POHJOIS-SUOMEN TYP-TOIMINNAN VERKOSTOJEN NYKYTILAN ANALYYSI Raportti ja toimenpideohjelma

Transkriptio

1 Kuva: Anne Huotari *) POHJOIS-SUOMEN TYP-TOIMINNAN VERKOSTOJEN NYKYTILAN ANALYYSI Raportti ja toimenpideohjelma MYP-hanke Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen TL 5, S Projektipäällikkö Anne Huotari ja projektikoordinaattori Tarja Juopperi Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

2 2 Sisällysluettelo 1. Taustaa Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet Kiteytetyt tavoitteet Toimintasuunnitelma: Nykytilan analyysin sisältö TYP-toiminnan tilanne lokakuussa Entisten työvoiman palvelukeskusten työntekijöiden kyselyn tulosten analyysi Kuntakyselyn tulosten (liite) analyysi Kuntakierrosten antia Tilastoanalyysi TYP-toiminnan arviointi (itsearviointi) Maakuntauudistuksen vaikutuksia MYP-hankkeen kehittämistyöhön Konkreettinen suunnitelma ja toimenpiteet (toimenpideohjelma) Koulutussuunnitelma Hyvät käytännöt ja niiden parastaminen Verkostokartat osana verkostojen hyödyntämistä Kuntakohtaiset TYP-verkostotoimijoiden työpajat TYP-henkilöstön työpajat, sisältöjä ja henkilökunnan mahdollisuus osallistua Työhön siirtymisen tukeminen Johtoryhmän kehittämispäivät Työnhakijoiden oikeat palvelulinjat Alueellisiin työllisyyskokeiluihin osallistuvien kuntien nettifoorumi Yhteistyön tiivistäminen yhteiseksi toiminnaksi (transprofessional) Sähköisten palveluiden kehittäminen Asiakkaan kohtaamisen tärkeys Tulevat kolmen kuukauden haastattelut Kuntouttavaan työtoimintaan tuleviin muutoksiin ja sosiaaliseen kuntoutukseen valmistautuminen Palvelumuotoilu ja Lean-virtausmenetelmä kehittämismenetelmiksi Seminaarit ja muut tilaisuudet Liitteet: *) Kansikuva: Kestävän kehityksen keskus Oulussa. Kuntouttavassa työtoiminnassa aikaansaatu puutarhatyö- ja ympäristötaideteos.

3 3 1. Taustaa Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen hankkeen (MYPhanke) hankesuunnitelman mukaan tehtävän nykytilan analyysin tarkoitus on luoda pohja konkreettiselle toimintasuunnitelmalle. Olemme kirjanneet aluksi hankesuunnitelman tavoitteet. Analyysiosaan teimme selvityksen TYP-toiminnan tilanteesta syksyllä Kysyimme työllistymistä edistäviksi monialaisiksi yhteispalveluiksi muuttuneiden entisten Työvoiman palvelukeskusten työntekijöiden mielipiteitä. Toisen kyselyn lähetimme TYP-johtoryhmien jäsenille, joilta pyysimme näkemyksiä pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista ja kuntien palveluista hankesuunnitelmassa mukaan. Näiden kyselyiden avulla saimme arvokasta tietoa ja tulosten sekä analyysin avulla teimme toimenpide-ehdotuksia. Liitteissä on laajasti tilastotietoja, joita analysoidaan tekstissä. Kevään ja syksyn kuntakierroksilla esiin nousseisiin asioihin ehdotamme toimenpiteitä ja liitteissä kuvaamme kuntakohtaisia verkostokarttoja ja hyviä käytäntöjä. Analyysin perusteella on laadittu tämä raportti, joka toimii monialaisen yhteispalveluverkoston ja toimintamallin kehittämisen tukena sisältäen konkreettisen suunnitelman etenemisestä toimenpiteineen sekä toiminnan seurantakyselyn. Hankesuunnitelman (hankkeen toiminta-aika ) mukaan nykytilan analyysin piti valmistua , mutta koska projekti pääsi todellisuudessa alkamaan projektipäällikön osalta vasta ja projektikoordinaattorin osalta vasta , aikataulua jouduttiin siirtämään lokakuun loppuun, että saisimme riittävästi taustamateriaalia kuntakierroksilta ja kyselyjen avulla. 2. Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet Suurin osa alueen kunnista on ollut TYP-toiminnan ulkopuolella, uuden lain mukaisen työllistymistä edistävän monialaisen yhteistyön käynnistäminen vaatii kunnissa työllisyydenhoidon kokonaisnäkemyksen muodostumista, palveluiden kehittämistä, resurssien kohdentamista, henkilöstön osaamisen kehittämistä sekä uuden toimintakulttuurin luomista. Odotuksia on myös Kelan suuntaan, jonka toivotaan aikaisempaa tiiviimmin tulevan yhteistyöhön. Hankkeessa hyödynnetään aikaisempien kehittämishankkeiden tuloksia, esimerkiksi Lapin Suunto-hankkeesta ja Pohjois-Pohjanmaan Välityömarkkinoiden kehittämis- ja koordinaatiohankkeesta. Lisäksi käydään läpi työvoiman palvelukeskusten toiminnan konkreettiset sisällöt ja tulokset. Uuden TYP-toiminnan palvelukonsepteja kehitetään ja asiakasprosessia selkeytetään yhteistyössä TYPjohtajien kanssa. Johtoryhmätyöskentelyyn tarvitaan työkaluja Kiteytetyt tavoitteet: 1. Tukea ja kehittää työllistymistä edistävien monialaisten yhteispalveluverkostojen rakentumista ja toiminnan käynnistymistä Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Tehostetaan asiakkaiden palvelutarpeen mukaista palveluprosessia ja moniammatillista yhteistyötä kehittämällä sektorirajat ylittävää yhteistyötä. 2. Nostetaan esiin hyviä käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Nykytilan analyysiin pohjautuvan raportissa esitetään konkreettinen suunnitelma toimenpiteineen ja toiminnan seurantakysely.

4 4 3. Haetaan asiantuntijatukea johtamisen, sidosryhmäyhteistyön ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tavoitteena on luoda edellytykset sujuvalle pitkäaikaistyöttömien palvelulle, verkostojen hyvälle johtamiselle ja vaikuttavalle palveluyhteistyölle monialaisessa yhteispalveluverkostossa Toimintasuunnitelma: 1. Laaditaan nykytila-analyysi työvoiman palvelukeskusten toiminnasta, palveluista ja kuntien pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista ja palveluista. Näistä nostetaan esiin asioita, jotka tulee huomioida työllistymistä edistävien monialaisten yhteispalveluverkostojen rakentamisessa ja kehittämisessä. Etsitään hyviä käytäntöjä ja kehittämisen kohteita. Haastatellaan toimijoita ja hyödynnetään tilastoja, vertailuja ja selvityksiä aiheesta. Laaditaan raportti, joka toimii verkoston ja toimintamallin tukena. Raportti sisältää konkreettisen suunnitelman ja toimenpiteet sekä toiminnan seurantakyselyn. 2. Rakentaa ja kehittää toimintamalli verkostolle sekä luoda edellytykset johtoryhmän työskentelyn tasolla, asiakaspalvelulle, henkilöstön, sidosryhmien sekä välineiden tasoilla. 3. Kehittää verkostotoimijoiden yhteistyötä ja verkosto-osaamista yhteisten työkokousten, valmennusten, itsearviointityöpajojen ja koulutusten avulla. Hankkeessa käytetään ostopalveluja tehtävien toteuttamiseksi. Ostopalvelujen kokonaisbudjetti on euroa ja hankkeen koko budjetti euroa. Hanke on ELY-keskuksen oman tuotannon hanke, joten siihen ei ole haettu kuntarahoituksen osuutta. Hankkeen palvelut ovat osallistujille maksuttomia. 3. Nykytilan analyysin sisältö Hankesuunnitelman mukaisesti nykytilan analyysi sisältää edellisessä luvussa esitellyt hankesuunnitelman tavoitteet, tässä luvussa esiteltävän analyysin TYP-toiminnan tilanteesta kesäkuussa 2016, entisten työvoiman palvelukeskusten työntekijöiden kyselyn tulokset, kuntakyselyn tulokset, laajasti tilastotietoja sekä kuntakierroksen materiaalia, kuten kuntakohtaisia verkostokarttoja, hyviä käytäntöjä ja odotuksia verkostolle. Lopuksi esitellään konkreettinen suunnitelma, jota tässä nimitetään toimenpideohjelmaksi (myöhemmin tpo), jossa on listattu nykytilan analyysin pohjalta kehitetyt yksittäiset toimenpiteet. Kunkin kappaleen lopussa on merkitty tummennetulla tekstillä johtopäätökset ja viittaus toimenpideohjelman numeron kohtaan TYP-toiminnan tilanne lokakuussa 2016 Kaikkien kolmen maakunnan tilanne oli jo lähtökohdiltaan erilainen sekä TYP-toiminnan että verkostojen toiminnan osalta. Näistä lähtökohdista jokainen maakunta on lähtenyt kehittämään TYP-toimintaa omaan tahtiinsa ja hankkeemme on räätälöinyt yhteistyötä sen mukaisesti Kainuun tilanne Kainuussa erityispiirteenä on koko maakunnan kattava sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Kainuun hallintokokeilussa ( ) kehitettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä, johon kuului myös erikoissairaanhoito. Siinä olivat mukana kaikki Kainuun kunnat (8) Vaalaa lukuun ottamatta. Kainuun maakuntakokeilulla oli vahva kehittämisen ote palveluihin ja niiden yhtenäistämisen toimintatapa. Vuoden

5 perustettiin kuitenkin uusi Kainuun sote kuntayhtymä (myöhemmin Kainuun sote), johon yksi kunta ei lähtenyt mukaan ja Vaala pysyi edelleen poissa. Vaala siirtyi vuoden 2015 alusta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan. Koska Kainuussa on tuon historian vuoksi ollut TYP-toimintaa kaikissa kunnissa jo yli kymmenen vuoden ajan, siellä tarpeet ovat olleet lähinnä uuden lain mukaisen monialaisen yhteispalvelun kehittämisessä. Yhdellä kunnalla on edelleen kehittämistarpeita, jotka ovat johtuneet muun muassa useista henkilövaihdoksista. Kainuun TYP:n johtoryhmässä kehittämistyön keskiössä ovat olleet vuonna 2016 lähinnä asiakasohjauksen parantaminen, TYP:n roolin selkeyttäminen taustaorganisaatioille, sidosryhmien ja kuntien kanssa tehtävä yhteistyö sekä sähköisten palveluiden kehittäminen. Ohjaavien tahojen tulisi tunnistaa ja havaita asiakkaiden monialaisen yhteispalvelun tarve nykyistä paremmin ja ohjata heidät TYP-palveluun. Johtoryhmässä on pohdittu, osataanko TYP-palvelua hyödyntää kunnissa riittävästi. Lisäksi yhteistyötä TE-toimiston, TYP:n, kuntien ja hankkeiden kesken tulisi lisätä. Kainuun TYP-toimintaa vetää johtava työllisyysasiantuntija Anne Huotari, jonka työnantaja on Kajaanin kaupunki. Hänen johdollaan on Kainuussa valmisteltu Tolokustiasiakirja, joka on kainuulainen työllisyydenhoidon käsikirja ja se painottuu pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisen kannalta keskeisiin teemoihin. Se on myös ehdottomasti hyvien käytäntöjen kärkikaartia. Kainuun osalta hankkeemme toiminta on ollut jo hankesuunnitelman mukaan vähäisempi ja keskittyy hyvien käytäntöjen keräämiseen (tpo 4.2.), verkostokarttojen tekemiseen (tpo 4.3.), tuen tarpeessa olevien kuntien TYP-toiminnan kehittämisen työpajoihin (tpo 4.4. ja 4.10.), koulutuksiin (tpo 4.1.), TYPjohtajan kanssa yhdessä tehtäviin kuntakäynteihin (tpo 4.4.) ja TYP-johtoryhmän työskentelyn kehittämiseen (tpo 4.7., Lean-koulutus tpo 4.15.) Lapin tilanne Lapissa ei ole sote-kuntayhtymiä mikä poikkeaa muista alueen maakunnista. Erityispiirteenä Lapissa on useissa kunnissa olevat säätiöt, jotka hoitavat työllisyysasioita ja joilla on keskinäistä yhteistyötä. Säätiökunnat hakivat yhdessä alueellisesta työllisyyskokeiluun ja pääsivät siihen. Sen toivotaan alkavan vuoden 2017 alussa. Hanketoiminta on ollut ja on edelleen Lapissa aktiivista. Lisäksi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksella (POSKE) on ollut vahva rooli kehittäjänä. Lapissa on ollut Työvoiman palvelukeskuksia kuudessa kunnassa, joten 15 kuntaa on aloittanut TYPtoiminnan tänä vuonna. Toki useimmissa kunnissa on ollut TYP-toiminnan kaltaista yhteistoimintaa jo vuosia. Kunnilla on Lapissa muita maakuntia itsenäisempi rooli TYP-toiminnan toteuttamisessa. Haasteina Lapissa ovat pitkät välimatkat ja sähköisten palvelujen käyttöön ottaminen. Lapin kunnissa on hyvin erilaiset olosuhteet ja siksi kaikki eivät ole kokeneet yhteisiä toimintatapoja tarkoituksenmukaiseksi. Osassa kunnissa on tarpeita työ- ja toimintakyvyn arvioinnin havainnointiin ja menetelmiin. Yhteinen haaste on pohtia organisaatioiden roolien ja palveluiden selkeyttämistä asiakasprosessissa. Lapissa on kehitetty erittäin paljon hyviä käytäntöjä. Esimerkiksi sähköisen asioinnin välineissä ja sisällöissä (Virtu.fi) Lappi on Suomen edelläkävijä. Lapin TYP-toimintaa johtaa johtava työllisyysasiantuntija Tuija Keihtä Lapin liitossa. Lapissa hankkeemme on projektikoordinaattorin ja TYP-johtajan tiiviillä työparityöskentelyllä järjestänyt TYPPI-järjestelmän ja laadittujen lomakkeiden käytön koulutusta (tpo 4.1.). He käyvät syksyn 2016 aikana useimmissa Lapin kunnissa ja pitäneet niissä TYP-toiminnan kehittämiseen liittyviä työpajoja (tpo 4.4.). Kuntakäynneille on koottu myös TYP-toimijoiden lähiverkostoa. Vuonna 2017 tehdään kuntakohtaisia verkostokarttoja (tpo 4.3.), kartoitetaan kuntakäynneillä sekä TYP-toiminnan että verkoston yhteistyön pullonkauloja ja etsitään niihin ratkaisuja työpajatyöskentelyllä (tpo 4.4.). Organisaatioiden roolien ja palveluiden selkeyttämiseen asiakasprosesseissa järjestetään TYP-henkilöstön työpajoja (tpo 4.5.). Lisäksi etsitään edelleen hyviä käytäntöjä (tpo 4.2.). Lapin alueelliseen kuntakokeiluun osallistuville kunnille ehdotamme nettifoorumin perustamista, jotta keskusteluun voisivat osallistua myös kokeilun ulkopuolelle

6 6 jääneet Lapin kunnat. Näin koko maakunnan työllisyystoimijat voisivat paremmin valmistautua maakuntauudistukseen (tpo 4.9.) Pohjois-Pohjanmaan tilanne Pohjois-Pohjanmaan vahvuus on nuori ikärakenne. Erityispiirteenä on kuntien runsas lukumäärä ja useat kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät, jotka ovat keskenään erilaisia ja erikokoisia. Siksi TYP:n ydintoimija, kuten sosiaalialan ammattihenkilö, voi olla toisen kunnan kanssa yhteinen työntekijä. Aina ei Tetoimiston asiantuntijakaan tunne kunnan toimintaympäristöä ja verkostoa. Oulun rooli aktiivisena kehittäjätoimijana on keskittynyt lähinnä Oulun seudulle. Koko maakunnan alueelta on puuttunut vahva sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjätaho. Kehittämistyö on jäänyt yksittäisten ja pääosin kunnallisten tai seudullisten hankkeiden ja kuntakokeilujen varaan. Vaalan kunta siirtyi Kainuusta vuoden 2015 alusta Pohjois-Pohjanmaalle, mikä on aiheuttanut joitakin katvealueita osassa palveluissa. Pohjois-Pohjanmaalla on 30 kuntaa, joista neljässä on ollut aiemmin TYP-toimintaa, joten 26 kuntaa oli uuden lain myötä uudessa tilanteessa. TYP:n verkostopäällikkö on tehnyt kuntakäynnit suurimpaan osaan verkoston kuntia 25/30 ja lopuissa kunnissa TYP-toiminta on otettu esille seudullisissa palavereissa. TYPPIjärjestelmässä yhteensä asiakasta ja Te-toimiston tuetun työllistymisen palvelulinjalla TYP:n asiakkaaksi pääsyä jonotti noin asiakasta (syyskuu 2016). Oulussa asiakasmäärä on suuri, joten jonoa on muodostunut kartoitusvaiheeseen. Lokakuuhun mennessä kaikki Te-asiantuntija-kuntatyöntekijä vastinparit on nimetty ja TYP:n työ on käynnistetty useimmissa kunnissa ja lopuissa työ käynnistyy syksyn aikana. Syinä aloituksen viivästymiseen ovat olleet mm. työntekijöiden vaihdokset tai pitkät poissaolot, myös kuntajohdon kannustavaa otetta on kaivattu. Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua johtaa verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä ja hänen työnantajansa on Oulun kaupunki. Hanke ehdottaa, että TYP-verkostopäällikkö huolehtii yhteistyössä MYP-hankkeen kanssa siitä, että kaikilla kunnilla on hankesuunnitelman mukaisesti edellytykset olla mukana lain mukaisessa TYPtoiminnassa mennessä. Se voi tapahtua joko kuntakohtaisella verkkoyhteydellä tai käymällä etenkin niissä kunnissa, joissa ei ole vielä lainkaan siirretty asiakkaita TYPPI-järjestelmään (tpo 4.4.). Vaalaa koskevat erityiskysymykset olisi hyvä ratkaista esimerkiksi siten, että TE-toimisto käy läpi Vaalan kunnan kaikki työnhakijat, tarvittaessa yhdessä kunnan kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan kanssa (tpo 4.8.). Yhteistyötä hankkeen kanssa olisi hyvä tiivistää etenkin kuntakäyntien ja koulutusten suunnitteluvaiheessa, jolloin resurssit saadaan parhaiten kohdennettua ja karsittua päällekkäisyyksiä (tpo 4.10.). Myös Oulun seudun saaman työllisyyden alueellisen kokeilun yhteyteen olisi hyvä muodostaa nettifoorumi, josta koko maakunta hyötyisi ja valmistautuisi tulevaan maakuntamalliin (tpo 4.9.). Lisäksi ehdotamme, että kuntayhtymissä työskentelevien TYP-toimijoiden olisi hyvä verkostoitua kunnan työllisyys-, sosiaali-, terveys- ja muiden palveluiden sekä hankkeiden kanssa, se onnistuu hyvin kuntakohtaisissa työpajoissa (tpo 4.4.). Oulun ruuhkatilanteeseen voisi etsiä ratkaisuja muiden suurten ns. kuutoskaupunkien kokemuksista ja tutustua Rovaniemen TYP:n ja sosiaalityön oma-asiakasmalliin (tpo 4.2.). Oulun seudun työllisyyden alueellisen kokeilun yhteyteen suositellaan kehitettäväksi tiedon siirron malli, esimerkiksi nettifoorumi, jotta koko maakunta voisi valmistautua tulevaan maakuntamalliin (tpo 4.9.) Entisten työvoiman palvelukeskusten työntekijöiden kyselyn tulosten analyysi Vuonna 2004 perustettiin työministeriön rahoituksen tuella ensimmäiset työvoiman palvelukeskukset, joita olivat edeltäneet yhteispalvelupisteet TYP-toiminta muutettiin lakisääteiseksi ja se tuli koskemaan kaikkia kuntia. TYP-lain tavoitteina on kehittää työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua, kartoittaa asiakkaan tilanne kolmen kuukauden sisällä asiakkuuden alkamisesta ja tehdä monialainen työllistymissuunnitelma. Toiminnan aloittamisen osalta siirtymäaikaa on vuoden 2016 loppuun.

7 7 Järjestimme kyselyn TYP-toiminnasta ennen uutta lakia toiminnassa olleiden työvoiman palvelukeskusten henkilöstöille. Tiedustelimme myös, onko uusi TYP-laki muuttanut TYP-toimintaa käytännön työssä. Henkilöstöä pyydettiin täyttämään Webropol-järjestelmän kyselylomake mennessä. Lapissa kysely lähetettiin 30 henkilölle, Pohjois-Pohjanmaalla 22 henkilölle ja Kainuussa 16 henkilölle. Vastauksia saatiin 25 eli vastausprosentti oli 37 %. Osa kyselyyn vastanneista ei vastannut kaikkiin kysymyksiin. Kyselyn tulosten pohjalta voi päätellä, että TYP-toiminta on lähtenyt liikkeelle uuden mallin mukaisena lähes kaikissa niissä kunnissa, joissa aikaisemmin on ollut työvoiman palvelukeskus. Yhteistyö TYP-toimijoiden kesken toimii, mutta siinä on erilaisia piirteitä kunnista riippuen. Asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö koettiin myös toimivaksi, mutta asiakkaiden yhteistyöhalukkuudessa nähtiin eroja. Asiakkaiden määrät ovat lisääntyneet ja heillä on monenlaisia sosiaali-, terveys- ja työllistymisen ongelmia. Moniongelmaisuus tuo palveluprosessin suunnitteluun omat hankaluutensa. Asiakkaiden tarvitsemat palvelut vaihtelevat suuresti riippuen asiakkaan tilanteesta. Usein on hankala selvittää, mitä palveluja asiakkaille tulisi tarjota ja missä vaiheessa palveluprosessia. Vastanneet toivat esiin asiakaskriteerien ja TYP-toimintaan ohjaamisen tärkeyden, jotta toiminnan pariin ohjautuisivat vain ne asiakkaat, jotka hyötyvät monialaisesta työllistymistä tukevasta yhteispalvelusta. Vastuutahon määrittely asiakasprosessin aikana nähtiin tärkeäksi ja toimivaksi käytännöksi. Tällöin asiakkaalla on aina prosessin aikana työntekijä, joka on vastuussa hänen palveluprosessinsa etenemisestä ja on asiakkaan tukena palvelusta toiseen siirtymisen aikana. Henkilöstö toivoi myös yhteisiä tapaamisia sekä toiminnan kehittämiskoulutusta yhdessä yhteistyötahojen kanssa oman työnsä tukemiseksi. Tähän hankkeessa vastataan kuntakohtaisilla TYP-johtajien kanssa yhteistyössä järjestetyillä työpajoilla, joissa TYPpalveluprosessia selkeytetään osana työllistyjän koko polkua ja palveluohjauksen sekä työhönvalmennuksen merkitystä tarkastellaan kuntakohtaisesti. (tpo 4.4. ja 4.5). Kyselyn perusteella vaikuttaa siltä, että erilaisia työ- ja toimintakyvyn tutkimukseen liittyviä palveluja tarvitaan enemmän. Lisäksi toivottiin mm. terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen lisäämistä ja niiden muotoilemista pitkäaikaistyöttömien palvelutarpeita vastaaviksi. Toivottiin myös uusia palveluja vaikeimmin työllistyville, tuettua palvelua tarvitseville asiakkaille, jotka ovat sosiaalisen kuntoutuksen tarpeessa ja joilla on elämänhallinnassaan ongelmia. Esitettiin mm. rinnallakulkijaa, joka toimisi konkreettisena tukihenkilönä opastaen asiakasta palveluprosessissa eteenpäin. Palvelujen tulisi olla pitkäkestoisia niiden pitkäaikaistyöttömien kohdalla, joiden työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei ole tulevaisuudessakaan realistista tai he eivät kykene vielä työllistymistä edistäviin kuntoutuspalveluihin. Hankkeen kehittämisehdotus: Kuntakierroksilla tulisi sosiaalitoimen johdon kanssa keskustella sosiaalisen kuntoutuksen palvelujen tarpeesta ja niiden järjestämisestä joko omana toimintana tai yhteistyössä järjestöjen tai muiden kuntien kanssa (tpo 4.2. ja 4.4.). Kyselyssä ilmeni, että asiakkaiden moniongelmaisuus on lisääntynyt ja henkilöstöllä ei ole tietoa ja taitoa huomata mahdollisten kehityshäiriöiden tai neuropsykologisten ongelmien olemassaolo sekä ohjata asiakas jatkotutkimuksiin niiden selvittämiseksi. Vastausten perusteella näyttää siltä, että henkilöstölle tulee tarjota koulutusta, jotta he havaitsisivat ajoissa, mikä palvelu on asiakkaan tilanteessa ensisijainen ja miten sen jälkeen tulee edetä. Hankkeen kautta tarjotaan henkilöstön toivomaa ja tarvitsemaa koulutusta työ- ja toimintakyvyn selvittelyihin sekä eläkkeen hakuprosesseihin liittyen (tpo 4.1.). Tiiviimmän yhteistyön kehittämiseksi terveydenhuollon kanssa suosittelemme, että myös terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka työskentelevät pitkäaikaistyöttömien kanssa liittyisivät Typpijärjestelmän käyttäjiin. Sen kautta on mahdollista saada suora kontaktikanava TYP-toimijoiden ja terveydenhuollon välille (tpo 4.2. ja 4.4.). Kyselyyn vastanneiden mukaan toiminnan painopiste on uuden TYP-toiminnan myötä siirtynyt entistä

8 8 enemmän kunnan palveluihin. Kuntoutuksellisen työotteen tarve on lisääntynyt niillä asiakkailla, jotka eivät kykene vielä kuntouttavaan työtoimintaan. Kyselyssä oli toivottu mahdollisuutta toiminnan kehittämiseen yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen aikana on käynyt ilmi, että työskenneltäessä vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden kanssa, on asiakastyössä käytettyjen erilaisten hyvien käytäntöjen jakaminen ja niiden parastaminen omaan toimintaan, yksi käytettävissä oleva keino. Hanke suosittelee henkilöstölle koulutusta toimintaan sitoutumattoman asiakkaan kohtaamiseksi, joita on asiakaskunnan lisääntyessä tullut enenevässä määrin mukaan myös TYP-toimintaan (tpo 4.1.ja 4.2.). Kyselyn mukaan yhteistyö Kelan kanssa on lisääntynyt joissain kunnissa ja Kela on tullut toimintaan intensiivisemmin mukaan. Osa vastaajista koki kuitenkin edelleen, että Kelan roolia yhteistyön tekemisessä tulisi lisätä. Kelan ja työeläkelaitoksen palveluista ja mahdollisuuksista ammatillisen kuntoutuksen tarjoajina järjestetään myös koulutusta (tpo 4.1.,4.5. ja 4.10.). Kyselyyn vastanneet olivat tehneet myös yhteistyötä yritysten kanssa eri määrissä ja laajuudessa. Heidän mielestään yhteistyötä tulisi ehdottomasti lisätä, jotta kuntoutuspolun läpikäyneet työttömät saisivat mahdollisuuden siirtyä työelämään. Vastanneiden mielestä yritykset tarvitsisivat yhteyshenkilön/koordinaattorin ottaessaan työttömän henkilön joko työhön tai työkokeiluun. Yhteyshenkilö/koordinaattori olisi työttömän henkilön apuna alkuvaiheessa tai tarvittaessa myöhemminkin. Lisäksi henkilö avustaisi myös työnantajaa erilaisten työllistämiseen liittyvien lomakkeiden täytössä sekä ohjeistaisi, miten toimitaan otettaessa työpaikalle työkokeilija tai palkkatuella työntekijä. Samalla henkilö voisi korostaa palvelun jälkeisen palautteen annon tärkeyttä. Rahallisten tukien määrää tulisi myös lisätä, jotta työllistäminen houkuttelisi työnantajia. Työhönvalmennuksen merkitys korostuu TYPasiakasprosessin loppuvaiheessa (tpo. Hanke järjestää TYP-toimijoiden ja muiden pitkäaikaistyöttömien työskentelevien kanssa verkostotapaamisia. Niihin on tarpeellista kutsua mukaan myös yritysten edustajia (tpo 4.4. ja 4.6.) Kuntakyselyn tulosten (liite) analyysi Kuntakysely laitettiin kuntiin TYP johtoryhmien jäsenten kautta. Kyselylomakkeen avulla tiedusteltiin TYPtoiminnasta ja sen käynnistymisestä eri kunnissa. Kolmessa maakunnassa on yhteensä 59 kuntaa, joista kyselyyn vastasi 22. Vastausprosentti oli 37 %. Kyselyyn vastasivat eri asemassa olevat henkilöt kuten ylintä johtoa, esimiestasoa ja henkilöstön tasoa edustavat vastaajat. Kyselyn vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että uuden lain mukainen monialainen yhteispalvelu on käynnistynyt kaikissa kyselyyn vastanneista kunnissa. Toiminnan koettiin sujuvan osissa kunnista hyvin ja joissakin oli vielä toiminnassa kehittämisen tarvetta. TYP-toimijoiden (kunta, Kela, TE-toimisto) välisen yhteistyön koettiin kunnissa sujuvan melko hyvin lukuun ottamatta paria kuntaa, jossa yhteistyön koettiin sujuvan melko huonosti. Yhtenä syynä yhteistyön ongelmiin nähtiin yhteistyökumppanin kanssa tapahtuvan toiminnan hitauden ja oma-aloitteisuuden puutteen sekä tietojen vaihdon hankaluuden. Ongelmat Kelan kanssa johtuivat vastanneiden mukaan siitä, ettei Kela ole vielä toiminnassa tiiviisti mukana. Ongelmia yhteistyöhön aiheutti vastaajien mukaan myös työntekijöiden vaihtuminen, pienet henkilöstöresurssit, pitkät etäisyydet, erilaiset käytännön ongelmat kuten yhteisten aikojen sopimiset työntekijöiden kesken ja asiakasohjaus. Hankkeen esitys on, että TYP-johtajat järjestävät yhdessä hankkeen kanssa TYP:n työntekijöille työpajoja, joissa yhteistyön ongelmia poistetaan ja ehkäistään, myös Kelan työkykyneuvojat pyydetään työpajoihin mukaan. (tpo 4.5.) Tekniikkakaan ei aina toimi. Kasvokkain tehtävän työn vähentyessä ja työskenneltäessä pitkien etäisyyksien päässä toisista, on sähköisten palvelujen rooli kasvanut entistä keskeisempään asemaan asiakastyön tekemisessä. Henkilöstöltä ja myös asiakkailta vaaditaan sähköisten palvelujen käytön osaamista ja niiden

9 9 käyttöön ottoa henkilökohtaisten tapaamisten sijaan. Tämän vuoksi hanke järjestää Skype for Business sovelluksen koulutusta henkilöstölle (tpo 4.1.) ja sähköisten palveluiden pilotti/pilotteja asiakkaille kuten Oulunkaaren virtuaalireppu - pilotti (tpo 4.11.). Vastausten mukaan pitkäaikaistyöttömille järjestettyjä työllistymistä tukevia ja aktivoivia palveluja on järjestetty kaikissa kunnissa. Kuntouttavaa työtoimintaa ja työttömien terveystarkastuksia on järjestetty joka kunnassa ja useissa kunnissa on ollut käytössä TE-hallinnon palveluja kuten työkokeilut ja palkkatuettu työllistäminen. Työ- ja toimintakykyarviointeja ja työhönvalmennusta oli myös tehty yli puolessa vastanneista kunnista. Joissain kunnissa oli ostopalvelujen kautta hankittuja palveluja ja järjestetty koulutuksia. Kysyttäessä millaisia palveluja pitkäaikaistyöttömät tarvitsisivat lisää, saatiin useita vastauksia. Toivottiin työja toimintakyvyn arviointeja, eläke-edellytysten selvittelyjä ja terveydenhuollon eri osa-alueiden palveluja. Toivottiin myös matalan kynnyksen palveluja, lähellä asiakkaita, kuten osallisuuden tukemista ryhmätoimintojen avulla sekä kuntouttavan työtoiminnan paikkoja. Monessa vastauksessa esiintyi työpaikkojen toive eri kuntoisille ja työelämätaitoisille työnhakijoille. TYP-toimijoiden on tärkeää tietää, mitä palveluja kunnassa ja kuntayhtymissä on, että he voivat suositella asiakkaille palveluja. Erityisen tärkeää se on silloin, kun he eivät itse asu paikkakunnalla, eivätkä tunne ennestään palveluissa työskentelevää henkilökuntaa. Tähän auttavat kuntakohtaiset työpajat (tpo 4.4.) ja verkostokartat (tpo 4.3.) Kyselyssä toivottiin myös, että TE-toimisto kehittäisi palveluja TYP-toiminnassa oleville työllistymisvaiheen asiakkaille, jotka ovat TE-hallinnon palvelujen tarpeessa. Tähän voidaan vastata työnvalmennuksella, joka voidaan tarvittaessa ulottaa työpaikalla ohjaamiseen yhteistyössä työnantajan kanssa Osa kunnista maksaa jo nyt kuntalisää, mikä madaltaa kynnystä palkata pitkäaikaistyötön avoimille työmarkkinoille tuetusti. Myös mestari-kisälli-mallia voi hyödyntää (tpo 4.6.). Kehittämisehdotuksia miettiessään vastaajat totesivat uuden toimintatavan omaksumisen olevan vielä vaiheessa ja vaativan hiomista, vaikka yhteistyö muutoin sujuukin toimijoiden kesken. TYP-toiminnan perustukset tulee saada ensin kuntoon ennen muuta kehittämistoimintaa. Erilaisia kehittämiskohteitakin esitettiin ja ne liittyivät mm. yhteistyön tekemisen tapoihin (tiedon siirto, saattaen vaihtaen toimintamalli, säännölliset tapaamiset, puhelinajat työntekijöiden kesken, jalkautuva toimintamalli) sekä organisaatioiden väliseen yhteistyöhön kuten esimerkiksi toimintaa hankaloittavien raja-aitojen poistamiseen. Kelan roolin toivottiin vahvistuvan asiakastyön yhteydessä ja sen tarjoamien palvelujen ja etuuksien esille tuontia entistä paremmin. Vastaajat toivoivat myös työllisyyspalvelujen linkittymistä TYP-toimintaan sekä yhteistyössä toimijoiden kesken kehitettäviä palveluja. Eniten toivottiin tukea työllistymistä edistävän toiminnan kehittämiseen kuten työ- ja toimintakykyarviointipalveluihin, eläkeprosesseihin ja jatkopolkujen kehittämiseen avoimille työmarkkinoille. Lisäksi toivottiin henkilöstölle suunnattavaa koulutusta, työpajojen järjestämisestä strategiseen työhön ja sähköisten palvelujen kehittämistä. Järjestetään kuntakohtaisia TYPjohtajien kanssa yhteistyössä suunniteltuja työpajoja, joissa palveluprosessia selkiytetään ja yhteistyön tekemisen muotoja kehitetään. (tpo 4.4.) Hanke järjestää myös Lean-valmennusmallin (tpo 4.15.) mukaista koulutusta toiminnan kehittämiseen ja sujuvoittamiseen johtoryhmille ja esimiehille. Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluista hanke järjestää koulutusta (tpo 4.1.). Vastaajat toivoivat myös toimijaverkoston yhteistä koulutusta, jossa huomioitaisiin myös kokemusasiantuntijat eli pitkäaikaistyöttömät. Tähän toiveeseen hanke vastaa järjestämällä kehittäjäasiakastoiminnasta koulutusta monialaisen yhteistyön tarpeessa oleville asiakkaille. Tavoitteena on saada TYP-toimintaan mukaan asiakkaiden omia näkemyksiä ja kehittämistoiveita ehdotuksineen (tpo 4.1.). Yritysyhteistyötäkin oli vastaajien mukaan kunnissa tehty, mutta suurimmassa osassa kuntia yhteistyössä oli vielä kehittämisen varaa. Muutamassa kunnassa yhteistyötä yritysten kanssa ei ollut ollenkaan. Vastanneilta

10 10 tiedusteltiin myös, millaisia yhteistyötahoja tarvittaisiin, jotta pitkäaikaistyöttömät saataisiin tuettua kohti työmarkkinoita. Vastausten mukaan toivottiin vertaistukiyhdistystä pitkäaikaistyöttömille, koska yhdistysten osalta on aina pulaa aktiivista toimijoista. Lisäksi toivottiin ennakkoluulottomia yrityksiä ja työllistämään pystyviä yrityksiä sekä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tarpeelliseksi nähtiin myös yritysyhteistyön lisäämistä sekä kaupungin elinkeinon että yritysten kanssa. Hankkeen kautta järjestetään toimijaverkostotapaamisia yhdessä TYP-toimijoiden sekä pitkäaikaistyöttömien työnhakijoiden kanssa yhteistyötä tehneiden verkostojen kanssa. Näihin tilaisuuksiin olisi tärkeää saada mukaan myös kunnissa toimivia yrittäjiä (tpo 4.4. ja 4.6.) Lopuksi kysyttiin, toivoisivatko kunnat TYP-johtajien vierailua kunnissa tukien monialaisen yhteispalvelun parantamista. Pääsääntöisesti kunnat olivat valmiita ottamaan vastaan tukea, mutta osa ei ottanut kysymykseen kantaa. TYP-johtajat ilmoittavat kunnille, että ovat käytettävissä tarvittaessa joko verkkoyhteydellä tai käymällä kunnassa laajemman verkoston palaverissa (tpo 4.4.) 3.4. Kuntakierrosten antia Kuntakierrokset aloitettiin maaliskuussa Lapin kuntakäynnit on tehty kaikki yhdessä TYP-johtajan kanssa, samoin Kainuussa. Pohjois-Pohjanmaalla on ollut kirjavampi käytäntö, projektipäällikkö on ollut TYPjohtajan pyynnöstä mukana viidessä kuntakäynnissä ja yksin hän on käynyt kahdessa kunnassa, muut TYP:n verkostopäällikkö on käynyt yksin. Tämän vuoksi kuntakäyntien analyysi painottuu Lapin kokemuksiin. Kuntakäyntien sisällöstä, osallistujista ja paikkakunnista löytyy tarkempaa tietoa liitteestä. Kuntavierailujen sisällöt ovat muokkautuneet erilaisiksi riippuen kunnan tai TYP-toimijoiden tarpeista. Niissä on tutustuttu hyviin käytäntöihin, etsitty kehittämis- ja koulutustarpeita ja piirretty verkostokarttoja. Näin on saatu kerättyä paljon materiaalia pidettyyn hankkeen seminaariin, ELY:n kotisivuille ja koulutuskalenteriin. Lisäksi on muodostunut kokonaiskäsitys, millaista tukea ja koulutusta TYP-verkostossa ja kunnissa tarvitaan. Kuntien palveluverkosto vaihtelee hyvin paljon kunnan koon mukaan, mutta myös sen mukaan, miten sitoutunut kunnan johto on työllisyyden hoitoon. Osallistujat kuntakierroksella ovat vaihdelleet TYPydintoimijoista laajaan verkostoon saakka. Tärkeimpiä esille nousseita aiheita ja niihin kuvattuja ratkaisuehdotuksia tummennettuna. 1. kevään kuntakierroksella oli esillä muun muassa seuraavia asioita: - miksi uusi TYP pitää ottaa käyttöön, lain käyttöönoton käytännöt, miten nykyinen verkostotyö eroaa uudesta TYP-toiminnasta, TYPPI-kortin tilaukset, sen koulutukset ja yhteistyö uusien tahojen kanssa -> TYP-johtajien diasarjat, mistä uudessa laissa on kysymys, tilastot kuntien Kelan maksuosuuksista, TYP-toiminnan prosessikuvaus ja mitä termit käytännössä tarkoittavat, TYPPijärjestelmän koulutukset (osittain MYP, osittain vertaiskoulutus) - mitä monialaisuus tarkoittaa, miten se eroaa moniammatillisesta yhteistyöstä -> TYP-johtajat käyvät läpi valmennuksissa kuntakierroksella (tpo 4.5.) ja koulutustilaisuuksissa monialaisuutta (tpo 4.10.), uusia verkostokumppaneita, Kelan vahvempaa roolia ja merkitystä uudessa TYP-työssä - onko pakko ottaa TYPPI-järjestelmä käyttöön, kun tiedot pitää kirjata myös omiin järjestelmiin? Mitä hyötyä siitä on? -> TYP-johtajat vastaavat kysymyksiin TYPPI-järjestelmästä ja siitä järjestään koulutusta keväällä ja syksyllä 2016 (tpo 4.1.). Korostetaan tiedonkulun merkitystä kunnan, Tetoimiston ja Kelan välillä, siitä hyötyvät kaikki. Kelan kuntoutus- ja eläkeratkaisujen kannalta on tärkeää, että asiakkaan tiedot on kirjattu TYPPI-järjestelmään. - ketä muita verkostoon voisi kuulua TYP-ydintoimijoiden lisäksi? MYP-hanke on tehnyt verkostokarttoja kuntatilaisuuksissa ja sitä työtä jatketaan (tpo 4.3.). Ne auttavat hahmottamaan, miten laaja sosiaali- ja terveydenhuollon verkosto on TYP-toiminnan tukena (tpo 4.10.). Lisäksi

11 11 nostettiin esille harvemmin mukana olleita tahoja, kuten fysioterapia ja ravintoterapeutit. Verkostokarttoja laajennettiin koskemaan kunnassa toimivia hankkeita, järjestöjä ja yrityksiä, jotka työllistävät (tpo 4.3.) - miten saadaan tieto kulkemaan TYP-toimijoiden ja hankkeiden välillä, sillä niissä on samoja asiakkaita? tässä tiedonkulussa on todettu olevan tietosuojaongelmia, mutta kuitenkin joillakin paikkakunnilla on erittäin hyvä yhteistyö. Ratkaisuksi esitetään myös hankkeiden työntekijöiden kutsumista kuntakohtaisen lähiverkoston työpajaan (tpo 4.4.) ja niissä sovitaan menettelytavat. - miten saadaan kunnan johto kiinnostumaan pitkäaikaistyöttömien palveluiden kehittämisestä? -> kuntakierroksilla kävi ilmi, että niissä kunnissa, joissa kunnan johto on kiinnostunut Kelan maksuosuuksista ja palveluiden kehittämisestä, on saatu paremmat resurssit, haettu hankkeita ja etsitty hyviä käytäntöjä muualta ja satsattu koulutukseen (tpo 4.2.). Näin on saatu alennettua Kelan maksuosuuksia ja työttömän polku johtaa paremmin työmarkkinoille saakka, lisäksi on saatu vaikuttavuutta palveluihin. Vuoden 2017 kuntakierroksella kutsutaan verkostokartan laaja verkosto tilaisuuksiin mukaan, että he tapaavat toisensa. Se on tärkeää etenkin niissä kunnissa, joiden sote-palvelut ovat kuntayhtymissä tai ulkoistettu yrityksiin (tpo 4.4.). 2. syksyn kuntakierroksella esillä oli muun muassa seuraavia asioita: - TYP:n työparityöskentely, lähinnä tehtävien jakaminen käytännössä, esimerkiksi kuka laittaa kutsun tapaamiseen, kumpi kirjaa tapaamisen aikana yms. -> tarvitaan perusohje, josta voi poiketa tarpeen tullen (tpo 4.5.) - prosessimainen asiakastyö, miten asiakasprosessissa vastuunjaot toteutuvat, omat roolit ja vastuunjako. Milloin kunta ottaa vastuun ja milloin TE-toimisto, milloin kannattaa ohjata TYPpalveluihin ja milloin on järkevämpää, että asiakas jää pelkästään kunnan palvelujen piiriin? -> määritellään asiakaskriteerit typpiin, ketkä tarvitsevat työllistymistä edistävää palvelua (tpo 4.5.) - Typpi-järjestelmän käyttö ja käytön opastus -> määritellään sisäiset kouluttajat kuhunkin maakuntaan. Lisäksi voidaan tehdä ohjevideoita, jotka voi katsoa tallenteina myöhemminkin (tpo 4.1.). - erilaiset lomakkeet ja niiden käyttö, milloin mitäkin käytetään -> TYP-johtajajien olisi hyvä tehdä prosessikaaviot, joissa näkyy, mitä lomaketta missäkin palveluvaiheessa käytetään (tpo 4.5.) - TYP-prosessin uuden lain mukainen kartoitusvaiheen palvelutarpeen arviointi koettiin haasteeksi, sen merkitystä ei ole pohdittu riittävästi -> etsitään kartoitusvaiheen hyviä käytäntöjä ja jaetaan niitä (4.2.), TYP-verkoston yhteiset koulutukset (tpo 4.5.) ja kuntakohtaiset työpajat (4.4.) - poisoppiminen näyttää olevan vaikeaa aktivointisuunnitelmalähtöisestä työstä ja toimenpide ja ohjauskeskeisyys ollut usein keskeistä, uusia palveluja ei ole -> vaihtoehtojen kartoitus kunnittain, palvelutarvearvion korostaminen, asiakkaiden yksilöllinen palvelu tarpeen mukaan, koko alueen hyvien käytäntöjen hyödyntäminen (tpo 4.5.) - milloin tehdään monialainen työllistymissuunnitelma ja milloin vielä aktivointisuunnitelma tai työllistymissuunnitelma -> prosessikuvaus ja sen läpikäyminen verkoston työpajoissa selkeyttäisi tätä (tpo 4.5.) - keskusteltu Kelan roolista ja sen palveluista. Kelan roolia on selkeytetty ja lisätty TYP-toiminnassa.-> Kela pyydetään mukaan sekä TYP-henkilöstön työpajoihin (tpo 4.5.) ja kuntatyöpajoihin (tpo 4.4.) etänä. - keskustelua herätti palvelukartan ja toimijaverkoston työstäminen, mikä onkin ajateltu seuraavaksi vaiheeksi TYP-toiminnan avoimuuden ja yhteistyön lisäämiseksi muun verkoston kanssa. Siihen on suhtauduttu myötämielisesti, paitsi niissä kunnissa, joissa työntekijät ovat liian kuormittuneita. -> MYP-hankkeen työntekijät tekevät verkostokartan pohjan mahdollisimman pitkälle valmiiksi ja toimijoita voidaan tiedustella myös kunnan työllisyyden hoidon vastuuhenkilöltä (tpo 4.3.). Kun

12 12 ylikuormitusta ilmenee, on syytä kunnassa esimiesten kanssa miettiä toimintaprosessin toimivuutta ja kuormitustekijöiden minimoimista. - sosiaalinen kuntoutus ja sen eri muodot, millaisia käytäntöjä on jo kehitetty ja mitä tarvittaisiin. -> sosiaalisen kuntoutuksen käsite ja lainsäädäntö on uusi, siksi siitä tarvitaan koulutusta (4.1.) ja hyvien käytäntöjen tarjottimen esittelyä kunnissa, mistä voi parastaa omaan kuntaan sopivia muotoja (4.2.). - keskusteltiin työelämätaitoja tukevasta arjenhallinnasta. -> kuntakierroksilla esiin tulleisiin arjenhallinnan haasteiden kohtaamiseen tarvitaan keinoja. Motivoiva haastattelu, hankalassa elämäntilanteessa olevan henkilön kohtaaminen, työelämätaitojen vahvistaminen ovat aiheita, jotka on syytä sisällyttää olemassa olevaan koulutussuunnitelmaan (4.1. ja 4.4.). - kuntouttavan työtoiminnan tulevat muutokset ja miten ne vaikuttavat verkoston työskentelyyn. -> seminaareissa (STM) on esitetty, että kuntouttava työtoiminta olisi tulevaisuudessa nykyistä enemmän työelämään suuntautuvaa tai sen nimi muuttuu kokonaan, sosiaalisen kuntoutuksen rooli vahvistuu ja tähän olisi kunnissa ja tulevissa maakunnissa hyvä valmistautua (tpo 4.14.) Tilastoanalyysi Tilastoja löytyy runsaasti kuntakohtaisista tiedoista maakunnallisiin ja valtakunnallisiin monipuolisiin tilastoihin. Runsaudenpulan vuoksi valinta oli vaikeaa. Tilastolähteitä on myös useita, Tilastokeskus, Kelasto, Toimiala Online, THL ja TEM:n omat tilastokatsaukset. Näistä voi muodostaa hyvinkin kuntakohtaisen pitkäaikaistyöttömyyden profiilin, mikä helpottaa palveluiden järjestämistä kohdennetusti. Sen sijaan tilastoja ei löydy yhtä helposti erilaisten suunnitelmien toteutumisesta, aktivointitoimien vaikuttavuudesta tai kohtaanto-ongelmasta. Niistä löytyy tietoa yksittäisistä tutkimuksista. Hanke on hyödyntänyt käytettävissä olevia tilastoja kuntakohtaisissa työpajoissa, joihin on kerätty tilastoja samankokoisista kunnista, jolloin voidaan vertailla, mistä johtuu naapurissa tai kauempana olevien kuntien isot erot maksuosuuksissa. Toimiala Onlinesta löytyy virtavarantokaaviot kuntakohtaisesti. Niistä näkyy, miten paljon työttömyysjaksoja on alkanut ja päättynyt valitulla ajanjaksolla ja vielä eriteltynä TE-toimiston eri palvelulinjoihin. Päättyneistä työttömyysjaksoista näkee, millä syyllä ne ovat päättyneet. Ilahduttavasti monet tilastot ovat tuoreita, esimerkiksi Kelastosta löytyy kuntien Kelalle maksamat työmarkkinatuen osuudet (ns. sakkomaksut) parin kuukauden viiveellä. Niistä löytyy miesten ja naisten sekä eri ikäryhmien (5 vuoden välein) tiedot. Tilastoista voi nähdä pitkän ajan muutoksia, mutta niissä tulee huomioida lainsäädännön muutokset. Esimerkiksi kuntien maksamissa Kelan maksuosuuksissa työmarkkinatuesta lainsäädäntö muuttui radikaalisti vuoden 2015 alusta. Siitä alkaen kuntien maksuosuuksia muutettiin seuraavasti: uutena ryhmänä tulivat päivää työmarkkinatuen passiivituella olleet, joiden työmarkkinatuesta kunta maksaa 50 % ja yli 1000 päivää työmarkkinatuella olleista kunta maksaa 70 %. Samanaikaisesti palkkatukimäärärahat loppuivat kesken vuoden koko maassa. Nämä toimenpiteet vaikuttivat siihen, että aktiivisestikin työllistämistä hoitanut kunta joutui maksamaan huomattavasti enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuitenkin kuntakohtaiset erot ovat suuria samankokoisten kuntien välillä. Niihin vaikuttaa kuntien sijainti, työssäkäyntialueen työllisyystilanne ja kunnan omat toimet. Kunnan kokonaistalouden näkökulmasta Kelan maksuosuudet on vain yksi osa. Toinen on työllisyysaste, joka vaikuttaa verotuloihin ja huoltosuhteeseen. Siksi on tärkeää ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyttä, eikä ole aivan sama, miten pitkäaikaistyöttömyyttä katkaistaan. Olennaista on, hoidetaanko se laadukkaasti työllistymisen polkujen avulla suuntana avoimet työmarkkinat, vai menemällä siitä, missä aita on matalin.

13 13 Julkisuudessa on ollut esimerkkejä, joissa maksulistalla olevia on sijoitettu lyhytnäköisesti kuntouttavaan työtoimintaan 4 tuntia viikossa täyttelemään ristikoita. Tällainen toiminta ei ratkaise huoltosuhdetta, vaan se, että työnhakijat pysyvät työkuntoisina ja haluisina. Jokainen turhauttava kokemus heikentää työnhakijan työmarkkinavalmiuksia ja lisää kyynistä suhtautumista yhteiskuntaan (mittari WHO:n kysymyspatteristo), minkä jälkeen kunnassa todetaan kohtaanto-ongelma, siis on samaan aikaan työttömyyttä ja työvoimapula. Osassa Pohjois-Suomen kuntia on jo nähtävissä kohtaanto-ongelmia. Kuntien tulisi nykyistä paremmin hyödyntää tilastoja osana strategiatyötä ja työllisyysohjelmia tehtäessä. Kun maakunnissa rakennetaan tulevaa uudistusta, olisi hyvä muodostaa kehittämisyksikkö, jolle kuuluu tilastojen kokoaminen ja analysointi maakunnan ja kuntien kehittämistyön pohjaksi TYP-toiminnan arviointi (itsearviointi) TYP-toiminnalle ei ole luotu vielä valtakunnallista itsearvioinnin mallia. Vaikka laki tuli voimaan jo vuoden 2015 alussa, sen ohjaus ja ohjeistus valtakunnan tasolta (Kuntaliitto, TEM ohjausryhmä) on ollut hidasta. On myös epäselvää, milloin tehdään valtakunnallinen asiakaskysely ja tapahtuuko se ensi vuonna ja kenen toimesta. Tämän vuoksi sovimme TYP-johtajien kanssa, että mikäli Kuntaliitosta ei tule mennessä tietoa valtakunnallisesta asiakaskyselystä, suorittaa MYP-hanke asiakaskyselyn Pohjois- Suomen alueella. MYP-hanke tukee TYP-toiminnalle Pohjois-Suomeen alueellista itsearviointimallia, mikäli sellaista ei tule Kuntaliitosta tai Yläfemma-hankkeelta (valtakunnallinen hanke, hallinnoija Varsinais-Suomen ELY-keskus) Maakuntauudistuksen vaikutuksia MYP-hankkeen kehittämistyöhön Hallitus on päättänyt maakuntauudistuksesta, jonka aikataulun mukaan pitäisi astua voimaan Uudistus koskee myös TYP-toimintaa, sillä sote-palvelut ja Te-palvelut on suunniteltu maakuntien järjestettäväksi. Vielä tässä vaiheessa on epäselvää, mikä on TYP-toiminnan rooli, sillä osa työllisyyden hoidosta ja TYP-toiminnan lähiverkostosta jää kuntiin (mm. etsivä nuorisotyö, työllisyyden hoito, kulttuuri- ja liikuntapalvelut). -> MYP-hanke seuraa maakuntauudistuksen vaikutuksia TYP-toimintaan ja esittää tarvittaessa ohjausryhmälle ja rahoittajalle hankesuunnitelman muuttamista, mikäli se on välttämätöntä TYP-toiminnan kehittämisen kannalta. 4. Konkreettinen suunnitelma ja toimenpiteet (toimenpideohjelma) Hankesuunnitelman mukaan nykytilan analyysiin tulee liittää konkreettinen suunnitelma ja toimenpiteet, jota tässä kutsutaan toimenpideohjelmaksi (lyhenne tekstissä tpo ja toimenpiteen numero, jolla viitataan kyseiseen toimenpiteeseen) Koulutussuunnitelma Kuntakäyntien sekä kunta- ja TYP-työntekijöiden kyselyiden perusteella on laadittu koulutussuunnitelma, joka on käsitelty hankkeen ohjausryhmässä :

14 14 TYPPI-järjestelmän koulutus Lapissa, jonka ovat toteuttaneet MYP-hankkeen projektikoordinaattori Tarja Juopperi yhdessä TYP-johtaja Tuija Keihtän kanssa. Koulutuksia oli touko-syyskuussa 2016 yhteensä 5 ja niihin osallistui 101 henkilöä, joista osa halusi käydä koulutuksen pariin kertaan oppiakseen järjestelmän käytön paremmin. Koulutuksien sisältönä oli käydä läpi TYP-toiminnan prosessia, lomakkeita ja merkintöjä TYPPI-järjestelmään. Marraskuussa on vielä yksi koulutus. Kainuussa koulutuksia ei ole tarvetta toteuttaa hankkeen kautta. Pohjois-Pohjanmaalla TYP-toimijat halusivat järjestää itse TYPPI-koulutukset. Tulevia tarpeita varten määritellään sisäiset kouluttajat kaikkiin maakuntiin. Lisäksi voidaan tehdä ohjevideoita tallenteina, joita voi katsoa tarvittaessa. Työ- ja toimintakyvyn arvioinnin koulutus on laajin ja toivotuin koulutus, joka järjestetään kolmena päivänä kolmella eri paikkakunnalla (Kajaani, Oulu ja Rovaniemi), yhteensä 9 koulutuspäivää tammikuu-toukokuu 2017 aikana. Hankinta varmistuu valitusajan jälkeen. Skype for Business sähköisten palveluiden käyttöön liittyvä verkkokoulutus järjestetään helmimaaliskuussa 2017 kolmessa osassa (3 x 3 h). Suorahankinta toteutetaan marraskuussa. Kehittäjäasiakastoiminnan koulutus avaa kehittäjäasiakkaiden merkitystä oman työn ja työprosessien kehittämisessä. Verkkokoulutus toteutetaan (2 x 2,5 h) joulukuussa Suorahankinta toteutetaan marraskuun alussa. Lean-menetelmän perusteet koulutus järjestetään verkkokoulutuksena joulukuussa. 2 x 3 h osiota. Koulutus on tarkoitettu johtotehtävissä oleville (johtoryhmä, TYP-johto, TYP-työntekijöiden esimiehet, ohjausryhmä) ja muille kiinnostuneille. Suorahankinta toteutetaan marraskuun alussa. Lean-menetelmän pilotit kolmella paikkakunnalla helmi-toukokuu Palvelumuotoilun perusteet web-luento. Palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää palveluita asiakaslähtöisemmiksi ja vaikuttavammiksi. Tallenne tulee MYP-hankkeen kotisivuille. Joulukuu Tarvittaessa voidaan tehdä alueellinen pilotti v Asiakkaan kohtaaminen, motivointi ja innostaminen koulutus. TYP-toimijat, mielenterveyskuntoutujien, päihdeasiakkaiden ja yhteistyöhaluttomien asiakkaiden kanssa työskentelevät. Toteutus maalis-huhtikuu Suorahankinta marraskuussa Verkostoille valmennuksen ja ohjauksen menetelmiä koulutus, 2 koulutusta (Kainuussa oma ohjauksen hanke), joista yksi tallennetaan verkkoon, suorahankinta marraskuu 2016, toteutus maalis-toukokuu Kelan ja Telan koulutus kuntoutuksista ja eläkemahdollisuuksista helmikuu 2017, verkkokoulutus. Hyvien käytäntöjen parastaminen, havainnointi, menetelmät, juurrutus, webinaari 2/2017. Nepsy-ohjaajan (neuropsykiatria) koulutusosio, mikäli koulutusbudjetin rahoitus riittää Hyvät käytännöt ja niiden parastaminen Kuntakierroksilla, TYP-johtoryhmissä ja muiden järjestämissä tilaisuuksissa toivoimme, että MYP-hankkeelle ilmoitetaan hyvistä käytännöistä liittyen pitkäaikaistyöttömyyteen. Iloisesti yllättyneenä saimme niitä paljon eri puolilta Pohjois-Suomea. Etenkin Lapista niitä ilmoitettiin aktiivisesti, mikä kertonee siitä, että pitkien välimatkojen paikkakunnilla on pitänyt olla kekseliäs. Siellä on myös useita säätiöitä, jotka ovat olleet aktiivisia hakemaan hankerahoitusta. Kuntakokeilujen avulla on tehty rakennemuutoksia ja kuvattu prosesseja sekä löydetty uusia tapoja toimia. Kainuun hyviä käytäntöjä löytyy etenkin koko maakunnan

15 15 laajuisen sote-kuntayhtymän kehittämistoiminnan ansiosta. Lisäksi pienet kunnat ovat kehittäneet yhteistyön malleja. Pohjois-Pohjanmaalla kehitystyö on ollut voimakkainta isoilla paikkakunnilla, mutta hanketoimintaa on ollut sekä Oulun eteläisessä että Koillismaalla. Yhteistyö isojen järjestöjen kanssa on synnyttänyt kuntiin etenkin osallisuutta lisääviä hyviä käytäntöjä. Olemme pyytäneet kunnista ja hankkeista 6 dian esityksiä ja ne on tallennettu ELY-keskuksen nettisivuille Tarkoitus on laittaa hyvien käytäntöjen diat myöhemmin Innokylän kehittämisympäristöön. Näin niitä on kaikkien mahdollisuus parastaa, mikä tarkoittaa hyvän käytännön soveltamista omaan toimintaympäristöön sopivaksi. Monet muutokset osoittavat käytännöistä, että niihin ei ole tarvittu paljoa rahaa, vaan useimmiten kyse on uuden toimintatavan kehittämisestä. Useissa käytännöissä asiakkaat ovat olleet itse suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa. On syytä muistaa myös se, että kun julkisella rahalla toimitaan, hyvät käytännöt tulisi jakaa myös muiden käyttöön Verkostokartat osana verkostojen hyödyntämistä Verkostokarttojen tekeminen lähti liikkeelle siitä, kun eräässä kunnassa valiteltiin yhteistyökumppaneiden vähäisyyttä. Kuvasimme dialle TYP-toimijoiden lisäksi muita pitkäaikaistyöttömien palveluja ja niiden tuottajia, kuten kunnan (sote-kuntayhtymä) sosiaali- ja terveystoimen, etsivän nuorisotyön, nuorten työpajat, perhepalvelut, vapaa-ajan palveluita, järjestöt ja yritykset, jotka työllistävät, hankkeet, seurakunnat, kehittäjätoimijat, koulutustoimijat ja velkaneuvonnan. Jokaiseen kuntaan muodostui oman tyyppinen verkosto ja toimijat näkivät konkreettisesti, kuinka paljon on loppujen lopuksi tahoja, jotka työskentelevät samojen asiakkaiden kanssa. Verkostokartta on myös hyvä perehdytysväline uusille toimijoille ja työntekijöille. Sokra-hanke (TL 5 hankkeiden koordinaatio valtakunnallisesti) oli myös ajatellut tehdä verkostokarttoja, joten sovimme, että Pohjois-Suomen osalta MYP-hanke tekee verkostokartat. Yleisesti nähtävillä oleviin verkostokarttoihin emme laita palveluissa työskentelevien nimiä, mutta kunnan ja TYP:n toimijoille nimet ovat hyvä työskentelyväline verkostotyössä. Liitteenä on muutama eri tyyppinen verkostokartta Kuntakohtaiset TYP-verkostotoimijoiden työpajat Kuntakohtaisissa TYP-johtajien kanssa yhteistyössä järjestetyissä työpajoissa selkeytetään TYPpalveluprosessia osana työllistyjän koko polkua. Niissä käydään läpi palveluohjauksen menetelmiä sekä pohditaan työhönvalmennusta ja mikäli on tarvetta, ohjataan TYPPI-järjestelmän ja lomakkeiden käyttöä. Toisella kierroksella kutsutaan mukaan TYP-toimijoiden lähiverkostoa ja pohditaan yhteistyön muotoja, toiminnan kehittämistarpeita. Kela on yhä enemmän mukana uuden lain mukaisessa TYP-toiminnassa, joten Kelan työkykyneuvojan kutsuminen nettiyhteydellä työpajaan on suositeltavaa, näin tullaan tutuiksi ja yhteistyö on helpompaa monelle uuden kumppanin kanssa. Mikäli TYP-toimintaa ei saada organisoitua TYPtoimijoista johtuvista syistä sittenkään, kun heidän kanssaan on keskusteltu asiasta, on syytä ottaa yhteyttä heidän esimiehiinsä sosiaalitoimessa ja Te-toimistossa, jotta toiminta saadaan lain mukaisesti käyntiin mennessä TYP-henkilöstön työpajat, sisältöjä ja henkilökunnan mahdollisuus osallistua Kuntakohtaisten TYP-toimijoiden lähiverkostojen työpajojen lisäksi tarvitaan jatkossakin maakunnallisia TYPhenkilöstön työpajoja. Kehittämistyön tulee olla pitkäjänteistä ja etäyhteyksillä järjestettävien pajojen lisäksi