ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TYÖSUUNNITELMA PÄIVÄKOTI PELTOWILLA Ulvilan kaupunki Tarvitaan hiljaisuutta, Päiväkoti PeltoWilla tarvitaan rauhaa, Kiltatie 1 sillä kuinka mitään kasvaisi Vanha-Ulvila pellossa, jota taukoamatta kynnetään.

2 PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKOTI PELTOWILLASSA: Opetuksen ja kasvatuksen perustana käytetään Ulvilan kaupungin voimassa olevaa esiopetussuunnitelmaa, joka pohjautuu opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. TYÖAIKA: Syyslukukausi alkaa ma ja päättyy pe Kevätlukukausi alkaa ke ja päättyy ma Lomat: Syysloma ke pe (vko 43) Joululoma ma ma Talviloma ma pe Pääsiäinen pe ma ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AIKA: Esioppilaat toimivat omissa tiloissaan, vaihtelevasti omana ryhmänään sekä yhdessä 5- vuotiaiden viskarien kanssa n. klo 8-16 välisenä aikana. Päiväkodin tarjoamalle vuorohoidolle on tyypillistä lasten vaihtelevat hoitoajat. Esiopetuksen toteuttamisessa vuorohoidossa tavoitteena on, että esiopetus ei kohtuuttomasti pidennä lapsen hoitopäivää vaan esiopetuksen tavoitteita saavutetaan esiopetuksen ja päivähoidon toiminnassa. Esiopetus ajoittuu lapsen hoitopäivän mukaan klo väliselle ajalle. Lapsen osallistuessa esiopetukseen vanhemman vapaapäivänä, esiopetusaika on klo Esiopetusta järjestetään 20 viikkotuntia. OPPILASMÄÄRÄT : PeltoWillan päiväkodilla lukuvuonna esiopetuksessa aloittaa 12 lasta, joista 6 tulee Vanhastakylästä, 1 Harjunpäästä ja 5 Friitalasta. Yksi esioppilas muuttaa elokuussa tilapäisesti Brasiliaan, palannee kevään kuluessa takaisin. Tarkoituksena on pitää yhteyttä sähköpostitse ja skypen vältyksellä. OPETTAJAT: Esiopettajina toimivat lukuvuonna lastentarhanopettaja Tarja Lengman ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Forss. Tiimin jäseninä toimivat lastenhoitajat Miia Bärling, Emma Kuntsi ja Saara Gröndahl- Heinonen.

3 ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUKSESTA TOIMINTAAN Esiopetuksen oppimisympäristön merkitys sen kaikkine puolineen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen) on merkittävä elinikäisen oppimisen alkutaipaleella. Oppimisympäristö luo pohjan esiopetuksen pedagogiselle toteuttamiselle. Oppimisympäristö tukee lapsen oppimista tarjoamalla tietoa eri muodoissa ja eri tavoin jäsenneltynä. Vuorohoidossa vaihtelevat leikkikaverit ja aikuiset asettavat oman haasteensa lapsen vuorovaikutustaidoille ja tunne-elämälle. Turvallisen ilmapiirin luomisessa tärkeää on kannustava, positiivinen ja aito läsnäolo vuorovaikutuksessa. Vuorohoidossa lapsen päivärytmi on hoitoajan mukaan vaihteleva, jolloin lapsi tarvitsee tukea päivärytmin omaksumiseen. Toistuva, säännöllinen, selkeä päivärytmi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Vuorohoidossa lapsen päivärytmin- ja ajantajun hahmottamista sekä läsnäolevien aikuisten ja kaverien hahmottamista pyritään helpottamaan asioita kuvittamalla lapsen arjessa, esimerkiksi päiväohjelmaa kuvitetaan lapsille. Lapsen esiopetus toteutuu esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen luontevana yhteistyönä ja yhdistelmänä. Oppimisympäristöä suunnitellaan lasten tarpeiden ja toiminnan mukaisesti. Asianmukaisten leikki- ja oppimisvälineiden saatavilla olo mahdollistaa lapselle vaihtelevat toiminnan mahdollisuudet. Päiväkodin sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa lähiympäristön käytön lapsen oppimisen tukena. Esiopetuksen toteuttamisessa on keskeistä leikin kautta oppiminen. Jokaiseen päivään kuuluu mahdollisuus leikkimiseen, sekä ulkona että sisällä. Leikinvalintakuvat ovat käytössä tarpeen mukaan ja leikkipaikkoja vaihdellaan ja arvioidaan lasten kiinnostuksen mukaan. Aikuisen tehtävä leikissä vaihtelee leikin ohjaamisesta, tukemisesta, leikin havainnointiin. Leikinvalinnalla pyritään ohjaamaan lapsia pitkäkestoiseen leikkiin ja käynnistämään keskustelua lasten välille leikinvalinnasta ja leikin jatkumisesta. Lapselle ominaiset toiminnan tavat, leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen, otetaan huomioon sekä toiminnan suunnittelussa että toteuttamisessa. Niissä toteutuvat kielen merkitys, eri sisältöalueet ja lapsen oppiminen. Lapselle mielekäs toimintatapa antaa hänelle merkityksellisiä kokemuksia. Kasvatusympäristö monipuolisine välineineen ja materiaaleineen innostaa lasta kokeilemiseen ja antaa tilaa uuden löytämiseen ja keksimiseen. Tekeminen ja kokeminen ovat oleellisempia kuin tuotokset.

4 Lapselle ei tarjota vain valmista tietoa vaan yhdessä toimien kehitetään tiedonhankintataitoja. Lapsi itse on aktiivinen tekijä ja osallistuja, joka kokee ja oppii asioita muiden lasten sekä aikuisten kanssa ja tuella. Lapsi käsittelee aktiivisesti tietoa ja muokkaa jo oppimaansa kokemustensa perusteella. Toiminta vaihtelevasti yksin, pienryhmässä, isossa ryhmässä sekä eriikäisten lasten kanssa, rikastaa lapsen elämää, antaen hänelle erilaisia rooleja. Lapsen osallisuutta oman esiopetuksensa sisältöön tuetaan ottamalla hänet mukaan toiminnan suunnitteluun koko ryhmässä sekä lapsen oman esiopetuksen oppimissuunnitelman kirjaamiseen yhdessä vanhempien kanssa. Arjen toiminnoissa tavoitteena on lapsen osallistuminen ja itse tekeminen omien taitojen mukaisesti. Esimerkkeinä ovat oman ruokailupaikan siistiminen aamiaisen ja välipalan jälkeen, oman sängyn petaaminen ja petivaatteiden vaihto sekä omista välineistä huolehtiminen. Apulaistehtävä pareittain sisältää esimerkiksi ruokailupaikkojen suunnittelun, pöydän kattamisen ja tarjolla olevan ruoan kertomisen muille. Päiväkotiympäristöstä huolehtiminen on lasten ja aikuisten yhteinen asia. Esiopetus muotoutuu sisältöalueista, jotka liittyvät sekä lapsen omaan elämänpiiriin että lapsen maailmankuvaa laajentaviin aiheisiin. Keskeisiä sisältöalueita, joita toteutetaan eheyttäen ja monipuolisesti, mutta myös lapsiryhmässä esiintyvien tarpeiden painottamina ovat: - kieli ja vuorovaikutus - matematiikka - ympäristö- ja luonnontieto - terveys - fyysinen ja motorinen kehitys - taide ja kulttuuri - musiikki - kuvataide - käsityö - etiikka ja katsomus - mediakasvatus - työkasvatus

5 Käytettävät opetusmateriaalit mm. - Pikkumetsän esiopetus. Materiaali. WSOY. - Suomen Latu: Metsämörri - aineisto, Eskarit Mörri - metsässä aineisto. - Jansson, Metsälä - Kotipelto: Hauska matka eskariin. Otava - Elina Aarnio: Essin ja Ossin eskarimonisteet, Tammi - Kimochis: Tunne- ja vuorovaikutuskoulu - www. hiiripiiri.fi / mediataitojen oppimateriaali (Pelastakaa Lapset) - Ekapeli / Niilo Mäki instituutti Painopistealueet ja Teemat 1. Ulvila 650 vuotta juhlavuosi huomioidaan varhaiskasvatuksessa ja koulutoimessa yhteisenä painopistealueena vuonna Ulvila 650 vuotta teemaviikot toteutetaan kevätkaudella 2015, viikoilla Ritarit ja Linnanneidot -paketti sisältää suunniteltua toimintaa, tietoa ja perehtymistä kaupunkimme historiaan, leikkien, pelien ja tutustumiskäyntien muodossa. Teemaviikoilla on tarjolla mm. yhteisiä toimintaideoita taiteen ja kulttuurin sisältöalueisiin toteutettaviksi. Esioppilaat osallistuvat Ulvilan kirjastolla toteutettavaan taidenäyttelyyn sekä varhaiskasvatuksen yhteinen Ulvila - viirikulkueeseen kirjaston aukiolle. 2. Kukaan ei ole yksin Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman sisältämä Kepsu eli kiusaamisen ehkäisemisen ja puuttumisen suunnitelma koskee myös esiopetusta. Päiväkodin henkilökunta osallistuu Kiusaamisen ehkäiseminenkoulutukseen. Päiväkodin Hyvän olon säännöillä pyritään varmistamaan kaikille turvallinen ympäristö. Esioppilaiden kanssa tunnetaitojen opettelussa käytetään Kimochis - tunne- ja vuorovaikutusmateriaalia. PELTOWILLAN HYVÄN OLON SÄÄNNÖT: 1) Olen hyvä kaveri, enkä satuta toista. 2) Puhun kauniisti. 3) Annan toisen toimia rauhassa. 3) Annan toisen toimia rauha 3. Mediakasvatus

6 Päiväkodin esiopetusryhmässä jatketaan Opetushallituksen tukeman EPE Ulvilan opetus- ja kasvatustoimen esi- ja perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämishankkeen ja Mobiili Ulvilahankkeen jäljillä ( ) myös kuluvalla toimintakaudella. Esiopetusryhmä jatkaa hankkeen aikana alkaneita toimintatapoja tieto- ja viestintätekniikassa. Ryhmän lastentarhanopettaja Tarja Lengman toimii hankkeessa digitutorina. Tavoitteena on tutustuttaa lapsi huomaamaan tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia oppimisessa ja tiedonhaussa. PeltoWillassa keskitytään jatkamaan aloitettua kuvallistamista, niin että lapset oppivat itse kuvaamisen avulla havainnoimaan ympäristöään ja oppimaan asioita. Eskaripelit tukevat myös monella tapaa lapsen oppimista. IPadin avulla lasten oppimista tuetaan esim. matemaattisten taitojen osalta mm käsitteiden opettelussa sekä tiedon etsimisessä. IPadin avulla lasten kanssa harjoitellaan myös turvallista tiedon hakemista. Mediakasvatus on sidoksissa päivittäiseen toimintaan mm. kuvien, kirjojen, kuvaamisen, tv-ohjelmien ja pelien kautta. Päivittäisessä toiminnassa mediakasvatus näkyy esimerkiksi oman nimen kirjainten etsimisenä lehdestä, ohjelman ja tarinan pohjalta tehtynä käsinukketeatterina, valokuvasuunnistuksena päiväkodin pihalla ja lasten omia mediaesityksiä kuten, pienet elokuvat, valokuvat, sarjakuvat, mainokset, kuunnelmat ja pöytäteatteriesitykset. Pidemmän aikavälin keskeisenä tavoitteena on toteuttaa lasten valmistama elokuvailta ja jakaa vanhemmille tietoa lapsen mediankäytöstä. 4. Turvallisuusteemaan sisältyviä palo- ja liikenneturvallisuusasioita käsitellään keskustellen ja poistumisharjoituksia toteuttaen puolivuosittain sekä liikenteessä lasten kanssa kuljettaessa. Liikenneturvallisuutta syvennetään kevätkaudella Lasten ja vanhempien toiveista ja tarpeista nousevat aihepiirit: vanhempainillassa perheen yhteinen ilta päiväkodilla keväällä 2015: mahdollisuus katsella lasten valmistamia esityksiä, ( näytelmät, lauluja musiikkiesitykset, pienet kuvatut animaatiot) sekä koko perheen yhteistä puuhaa

7 6. Luonto- ja ympäristökasvatus Metsämörri - aineiston avulla läpi vuoden 7. Keke: kestävä kehitys arjen valinnoissa ja teoissa * jätteiden lajittelun opettelua * turvallinen käyttäytyminen liikenteessä * energian kulutus: veden ja käsipaperin kulutus (oikea käsien- pesu tekniikka) * sosiaalisesti kestävä kehitys: kaikilla oikeus turvalliseen oloon kiusaamiseen puuttuminen 8. Ilmaisutaitojen kehittymisessä keskeisenä tavoitteena on ilon ja elämysten kokeminen sekä rohkaistuminen esiintymiseen (oman näytelmän valmistaminen, esityksiä muille PeltoWillan lapsiryhmille, sekä ohjelmanumeroita joulu ja kevätjuhliin). 9. Terveelliset elintavat mukana jokapäiväisessä arjessa sekä lasten että vanhempien kanssa keskustellessa: o rytmi ja rutiinit o ruokailu: lautasmalli, erilaisiin ruokiin tottuminen ja terveellisestä ruoasta keskustelu ---) uuden Ravitsemuskäsikirjan suositusten käyttöön ottoa ja tarkastelua aikuisten ja lasten kanssa o liikunta: keskustelua, liikunta mukana päivittäisessä toiminnassa, sisällä sekä ulkona. Salivuorot. Varpaat vauhtiin-kampanjaan osallistuminen Luistelukoulu, hiihtokoulu, uimakoulu. o päivittäinen lepo: hiljentymisen ja rentoutumisen harjoittelua ja keskustelua sen tärkeydestä o hampaiden hoito: hammashoitajan vierailu, vesi janojuomana, xylitol pastilli lounaalla ja päivällisellä, hampaiden harjauksen tärkeys aamuin illoin o hygienia: käsien pesu käytänteet, oikeaoppinen aivastelu, käsidesin käyttö retkiruokailuissa sekä epidemia-aikoina tehostetusti.

8 Juhlat - syntymäpäivät: lasten syntymäpäiviä juhlistetaan onnittelulauluja laulaen, ilotulitusraketteja ampuen, syntymäpäiväkortein, toiveleikein ja lauluin sekä tietenkin halauksin! Ei syntymäpäivätarjoilua! - muut juhlat lasten, vanhempien ja henkilöstön toiveita ja tarpeita kuunnellen - jouluhartaus Kappelissa joulujuhla päiväkodilla jouluateria päiväkodilla eskarien kouluun siunaaminen ja kirkkokahvit toukokuussa 2015 Päiväkodin ulkopuolelle kohdistuva toiminta - matka Poriin paikallisbussilla noita Nytenenän taloon vierailu Ulvilan palolaitokselle luistelukoulu Porissa jouluhartaus Kappelissa - lähiympäristön ja kotikaupungin mahdollisuuksia hyödyntäen: Metsämörri-metsä (lähimetsä), kirjasto, kotikirkko, Pappilanlammen liikunta-alue, vapaa-aikakeskus Kaskelotti. Leijonapuisto jne - uimakoulu Ulvilan Kaskelotissa - hiihtokoulu päiväkodin läheisellä pellolla ja Kaskelotin maastossa lumitilanteen mukaan - pääsiäishartaus kevätkaudella esikoululaisten kevätretki 2015 kohdentuu myöhemmin - kotikirkkoon tutustuminen toukokuussa esikoululaisten siunaaminen koulutielle kirkossa toukokuussa muu toiminta toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan (lasten ja vanhempien toiveet) - Kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvät mahdolliset vierailut Esiopetuksen tavoitteet ovat alkuituja elinikäisessä oppimisessa ja kasvamisessa. Oppimisympäristö ja esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen mahdollistavat yksilöllisten tavoitteiden toteutumisen. Seuraava kuva on kooste, joka kuvaa esiopetuksen toiminta-ajatusta sekä esiopetuksen kokonaisuutta oppimisympäristöineen, toteuttamistapoineen ja tavoitteineen. Lapsi kasvaa yksilöllisesti, omassa kehitystahdissaan aikuisten luomassa oppimisympäristössä aikuisten mahdollistamin toiminnan keinoin kohti omaa yksilöllistä persoonaansa, joka on yksi, merkittävä osa suuremmassa yhteisössä. Lapsi on kuin siemen, joka itää sopivalla kasvualustalla, kasvaa sopivalla hoidolla kohti omaa tehtäväänsä elämässä.

9 VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Lapsi oppii leikkiessään. Aikuinen luo tilan lapsen leikkiin ja oppimiseen. Kasvatus- ja oppimistavoitteet (tähkä, hedelmä) Hyvä itsetunto Myönteinen minäkuva Oppimisen ilo Perustiedot, -taidot ja valmiudet Arjen selviytymistaidot Oppimaan oppimisen taidot Päättely- ja ongelmanratkaisutaidot Vastuuntunto ja hyvät tavat Vuorovaikutustaidot Erilaisuuden hyväksyminen Terveelliset elintavat Pedagogisen toteuttamisen tavat (kasvun aikana) Leikki Kieli ja vuorovaikutus Hyvät tavat Oikea ja väärä Kaikkien aistien kautta Tutkimaan kannustaminen Uteliaisuuden herättäminen Elämykset Onnistumisen kokemukset Yhteistoiminnallisuus Yksilöllisyys Toiminnallisuus Lasten kysymyksiin ja mielenkiinnonkohteisiin tarttuminen Arjen osallisuus Oppimisympäristö (pohjamulta jossa siemen itää) Vuorovaikutus aikuisten ja lasten välillä Ilmapiiri Turvallisuus Toiminnan vaihtelevat mahdollisuudet Esteettisyys Siemenestä sadoksi

10 YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI ESIOPETUKSESSA Lapsen kasvua ja kehitystä havainnoidaan esiopetuksessa ja mahdolliset tuen tarpeet otetaan puheeksi vanhempien kanssa, jolloin yhteistyössä mietitään keskustellen lapselle tarvittavat tukitoimet esiopetuksessa ja päivähoidossa. Tavoitteena on, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan ja lapsen yksilölliset tarpeet pyritään yhdistämään pääasiassa toteutettavaksi ryhmässä tapahtuvan, ohjaavan kasvatuksen keinoin. Pienryhmätoiminta omalta osaltaan vastaa myös lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Tukitoimia arjessa ovat mm. päiväjärjestyskuvien ja leikinvalintakuvien käyttö päivärytmin ja ennakoinnin apuna, tukiviittomat, toimintaohjeiden pilkkominen, aikuisen mallintaminen sekä erilaiset apuvälineet, esimerkiksi timetimer-kello, liikennevalot ja toiminnanohjauskuvat. Kuntouttava toiminta on luonteeltaan leikinomaista taitojen harjoittamista ja oikein mitoitettuja tehtäviä lasten taitoihin nähden. Lapset voivat olla esiopetuksessa yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Liite: Lapsen tuki Ulvilan esiopetuksessa. Kaikkien lasten saama yleinen tuki tavoitteineen ja keinoineen kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen kohdalla on käytössä oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten ja erityinen tuki kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Lapsen kouluvalmiudesta voidaan hakea lisätietoa kouluvalmiusryhmään osallistumalla. Kouluvalmiusryhmät järjestetään kevätkaudella Tarvittaessa lapsi ja/tai perhe ohjataan muiden tukipalvelujen pariin. Lapsen sekä perheen tarvitsemaa tukea voidaan pohtia moniammatillisena yhteistyönä Ulvilan varhaisen puuttumisen toimintamallin ja oppilashuoltolain mukaisesti. Esiopetuksen Oppilashuollon tavoitteena on ennaltaehkäisevä työote sekä varhainen puuttuminen huolta aiheuttavissa tilanteissa. Vanha- Ulvilan sekä Friitalan varhaiskasvatusalueella järjestetään syksystä 2014 alkaen esiopetuksen oppilashuoltoryhmä, jonka koollekutsujana toimii varhaiskasvatuksen konsultoiva erityisopettaja Pauliina Raatesalmi. Oppilashuoltoryhmään kuuluvat lisäksi: - alueen päiväkotien johtajat ja erityisopettajat - kuraattori - lastenneuvolan terveydenhoitaja - perheneuvolan psykologi - sosiaalityöntekijä sekä tarpeen mukaan muita työntekijöitä ja asiantuntijoita.ryhmän keskeinen tehtävä on hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa lukuvuoden aikana. Yksittäistä lasta koskevia asioita käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Asiantuntijaryhmän koollekutsujana voi toimia vanhempi tai kuka tahansa lapsen ja perheen kanssa työskentelevä henkilö.

11 Paikalle kutsutaan asian käsittelyn kannalta oleelliset henkilöt, kuten kuraattori, puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, psykologi, konsultoiva varhaiserityisopettaja, terveydenhoitaja sekä esiopetuksesta vastaava työntekijä ja yksikön esimies. Vanhemman mukana olo keskustelussa on tärkeää. Moniammatillista yhteistyötä tehdään tarpeen mukaisilla tavoilla jatkuvasti. Eri toimijoista: Terveydenhoitajat tavoittavat arkipäivisin lastenneuvolasta puhelinaikaan klo tai ajanvaraukseen tai sähköpostiin yhteydenottopyynnön jättämällä, puh Kuraattori antaa tukea ja ohjausta esiopetusikäisille ja heidän perheilleen sosiaalityön keinoin, yhteistyössä päiväkodin henkilökunnan kanssa. Kuraattoripalveluita Ulvilassa hoitavat opetus- ja kasvatustoimen yhteiset kuraattorit. PeltoWillan kuraattorina toimii alkaen Minna Puskala. puh tai Psykologin palveluihin varataan aika perheneuvolan ajanvarauksesta ma pe klo , puh Porin perheneuvola tutkii, hoitaa ja kuntouttaa moniammatillisesti niitä ongelmia ja häiriöitä, jotka haittaavat lapsen ja nuoren kehitystä ja kasvua ja/tai perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta. Perheneuvolan asiakkuuteen voi hakeutua perheen oman aloitteen perusteella, yhteistyökumppanin, kuten päivähoidon aloitteesta tai esimerkiksi neuvolan lähetteellä. Perheneuvolan tavoitteena on tarjota apua mahdollisimman varhain ja tehdä yhteistyötä muiden lapsen ja perheen elämään liittyvien tahojen kanssa. YHTEISTYÖTAHOJA - lapsen perhe: päiväkotiin tutustuminen ennen esiopetuksen alkua, yleinen tiedottaminen sähköpostitse sekä kotisivuilla, eskarin aloitusinfo 25.9 päiväkodilla, päivittäiset keskustelut vanhempien kanssa, lapsen esiopetussuunnitelmakeskustelut lapsen ja vanhempien kanssa juhlat, tapahtumat, kyselyt, retket jne. - muut päiväkodit: kouluun lähtevien vanhemmille yhteiset vanhempainillat, yhteisiä tapahtumia - koulu: vierailut, palaverit, koulutulokastiedote, keskustelut, yhteiset koulutustilaisuudet yhteistyötä tehdään lähinnä niiden koulujen kanssa, joihin esioppilaat siirtyvät (esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintaa koskeva suunnitelma) - seurakunta (työntekijöiden vierailut päiväkodilla, joulu- ja pääsiäiskirkko, kotikirkko-tutustuminen, esikoululaisten kouluunsiunaaminen) - Isovanhemmat ry (luistelukoulu, retket) - palolaitos (paloturvallisuusvalistus) - vapaa-aikatoimi - ja liikuntatoimi (salivuoro ti Kaskelotissa, uimakoulu) - kulttuuritahot esim kirjastoyhteistyö (kirjallisuus, tiedon hankinta) - lukio (Vanhojen tanssit) - maanviljelijä, päiväkodin kummisetä Antti Paala (Metsämörri-metsä) - oppilaitokset (harjoittelijat)

12 LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN SEKÄ ESIOPETUSTOIMIN- NAN SUUNNITTELU, HAVAINNOINTI JA ARVIOINTI Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista suunnitellaan, havainnoidaan ja arvioidaan seuraavasti: - lapsen itsearviointi keskustelu/haastattelulomake - keskustelut vanhempien kanssa - lapsen esiopetuksen suunnitelma (lapsi mukana keskustelussa) - päivittäisten tilanteiden havainnointi ja keskustelu tiimissä - lapsen kasvun kansio - esiopettajan lapsiryhmän tarpeiden mukaan valitsema työväline (esim. alkukartoitus) - Pikkumetsän esiopetuksen havainnointilomakkeet (motoriikka, kielellinen tietoisuus, matematiikka, sosiaaliset taidot ja omatoimisuus) - koulutulokastiedote - kouluvalmiusryhmä - esiopetustodistus Esiopetustoimintaa suunnitellaan, havainnoidaan ja arvioidaan seuraavasti: - henkilöstön itsearviointi tiimissä viikoittain ja koko työyhteisössä puolivuosittain - toiminnan kirjaaminen, dokumentointi - varhaiserityisopettajan apu tarvittaessa - lasten ja vanhempien antaman palautteen käsittely - havainnoinnin dokumentointi Opettajakunnan käsittely Päiväkoti PeltoWillassa Lastentarhanopettaja Tarja Lengman, varhaiskasvatuksen erityisopettaja Sari Forss, lastenhoitajat Miia Bärling, Emma Kuntsi, Saara Gröndahl-Heinonen sekä päiväkodin johtaja Pia Paulamäki. Ulvilassa Pia Paulamäki, päiväkodin johtaja

13 PÄIVÄKOTI PELTOWILLAN KEPSU eli kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Kasvattajan tulee toimia kiusaamista ennalta ehkäisevästi, tunnistaa kiusaaminen ja puuttua siihen yhdessä sovituilla tavoilla. Oheiseen suunnitelmaan on kirjattu, miten PeltoWillassa määritellään kiusaaminen, miten kiusaamista pyritään ennalta ehkäisemään ja miten siihen puututaan. Oheinen suunnitelma on tehty täydentämään päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kiusaamisen määrittely ja tunnistaminen Lapsen fyysinen ja henkinen turvallisuus on aina aikuisen vastuulla ja hänen tulee aktiivisesti havaita lapsen kokemuksia ja hän on velvollinen puuttumaan kiusaamistilanteisiin. Kiusaamiseksi määritellään, kun lapsi joutuu toistuvasti kielteisten tekojen kohteeksi. Kiusaamiselle on tyypillistä tietoisuus ja tahallisuus. Usein kyseessä on ryhmäilmiö, jossa syntyy erilaisia rooleja: kiusaaja, kiusattu, apuri, kannustaja, puolustaja sekä hiljainen hyväksyjä. Kiusaamiseen liittyy vallankäyttöä. Jokainen lapsi kokee asioita eri tavalla, joten kiusaamista ei voi määritellä suoraan tekojen vaan lapsen kokemuksen kautta. Tärkeää on lapsen kokemus, joka pitää ottaa vakavasti. Yksittäinenkin kiusaamisen kokemus tulee käsitellä lapsen kanssa. Kasvattaja toimii lapsen tulkkina, koska lapselta saattaa puuttua sanat kokemuksensa kertomiseen. Kiusaaminen pitää erottaa erimielisyyksistä ja riidoista, joiden selvittämisessä, käsittelyssä ja tilanteessa toimimisessa lapsi tarvitsee aikuisen tukea, mallia ja apua tilanteen vaatimalla tavalla. Esimerkkejä lapsen kiusaamisen kokemuksista: Fyysinen kiusaaminen - lyöminen, potkiminen, töniminen, kamppaaminen, repiminen, leikkien hajottaminen, estäminen, nipistely, kivien ja hiekan Sanallinen kiusaaminen - nimittely, härnääminen, lällättely, joku voi sanoa rumia tai ilkeitä asioita itsestä (vaatteet, hiukset ym) Psyykkinen kiusaaminen - uhkailu, kiristäminen, pois sulkeminen, leikin sääntöjen muuttaminen, ilveily, ilmeily Kiusaamisen ennaltaehkäisyn tavat: Lapsella tulee olla turvallinen varhaiskasvatusympäristö ja mahdollisuus ystävyyssuhteisiin. Turvallisuuden tunteen ja ystävyyssuhteiden luomiseen kuuluvat: - hyvät käytöstavat, oikean ja väärän erottaminen - hyvän ilmapiirin ja me-hengen luominen - hyväksytyksi kokemisen tunne, oikeus positiiviseen vuorovaikutukseen - oikeudenmukaisuus on sitä, että jokainen lapsi saa itselleen tarpeellisen määrän huomiota, tukea ja kannustusta - lasten kanssa keskustellaan ystävyydestä - hyvän olon-säännöt - kiusaamisen kokemisesta, tunteista ja seurauksista puhutaan lasten kanssa - lapsia kannustetaan kertomaan: Kiitos kun kerroit ( kantelu on hyvä asia ) - jokaiseen kielteiseen vuorovaikutustilanteeseen puututaan heti

14 - aikuisen toimintatapoja mm lapsen ohjaaminen leikkikaverin valinnassa porrastaminen toiminnassa: lasten toimiminen pienryhminä aikuisen läsnäolo, kuuntelu ja havainnointi toiminnassa sekä sisällä että ulkona havaintojen kirjaaminen muistin tueksi aikuisen osallisuus lapsen leikissä aikuisen puuttuminen kiusaamisen tilanteeseen aina kun kuulee, näkee tai joku kertoo tunteiden käsittely lasten kanssa (tunteen ja teon ero) ristiriitojen käsittely lasten kesken ja koko ryhmän kanssa tarinat, sadut, draama - lasten vanhempia rohkaistaan ottamaan puheeksi lapsen kokemaa, kertomaa kokemuksistaan päiväkodissa Toiminta kiusaamistilanteissa: Kiusaamiseen puututaan heti tilanteen vaatimalla tavalla (turvallisuus) - aikuinen ottaa vastaan kiusaajan ja kiusatun tunteet lasta lohdutetaan ja tarjotaan syliä - aikuinen selvittää asiaa kaikkien osapuolten kanssa: eri näkemykset (aina yhtä oikeaa totuutta ei löydy eikä tarvitsekaan) - sovittelu: anteeksi pyytäminen, asian korjaaminen mahdollisuuksien mukaan, anteeksi antaminen - aikuisen tehtävä on ohjata lasta ja näyttää mallia, miten toisten lasten kanssa ollaan - aikuisen tehtävä on rajata lasta tilanteen mukaan - hyvän olon-sääntöjen kertaaminen - tilanteen käsittely koko lapsiryhmän kanssa (eri roolit): yhdessä oppiminen - lapsen vanhempien kanssa keskustelu asiasta ja vanhempien pitäminen ajan tasalla tilanteesta - havaintoja kirjataan ylös kokonaistilanteen hahmottamiseksi ja ymmärtämiseksi Tilanteesta tiedotetaan tiimiä sekä tarvittaessa muuta henkilökuntaa Tarvittaessa konsultoidaan asiassa varhaiserityisopettajaa tai muita toimijoita Yhteistyö vanhempien kanssa vanhempien kanssa keskustellaan lapsen päivästä, tapahtumista, leikkikavereista vanhempia rohkaistaan kertomaan lapsen kokemuksista, kertomasta ja tunteista oheinen suunnitelma on päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman liitteenä ja nähtävillä vanhemmille Arviointi toimintasuunnitelmaa arvioidaan suunnitelmallisesti yksikön varhaiskasvatussuunnitelman päivittämisen yhteydessä sekä tarvittaessa