen ja taloudellisen vallan sekä vastuun hajauttaminen ovat välttämättömiä joustavan ja tuloksellisen toiminnan edellytyksiä. Vastuu toiminnallisesta ja taloudellisesta tuloksesta on johtosääntöjen ja delegointipäätösten mukaisesti jokaisella yksiköllä ja yksilöllä. Suunnitelmilla osoitetaan taloudelliset tavoitteet. Pitkäaikaisten lainojen ottaminen Kaupunginhallitus oikeutetaan ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa siten, että talousarvion rahoitusosan pitkäaikaisten lainojen lisäyksen ja vähennyksen erotus ei ylity. Kuitenkin valtuusto oikeuttaa kaupunginhallituksen ylittämään lainojen nettomuutoksen sillä määrällä, millä talousarvioon sisältymättömiä yritystilojen rakentamis- ja ostohankkeita toteutetaan käynnistämisvaltuuden puitteissa talousarviovuoden aikana. Tilapäisluoton ottaminen Maksuvalmiuden turvaamiseksi talousjohtaja oikeutetaan nostamaan tilapäisluottoa enintään 25 milj. euroa Kuopion kaupungin tilivelvolliset viranhaltijat (kv , 91) - Kaupunginjohtaja - Palvelualuejohtajat - Asiakkuusjohtajat: o Konsernipalvelu: strategiajohtaja, henkilöstöjohtaja, yleiskaavajohtaja, tietohallintojohtaja, kaupunginsihteeri, arviointijohtaja, o Vetovoimaisuuden palvelualue: markkinointijohtaja, elinkeinojohtaja, kehittämisjohtaja, o Kaupunkiympäristön palvelualue: suunnittelujohtaja, kaupungininsinööri, ympäristöjohtaja, kiinteistöjohtaja o Kasvun ja oppimisen palvelualue: varhaiskasvatusjohtaja, perusopetusjohtaja, kasvun ja oppimisen tuen johtaja, o Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue: asiakkuusjohtaja, johtaja, tapahtumajohtaja o Perusturvan palvelualue: hoivajohtaja, sosiaalijohtaja o Terveydenhuollon palvelualue: terveysjohtaja, hoivajohtaja, mielenterveysjohtaja - Alueellisen jätehuoltolautakunnan esittelijä - Alueellisen rakennuslautakunnan esittelijä rakennustarkastaja - Tilakeskuksen rakennuspäällikkö - Kuopion Energia liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Vesi liikelaitoksen toimitusjohtaja - Kuopion Aterian toimitusjohtaja - Kallaveden työterveyden työterveyshuollon johtaja - Kuopion Kuntatekniikkaliikelaitoksen toimitusjohtaja - Pohjois-Savon pelastuslaitoksen pelastusjohtaja 9

11 2. KUOPION KAUPUNGIN KEHITYSNÄKYMÄT 2.1. Talouden kehitys Yleinen taloudellinen tilanne Vuoden 2009 syvän, mutta lyhytaikaisen taantuman jälkeen Suomen talous kääntyi kasvuun. Tilastokeskuksen mukaan kansantalous kasvoi vuonna 2010 bruttokansantuotteen muutoksella mitattuna 3,6 %. Valtiovarainministeriön tuoreen, valtion talousarvioehdotukseen liittyvän arvion mukaan talouden nopein kasvuvaihe on ohitettu ja suhdannenäkymät ovat kesän ja alkusyksyn aikana uudelleen heikentyneet niin kansainvälisessä kuin kotimaan taloudessa. Bkt kasvaa kuitenkin ministeriön mukaan v lähinnä alkuvuoden ripeän kasvun ansiosta vielä 3,5 %. Vuoden 2012 bruttokansantuotteen muutos jää valtiovarainministeriön arvion mukaan 1,8 prosenttiin. Kokonaistuotanto saavuttaa kuitenkin taantumaa edeltävän vuoden 2008 tason. Talouskasvun hidastuminen johtuu pääosin vientikysynnän heikkoudesta ja epävarmojen talousnäkymien johdosta alentuneesta investointihalukkuudesta. Ministeriön kuluvaa ja talousarviovuotta koskevat ennusteet ovat myönteisempiä kuin useiden muiden taloutta ennustavien tahojen viimeaikaiset arviot. Vuoden 2009 taantuman syvyydestä huolimatta työllisyystilanne heikkeni olennaisesti ennakoitua vähemmän. Vuoden 2010 alkupuoliskolla työllisyystilanteen heikkeneminen pysähtyi. Työttömyysaste nousi kuitenkin noin kaksi prosenttiyksikköä ja oli vuoden 2010 keskiarvona 8,4 %. Työttömänä oli keskimäärin yli henkilöä. Kuluvana vuonna työllisyystilanne on parantunut ja keskimääräinen työttömyysprosentti on valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan 7,9 %. Työttömien määrä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan elokuussa 2011 noin henkilöä viime vuotta pienempi ja työllisiä oli noin viime vuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Vuoden 2012 keskimääräinen työttömyysaste alenee hieman kuluvasta vuodesta ja on 7,6 %. Työttömyyden väheneminen on kuitenkin vuoden 2011 ensimmäisen vuosipuoliskon jälkeen miltei pysähtynyt eikä muutosta tilanteeseen ole ennakoitavissa ennen vuoden 2012 syksyä. Kuluttajahinnat eivät nousseet vuonna 2009 lainkaan kansallisella hintaindeksillä mitattuna. Vuonna 2010 alkupuolella hintojen nousu kiihtyi etenkin toisella vuosipuoliskolla ja oli vuosikeskiarvona kuluttajahintaindeksillä mitattuna noin 1,2 %. Vuoden 2011 inflaatio noussee noin 3,5 %:iin, vaikka hintojen nousun arvioidaan selvästi hidastuvan loppuvuotta kohden suhdannekäänteen myötä. Valtiovarainministeriö ennustaa inflaation pysyvän myös vuonna 2012 yli 3 prosentin tasolla, vaikka raaka-aineiden hintojen ja asumiskustannusten nousu pysähtyvätkin. Hintatasoa kohottaa ensi vuonna erityisesti välillisten verojen (mm. polttoaine-, alkoholi-, tupakka- makeis- ja ajoneuvoverot) nousu. Taloudellisen taantuman seurauksena Suomen julkinen talous on viime vuosina heikentynyt voimakkaasti. Erityisen heikko on valtiontalouden tilanne verokertymien pudotuksen sekä vero- ja menoelvytyksen jälkeen. Valtiontalouden alijäämä on vuoden 2011 talousarvion mukaan 8,3 mrd. euroa. Vuoden 2012 talousarvioehdotuksen mukaan alijäämä supistuu 1,2 mrd. euroa ja on 7,1 mrd. euroa. Näin tapahtuu siitä huolimatta, että valtion talousarvioehdotukseen sisältyy menoleikkauksia noin 1,1 mrd. euroa ja veronkorotuksia, joiden euromääräiseksi vaikutukseksi arvioidaan myös noin 1,1 mrd. euroa. Valtion velka kasvaa vuodesta 2008 vuoteen 2012 liki 40 mrd. euroa noin 89 mrd. euroon ja on vuoden 2012 lopussa noin 44 % bruttokansantuotteesta. Kunnat selvisivät taloudellisesta taantumasta merkittävästi pelättyä pienemmin vaurioin. Odotettua suotuisampi työllisyyskehitys, valtion kuntataloutta vahvistavat toimet, kustannustason nousun hidastuminen, kuntien omaa menokasvua hillitsevät toimenpiteet sekä kunnallis- että kiinteistöveroasteen kiristykset ovat säilyttäneet kuntien rahoitusaseman likimain taantumaa edeltävällä tasolla. Kuntien velkaantuminen on kuitenkin jatkunut ripeänä tilikauden tuloksen tasapainoisuudesta huolimatta, kun investointien volyymi on vuosittain huomattavasti ylittänyt tuloslaskelman poistot. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta on vuoden 2011 lopussa Kuntaliiton arvion mukaan noin 12,6 mrd. euroa. Muutos kuluvan ja kahden edellisen vuoden aikana on noin 2,5 mrd. euroa, mikä merkitsee noin neljänneksen lisäystä kuntien lainakantaan kolmen vuoden aikana. Asukasta kohden lainamäärä on noussut liki 200 euroa/vuosi. 10

12 Valtion heikko taloustilanne, siitä johtuvat kuntien valtionosuuksien leikkaukset, kansantalouden kasvun hitaus ja väestön ikääntymisestä keskipitkällä aikavälillä kuntatalouteen kohdistuvat paineet pitävät kuntatalouden myös lähivuosina erittäin kireänä ja korostavat tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä Kuopion talouden kehittyminen Kuopion kaupungin talous oli 1990 luvun lopulla ja vuosituhannen taitteessa lievästi alijäämäinen. Vuosi 2002 oli valtion kuntien välisiä talouseroja tasaavien toimien ja verotulojen rytmihäiriön aikaansaaman ennätysmäisen tulolisäyksen myötä Kuopion taloudelle erittäin ylijäämäinen. Menokehitys jatkui voimakkaana vuosina 2003 ja 2004 samalla kun verotulot kääntyivät laskuun. Vuonna 2004 verotulot alittivat vuoden 2002 verotulot vielä yli 3 milj. eurolla. Kehityksen seurauksena tilikausi 2004 oli Kuopion historian siihen saakka raskaimmin alijäämäinen (13,5 milj. euroa). Tämä yhdessä 42 milj. euron nettoinvestointitason kanssa johti 28 milj. euron lisävelkaantumiseen. Kaupungin alijäämäkierteen syveneminen saatiin pysäytettyä v Tilikauden alijäämä oli kuitenkin 11 milj. euroa ja pitkäaikaisten velkojen nettokasvu noin 18 milj. euroa. Vuonna 2006 talous kohentui tuloslaskelman valossa, mutta rahoituksellisesti vuosi oli edellistä raskaampi suurista investointimenoista johtuen. Kaupunki otti 2006 uutta pitkäaikaista velkaa 20 milj. euroa. Noin 15 miljoonan euron kumulatiivinen alijäämä saatiin katettua Kuopion Energian erityttämisratkaisun kirjanpidollisilla vaikutuksilla. Niiden johdosta tilikauden muodollinen ylijäämä nousi peräti 47 milj. euroon. Vuonna 2007 Kuopion talous kääntyi uudelleen huonompaan suuntaan kun toimintamenojen kasvu jälleen nopeutui. Kuopion Energian eriyttämisratkaisu vähensi tuloja merkittävästi menoja enemmän ja rahoitusmenot kasvoivat nopeasti velkaantumisesta ja korkotason noususta johtuen. Kaupungin alijäämä oli 13,5 milj. euroa. Investoinnit jatkuvat raskaina ja pitkäaikaista lainaa jouduttiin lisäämään yli 31 milj. euroa. Asukaskohtaisen velan määrä nousi yli euron. Taloustilanne pysyi ongelmallisena myös vuonna Kunta-alan suuret palkankorotukset, hintojen nousuvauhdin kiihtyminen sekä rahoitusmenojen ja poistojen kasvu nostivat menoja niin, että mittavasta verorahoituksen kasvusta ja menolisäyksiä hillitsevistä toimista huolimatta kaupungin alijäämä supistui vain hiukan 11,6 milj. euroon. Rahoituksellista alijäämää kavensi Teknian osakkeiden myynti. Tämä vähensi lainanottotarvetta mittavina toteutettuihin investointeihin. Lainakanta kasvoi liki 25 milj. euroa ja Kuopion asukaskohtainen lainamäärä nousi lähes euroon asukasta kohden. Kansantalouden taantuma hidasti verotulojen kasvua vuonna Kasvu jäi Kuopiossa 1,5 prosentin suuruusluokkaan. Verotulot eivät kuitenkaan samalla tavalla romahtaneet kuin monissa yhteisöverosta riippuvaisissa kunnissa ja valtionosuudet kasvoivat merkittävästi. Menojen kasvu painettiin Kuopiossa keskimääräkuntaa hitaammaksi osin kertaluontoisista henkilöstösäästöistä johtuen. Niinpä Kuopion talous useimmista muista kunnista poiketen koheni ja talous kääntyi tuloslaskelmalla mitattuna lievästi ylijäämäiseksi, osin satunnaisten erien turvin. Lainakanta kasvoi noin 70 euroa/asukas noin euroon. Kuopio nosti tuloveroprosenttiaan vuodeksi Samoin menetteli yli puolet kunnista kansantalouden taantuman kourissa. Kun Kuopion verotulot kehittyivät matalasuhdanteessa keskimääräkuntaa paremmin ja menokasvun hillintä onnistui Kuopiossa kohtuullisesti, vuoden 2010 tilikauden tulos oli 7,6 milj. euroa ylijäämäinen. Velkaantuminen kuitenkin jatkui. Lainakannan muutos oli noin 10 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvio laadittiin Kuopiossa erittäin kireäksi käyttötalouden osalta. Toimintamenojen ja toimintakatteen vertailukelpoinen kasvu pyrittiin rajaamaan noin 2 prosentin tasolle. Toteutuneen menokehityksen mukaan tässä ei ole onnistuttu vaan menojen kasvu tulee nousemaan noin neljän prosentin tasolle. Toimintatuloja kertyy kuitenkin suhteessa menokasvua enemmän. Tulojen kasvu ei ole kuitenkaan rakenteellista vaan aiheutuu pääosin omaisuuden myyntivoittojen kohoamisesta ennätysmäiselle tasolle. Myyntivoittojen ja satunnaisten tulojen myötä Kuopion tuloslaskelmasta muodostunee yli 10 milj. euroa ylijäämäiseksi. Lainakanta kasvaa kuitenkin yli 20 milj. euroa. Ripeä kasvu liittyy pääosin Alatorihankkeeseen ja on luonteeltaan läpilainausta kaupungin omalle yhtiölle. Verorahoituksen kasvu jää muiden kuntien tapaan myös Kuopiossa lähivuosina hitaaksi ja korostaa käyttömenojen kasvun rajaamisen merkitystä. Ikääntymisen tuomat paineet sosiaali- ja terveydenhuoltoon, henkilöstön määrän kestävä mitoitus tulopohjan mukaiseksi sekä tarvittavien investointien toteuttaminen velkaantumiskehitystä hilliten muodostavat haasteellisen yhtälön ensi ja lähivuosien toiminnan ja talouden suunnittelulle. 11

13 Talouden ja toimintojen tasapainottaminen vuoden 2012 talousarviossa Valtuustopuolueet ja valtuustoryhmät linjasivat vuonna 2009 keskeisiä periaatteita ja toimenpiteitä, joilla palvelurakennetta uudistetaan ja talous saadaan tasapainoon kuluvan valtuustokauden aikana. Palvelualueuudistuksen mukainen uusi organisaatio aloitti toimintansa Kuluvana vuonna ajetaan sisään uutta toimintamallia. Vuonna 2012 aloittaa operatiivisen toimintansa Kuopion kaupungin ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin yhteisesti omistama tukipalveluja (ateria- ja huoltopalvelut) tuottava liikelaitoskuntayhtymä Sevica. Kaupunginhallituksen kehittämismäärärahalla vuosina 2010 ja 2011 käynnistetyt uudet toimenpiteet, joilla palvelurakennetta muutettiin ennaltaehkäisevään suuntaan, jatkuvat palvelualueiden normaalina budjetoituna toimintana. Vanhusten kotona asumista tuetaan omaishoitoa ja palvelusetelikäytäntöjä kehittämällä. Avoimia varhaiskasvatuspalveluja kehitetään vaihtoehdoksi nykyisille päivähoitopalveluille. Lastensuojelussa kehitetään ammatillista perhehoitoa vaihtoehtona laitossijoituksille. Vuoden 2012 talousarviossa konkretisoituu aiemmin linjattuja toiminnan tehostamistoimia, kuten esimerkiksi kouluverkoston muutokset. Henkilötyövuosien vähentäminen henkilöstön luonnollisen poistuman kautta jatkuu edelleen. Myös palvelujen tuottamistapojen muutoksiin liittyy toiminnan tehostamisen näkökulma. Tuloksella mitattuna kaupungin talous on ollut tasapainossa vuodesta 2009 alkaen. Vuoden 2011 tuloksen ennakoidaan olevan noin 10 milj. euroa ylijäämäinen. Vuoden 2012 talousarvio ja taloussuunnitelma on rakennettu siten, että kaupungin vuosittainen tulos vuosina on positiivinen. Kaupungin velka nousee vuonna 2013 yli euroon per asukas. Käyttötalouden tasapainottaminen tapahtuu toimintaa tehostamalla. Vuonna 2008 aloitetun talouden sopeuttamisen ja tiukan menokehityksen kautta toimintamenojen kasvu on saatu laskettua aiempaa alemmalle tasolle. Vuoden 2012 talousarviossa toimintakate kasvaa 3,4 % ja toimintakate ilman myyntivoittoja 2,9 % vuoden 2011 toteumaennusteeseen verrattuna. Suunnittelukaudella toimintakatteen kasvun arvioidaan olevan noin 2 % vuodessa ja verotulojen ja valtionosuuksien kasvun 3 %. Vuoden 2012 talousarviota on valmisteltu tilanteessa, jossa maailman talouden epävarmuus on lisääntynyt ja heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä kuin kotimaisessakin taloudessa. Epävarman tulevaisuuskuvan takia, kaupunki varautuu ennakolta mahdolliseen taloustilanteen heikkenemiseen suunnittelemalla toimenpiteet menojen hillitsemiseksi ja tulojen kerryttämiseksi siten, että valmius toimenpiteiden toteuttamiseen on heti tilanteen niin vaatiessa. Valtion kunnille asettamat tuottavuustavoitteet ja kuntien osuus ns. kestävyysvajeen hoitamisessa merkitsevät sitä, että tuottavuuden parantamiseen ja toimintamenojen kasvun hallintaan joudutaan myös tulevina vuosina miettimään uusia yhä vaikuttavampia keinoja. Valtion kunnille asettaman tavoitteen mukaan toimintamenojen reaalikasvu voi olla enintään 0,4 % vuodessa aina vuoteen 2020 saakka Väestökehitys Vuonna 2010 valmistuneen strategian mukaan Kuopio on vahva ja vetovoimainen kaupunki, jonka väestönkasvu lisääntyy aiemmasta. Kuopion tavoitteena on olla asukkaan elävä ja kansainvälistynyt yliopistokaupunki. Tulevina vuosina väestönmäärän kasvua tavoitellaan aikaisempaa suuremman muuttovoiton sekä kuntaliitosten avulla. Kuopion väestönkasvu on jatkunut voimakkaana jo muutaman vuoden ajan. Vuosina Kuopio sai luonnollista väestönkasvua runsaat 200 asukasta ja muuttovoittoa (nettona) runsaat 400 asukasta, kokonaisväestönlisäys oli n. 650 henkilöä vuodessa. Muuttovoiton kasvuun oli syynä edellisvuosia pienempi lähtömuuttajien määrä. Vuoden 2011 alussa Kuopion väkiluku oli henkilöä. Karttulan kunta liitettiin Kuopioon vuoden 2011 alussa, (vuoden 2010 lopussa Karttulassa oli ja Kuopiossa asukasta). Kuopion seudun asukasluku oli vuoden 2011 alussa n Koko Pohjois-Savossa Kuopion lisäksi vain Siilinjärven väestö on selvästi kasvanut viime vuosina. Tämän vuoden aikana Kuopion väestönkasvu on seurannut viime vuosien kehitystä. Tammi- heinäkuun väestönkasvu on ollut edellisvuosien tapaan negatiivinen, mutta elokuun lopussa se kääntyi positiiviseksi. Elo- 12

14 kuun loppuun mennessä Kuopion väestö kasvoi n. 270 henkilöllä, joka on jonkin verran pienempi kuin viime vuoden vastaavan ajankohdan väestökasvu. Elokuun lopussa Kuopiossa oli asukasta. Tähän asti toteutunut väestönmuutos ennakoi n. 600 asukkaan kasvua koko vuodelle Viime vuosina voimistuneen väestönkasvun ja Karttulan kuntaliitoksen takia Kuopion väestöennusteet on uusittu tänä vuonna. Kuopion keväällä 2011 tarkistettu väestönennuste on liitteenä 1: Kuopion väestö ikäryhmittäin vuosina (1.1.) ja ennuste vuosille , 2025 ja 2030 (1.1.). Kuopion väestönmuutos tammi-elokuussa ja koko vuonna vuosina Tammi-elokuu VUOSI YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus Kuopion suurimpia haasteita on palvelujen järjestäminen nopeasti ikääntyvälle väestölle. Viime vuosina yli 75-vuotiaiden määrä on lisääntynyt voimakkaasti ja lisääntyminen jatkuu ennusteen mukaan myös tulevina vuosina. Viime vuosina alle kouluikäisten lasten määrä on säilynyt jokseenkin ennallaan, ala- ja yläkouluikäisten määrä on vähentynyt, työikäisten määrä on kasvanut. Kuopiossa alueelliset väestönmuutokset ovat haasteellisia, koska väestö vähenee useilla vanhoilla asuntoalueilla ja voimakas lasten määrän kasvu suuntautuu uusille asuntoalueille, pääasiassa Saaristokaupunkiin. Viime vuosina Saaristokaupungin väestö on kasvanut vuosittain n asukkaalla ja suurin osa muuttajista on ollut lapsiperheitä. Vuonna 2010 Lehtoniemen alueelle valmistui uusi päiväkoti ja vuoden 2011 syksyllä alue sai myös uuden koulun. Kuopion väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2015 mennessä n. 850 ja vuoteen 2020 mennessä n asukkaalla. Ikääntyvien määrä lisääntyy kaikilla asuntoalueilla, eniten keskustassa ja sen lähialueilla. Kouluikäikäisten lasten viime vuosien hidas väheneminen pysähtyy, kun taas päivähoitoikäisten määrän odotetaan ennusteen mukaan vähän kasvavan. Kuopion alueittaiset, kesäkuussa 2011 valmistuneet, väestöennusteet ovat liitteessä 2: Väestö suunnittelualueittain ja ennuste vuoteen

15 2.3. Asuminen Kuopion asuntomarkkinoilla on erittäin vilkasta ja asuntotarjontaa on paljon. Uusien alueiden ja asuntomessujen vauhdittamana on asumisen hankkeita paljon rakenteilla ja suunnitteilla eri puolilla kaupunkia. Vuonna 2010 vanhojen asuntojen hinnat nousivat Kuopiossa hieman, kun taas vuonna 2011 hinnat ovat lievästi laskeneet. Tonttikysyntä ja asuntotonttien varaaminen ovat jatkuneet vilkkaana ja asuntotuotannon tason odotetaan nousevan selvästi viime vuosia korkeammaksi. Tällä hetkellä Kuopiossa on monipuoliset mahdollisuudet asuntorakentamiseen. Saaristokaupungissa sijaitsee laajimmat uudet kerrostaloalueet, joiden lisäksi useita muita täydennysrakentamisalueita on samaan aikaan tarjolla rakentajille. Kuopion tavoitteena on tarjota houkuttelevia alueita sekä laadukkaita ja monipuolisia tontteja asumisen tarpeisiin. Kuopiossa asuntojen hintataso on säilynyt korkeana suurten kaupunkien tavoin, mutta keskimääräinen hintataso on jonkin verran koko maan keskimääräistä matalampi. Vuoden 2011 toisella neljänneksellä vanhan kerrostaloasunnon keskihinta oli euroa neliötä kohden, kun vastaava koko maan keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Vanhojen asuntojen reaalihinnoissa oli noin puolitoista prosenttia laskua edellisvuoden vastaavaan nähden ja koko maassa muutos oli -0,3 prosenttia. Kuopiossa vuokra-asuntokanta on monipuolinen ja laaja. Viime vuosina vuokra-asuntojen kysyntä on hienokseltaan noussut ja sen vuoksi lähivuosina rakennetaan uusia vuokra-asuntoja kaupunkiin. Uusia vuokratalokohteita on valmistumassa kaikille kerrostalojen täydennysrakentamisalueille, kuten Pappilanmäelle, Lehtoniemeen, Maljalahteen ja Pihlajalaaksoon. Aravavuokra-asunnoissa keskimääräinen vuokrataso (8,62 euroa/neliö) on ollut useita muita suuria kaupunkeja edullisempi ja lisäksi tarjontaa on verrattain paljon. Vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista suurin osa sen sijaan sijaitsee keskustassa tai sen lähituntumassa, minkä vuoksi niissä keskimääräinen vuokrataso on selvästi korkeampi (10,40 euroa/neliö) ja hyvin samaa tasoa keskisuurten kaupunkien kanssa Kuopion asuntotuotanto alueittain vuosina , arvio v ja ohjelmointi v (valmistumisvuoden mukaan) Keskusta lähialueineen Muu keskeinen alue Rautaniemi Lehtoniemi-Keilankanta Savolanniemi ja Pirtti Ala-Pirttiniemi (Pirtti) Syyskuu 2011 Pappilanmäki Pihlajalaakso Puijonlaakso Hiltulanlahti Maaseutu / Melalahti / Karttula 14

16 Kuopion strategiset kasvutavoitteet tarkistettiin keväällä Kuopion tavoitteena on nostaa asuntotuotannon taso keskimäärin 800 uuden asunnon tasolle vuosittain. Viime vuosina tuotannon taso ei ole yltänyt tähän ja jäänyt keskimäärin 500 asuntoon/vuosi. Tällä hetkellä runsas kerrostalorakentaminen, monipuolistunut alueellinen tonttitarjonta, lukuisat suunnitellut asuntotuotantohankkeet sekä vilkastunut omakotitalotonttikysyntä ennakoivat tuotannon nousua 800 asunnon tasolle. Vuonna 2010 valmistui noin 500 asuntoa, joista noin 220 asuntoa (44 %) oli kerrostaloissa, 170 pientaloissa ja 110 rivitaloissa. Tulevalle viisivuotiskaudelle on ohjelmoitu valmistuvaksi noin uutta asuntoa, joista noin 40 prosenttia sijoittuu Saaristokaupunkiin. Asunnoista noin 64 prosenttia on arvioitu valmistuvan kerrostaloihin ja loput pientaloihin. Lehtoniemen alue on tällä hetkellä Kuopion asuntotuotannon ja etenkin kerrostalorakentamisen pääalue. Lehtoniemessä uusia kerrostaloasuntoja valmistuu eniten Keilankannassa Kanavaharjun kadun varteen, jossa kaikki tontit ovat jo varattuja. Tästä asuntorakentaminen etenee itään päin, asuntomessualueen viereen rakennettavalle Helmen alueelle. Rivitaloja on rakenteilla paljon Kärängässä ja Lintulahden alueella. Lähivuosina kaavoitus ja rakentaminen alkavat kanavan eteläpuolisella Keilanrinteen alueella sekä Lehtoniemen pohjoisosissa. Pientalorakentaminen jatkuu Rautaniemessä, vuonna 2012 käynnistyy omakotitalotuotanto Ala-Pirttiniemessä ja vuonna 2015 Hiltulanlahdessa. Saaristokaupungin lisäksi Kuopiossa rakennetaan paljon uusia kerrostaloasuntoja Keskustaan, Pappilanmäelle sekä Pihlajalaakson alueelle. Keskustassa rakentaminen painottuu Maljalahteen, jossa ensimmäiset asunnot ovat jo valmistuneet ns. Transpointin kortteliin. Pihlajalaakson alueella rakentaminen on myös käynnistynyt ja useita uusia asumisen täydennysrakentamisalueita on ohjelmoitu tulevalle viisivuotiskaudelle: Puijonlaakso, Kelloniemi, Länsipuijo. Kuopion tavoitteena on etsiä uusia asuntorakentamisen alueita nykyisen kaupunkirakenteen sisältä, jossa on olemassa olevat palvelut ja kunnallistekniikka jo valmiina. Kuopion asuntotuotanto vuonna 2010, arvio vuodelle 2011 sekä asunto-ohjelma vuosille Valmistumisvuoden mukaan Tot. Arvio Ohjelmointi Ohjelmointi % Talotyyppi: Kerrostalot % Rivitalot % Omakotitalot ja muut rak % Alue: % Saaristokaupunki % - Savolanniemi % - Ala-Pirttiniemi % - Rautaniemi % - Lehtoniemi-Keilankanta % Keskusta lähialueineen % Pihlajalaakso (alkanut v. 2011) % Pappilanmäki (alkanut v. 2009) % Länsipuijo (alkaa v. 2013) % Muiden alueiden yksittäiset kohteet % Hiltulanlahti Maaseutualue % Asuntoja yhteensä: % 2.4. Elinkeinot ja työllisyys Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkojen määrällä mitattuna alueen suurimpia toimialoja ovat julkiset palvelut sekä kauppa, kuljetus ja varastointi sekä majoitus- ja ravitsemispalvelut. Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa on suurin. Monipuolisen elinkeinorakenteen vuoksi talouden suhdannevaihtelut ovat Kuopiossa vientiteollisuuteen painottuvia alueita lievempiä. 15

17 Työpaikat ovat lisääntyneet 2000-luvulla ja yhteensä työpaikkoja oli v n kpl. Vuosien työpaikkojen nettokasvu oli Kuopiossa noin työpaikkaa eli keskimäärin 750 työpaikkaa/vuosi (Tilastokeskus). Kuopion tavoitteena on ollut keskimäärin työpaikan nettolisäys/vuosi. Kuopion työpaikkalisäyksestä suurin osa on tullut Savilahteen, Kuopion tiedepuistoon sekä eteläisen moottoritien varteen eli mm. Leväselle, Kolmisoppeen ja Pitkälahteen. Etelä-Kuopion yrityspuisto on laajentunut ja nyt rakenteilla on Matkuksen alue. Kuopion kehitys /2011 Väestömuutos % 0,2 0,3 0,4 0,7 0,7 0,7 0,3 henkilöä Työpaikkakasvu % 2,1 2,2 2,7 1,0 0,3 lkm arvio Asuntotuotanto lkm Yritysten liikevaihdon 1-5 muutos % 4,1 % 8,6 % 9,2 % 7,5 % -11,5 % 5,8 % 11,1 % Yritysten palkkasumman muutos % 5,2 % 4,2 % 6,5 % 9,5 % 2,5 % 2,6 % 6,0 % Viennin muutos (A-X, seutu) % 9,0 % 12,8 % 12,8 % 17,2 % -31,7 % 25,2 % Työttömyys-% 12,4 11,5 10,6 10,0 11,9 11,6 10,5 Työttömiä keskim.kk Lähteet: VRK, Kuopion Yritys- ja toimipaikkarekisteri, Kuntarekisterit, Liiketoiminnan kuukausikuvaajat, Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopion yritystonttikysyntä on voimistunut, uusien toimitilojen rakentaminen on aktiivista ja kaupungissa on vireillä runsaasti uusia elinkeinohankkeita. Kuopion tavoitteena on tarjota riittävästi houkuttelevia tontteja yrityksille eri puolilla kaupunkia. Suurimpia kohteita ovat keskustan Alatoriin ja kävelykeskustaan liittyvät hankkeet ja liikennejärjestelyt, Pienen Neulamäen yritysalueen rakentaminen, Kuopion tiedepuiston hankkeet, Ikea-Ikano -kauppa-keskittymän rakentuminen Matkukseen sekä Päiväranta - Vuorela vt5 silta- ja tiehanke. Lisäksi kaupungissa on useita muita merkittäviä rakentamishankkeita yrityksillä ja julkisella sektorilla. Kuopion merkittävimmät, uudet yritysalueet sijaitsevat tällä hetkellä Etelä-Kuopion yrityspuistossa, Pienen Neulamäen, Kylmämäen ja Matkuksen alueilla. Lisäksi lähivuosina Sorsasalon yritysalue laajenee ja useilla vanhoilla yritysalueilla tapahtuu uudistumista. Pienen Neulamäen yritysalue avattiin keväällä Kylmämäen yritysalue kehittyy metalliteollisuuden keskittymänä ja Matkuksen alueesta tulee monipuolinen kaupan keskus. Pienten yritystonttien vilkasta kysyntää heijastaa Kuopiossa myös Leväselle kaavoitettu Lumipuiston yritysalue: Alue varattiin lähes täyteen tonttiluonnosvaiheessa ja nyt ensimmäiset rakentamishankkeet ovat käynnistyneet. Ikea-Ikano -hankkeen lisäksi kaupan toimialalla on runsaasti muita hankkeita rakenteilla tai suunnitteilla. Suurimpia näistä ovat entisen Junttanin tehtaan alueelle sijoittuva kauppapaikka Herman sekä Haapaniemelle tuleva Liikekeskus Ykkösrasti. Lukuisten yrityshankkeiden lisäksi julkinen rakentaminen on Kuopiossa vilkasta. Tänä syksynä saatiin käyttöön kaksi uutta koulua ja tulevalle viisivuotiskaudelle on suunnitteilla useita mittavia julkisia uudis- ja perusparantamiskohteita. Kuopion tiedepuistoon, Viestikadulle nousee Technopoliksen uusia toimitiloja ja lisäksi suunnitteilla on lisärakentamista yliopistollisen sairaalan alueelle, jonne rakennetaan mm. Kuopion kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteiskeittiö, yliopistollisen sairaalan laajennus. Koko Savilahden-Savisaaren alueelle laaditaan parhaillaan osayleiskaavaa, jossa tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa sinne lisää toimistorakenta- 16

18 mista, yritys-, liike- ja opetustiloja sekä mahdollisesti modernia kaupunkiasumista. Ns. lääninhallituksen kortteliin on käynnistymässä ELY- ja AVI -keskusten ja Finnvera Oyj:n uusien toimitilojen rakentaminen. Kuopion työttömyystilanne heikkeni selvästi talouden taantuman myötä. Vuonna 2009 työttömien määrä lisääntyi kuukausittain verrattuna edellisvuoteen ja tämä kehitys jatkui vielä vuoden 2010 alkukuukausina. Kesän 2010 aikana kehitys kääntyi myönteisempään suuntaan ja vuoden 2010 työttömyysaste oli 11,6 % (koko maa 10,0 %). Myönteinen työllisyyskehitys on jatkunut myös tämän vuoden alkupuoliskolla. Elokuussa Kuopiossa oli työtöntä, joka oli 10,5 % työvoimasta. (Elokuussa 2010 työttömyysaste oli 11,1 %). Elokuussa koko Kuopion seudulla oli yhteensä työtöntä (10,3 %), seudun alin työttömyysaste oli Siilinjärvellä 6,8 %. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen elokuun 2011 työllisyyskatsauksessa todetaan tulevista työllisyysnäkymistä: Työttömyyden kehittymisen näkymät loppuvuoden osalta näyttävät edelleen positiivisilta. Ensi vuoden osalta epävarman maailmanmarkkinatilanteen uskotaan vaikuttavan työllisyyskehitykseen. Työttömyyden alenemisen jatkuminen näyttää todennäköiseltä vielä lähikuukaudet. Kausiluontoinen työttömyys on alimmillaan syyskuussa, jolloin alueen työttömyysaste painunee lähelle 9 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu on pysähtynyt, alenema tulee olemaan hidasta. Työttömyysaste Kuopiossa ja vertailukaupungeissa elokuussa ,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 % 5,5 7,5 7,7 8,3 Koko maa 8,7% 14,0 14,4 10,5 11,1 11,9 12,2 12,5 12,7 12,8 13,0 4,0 2,0 0,0 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Kuopio tilanne työttömyydessä ja suurten kaupunkien vertailussa on säilynyt hyvin samana jo pitkään. Kuopion työttömyysaste on ollut jo pitkään viidenneksi tai kuudenneksi alin pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Vaasan jälkeen ja myös heinäkuussa 2011 sijoituimme viidenneksi. 17

19 2.5. Henkilöstö Panostukset henkilöstöön Yleistä Kuntatalouden kehitys ja työvoiman saatavuus vaikuttavat merkittävästi Kuopion kaupungin edellytyksiin järjestää kuntalaisten palvelut ja saada palkattua jatkossa osaavaa työvoimaa. Kuntatalouden osalta näköpiirissä on talouden heikentyminen. Työvoiman saatavuus vaikeutuu huomattavasti suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Jo tällä hetkellä työvoimaa poistuu työmarkkinoilta enemmän kuin sinne tulee uutta. Tämä yhtälön ratkaiseminen tarkoittaa, että tulevaisuudessa palvelut on tuotettava vähemmällä työvoimalla nykyistä tehokkaammin. Valtio on asettanut kunnille tuottavuustavoitteet. Talouden osalta kuntasektorin toimintamenojen valtakunnallinen tuottavuustavoite vuoteen 2020 on, että kuntien toimintamenot kasvavat reaalisesti enintään 0,4 % vuodessa. Kunnallinen työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat sitoutuneet parantamaan kuntatyön tuottavuutta. Näiden tavoitteiden toteuttaminen ja kaupungin talouden saattaminen kestävälle pohjalle edellyttävät, että henkilöstöpoistuman antamat mahdollisuudet toiminnan ja talouden sopeuttamiseksi käytetään hyödyksi. Esimiesten hyvät henkilöstöjohtamistaidot ja henkilöstön hyvät työ- ja työyhteisötaidot antavat edellytykset onnistua tuottavuuden parantamisessa niin, että henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jaksaminen samalla paranevat. Selkeinä henkilöstöjohtamisen painopisteinä ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja kehittäminen, työhyvinvointi, tuottavuuden parantaminen, palkitseminen ja yhteistoiminta. Esimiestä tuetaan ja ohjataan kehittämään henkilöstöjohtamistaitoaan ja henkilöstöä tuetaan ja ohjataan kehittämään työ- ja työyhteisötaitojaan. Palvelualueuudistus korostaa strategista näkökulmaa kaikessa kaupungin toiminnassa, johtamisessa ja työnteossa. Asiakaslähtöiset palvelut, ennaltaehkäisevä toiminta, palveluohjaus, prosessien kehittäminen, tuotteistaminen, toiminnan ja henkilöstön jatkuva kehittäminen ovat johtamisen ja työnteon painopisteitä. Kaupunki panostaa tuottavuuden parantamiseen, strategiseen henkilöstöjohtamiseen ja työyhteisötaitojen parantamiseen seuraavasti: Henkilöstösuunnittelu Ennakoiva henkilöstösuunnittelu pitää sisällään henkilöstön määrän, osaamisen ja organisaatioon sijoittumisen näkökulmat. Niitä tarkastellaan ja suunnitellaan ennakoiden toimintatapa- ja asiakastarvemuutoksia. Kattavalla henkilöstösuunnittelulla luodaan pohja sekä sisäiselle että ulkoiselle rekrytoinnille, henkilöstön kehittämiselle ja sisäiselle liikkuvuudelle. Henkilöstön sisäinen liikkuvuus Sisäisen liikkuvuus on aina ensisijainen tapa täyttää avoimeksi tulevat tehtävät. Tällä toimintatavalla toteutetaan henkilöstön mahdollisuuksia edetä työurallaan ja pyritään pidentämään niiden työuria, jotka eivät enää esim. sairauden vuoksi pysty jatkamaan nykyisessä tehtävässään. Sisäisellä liikkuvuudella varmistetaan, että myös osa-aikaisilla ja määräaikaisilla on samat mahdollisuudet hakeutua avoimiin tehtäviin kuin vakituisilla ja kokoaikaisilla työntekijöillä. Vakinaisessa palvelussuhteessa olevilla varahenkilöillä vähennetään tilapäisen työvoiman käyttöä tehtävissä, joissa on pysyvä työvoiman tarve. Henkilöstön hankinta Työntekijän rekrytointi on pitkäaikainen ja arvokas investointi, jossa pitää onnistua. Tätä asiantuntijatehtävää varten perustetaan keskitetty rekrytointipalvelu, joka avustaa palvelukseen ottavia esimiehiä ja toimielimiä rekrytointiprosessin läpiviennissä. Sisäinen liikkuvuus järjestetään rekrytointipalvelun työnä siten, että jokainen kaupungin työntekijä voi ilmoittaa halukkuutensa siirtyä toisiin tehtäviin KuntaRekry järjestelmään ja tulla mukaan sisäisen liikkuvuuden piiriin. Keskitetty rekrytointipalvelu antaa myös mahdollisuuden välittää ns. varahenkilöitä akuutteihin sijaisuuksiin. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen lähtee asiakaspalveluiden tarpeista ja toimintatapojen kehittämisestä. Kaupunki vastaa työnantajana siitä, että työntekijä voi suoriutua työstään myös toimintaa, tehtävää työtä tai työmene- 18

20 telmiä muutettaessa tai kehitettäessä. Henkilöstösuunnitteluun kuuluu olennaisena osana henkilöstön osaamiskartoitukset ja nykyosaamisen vertaaminen lähitulevaisuudessa ja pitemmällä aikavälillä tarvittavaan osaamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen kuuluu strategisesta osaamisesta ja perusosaamisesta huolehtimisen lisäksi suunnitelmallinen pyrkimys käänteentekevien, palvelualueen toimintaa parantavien ratkaisujen löytämiseen. Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstön suunnitelmallista kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön työhyvinvointi ja työssä jatkaminen ovat työntekijän, työnantajan ja yhteiskunnan kannalta erittäin merkittäviä asioita. On laskettu, että työnantajat käyttävät henkilöstön koulutuksen, työterveyshuoltoon, työkyvyn edistämiseen, liikuntaan ja virkistykseen vuosittain 2,1 Mrd. Samaan aikaan sairastamisen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien aiheuttamat kustannukset ovat 24,0 Mrd. Panostus työhyvinvointiin kannattaa, sillä tutkimusten mukaan yksi työhyvinvointiin sijoitettu euro tuottaa 5 euroa. Työhyvinvoinnin johtamiseen kuuluvat jatkossa mm. sairauspoissaolojen hallinta, varhainen tuki, puheeksi ottaminen, uuteen tehtävään siirtyminen ja hoitoonohjaus. Näillä työhyvinvointia edistävillä toimintamalleilla voidaan vaikuttaa sairauspoissaoloista aiheutuviin kustannuksiin, varhe- ja, eläkemaksuihin ja tilapäisen työvoiman käyttöön. Esimies tukee henkilöstön työssä jaksamista toteuttamalla työhyvinvoinnin toimintamalleja. Jokaisella työntekijällä on oikeus ja velvollisuus ottaa esimiehen kanssa puheeksi asiat, jotka uhkaavat työssä jaksamista. Vastaava oikeus ja velvollisuus ovat esimiehellä. Työhyvinvoinnin toimintamallien omaksuminen jokapäiväiseen johtamiseen ja osaksi henkilöstön työyhteisötaitoja on keskeinen tavoite. Työhyvinvoinnin johtamisella saavutettavilla säästöillä luodaan työnantajalle palkanmaksuvaraa henkilökohtaiseen palkkaukseen, tulospalkkaan ja johdon palkitsemiseen. Tuottavuuden parantaminen Talouden tasapainottaminen, uhkaava työvoimapula ja toimintojen suuntaaminen valittuihin painopistealueisiin edellyttävät mm. toimintojen tehostamista, uusien toimintatapojen käyttöön ottamisesta ja resurssien uudelleen suuntaamista valittujen painopisteiden mukaisesti sekä henkilöstöpoistuman (n. 250 htv/v) hyväksikäyttöä. Asiakkuusjohtajille asetetaan tavoitteeksi järjestää vastuullaan olevat palvelut siten, että avoimeksi tulevista tehtävistä voidaan jättää täyttämättä neljän vuoden suunnittelukaudella 200 htv eli keskimäärin 50 htv vuodessa. Vaihtoehtoisesti asiakkuusjohtajien on säästettävä vastaava rahamäärä (50 x = 2,5 M /v) ostopalveluista. Asiakkuusjohtajille asetetaan tavoitteeksi tehostaa kaupungin toimitilojen käyttöä ja edistää niiden monikäyttöisyyttä siten, että toimitilojen käyttö tehostuu 10 % suunnitelmakauden aikana. Palvelupäälliköiden on tuotettava vastuullaan olevat palvelut siten, että henkilöstöpoistuma voidaan hyödyntää ja tehostaa toimitilojen käyttöä ja edistää niiden monikäyttöisyyttä niin, että toimitilojen käyttö tehostuu 10 % suunnitelmakauden aikana. Valtion suunnalta mahdollisesti tulevat uudet velvoitteet voivat lisätä joidenkin palveluiden henkilöstötarvetta. Palvelutarpeet vanhuspalveluissa ja päivähoidossa voivat johtaa tarpeeseen lisätä henkilöstöä näissä palveluissa. Nämä muutospaineet ja kuntatalouden tiukkuus vaativat kaupungin toimintojen priorisointia ja olevien voimavarojen uudelleen suuntaamista. Henkilöstöpoistuman hyväksikäyttöä tuetaan täyttölupatoiminnalla ja rekrytointipalvelun ohjauksella. Avoimeksi tulevan viran tai tehtävän palkkamääräraha siirretään kaupungin yhteiseen pooliin ja arvioidaan, voidaanko se jättää täyttämättä tai kohdistaa kokonaan muuhun toimintaan. Tuottavuuden parantamisella saavutettavilla säästöillä luodaan työnantajalle palkanmaksuvaraa henkilökohtaiseen palkkaukseen, tulospalkkaan ja johdon palkitsemiseen. Kannustava palkkaus Kuopion kaupunki on työnantaja, jonka henkilöstöä koskee seitsemän eri virka- ja työehtosopimusta ja lisäksi ns. Tehy-pöytäkirja. Kannustavan palkkauksen toteuttaminen onkin iso haaste, sillä sopimusalakohtaiset erityispiirteet on otettava huomioon palkkausjärjestelmien kehittämisessä. Pääsääntöisesti palkkausjärjestelmä rakentuu tehtäväkohtaisesta palkasta, henkilöstökohtaisesta palkasta ja tulospalkasta. Kyseessä on kokonaisuus, jonka lähtökohta on työn vaativuuden arviointijärjestelmä, henkilökohtaisen suoriutumisen arviointijärjestelmä sekä tulospalkkausjärjestelmä. Painopisteinä ovat henkilökohtaisen palkkauksen kehittäminen ja käyttöönotto. Jollain sopimusaloilla on mahdollisuuksia edetä myös tulospalkkauksessa. 19

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014

KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2011-2014 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2010:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2011 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 299 19.10.2015. 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 25/2015 1 (1) 299 Asianro 6862/02.02.00/2015 Vuoden 2016 talousarvio ja vuosien 2016-2019 taloussuunnitelma Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2016

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013 2016 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2013-2016 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2012:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2013 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020

KUOPION KAUPUNKI YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ,TYÖPAIKAT JA ASUMINEN - ASUMISEN RAKENTAMISEN ETENEMINEN JA KÄYT- TÖÖN OTETTAVAT ALUEET VUOSINA 2016-2020 15.6.2015 YK 2015:3 KUOPION VÄESTÖNKEHITYS, ELINKEINOT JA ASUMINEN

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste

Kuopion kaupunki. Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Kuopion kaupunki Vuoden 2014 kuukausiseuranta (tammikuu) ja koko vuoden toteumaennuste Vuoden 2013 tilinpäätös on 18.2.2014 tilanne. Ydinkaupungin lopulliset poistot ovat vielä kirjaamatta ja joitakin

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017. Kaupunginhallituksen esitys

KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017. Kaupunginhallituksen esitys KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 Kaupunginhallituksen esitys Kaupunginvaltuusto 4.11.2013, periaatekeskustelu Kaupunginvaltuusto 11.11.2013, päätöskokous Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista

Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Pro kuntapalvelut verkoston arvioita ja ehdotuksia uudelle valtuustolle Helsingin kaupungin taloudesta ja budjetista Kulut kaupunkilaisten tarpeiden mukaan Kuluvan vuoden budjetti on laadittu pitäen lähtökohtana

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017

Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014 2017 KUOPION KAUPUNKI TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Kuopion kaupunki Toteuttamissuunnitelmat TO 2013:1 ISSN 0785-0328 KUOPION KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,,

Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, XXVII, Kaupunginjohtajan,, Vuoden,2015,, talousarvioesitys,..., Kaupunginjohtaja,Markku,Andersson, Media,,KH,,KV,,27.10.2014,, Talouden)tasapainotus)etenee)oikeassa)suunnassa!) ) TA2015)toiminnallinen)mo6o:))

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Kuopion ja Juankosken yhdistymishallitus. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (15) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-19:05 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Saapuvilla olleet jäsenet Pekka Kantanen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015

NAANTALIN KAUPUNKI TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI YMPÄRISTÖVIRASTO tammi-kesäkuu 2015 Virastopäällikön katsaus Strategisten ja operatiivisten tavoitteiden toteutuminen Tehtäväalueiden vastuuhenkilöiden antamien raporttien perusteella toiminta etenee kokonaisuutena suunnitellusti ja lähes

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135

Yhtymähallitus 204 23.10.2012. Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012. Yhall 19.6.2012 135 Yhtymähallitus 204 23.10.2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset 542/02.02.00/2012 Yhall 19.6.2012 135 Valmistelija: Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot