Kunnallisia asiakkaita. Heikki Laaksamo, TIEKE,
|
|
|
- Pentti Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnallisia asiakkaita Heikki Laaksamo, TIEKE,
2 Taustaa Kyselytutkimus, jolla selvitettiin kuntien IT strategiaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n ja Lapin yliopiston Menetelmätieteitten laitoksen yhteisprojekti ikontakt Kysely suoritettiin vuonna Kysely lähetettiin 336 kuntaan. Vastauksia saatiin kaikkiaan 81. Loppuun asti kyselylomakkeen täytti TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2
3 Taustamuuttujat vastaajan asema kunnassa Vastaajan asema kunnassa Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] kunnan tai kaupungin johtaja 18 22,50 yleishallinnosta vastaava 20 25,00 taloudesta tai kehityksestä vastaava 9 11,25 tietohallinnosta vastaavaa (tilaaja) 11 13,75 it-palveluista vastaava (tuotanto) 15 18,75 muusta toimialasta vastaava 2 2,50 muu, mikä? 5 6,25 Yhteensä ,00 Vastaajat pääasiassa kunnan ja kaupungin johtajia, yleishallinnosta tai IT-palveluista vastaavia TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 3
4 Taustamuuttujat Kunnan koko Kunnan koko Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Lukumäärä koko Suomi [f] Prosenttia koko Suomen kunnista [%] Alle , , , , , , , , , ,27 Yli ,64 8 2,38 Yhteensä , , TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4
5 Taustamuuttujat Kunnan koko % Vastanneiden kuntien koot 15 Koko Suomen kuntien koot Alle Yli Asukasluvultaan suuret kunnan vastasivat suhteessa paremmin kuin pienet TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 5
6 Taustamuuttujat Maakunta Ei vastauksia Keski Pohjanmaalta eikä Ahvenanmaalta, yksi vastaus Kainuusta sekä Etelä Savosta Ryhmittely: Uusimaa: Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta: Varsinais Suomi ja Satakunta Häme & Pirkanmaa: Kanta Häme, Pirkanmaa ja Päijät Häme Kymenlaakso & Etelä Karjala: Kymenlaakso ja Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala: Etelä Savo, Pohjois Karjala ja Pohjois Savo Keski Suomi: Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa: Pohjanmaa ja Etelä Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu: Pohjois Pohjanmaa ja Kainuu Lappi: Lappi > Ryhmittely: Kunnan sijaintialue TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 6
7 Taustamuuttujat Kunnan sijaintialue Kunnan sijaintialue Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Uusimaa 10 12,35 Varsinais-Suomi & Satakunta 8 9,88 Häme & Pirkanmaa 11 13,58 Kymenlaakso & Etelä-Karjala 7 8,64 Savo & Pohjois-Karjala 10 12,35 Keski-Suomi 9 11,11 Eteläinen Pohjanmaa 7 8,64 Pohjois-Pohjanmaa & Kainuu 9 11,11 Lappi 10 12,35 Yhteensä ,00 Uuden ryhmittelyn y avulla saatiin vastaajamääriltään lähes yhtä suuria alueita TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 7
8 Taustamuuttujat Tilastollinen kuntaryhmittely Kunnan koko Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Lukumäärä koko Suomi [f] Prosenttia koko Suomen kunnista [%] Kaupunkimaiset kunnat 33 40, ,15 Taajaanasutut kunnat , ,9494 Maaseutumaiset kunnat 41 50, ,90 Yhteensä , , TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 8
9 Taustamuuttujat Tilastollinen kuntaryhmittely % Vastanneiden kuntien tilastollinen kuntaryhmä Koko maan tilastollinen kuntaryhmä 10 0 Kaupunkimaiset kunnat Taajaanasutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kaupunkimaiset i kunnat vastanneet t kyselyyn aktiivisesti, i kun taas taajaan asutut kunnat ovat olleet erittäin passiivisia TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 9
10 Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli Tutkimuksessa selvitettiin, miten kunnan tietohallinto vaikuttaa kunnan kehittämiseen ja mikä rooli tietohallinnolla tässä kehittämisessä on. Tätä selvitettiin seuraavilla kysymyksillä: Kunnan yleiset li tt strategiset t ttavoitteet tohjaavat kunnan tietohallinnon t kehittämistä. i tä Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa. Kunnan tietohallinto t t nostaa aktiivisesti i esille uusia ideoita it kunnan eri palveluiden l kehittämiseksi. Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista. Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen. Vastaaja pystyi antamaan mielipiteensä väittämiin asettamalla pisteen janalle, jonka arvot vaihtelivat nollasta (0) kymmeneen (10) TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 10
11 Kunnan kehittäminen ja tietohallinnon rooli Kunnan kehittäminen ja tietohallinnon rooli Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski-hajonta Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa. 76 6,053 2, ,883 2,237 Kunnan tietohallinto t t nostaa aktiivisesti i esille uusia ideoita it kunnan eri , ,165 palveluiden kehittämiseksi. Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti. Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista. 74 5,650 1, ,510 2, ,205 1,865 Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen. 73 2,981 1, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 11
12 Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan Kunnan tietohallinnon kehittämissuunni telmat tukevat Kunnan tietohallinnon kehittämissuunni telmia Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat 10 Kunnan 8 tietohallinnon 6 kehittämissuunni 4 telmat on 2 0 Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat Kunnan kehittäminen ja tietohallinnon rooli Kunnan kehittämisen ja tietohallinnon roolin eri osa-alueita kartoittavien väittämien vastausten keskiarvot muiden väittämien osalta noin 6 paitsi väittämä Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen keskiarvo on alle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 12
13 Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli (kunnan koon vaikutus) Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti esille uusia ideoita kunnan eri palveluiden kehittämiseksi Alle Yli Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 13
14 Suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on tai enemmän sekä kunnissa, joiden asukasluku on välillä , kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu useimmiten yhteistyössä kunnan eri hallinnonalojen kanssa. Kunnissa, joiden asukasluku on välillä sekä kunnissa, joiden asukasluku on välillä , tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat useimmin pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta. Kunnissa, joiden asukasluku k on välillä , kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat parhaimmin kunnan palvelutuotannon uudistamista. Kuntakoosta riippumatta kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon t khittä kehittämiseen i huonosti TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 14
15 Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli (kunnan sijaintialueen vaikutus) Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista Kunnan tietohallinnon khi kehittämissuunnitelmia i i i täydennetään säännöllisesti Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä 8 7 Kunnan tietohallinnon 6 kehittämissuunnitelmat on 5 laadittu yhteistyössä 4 kunnan eri hallinnonalojen kanssa Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti esille uusia ideoita kunnan eri palveluiden kehittämiseksi Tietotekniikkaan liittyvät khi kehittämisideat iid tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta Häme & Pirkanmaa Kymenlaakso & Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 15
16 Hämeen, Pirkanmaan, Savon, Pohjois Karjalan ja Lapin kunnissa kunnan yleiset li tt strategiset t ttavoitteet tohjaavat eniten kunnan tietohallinnon kehittämistä. Selvästi vähiten tätä tapahtuu Uudenmaan, Varsinais Suomen ja Satakunnan kunnissa. Hämeen, Pirkanmaan ja Eteläisen Pohjanmaan kunnan tieto hallinnon khittä kehittämissuunnitelmat i itl ton laadittu yhteistyössä t kunnan eri hallinnonalojen kanssa parhaiten ja selvästi vähiten Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnissa. Kymenlaakson ja Etelä Karjalan kunnissa kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisimmin ja epäsäännöllisimmin Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun alueelle sijoittuvissa kunnissa. Eteläisen Pohjanmaan ja Lapin kunnissa kunnan poliittinen johto osallistuu aktiivisimmin kunnan tietohallinnon kehittämiseen ja vähiten Keski Suomen kunnissa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 16
17 Kunnankehittäminen ja tietohallinnonrooli (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Kunnan poliittinen johto osallistuu kunnan tietohallinnon kehittämiseen Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat tukevat hyvin kunnan palvelutuotannon uudistamista Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisesti Kunnan yleiset strategiset tavoitteet ohjaavat kunnan tietohallinnon kehittämistä i tä Kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmat on laadittu yhteistyössä kunnan eri 3 hallinnonalojen kanssa Tietotekniikkaan liittyvät kehittämisideat tulevat pääasiassa kunnan eri toimialasektoreilta Kunnan tietohallinto nostaa aktiivisesti esille uusia ideoita kunnaneri palveluiden kehittämiseksi Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 17
18 Kaupunkimaisissa i i kunnissa kunnan tietohallinto t t nostaa aktiivisemmin esille uusia ideoita kunnan eri palveluiden kehittämiseksi kuin maaseutumaisissa ja taajan asutuissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tämä on vähiten aktiivista. Kaupunkimaisissa kunnissa kunnan tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään säännöllisemmin kuin maaseutu maisissa ja taajan asutuissa kunnissa, joissa tietohallinnon kehittämissuunnitelmia täydennetään lähes samalla taajuudella TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 18
19 Tietohallinnon tavoitteet Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien tietohallinnon tavoitteita. Tätä selvitettiin kysymällä, miten tärkeänä nähdään seuraavien tekijöiden merkitys kunnan tietohallinnon toiminnassa: IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Tietohallinnon tavoitteet Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski-hajonta IT-palveluiden kustannustehokas tuottaminen 74 7,99 1,645 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen , ,702 Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla 74 8,18 1, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 19
![Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Tietohallinnon tavoitteet Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski-hajonta](/docs-images/46/23491241/images/page_19.jpg "IT-palveluiden kustannustehokas tuottaminen 74 7,99 1,645 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen 74 804 8,04 1702 1,702 Kunnan toimintojen kehittäminen")
20 Tietohallinnon tavoitteet IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Tietohallinnon tavoitteet Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Kaikkien tavoitteiden tärkeyden keskiarvot noin TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 20
21 Tietohallinnon tavoitteet (kunnan koon vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Alle Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Yli TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 21
22 Pienissä kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on alle , kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään IT palveluiden kustannustehokasta tuottamista tärkeämpänä kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Kunnissa, joiden asukasluku on ja kunnissa, joiden asukasluku on yli , kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemista tärkeämpänä kuin muissa kunnissa. Suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on tai enemmän, kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään kunnan toimintojen kehittämistä tietotekniikan avulla tärkeämpänä kuin muissa kunnissa. Selkeästi vähiten tärkeänä kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään kunnan toimintojen kehittämistä tietotekniikan avulla kunnissa, joiden asukasluku on TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 22
23 Tietohallinnon tavoitteet (kunnan sijaintialueen vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Uusimaa 5 Varsinais Suomi & Satakunta 4 3 Häme & Pirkanmaa 2 Kymenlaakso & Etelä Karjala 1 0 Savo & Pohjois Karjala Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi Kunnan sijaintialueella ei ole merkittävää vaikutusta kunnan tietohallinnon tavoitteiden tärkeyteen TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 23
24 Tietohallinnon tavoitteet (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 24
25 Maaseutumaisissa kunnissa kunnan tietohallinnon tavoitteiden osalta pidetään IT palveluiden kustannustehokasta tuottamista tärkeämpänä kuin kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa. Taajaan asutuissa kunnissa tätä pidetään vähiten tärkeänä. Maaseutumaisissa kunnissa kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemista pidetään tärkeämpänä kuin muissa tilastollisen kuntaryhmittelyn määrittelemissä luokissa. Taajaan asutuissa kunnissa tätä pidetään vähiten tärkeänä TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 25
26 Tavoitteissa onnistuminen Tutkimuksessa selvitettiin myös kuntien tietohallinnon onnistumista edellä esitetyissä tavoitteissa. Tätä selvitettiin kysymällä, yy miten hyvin kunnan tietohallinto on onnistunut seuraavissa tehtävissä: IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan i taloudellisuuden lli d tukeminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Tietohallinnon tavoitteissa onnistuminen Luku-määrä [f] Keski-arvo Keski- hajonta IT-palveluiden kustannustehokas tuottaminen 74 6,84 1,838 Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen 74 6,68 1,821 Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla 74 6,70 2, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 26
27 Tavoitteissa onnistuminen Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Tavoitteissa onnistuminen Kaikissa tavoitteissa onnistumisen keskiarvo on hiukan alle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 27
28 Tavoitteissa onnistuminen (kunnan koon vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Alle Yli TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 28
29 Pienissä kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on alle , kunnan tietohallinnon t tavoitteiden id osalta nähdään onnistuneen ITpalveluiden kustannustehokkaassa tuottamisessa paremmin kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Huonoiten nähdään onnistuneen kunnissa, joiden asukasluku on Pienissä i kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku k on alle , kunnan tietohallinnon tavoitteiden nähdään onnistuneen kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemisen osalta paremmin kuin asukasluvultaan suuremmissa kunnissa. Huonoiten nähdään onnistuneen asukasluvultaan suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on tai enemmän. Kunnissa, joiden asukasluku on väleillä tai Kunnissa, joiden asukasluku on väleillä tai , kunnan tietohallinnon tavoitteiden nähdään onnistuneen kunnan toimintojen kehittämisessä tietotekniikan avulla paremmin kuin muissa kunnissa. Selkeästi huonoiten nähdään onnistuneen suurissa kunnissa eli kunnissa, joiden asukasluku on yli TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 29
30 Tavoitteissa onnistuminen (kunnan sijaintialueen vaikutus) Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta Häme & Pirkanmaa Kymenlaakso & Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30
31 Keski Suomen, Varsinais Suomen, Satakunnan ja Eteläisen Pohjanmaan kunnissa nähdään onnistuneen IT palveluiden kustannustehokkaassa tuottamisessa muiden alueiden kuntia paremmin. Selvästi huonoiten on onnistuttu Hämeen, Pirkanmaan ja Uudenmaan kunnissa. Eteläisen Pohjanmaan, Keski Suomen, Savon ja Pohjois Karjalan kunnissa nähdään onnistuneen kunnan toiminnan taloudellisuuden tukemisessa muiden alueiden kuntia paremmin. Huonoiten nähdään tässä onnistuneen Uudenmaan, Hämeen ja Pirkanmaan kunnissa. Eteläisen Pohjanmaan ja Keski Suomen kunnissa tavoitteiden nähdään onnistuneen kunnan toimintojen kehittämisessä tietotekniikan avulla paremmin kuin muiden alueiden kunnissa. Selvästi huonoiten tässä on onnistuttu Hämeen, Pirkanmaan, ja Uudenmaan kunnissa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 31
32 Tavoitteissa i onnistuminen i (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) IT palveluiden kustannustehokas tuottaminen Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat Kunnan toimintojen kehittäminen tietotekniikan avulla Kunnan toiminnan taloudellisuuden tukeminen Tilastollisella kuntaryhmittelyllä ei ole vaikutusta siihen, miten kunnassa koetaan onnistuneen tietohallinnon tavoitteissa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 32
33 Kunnantietohallinnonstrategian tila Seuraavaksi selvitettiin kunnan tietohallinnon strategiaan tilaa kysymyksellä Mikä seuraavista kohdista mielestänne kuvaa parhaiten kunnan tietohallinnon strategiaa?, jossa vastaajan piti valita joku seuraavista vaihtoehtoista: h i Kunnalla on dokumentoitu tietohallintostrategia Kunnan tietohallintostrategia tost ategaon suunnitteilla tai työn alla a Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa vaikka se olisikin tarpeellinen Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa, eikä sille ole tarvetta. Kunnan tietohallinnon strategiaa kuvaava tekijä Lukumäärä [f] Prosenttia vastanneista [%] Kunnalla on dokumentoitu tietohallintostrategia 31 43,06 Kunnan tietohallintostrategia on suunnitteilla tai työn 22 30,56 alla Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa vaikka se olisikin tarpeellinen 19 26,39 Kunnalla ei ole dokumentoitua ,00 tietohallintastrategiaa, eikä sille ole tarvetta. Yhteensä , TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 33
34 Kunnan tietohallinnon strategian tila 50, ,00 40,00 35,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 Kunnan tietohallintostrategiaa 5,00 kuvaavat tekijät 0,00 % Yli 40% vastanneista valitsi vaihtoehdon Kunnalla on dokumentoitu tietohallintostrategia. Vaihtoehtoa Kunnalla ei ole dokumentoitua tietohallintastrategiaa, eikä sille ole tarvetta. ei valinnut kukaan TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 34
35 Kunnan tietohallinnon strategian tila (kunnan koon vaikutus) Alle Yli % Kunnalla on Kunnan Kunnalla ei ole dokumentoitu tietohallintostrategia... hll dokumentoitua Suuremmissa kunnissa tietohallintostrategia on olemassa tai se on työn alla. Pienemmissä kunnissa on tavallisempaa, ettei kirjallista tietohallintostrategiaa ole TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 35
36 Kunnan tietohallinnon strategian tila (kunnan sijaintialueen vaikutus) Uusimaa Varsinais Suomi & Satakunta Häme & Pirkanmaa Kymenlaakso & Etelä Karjala Savo & Pohjois Karjala Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi 0 % Kunnalla on Kunnan Kunnalla ei ole dokumentoitu tietohallintostrategia... dokumentoitua TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 36
37 Savon, Phji Pohjois Karjalan j ja Lapin alueella ll kunnilla on dokumentoitu tietohallintostrategia useammin olemassa kuin muille alueille sijoittuvissa kunnissa. Uudenmaan, Varsinais Suomen ja Satakunnan alueelle sijoittuvissa kunnissa tietohallintostrategia on suunnitteilla tai työn alla useammin kuin muiden alueiden kunnissa. Vaikka Savon ja Pohjois Karjalan alueella olevissa kunnissa on olemassa muille alueille sijoittuvia kuntia useammin dokumentoitu tietohallintostrategia, on tällä alueella myös muita alueita useammin kuntia, joissa ei ole dokumentoitua tietohallintostrategiaa, vaikka se olisikin tarpeellinen. Myöskään Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun alueen kunnissa ei ole dokumentoitua tietohallintostrategiaa, vaikka se olisikin tarpeellinen, useammin kuin muiden alueiden kunnissa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 37
38 Kunnan tietohallinnon strategian tila (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Kaupunkimaiset kunnat Taajaanasutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 10 0 % Kunnalla on dokumentoitu Kunnan tietohallintostrategia... Kunnalla ei ole dokumentoitua TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 38
39 Kunnan tietohallinnon strategian tila (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Kaupunkimaisissa kunnissa on suhteellisesti useimmin dokumentoitu tietohallintostrategia ja maaseutumaisilla kunnilla harvimmin. Suunnitteilla tai työn alla tietohallintostrategia on suhteellisesti useimmin kaupunkimaisissa kunnissa, kun taas maaseutumaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa tämä vaihe on meneillään suhteessa yhtä useassa kunnassa. Tilanne, jossa dokumentoitua tietohallintostrategiaa ei ole, vaikka se on nähty tarpeelliseksi, on suhteessa harvinaisin kaupunkimaisissa kunnissa ja suhteessa yleisin maaseutumaisissa kunnissa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 39
40 Kunnan tietohallintostrategialla i määriteltävät ä ä asiat Tutkimuksessa selvitettiin myös niitä asioita, joita kunnan tietohallintostrategian pitäisi määritellä. Vastaajan oli valittava seuraavista vaihtoehdoista kaikki ne, joiden määrittely strategiassa toisi merkittävää lisäarvoa kunnan toiminnalle: Ostettuja IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet Kunnan tuottamia IT palveluita l koskevat k laatu ja taloudellisuustavoitteet lli i Tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittely Kunnan tarjoamien sähköisten palveluiden laadulliset tavoitteet Sähköisten palveluiden l taloudelliset lli tavoitteet Sähköisten palveluiden laatua koskevat mittarit Sähköisten palveluiden taloudellisuutta koskevat mittarit Tietohallinnon hll strategisten kumppanuuksien k määrittely Kunnan tavoitteet hallinnon sähköistämiseksi? Hallinnon sähköistämisen laatua koskevat mittarit? Hallinnon sähköistämisen taloudellisuutta ll koskevat k mittarit? Muuta, mitä? TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 40
41 % Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 41
42 Kunnan tietohallintostrategialla i määriteltävät ä ä asiat Kunnan tietohallintostrategiassa olisi määriteltävä tietohallinnon organisointi ja vastuunjako, kunnan ostettuja ja tuottamia IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet sekä kunnan tavoitteet hallinnon sähköistämiseksi. Vähiten merkityksellisinä kunnan tietohallintostrategiassa määriteltävinä asioina nähtiin hallinnon sähköistämisen laatua ja taloudellisuutta koskevat mittarit. Sanallisessa osassa esitettiin tärkeiksi asioiksi mm. kunnan tietoturvan taso ja järjestelmien toiminnan varmuus, IT palveluiden strateginen merkitys koko kuntaorganisaation kannalta, kunnan järjestelmä ja tietoarkkitehtuuri linjaukset sekä tavoitteet näiden yhteensovittamisesta kunnan toimintaprosessien kanssa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 42
43 Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (kunnan koon vaikutus) 120,00 100,00 80,00 % 60,00 40,00 20,00 0,00 Alle Yli TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 43
44 Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (kunnan koon vaikutus) Kunnan tietohallinto strategiaan tarvittavien asioiden painotus on likimain samanlaista kuntakoosta riippumatta. Asukasluvultaan l välillä lll olevissa kunnissa painotetaan muita kuntia enemmän sitä, että strategiassa on esitetty ostettuja IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet. Kunnissa, joiden asukasluku k on tai enemmän (suuret kunnat), painottuvat tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittelyyn liittyvät asiat muita kuntia selvemmin. Pienissä kunnissa eli kunnissa, joiden asukaskoko on alle , eivät hallinnon sähköistämisen i laatua ja taloudellisuutta lli tt koskevia k mittareita ole koettu tärkeiksi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 44
45 Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (kunnan sijaintialueen vaikutus) % Uusimaa 30 Varsinais Suomi i i & Stk Satakuntat Häme & Pirkanmaa 20 Kymenlaakso & Etelä Karjala 10 Savo & Pohjois Karjala 0 Keski Suomi Eteläinen Pohjanmaa Pohjois Pohjanmaa & Kainuu Lappi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 45
46 Kymenlaaksossa, Etelä Karjalassa ja Keski Suomessa painotetaan erityisesti sitä, että kunnan tietohallintostrategiassa on määritelty ostettuja IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet sekä kunnan tuottamia IT palveluita koskevat laatu ja taloudellisuustavoitteet. Kymenlaaksossa ja Etelä Karjalassa pidetään tärkeänä tietohallinnon strategisten kumppanuuksien määrittelyä. Uudellamaalla, Hämeessä ja Pirkanmaalla painotettiin tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittelyn tärkeyttä. Savossa ja Pohjois Karjalassa nähtiin kunnan tavoitteet hallinnon sähköistämiseksi tärkeäksi. Varsinais Suomessa, Satakunnassa, Eteläisellä Pohjanmaalla, Pohjois Pohjanmaalla Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa mikään asia ei saanut kaikkien vastaajien jakamatonta tärkeysasemaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 46
47 Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) % Kaupunkimaiset kunnat Taajaanasutut kunnat Maaseutumaiset kunnat TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 47
48 Kunnan tietohallintostrategialla määriteltävät asiat (tilastollisen kuntaryhmittelyn vaikutus) Maaseutumaiset kunnat painottavat tietohallintostrategiassa erityisesti tietohallinnon organisoinnin ja vastuunjaon määrittelyä, y, tietohallinnon strategisten kumppanuuksien määrittelyä sekä kunnan tavoitteita hallinnon sähköistämiseksi. Kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa kunnissa mikään kysytyistä asioista ei saanut kaikkien vastanneiden jakamatonta tärkeysasemaa TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 48
49 Lisätietoja Heikki Laaksamo TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Salomonkatu 17 A 10. kerros, Helsinki Mobile: Sähköposti: heikki.laaksamo@tieke.fi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 49
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
Kaikki vastaajat maakunnan mukaan 1
3,05 3,07 3,14 3,02 2,94 3,35 3,21 3,27 3,29 3,18 3,33 3,14 3,49 3,49 3,61 3,57 3,59 3,57 3,27 3,39 3,27 3,14 3,32 3,06 3,26 3,18 3,25 3,18 3,09 3,17 3,11 3,07 3,15 3,44 3,61 3,58 3,58 3,51 3,59 3,43 3,32
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain
Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain 2/12 215/12 Ekonomisti Heikki Taulu 45 4 35 25 Työttömien määrän suhteelliset muutokset koulutustason mukaan, koko maa Tutkijakoulutus 15 5 2/12 3/12
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain
Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain
MAAKUNTALIITE : Työmarkkinoiden rakenne maakunnittain Suhdanteen alueellisia työllisyysennusteita voi tulkita tähän liitteeseen tuotettujen tietojen avulla. Prosenttimuutokset työllisyydestä voi suhteuttaa
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä
Valtuutetut: Kunnan elinvoimaisuuden kehittäminen on kunnan tärkein tehtävä, palvelujen tuottaminen listan viimeisenä Käytännössä kaikki valtuutetut ( %) pitävät kunnan elinvoimaisuuden kehittämistä erittäin
Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite
Tutkimusosio Valtuutetut: palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen ovat tärkein sote-uudistuksen tavoite Valtuutetut pitivät kaikkia valtioneuvoston sote-uudistukselle asettamia keskeisiä
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot. Suomen Kuntaliitto
Kuntauudistuspuntari 3 (2013) Tulostaulukot Suomen Kuntaliitto Kyselyn tiedot Kysely toteutettiin 10.12.-21.12.2012 välisenä aikana. Kysely lähetettiin kuntajohtajille. Yhteensä 124 vastaajaa vastasi kyselyyn.
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
Kunta- ja yrityspäättäjäkysely Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry 8.11.2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa tutkimukselle Aula Research toteutti Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, %
Koko kansantalouden arvonlisäys* (BKT) maakunnittain vuonna 2016, % Maakunta Osuus arvon- Arvonlisäys lisäyksestä, % mrd. euroa KOKO MAA 100,0 185,5 Uusimaa 39,0 72,3 Pirkanmaa 8,4 15,6 Varsinais-Suomi
Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina
A B C D 0 1 Henkilövahinkoririskit riskiluokan I ruuduissa vuosina 2013 2016 Kuolleisuuden vuosittainen henkilövahinkoriski riskiluokan I riskiruudussa Vakavasti loukkantuneiden vuosittainen henkilövahinkoriski
Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla
Tilastokatsaus Lisätietoja: 30.1.2018 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Perustoimeentulotuen tarve suurinta pääkaupunkiseudulla Kelan perustoimeentulotuen etuusmenot olivat 722,1
Isännöinnin laatu 2015
Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä
Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta
Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Vastaajamäärä ja aineiston perusopetuksen 4. 5. ja 8. 9. luokilla, lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja. vuosikursseilla Kouluterveyskyselyn aineistossa 019. Perusopetuksen
Kuntakysely kohdistettiin kaikkien Manner-Suomen kuntien (295 kpl) johtaville viranhaltijoille, valtuutetuille ja hallitusten jäsenille.
2018 MDI toteutti marras-joulukuussa 2018 neljännen kerran valtakunnallisen kuntakyselyn, jolla kerättiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä tulevaisuuden kunnasta. Kuntakysely
Kunta soten jälkeen. Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista. Kuntarahoitus Copyright Kuntarahoitus
Kunta soten jälkeen Kuntavaaliehdokkaiden näkemykset kuntien taloudesta ja kehityskohteista Kuntarahoitus 1 Tutkimuksen tavoite ja taustaa Kuntarahoitus halusi kartoittaa kuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä
Yksityishammaslääkärikysely
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa k 007 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (67 kpl,
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle. Matkailuparlamentti Kuusankoski Jaakko Mikkola
Matkailun merkitys Kymenlaaksolle Matkailuparlamentti 17.10.2017 Kuusankoski Jaakko Mikkola Matkailun kokonaiskysyntä maakunnittain Alueellisesti matkailukysyntä painottuu Uudenmaan lisäksi erityisesti
Kuntavaalikysely Jyty
Kuntavaalikysely 2017 Jyty 28.3.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa Tässä esityksessä yhteenveto yhdestä tutkimuksen
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2012 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2008 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2282 kpl,
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014
Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 VASTAANOTTOKOHTAISET TULOKSET TUTKIMUKSEN AINEISTO Hammaslääkäriliitto toteutti tutkimuksen yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, THL:n ja KT Kuntatyönantajien
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista
JHL:n jäsenkysely lastenhoitajien koulutustarpeista Syyskuu 2018 Kyselyyn vastasi 2953 JHL:n lastenhoitajana tai perhepäivähoitajana työskentelevää jäsentä. 2. Mikä on ammatillinen koulutuksesi? Vastaajien
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2011
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2011 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen. Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö
Palveluasumisen nykytila seurantatutkimuksen valossa Sari Kehusmaa tutkimuspäällikkö Tutkimus on osa I&O-kärkihankkeen seurantaa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. - ja uusintasalaojitukset 2003-2006... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit 1991-2006... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2006... 2 Salaojitetut hehtaarit
Hämeen liitto / AU Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus
Hämeen liitto / AU 23.3.2011 Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala Kanta-Hämeessä k Lähde: Tilastokeskus Väestö ja maapinta-ala Väestönmuuto 1980 1990 2000 2010 1980-1990..Hämeenlinna
Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan
Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Mikko Mehtonen 15.5.2019 Manner-Suomen kuntien talous kuntakoon mukaan 2017-2018 Vuosikate % poistoista Tilikauden tulos
Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia
Luomua käytettäisiin, jos siihen olisi varaa Luomun päättäjäkyselyn tuloksia LÄHELTÄ JA LUOMUA, Seinäjoki 30.11.2016 Projektipäällikkö Leena Viitaharju 2.12.2016 1 Esityksen sisältö: Taustaa: Luomun käyttö
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2009 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner-Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus
Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa
Jäsenkysely Sote. uudistuksesta 2017
Jäsenkysely Sote uudistuksesta 2017 Työskentelen (N=1836) 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Julkisella sektorilla n=1562, 85% Yksityisellä sektorilla n=215, 12% Kolmannella sektorilla n=28, 1
Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 2
Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015
Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten
Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215
Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin
Maakuntavalmistelun poliittinen ohjaus ja linjaus (.2017 kyselyn pohjalta) Maakuntahallitus ohjaa Erillinen poliittinen ohjausryhmä ohjaa, maakuntahallitus tekee päätökset VATE-työryhmä tai muu ohjaa,
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille
Työttömät insinöörit. Huhtikuu 2019
Työttömät insinöörit Huhtikuu 2019 Työttömyystilanne huhtikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4194 Määrä laski kuukauden aikana 173 henkilöllä (-4 %) Vuoden aikana laskua 590 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5
jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,
Kuntapulssi-extra kysely: Rinteen hallituksen sote-rakenneuudistus
Kuntapulssi-extra kysely: Rinteen hallituksen sote-rakenneuudistus Elokuu 2019 www.kuntaliitto.fi/kuntapulssi MPS & MS 27.08.2019 Tietoa Kuntapulssi extra kyselyn 2019 toteutuksesta Kuntapulssi kyselyllä
Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.
Tässä koottuna yleiskuva maakuntien tilanteesta vuonna 2014. Taulukko 1. Huono-osaisuutta kuvaavat osoittimet ja koko maan keskiarvot. Osoitin ikäryhmä Koko maan keskiarvo 1 Työkyvyttömyys.eläkkeet, (mielenterveydens
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty
Kymenlaakso Aluetilinpito päivitetty Bruttokansantuote vuonna 2016 euroa/asukas Uusimaa 51714 Ahvenanmaa - Åland 46634 KOKO MAA Pohjanmaa 39327 38285 Etelä-Karjala Lappi Varsinais-Suomi Pirkanmaa Satakunta
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina
Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Anja Eerola Tauno Sinisalo 15.12.2006 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2006 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään
Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen
Kymenlaakso Väestö päivitetty
Kymenlaakso Väestö päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2018 Väkiluku yhteensä 175 456 ennakko (1.1.2018) 2 Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2017 Väkiluku yhteensä 175 511 (lopullinen) 3 Kymenlaakson
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL
Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL Tupakka ja terveys -päivä 3.1.19 1 Päivittäin tupakoivien osuudet () yläkouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa 00 1 Tytöt Pojat Yläkoulu
Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala
Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa 15.9.2016 Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Näin uskomme Suomessa tehtävää työtä tulee uudistaa ennakkoluulottomasti
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa
Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille
Työttömät insinöörit. Kesäkuu 2019
Työttömät insinöörit Kesäkuu 2019 Työttömyystilanne kesäkuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4462 Määrä nousi kuukauden aikana 282 henkilöllä (7 %) Vuoden aikana laskua 340 henkilöä (-7 %) Työttömyysprosentti
Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa
Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008 1 Hoitotakuun toteutuminen yleisterveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, lokakuu 2008 Tiedosta hyvinvointia Lokakuu 2008
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2006 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2308 kpl, 79 vähemmän kuin 2005) Tutkimuksen
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013
Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut
Työttömät insinöörit. Helmikuu 2019
Työttömät insinöörit Helmikuu 2019 Työttömyystilanne helmikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4522 Määrä laski kuukauden aikana 85 henkilöllä (-1,8 %) Vuoden aikana laskua 610 henkilöä (-12 %) Työttömyysprosentti
Lausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2013 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys lokakuussa 2013 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja terveysministeriön
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain 5.8.2014 Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2013e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2015 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2015 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja
Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin
ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista
Julkisten palvelujen tulevaisuus
Julkisten palvelujen tulevaisuus Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Kuntatutkimuksen tulosesitys 14.3.2017 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti JHL:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen
Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät
Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa
Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille Lokakuu 2012 1 Sidonnaisuudet Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri THL Luennoitsijana lääkeyrityksen tilaisuudessa
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2017 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2017 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.
Suomalaisen Työn Liitto: Vastuullisuus, innovatiivisuus ja kotimaisuus julkisissa hankinnoissa kyselyn tuloksia 20.9.2016 Jokke Eljala Sisällysluettelo Tiivistelmä päälöydöksistä 3-11 Toiveet kuntapuolelta
Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä
Katoavat työpaikat Pekka Myrskylä 13-14.06.2017 Työpaikkamuutos 1987-2014 1987 % 2014 % Erotus Uudenmaan maakunta 675242 29,1 771293 33,9 96051 14,2 Pohjois-Pohjanmaan maakunt 142326 6,1 155246 6,8 12920
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2011 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2131 kpl) Tutkimuksen
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2009 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (196 terveyskeskusta) yhden päivän
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
Työttömät insinöörit. Lokakuu 2018
Työttömät insinöörit Lokakuu 2018 Työttömyystilanne lokakuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4353 Määrä laski kuukauden aikana 121 henkilöllä (-3 %) ja vuoden aikana 928 henkilöllä (-18 %) Työttömyysprosentti
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet
Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys hammaslääkärikohtaiset tulokset
Yksityisen sektorin työvoimaselvitys 2016 hammaslääkärikohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2016 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
M058, M059, M060, M068, M069
Taulukko 3. Reumahoidon alueelliset erot v. 1997, 2000 ja 2001 Kaikki nivelreumat M058, M059, M060, M068, M069 Hoitojaksot/10000as 01 Uudenmaan shp 12,8 12,8 0 % 0 15,6-18 % 02 Helsingin shp 13,0 13,3
Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.
Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien
Työttömät insinöörit. Tammikuu 2019
Työttömät insinöörit Tammikuu 2019 Työttömyystilanne tammikuussa 2019 Työttömiä insinöörejä 4607 Määrä laski kuukauden aikana 59 henkilöllä (-1,3 %) Vuoden aikana laskua 718 henkilöä (-13 %) Työttömyysprosentti
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2012
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2012 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2007
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 200 Hammaslääkärityövoimatutkimukset lokakuussa 200 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille (234 terveyskeskusta) yhden päivän poikkileikkaustilanne
Turun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
Ympäristöterveydenhuollon palkat, Sampo Kilpeläinen KTK RY 2018
Ympäristöterveydenhuollon palkat, Sampo Kilpeläinen KTK RY 2018 Vastaajat ovat siirtymässä Vastaaja työskentelee Palkankorotusindeksi 2001-2016 Terveystarkastajien säännöllisen ansion muutos sekä TS sopimuskorotukset
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET
YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS 2018 HAMMASLÄÄKÄRIKOHTAISET TULOKSET YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASELVITYS LOKA-MARRASKUUSSA 2018 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Manner- Suomessa toimiville
Lausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Soinin kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Stefan Sundberg 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki. Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller
KAUPUNKIKUVATUTKIMUS 2017 Hämeenlinnan kaupunki Etta Partanen Meiju Ahomäki Tiina Müller Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne. lokakuussa 2010
Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2010 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkäritilanteesta
Työttömät insinöörit. Marraskuu 2018
Työttömät insinöörit Marraskuu 2018 Työttömyystilanne marraskuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4325 Määrä laski kuukauden aikana 28 henkilöllä (-0,6 %) ja vuoden aikana 909 henkilöllä (-17 %) Työttömyysprosentti
Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018
Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Syyskuu 2018 Työttömyystilanne syyskuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4474 Määrä laski kuukauden aikana 98 henkilöllä (-2 %) ja vuoden aikana 913 henkilöllä (-17 %)
Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan
Liitetaulukko 1.0a Suoritepäätöksessä jaettava kohdentamaton tavoitteellinen opiskelijavuosimä 5) mukaan Indikaattorit: Tilastoindikaattori 1. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikat suhteessa 16 vuotiaiden
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain
Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa
Korjausavustukset vuosina
ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Suunnittelija Pekka Pelvas Puh./tel +358 400 607 831 Ylitarkastaja Marja Kostiainen Puh./tel +358 40 517 3375 Selvityksiä 9/2010 Korjausavustukset vuosina 2007-2008 9.9.2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010
Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2010 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille (2148 kpl) Tutkimuksen
Kuntavaalikysely Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Kuntavaalikysely 2017 Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry 3.4.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kevään 2017 kuntavaaleissa ehdokkaaksi asettuvien parissa
Työttömät insinöörit. Työttömyyskatsaus Elokuu 2018
Työttömät insinöörit Työttömyyskatsaus Elokuu 2018 Työttömyystilanne elokuussa 2018 Työttömiä insinöörejä 4572 Määrä laski kuukauden aikana 367 henkilöllä (-7 %) ja vuoden aikana 1038 henkilöllä (-19 %)
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa
Salaojitetut peltohehtaarit Suomessa s. Uudet- ja uusintasalaojitukset 2006-2010... 1 Salaojitetut uudet- ja uusintahehtaarit -2009... 2 Salaojitetut uudet hehtaarit 1920-2009... 2 Salaojitetut hehtaarit