Ulvilan kaupunki Päiväkoti PeltoWilla Kiltatie Vanha-Ulvila

Transkriptio

1 Ulvilan kaupunki Päiväkoti PeltoWilla Kiltatie Vanha-Ulvila

2 PERUSOPETUSLAIN MUKAISEN ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN PÄIVÄKOTI PELTOWILLASSA: Opetuksen ja kasvatuksen perustana käytetään Ulvilan kaupungin voimassa olevaa esiopetussuunnitelmaa, joka pohjautuu opetushallituksen esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. TYÖAIKA: Syyslukukausi alkaa ma ja päättyy to Kevätlukukausi alkaa ti ja päättyy to Lomat: Syysloma ma su Joululoma pe ma Talviloma ma su Pääsiäinen pe ma vapaapäivä ma ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AIKA: Esioppilaat toimivat omissa tiloissaan, omana ryhmänään n. klo 8-16 välisenä aikana. Päiväkodin tarjoamalle vuorohoidolle on tyypillistä lasten vaihtelevat hoitoajat. Esiopetuksen toteuttamisessa vuorohoidossa tavoitteena on että esiopetus ei kohtuuttomasti pidennä lapsen hoitopäivää vaan se koostuu esiopetuksen ja päivähoidon yhdistelmästä. Esiopetus ajoittuu lapsen hoitopäivän mukaan klo väliselle ajalle. Vanhempien vapaapäivänä lapsi osallistuu esiopetukseen klo Esiopetusta järjestetään 20 viikkotuntia. OPPILASMÄÄRÄT : PeltoWillan päiväkodilla lukuvuonna esiopetuksessa aloitti 12 lasta, joista yksi muutti Poriin lokakuun alusta. Jäljelle jääneistä 11 lapsesta kuusi tulee Vanhastakylästä ja viisi Friitalasta. OPETTAJAT: Esiopettajana toimii lukuvuonna lastentarhanopettaja Sonja Välimäki. Tiimin jäseninä toimivat lastenhoitajat Marja-Riitta Holmberg ja Jere Ahonen. Yhteistyökumppanina esiopetuksessa toimii kiertävä erityislastentarhanopettaja Pauliina Raatesalmi.

3 ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUKSESTA TOIMINTAAN Esiopetuksen oppimisympäristön merkitys sen kaikkine puolineen (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kognitiivinen, emotionaalinen) on merkittävä elinikäisen oppimisen alkutaipaleella. Oppimisympäristö luo pohjan esiopetuksen pedagogiselle toteuttamiselle. Oppimisympäristö tukee lapsen oppimista tarjoamalla tietoa eri muodoissa ja eri tavoin jäsenneltynä. Vuorohoidossa vaihtelevat leikkikaverit ja aikuiset asettavat oman haasteensa lapsen vuorovaikutustaidoille ja tunne-elämälle. Turvallisen ilmapiirin luomisessa tärkeää on kannustava, positiivinen ja aito läsnäolo vuorovaikutuksessa. Vuorohoidossa lapsen päivärytmi on hoitoajan mukaan vaihteleva, jolloin lapsi tarvitsee tukea päivärytmin omaksumiseen. Toistuva, säännöllinen päivärytmi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta. Vuorohoidossa lapsen päivärytmin- ja ajantajun hahmottamista sekä läsnäolevien aikuisten ja kaverien hahmottamista pyritään helpottamaan asioita kuvittamalla lapsen arjessa. Lapsen esiopetus toteutuu esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen luontevana yhteistyönä ja yhdistelmänä. Asianmukaisten leikki- ja oppimisvälineiden saatavilla olo mahdollistaa lapselle vaihtelevat toiminnan mahdollisuudet. Päiväkodin sijainti keskeisellä paikalla mahdollistaa lähiympäristön käytön lapsen oppimisen tukena. Esiopetuksen toteuttamisessa on keskeistä leikin kautta oppiminen. Lapselle ominaiset toiminnan tavat, leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen, otetaan huomioon sekä toiminnan suunnittelussa että toteuttamisessa. Niissä toteutuvat kielen merkitys, eri sisältöalueet ja lapsen oppiminen. Lapselle ei tarjota vain valmista tietoa vaan yhdessä toimien kehitetään tiedonhankintataitoja. Lapsi itse on aktiivinen tekijä ja osallistuja, joka kokee ja oppii asioita muiden lasten sekä aikuisten kanssa ja tuella. Lapsi käsittelee aktiivisesti tietoa ja muokkaa jo oppimaansa kokemustensa perusteella. Toiminta vaihtelevasti yksin, pienryhmässä, isossa ryhmässä sekä eriikäisten lasten lasten kanssa rikastaa lapsen elämää antaen hänelle erilaisia rooleja. Lapsen osallisuutta oman esiopetuksensa sisältöön tuetaan ottamalla hänet mukaan toiminnan suunnitteluun koko ryhmässä sekä lapsen oman esiopetuksen oppimissuunnitelman kirjaamiseen yhdessä vanhempien kanssa. Arjen toiminnoissa tavoitteena on lapsen osallistaminen ja itsetekemisen mahdollistaminen omien taitojen mukaisesti. Esiopetus muotoutuu sisältöalueista, jotka liittyvät sekä lapsen omaan elämänpiiriin että lapsen maailmankuvaa laajentaviin aiheisiin. Keskeisiä sisältöalueita ovat: - kieli ja vuorovaikutus - matematiikka - ympäristö- ja luonnontieto - terveys

4 - fyysinen ja motorinen kehitys - taide ja kulttuuri - musiikki - kuvataide - käsityö - etiikka ja katsomus - mediakasvatus - työkasvatus Käytettävät opetusmateriaalit mm. - Pikkumetsän esiopetus. WSOY - Saijonkivi: Sanaleikki. Tammi - Suomen Latu: Metsämörri-aineisto - Salainen Maa, Kisu Pikkukuun esiopetus. WSOY - Aarnio: Essin ja Ossin eskarimonisteet. Tammi Teemat - vuodenaikojen vaihteluihin ja suomalaisiin perinteisiin liittyvät teemat - lasten ja vanhempien toiveista ja tarpeista nousevat aihepiirit - luonto- ja ympäristökasvatus Metsämörri-aineiston avulla läpi vuoden (kestävä kehitys arjen valinnoissa ja teoissa) - Ilmaisutaito (oma näytelmä joulujuhlaan, rohkaisu esiintymiseen) - terveelliset elintavat läpi vuoden lasten kanssa sekä em asioiden läpikäynti vanhempien kanssa keskusteluissa sekä vanhempainillassa: o rytmi ja rutiinit o ruokailu: lautasmalli, erilaisiin ruokiin tottuminen ja terveellisestä ruoasta keskustelu o liikunta: keskustelua, liikuntapäiväkirja (merkinnät osallisuudesta), liikunta mukana päivittäisessä toiminnassa, eskarien uimakoulu, Varpaat vauhtiin-kampanja, yleisurheilukisat, luistelukoulu, hiihtokoulu o lepo: hiljentymisen ja rentoutumisen harjoittelua ja keskustelua sen tärkeydestä o hampaiden hoito: hammashoitajan vierailu, vesi janojuomana, xylitol lounaalla ja päivällisellä, hampaiden harjauksen tärkeys aamuin illoin o hygienia: käsien pesu-käytänteet, oikeaoppinen aivastelu - lasten ja vanhempien toiveista ja tarpeista nousevat aihepiirit Juhlat - syntymäpäivät : lasten syntymäpäiviä juhlistetaan onnittelulauluja laulaen, ilotulitusraketteja ampuen, syntymäpäiväkortein, toiveleikein ja lauluin sekä tietenkin halauksin! Ei syntymäpäivätarjoilua! - muut juhlat lasten, vanhempien ja henkilöstön toiveita ja tarpeita kuunnellen - isän ilta joulujuhla äitienpäiväjuhla toukokuussa

5 Päiväkodin ulkopuolelle kohdistuva toiminta - uimakoulu , Kaskelotti - Vierailu Kanervakotoon teatteriretki Herra Hakkarainen , Pori - luistelukoulu vko 49, Pori - joulujuhla Kirkkotuvalla jouluhartaus Ulvilan kirkossa - lähiympäristön ja kotikaupungin mahdollisuuksia hyödyntäen: Metsämörri-metsä (Antti Paalan metsä), kirjasto, lukion liikuntasali, kotikirkko, Pappilanlammen liikunta-alue, vapaa-aikakeskus Kaskelotti jne - pääsiäishartaus keväällä kotikirkkoon tutustuminen toukokuussa esikoululaisten siunaaminen koulutielle kirkossa toukokuussa muu toiminta toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan (lasten, vanhempien toiveet, mahdollisesti Kaupungintaloon tutustuminen, retki linja-autolla Poriin jne. ) Esiopetuksen tavoitteet ovat alkuituja elinikäisessä oppimisessa ja kasvamisessa. Oppimisympäristö ja esiopetuksen pedagoginen toteuttaminen mahdollistavat yksilöllisten tavoitteiden toteutumisen. Seuraava kuva on kooste, joka kuvaa esiopetuksen toiminta-ajatusta sekä esiopetuksen kokonaisuutta oppimisympäristöineen, toteuttamistapoineen ja tavoitteineen. Lapsi kasvaa yksilöllisesti, omassa kehitystahdissaan aikuisten luomassa oppimisympäristössä aikuisten antamin toiminnan keinoin kohti omaa yksilöllistä persoonaansa, joka on yksi, merkittävä osa suuremmassa yhteisössä. Lapsi on kuin siemen, joka itää sopivalla kasvualustalla, kasvaa sopivalla hoidolla kohti omaa tehtäväänsä elämässä.

6 VARHAISKASVATUKSEN JA ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS Lapsi oppii leikkiessään. Aikuinen luo tilan lapsen leikkiin ja oppimiseen. Kasvatus- ja oppimistavoitteet (tähkä, hedelmä) Hyvä itsetunto Myönteinen minäkuva Oppimisen ilo Perustiedot, -taidot ja valmiudet Arjen selviytymistaidot Oppimaan oppimisen taidot Päättely- ja ongelmanratkaisutaidot Vastuuntunto ja hyvät tavat Vuorovaikutustaidot Erilaisuuden hyväksyminen Terveelliset elintavat Pedagogisen toteuttamisen tavat (kasvun aikana) Leikki Kieli ja vuorovaikutus Hyvät tavat Oikea ja väärä Kaikkien aistien kautta Tutkimaan kannustaminen Uteliaisuuden herättäminen Elämykset Onnistumisen kokemukset Yhteistoiminnallisuus Yksilöllisyys Toiminnallisuus Lasten kysymyksiin ja mielenkiinnonkohteisiin tarttuminen Arjen osallisuus Oppimisympäristö (pohjamulta jossa siemen itää) Vuorovaikutus aikuisten ja lasten välillä Ilmapiiri Turvallisuus Toiminnan vaihtelevat mahdollisuudet Esteettisyys Siemenestä sadoksi

7 YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI ESIOPETUKSESSA Lapsen kasvua ja kehitystä havainnoidaan esiopetuksessa ja mahdolliset tuen tarpeet otetaan puheeksi vanhempien kanssa, jolloin yhteistyössä mietitään lapselle tarvittavat tukitoimet esiopetuksessa ja päivähoidossa. Tavoitteena on että lapsi voi mahdollisimman täysipainoiseti osallistua ryhmän toimintaan. Pienryhmätoiminta omalta osaltaan vastaa myös lapsen yksilöllisiin tarpeisiin. Lapset voivat olla esiopetuksessa yleisen, tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Liite: Lapsen tuki Ulvilan esiopetuksessa. Kaikkien lasten saama yleinen tuki tavoitteineen ja keinoineen kirjataan lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen kohdalla on käytössä oppimissuunnitelma tehostettua tukea varten ja erityinen tuki kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Lapsen kouluvalmiudesta voidaan hakea lisätietoa kouluvalmiusryhmään osallistumalla. Tarvittaessa lapsi ja/tai perhe ohjataan muiden tukipalvelujen pariin. Lapsen sekä perheen tarvitsemaa tukea voidaan pohtia moniammatillisena yhteistyönä Ulvilan varhaisen puuttumisen toimintamallin mukaan. Päivähoidon moniammatillinen työryhmä kokoontuu kaksi kertaa esiopetusvuoden aikana päiväkodissa. Ryhmään kuuluvat esiopetuksesta vastaavan työntekijän ja yksikön esimiehen lisäksi kiertävä erityislastentarhanopettaja Pauliina Raatesalmi, lastenneuvolan terveydenhoitaja Marja Kuusiniemi, psykologi Sisko Ramstedt ja sosiaaliohjaaja Kirsi Haapanen. Vanhemman mukana olo keskustelussa on tärkeää. Moniammatillista yhteistyötä tehdään tarpeen mukaisilla tavoilla jatkuvasti. YHTEISTYÖTAHOJA - lapsen perhe: päiväkotiin tutustuminen ennen esiopetuksen alkua, kirjalliset tiedotteet, vanhempainillat, keskustelut vanhempien kanssa, juhlat, tapahtumat, kyselyt, retket jne - muut päiväkodit: kouluun lähtevien vanhemmille yhteiset vanhempainillat, yhteisiä tapahtumia - koulu: vierailut, palaverit, koulutulokastiedote, keskustelut, yhteiset koulutustilaisuudet yhteistyötä tehdään lähinnä niiden koulujen kanssa, joihin esioppilaat siirtyvät (esi- ja alkuopetuksen yhteistoimintaa koskeva suunnitelma) - moniammatillinen työryhmä jäsenineen: psykologi, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja, kiertävä erityislastentarhanopettaja (kokoontuu puolivuosittain) - seurakunta (hartaushetket päiväkodilla, joulu- ja pääsiäiskirkko, kotikirkko-tutustuminen, esikoululaisten kouluunsiunaaminen)

8 - vanhempien vertaistapaamiset esim. Varpaat vauhtiin-lauantai päiväkodin pihassa mahdollisuuksien mukaan vanhempainryhmä Konkkaronkka (päiväkodin edustus ryhmässä) - Isovanhemmat ry (luistelukoulu, retket) - palolaitos (paloturvallisuusvalistus, poistumisharjoitus) - vapaa-aikatoimi ja liikuntatoimi (uimakoulu syksyllä 2011) - kulttuuritahot - kirjasto (kirjallisuus, tiedon hankinta) - lukio (salivuoro to loka-marraskuu, tammi-maaliskuu jaetaan koko päiväkodin kesken), Vanhojen tanssit - maanviljelijä, päiväkodin kummisetä Antti Paala (Metsämörri-metsä, sadonkorjuuteemaan liittyvät asiat, lintujen ruokinta) - oppilaitokset (harjoittelijat) LAPSEN KASVUN, KEHITYKSEN SEKÄ ESIOPETUSTOIMINNAN SUUNNITTELU, HAVAINNOINTI JA ARVIOINTI Lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista suunnitellaan, havainnoidaan ja arvioidaan seuraavasti: - lapsen itsearviointi keskustelu/haastattelulomake - keskustelut vanhempien kanssa - lapsen esiopetuksen suunnitelma (lapsi mukana keskustelussa) - päivittäisten tilanteiden havainnointi ja keskustelu tiimissä - lapsen kasvun kansio - esiopettajan lapsiryhmän tarpeiden mukaan valitsema työväline (esim alkukartoitus) - Pikkumetsän esiopetuksen havainnointilomakkeet (motoriikka, kielellinen tietoisuus, matematiikka) - koulutulokastiedote - kouluvalmiusryhmä - esiopetustodistus Esiopetustoimintaa suunnitellaan, havainnoidaan ja arvioidaan seuraavasti: - henkilöstön itsearviointi tiimissä viikottain ja koko työyhteisössä puolivuosittain - toiminnan kirjaaminen, dokumentointi - kelton apu tarvittaessa - lasten ja vanhempien antaman palautteen käsittely Opettajakunnan käsittely Päiväkoti PeltoWillassa Paikalla lastentarhanopettaja Sonja Välimäki, lastenhoitajat Marja-Riitta Holmberg ja Jere Ahonen sekä päiväkodin johtaja Pia Paulamäki. Ulvilassa Pia Paulamäki, päiväkodin johtaja