Bridgen peruskurssi/eto Harjoitusjaot 1(5) Raija Tuomi 2. oppitunti

Transkriptio

1 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 1(5) Raija Tumi 2. ppitunti JAKO 1 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak N/- Q54 AK5 853 KQJ3 QJ1094 J982 N K3 J8 W E A1096 S 52 AK A1076 Q Lähtö: Itä lähtee pisimmästä maastaan sarjan krkeimmalla krtilla eli Q Pelinvienti: Pikatikkejä n = 6. Rististä kasvaa 2 tai 3 tikkiä. Js ruutu n tasan, saa sitä yhden lisätikin ja hertastakin vi kasvaa 1-2 tikkiä. Mutta risti n ehdttmasti paras vaihteht, jten sen kasvatuksella alitetaan. Ristiä n pelattava pöydästä khti käden kuvia. Jten kun pelinviejä (PV) ttaa 1. tikin pöytään ässällä, hän jatkaa tiseen tikkiin pienen ristin. Länsi muistaa säännön tinen käsi matalaa ja pelaa pienen ristin eli laistaa. PV saa tikin käteensä ristikuvalla. Nyt pitää päästä takaisin kiinni pöytään, jtta vi jatkaa ikeappista ristikäsittelyä. Siihen paras vaihteht n pieni ruutu ja ttaa tikki pöytään Q. Nyt taas ristiä, jnka länsi yhä lastaa. Seuraavaksi pöytään hertalla (eli kädestä pieni hertta ja tikki A) ja klmas ristikierrs. Tämän tikin länsi j ttaa ja jatkaa pataa pöydän tiselle islle kuvalle. Nyt PV saa tikin pata kuninkaalla, pääsee käteensä ruudulla ja ttaa kasvaneen ristin ja ist ruudut. Tuls: 9 tikkiä: A, K, Q, Q, A, (pulustus pääsee kiinni A:lla), K, A K, J ja pulustus ttaa lput tikit JAKO 2 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä itä (3NT/E) Jak 2 A43 E/NS K J1095 Q52 KQ N AQJ2 AKJ2 W E Q43 A9 S J K10873 Lähtö: Etelä lähtee pisimmästä maastaan rististä. Kska siinä ei le sarjaa lähdetään maan 5. krkeimmalla krtilla eli 3. Pelinvienti: Pikatikkejä n = 6. Lisätikkejä lisi tulssa sekä padasta että hertasta. Padasta saisi varmasti 3 tikkiä lisää pudttamalla pulustuksen ässän, mutta vaarana n menettää sen jälkeen 4 ristitikkiä eli pulustus saisi yhden tikin liikaa ja PV:lle jäisi vain 8 tikkiä. Js hertassa leikkaus nnistuu, PV saa 3 tikkiä lisää, eikä pulustus pääse kiinni ttamaan ristitikkejään. Ensin kuitenkin kannatta katsa, miten risti istuu: lähtöön PV pelaa 9:n pöydästä tiven lähtijällä levan ristiä KQxxx (pienellä x tarkitetaan hakkuja, jiden klla ei le väliä). Nyt ei llut, vaan phjinen saa tikin ruvallaan ja jatkaa ristiä: 5, 6, 10 ja pöydän A saa tikin. Nyt siis pulustukselle n kasvanut ristiväri eikä PV:llä le aika kasvattaa pataansa. Jten hertan kimppuun: tikkiin 3 pelaamme 10 khden käden kuvia. Js phjinen ei peitä (eikä tässä tapauksessa le syytä peittää) niin PV pelaa 2:n kädestä. PV n siis yhä pöydässä kiinni ja vi jatkaa hertan peluuta: tikkiin 4 taas herttaa pöydästä khti kuvia, phjinen pelaa pienen ja PV saa tikin J:llä. Nyt pitää päästä taas pöytään kiinni, jtta vi maskata herttaa vielä kerran. Ruutu n siihen paras väri eli kädestä pelataan pieni ruutu ja tetaan tikki pöydän kuvalla. 3. herttakierrs ja tikki jk Q:lla (js N pelaa pienen) tai A:lla (js N pelaa kuninkaan) ja tetaan vielä 4. herttatikki. Tähän pöydästä pata pis. Sitten ruututikit pis, ensin Q ja sitten pieni ruutu ja pöydän kuvilla tikit. Tämän jälkeen pulustus saa lput tikit, mutta PV:llä n 9 tikkiä kasassa.. Tuls: 9 tikkiä: (pulustukselle Q) A, 10, J, A, Q, A, Q, K J ja pulustukselle lput

2 JAKO 3 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä etelä (3NT/S) Jak 3 73 S/EW Q5 854 AK10654 QJ109 N W E KJ6 K92 S A AK5 J97 A973 QJ76 Q3 Lähtö: Lännellä n nyt 2 yhtä pitkää maata: hertta ja pata. Pata n nyt parempi lähtö, kun siinä n sarja. Jten lähtökrtiksi lisi hyvä valita Q Pelinvienti: Pikatikkejä n = 9. Lisätikeistä n turha haaveilla, jten tetaan vaan pikatikit pis. Nyt n ltava ristivärin kanssa tarkkana. Pöytään ei pääse kuin ristivärillä, jten n muistettava pelata ensin kädestä Q ja sitten pieni risti pöydän kuville. Tuls: 9 tikkiä: A, Q, A, K, 10, 6, 5, 4, A, K ja pulustukselle lput JAKO 4 7 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä länsi (1NT/W) Jak 4 53 W/ALL K109 Q105 AQJ6 A AJ65 N 8742 K83 W E AJ2 96 S Q75 K1097 Q KJ4 Lähtö: Phjinen lähtee pisimmästä maastaan rististä. Kun huipussa ei le sarjaa niin lähdetään pituuden mukaan 5. krkeimmalla krtilla eli 2. Js PV pelaa pöydästä pienen, etelä pelaa 1. tikkiin J, kska se n riittävän krkea kva krtti. K lisi tuhlausta, kun etelällä n selvä leikkaus. Etelä saa tikin J:lla. Etelä jatkaa ristiä kuninkaalla saaden sillä tikin ja 3. ristin phjisen ässälle. Nyt phjinen ttaa vielä 2 kasvanutta pientä ristiään. Etelän kannattaa sakata risteille 2 pientä ruutua. Phjisen jatk riippuu siitä, mitä PV n sakannut risteille. Js PV n sakannut herttja, niin 6. tikkiin kannattaa jatkaa pienellä hertalla ( 9). Pelinvienti: Pikatikkejä n vain = 4. Lisäksi pulustus ttaa aluksi 5 ristitikkiä, jhn pitäisi jtain heittää pis kädestä ja pöydästä. Lisätikkejä vi saada padasta 1-3 riippuen pata kuninkaan sijainnista ja nk maa jakautunut tasan pulustajille (mlemmilla 3). Ruudussa n myös mahdllista saada 1 tikki lisää leikkaamalla. Mlempia maita pitää vaan käsitellä ikein. Pelinviejän n paras heittää risteille pis pieniä herttja: kädestään J65 ja pöydästä 42. Kun phjinen kääntää ristien jälkeen hertan PV saa tikin käteensä ässällään. NYT n vaan tivttava että maskit käy. 7. tikkiin pelataan pieni ruutu kädestä khti AJ-haarukkaa. Kun phjinen pelaa pienen (tinen käsi matalaa!), niin pöydästä pelataan J, jlla saadaan tikki. Nyt kun PV n pöydässä kiinni, n aika tehdä pataleikkaus: pöydästä pelataan pieni pata khti lännen kuvia. Etelä pelaa taas pienen ja PV saa tikin J:llä. Nyt taas ruudulla pöytään (vi ttaa ensin kuninkaan ja sitten pienen pöydän ässälle) ja uusi pataleikkaus. Phjinen pelaa taas pienen ja PV saa tikin Q. Seuraavaksi tikki A:lla ja viimeisen tikin etelä saa kuninkaallaan. Tuls: 7 tikkiä: (pulustus ttaa ensin 5 ristitikkiä) A, J, J, K, A, Q, A ja pulustus saa viimeisen tikin K:lla. JAKO 5 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä phjinen (3NT/N) Jak 5 K62 N/NS K763 K43 Q1087 A109 J94 QJ82 N W E Q62 K83 S QJ654 A53 A94 AJ Lähtö: Itä lähtee pisimmästä maastaan ristillä pituuden mukaan 4. Sangipelissä sarjaan vaaditaan 3 peräkkäistä krkeaa krttia, jten värissä ei le sarjaa. Js pelinviejä laistaa ristiä, niin länsi saa 1. tikin kuninkaallaan ja jatkaa ristiä. Js PV laistaa myös tisen kerran, niin itä jatkaa 3. kierrksen ristiä. Pelinvienti: Pikatikkejä n = 7. Ruudusta kasvaa lisää tikkejä. Parhaiten ruutua saa kasvatettua leikkaamalla sitä. Eli kun PV n kädessään kiinni A:lla, hän jatkaa kädestään ensin

3 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 3(5) Raija Tumi 2. ppitunti K:an ja sitten pienen ruudun khti pöydän AJ10 haarukkaa. Itä pelaa pienen ja PV saa tikin 10:llä. Kun myös länsi tunnusti, itä vi laskea että pulustuksella n enää 1 ruutu jäljellä ja pelata ruutuässän pöydästä ja sitten lput kasvaneet ruudut. Kun PV ttaa vielä A&K ja A&K, hän saa 10 tikkiä. Tuls: 10 tikkiä: A, K, 10, A, J, 8, A, K, A, K JAKO 6 12 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä itä (6NT/E) Jak E/EW Q AK8 A2 QJ7 K62 N AJ53 AQ5 W E KJ4 K843 S QJ lput tikit ja saa vaaditut 12 tikkiä. Tuls: 12 tikkiä A, Q, A, (nyt pulustus saa tikin ristiässällä ja jatkaa ruutua), K, J, K, K, K, J, A, Q, Q. JAKO 7 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä etelä (3NT/S) Jak 7 J2 S/ALL AKJ A9754 K Q63 Q75 N QJ10 W E 3 62 S Q9753 A K862 AKJ Lähtö: Etelä lähtee pisimmällä maallaan ruudulla. Kun sarjaksi laskettiin vähintään 3 peräkkäistä krttia, jista suurin kuva tai 10, niin väri täyttää sarjan vaatimuksen. Niinpä lähtökrtti n 10. Pelinvienti: Pikatikkejä n = 8. Tavite n kva kun pitäisi kasvattaa 4 tikkiä lisää niin, että vastustaja saa vain yhden tikin. Herttaleikkauksen n nnistuttava, jllin PV saa 1 tikin lisää, ja js väri n tasan niin siitä kasvaa tinen tikki. Rististä vi kasvaa 3 tikkiä lisää. Mutta nyt pitää lla taas tarkkana kuinka ristivärin käsittelee. Kun kuvat vat jakautuneet (kuten tässä jassa) niin, että tisessa kädessä n kaksi kuvaa ja tisessa kädessä 1, n paras tapa käsitellä väri pelaamalla khti sitä kättä jssa n 2 kuvaa. Js ässä n kahden kuvan edessä tisena, saa väristä 3 tikkiä. Pelinviennissä n nyt paras käydä suraan asiaan: 1. tikki tetaan pöytään A:llä ja jatketaan pieni risti khti käden QJ-kuvia. Phjinen laistaa 1. ristin ja PV saa tikin kuvallaan. Nyt uudestaan pöytään kiinni vaikka padalla. Tinen ristikierrs pienellä pöydästä khti käden jäljellä levaa kuvaa. Nyt phjisen n pakk ttaa ässänsä ja hän jatkaa lähtömaata ruutua. Tikki käden kuninkaalla, ristikuvalla tikki ja pöytään vaikka tisella padalla. Viimeinen risti pis ja sitten n vaan tivttava että herttaleikkaus nnistuu. Eli pelataan ensin K ja sitten pieni hertta khti käden AJ haarukkaa. Kun phjinen pelaa pienen, niin PV pelaa kädestään stamiehen saaden sillä tikin. PV:llä n

4 Lähtö: Länsi lähtee pisimmästä maastaan padalla pituuden mukaan 5. krkeimmalla krtilla eli 5. Itä pelaa 1. tikkiin ruvan, jlla saa pitää kun PV laistaa. Itä jatkaa pataa ja PV pelaa taas kädestään pienen, jllin lännen K saa tikin. Nyt klmas patakierrs, jhn PV sakaa pöydästä pienen ristin ja ttaa tikin ässällään. Pelinvienti: Pikatikkejä n = 7. Lisätikkejä vi saada ruudusta tai leikkaamalla herttaa ja ristiä. Lähtö n selvästi pitkästä maasta 5. krkein krtti, jten lännelle n nyt kasvanut 2 patatikkiä. Länttä ei siis saa päästää enää kiinni ttamaan kasvaneet tikkinsä. Paras pelinvienti n ensin kkeilla kuinka ruutu käyttäytyy: nk se pulustuksella tasan (mlemmilla 2 krttia) tai nk pitempi ruutu idällä. Js PV n laistanut aluksi pataa 2 kierrsta, vi idän päästää kiinni, kska idällä ei le enää jatkaa pataa, eikä pulustus siten vi ttaa patatikkejään. Tikkiin 4 PV siis pelaa isn ruudun kädestään ja jatkaa pienen ruudun khti pöydän ässää. Kun itä ei tunnusta tiseen ruutukierrkseen, PV:n täytyy unhtaa ruutuvärin kasvatus. Js hän jatkaa ruutua 3. kierrksen kasvattaakseen 2 hakkua tikeiksi, pääsee länsi kiinni ja ttaa seuraavaksi 2 patatikkiä. Nyt täytyy vaan tiva että maskit käy. PV n nyt pöydässä kiinni A:llä, jten hän jatkaa sieltä pienen ristin. Itä pelaa pienen ja PV pelaa kädestään J:n saaden sillä tikin. Nyt vi kkeilla herttaleikkausta eli pelata pienen hertan khti pöydän AKJ-haarukkaa. Leikkaus nnistuu ja PV saa J:llä tikin. Nyt PV:llä n 9 tikkiä kasassa. Tuls: 9 tikkiä A, K, A, J, J, A, K, A, K ja pulustus saa lput.jako 8 9 tikkiä ilman valttia, pelinviejänä länsi (3NT/W) padasta 3 lisätikkiä, hän jutuu antamaan yhden tikin pulustukselle ( A). Ruudun kasvattaminen päästää pulustuksen kiinni 2 kertaa ( A&K). Pulustusta ei saa päästää kuin kerran kiinni, kska pulustus saa kasvatettua itselleen 3 herttatikkiä. Jten ruutua ei vi kasvattaa, vaan PV:n n tivttava että risti istuu kauniisti. 1. tikin PV ttaa pöytään kuvalla ja jatkaa pienen padan khti käden kuvia. Pataväri n niin vahva, että siitä vi pelata kuvia kummasta kädestä tahansa, jten n parempi pelata kuvat lyhyemmästä väristä ensin. Phjinen ttaa tikin ässällään ja jakaa herttaa. PV saa tikin pöytään tisella kuvalla ja jatkaa pienen padan käden J:lle ja lisää pataa pöydän K&Q:lle. 4. patakierrkselle pv sakaa kädestään ruudun. Nyt n ristivärin aika. pieni risti pöydästä khti käden AKJ haarukkaa. Kun etelä pelaa pienen ristin PV saa J:llä tikin. Sitten ist ristit pis ja kun väri n pulustuksella 3-3 niin 7 kasvaa tikiksi. Tuls: 9 tikkiä A, (pulustus ttaa A:n ja jatka herttaa) K, J, K, Q, J, A, K, 7. Pulustus saa lput. Jak 8 A6 W/- Q10973 A52 J KQ87 64 N AK QJ108 W E 9763 AKJ7 S J852 K4 Q104 Lähtö: Phjinen lähtee pisimmästä maastaan. Nyt hänellä n maassa välisarja Q109, jten lähtökrtti n 3. krkein krtti eli 9. Myös pituuden mukaan 3 vi lähteä. Pelinvienti: Pikatikkejä n = 4. Padasta kasvaa varmasti 3 tikkiä ja ruudusta 2 tikkiä lisää. Rististä vi saada 0-2 tikkiä lisää riippuen siitä, nnistuuk leikkaus ja nk väri tasan. Jtta PV saa

5 Bridgen peruskurssi/eto Harjitusjat 5(5) Raija Tumi 2. ppitunti Pelinviejän muistilista peliin ilman valttia 1) Pelinvientisuunnitelma Välisarjasta (kuvakrtti väli ja sitten vähintään kahden sarja: KJ10) lähdetään 3. suurimmalla Laske pikatikit Päätä mistä kasvatat puuttuvat tikit Vahva väri, jsta puuttuu esimerkiksi vain A: väristä KQJ10 vit kasvattaa 3 tikkiä ajamalla ässän alas Pitkä väri, jnka hakut kasvavat kun vastustaja n pelannut krkeat krttinsa esim. kädessä Axxxx ja pöydässä xxx (pienellä x- kirjaimella tarkitetaan maan pientä krttia eli hakkua, jnka klla ei sinänsä le merkitystä) 4) Kiinni päästessäsi jatka aina lähtöväriä, ellei värin vaihtamiseen le tdella hyvää syytä 5) Klmas kvaa lyö ei le enää kyseistä väriä kädessä näet pöydästä ettei kyseistä väriä kannata jatkaa 6) Tinen käsi matalaa 7) Kuva kuvalle 8) Peräkkäisistä eli yhtä suurista krteista pelataan alin 2) Kasvata tikkisi ennen pikatikkien ttamista 3) Muista värinkäsittelyn perussäännöt Pelataan kuvia khti Pelaa kuvakrtit ensin siinä värissä, missä sinulla n vähemmän krtteja kyseisessä värissä Leikkaus Pulustajan muistilista peliin ilman valttia 1) Lähtijä alittaa pisimmästä (ja vahvimmasta) maastaan 2) Lähtökrttisääntö pituuden mukaan: yhden (singeli) tai kahden (duppeli) krtin väristä lähdetään suurimmalla klmen tai neljän krtin väristä lähdetään 3. krkeimmalla viiden krtin tai pidemmästä väristä lähdetään 5. krkeimmalla 3) Lähdöt vahvasta väristä: Sarjasta (klme peräkkäistä isa krttia) lähdetään suurimmalla Epäaidsta sarjasta (kaksi peräkkäistä krttia ja sitten väli: KQ10) lähdetään myös suurimmalla