Strategiakyselyn yhteenveto. YTT Jarkko Tirronen Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö

Transkriptio

1 Strategiakyselyn yhteenveto YTT Jarkko Tirronen Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö

2 Kysely Toteutettiin huhtikuussa 2013 Tavoite integroida koko yliopistoyhteisö (2798) strategiaprosessiin Vastausprosentti 24,2 %:a Keskityttiin nykyisen ja tulevan strategian keskeisiin osaalueisiin Toteutettiin internet pohjaisen ZEF sovelluksen avulla

3 Jakaumat

4 Kuinka tärkeitä ja onnistuneita nykyisen strategian tutkimuksen vahvuusalamäärittelyt ovat: 1. metsä ja ympäristö, 2. terveys ja hyvinvointi, 3. uudet teknologiat ja materiaalit Strategian vahvuusaloista terveyden ja hyvinvoinnin määrittely koettiin onnistuneimmaksi ja sen merkitys nähtiin myös tärkeimmäksi vahvuusalojen joukossa. Uudet teknologiat ja materiaalit koettiin vähiten tärkeäksi ja sen onnistuminen oli hieman keskiarvoa parempi. Metsä ja ympäristö vahvuusalamäärittely koettiin toiseksi tärkeimmäksi, mutta sen onnistuminen oli uusien teknologioiden ja materiaalien tapaan hieman keskiarvoa korkeampi

5 Kuinka tärkeänä ja onnistuneena pidät nykyisen strategian alueellisesti ja kansallisesti tärkeitä vahvistettavia aloja? 1. laaja-alainen Venäjäosaaminen, 2. tietyt opettajankoulutuksen alueet Nykyisen strategian vahvistettavat alat koettiin hieman keskiarvoa tärkeämmiksi, mutta molemmissa onnistuminen sijoittui lähelle keskiarvoa, Venäjä osaamisen osalta keskiarvon alapuolelle

6 Yliopisto on kohdentanut vuosittain sisäistä strategista rahoitusta seuraaviin toimenpiteisiin (vuonna 2012 yhteensä 6 miljoonaa euroa). Miten rahoituksen kohdentaminen on mielestäsi toteutunut? 1. kärkihankkeet, 2.laaja-alainen Venäjä- osaaminen 3. uusiutuvat tutkimusverkostot, 4. opettajankoulutuksen kehittäminen, 5. post doc rahoitus Vastaajat näkivät post doc rahoituksen, Venäjä-osaamisen, opettajankoulutuksen kehittämisen ja uusiutuvien tutkimusverkostojen toteutuneen heikoiten. Kaikki alle keskiarvon

7 Arvioi seuraavien tutkimuksen liittyvien strategisten vahvuuksien tärkeyttä ja onnistumista Itä-Suomen yliopistossa. 1. uusiutuva tutkimus, 2. monitieteinen tutkimus, 3. profiloitunut tutkimus, 4. tutkimuksen organisoiminen, 5. tutkimuksen johtaminen, 6. kansainvälinen julkaiseminen, 7. kilpailu tutkimusrahoitus, 8. tutkijarekrytoinnit Tutkimukseen liittyvien strategisten vahvuuksien osalta kaikki esitetyt vaihtoehdot nähtiin tärkeiksi (yli keskiarvon). Kansainvälinen julkaiseminen koettiin tärkeimmäksi ja siinä vastaajat näkivät yliopiston myös onnistuneen parhaiten. Huonoiten onnistuttiin tutkijarekrytoinneissa, tutkimuksen johtamisessa, kilpailussa tutkimusrahoituksessa ja tutkimuksen uusiutumisessa. Hieman keskiarvoa paremmin Onnistuttiin monitieteisyydessä ja profiloinnissa

8 Arvioi seuraavien opetukseen liittyvien strategisten vahvuuksien tärkeyttä ja onnistumista Itä-Suomen yliopistossa. 1. nykyaikainen ja työelämärelevantti koulutus, 2. pedagogisesti korkeatasoinen opetus, 3. moderni oppimisympäristö, 4. opiskelijarekrytointi, 5. koulutuksen vetovoima, 6. läpäisy Opetukseen liittyvien strategisten vahvuuksien osalta vastaajat eivät nähneet merkittäviä eroja onnistumisessa tai tärkeydessä. Kaikki koettiin tärkeiksi, joskin läpäisy ja nykyaikainen oppimisympäristö olivat vähiten tärkeitä (kuitenkin selvästi yli keskiarvon). Kaikki esitetyt tekijät ovat strategisesti tärkeitä opetuksen osa-alueita

9 Arvioi seuraavien strategisten vahvuuksien tärkeyttä ja onnistumista Itä-Suomen yliopistossa. 1. uramalli, 2. osaava henkilöstö, 3. akateeminen johtaminen, 4. voimavarat (ml. infrastruktuuri), 5. opiskelijakeskeisyys, 6. yliopiston maine, 7. yliopiston sijoitus rankingeissä, 8. yliopiston rooli aluekehityksessä, 9. Yliopiston rooli tiedon ja osaamisen siirrossa osaksi yritystoimintaa, 10. Tiedeyhteisön rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa Muiden strategisten vahvuuksien osalta tärkein oli osaava henkilöstö, mikä ei ole tietoon perustuvassa asiantuntijaorganisaatiossa yllättävää. Osaavan henkilöstön osalta Itä-Suomen yliopistossa onnistuttiin myös parhaiten. Vähiten tärkein strateginen ominaisuus oli sijoittuminen ranking listoilla, jonka tärkeys tosin oli yli keskiarvon. Ranking sijoituksissa onnistuttiin myös yli keskiarvon. Vastaajat näkivät, että vain neljässä kymmenestä tekijästä yliopistossa onnistuttiin keskiarvoa paremmin. Nämä olivat edellä mainitut osaava henkilöstö ja ranking sijoitukset sekä yliopiston rooli alueen kehityksessä ja opiskelijakeskeisyys. Heikoin onnistuminen nähtiin uramallissa, akateemisessa johtamisessa ja yliopiston maineessa. Alle keskiarvon onnistuttiin lisäksi Tiedeyhteisön roolissa yhteiskunnallisessa keskustelussa, Yliopiston roolissa tiedon ja osaamisen siirrossa sekä voimavaroissa

10 Arvioi seuraavien arvojen tärkeyttä ja toteutumista Itä-Suomen yliopistossa 1. sivistys, 2. oikeudenmukaisuus, 3. avoimuus, 4. tieteen vapaus, 5. tuloksellisuus, 6. eettisyys Kaikkien esitettyjen arvojen merkitys koettiin suureksi. Avoimuuden osalta onnistuttiin huonoiten ja alle keskiarvon jäi myös oikeudenmukaisuus. Sivistyksen toteutuminen keikkui keskiarvon liepeillä. Eettisyydessä, tuloksellisuudessa ja tieteen vapaudessa onnistuttiin parhaiten

11 Yliopiston sisäisen strategisen rahoituksen kohdentaminen tulevalla strategiakaudella. Mikäli yliopisto jatkossakin kohdentaa strategista rahoitusta strategisten tavoitteiden mukaisiin toimenpiteisiin, kuinka tärkeänä pidät alla lueteltuja vaihtoehtoja? 1. verkostoituminen, 2. monitieteisyys, 3. kärkihankkeet, 4. tutkimuksen uusiutuminen, uudet tutkimusalat ja ryhmät, 5. uramalli, 6. kansainvälistyminen, 7. opiskelijarekrytointi, 8. oppimisympäristöt, 9. muu, mikä? Vastaajat näkivät että kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat keskiarvoa tärkeämpiä strategisen rahoituksen kohdentamisessa seuraavalla strategiakaudella. Tärkeimmiksi Vastaajat näkivät kansainvälistymisen, opiskelijarekrytoinnin, tutkimuksen uusiutumisen ja monitieteisyyden

12 Ennakointihankkeen väitteet. 1. Vuonna 2030 akateeminen johtamisura on yliopistossa päätoiminen ammattiura, opetus- ja tutkijanuran rinnalla, 2. Vuonna 2030 puolet yliopiston tutkimustyöstä kohdentuu monitieteisiin projekteihin, 3. Itä-Suomen yliopiston henkilökunta voi vuonna 2030 erikoistua joko opetukseen tai tutkimukseen, 4. Vuonna 2030 yhdeksän Itä-Suomen yliopiston kymmenestä kandidaattiopiskelijasta jatkaa omassa yliopistossa maisterivaiheen opintoja, 5. Vuonna 2030 kaikilla koulutusaloilla ei järjestetä kandidaatin-, maisterin- ja tohtorintutkintotasoisia koulutusohjelmia Vastaajat toivoivat eniten, että yliopisto pystyisi parantamaan vetovoimaansa ja että tutkimustyö olisi monitieteistä. Näiden toteutumista pidettiin myös keskiarvoa todennäköisempänä. Vähiten vastaajat toivoivat, että koulutus erilaistuu eli että kaikilla aloilla ei järjestettäisi jokaisen koulutustason (kandi, maisteri ja tohtori) mukaista koulutusta. Tätä kehityskulkua pidettiin tosin todennäköisimpänä. Opetuksen ja tutkimuksen välistä työnjakoa ja erikoistumista pidettiin hieman keskiarvoa toivottavampana ja keskimäärin todennäköisenä. Samoihin lukemiin asettui myös johtamisuran ammattimaistuminen

13 Loppupäätelmiä

14 Tavoitteena strateginen väljyys ja herkkyys Tutkimuksen organisoituminen tunnistetuista tutkimushaasteista, jotka ovat usein globaaleja ongelmia. Tutkimuksen organisoituminen yliopiston ideasta ja tiedeyhteisöstä käsin Ei tiukkaa rajausta joihinkin tiettyihin tieteenalakohtaisiin vahvuusaloihin, vaan matriisimainen tutkimusalue/teema-pohjaisuus, ei sulje silloin tieteenaloja suoraan ulkopuolelleen Tieteenalojen organisoituminen tutkimusalueisiin tieteidenvälisyyden edistäminen, sisäinen verkostoituminen ja yhteistyön lisääminen. Uusi tieteellinen arvo syntyy tieteidenvälissä Profiili syntyy siis tutkimusryhmissä ja tutkimusalueilla, yliopiston ei ylätasolla välttämättä tarvitse sitoutua tiukkaan profiiliin. Ehkä riittää, että kuvataan yliopiston luonne, esimerkiksi Monialainen ja kansainvälinen sivistysyliopisto Monialaisuus strategisena vahvuutena, josta fokus teemoihin ja tutkimusryhmien profiiliin ja organisoitumiseen. Yliopisto määritetään silloin kokonaisjohtamisen näkökulmasta ja annetaan väljyyttä ja tilaa alhaaltapäin organisoituvalle toiminnalle

15 Strateginen rahoitus keskeisenä strategian toimeenpanon välineenä Tutkimuksen uusiutumista tukeva rahoitus, oman tutkijakunnan kehityksen tukeminen (merkittävä osa strategisesta rahoituksesta) Nopeasti kohdennettavissa oleva strategiarahoitus, erityyppisiin akuutteihin tarpeisiin Kansainvälistymistä tukeva rahoitus (esim. matkat kongresseihin, UEF:n järjestämät kv. kongressit) Tieteidenvälisyyttä tukeva strateginen rahoitus Erityiskysymykset (Venäjä, Opettajankoulutus) Opettajankoulutuksen vahvuus laaja-alaisuus Venäjä, fokusoimisen tarve Strateginen paradoksi: Venäjän määrittely liian laaja, opettajankoulutuksen liian suppea

16 Muita strategisia osa-alueita Akateeminen johtaminen Yliopiston maine (a. opiskelijarekrytoinnissa, b. henkilöstörekrytoinnissa, c. kv kumppanuussopimuksissa d. rankingeissä) UEF:n alueellisen roolin lisäksi rooli globaalissa kentässä? Tutkijoiden aktiivisempi rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa Opetuksen ja oppimisen keskeisempi asema strategiassa Sivistysyliopiston määrittely Yhteishenki ja henkilöstön kuuleminen ja sitoutuminen Opiskelijarekrytointi Uramalli Vetovoima ja koulutuksen relevanssi (myös modernius, eli koulutus ja työmarkkinat kohtaavat)