VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI"

Ada Laine
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI Juhani Ihanus Helsinki, SKS (T. Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaari)

2 T. Vaaskivi ( ) ja hänen teoksiaan (Sillanpää-elämäkerta, 1937 ja kulttuurikriittinen Huomispäivän varjo, 1938)

3 PSYKOANALYYSI JA 1930-LUVULLA SUOMESSA Keskustelu psa:sta alkoi vähitellen lisääntyä ja tavoittaa myös suomenkielistä (vielä varsin vähäistä) yleisöä Psa:n keskeisin varhainen uranuurtaja Suomessa on lääkäri Yrjö Kulovesi ( ) Kulovesi oli kahdesti Wienissä: 1) 2 kk 1924, keskeytynyt koulutusanalyysi Eduard Hitschmannin kanssa; 2) 2 ½ kk 1925, tapasi mm. Freudin, oli Paul Federnin koulutusanalyysissa, hyväksyttiin myöhemmin Wienin psykoanalyyttisen yhdistyksen jäseneksi Kulovesi julkaisi teoksen Psykoanalyysi 1933 Kulovesi arvosteli rankasti Vaaskiveä asiantuntemattomaksi puoskariksi ja köykäiseksi kansantajuistajaksi

Eduard Hitschmannin kanssa; 2) 2 ½ kk 1925, tapasi mm.

4 KULTTUURISIA JA AKATEEMISIA KOSKETUSKOHTIA Filosofit Rolf Lagerborg, Eino Kaila ja Erik Ahlman ottivat jossakin määrin huomioon psa:n akateemisessa opetuksessaan ja julkaisuissaan. Kaila yhdisteli Persoonallisuus-teoksessaan (1934) kriittisesti psykodynaamisia näkemyksiä hahmopsykologiaan. Vaaskivi (1938) mainitsi Kailan teoksen, joka oli viitannut suuntaa monille ajatuskuluilleni Sekä Kaila että Ahlman olivat Kulovettä suopeampia Vaaskiven psa-kiinnostuksen suhteen. Kaila (1937) mainitsi V:n edustavan harvinaista henkistä impressiivisyyttä ja ekspressiivisyyttä, joskin tämän viehtymys hätkähdyttämiseen kieli vain korkealuokkaisesta journalistiikasta. Ahlmanin kirje V:lle ( ; SKS:n Kirjallisuusarkisto 688:3:1): suurta lukeneisuutta niin suurta, etteivät minun tietoni riitä kirjassa [Vaistojen kapina] esitetyn aineksen hallitsemiseen

Vaaskivi (1938) mainitsi Kailan teoksen, joka oli viitannut suuntaa monille ajatuskuluilleni Sekä Kaila että Ahlman olivat Kulovettä suopeampia Vaaskiven psa-kiinnostuksen suhteen.

5 Eino Kaila ( ) Erik Ahlman ( )

6 Rolf Lagerborg ( ), varhainen psykoanalyysin esittelijä Suomessa, kääntyi 1920-luvun lopulla behaviorismin kannattajaksi

7 VAASKIVEN KOSKETUSKOHTIA PSA:IIN Varhaiskypsä Tatu Vahlsten (v:sta 1935 Vaaskivi) tutustui jo 1920-luvun loppupuolella filosofiaan, mytologiaan, mystiikkaan ja kulttuurihistoriaan. Psykologiaan, psykiatriaan ja etenkin psa:iin Vaaskivi syventyi v:sta 1934 lähtien Varhainen julkaisematon käsikirjoitus Psychopathologische Dokumente (1935) Henkilökohtaiset motiivit ja kulttuurianalyysi yhdistyivät Psykoanalyysista vaikutteita saanut kirjallisuuskritiikki (esim. Uuno Kailas -artikkeli 1935: lapsuuden traumat, Narkissos-myytti; Freud-essee 1936; Eino Railoon kohdistunut teilaus 1937) F. E. Sillanpään psykobiografia (1937): alkuelämykset, agorafobia, vulgaarifreudilaisuus, sauna katarttisena tilana; sepitetty harvinaisella intomielellä (Anttila 1947, 19) Kulttuurikriittistet teokset Vaistojen kapina (1937) ja Huomispäivän varjo (1938) Psa:n mytologisointi sensaatiomaisesti ja apokalyptisesti: modernin ihmisen ja länsimaisen sivilisaation kriisi

kulttuurianalyysi yhdistyivät Psykoanalyysista vaikutteita saanut kirjallisuuskritiikki (esim.

8 VAASKIVEN KOSKETUSKOHTIA PSA:IIN Psa Vaaskivelle pikemmin vitalistinen myytti ja maailmankatsomus kuin psykologinen teoria tai psykoterapiamenetelmä Kaunokirjallisuudesta (Gide, Huxley, D. H. Lawrence) esimerkkejä teemoista, jotka valaisivat yksilöllisen onnenvaatimuksen ja ympäristön asettamien velvoitusten vihlovaa ristiriitaa vaistojen kapinaa hengen kuolemanympyrässä, välittömyyden ja kulttuurin vastakohtaa (Huomispäivän varjo, s. 356) Kaksoisvolyymin psykoanalyyttinen ajatus- ja aatesisältö ei erityisen omintakeinen eikä innovatiivinen; puutteellisia teoreettisia hahmotelmia; esteettinen tyylittely sekä kulttuurikritiikin ja kulttuurifantasian yhdistely Vaaskiven ominta aluetta

9 VAASKIVEN KOSKETUSKOHTIA PSA:IIN Vaaskivi ei pitänyt itseään psa:n tieteellisenä arvioijana vaan laajojen kulttuurianalyysien luonnostelijana (esikuvina mm. Spengler, Friedell, Klages, Stefan Zweig, Ortega y Gasset, Bergson, Künkel, Keyserling, Groddeck ja Olavi Paavolainen) Vaaskivi suuntautui lopulta romaanikirjailijaksi, ystävystyi häntä aiemmin arvostelleiden teologien (Yrjö J. E. Alasen ja Eino Sormusen) kanssa sekä vieraantui Freudin teorioista. Hänellä oli tunnonvaivojakin pelätessään saastuttaneensa lukijainkin mielikuvitusta Freudin opinkappaleilla (Putaala 1948, 233) Lähdeteos: Juhani Ihanus (1994) Vietit vai henki. Psykoanalyysin varhaisvaiheet Suomessa. Helsinki: Yliopistopaino. (Ks. Lähdeviitteet tästä teoksesta.)

häntä aiemmin arvostelleiden teologien (Yrjö J. E. Alasen ja Eino Sormusen) kanssa sekä vieraantui Freudin teorioista.

Samankaltaiset tiedostot

Käyttäytymistieteiden laitos

HELSINGIN YLIOPISTO PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUS AIKUISTEN PSYKOANALYYTTIKKO-PSYKOTERAPEUTTI SEKÄ PSYKOTERAPEUTTIKOULUTTAJAKOULUTUSOHJELMA 138 OP, 2016 2021 Psykologia Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistieteellinen