T. Vaaskivi ja kulttuurikritiikin ajankohtaisuus
|
|
- Sari Nurminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Veli-Matti Pynttäri Näkökulmia T. Vaaskiveen seminaari T. Vaaskivi ja kulttuurikritiikin ajankohtaisuus Hyvät kuulijat, Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 100 vuotta Tatu Vaaskiven syntymästä vuonna 1912 ja tänään on kulunut tasan 70 vuotta hänen kuolemastaan vuonna Näiden vuosilukujen väliin jäävien kolmen vuosikymmenen aikana Helsingissä syntyneestä, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Oulussa eläneestä Tatu Georg Adolf Vahlstenista kehkeytyi Tatu Vaaskivi yksi sotienvälisen Suomen näkyvimmistä ja arvostetuimmista kriitikoista ja ehkä yksi tärkeimmistä historiallisen romaanin uudistajista Suomessa. Haluankin kiittää Suomen arvostelijain liittoa ja Suomalaisen kirjallisuuden seuraa ensinnäkin tämän juhlaseminaarin järjestämisestä ja ennen kaikkea mahdollisuudesta olla omalta osaltani muistamassa ja kunnioittamassa Vaaskiveä täällä tänään. Tatu Vaaskiven nimittäminen ihmelapseksi ei ehkä osu kauas maalista. Varsin varhaisesta lapsuudesta lähtien Tatu oli innokas ja intohimoinen lukija, haaveilija, jonka tunne-elämässä alati kehkeytyvät kuvitelmat saattoivat korvata todellisuuden. Hänen pakonomaisesta lukuinnostaan ja ehkä jopa omistavasta suhtautumisesta kirjoihin kertoo yksi hänen arkistoistaan löytynyt paperi, jossa Vaaskivi listaa kaikki ne kirjat, jotka hän on anastanut eri kirjastoista Oulusta ja Helsingistä. Tämä syntilista, kuten hän sitä itse nimitti, on pitkä: kymmeniä klassikkoromaaneja, runokokoelmia ja tietokirjoja eri aloilta. Olin heinäkuussa puhumassa Oulun kaupunkirjastossa järjestetyssä vastaavassa Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaarissa ja siellä kirjaston aulaan oli järjestetty varsin hieno näyttely, jossa oli esillä Vaaskiven teoksia, kuvia ja muuta arkistomateriaalia. Joukossa oli tietenkin myös tämä mainittu syntilista. Seminaarin jälkeen sitten kuulin, että kirjastoammattilaisten keskuudessa oli keskusteltu runsaasti siitä, leikillään tietysti, että oliko tällaisen listan esillepano ja samalla kannustaminen rikokseen vieläpä kirjastossa ollenkaan sopivaa. Mutta siellä se oli, näyttämässä esimerkkiä lainaajien tulevalla sukupolvelle. 1
2 Vaaskiven kohdalla tämä intohimoinen suhtautuminen lukemiseen ja eloisan mielikuvituksen avaamat huikaisevat näköalat kanavoituvat jo nuorella iällä käsittämättömään kirjoitustahtiin, jota voi pitää Vaaskiven kirjailijan uraa ja koko elämääkin leimaa-antavana piirteenä. Tuntuu siltä, että nuoruusvuosinaan Vaaskivellä oli jatkuvasti romaanikäsikirjoitus, ellei kaksi työn alla ja niitä kertyikin pöytälaatikkoon tai kustanjan arkistoihin suuri määrä. Vaikka 17-vuotias Tatu katsoikin, varsin itsevarmasti, kirjeessä tädilleen Lyyli Niskaselle olevansa kirjailijana jo valmis, niin kustantajien ovet eivät kuitenkaan vielä auenneet moneen vuoteen. Kun kustantajien ovet vuosien jälkeen viimein aukenivat, niin tapahtui se hieman toisella tavalla. Vaaskiven kirjallisuusarvosteluja oli julkaistu 1930-luvun alusta lähtien säännöllisesti Kalevassa. Ensimmäisistä arvosteluista lähtien Vaaskiven teksteissä oli näkyvissä poikkeuksellisen mittava lukeneisuus ja kokemuksen kautta aloitteleva kriitikko sai myös varmuutta omaan ilmaisuunsa. Muutettuaan Helsinkiin vuosikymmenen puolivälin tienoilla Vaaskivi solahti nopeasti osaksi pääkaupungin kulttuurielämää ja julkaisi arvosteluja Valvoja- Ajassa, Helsingin Sanomissa ja myöhemmin esimerkiksi Suomalaisessa Suomessa ja Uudessa Suomessa. Varsin nopeasti Vaaskivi kiilasi itsensä valtakunnan kirjallisuuskriitikoiden eturiviin, jossa hänen lennokas ja joustava tyylinsä saavutti erityistä huomiota. Nimitettiinpä häntä 30-luvulla suomalaisen kirjallisuuden tähdenlennoksi, joka on tietenkin monellakin tapaa osuva ilmaus Vaaskiven lyhyelle ja intensiiviselle uralle. Vuonna 1935 Valvoja-Ajassa julkaistu essee Uuno Kailaasta ja samoihin aikoihin Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus F. E. Sillanpään psykologisesta kertomataiteesta olivat ensimmäisiä osoituksia Vaaskiven suuntautumisesta psykologiaan ja psykologista käsitteistöä hyödyntävään kirjallisuusarvosteluun. Tämä näkökulma osoittautui onnistuneeksi, sillä varsin nopeasti Kailasta ja Sillanpäätä koskevien arvostelujen jälkeen Otava tilasi Vaaskiveltä elämäkerran F. E. Sillanpäästä, joka juuri tuolloin oli maineensa kukkuloilla suomalaisessa kulttuurielämässä. Vuosien työn, monien käsikirjoitusten ja lukuisten kirjallisuusarvostelujen jälkeen Vaaskivestä tuli viimein kirjailija kun F. E. Sillanpää. Elämä ja teokset julkaistiin vuonna Sillanpää elämäkerta käynnisti Vaaskiven uran kiihkeän luomiskauden. Vain viiden vuoden aikana Vaaskivi kirjoitti edellä mainitun Sillanpää elämäkerran lisäksi psykoanalyysia 2
3 suomalaiselle lukijakunnalle esittelevän teosparin Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo, Näiden teosten kulttuurikriittinen teema jatkui vielä vuonna 1940 julkaistussa matkakirjassa Rooman tie. Samaan aikaan 30-luvun viimeisinä vuosina Gummerus julkaisi Vaaskiven Kustaa Mauri Armfeltia käsittelevän historiallisen romaanin Loistava Armfelt. Romaanitaiteen saralla Vaaskivi kuitenkin saavutti suurimman voittonsa vuosina -41 ja -42 julkaistulla kaksiosaisella Yksinvaltiaalla, jonka maalaama kuva keisari Tiberiuksesta on samaa aikaa sekä synkkä, mahtipontinen että hyvin inhimillinen. 70 vuotta sitten, Yksinvaltiaan toisen osan ilmestymisen jälkeen syksyllä 1942 Vaaskivi oli vielä kuumeisesti valmistelemassa Kristusromaania Pyhä kevät, joka ei kuitenkaan ehtinyt nähdä päivänvaloa ennen Vaaskiven kuolemaa. Keskeneräiseksi jäänyt Pyhä kevät julkaistiin postuumisti seuraavana vuonna. Tällainen tuotanto vain reilun viiden vuoden aikana olisi kenelle tahansa poikkeuksellinen saavutus. Elina Vaara-Vaaskiven mukaan Vaaskivi katsoi varsinaisen kirjailijanuransa alkaneen vasta Yksinvaltiaan myötä. Vasta Yksinvaltiaassa ja sitä seuranneessa Pyhässä keväässä Vaaskivi pääsi lähelle omia tavoitteitaan kirjailijana. Kaikkia julkaisemattomia ja julkaistujakin teoksiaan Vaaskivi piti Vaaran mukaan varsinaisen kirjailijanuransa esivalmistustöinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Vaaskivi olisi kirjoittanut aikaisemmat teoksensa vailla intoa ja innostusta. Jokainen työ, oli sitten kyse sanomalehtiartikkelista, kirjallisuusarvostelusta tai esseestä, Sillanpää-elämäkerrasta tai kulttuurikriittisestä teosparista, tuli hänen eteensä kuin tehtävä, joka tuli ratkaista. Näihin tehtäviinsä Vaaskivi heittäytyi yhä uudestaan päättäväisesti, innolla, uteliaana ja nautinnolla. Ja uskaltaisin väittää, että tämä asenne välittyy näiden tekstien lukijoille edelleenkin. Mutta samalla kaikki nämä työt jättivät jälkeensä syvän tyytymättömyyden. Esseistinä Vaaskivi ei tuntenut toteuttavansa syvintä itseään. Siirtyminen kaunokirjallisuuteen Armfeltin elämäkertaromaanin myötä oli askel oikeaan suuntaan, mutta Vaaran mukaan sekin jätti kirjailijan alakulon valtaan. Yksinvaltias muutti tämän. Vasta siinä Vaaskivi tunsi päässeensä lähelle oman taiteilijasielunsa geniuksen vapauttamista. Vasta Yksinvaltiaan kumean mahtava kauneus oli hänen ominta itseään, kuten Elina Vaara romaanin merkityksen ilmaisee. Yksinvaltias oli raskaiden paasien louhimista syvällä monien maakerrosten alla piilevästä musta- ja verenpunajuovaisesta kalliosta. Mitä painavammat kivenjärkäleet siirtyivät kirjailijan käsissä, sitä suuremmaksi kasvoi kirjailijan nautinto. Elina Vaaran sanoin: Jokaiselta voitetulta 3
4 paasikuormalta hänen sielunsa tunsi huojennusta, sillä sieluaan juuri hän vapautti kylmän, kaamean taakan alta, otsansa helmeillessä inspiration helteen hiestä. Yksinvaltiaan yhteydessä voidaan puhua täyttymyksestä, sillä Vaaskivi itse kirjoitti teoksesta, ettei sellaisen romaanin jälkeen enää kirjoiteta mitään muuta. Pyhän kevään keskeneräiseksi jäänyttä alkua lukuunottamatta hän oli tietenkin oikeassa. Sellaisen romaanin jälkeen kuollaan. ** On tietenkin turhaa asettaa Vaaskiven tuotannon eri alueita vastakkain ja keskustella jälkikäteen siitä, onko Vaaskiven kaunokirjallinen tuotanto nykyään tunnetumpaa kuin hänen kriittinen tuotantonsa. Vaikka kirjallisuuden ja erityisesti historiallisten romaanien ystäville Vaaskivi saattaa olla tuttu nuoren Mika Waltarin aikalaisena, niin hänen kriittinen tuotantonsa on säilyttänyt näkyvyyttä yhtä lailla. Osansa tässä kriitikko-vaaskiven näkyvyydessä on tietenkin Arvostelijain liiton jakamalla Vaaskivi-plaketilla, joka jaetaan neljän vuoden välein, seuraavan kerran kahden vuoden päästä. Joka tapauksessa näppituntumalta sanoisin, että Vaaskiven romaaneja ihaillaan ja hänen kriittisestä tuotannostaan keskustellaan. Yksi osoitus tästä on tietenkin se, että tänäänkin puheenvuoroissa keskitytään arvatenkin enemmän hänen kriittisiin tai niin sanottuihin dokumentaarisiin teoksiinsa ja jätetään romaanit vähemmälle huomiolle. Saattaahan olla tietenkin niinkin, että parhaiten aikaa on kestänyt Vaaskiven hahmo, jonka erityislaatuisuus polyhistorina ja autodidaktina nousee selvästi esiin vertaistensa ja aikalaistensa keskuudesta. Onko tämä huomion painottuminen hyvä vai huono asia, siihen en ota kantaa, mutta Vaaskiven yhteydessä on aina hyvä muistaa huojuminen kauno- ja tietokirjallisuuden välillä. Oma näkökulmani on tietenkin hieman en sano vääristynyt vaan värittynyt, sillä omassa tutkimuksessani juuri Vaaskiven kriittinen ja erityisesti niin sanottu kulttuurikriittinen tuotanto on vallannut suurimman huomion esimerkiksi historiallisten romaanien kustannuksella. Käytännössä tämä on tarkoittanut Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon muodostaman teosparin lukemista Vaaskiven ensisijaisena kulttuurikriittisenä kannanottona. Mitenkään välttämätöntä tällainen rajaus ei tietenkään ole: kulttuurikriittisiä elementtejä tai intentioita on mahdollista löytää myös vaikka historiallisista romaaneista. Historiaan etäännytetty oman kulttuurin ja yhteiskunnan kriittinen tarkastelu on olennainen osa 4
5 lajityyppiin liittyvää lukutapaa: kun Vaaskivi kuvaa keisari Tiberiusta, ei hänen omana aikanaan esiin noussut caesarismi ole koskaan kaukana. Näihin yhteyksiin Vaaskivi tarttuu myös Rooman tiessä, jonka sivuilla Mussolinin Italia, Hitlerin Saksa ja keisarien Rooma limittyvät toistuvasti. Sulkemalla kaunokirjallisuuteen sisältyvät kulttuurikriittiset viittaukset tarkastelun ulkopuolelle, olen halunnut ja haluan edelleen korostaa sitä, että kulttuurikritiikkiä tulisi tarkastella myös omana ilmaisumuotonaan. Kulttuurikritiikissä on yhtä paljon kyse tietynlaisen ilmaisumuodon omaksumisesta kuin jollain yleisellä tai partikulaarilla tasolla kriittisestä asennoitumisesta johonkin usein epämääräiseksi jäävään kulttuuriin, yhteiskuntaan tai sivilisaatioon. Kuinka tätä kulttuurikritiikin ilmaisumuotoa tai kulttuurikritiikin lajia tulisi sitten lähestyä on kysymys, johon palaan esitykseni loppupuolella. On tietenkin mielenkiintoista hieman tarkastella sitä, minkälaisen näkemyksen 1900-luvun alkupuoliskon eurooppalaisesta kulttuurista Vaaskivi esitti reilut 70 vuotta sitten. Kuten jo aikaisemmin totesin, Vaaskiven tavoitteena näissä kahdessa teoksessa, ja ehkä erityisesti Vaistojen kapinassa, on esitellä psykoanalyysia ensimmäistä kertaa laajemmalle suomalaiselle lukijakunnalle. Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon merkitykseen kulttuurikritiikkinä vaikutti suuresti se, että Vaaskivi suhtautui psykoanalyysiin eräänlaisena maailmankatsomuksena tai ehkä paremminkin maailmanselityksenä. Vaistojen kapinan alkulauseessa Vaaskivi asettaakin tehtävänsä tähän kokonaisvaltaiseen käsitykseen niin psykoanalyysista kuin kulttuurikritiikin tehtävästä. Hän kirjoittaa: Monipuolisen näytelmän juonena on näyttää, miten Sigmund Freudin alkunäky, tajuttoman myytti, sisällyttää itseensä koko inhimillisen elämän. Tämän myytin esittäminen on, jos niin halutaan, teokseni ainoa tarkoitus. Mutta vain toistaiseksi. Lopullisena ja tärkeimpänä päämääränä on osoittaa psykoanalyysin asema eurooppalaisen hengenelämän kartalla, valaista niitä monia, usein näkymättömiä väyliä, joita pitkin se virtaa länsimaiseen ajatteluun, laajentaa valopiiriä vielä etäämmäs keskipisteestä, viljellä kritiikkiä, joka koskee modernia ihmistä kokonaisuudessaan ja jossa hänen elämänsä syvin polariteetti, tunteen ja älyn, hengen ja sielun, vaiston ja järjen, sydämen ja aivojen syvä vastakohta paljastuu. (VK 7.) Tätä vastakohtaa modernin subjektin ja eurooppalaisen kulttuurin tasolla ryhtyy sitten selvittämään teosparin lähes tuhannella sivulla. Aikakaudelle ja erityisesti 20-luvun lopulle 5
6 tyypilliseen tapaan Vaaskivi nostaa esille ensimmäisen maailmansodan jälkeisen suurkaupunkikulttuurin, osittain samaan tapaan kuin Olavi Paavolainen teki essee- ja pakinakokoelmassa Nykyaikaa etsimässä, joka julkaistiin Paavolaisen Pariisin matkan jälkeen vuonna Vaikka Paavolainenkin huomioi psykoanalyysin merkityksen modernissa kulttuurissa ja ajattelutavassa, niin vasta Vaaskivi tekee edellä kuvatusta vaiston ja järjen polariteetista kaikenkattavan periaatteen, nykyaikaisen myytin. Vaistojen kapinassa ja erityisesti Huomispäivän varjossa Vaaskivi käy lävitse psykoanalyysin myytin ilmenemismuotoja inhimillisen kulttuurin eri aloilla. Niin kuvataiteissa, kirjallisuudessa kuin luonnontieteistäkin Vaaskivi poimii esimerkkejä siitä, kuinka vaistot, vietit ja tiedostamaton nousevat kyseenalaistamaan intellektin ja järjen vuosituhansia kestäneen määräävän aseman ihmis- ja kulttuurikäsityksessä. Vaistojen kapinan lopussa hän tulkitsee psykoanalyysin merkinneen koko kulttuuri tasolla huomion kiinnittämistä ihmisen sisäisyyteen ulkoisen todellisuuden kustannuksella. Sillä psykoanalyysi tietää elämän sisäistymistä. Jumalalliset ja demoniset voimat vedetään siinä takaisin ihmisen omaan minään, kaikki kohtalokkuus tulee sielumme omista syvyyksistä. Pitkien vuosisatojen ajan ihmiskunta eli voimakkaasti ja intensiivisesti ulospäin [--]. Mutta varmaa on, että historian viimeisessä vaiheessa on tapahtunut jyrkkä, ratkaiseva muutos. Eurooppalaisen ajattelun katse kääntyy laajalla rintamalla sisäänpäin, kaikki ajatuksen ja tunteen, jopa koko elämänkin tähtäimet suunnataan tämän mukaan Ulkotodellisuuden alue on äkkiä laajentunut. Kaikki polariteetit, kaikki vastakkaiset voimat, kaikki dualistiset kahtiajaot sisältyvät meihin itseemme, ei enää ulkopuolelle meitä. [--] Onko uusi ihminen syntynyt tai par aikaa syntymässä ihminen, jolle ulkomaailmaa ei ole olemassa -? (VK 385.) Huomispäivän varjon lopussa, eräänlaisessa kulttuurikriittisessä credossa, Vaaskivi sitten kohtaa kaikki ne pelottavat seuraukset, jotka ovat syntyneet sisäisyyden korostamisesta, antiikin kreikkalaisen pakanallisuuden tuomisesta kristinuskon keskelle ja vaistojen vapauttamisesta järjen ikeen alta. Hän maalaa kuvan 1930-luvun lopun Euroopasta, jossa kristinuskon ristin on syrjäyttänyt pakanallinen hakaristi, ihmisen viettien vapauttaminen on johtanut pelkkään animaaliseen sotasaappaiden barbariaan ja individualismin kyseenalaistaminen sokeisiin ja sieluttomiin massoihin. Tämä on tietenkin dystopia, joka 6
7 muutaman vuoden kuluessa muuttui toisen maailmansodan realiteetiksi, jonka ankaruus vei myös Tatu Vaaskiven hengen. Onko tämänkaltainen kulttuurikritiikki sitten ajankohtaista? Ja millä tavalla? Yksi tapa lähestyä ajankohtaisuutta on tietenkin ajatella sitä historiallisena vastaavuutena. Kulttuurikritiikki tai mikä tahansa teksti on ajankohtaista, jos tunnistamme siinä oman tilanteemme ihmisenä, osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kun historian pyörä on pyörähtänyt kierroksensa ja olemme jälleen samassa pisteessä ja huomaamme tekevämme samoja virheitä yhä uudestaan. Onneksi Vaaskiven kulttuurikritiikki ei sentään saavuta näin hälyttävää ajankohtaisuuden astetta, vaikka melkein yhtä hälyttävää on, että nykyään voi havaita edes joitain yhtäläisyyksiä niiden ilmiöiden kanssa, joiden keskellä Vaaskivi kirjoitti. Konservatiivisten arvojen nousu ja mitä erilaisimmissa yhteyksissä näkyvä, jopa vihamielinen tarve suojella joitain koskemattomiksi koettuja, usein nationalistisia arvoja. Liberalismin kyseenalaistaminen, kapitalismin vastustaminen kaduilla. Ideologisten vastakkainasettelujen korostuminen, tuloerojen kasvu. Populismin yleistyminen ja niin edelleen, ja niin edelleen. On tietenkin ongelmallista vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä tällaisista, loppujen lopuksi aika satunnaisista vastaavuuksista 1930-luvun ja 2000-luvun välillä sortumatta anakronismeihin, ja siksi sellaisten tekemisestä pitäisikin pääsääntöisesti pidättäytyä. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joitain yhtäläisyyksiä voisi osoittaa. Osoitteleva esimerkki: Nykyään keskustelemme ja kiistelemme Euroopan ja Suomenkin tulevaisuudesta pääasiassa talouden viitekehyksessä, eikä rahasta puhuminen ollut kaukana 1930-luvullakaan. Esimerkiksi Lauri Viljanen kirjoittaa seuraavalla tavalla Manifestissaan sivistyneistölle, joka toimi johdantona hänen erittäin vaikutusvaltaiselle esseekokoelmalle Taisteleva humanismi: Tunnustamme ilman epäröintiä nykyisen tilanteen taloudellisen luonteen. Olisi harhaluuloa kuvitella, että mikään muu kuin taloudellinen ajattelutapa vaikuttaisi tällä ajankohdalla liikkeellepanevasti maailmantapahtumien tosiasialliseen kulkuun. Kaikki perinnäiset ihanteet, olkoot ne mitä laatua hyvänsä, ovat vain tämän mentaliteetin päällimmäistä kultausta. Pääoman mahtava leikki ei ole enää missään oikeassa suhteessa sen paremmin yleiseen hyvinvointiin kuin kaikkeen todelliseen inhimilliseen sivistykseen, mitä sillä voitaisiin luoda. (TH 17.) 7
8 Näin siis Lauri Viljanen ei edes Raoul Palmgren vuonna Vaikka kuinka tekisi mieli olla Viljasen kanssa samaa mieltä alusta loppuun, tai ehkä juuri siksi, on aina kuitenkin muistettava ne erilaiset tilanteet ja kehityskulut, joiden muodostamaa taustaa vasten näitä sanoja voitaisiin tulkita toisaalta Viljasen ja Vaaskiven ja toisaalta omana aikanamme. Mutta on ehkä kiistatonta todeta, että 1930-lukua ja omaa aikaamme yhdistää yleisellä tasolla tunne kulttuurin, yhteiskunnan tai jopa sivilisaation kriisistä. Siinä missä 70 tai 80 vuotta sitten saatettiin puhua Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon alaotsikoiden tavalla Länsimaiden tragediasta ja Modernin ihmisen kriisistä, niin nykyään painopisteet ovat erilaiset, joita ehkä emme vielä edes pysty erottamaan. Mutta joka tapauksessa, tavalla tai toisella, voidaan puhua kriisistä. Niin sanotussa konjunktuurianalyysissa kulttuurintutkija Stuart Hall muiden ohella ymmärtää kriisin historiaa periodisoivana käsitteenä, joka toimii konjunktuurista toiseen tapahtuvan muutoksen liikkeellepanevana voimana. Hall esittää omassa analyysissaan, että Britanniassa konjunktuureja on toisen maailmansodan jälkeen ollut kaksi, joista ensimmäinen oli 1980-luvun alkuun ulottuva hyvinvointia ja sosiaalidemokratisia periaatteita korostava konjunktuuri ja toinen, Thatcherin uusliberaalin politiikan myötä syntynyt markkinavoimien konjunktuuri. Kuten esimerkki Viljaselta antaa ymmärtää, kriisi ymmärretään luonteeltaan usein yksinomaan taloudellisena, mutta analyysin tehtävänä on osoittaa sen filosofiset, kulttuuriset ja poliittiset merkitysyhteydet. Kriisiä ei kuitenkaan tule ymmärtää äkillisenä muutoksena, vaan mahdollisesti pitkittyvänä, dynaamisena ja poleemisena taisteluna seuraavan konjunktuurin hegemonisesta luonteesta. Kriisiin sisältyy näin ollen aina muutoksen mahdollisuus, mutta sen lopputulosta ei ole koskaan ennalta määrätty. Vaaskiven ja hänen aikalaistensa kulttuurikritiikkiä voidaan ajatella nykyään historiallisesti ajankohtaisena, sen edustaessa yhtä sellaista hetkeä kansakuntamme historiassa, jolloin kokonaisvaltaiseksi koettu kriisi pakotti kirjoittamaan ja pohtimaan sitä, mistä tähän oli tultu ja kuinka tästä eteenpäin. Ehkä Vaaskiven ajankohtaisuutta voisi ajatella myös irrallaan historiallisesta vastaavuudesta ja enemmän sen kautta, millä tavoin hänen kulttuurikriittiset teoksensa ja tekstinsä puhuttelevat meitä lukijoina. Kuinka niissä puetaan tunne kriisistä sanoiksi. Historiallista 8
9 vastaavuutta ei varmaan kokonaan voida hylätä, mutta kulttuurikritiikin ilmaisumuotoa ajatellen ei ehkä ole sattumaa, että Vaaskiven ja monen hänen aikalaisensa kirjoittama kulttuurikritiikki muistuttaa lajityypiltään esseetä, jonka nousua olemme todistaneet myös viimeisten vuosien aikana. Essee on tunnetusti hankalasti määriteltävä lajityyppi, mutta se on usein nähty kirjallisuudenlajina, joka on tyypillinen aikakausille, joita määrittelee paradigmojen vaihtuminen, maailmankatsomusten muuttuminen ja muiden vakiintuneiden käsitysten murtuminen. Esseetä on muun muassa pidetty kirjallisena reaktiona ongelmalliseksi muuttuneeseen maailmaan ja se on nähty inhimillisyyden ankkurina suurten muutosten keskellä. Syitä tälle esseen erityislaatuiselle asemalle kriisiaikojen kirjallisuutena on esitetty lukuisia, kaikki nähdäkseni yhtä hyviä. On todettu, että essee mahdollistaa muun muassa moninaisen arvomaailman, sillä sen tyypillisenä asenteena on epäily kaikkia lopullisina pidettyjä totuuksia kohtaan. Se sekoittaa partikulaaria ja universaalia tavalla, joka avaa uusia näkökulmia inhimilliseen ja sosiaaliseen todellisuuteen ja niiden risteymiin. Näiden ohella Vaaskiven kulttuurikriittisen esseistiikan kohdalla silmiinpistävää on kuitenkin teoksista välittyvä näkökulma, joka on aina syvästi inhimillinen ja humaani. Vaikka Vaistojen kapinassa ja Huomispäivän varjossa näkökulmat ja abstraktiotasot muuttuvat, vaikka teoksissa ruodittaisiinkin subjektia sen syvimpiä perukoita myöten, niin koskaan niissä ei luovuta inhimillisestä näkökulmasta, siitä että kulttuurikritiikki tapahtuu aina ihmisen silmien kautta. Yhdysvaltalainen esseisti Scott Russell Sanders on korostanut sitä, että esseen luonteenomainen piirre erotuksena esimerkiksi novellista on kirjoittajan suhtautuminen todellisuuteen. Sanders haluaa tällä korostaa esseen ei-fiktiivistä luonnetta, mutta yhtä lailla hän tulee korostaneeksi sitä, että esseessä on aina näkyvissä tekijä, joka on suhteessa todellisuuteen. Ehkä tämä inhimillinen läsnäolo puhuttelee meitä Vaaskiven kulttuurikritiikissä, etenkin kun Vaaskivi kykeni pukemaan monipolviset lauseensa niin värikylläiseen kieleen. Ihmisen, tietynlaisen humaanisuuden korostaminen näkyy Vaaskiven kulttuurikritiikissä myös siinä, kuinka hän toistuvasti korosti, ettei muutoksen keskiössä ole koskaan kulttuuri vaan ihminen. Kulttuurikritiikin polttavin kysymys ei toisin sanoeno ole kulttuurin vaan ihmisen muutos. Rooman tien johdannossa Vaaskivi toteaa, tarkastellessaan Italiassa 9
10 kirjoittamiaan tekstejä, että ei niin, että maailma ympärillämme olisi muuttunut: vain me itse muutumme. Sama ajatus on esille Vaistojen kapinan alkusanoissa kun hän kuvailee modernissa ihmisessä tapahtunutta muutosta: Kahdennenkymmenennen vuosisadan ihminen ei enää ole sama kuin eilispäivän ihminen. Puhutaan täydellä syyllä sodanjälkeisestä sukupolvesta, uudesta sukupolvesta. Koko elämänkäytäntömme on muuttunut, henkinen ja aineellinen ulkonäkömme on tullut uudeksi, ja tämä erilaisuus koskee yhtä hyvin tieteellistä ja taiteellista ajatteluamme kuin niitä muotoja, joihin yleisinhimillinen meissä pukeutuu. Puheemme, ajattelumme, tunteemme ovat uudistuneet. Työmme ja huvittelumme, estetiikkamme, etiikkamme ja erotiikkamme ovat toista kuin vielä äsken. Me suhtaudumme asioihin ja ihmisiin muuttuneella tavalla. Me vihaamme toisin kuin isämme ja äitimme. Me rakastamme toisin. (VK 8.) On väärin sanoa, että maailma muuttuu kun tosiasiassa ihminen, jollemme me itse, niin muut muuttuvat ja tekevät maailman omaksi kuvakseen. Siinä määrin ajankohtaisena tätäkin näkemystä voi pitää, että vertailukohdaksi voi ottaa viime maanantaina esitetyn Pekka Lehdon ohjaaman dokumentin Komissaari, jossa Olli Rehnin henkilökuvan kautta pyrittiin kuvaamaan Euroopan velkakriisiä ja sen monimuotoisuutta. Dokumentissa rakennetaan kuvaa komissaari Rehnistä tavallisena jalkapalloilevana perheenisänä, eräänlaisena jatkuvuuden takeena, ja sitä rytmittävät talouden asiantuntijoiden puheenvuorot, joista muistettavimpaan osaan nousee filosofi Slavoj Zizek. Tyypilliseen hengästyneeseen tapaansa Zizek toteaa kameralle, että muutoksen aikaansaaamiseksi meidän pitäisi muokata toiveitamme ja pelkojamme. Nykyiset toiveet ja pelot ovat osa ongelmaa. Ne ovat vääriä toiveita, vääriä pelkoja. Ehkä Vaaskiven kulttuurikritiikki on osaltaan nykyäänkin osoittamassa niitä kohtia, joissa kultturikritiikin kärjen voi kääntää takaisin omaan itseensä. Oli miten oli, on aina muistettava, ettei Vaaskiven kulttuurikritiikin ajankohtaisuutta ole koskaan olemassa sinällään. Jotta Vaaskivi voisi koskaan olla meille ajankohtainen, on meidän hänen tekstejään myös luettava. Vanhojen kirjojen kohdalla lukeminen on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty, mutta onneksi vuodenvaihteen jälkeen tämäkin ongelma poistuu ainakin osittain kun Vaistojen kapinan digitoidun laitos julkaistaan. 10
VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI
VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI Juhani Ihanus 21.9.2012 Helsinki, SKS (T. Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaari) T. Vaaskivi (1912 1942) ja hänen teoksiaan (Sillanpää-elämäkerta, 1937 ja kulttuurikriittinen Huomispäivän
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotKaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod
KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotArjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry
Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?
LisätiedotRaamatun oikea ja väärä IR
Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä
LisätiedotIHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä
Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan
LisätiedotKESKUSTELEVA PSYKOLOGIA
KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotEväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy
Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
LisätiedotKASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI
KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotHaittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?
Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMINÄ MATKA LÖYTÄMINEN
www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel
LisätiedotLasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin
Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE
LisätiedotOhje tutkielman tekemiseen
Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen
LisätiedotMaija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23
Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotVINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio
VINKKEJÄ OPISKELUUN Tampereen teknillinen lukio ÄIDINKIELENOPISKELUN KULTAISET KONSTIT Asenne. Ei äikästä voi reputtaa., Mitä väliä oikeinkirjoituksella? Kyllä kaikki tajuavat, mitä tarkoitan, vaikka teksti
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotTämän leirivihon omistaa:
Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen
LisätiedotKultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )
Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen
LisätiedotVARHAINEN PUUTTUMINEN
VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä
Lisätiedot9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
LisätiedotPolitiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi
Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotMitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen
Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että
LisätiedotViisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi
Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista
LisätiedotSarjat ja integraalit, kevät 2014
Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
Lisätiedot1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta
1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on
LisätiedotMitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus Taru Hallikainen
Mitä sinulle tulee mieleen sanasta ARMOLLISUUS? Armollinen monikkovanhemmuus 3.5.2017 Taru Hallikainen ARMOLLINEN VANHEMMUUS OLEN RIITTÄVÄN HYVÄ OLEN RAJALLINEN OLEN EPÄTÄYDELLINEN VOIN OTTAA APUA VASTAAN
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
Lisätiedot5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio
Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden
LisätiedotTYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
LisätiedotDIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ
DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen
Lisätiedot3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö
3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotRatkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa
Ratkaisukeskeisyyden historiaa Lappeenrannassa Kirsi Saukkola Psykiatrinen sairaanhoitaja Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja ETELÄ-SUOMEN OPPIMISEN JA KASVUN TUEN PÄIVÄT 21.3.2018
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotElämäntapamuutos valmennusohjelma
Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotLataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist. Lataa
Lataa Kuoleman ja unohtamisen aikakirjat - Kari Enqvist Lataa Kirjailija: Kari Enqvist ISBN: 9789510354438 Sivumäärä: 205 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 24.04 Mb Kosmologi Kari Enqvist on popularisoinut
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotVastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.
Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin
LisätiedotDigittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari
Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotKUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA
KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa
LisätiedotYLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?
Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotVerkostoitumisen saloja VoimaNaisille
Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
Lisätiedot15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto
15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?
LisätiedotParisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.
Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.
LisätiedotKatsaus maailman tulevaisuuteen
Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus
Lisätiedot7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne
7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö
LisätiedotPaneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi
Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia
LisätiedotUSKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)
USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden
LisätiedotFacebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi
Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden
LisätiedotE-kirjan kirjoittaminen
1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
Lisätiedoton yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:
Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotTULOSROHMUT. Yrityksen kannattavuuden suojaaminen. Alma Talent Helsinki 2017
TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Helsinki 2017 Tilaa TULOSROHMUT Yrityksen kannattavuuden suojaaminen Alma Talent Shopista: shop.almatalent.fi Copyright 2017 Alma Talent Oy
LisätiedotHuomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois.
1. Suodattaminen Huomio kiinnitetään kielteisiin asioihin ja myönteiset puolet pyritään rajaamaan pois. Esim. Kiinnitän huomiota hikoiluuni ja jännittämiseeni, mutta en mieti lainkaan, onko minua kohtaan
LisätiedotARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN
ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän
LisätiedotSanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella
Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotElämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti
Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut
LisätiedotMinea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ
Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0
LisätiedotLukupiiri 9 lk. ensimmäinen tunti
Lukupiiri 9 lk. ensimmäinen tunti 1. Keskustelkaa kirjoistanne yleisesti! Esittele pääpiirteittäin oma kirjasi, - kirjailijan nimi - painovuosi - mistä kirja kertoo - mille aikakaudelle kirjan tapahtumat
LisätiedotPsykoanalyysi subjektitieteenä
Psykoanalyysi subjektitieteenä Jussi Silvonen Itä-Suomen yliopisto Psykoanalyysi, yhteiskunta, politiikka Lacan -seminaari. Tampere 13. 14.4. 2012 Dispositio Klassikon ikuinen paluu? Freudomarxilaista
LisätiedotHyvästi, huono kieli!
Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko
LisätiedotPuroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotIhmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi
Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotHAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS
TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS
Lisätiedot2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN
1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen
LisätiedotTaideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin
Taideopintoja, historian tutkimusta, kävelylenkkejä uuden elämän askelin Posted on 18.12.2013 by Eeva-Liisa Viitala 2 Helsingin yliopiston kirjaston keväällä 2013 eläkkeelle jäänyt ylikirjastonhoitaja
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotPIENI KAMPANJAKOULU. Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU
PIENI KAMPANJAKOULU Ohjeita onnistuneen kampanjan toteuttamiseen 1 PIENI KAMPANJAKOULU PIENI KAMPANJAKOULU Sana kampanja on peräisin ranskalaisesta sanasta campagne ja tarkoittaa että, pyritään vaikuttamaan
Lisätiedot