Soitinlähtöinen ja luova MUPE -projekti lukuvuosi Koillis-Lapin musiikkiopisto, Kemijärvi

Transkriptio

1 Sitinlähtöinen ja luva MUPE -prjekti lukuvusi Killis-Lapin musiikkipist, Kemijärvi Timinnallisuus ja sitinlähtöisyys mupe-petuksessa / Hanne Närhinsal Musiikkiteknlgia / Pirkk Paananen-Vitikka ja Gergis Apstlakis Ryhmän pettaja Maun Tlnen ja kunkin peridin ensimmäisellä tunnilla Hanne Närhinsal Ryhmässä n kuusi ppilasta jiden mat sittimet vat kaksi huilua, kaksi piana ja kaksi harmnikkaa. Käytetyt ppikirjat A. Valli J. Leinnen Perusaste 1 ja 2. Oppitunnin pituus 60 minuuttia. PERIODI I 11 ppituntia PERIODIN SUUNNITELMA / Hanne Närhinsal ja Maun Tlnen - Laulamista jka tunnille ja tunnin alkuun alkulaulu. Tämä pt 1 ajan. - Opettaja laulaa klmisinnun ja ppilaat näyttävät srmella mihin suuntaan meldia menee. - Meldiat ensin lauletaan, sitetaan, mietitään hahm ja vasta sen jälkeen kirjitetaan nuteiksi. - Kun laulu alkaa sujua, niin lauletaan kaanneita esimerkiksi kappale Jukse kellkas. - Sykkeen hahmttaminen. Jkaiselle ma saundi ja jkainen ttaa vurtellen iskunsa, samalla lauletaan. - Oman meldian keksimisessä vi krjata tai sana, että kaikki n ihan hyvin. - Pentatnisia säestysstinatja vaikka kahdella sävelellä tai klmisinnulla. Kun menee, niin vi lisätä re:n ja la:n. - Pianistit vivat tehdä myös säestyksen miin kappaleisiinsa. Säestyksiin vi kkeilla terssistemma säestystä tai esimerkiksi c, g, a, g, c rytmillä ti-ti taa taa. Myös mllipentatnista vi kkeilla ja muita säestyskuviita. Mietitään säestyksiin spiva ktaaviala. - Sävelten nimien ja ktaavialjen tunnistusta myös f-avaimella. - Sävellajien pettelu kvinttiympyrästä. - Säveljnn sanminen heittelemällä hernepussia. Sama myös terssi, kvartti ja kvintti intervalleilla. Intervallien hahmtus myös laskematta, suraan nuttikuvasta. - I-, IV- ja V- asteiden tunnistus ja sitt kappaleista. TUNTISUUNNITELMAT / TAVOITTEET / Maun Tlnen Alkulämmittelyt / laulut / leikit Lattialla piirissä istuen pettaja alkaa napsuttelemaan rytmissä srmia ja laulamaan: Onk Ella täällä, muut paitsi kyseinen ppilas vastaavat: On Ella täällä. Samin jatketaan kaikkien nimet läpi. Piirissä hauktuksia, päristyksiä ja venytyksiä. Laulut / slfat Puliympyrässä istuen: Lauletaan duuripentatnista srmista näytön mukaan ensin la tavulla sitten slfilla. Duuriasteikn laulaminen slmisiden, ensin d:sta d:hn sitten s:sta s:hn. Ruva Hulda Huletn kappaleen pettelu ensin sanilla sitten slmisiden. Asteikn ja Ruva Hulda Hulettman laulamista C-, D- ja B- duureissa.

2 Oman meldian keksiminen / stemman kirjitus Lauletaan ensin D-duuripentatnista ja petellaan sitten slfilla neljä tahtia kappaleesta Jukse kellkas. Oppilaille ei kerrta, että kyseessä n ikea kappale. Kappaleesta etsitään myös tahtilaji. Nutinnetaan tahdit. Tehtäväksi tulee keksiä itse meldiaan vastaus käyttämällä D-duuripentatnisen säveliä. Jkainen sittaa pettajalle vurllaan man keksimänsä vastauksen. Pianistit vivat keksiä myös säestyksen kahdella sävelellä ja sinnuilla. Lpuksi paljastetaan, että kyseessä n ikea kappale ja sitetaan säveltäjän versi kappaleen lpusta. Tuts nauhitetaan GarageBandilla, jsta petellaan uuden prjektin luminen ja audinauhituksen tekeminen yhdelle raidalle. Ilman slfia lauletusta meldiasta klmisinnun löytäminen ja meldian nutinnus man sittimen avulla. Annettuun meldiaan terssistemman kirjitus ja sitt. I-, IV- ja V- asteet Sitetaan malla sittimella C-duuriasteikk ja etsitään siitä I- ja V- asteet. Kuunnellaan nauhalta C- duurissa leva Täti Mnika -kappale ja pyritään löytämään siitä sintujen vaihdspaikat. Sitetaan nauhan mukana pettajan käsimerkkien avulla ensin niin, että sa sittaa I- astetta ja sa V- astetta. Lpuksi kaikki sittavat mlemmat asteet. Kappale myös nutinnetaan maa sitinta apuna käyttäen. Sitetaan B-duuriasteikk ja etsitään siitä I- ja V- asteiden sintujen phjasävelet. Kuunnellaan Ruva Hulda Huletn -kappaletta ja etsitään siitä man sittimen avulla I- ja V- asteet. Jukkn kuulumatn sävel n IV- aste, jka annetaan ppilaille. Sitetaan asteita kappaleen mukana, jnka jälkeen kirjitetaan asteet myös nuttiin. Kappale petellaan sittamaan ja svitetaan siitä versi, jssa kaikki laulavat, kaikki sittavat meldiaa, pulet sittaa meldia ja pulet säestää I- IVja V- asteilla sekä tämä, mutta vaihdetaan sia. Rytmit Puli-, neljässa-, kahdeksassa ja kuudestistasanuttien sekä taukjen kertaus sekä taululta että kehrytmeillä (pulinutti jalanisku, neljässanutti käsien isku reisiin, kahdeksassanutti käsien taputus ja kuudestistasanutti srmen päät yhteen). Kilpailu: Mudstetaan kahden klmen hengen jukkueet. Istutaan selät vastakkain lattialla niin ettei nähdä mitä muut jukkueet tekevät. Opettaja antaa jukkueille samat, paperille etukäteen valmiiksi tehdyt nuttikuvat. Tehtävä n kirjittaa jkaisen nutin päälle vastaava tauk. Vittaja jukkue saa alittaa seuraavan tehtävän. Istutaan piirissä. Neljässä ryhmässä, jista pettaja vi tarvittaessa mudstaa yhden ryhmän. Jkaiselle ryhmälle annetaan yhden tahdin mittainen rytmi, jnka ryhmä esittää muille kehrytmeillä. Muut tekevät perässä. Kun rytmi n pittu, esittää seuraava ryhmä mansa jne. Lpuksi rytmi kirjitetaan nuteiksi. Sävellajit Ringissä marssimalla myötäpäivään seitsemän askelta ja pysähdys. Pysähdyksessä samalla taputus. Marssitaan ja hetaan samalla lrua: Giden, David, Adam ja Eva hyppäsivät fissästä cissään. Pysähdykseen tetaan taputuksen kanssa mukaan Hei! tai Ju! Kun n riittävästi marssittu ja luettu lrua, pysähdytään ja jäädään edelleen rinkiin. Laitetaan lru liikkeelle kskemalla edellä levaa lkapäähän. Piirretään lrun avulla kvinttiympyrän tinen puli (ainakin neljään merkkiin). Tisella tunnille edelleen piirissä, mutta vastapäivään petellaan edellä mainitulla tavalla lru: Fiksusta bksista esiin astuivat desptit Ges ja Ces. Piirretään kvinttiympyrän tinenkin puli (ainakin neljään merkkiin). Seuraavalla kerralla luetaan mlempia lruja ensin kumpaakin muutaman kerran ja sitten niin, että pysähdyksen ja taputuksen kanssa vaihdetaan aina suuntaa ja lrua. Kun tämä timii hitaasti niin lisätään tempa. Asteikiden ja I-, IV- ja V- asteiden sintujen kirjitus duureissa neljään merkkiin. Sävelten nimet, ktaavialat ja intervallit

3 1- ja 2-viivaiseen ktaavialan, ylennys-, alennus- ja palautus merkin sekä kiinteän ja tilapäisen etumerkin kertaus. Intervallien kertaus priimi-ktaavi alueelta. Piirissä istuen hernepussia heitellen santaan säveljn C-duurissa Sama tersseinä ja kvintteinä. Tehtäviä Nuttilassa. SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Parilla ensimmäisellä tunnilla man sittimen mukaan ttamista hieman kritisitiin, mutta sen jälkeen sitä ei kukaan enää kyseenalaistanut. Vaikeita asiita livat ktitehtävin tekeminen ktna ja meldian nutinnus. Myös man sittimen käyttöä arasteltiin aluksi. Terssistemman käsittelyyn ennätettiin vain hieman ja se jäi pinnalliseksi. Helpsti nnistuivat rytmit. Suunnitelman lisäksi yhdellä tunnilla imprvisitiin duuripentatnisella sävelillä niin, että jkaiselle li annettu jkin klmisinnun sävel mitä hän sitti taa, ti-ti, tauk rytmillä sillin kun ei llut ma imprvisinti vur. Tässä sa tyytyi imprvisimaan malla sävelellään rytmittämällä sitä, mutta sa kkeili j keksiä enemmänkin maa. Jukse kellkas kappaletta käsiteltiin myös niin, että aluksi sintujen phjasäveltä laulettiin meldian päälle ja sitten niin, että ppilaat säestivät I- ja V- asteen sinnuilla pettajaa, jka sitti meldiaa. Pian ja harmnikka sittivat yhtä aikaa I- asteella d:tä ja a:ta ja V- asteella e:tä ja a:ta. Säestystä myös rytmitettiin taa-aa, taa rytmillä. Peridin suunnitelmasta tekemättä jäi man kappaleen säestys, mllipentatninen asteikk sekä sävelten nimet f-avaimella. OPETTAJAN PALAUTE Timinnallisuus teki ryhmästä aivan uuden ja rhkean. Yhdessä tekeminen ja pissa pulpetin äärestä työskentely, jssa mukana n spivasti liikettä ja paljn laulua, paransivat silmin nähden ryhmädynamiikkaa ja ryhmän rhkeutta itse ilmaisuun j tämän reilun kahden kuukauden jaksssa.

4 PERIODI II 6 ppituntia PERIODIN SUUNNITELMA / Hanne Närhinsal ja Maun Tlnen - Hannen antamasta jululaulumnisteesta kappaleiden tunnistustehtävä sekä uusien rytmien käsittely. - Sihdut sammuu - ja Kilisee kilisee kulkuset -laulujen pettelu. - Kehrytmien käyttöä. - Opetellun rytmin pngaus nutista tai sitsta. - Sintuvaihtpaikan pngausta. - Jka tunti laulamista ja vähän slfaa. Ensin sittimet apuna sitten ilman laulu slfataan tunnilla ja petellaan seuraavalle kerralle ulka slfilla. Seuraavalle tunnille tinen laulu jne. - Kkeilaan Prsaita äidin mme kaikki -kappaleesta sävellajin vaihdsta esim. yksi sa ensin. - Asteikiden sittamista. - I-, IV- ja V- asteiden erilaisia käyttötarkituksia. - Vartallta slfaamista myös pareittain niin, että tinen näyttää ja tinen laulaa. - Tavite, että kaikki sittavat F d ja G e asteikt. - Lunnllista mllia xylfnin avulla. TUNTISUUNNITELMAT / TAVOITTEET / Maun Tlnen Prsaita äidin mme kaikki laulun käsittelyä Seistaan piirissä, lauletaan Prsaita äidin mme kaikki. Kysymys mistä slfasta laulu alki? Lauletaan sama smisiden ja sitetaan. Kappaletta laulaessa pidetään perussykettä taputtamalla ja lasketaan mntak tahtia kappaleessa n kertaus humiiden. Piirretään tahdit. Humataan uusi rytmi pisteellinen kahdeksassa + kuudestistasa (taak-ka) Kirjitetaan kappaleen rytmi itsenäisesti ulkmuistista. Tarkastus tititimalla. Seistaan piirissä ja pidetään tisia kädestä. Opettaja sittaa kappaletta. Kuunnellaan sintujen vaihtpaikkja. Kun sintu vaihtuu nstetaan kädet ylös, kun sintu vaihtuu uudelleen lasketaan kädet alas jne. Jkainen merkitsee itsenäisesti tunnistetut I-, IV- ja V- asteen sinnut nuttikuvaan. Tarkistetaan ryhmänä. Merkitään sinnut myös reaalisintumerkeillä. Transpnidaan kappale F-duuriin ja sitetaan myös tässä sävellajissa hieman. Edellä mainittu sintujen tunnistus tehdään samin myöhemmin myös kappaleelle Pukki velle klkuttaa. Pianistit ja harmnikat pettelevat säestyssinnut, muut sittavat perussävelellä. Sitetaan kappale yhdessä alkavan perustas 1 ryhmän kanssa. Pt 1 ryhmä sittaa rytmikapulilla laulun rytmiä. Otetaan mukaan dynamiikka pp, p, mf ja f. Ensin pian ja frte neljän tahdin välein vaihdellen, sitten mukaan muutkin vimakkuudet. Keskustellaan mitä kappaleelle n tehty. Svitus. Leikki kappaleeseen Prsaita äidin mme kaikki (idea Hannelta): Istutaan ja lauletaan. Laulun prsaita sanan khdalla pjat nusevat seismaan ja istuvat heti alas, äidin sanan khdalla tytöt nusevat ylös ja istuvat heti alas, kaikki sanan khdalla kaikki nusevat ylös ja istuvat heti alas. Esiintyminen juluknsertissa Knserttihjelmassa kappaleen nimen khdalla n vain kysymysmerkkejä. Kysymys yleisölle tunnistavatk he sitettavan kappaleen. Aluksi sitetaan niin, että pianistit säestävät ja mupe 1 ryhmäläiset sittavat rytmikapulilla kappaleen rytmiä. Yleisön vastauksen jälkeen sitetaan kuten ensimmäisellä kerralla mutta myös meldia n sitettuna mukana. Klmannella kertaa kappale sitetaan yhteislauluna yleisön kanssa, jssa yleisöä leikitetään edellä mainitusti. Kska katsmssa li nusevat tulit, niin turvallisuus syistä khdassa, jssa pitäisi nusta ylös nstetaan kädet ylös ja lasketaan alas. Kappaleen tunnistus nuttikuvasta ilman sittimia

5 Tunnistetaan jululauluja nuttikuvan perusteella Rytmit Kehrytmien kertaus: istutaan ringissä: pulinutti jalilla lattiaan, neljässanutti taputus reisiin, kahdeksassanutti taputus ja kuudestistasanutti srmenpäät yhteen. Rytmikuvit käydään myös yhdessä taululta. Opettaja taputtaa kehrytmillä Sihdut sammuu kappaletta ja kysyy ppilailta tunnistavatk he laulun. Kappale lauletaan yhdessä sanilla. Edellisen laulun rytmin pettelu ja sen kirjittaminen. Tarkistus yhdessä tititimalla. Kappaleesta Pukki velle klkuttaa etsitään uusi rytmi 1/8 + 1/16 + 1/16 (ti-ta-ka) ja petellaan se. Sävellajit ja ntervallit Istutaan lattialla. Opettajan edessä n xylfni ppilaita khden niin, että kaikki näkevät. Lauletaan xylfnin kanssa duuriasteikk slfilla. Lauletaan intervallilaulu ilman laatuja. Kerrataan intervallien laadut (suuret ja puhtaat). Lauletaan intervallilaulu laatuineen ensin xylfnin kanssa sitten ilman. Kirjataan intervallit ylös laatuineen. Jkainen sittaa vurllaan xylfnilla tisille jtakin intervallia priimi-ktaavi väliltä, muut näyttävät srmilla ikean vastauksen. Sittaja kysyy jltakin myös aina intervallin laadun. Opetellaan suuresta terssistä pieni xylfnin kanssa laulamalla d-mi, d-ma. Lauletaan lunnllinen a-mlli slfilla. Katstaan sävelet xylfnista ja humataan, että a-mlli käyttää samja säveliä kuin C-duuri, mutta lähtee terssiä alempaa ja sen perussävel n slfanimeltään la. Opitaan rinnakkaissävellaji. Lauletaan la-d intervallia. Kysymys millainen intervalli se n? Kirjitetaan lunnllinen a-mlli nuteiksi ja sitetaan se malla sittimella. Lauletaan lunnllinen d-mlli asteikk ensin xylfnin avulla ja etsitään ja sitetaan se sitten malla sittimella. Opetellaan kappale Keskiyö j khta saa. Kerrataan duurisävellajit marssimalla ringissä kuten I-jaksssa. Täydennetään kvinttiympyrä rinnakkaismllien salta. Istutaan piirissä ja kerrataan duuriasteikkisia intervalleja laatuineen. Yksi ppilas kerrallaan san aina seuraavan intervallin ja laadun. Edetään muutama kierrs. GarageBandin käyttöä Opetellaan uusien kneiden aukaisu, langattman hiiren ja näppäimistön käyttööntt. Aukaistaan GarageBand tehtävä, jssa n valmiina kaksi tahtia, nutit, taut ja tahtilaji. Katstaan miltä se näyttää pianrulla- ja miltä partituuri-timinnilla. Kuunnellaan tahdit. Kkeillaan venyttää ja siirtää pianrullasta nutteja ja katstaan partituurista mitä tapahtuu. Siirretään tehtävä kappaleen alkuun. Avataan tehtävä jssa n valmiiksi nauhitettu kahden tahdin meldia. Kpiidaan ja sijitetaan se ensimmäisen perään. Siirrellään nutteja pianrullasta ja katstaan partituurista mitä tapahtuu. Sitetaan alkuperäistä tehtävää kskettimilla mukana. Keksitään ma vastaus meldian alun kahdelle tahdille. Käytetään nutteja c, d, e. Ludaan uusi raita ja nauhitetaan ma meldia siihen jatkksi valmiille raidalle. Tehtävä, jssa n valmiina neljän tahdin meldia kahteen kertaan peräkkäin. Kpiidaan meldia ja siirretään sitä eri stemmihin niin, että uusi stemma alkaa aina tahdin edellisen jälkeen. Saadaan kaann. Opetellaan eri raitjen yksittäinen kuuntelu. Tehdään audiäänitys. Opetellaan tallennus työpöydälle ja tikulle. SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Jululaulutehtävät saatiin kaikki tehtyä. Rytmit tuntuivat helpilta ja niistä tehtiin pieni lisätehtäväkin. Pukki velle klkuttaa kappaleesta etsittiin nuttikuvasta kaikki ti-ta-ka rytmit.

6 Prsaita äidin mme kaikki -kappaleen esitys nnistui hyvin ja li yleisölle mukava piristysruiske. Kappaleen säestyksen petteluun tarvittiin suunniteltua enemmän aikaa, piansäestys jaettiin nelikätiseksi. Dynamiikka jäi yhden kerran harjitteluun eikä sitä tteutettu lpullisessa esityksessä. Rytmin kirjitus ei nnistunut itsenäisesti, jten se tehtiin yhdessä. a-mlli asteikkn kirjitettiin asteikn lisäksi I-asteen klmisintu. Reaalisintumerkkien kertaus jäi pikaiseksi. Kknaan tekemättä jäivät II-peridin yhteissuunnitelmassa lleet laulujen slfilla ulka ktna pettelu. Nutintamista tuli tässä jaksssa tdella vähän. Kvinttiympyrä täydennettiin kknaan ja peteltiin myös ylennykset ja alennukset hkemalla sekä merkattiin ne kvinttiympyrään. GarageBandin salta ensimmäisellä tunnilla tavite saavutettiin tallennusta lukuunttamatta. Tehtävää, jssa lisi kpiitu valmista neljän tahdin pätkää mille raidilleen ja mudstettu kaann, ei ennätetty tekemään kknaan. Vastausmeldian nauhittaminen metrnmisykkeen mukaan li haastavaa. Tteutettiin uuden prjektin luminen ja tehtiin siihen audinauhituskkeilu. OPETTAJAN PALAUTE Suunnittelussa li aika is asiamäärä ja se aiheutti sittain kiireen tuntua. Varsinkin GarageBand tehtävät, jihin ppilaat muuten innstuivat kun pääsivät kneille, sittautuivat haastaviksi. Niitä n syytä tehdä hitaammin mikäli haluaa sisällyttää GarageBand-tehtäviä mupe-petukseen. Siinä tulee samalla ppilaille musiikkiteknlgian alkeita. Tinen peridi ti mukaan muperyhmän esiintymisen uutena asiana kaikille ryhmäläisille. Mikä mukavinta, kk pilttiryhmä li halukas heti mukaan. Prsaita äidin mme kaikki -tehtävä yleisölle li ppilaista hauska ja siinä pääsi sittamaan enemmän yhdessä. Sävellajit, jka n llut yleensä ttaen vaikea asia hallita, tuntui pienen timinnan ja lruhkemisen kautta tarttuvan hyvin ppilaiden muistiin. Timinta ja sittaminen mupe-tunnille li tässä vaiheessa, nin pulessa välin lukukautta, j varsin lunnllinen sa mupe-tuntia.

7 PERIODI III 8 ppituntia PERIODIN SUUNNITELMA / Hanne Närhinsal ja Maun Tlnen - Tehdään lämmittelyjä jskus shh, tap liikkeelle eri suuntiin. - Keskiyö j khta saa mnisteesta intervallitehtäviä sekunnit ja terssit - Lauletaan terssisekvenssi, d-mi, re-fa jne. kumpaankin suuntaan. - Lppu keväästä tersseihin liittyen Sai keväinen sää laulu. - Rati-riti ralla laulu nyt heti. Tehdään terssi stemma A-saan terssiä krkeammalle (muuta ktaavia matalammalle, väliin jääkin seksti) B-sa terssiä matalammalle. - Kun terssit menevät niin tetaan sintuja kaikille eri asteille kuuntelemalla ja laulamalla. - Kirjasta s. 13 rytmiduett - Kirjasta s. 12 harmniset mllit siihen yhteyteen kun sinnutetaan mllikappaletta. - Pääsintutehjen laulamista duurissa ja mllissa. - Harmnisen mllin sinnut esim. Lintu kappaleesta. - Lauluissa klmisintjenu hahmttamista, kvintille hyppyjä. - Lauletaan klmisintu kehlta näytettynä. Myös ppilaat näyttävät mitä muut laulavat. - Taak-ka rytmin kertaus. TUNTISUUNNITELMAT / TAVOITTEET / Maun Tlnen Alkulämmittelyt / laulut / leikit Seistaan piirissä. Taputellaan ensin maa keha, sitten kaveria kapäähän, päähän ja siirrytään takaisiin maan kehn. Hauktuksia, venytyksiä. Taputus yhtä aikaa plviin, siitä vurtellen reisiin, vatsaan, lkapäihin ja lpuksi taputus ylös. Tähän yhdistetään duuriasteikn laulu slfilla mlempiin suuntiin. Taputus kädet yhtä aikaa reisiin d, vatsaan mi, lkapäihin s ja ylös yhteen d, alhaalla kädet yhteen n s. Taputetaan ja lauletaan ensin yhdessä ja sitten niin, että ensin pettaja näyttää ja ppilaat laulavat sitten niin, että jku ppilaista näyttää ja muut laulavat. Jkainen ppilas saa laulattaa muita. Kysymys millainen intervalli n d-mi ja mi-s, entä d-s? Samaa Tehdään myös mlliklmisinnulla. Lämmittely ringissä lkapäät kiinni tisissa, pettaja kulkee ulkpulella ja kskettaa jtakin ppilasta selkään, tämä alkaa päästää itse keksimäänsä ääntä jta muut matkivat. Kun pettaja kskettaa tista ppilasta selkään, tämä alkaa vurstaan päästää itse keksimäänsä ääntä ja kun muut kuulevat uuden äänen he alkavat matkia tätä ääntä. Rati-riti-ralla kappaleen käsittelyä Opetellaan laulu D-duurissa sanilla. Kirjitetaan kappaleen rytmi nuttiviivastn yläpulelle. Lauletaan kappale slmisiden. Merkitään slfat rytmin yläpulelle ja nutinnetaan kappale. Sitetaan kappale. Etsitään kappaleesta terssit ja ympyröidään ne. Katstaan suuria ja pieniä terssejä piansta kskettimet laskemalla. Näytetään myös harmnikasta miten suuret ja pienet terssit vat näppäimistöllä. Sitetaan suuria ja pieniä terssejä malla sittimella. Intervallit Keskiyö j khta saa mnisteesta tehdään suurten ja pienten sekuntien tunnistusta.

8 Js n e ja f tai h ja c niin n pulisävelaskel, muissa väleissä kksävelaskel eli pieni ja suuri sekunti. Näytetään srmista mitä tapahtuu js tisen sävelen krkeutta muutetaan. Väli pienenee tai suurenee. Js mlempia muutetaan samaan suuntaan, niin väli pysyy samana. Lauletaan terssisekvenssi mlempiin suuntiin. Sama myös xylfnin avulla C-duurissa, ensin slfilla sitten nuttien nimillä. Sama tehdään mlempiin suuntiin ja myös malla sittimella. Tunnistetaan suuret ja pienet terssit. Lauletaan duuriasteikk ja duuriklmisintu. Tunnistetaan klmisinnun terssien laadut. Lauletaan mlliasteikk ja mlliklmisintu. Tunnistetaan klmisinnun terssien laadut. Havaitaan mikä er n duuri- ja mlliklmisinnulla. Lauletaan myös mlliklmisintua kehlta. Asteikk-, sintu- ja intervallitehtäviä Tehtäviä putkilla: Tutustutaan putkiin. Putket pöydällä, ppilailla tehtävä mudstaa C-duuriasteikk. Sitetaan asteikk, jnka jälkeen se sitetaan ja lauletaan yhtä aikaa. Käydään läpi myös pääsintuteht. Oppilaille tehtävä mudstaa putkista D-duuriasteikk. Ensin sitetaan ja lauletaan D-duuriasteikk asteikk mlempiin suuntiin yhdessä ja sitten niin, että vain se ppilas jka sittaa laulaa. Etsitään asteiksta pääsintuteht ja sitetaan ja lauletaan ne. Kysymys: Millaisia sintuja ne vat? Opettaja laittaa taululle Rati-riti-ralla kappaleen sintukierrn, jka sitetaan. Mietitään mihin talven aikana käsiteltyyn lauluun se visi käydä. Kkeillaan laulamalla. Mudstetaan lunnllinen a-mlliasteikk, jka muutetaan harmniseksi. Etsitään asteiksta pääsintuteht ja sitetaan ja lauletaan ne. Kysymys: Millaisia sintuja ne vat? Tutkitaan millaisista intervalleista mlliklmisintu mudstuu. Edellä mainittuja tehtäviä myös F-duurissa ja harmnisessa d-mllissa. Tunnistetaan sävellaji kappaleesta Matalan trpan balladi, kirjasta s. 57. ja lauletaan kappale. Sitetaan harmninen e-mlli ja sen pääsintuteht. Sinnutetaan Matalan trpan balladi. Sitetaan kappale yhdessä niin, että ppilaat säestävät ja pettaja sittaa meldiaa. Merkitään sintuasteet maan nuttiin. Säestys sitetaan myös malla sittimella. Muita tehtäviä: Kirjasta s. 12 tehtäviä kirjittaa harmniset mlliasteikt sekä niiden I-, IV-, V- asteen sinnut. Etsitään masta sittimesta lunnllinen ja harmninen d-mlliasteikk ja tämän pääsintuteht. Lauletaan kappale Keskiyö j khta saa. Kysymys: Millainen mlli tässä n? Palataan kvinttiympyrään, kirjitetaan d-mlliasteikk ja pääsintuteht sekä lauletaan ne. Harmniseen mlliin liittyen kirjasta s. 17 laulut 1 ja 2 slfien kirjitus ja laulaminen. D-re-mi laulun käsittelyä Lauletaan slmisiden ensin laulun 16 tahtia ilman rytmiä. Tunnistetaan asteikkkulut ja hypyt. Kuunnellaan kappale. Kirjitetaan laulun rytmi viivastn päälle. Tunnistetaan jka tisen tahdin lähtösävel ja nutinnetaan kappale ensin krvakuullta ja sitten tarkistetaan man sittimen avulla. Uutena asiana yhdyskaari. Rytmit

9 Kerrataan rytmejä kuudestistasiin saakka. Opetellaan sivulta 9 khtahti ja luetaan rytmit. Istutaan ringissä ja luetaan rytmikrteista rytmi ensin tititimalla ja sitten krttien vaihdn jälkeen niin, että jkainen ppilas keksii man kehrytmin. Tehtävää saa harjitella vähän aikaa. Jkainen esittää man rytminsä vurtellen ja muut kirjittavat rytmin kirjaan. Rytmin esittäjä tarkistaa tehtävän tisilta. Kirjasta s. 11 kuudestistasatauk. Luetaan piirissä sivun 11 rytmeistä ensimmäinen yhdessä ja kaksi seuraavaa jnna. Kun rytmi menee puhtaasti läpi, annetaan itselle apldit. Luetaan sivun 13 rytmiduett ja vedetään tahtiviivat tehtävään sivulle 15. Kirjasta s. 17 alla breve -tahtilaji. Luetaan sivun rytmeistä ensimmäinen yhdessä ja kaksi seuraavaa jnna. Tehdään alla breve -rytmidiktaatti. Transpninti Tunnistetaan sivun 13 laulun 4 sävellaji, merkitään slfat ja lauletaan. Transpnidaan kappale h-mlliin. GarageBand Rati-riti-ralla -kappale n valmiiksi nauhitettu malle raidalleen. Tehtävänä n siirtää A-sa ktaavia krkeammalle ja tehdä sen jälkeen siihen terssistemma yläpulella, jka siirretään pulestaan ktaavia matalammalle jtta saadaan lpputulkseksi sekstistemma. B-saan tehtävänä n tehdä terssistemma meldian alapulelle. Tuts sitetaan stemmineen. SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN Suunnitelma tteutui hyvin. Lintu -kappale vaihdettiin Matalan trpan balladiksi. Kvintti hyppyjä tehtiin, mutta vähän. Tähän yhteyteen säestys tehtiin vain putkilla. Terssisekvenssi sitettiin vain ksylfnilla. Suurten ja pienten terssien hakeminen masta sittimesta jäi myös tekemättä. Alla breve -rytmidiktaattia ei myöskään ennätetty tekemään. D-re-mi laulun nutintamisessa tarvittiin paljn pettajan apua ja se vei paljn aikaa. GarageBandilla viimeinen terssistemman tekeminen jäi kesken. Lisäksi kerrattiin ktaavialja kirjasta sivulta 10 ja etsittiin masta sittimesta juurisäveliä ja niiden ylennyksiä ja alennuksia. OPETTAJAN PALAUTE Putket tivat ila ja herättivät innstusta. Se, että ryhmässä n vain kuusi ppilasta, tekee putkilla sittamisesta hieman haastavampaa, kska jidenkin täytyy vastata kahdesta putkesta. Sitt silti nnistui hyvin. Haastavimpana tehtävänä tässä peridissa li D-re-mi -laulun nutinnus ja seuraavaksi GarageBandtehtävä. Mlempiin tarvittiin paljn aikaa. Oppilaat vat hyvin rhkeita ja kaikki ujus tuntuu häipyneen. PERIODI IV 6 ppituntia PERIODIN SUUNNITELMA / Hanne Närhinsal ja Maun Tlnen - Jatketaan mlleja. - Miska sutaa jella -kappale, mukaa III- aste. - Terssisekvenssi d-mi, re-fa jne. Tähän liittyen Sai keväinen sää laulu.

10 - Pystyyn slfat taululle ja laulattamista tästä. - Tulevaisuudessa kaikkia asteita laulamalla, esim. d-mi-s duu-uu-ri jne. - Slfia myös haravalla, ensin petellaan rytmi, sitten päälle slfat jnka jälkeen haravalla (kartnkisella mutillulla nuttiviivastlla, jssa myös kaksi ala-apuviivaa). - Sintukuuntelu esimerkiksi niin, että ensin petellaan kappaleen säestys ja sen jälkeen kappale. Opettaja tai jku ppilas sittaa perus sintukierta ja ppilaita pyydetään laulamaan päälle jtain. - Opetellaan terssejä myös niin, että js välissä n e ja f tai h ja c niin sillin n pieni terssi muuten suuri terssi. Opetellaan näin kaikki juurisävelillä ja sen jälkeen mietitään miten väli n muuttunut js mukana n ylennyksiä tai alennuksia. TUNTISUUNNITELMAT / TAVOITTEET / Maun Tlnen Alkulämmittelyt / laulut / leikit Seistaan piirissä, taputellaan itseä, lähdetään käsistä edetään läpi kehn lattiaan ja takaisin. Käännytään ja taputellaan kaveria selkään ja palataan maan itseen. Aletaan laulamaan harmnista a-mllia la-la-la-la-la-la-la-la, ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti-ti jne. Lauletaan a-mlliin klmisinnut I-, IV- ja V- asteille. Lpetetaan I-asteelle Mennään tiukkaan piiriin lkapäät vastakkain, pettaja kiertää ulkpulella, kskettaa ppilasta selkään jllin kyseinen ppilas alkaa laulamaan la:ta, seuraava selkään ksketettu ppilas alkaa laulamaan d:ta ja seuraava mi:tä. Kun pettaja kskettaa uudelleen selkään niin laulu lppuu. Tehdään sama myös IV- ja V- asteilla. Rytmit Seistaan piirissä ja aletaan tehdä pettajan mallin mukaan kehrytmiä, jssa taputus n neljässanutti, srmien napsuttelu pään ympäri kahdeksassa, taputus reisiin kuudestistasa ja jalkjen askel pulinutti. Jkaista rytmiä tehdään neljän iskun verran. Tehdään kierrs niin, että laitetaan kehrytmi liikkeelle. Sitten niin, että jkainen saa lähettää man rytminsä etenemään piirissä. Istutaan piirissä kirja sylissä. Svitaan tahtilaji. Tehdään yhtä mnta tyhjää tahtia kuin n ppilasta paikalla. Jkainen ppilas saa yhden tahdin, jhn hän tekee man rytminsä. Pitää käyttää myös ti-ti ja ta-ka-ta-ka rytmejä sekä kahdeksassa ja kuudestistasa taukja. Jkainen lukee vurllaan man rytminsä ja muut kirjittavat sen ylös, lukija tarkistaa muilta. Lpuksi luetaan yhdessä kk rytmi. Kirjasta s. 18 rytmit ti-ta-ka ja ta-ka-ti. Luetaan sivun 19 rytmeistä klme yhdessä ja neljäs kehrytmillä. Omaa kehrytmiä saa käyttää. Tehdään ma rytmi. Sävellajit, intervallit ja I-, IV-, V- asteen sinnut Kerrataan ksylfnilla suuret ja pienet sekunnit, e-f ja h-c vat pieniä muut suuria. Sama harjitellaan intervallikrteista. Opettaja laittaa putket kasaan pöydälle. Oppilailla tehtävä mudstaa C-duuriasteikk. Sitetaan asteikk ensin, sitten sitt ja laulu yhdessä. Tehtävä sittaa I-, IV-, ja V- asteen sinnut. Ensin sittamalla, sitten sitt ja laulu yhdessä. Tehtävä muuttaa C-duuri harmniseksi c-mlliksi. Tehdään mllissa samat tehtävät kuin duurissa. Etsitään ja sitetaan masta sittimesta harmninen a-mlliasteikk ja sen I-, IV- ja V-asteen sinnut. Lauletaan kirjasta s. 17 laulu 1. Kirjitetaan harmninen a-mlli ja I-, IV-, V- asteen sinnut myös nuteiksi. Sitetaan putkilla terssisekvenssi d-mi-d, re-fa-re jne. Sama myös slmisiden. Edelliseen liittyen lauletaan laulu Sai keväinen sää. Tehdään taululle kappaleen rytmi yhdessä, sitten jkainen nutintaa sen itsenäisesti. Tarkistus laulamalla. Sitetaan kappale. Terssejä harjitellaan intervallikrteista. Opetellaan, että js nuttien väliin mahtuu e ja f tai h ja c, niin sillin n kyseessä pieni terssi ja muullin suuri terssi.

11 Tehtävä etsiä Sai keväinen sää -kappaleesta terssit, merkitä ne hakasuluilla ja tunnistaa niiden laatu S vai p. Kirjitetaan taululle pystyyn slfat, lauletaan tästä terssisekvenssi d-mi, re-fa jne. Etsitään pienet terssit. Tästä lauletaan myös ensin I-, IV- ja V- asteen sintuja ja myöhemmin kaikkien asteiden sinnut. Tunnistetaan eri asteiden sintujen laadut duurit ja mllit sekä havaitaan uusi sintu VIIasteella, vähennetty. Kirjitetaan C-duuriasteikk kirjaan ja klmisinnut jkaiselle asteelle. Merkitään jkaisen sinnun khdalle sinnun laatu D tai m ja VII- asteelle v. Opettaja sittaa Sai keväinen sää kappaletta sintujen kanssa. Tehtävä n tunnistaa sintuasteet ja merkitä ne nuttiin. Kerrataan reaalisintumerkit ja merkitään asteet myös niillä nuttiin. Sitetaan säestys, pian ja harmnikka kk sinnuilla, huilut phjasävelillä. Kun säestys menee niin, ppilaat säestävät pettajaa. Taputetaan kehsta duuriklmisintu, taputus reisiin d, lantille mi, hartiille s, ylhäälle kädet yhteen d ja alhaalle kädet yhteen s. Sama tehdään mlliklmisinnulla. Opetellaan duuri- ja mlliklmisintujen rakenne suurina ja pieninä tersseinä. Humataan, että VIIasteen vähennetyssä sinnussa n kaksi pientä terssiä päällekkäin. Tehdään kirjasta s. 22 sintujen tunnistus tehtävä, jsta tunnistetaan sintujen laatu duuri/mlli. Merkitään sinnut myös reaalisintumerkein. Tunnilta lähtiessä intervallien tunnistusta jnssa, kun menee vi lähteä. GarageBand-tehtävät Avataan tehtävä, jssa n valmiiksi meldia. Muutetaan kappale harmniseksi c-mlliksi. I-, IV- ja V- asteen sinnut vat valmiina kukin milla raidillaan. Tehtävä n sijittaa hiirellä vetämällä sinnut kappaleeseen ikeiden tahtien khdalle kuuln perusteella. Kska I- asteen sintu esiintyy kahdesti, kerrataan kpiinti ja sijittaminen. Tuls tarkistetaan kuuntelemalla. Tunnistetaan kappaleesta sekunnit ja terssit laatuineen. Tehdään audi nauhitus kappaleesta Sai keväinen sää. Nauhitetaan aluksi säestys niin, että valmiiksi nauhitetun meldian päälle ppilaat sittavat sintujen phjasävelet. Nauhitetaan sitten laulu säestyksen päälle. Käydään tutustumassa myös Musescre-nutinkirjitus hjelmaan. Tehtävässä n valmis meldia, jnka alla tyhjät viivastt sekä G- että F-avaimella. Tehtävä n kirjittaa sinnut meldian alle ensin G-avaimella kk nuteilla ja sen jälkeen F-avaimelle neljässa, neljässa, pulinutti rytmillä. Kuunnellaan tuts. Pelit Viimeisellä tunnilla pelataan lautapeliä, jssa mudstetaan kaksi jukkuetta. Pelissä n erilaisia tehtäviä: rytmin luku, laulun laulu, nutin, intervallin, ja asteikn kirjitus eri värisillä magneeteilla taululle. SUUNNITELMAN TOTEUTUMINEN IV peridin yhteissuunnitelmasta jäi tekemättä sintukierrn päälle imprvisitu laulu ja Miska sutaa jella laulu. Suunnitelmasta tekemättä jäi harmnisen c-mllin ja sen I-, IV- ja V- asteiden sitt. Sai keväinen sää kappaleen sintujen sijasta sitettiin säestyksessä vain sintujen phjasävelillä. Tehtävä, jssa laulettiin tiukassa piirissä lkapäät vastakkain tehtiin silmät kiinni, kska laulaminen näin lähekkäin herätti niin suurta hilpeyttä. Silmät kiinni laulaminen sittautui hyväksi kkeiluksi. Musescre-tehtävän ennätti tehdä yksi ryhmä, kahdella muulla se jäi kesken. Kappaleen nutintaminen sittautui kaikkein haastavimmaksi tehtäväksi. Viimeisellä tunnilla keskusteltiin pilttivudesta ja täytettiin kirjallinen palaute.

12 OPETTAJAN PALAUTE Tässä peridissa tuntisuunnitelmat alkivat lla lähempänä tunnin tdellista mittaa ja ennätettiin tehdä lähes kaikki mitä li suunniteltu. Itselleni haastavimpana asiana kk piltti vudessa li mupe petuksen tteuttaminen GarageBandilla. Ohjelman käytön petteluun ja sillä spivien tehtävien tteuttamiseen meni selvästi suunniteltua enemmän aikaa. Tässä myös musiikkiteknlgia yhdistyy mupe petukseen. Nutinkirjitushjelmaksi ilmainen, sumenkielinen ja spivan helpsti pittava Musescre timii ppilaille mielestäni riittävän hyvin. Ammattilaishjelmahan se ei le, mutta edellä mainituista syistä visin sitä ppilailleni susitella ensimmäiseksi nutinkirjituksen tutustumishjelmaksi. Sekä GarageBand että Musescre tuvat mukavan lisän mupe tunnin mnipuliseen tteuttamiseen. Tehtävien suunnitteluun ja tekemiseen ppilaiden kanssa niihin n syytä varata lisää tuntiresursseja. Kknaisvaikutelma vudesta n tdella psitiivinen. Hanne ti timinnallisuudella paljn ila mupe petukseen ja samaa timinnallisuutta n käytetty muissakin mupe ryhmissä. Kk asiiden petuskäytäntö n muuttunut tapaan, jlla ensin petellaan laulamalla, sittamalla ja keha kaikin pulin apuna käyttäen ja sen jälkeen vasta tetaan nutit mukaan. Entisen tyylin sijaan, jssa li paljn eriytettyjä pikku tehtäviä, paneudutaan nyt yhteen kappaleeseen kknaisvaltaisemmin ja siitä petellaan mahdllisimman paljn. Viimeisen tunnin keskustelussa ppilaiden kanssa kaikki livat sitä mieltä, että tänä vunna n llut kivempaa mupe tunnilla kuin edellisenä. Tämä n näkynyt psitiivisesti suraan myös ppimistulksissa.