Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Transkriptio

1 Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

2 Luentosarjan ohjelma Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne Tieteen, tekniikan ja talouden voittokulku Keskiluokan ja kulutusyhteiskunnan kasvu Autot, lentokoneet ja pilvenpiirtäjät urbanisoitumisen ja liikkumisen uudet ulottuvuudet Korseteista flappereihin naisen aseman muutos Art deco, eleganssi ja futurismi henkisten virtausten uusi synteesi Uusi aika, uudet kujeet elokuva, jazz, kabaree Paheet ja moralismin vastaisku Uuden ihmisen muokkaus ja totalitarismin nousu Juhlien loppu 1929 pörssiromahdus ja suuri lama

3 Luentoaineisto» Kunkin luennon aineisto ladataan opiston verkkosivulle aina luennon jälkeen» Se on pääosin siinä muodossa kuin luennolla on esitetty, mutta mahdolliset korjaus- ja täsmennystarpeet huomioon ottaen» Osoite: opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/» Yhteys: Palaute ja erityisesti tulevilla luennoilla käsiteltävät aihe-ehdotukset ovat tervetulleita

4 20-luvun jännitteitä» Vanha valta vs. uusi valta» Vanhat valtiot vs. uudet valtiot» Jatkuvuus vs. kumoukset» Konservatismi vs. radikalismi» Demokratia vs. autoritarismi» Kommunismi vs. fasismi/natsismi» Kapitalismi vs. sosialismi ja työväenliike» Menestys ja vauraus vs. köyhyys» Eurooppa vs. muu maailma» Uskonnollisuus vs. sekularismi ja ateismi» Tieteen jatkuvuus vs. uudet teoriat» Perinteinen ihmiskuva vs. psykoanalyysi» Seksuaaliset perinteet vs. uudet tavat» Naisen perinteinen asema vs. uudet asemat» Vapaa alkoholin ja huumeiden käyttö vs. raittiusliike

5 Suomen tilanne» Pitkälti samoja jännitteitä kuin muuallakin, mutta lisäksi eräitä Suomen tilanteelle ominaisia piirteitä» Sisällissodan poliittinen ja henkinen perintö» Suhde Saksaan ja Neuvostoliittoon» Ahvenanmaan kysymys ja Ruotsi» Reunavaltiopolitiikka ja Baltia» Kielikysymys» Kansallisuus vs. kansainvälisyys» Impivaara vs. ikkunat auki Eurooppaan» Koti, uskonto, isänmaa» Sukupolvikapinan paikalliset variantit» Suomen saaminen maailmankartalle juosten, hiihtäen tai millä keinolla tahansa

6 Bertrand Russell » Bertrand Arthur William Russell, Russellin 3. jaarli oli brittiläinen matemaatikko, filosofi ja loogikko ja koko loogisen empirismin filosofisen perinteen aloittaja» Hän vei suuresti eteenpäin logiikan ja matematiikan perustan tutkimustyötä» Russell tunnettiin yhtenä aikansa suurimmista intellektuelleista» Hän popularisoi filosofiaa useilla teoksillaan ja oli suosittu kommentaattori erilaisissa kysymyksissä» Russell oli myös yhteiskunnallinen ajattelija, joka kirjoitti monia poliittisia teoksia ja toimi esimerkiksi ydinsotaa ja imperialismia vastaan

7 Principia Mathematica » Alfred North Whiteheadin ja Bertrand Russellin kirjoittama laaja kolmiosainen teos, joka pyrki johtamaan matemaattiset totuudet joukosta hyvin määriteltyjä symbolisen logiikan aksioomia ja päättelysääntöjä» Sai innoituksensa Gottlob Fregen varhaisemmista logiikan töistä, jotka johtivat Russellin havaitsemiin paradokseihin (ns. Russellin paradoksi)» Paradoksin idean voi esittää konkreettisena esimerkkinä: Oletetaan, että kylän parturi ajaa parran niiltä ja vain niiltä kylän miehiltä, jotka eivät aja omaa partaansa, mutta ajaako hän tällöin oman partansa?» Luetaan yleensä yhdeksi merkittävimmistä ja uraauurtavimmista teoksista matemaattisen logiikan ja filosofian alalla ja on vaikuttanut keskeisesti filosofian ns. analyyttisen perinteen syntyyn ja kehitykseen

8 Russell ja pasifismi» Nuorena Russell koki ystävänsä vaimon kuolinvuoteella syvästi tunteellisen kokemuksen» Hän kirjoitti muuttuneensa tuolloin parissa minuutissa Britannian imperialismin vastustajaksi sekä pasifistiksi» Ensimmäisen maailmansodan aikana Russell osallistui pasifistiseen toimintaan» Vuonna 1916 hänet tuomittiin vuoden 1914 sota-ajan lakien rikkomisesta, minkä seurauksena hänet erotettiin Trinity Collegesta, ja myöhemmin kuuden kuukauden vankeuteen Brixtonin vankilassa» Myöhemmin Russell kirjoitti, että jos Britannia ei olisi osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, Saksa olisi voittanut nopeasti eivätkä natsit olisi koskaan nousseet valtaan Saksassa eivätkä bolševikit Venäjällä

9 Russell ja politiikka» Alun perin talouspoliittista liberalismia kannattanut Russell siirtyi myöhemmin sosialismin kannattajaksi» Hän vieraili Neuvostoliitossa sen varhaisvuosina ja tapasi Leninin, mutta totesi järjestelmän pettymyksekseen epädemokraattiseksi ja Leninin epäinhimilliseksi» Tämän matkan pohjalta syntyi kirja The Practice and Theory of Bolshevism» Russell pyrki Albert Einsteinin tavoin hahmottelemaan yhteiskuntaa, jossa yhdistyisivät demokratia ja sosialistinen talousjärjestelmä» Hän ei kuitenkaan mieltynyt marxilaisuuteen ja vertasi sitä dogmaattisuudessaan uskontoon

10 Russell, kasvatus ja uskonto» Russell propagoi monissa kirjoissaan erilaisia liberaaleja oppeja, kuten vapaata seksuaalisuutta ja uudenlaisia koulutusmenetelmiä» Beacon Hill School on Russellin ja hänen vaimonsa Dora Russellin West Sussexiin 1927 perustama libertarismin ideologialle perustuva vapaa koulu, joka on Summerhillin ohella vapaan kasvatuksen uranuurtajia» Russell tunnetaan myös uskontokritiikistään» Hän oli aluksi perinteinen kristitty, mutta siirtyi myöhemmin yhä enemmän uskonnottomaan suuntaan» Russell piti itseään tarkalleen ottaen agnostikkona, koska hänen mielestään jumalan olemassa olemattomuutta ei voida varmasti todistaa

11 Ludwig Wittgenstein » Ludwig Josef Johann Wittgenstein oli itävaltalaisenglantilainen filosofi, joka vaikutti 1900-luvun alkupuolella loogiseen empirismiin ja analyyttisen filosofian syntyyn» Wittgensteinin tuotanto jaetaan usein varhaiseen ja myöhäiseen kauteen» Vaikka hänen ajattelunsa muuttui ajan mittaan radikaalistikin, muutamat tutkijat ovat myös painottaneet hänen teostensa olennaisia jatkuvuuksia» Wittgensteinin ns. varhaiskauden tiivistelmänä pidetään hänen tunnetuinta teostaan Tractatus logicophilosophicusta eli Loogis-filosofista tutkielmaa (1921/1927) ja myöhäiskauden postuumisti 1953 ilmestynyttä Filosofisia tutkimuksia (1953)

12 Tractatus logico-philosophicus» Tractatus logico-philosophicus eli Loogis-filosofinen tutkielma (saks. Logisch-philosophische Abhandlung) on Ludwig Wittgensteinin pääteos ja eräs loogisen empirismin tärkeimmistä vaikuttajista» Teos julkaistiin alun perin vuonna 1921 aikakauskirjassa Annalen der Naturphilosophie ja vuonna 1922 tarkistettuna kaksikielisenä kirjana (englanti saksa)» Vuonna 1927 Wittgenstein esitti teoksen väitöskirjanaan Cambridgen yliopistossa» Wittgenstein tiivisti itse Tractatuksen näin:»minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava.» (saks. Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen.)»

13 Albert Einstein » 1920-luvulle tultaessa Einstein oli jo tehnyt merkittävimmät tieteelliset keksintönsä; suppea suhteellisuusteoria, valosähköinen ilmiö, Brownin liike sekä massan ja energian verrannollisuus (E=mc²) kaikki julkistettu 1905 ja yleinen suhteellisuusteoria 1915 ja hänestä oli tullut sekä tiedemaailman että laajemmankin yleisön superjulkkis» 1920-luvulla hän sai monia merkittäviä palkintoja ja tunnustuksia kuten 1921 Nobelin fysiikanpalkinnon valosähköisen ilmiön selittämisestä, 1925 arvostetun Copleymitalin, ja 1929 ensimmäisen Max Planck mitalin» Kansainvälisten matkojensa yhteydessä hän ajoi yhä enemmän myös juutalaisten asiaa ja mm. keräsi rahaa Jerusalemin heprealaisen yliopiston hyväksi» Vaikutusta myös taiteeseen ja populaarikulttuuriin

14 Edmund Husserl » Edmund Gustav Albrecht Husserl oli saksalainen filosofi ja fenomenologian perustaja» Hänen filosofiansa asettui aikansa positivismia vastaan ja pyrki osoittamaan, että jokaisen objektin ja objektiiviseksi ajatellun tason takaa löytyy subjektiivinen aktiviteetti» Fenomenologian lisäksi Husserl tunnetaan psykologismin kritiikistään ja vaikutuksestaan monien tunnettujen filosofien ajatteluun» Toimi professorina Göttingenissä vuodesta 1901 ja Freiburgin yliopistossa vuodesta 1916, kunnes lopetti opettamisen vuonna 1928, minkä jälkeen hän jatkoi tutkimus- ja kirjoitustyötään Freiburgin kirjastossa, jonne häneltä 1930-luvun puolivälissä kuitenkin kiellettiin pääsy juutalaisuuden vuoksi

15 Martin Heidegger » Saksalainen filosofi, joka tunnetaan eksistentialistisesta ja fenomenologisesta ajattelustaan, joka koski olemiskysymystä» Heideggerin vaikutus on ulottunut filosofiaan, dekonstruktioon, kirjallisuusteoriaan, teologiaan ja arkkitehtuurin teoriaan» Heidegger on ollut kiistelty hahmo johtuen hänen jäsenyydestään kansallissosialistisessa puolueessa ja Adolf Hitleriä tukevista lausunnoistaan, joista hän ei ilmaissut katumusta» Vuonna 1925 Heideggerilla oli rakkaussuhde Hannah Arendtiin, joka oli valtaväestöön sulautunutta juutalaista porvaristoa edustanut 18-vuotias opiskelija» Myöhemmin Arendt kutsui Heideggeria 1920-luvun saksalaisen filosofian salaiseksi kuninkaaksi

16 Eino Kaila » Eino Sakari Kaila oli suomalainen filosofi ja psykologi ja aikansa merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia Suomessa» Kailaa on pidetty suomalaisen filosofian merkittävimpänä suunnannäyttäjänä sitten J. V. Snellmanin» Kaila toimi sielutieteen eli psykologian dosenttina Helsingin yliopistossa vuosina ja Turun yliopiston ensimmäisenä filosofian professorina vuosina » Kaila toimi useilla aloilla, filosofian ja psykologian lisäksi myös muun muassa fysiikan ja teatterin parissa» Kaila oli ajattelussaan johdonmukaisen tieteellinen ja pyrki kokonaisvaltaiseen todellisuuskäsitykseen sekä korosti filosofian edistyvää ratkaisukeskeisyyttä» Hän pyrki löytämään yhdistäviä periaatteita eri humanististen ja luonnontieteellisten alojen välillä

17 Sigmund Freud » Sigismund Schlomo Freud oli itävaltalainen lääkäri ja tutkija, joka tunnetaan ennen kaikkea psykoanalyysin kehittäjänä, minkä kautta hänellä on ollut suuri vaikutus koko psykologian alalla, ja psykoanalyysi on vaikuttanut monien eri psykoterapian muotojen kehitykseen» Freudin vaikutus koko länsimaiseen kulttuuriin on ollut huomattava» Freud teki merkittävän osan tutkimustyöstään luvuilla, mutta vasta 1920-luvulla sodan jälkeen psykoanalyysi alkoi tulla tunnetuksi osallistuen aikakauden aatteellisiin sotiin ja saaden myös populaareja ja vulgaareja tulkintoja, joita Freud itse ei aina hyväksynyt» Liike alkoi saada osin myös kultillisia piirteitä henkilöauktoriteetteineen ja väärinajattelijoiden karkottamisineen

18 Psykoanalyysin kehityspiirteitä» Psykoanalyyttinen teoria alkoi saada nykyisin tunnetun hahmonsa 1920-luvulla, kun Freud julkaisi kirjat Joukkopsykologia ja egoanalyysi (1921) ja Minä ja se (1923)» Näissä esitellään useita psykoanalyysin peruskäsitteitä, kuten kohteenvalinta, samastuminen ja superego (das Über-Ich)» Kirjassa Minä ja se tarkistetaan psyyken rakennetta: vaikka kaikki torjuttu onkin tiedostamatonta, ei kaikki tiedostamaton ole torjuttua vaan myös osa egosta on tiedostamatonta» 1920-luvulla psykoanalyysi alkoi levitä yhä laajemmin yleiseen tietoisuuteen» Psykoanalyysi henkilöityi Freudiin, ja psykoanalyyttiset käsitykset levisivät pinnallisessa ja yksinkertaistetussa muodossa

19 Freud, uskonto ja yhteiskunta» Freud palasi uskonnon ja yhteiskunnan kysymyksiin kirjoissaan Erään toivekuvitelman tulevaisuus (1927) ja Ahdistava kulttuurimme (1930)» Edellinen teos suhtautuu valistusajan hengessä kielteisesti uskontoihin ja esittää, että uskonnot vastaavat avuttomuuden kokemuksiin, jotka juontuvat lapsuudesta» Jälkimmäinen teos sisältää politiikan psykoanalyyttisen teorian: yhteiskuntaelämä on kompromissimuodoste eikä siihen ole ratkaisua, vaan se tuottaa väistämättä tyytymättömyyttä ja ahdistusta» Freudin ajatukset uskonnosta herättivät voimakkaita vastareaktioita ja natseille Freud ja psykoanalyysi yleensäkin edustivat turmiollista juutalaistiedettä

20 Esperanto» Luonnollisiin kieliin perustuva keinotekoinen kieli, jonka loi L. L. Zamenhof 1880-luvulla Puolassa» Esperanto perustuu sanastoltaan enimmäkseen romaanisiin kieliin, kun taas kieliopissa on vahvoja vaikutteita slaavilaisista kielistä» 1920-luvun alkupuolella Kansainliitolle ehdotettiin esperanton hyväksymistä järjestön käyttökieleksi, mutta siitä luovuttiin lähinnä Ranskan vastustuksesta, kun se katsoi kielen uhkaksi perinteiselle diplomatian kielelle ranskalle» Kansainliitto kuitenkin suositteli jäsenvaltioitaan sisällyttämään esperanton opetussuunnitelmiinsa» 1920-lukua pidetään esperantoliikkeen vahvimpana aikana» Hitler vastusti sitä erityisesti Zamenhofin juutalaisuuden vuoksi ja 2. maailmansodan jälkeen englannista tuli käytännössä kansainvälisen kanssakäymisen yleiskieli

21 Kansainliitto» Kansainvälinen järjestö, joka perustettiin 1. maailmansodan jälkeen tehtävänään aseistariisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito» Järjestö perustettiin suurin odotuksin, mutta sen arvovaltaa heikensi se, ettei USA liittynyt siihen mukaan» 1922 Kansainliitto otti käyttöön Nansenin passin, kansainvälisesti tunnustetun henkilökortin kansalaisuudettomille pakolaisille» Se ratkoi menestyksellisesti pieniä konflikteja 1920-luvulla, kuten Huippuvuorten ja Ahvenanmaan omistuskiistat» Se epäonnistui suurten konfliktien ratkaisemisessa luvulla, eikä pystynyt estämään Italian hyökkäystä Abessiniaan tai Japanin hyökkäystä Kiinaan» Yhdistyneet kansakunnat korvasi Kansainliiton toisen maailmansodan jälkeen

22 Arthur Schnitzler » Itävaltalainen lääkäri ja kirjailija, joka kuuluu wieniläisen impressionismin keskeisimpiin edustajiin» Schnitzlerin tuotanto sisältää näytelmiä ja kertomuksia, joissa päähenkilöiden psykologia on keskeisessä asemassa» Hän oli kiinnostunut psykoanalyysista ja tarkastelee sen avulla henkilöidensä viettielämää kuvaten samalla hienostuneesti kevytmielistä, dekadenttia suurkaupunkimiljöötä, vuosisadanvaihteen Wieniä, ja sen vaikutuksia ihmisiin» Uutta kiinnostusta Schnitzleria kohtaan on tuottanut hänen 1926 kirjoittamansa lyhyen teoksen Traumnovelle (Uninovelli) pohjalta filmatisoitu Stanley Kubrickin ( ) viimeinen ohjaustyö Eyes Wide Shut (1999), jossa 1920-luvun Wienin tapahtumat on siirretty lähes sellaisenaan 1990-luvun New Yorkiin

23 Edvard Westermarck » Edvard Alexander Westermarck oli suomalainen filosofi, sosiologi ja sosiaaliantropologi, joka tutki mm. moraalia, avioliiton historiaa ja uskonnollisia instituutioita ja insestitabua» Häntä pidetään suomalaisen sosiologian isänä, joka tuli tunnetuksi 1800-luvun lopulla sosiologian perinteiden tuomisesta Suomeen» Hänen oppilaansa perustivat The Westermarck Societyn, josta tuli suomalaisten sosiologien tieteenalan yhdistys» Maailmalla Westermarck on tunnetuimpia suomalaisia yhteiskuntatieteilijöitä» Westermarckin käsitykset insestistä olivat täysin päinvastaisia kuin Freudilla ja psykoanalyysin ollessa suosittu Westermarck jäi unhoon, mutta on nykyään kokenut maineen palautuksen

24 Rolf Lagerborg » Rolf Herbert Hjalmar Lagerborg oli suomalainen filosofi ja filosofian professori» Hän oli aikansa radikaali, joka ajoi naisen ja miehen tasaarvoa» Lagerborgin moraalin sosiaalista pohjaa käsittelevää väitöskirjaa ei hyväksytty Helsingin yliopistossa, mutta muokattuna se meni läpi Pariisissa Sorbonnen yliopistossa» Hän astui Åbo Akademin filosofian professorin virkaan vuonna 1932 opettajansa Edvard Westermarckin jäätyä eläkkeelle» Hänen ajattelunsa, jossa keskeisenä olivat moraalifilosofiset kysymykset, muistutti Westermarckin ajattelua, ja Westermarckin tavoin hänet tunnettiin uskontokriitikkona

25 Tulenkantajat» Tulenkantajat oli 1920-luvulla Suomessa vaikuttanut kirjailijaryhmittymä, joka on nimetty Nuoren Voiman Liiton julkaiseman Tulenkantajat-albumin mukaan» Nuoren voiman liitto (NVL) on 1921 perustettu ja edelleen toimiva kirjallisuusyhdistys, jonka tarkoituksena on tukea eri-ikäisiä kirjoittajia ja edistää kirjallisuuden asemaa ja tunnettavuutta» Tulenkantajiin tiiviisti kuuluvia kirjoittajia olivat muun muassa Uuno Kailas, Olavi Paavolainen, Elina Vaara, Katri Vala ja Lauri Viljanen» Kirjailijoiden lisäksi ryhmään kuului muun muassa muusikkoja ja kuvataiteilijoita» Ryhmä julkaisi myös omaa lehteä, jonka päätoimittajana toimi Erkki Vala

26 Tulenkantajat

27 Uuno Kailas ja hänen muistomerkkinsä Heinolassa

28 Tulenkantajat ja Eurooppa» Tulenkantajat pyrkivät ohjaamaan suomalaista kirjallisuutta uusille urille lähemmäs eurooppalaisia virtauksia» Ryhmä pyrki eroon korpikulttuurista ja määritteli suomalaisuuden ensisijaisesti teollisuuden, kaupungistumisen ja modernin taiteen kautta» Tulenkantajien tunnuslause oli: Ikkunat auki Eurooppaan!, joka oli lainaus Elmer Diktoniuksen esittämistä Ultra-lehden tavoitteista: "Ikkunat auki Eurooppaan päin"» Tulenkantajien ryhmä alkoi hajota ristiriitoihin luvun lopulla» Lopullisesti jäsenten yhteisen taipaleen voidaan katsoa päättyneen 1930-luvun alussa

29 Erilaisia tulenkantajia» Osa tulenkantajista kuului ryhmään tiiviimmin ja osa väljemmin» Tulenkantajiin tiiviisti kuuluvia kirjoittajia olivat muun muassa Uuno Kailas, Katri ja Erkki Vala, Yrjö Jylhä, tulenkantajien keulakuva Olavi Paavolainen, lyyrikko Lauri Viljanen, Ilmari Pimiä ja Elina Vaara» Ryhmään luetaan usein tiiviisti kuuluneeksi myös Martti Haavio (taiteilijanimeltään P. Mustapää), joka kuitenkin on itse sanonut mahdollisesti kuuluneensa ryhmään vain siksi, että useat sen jäsenet tulivat hänen hyviksi ystävikseen» Muitakin nimiä on useasti mainittu tulenkantajien yhteydessä, kuten Onni Halla ja Antero Kajanto sekä ekspressionistit Arvi Kivimaa ja Mika Waltari

30 Elina Vaara ja Tatu Vaaskivi

31 Tulenkantajat sosiaalisena yhteisönä» Tulenkantajat oli ryhmänä väljä, ja siihen voitiin katsoa kuuluvan erilaisia kerrostumia» Ydinryhmä oli esteettisesti ennakkoluuloton ja avosylinen, joten uudet ystävät otettiin vastaan vailla ennakkoluuloja» Yleensä tulenkantajista puhutaan kirjailijaryhmänä, mutta samaan ystäväpiiriin kuului myös kuvataiteilijoita, lausujia, muusikkoja, sanomalehtimiehiä sekä monenlaisia taiteen harrastajia» Taiteilijat Sylvi ja Väinö Kunnas kuvittivat nuorten runokokoelmia, albumeja ja lehtiä» Säveltaiteilijoita ja lausujia kuului läheisesti ystäväpiiriin, ja heistä muun muassa Eero Salola ja Helinä Svensson-Timari toivat lausuntailloissaan uutta lyriikkaa sitä lukemattomien tietoisuuteen

32 Tulenkantajien lyriikkaa» Tulenkantajien väljään ryhmään kuului hyvin monenlaisia lyyrikoita» Tulenkantajien lyriikalla on kuitenkin yhteisiä tyypillisiä piirteitä, joita ovat muun muassa vapaa mitta, eksotiikka ja koneromantiikka» Tunnetuimpia vapaan mitan käyttäjiä on Katri Vala, joka piti loppuun saakka kiinni tästä hänelle luontaisesta ilmaisumuodosta» Tulenkantajien lyriikassa eksotiikalla on yleensä tehtävänä korostaa vaistonvaraista tunnetta ja primitivismiä, mikä tietyllä tavalla merkitsee pakoa nykyajan rationaalisuudesta» Eksoottinen maisema teki selvän eron aiempaan suomalaiseen kirjallisuuteen

33 Koneromantiikkaa» Tulenkantajista muun muassa Olavi Paavolainen ja Mika Waltari olivat innostuneet koneromantiikasta» Tulenkantajien lyriikassaan kuvaamat koneet ovat pääosin matkustamiseen ja vapaa-aikaan liittyviä laitteita, eivät niinkään työvälineitä» Koneromantiikassa koneita ja tekniikkaa pidettiin sekä vapauttavana että ihmiskuntaa yhdistävänä voimana» Ajateltiin, että tekniikka mahdollistaa tulevaisuuden utopian toteuttamisen, eli tässä tapauksessa globaalin ihmisyhteisön syntymisen» Koneiden avulla maailma voitiin tuntea pieneksi ja hallittavaksi, ja samalla torjuttiin ajatuksia rappiosta ja perikadosta» Tekniikan haittavaikutuksia ei haluttu korostaa

34 Vitalismi» Tulenkantajien lyriikassa näkyy vahvasti elämän voiman korostaminen eli vitalismi, johon liittyy myös ihmisruumiin palvonnan kohteeksi tuleminen, sekä terveen ihmisruumiin ja sen viettien noudattamisen hyveellisyys» Vitalismin vastapainona nuorten lyyrikoiden runoissa on myös ahdistusta ja säälimättömän kuoleman kauhukuvia» Muun muassa Yrjö Jylhän kokoelman Ruoskanjäljet runoissa toistuvat kuoleman, väkivallan ja itsemurhan teemat, ja Katri Valan kokoelmassa Kaukainen puutarha on peräti erillinen Kauhu -niminen osasto» 1. maailmansota muutti ihmisten ajatusmaailmaa ja rikkoi vakiintuneita käsityksiä ihmisen elämästä» Usko tieteen ja järjen hallitsemaan maailmaan horjui ja elämän perustotuuksien tilalle tuli alituinen epävarmuus

35 Proosa» Nuorten prosaistien osuus tulenkantajissa oli väljempi kuin lyyrikoiden kiinteä yhtenäisyys» Prosaistien asemaan kirjailijaryhmässä vaikutti muiden seikkojen ohella myös se, ettei heidän tuotannossaan ole niin leimallisesti tulenkantajamaisia aiheita kuin nuorilla lyyrikoilla» Mika Waltarista tuli tulenkantajien ikäpolven näkyvin prosaisti, ja myöhemmin parhaiten ulkomailla tunnettu suomalainen kirjailija» Tulenkantajien kärkipään prosaisteihin kuului myös Olavi Paavolainen, joka esitteli ajan uusia ilmiöitä muun muassa monissa lehtiartikkeleissa, ja julkaisi tärkeimmät, ensisijaisesti ensimmäisen maailmansodan jälkeistä aikaa kartoittavat, artikkelinsa esseekokoelmassaan Nykyaikaa etsimässä (1929)

36 Olavi Paavolainen » Suomalainen kirjailija, esseisti, toimittaja, runoilija ja kulttuurivaikuttaja, joka kulki 1920-luvulla modernismin aallonharjalla muun muassa ystäviensä Mika Waltarin, Yrjö Jylhän ja Katri Valan kanssa» ja 1930-luvun teksteissään Paavolainen esitteli suomalaisille aikansa kulttuuri-ilmiöitä surrealismista kansallissosialismiin» Paavolaisen 1940-luvun tunnetuinta antia on sotapäiväkirja Synkkä yksinpuhelu (1946), jonka monipuolinen sisältö on seurausta näköalapaikoista Mikkelin päämajassa, Helsingissä ja rintamalla, joista Paavolainen sai sotaa seurata» Sotien jälkeen hän keskittyi johtamaan Yleisradion radioteatteria ja yritti flirttailla vuorostaan kommunismia

37 Paavolaisen mondeenia tyyliä

38 Nuori Mika Waltari » Kirjallisen uransa Mika Waltari aloitti 17-vuotiaana Merimieslähetyksen tilaamalla uskonnollisella kertomuksella Jumalaa paossa» Waltari oli mukana myös Tulenkantajien piirissä ja ehti ennen läpimurtoteostaan Suuri illusioni (1928) kirjoittaa runoja ja salanimellä Kristian Korppi kauhunovellikokoelman Kuolleen silmät» Hän piti aluksi itseään nimenomaan runoilijana» Runosta proosaan siirtyneen Waltarin Suuri illusioni ilmensi näitä tunnelmia, ja teoksesta tuli 1920-luvun kulttiromaani» Toisin kuin muut tulenkantajat, Waltari pystyi nopeasti sopeutumaan enemmistöön ja kirjoittamaan sekä viihdettä että taidetta

39 Waltarin Waltatiet

40 Suuri illusioni 1928» Suuri illusioni on Mika Waltarin menestynyt läpimurtoromaani, jonka hän kirjoitti kirjan vain muutamassa kuukaudessa asuessaan Pariisissa 19-vuotiaana» Kirja kuvasi hyvin sen ajan nuorten tuntoja ja elämänkäsitystä, ja siitä tuli välittömästi sekä myynti-, arvostelu- että käännösmenestys» Kirjasta otettiin heti alkuun neljä painosta. Tätä romaania on verrattu myös sen ajan kuuluisiin F. Scott Fitzgeraldin ja Ernest Hemingwayn teoksiin» Romaani kuvaa taiteilijoiden ja nuorten elämää 20-luvun Helsingissä, nuoren mielen kiihkoa ja rakkauden illuusion särkymistä» Teoksessa esiintyvän rouva Spindelin ja tämän salongin esikuva oli aikansa kohujulkkis Minna Craucher