T. Vaaskivi ja kulttuurikritiikin ajankohtaisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T. Vaaskivi ja kulttuurikritiikin ajankohtaisuus"

Transkriptio

1 Veli-Matti Pynttäri Näkökulmia T. Vaaskiveen seminaari T. Vaaskivi ja kulttuurikritiikin ajankohtaisuus Hyvät kuulijat, Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 100 vuotta Tatu Vaaskiven syntymästä vuonna 1912 ja tänään on kulunut tasan 70 vuotta hänen kuolemastaan vuonna Näiden vuosilukujen väliin jäävien kolmen vuosikymmenen aikana Helsingissä syntyneestä, mutta lapsuutensa ja nuoruutensa Oulussa eläneestä Tatu Georg Adolf Vahlstenista kehkeytyi Tatu Vaaskivi yksi sotienvälisen Suomen näkyvimmistä ja arvostetuimmista kriitikoista ja ehkä yksi tärkeimmistä historiallisen romaanin uudistajista Suomessa. Haluankin kiittää Suomen arvostelijain liittoa ja Suomalaisen kirjallisuuden seuraa ensinnäkin tämän juhlaseminaarin järjestämisestä ja ennen kaikkea mahdollisuudesta olla omalta osaltani muistamassa ja kunnioittamassa Vaaskiveä täällä tänään. Tatu Vaaskiven nimittäminen ihmelapseksi ei ehkä osu kauas maalista. Varsin varhaisesta lapsuudesta lähtien Tatu oli innokas ja intohimoinen lukija, haaveilija, jonka tunne-elämässä alati kehkeytyvät kuvitelmat saattoivat korvata todellisuuden. Hänen pakonomaisesta lukuinnostaan ja ehkä jopa omistavasta suhtautumisesta kirjoihin kertoo yksi hänen arkistoistaan löytynyt paperi, jossa Vaaskivi listaa kaikki ne kirjat, jotka hän on anastanut eri kirjastoista Oulusta ja Helsingistä. Tämä syntilista, kuten hän sitä itse nimitti, on pitkä: kymmeniä klassikkoromaaneja, runokokoelmia ja tietokirjoja eri aloilta. Olin heinäkuussa puhumassa Oulun kaupunkirjastossa järjestetyssä vastaavassa Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaarissa ja siellä kirjaston aulaan oli järjestetty varsin hieno näyttely, jossa oli esillä Vaaskiven teoksia, kuvia ja muuta arkistomateriaalia. Joukossa oli tietenkin myös tämä mainittu syntilista. Seminaarin jälkeen sitten kuulin, että kirjastoammattilaisten keskuudessa oli keskusteltu runsaasti siitä, leikillään tietysti, että oliko tällaisen listan esillepano ja samalla kannustaminen rikokseen vieläpä kirjastossa ollenkaan sopivaa. Mutta siellä se oli, näyttämässä esimerkkiä lainaajien tulevalla sukupolvelle. 1

2 Vaaskiven kohdalla tämä intohimoinen suhtautuminen lukemiseen ja eloisan mielikuvituksen avaamat huikaisevat näköalat kanavoituvat jo nuorella iällä käsittämättömään kirjoitustahtiin, jota voi pitää Vaaskiven kirjailijan uraa ja koko elämääkin leimaa-antavana piirteenä. Tuntuu siltä, että nuoruusvuosinaan Vaaskivellä oli jatkuvasti romaanikäsikirjoitus, ellei kaksi työn alla ja niitä kertyikin pöytälaatikkoon tai kustanjan arkistoihin suuri määrä. Vaikka 17-vuotias Tatu katsoikin, varsin itsevarmasti, kirjeessä tädilleen Lyyli Niskaselle olevansa kirjailijana jo valmis, niin kustantajien ovet eivät kuitenkaan vielä auenneet moneen vuoteen. Kun kustantajien ovet vuosien jälkeen viimein aukenivat, niin tapahtui se hieman toisella tavalla. Vaaskiven kirjallisuusarvosteluja oli julkaistu 1930-luvun alusta lähtien säännöllisesti Kalevassa. Ensimmäisistä arvosteluista lähtien Vaaskiven teksteissä oli näkyvissä poikkeuksellisen mittava lukeneisuus ja kokemuksen kautta aloitteleva kriitikko sai myös varmuutta omaan ilmaisuunsa. Muutettuaan Helsinkiin vuosikymmenen puolivälin tienoilla Vaaskivi solahti nopeasti osaksi pääkaupungin kulttuurielämää ja julkaisi arvosteluja Valvoja- Ajassa, Helsingin Sanomissa ja myöhemmin esimerkiksi Suomalaisessa Suomessa ja Uudessa Suomessa. Varsin nopeasti Vaaskivi kiilasi itsensä valtakunnan kirjallisuuskriitikoiden eturiviin, jossa hänen lennokas ja joustava tyylinsä saavutti erityistä huomiota. Nimitettiinpä häntä 30-luvulla suomalaisen kirjallisuuden tähdenlennoksi, joka on tietenkin monellakin tapaa osuva ilmaus Vaaskiven lyhyelle ja intensiiviselle uralle. Vuonna 1935 Valvoja-Ajassa julkaistu essee Uuno Kailaasta ja samoihin aikoihin Helsingin Sanomissa julkaistu kirjoitus F. E. Sillanpään psykologisesta kertomataiteesta olivat ensimmäisiä osoituksia Vaaskiven suuntautumisesta psykologiaan ja psykologista käsitteistöä hyödyntävään kirjallisuusarvosteluun. Tämä näkökulma osoittautui onnistuneeksi, sillä varsin nopeasti Kailasta ja Sillanpäätä koskevien arvostelujen jälkeen Otava tilasi Vaaskiveltä elämäkerran F. E. Sillanpäästä, joka juuri tuolloin oli maineensa kukkuloilla suomalaisessa kulttuurielämässä. Vuosien työn, monien käsikirjoitusten ja lukuisten kirjallisuusarvostelujen jälkeen Vaaskivestä tuli viimein kirjailija kun F. E. Sillanpää. Elämä ja teokset julkaistiin vuonna Sillanpää elämäkerta käynnisti Vaaskiven uran kiihkeän luomiskauden. Vain viiden vuoden aikana Vaaskivi kirjoitti edellä mainitun Sillanpää elämäkerran lisäksi psykoanalyysia 2

3 suomalaiselle lukijakunnalle esittelevän teosparin Vaistojen kapina ja Huomispäivän varjo, Näiden teosten kulttuurikriittinen teema jatkui vielä vuonna 1940 julkaistussa matkakirjassa Rooman tie. Samaan aikaan 30-luvun viimeisinä vuosina Gummerus julkaisi Vaaskiven Kustaa Mauri Armfeltia käsittelevän historiallisen romaanin Loistava Armfelt. Romaanitaiteen saralla Vaaskivi kuitenkin saavutti suurimman voittonsa vuosina -41 ja -42 julkaistulla kaksiosaisella Yksinvaltiaalla, jonka maalaama kuva keisari Tiberiuksesta on samaa aikaa sekä synkkä, mahtipontinen että hyvin inhimillinen. 70 vuotta sitten, Yksinvaltiaan toisen osan ilmestymisen jälkeen syksyllä 1942 Vaaskivi oli vielä kuumeisesti valmistelemassa Kristusromaania Pyhä kevät, joka ei kuitenkaan ehtinyt nähdä päivänvaloa ennen Vaaskiven kuolemaa. Keskeneräiseksi jäänyt Pyhä kevät julkaistiin postuumisti seuraavana vuonna. Tällainen tuotanto vain reilun viiden vuoden aikana olisi kenelle tahansa poikkeuksellinen saavutus. Elina Vaara-Vaaskiven mukaan Vaaskivi katsoi varsinaisen kirjailijanuransa alkaneen vasta Yksinvaltiaan myötä. Vasta Yksinvaltiaassa ja sitä seuranneessa Pyhässä keväässä Vaaskivi pääsi lähelle omia tavoitteitaan kirjailijana. Kaikkia julkaisemattomia ja julkaistujakin teoksiaan Vaaskivi piti Vaaran mukaan varsinaisen kirjailijanuransa esivalmistustöinä. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Vaaskivi olisi kirjoittanut aikaisemmat teoksensa vailla intoa ja innostusta. Jokainen työ, oli sitten kyse sanomalehtiartikkelista, kirjallisuusarvostelusta tai esseestä, Sillanpää-elämäkerrasta tai kulttuurikriittisestä teosparista, tuli hänen eteensä kuin tehtävä, joka tuli ratkaista. Näihin tehtäviinsä Vaaskivi heittäytyi yhä uudestaan päättäväisesti, innolla, uteliaana ja nautinnolla. Ja uskaltaisin väittää, että tämä asenne välittyy näiden tekstien lukijoille edelleenkin. Mutta samalla kaikki nämä työt jättivät jälkeensä syvän tyytymättömyyden. Esseistinä Vaaskivi ei tuntenut toteuttavansa syvintä itseään. Siirtyminen kaunokirjallisuuteen Armfeltin elämäkertaromaanin myötä oli askel oikeaan suuntaan, mutta Vaaran mukaan sekin jätti kirjailijan alakulon valtaan. Yksinvaltias muutti tämän. Vasta siinä Vaaskivi tunsi päässeensä lähelle oman taiteilijasielunsa geniuksen vapauttamista. Vasta Yksinvaltiaan kumean mahtava kauneus oli hänen ominta itseään, kuten Elina Vaara romaanin merkityksen ilmaisee. Yksinvaltias oli raskaiden paasien louhimista syvällä monien maakerrosten alla piilevästä musta- ja verenpunajuovaisesta kalliosta. Mitä painavammat kivenjärkäleet siirtyivät kirjailijan käsissä, sitä suuremmaksi kasvoi kirjailijan nautinto. Elina Vaaran sanoin: Jokaiselta voitetulta 3

4 paasikuormalta hänen sielunsa tunsi huojennusta, sillä sieluaan juuri hän vapautti kylmän, kaamean taakan alta, otsansa helmeillessä inspiration helteen hiestä. Yksinvaltiaan yhteydessä voidaan puhua täyttymyksestä, sillä Vaaskivi itse kirjoitti teoksesta, ettei sellaisen romaanin jälkeen enää kirjoiteta mitään muuta. Pyhän kevään keskeneräiseksi jäänyttä alkua lukuunottamatta hän oli tietenkin oikeassa. Sellaisen romaanin jälkeen kuollaan. ** On tietenkin turhaa asettaa Vaaskiven tuotannon eri alueita vastakkain ja keskustella jälkikäteen siitä, onko Vaaskiven kaunokirjallinen tuotanto nykyään tunnetumpaa kuin hänen kriittinen tuotantonsa. Vaikka kirjallisuuden ja erityisesti historiallisten romaanien ystäville Vaaskivi saattaa olla tuttu nuoren Mika Waltarin aikalaisena, niin hänen kriittinen tuotantonsa on säilyttänyt näkyvyyttä yhtä lailla. Osansa tässä kriitikko-vaaskiven näkyvyydessä on tietenkin Arvostelijain liiton jakamalla Vaaskivi-plaketilla, joka jaetaan neljän vuoden välein, seuraavan kerran kahden vuoden päästä. Joka tapauksessa näppituntumalta sanoisin, että Vaaskiven romaaneja ihaillaan ja hänen kriittisestä tuotannostaan keskustellaan. Yksi osoitus tästä on tietenkin se, että tänäänkin puheenvuoroissa keskitytään arvatenkin enemmän hänen kriittisiin tai niin sanottuihin dokumentaarisiin teoksiinsa ja jätetään romaanit vähemmälle huomiolle. Saattaahan olla tietenkin niinkin, että parhaiten aikaa on kestänyt Vaaskiven hahmo, jonka erityislaatuisuus polyhistorina ja autodidaktina nousee selvästi esiin vertaistensa ja aikalaistensa keskuudesta. Onko tämä huomion painottuminen hyvä vai huono asia, siihen en ota kantaa, mutta Vaaskiven yhteydessä on aina hyvä muistaa huojuminen kauno- ja tietokirjallisuuden välillä. Oma näkökulmani on tietenkin hieman en sano vääristynyt vaan värittynyt, sillä omassa tutkimuksessani juuri Vaaskiven kriittinen ja erityisesti niin sanottu kulttuurikriittinen tuotanto on vallannut suurimman huomion esimerkiksi historiallisten romaanien kustannuksella. Käytännössä tämä on tarkoittanut Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon muodostaman teosparin lukemista Vaaskiven ensisijaisena kulttuurikriittisenä kannanottona. Mitenkään välttämätöntä tällainen rajaus ei tietenkään ole: kulttuurikriittisiä elementtejä tai intentioita on mahdollista löytää myös vaikka historiallisista romaaneista. Historiaan etäännytetty oman kulttuurin ja yhteiskunnan kriittinen tarkastelu on olennainen osa 4

5 lajityyppiin liittyvää lukutapaa: kun Vaaskivi kuvaa keisari Tiberiusta, ei hänen omana aikanaan esiin noussut caesarismi ole koskaan kaukana. Näihin yhteyksiin Vaaskivi tarttuu myös Rooman tiessä, jonka sivuilla Mussolinin Italia, Hitlerin Saksa ja keisarien Rooma limittyvät toistuvasti. Sulkemalla kaunokirjallisuuteen sisältyvät kulttuurikriittiset viittaukset tarkastelun ulkopuolelle, olen halunnut ja haluan edelleen korostaa sitä, että kulttuurikritiikkiä tulisi tarkastella myös omana ilmaisumuotonaan. Kulttuurikritiikissä on yhtä paljon kyse tietynlaisen ilmaisumuodon omaksumisesta kuin jollain yleisellä tai partikulaarilla tasolla kriittisestä asennoitumisesta johonkin usein epämääräiseksi jäävään kulttuuriin, yhteiskuntaan tai sivilisaatioon. Kuinka tätä kulttuurikritiikin ilmaisumuotoa tai kulttuurikritiikin lajia tulisi sitten lähestyä on kysymys, johon palaan esitykseni loppupuolella. On tietenkin mielenkiintoista hieman tarkastella sitä, minkälaisen näkemyksen 1900-luvun alkupuoliskon eurooppalaisesta kulttuurista Vaaskivi esitti reilut 70 vuotta sitten. Kuten jo aikaisemmin totesin, Vaaskiven tavoitteena näissä kahdessa teoksessa, ja ehkä erityisesti Vaistojen kapinassa, on esitellä psykoanalyysia ensimmäistä kertaa laajemmalle suomalaiselle lukijakunnalle. Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon merkitykseen kulttuurikritiikkinä vaikutti suuresti se, että Vaaskivi suhtautui psykoanalyysiin eräänlaisena maailmankatsomuksena tai ehkä paremminkin maailmanselityksenä. Vaistojen kapinan alkulauseessa Vaaskivi asettaakin tehtävänsä tähän kokonaisvaltaiseen käsitykseen niin psykoanalyysista kuin kulttuurikritiikin tehtävästä. Hän kirjoittaa: Monipuolisen näytelmän juonena on näyttää, miten Sigmund Freudin alkunäky, tajuttoman myytti, sisällyttää itseensä koko inhimillisen elämän. Tämän myytin esittäminen on, jos niin halutaan, teokseni ainoa tarkoitus. Mutta vain toistaiseksi. Lopullisena ja tärkeimpänä päämääränä on osoittaa psykoanalyysin asema eurooppalaisen hengenelämän kartalla, valaista niitä monia, usein näkymättömiä väyliä, joita pitkin se virtaa länsimaiseen ajatteluun, laajentaa valopiiriä vielä etäämmäs keskipisteestä, viljellä kritiikkiä, joka koskee modernia ihmistä kokonaisuudessaan ja jossa hänen elämänsä syvin polariteetti, tunteen ja älyn, hengen ja sielun, vaiston ja järjen, sydämen ja aivojen syvä vastakohta paljastuu. (VK 7.) Tätä vastakohtaa modernin subjektin ja eurooppalaisen kulttuurin tasolla ryhtyy sitten selvittämään teosparin lähes tuhannella sivulla. Aikakaudelle ja erityisesti 20-luvun lopulle 5

6 tyypilliseen tapaan Vaaskivi nostaa esille ensimmäisen maailmansodan jälkeisen suurkaupunkikulttuurin, osittain samaan tapaan kuin Olavi Paavolainen teki essee- ja pakinakokoelmassa Nykyaikaa etsimässä, joka julkaistiin Paavolaisen Pariisin matkan jälkeen vuonna Vaikka Paavolainenkin huomioi psykoanalyysin merkityksen modernissa kulttuurissa ja ajattelutavassa, niin vasta Vaaskivi tekee edellä kuvatusta vaiston ja järjen polariteetista kaikenkattavan periaatteen, nykyaikaisen myytin. Vaistojen kapinassa ja erityisesti Huomispäivän varjossa Vaaskivi käy lävitse psykoanalyysin myytin ilmenemismuotoja inhimillisen kulttuurin eri aloilla. Niin kuvataiteissa, kirjallisuudessa kuin luonnontieteistäkin Vaaskivi poimii esimerkkejä siitä, kuinka vaistot, vietit ja tiedostamaton nousevat kyseenalaistamaan intellektin ja järjen vuosituhansia kestäneen määräävän aseman ihmis- ja kulttuurikäsityksessä. Vaistojen kapinan lopussa hän tulkitsee psykoanalyysin merkinneen koko kulttuuri tasolla huomion kiinnittämistä ihmisen sisäisyyteen ulkoisen todellisuuden kustannuksella. Sillä psykoanalyysi tietää elämän sisäistymistä. Jumalalliset ja demoniset voimat vedetään siinä takaisin ihmisen omaan minään, kaikki kohtalokkuus tulee sielumme omista syvyyksistä. Pitkien vuosisatojen ajan ihmiskunta eli voimakkaasti ja intensiivisesti ulospäin [--]. Mutta varmaa on, että historian viimeisessä vaiheessa on tapahtunut jyrkkä, ratkaiseva muutos. Eurooppalaisen ajattelun katse kääntyy laajalla rintamalla sisäänpäin, kaikki ajatuksen ja tunteen, jopa koko elämänkin tähtäimet suunnataan tämän mukaan Ulkotodellisuuden alue on äkkiä laajentunut. Kaikki polariteetit, kaikki vastakkaiset voimat, kaikki dualistiset kahtiajaot sisältyvät meihin itseemme, ei enää ulkopuolelle meitä. [--] Onko uusi ihminen syntynyt tai par aikaa syntymässä ihminen, jolle ulkomaailmaa ei ole olemassa -? (VK 385.) Huomispäivän varjon lopussa, eräänlaisessa kulttuurikriittisessä credossa, Vaaskivi sitten kohtaa kaikki ne pelottavat seuraukset, jotka ovat syntyneet sisäisyyden korostamisesta, antiikin kreikkalaisen pakanallisuuden tuomisesta kristinuskon keskelle ja vaistojen vapauttamisesta järjen ikeen alta. Hän maalaa kuvan 1930-luvun lopun Euroopasta, jossa kristinuskon ristin on syrjäyttänyt pakanallinen hakaristi, ihmisen viettien vapauttaminen on johtanut pelkkään animaaliseen sotasaappaiden barbariaan ja individualismin kyseenalaistaminen sokeisiin ja sieluttomiin massoihin. Tämä on tietenkin dystopia, joka 6

7 muutaman vuoden kuluessa muuttui toisen maailmansodan realiteetiksi, jonka ankaruus vei myös Tatu Vaaskiven hengen. Onko tämänkaltainen kulttuurikritiikki sitten ajankohtaista? Ja millä tavalla? Yksi tapa lähestyä ajankohtaisuutta on tietenkin ajatella sitä historiallisena vastaavuutena. Kulttuurikritiikki tai mikä tahansa teksti on ajankohtaista, jos tunnistamme siinä oman tilanteemme ihmisenä, osana kulttuuria ja yhteiskuntaa. Kun historian pyörä on pyörähtänyt kierroksensa ja olemme jälleen samassa pisteessä ja huomaamme tekevämme samoja virheitä yhä uudestaan. Onneksi Vaaskiven kulttuurikritiikki ei sentään saavuta näin hälyttävää ajankohtaisuuden astetta, vaikka melkein yhtä hälyttävää on, että nykyään voi havaita edes joitain yhtäläisyyksiä niiden ilmiöiden kanssa, joiden keskellä Vaaskivi kirjoitti. Konservatiivisten arvojen nousu ja mitä erilaisimmissa yhteyksissä näkyvä, jopa vihamielinen tarve suojella joitain koskemattomiksi koettuja, usein nationalistisia arvoja. Liberalismin kyseenalaistaminen, kapitalismin vastustaminen kaduilla. Ideologisten vastakkainasettelujen korostuminen, tuloerojen kasvu. Populismin yleistyminen ja niin edelleen, ja niin edelleen. On tietenkin ongelmallista vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä tällaisista, loppujen lopuksi aika satunnaisista vastaavuuksista 1930-luvun ja 2000-luvun välillä sortumatta anakronismeihin, ja siksi sellaisten tekemisestä pitäisikin pääsääntöisesti pidättäytyä. Mutta tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö joitain yhtäläisyyksiä voisi osoittaa. Osoitteleva esimerkki: Nykyään keskustelemme ja kiistelemme Euroopan ja Suomenkin tulevaisuudesta pääasiassa talouden viitekehyksessä, eikä rahasta puhuminen ollut kaukana 1930-luvullakaan. Esimerkiksi Lauri Viljanen kirjoittaa seuraavalla tavalla Manifestissaan sivistyneistölle, joka toimi johdantona hänen erittäin vaikutusvaltaiselle esseekokoelmalle Taisteleva humanismi: Tunnustamme ilman epäröintiä nykyisen tilanteen taloudellisen luonteen. Olisi harhaluuloa kuvitella, että mikään muu kuin taloudellinen ajattelutapa vaikuttaisi tällä ajankohdalla liikkeellepanevasti maailmantapahtumien tosiasialliseen kulkuun. Kaikki perinnäiset ihanteet, olkoot ne mitä laatua hyvänsä, ovat vain tämän mentaliteetin päällimmäistä kultausta. Pääoman mahtava leikki ei ole enää missään oikeassa suhteessa sen paremmin yleiseen hyvinvointiin kuin kaikkeen todelliseen inhimilliseen sivistykseen, mitä sillä voitaisiin luoda. (TH 17.) 7

8 Näin siis Lauri Viljanen ei edes Raoul Palmgren vuonna Vaikka kuinka tekisi mieli olla Viljasen kanssa samaa mieltä alusta loppuun, tai ehkä juuri siksi, on aina kuitenkin muistettava ne erilaiset tilanteet ja kehityskulut, joiden muodostamaa taustaa vasten näitä sanoja voitaisiin tulkita toisaalta Viljasen ja Vaaskiven ja toisaalta omana aikanamme. Mutta on ehkä kiistatonta todeta, että 1930-lukua ja omaa aikaamme yhdistää yleisellä tasolla tunne kulttuurin, yhteiskunnan tai jopa sivilisaation kriisistä. Siinä missä 70 tai 80 vuotta sitten saatettiin puhua Vaistojen kapinan ja Huomispäivän varjon alaotsikoiden tavalla Länsimaiden tragediasta ja Modernin ihmisen kriisistä, niin nykyään painopisteet ovat erilaiset, joita ehkä emme vielä edes pysty erottamaan. Mutta joka tapauksessa, tavalla tai toisella, voidaan puhua kriisistä. Niin sanotussa konjunktuurianalyysissa kulttuurintutkija Stuart Hall muiden ohella ymmärtää kriisin historiaa periodisoivana käsitteenä, joka toimii konjunktuurista toiseen tapahtuvan muutoksen liikkeellepanevana voimana. Hall esittää omassa analyysissaan, että Britanniassa konjunktuureja on toisen maailmansodan jälkeen ollut kaksi, joista ensimmäinen oli 1980-luvun alkuun ulottuva hyvinvointia ja sosiaalidemokratisia periaatteita korostava konjunktuuri ja toinen, Thatcherin uusliberaalin politiikan myötä syntynyt markkinavoimien konjunktuuri. Kuten esimerkki Viljaselta antaa ymmärtää, kriisi ymmärretään luonteeltaan usein yksinomaan taloudellisena, mutta analyysin tehtävänä on osoittaa sen filosofiset, kulttuuriset ja poliittiset merkitysyhteydet. Kriisiä ei kuitenkaan tule ymmärtää äkillisenä muutoksena, vaan mahdollisesti pitkittyvänä, dynaamisena ja poleemisena taisteluna seuraavan konjunktuurin hegemonisesta luonteesta. Kriisiin sisältyy näin ollen aina muutoksen mahdollisuus, mutta sen lopputulosta ei ole koskaan ennalta määrätty. Vaaskiven ja hänen aikalaistensa kulttuurikritiikkiä voidaan ajatella nykyään historiallisesti ajankohtaisena, sen edustaessa yhtä sellaista hetkeä kansakuntamme historiassa, jolloin kokonaisvaltaiseksi koettu kriisi pakotti kirjoittamaan ja pohtimaan sitä, mistä tähän oli tultu ja kuinka tästä eteenpäin. Ehkä Vaaskiven ajankohtaisuutta voisi ajatella myös irrallaan historiallisesta vastaavuudesta ja enemmän sen kautta, millä tavoin hänen kulttuurikriittiset teoksensa ja tekstinsä puhuttelevat meitä lukijoina. Kuinka niissä puetaan tunne kriisistä sanoiksi. Historiallista 8

9 vastaavuutta ei varmaan kokonaan voida hylätä, mutta kulttuurikritiikin ilmaisumuotoa ajatellen ei ehkä ole sattumaa, että Vaaskiven ja monen hänen aikalaisensa kirjoittama kulttuurikritiikki muistuttaa lajityypiltään esseetä, jonka nousua olemme todistaneet myös viimeisten vuosien aikana. Essee on tunnetusti hankalasti määriteltävä lajityyppi, mutta se on usein nähty kirjallisuudenlajina, joka on tyypillinen aikakausille, joita määrittelee paradigmojen vaihtuminen, maailmankatsomusten muuttuminen ja muiden vakiintuneiden käsitysten murtuminen. Esseetä on muun muassa pidetty kirjallisena reaktiona ongelmalliseksi muuttuneeseen maailmaan ja se on nähty inhimillisyyden ankkurina suurten muutosten keskellä. Syitä tälle esseen erityislaatuiselle asemalle kriisiaikojen kirjallisuutena on esitetty lukuisia, kaikki nähdäkseni yhtä hyviä. On todettu, että essee mahdollistaa muun muassa moninaisen arvomaailman, sillä sen tyypillisenä asenteena on epäily kaikkia lopullisina pidettyjä totuuksia kohtaan. Se sekoittaa partikulaaria ja universaalia tavalla, joka avaa uusia näkökulmia inhimilliseen ja sosiaaliseen todellisuuteen ja niiden risteymiin. Näiden ohella Vaaskiven kulttuurikriittisen esseistiikan kohdalla silmiinpistävää on kuitenkin teoksista välittyvä näkökulma, joka on aina syvästi inhimillinen ja humaani. Vaikka Vaistojen kapinassa ja Huomispäivän varjossa näkökulmat ja abstraktiotasot muuttuvat, vaikka teoksissa ruodittaisiinkin subjektia sen syvimpiä perukoita myöten, niin koskaan niissä ei luovuta inhimillisestä näkökulmasta, siitä että kulttuurikritiikki tapahtuu aina ihmisen silmien kautta. Yhdysvaltalainen esseisti Scott Russell Sanders on korostanut sitä, että esseen luonteenomainen piirre erotuksena esimerkiksi novellista on kirjoittajan suhtautuminen todellisuuteen. Sanders haluaa tällä korostaa esseen ei-fiktiivistä luonnetta, mutta yhtä lailla hän tulee korostaneeksi sitä, että esseessä on aina näkyvissä tekijä, joka on suhteessa todellisuuteen. Ehkä tämä inhimillinen läsnäolo puhuttelee meitä Vaaskiven kulttuurikritiikissä, etenkin kun Vaaskivi kykeni pukemaan monipolviset lauseensa niin värikylläiseen kieleen. Ihmisen, tietynlaisen humaanisuuden korostaminen näkyy Vaaskiven kulttuurikritiikissä myös siinä, kuinka hän toistuvasti korosti, ettei muutoksen keskiössä ole koskaan kulttuuri vaan ihminen. Kulttuurikritiikin polttavin kysymys ei toisin sanoeno ole kulttuurin vaan ihmisen muutos. Rooman tien johdannossa Vaaskivi toteaa, tarkastellessaan Italiassa 9

10 kirjoittamiaan tekstejä, että ei niin, että maailma ympärillämme olisi muuttunut: vain me itse muutumme. Sama ajatus on esille Vaistojen kapinan alkusanoissa kun hän kuvailee modernissa ihmisessä tapahtunutta muutosta: Kahdennenkymmenennen vuosisadan ihminen ei enää ole sama kuin eilispäivän ihminen. Puhutaan täydellä syyllä sodanjälkeisestä sukupolvesta, uudesta sukupolvesta. Koko elämänkäytäntömme on muuttunut, henkinen ja aineellinen ulkonäkömme on tullut uudeksi, ja tämä erilaisuus koskee yhtä hyvin tieteellistä ja taiteellista ajatteluamme kuin niitä muotoja, joihin yleisinhimillinen meissä pukeutuu. Puheemme, ajattelumme, tunteemme ovat uudistuneet. Työmme ja huvittelumme, estetiikkamme, etiikkamme ja erotiikkamme ovat toista kuin vielä äsken. Me suhtaudumme asioihin ja ihmisiin muuttuneella tavalla. Me vihaamme toisin kuin isämme ja äitimme. Me rakastamme toisin. (VK 8.) On väärin sanoa, että maailma muuttuu kun tosiasiassa ihminen, jollemme me itse, niin muut muuttuvat ja tekevät maailman omaksi kuvakseen. Siinä määrin ajankohtaisena tätäkin näkemystä voi pitää, että vertailukohdaksi voi ottaa viime maanantaina esitetyn Pekka Lehdon ohjaaman dokumentin Komissaari, jossa Olli Rehnin henkilökuvan kautta pyrittiin kuvaamaan Euroopan velkakriisiä ja sen monimuotoisuutta. Dokumentissa rakennetaan kuvaa komissaari Rehnistä tavallisena jalkapalloilevana perheenisänä, eräänlaisena jatkuvuuden takeena, ja sitä rytmittävät talouden asiantuntijoiden puheenvuorot, joista muistettavimpaan osaan nousee filosofi Slavoj Zizek. Tyypilliseen hengästyneeseen tapaansa Zizek toteaa kameralle, että muutoksen aikaansaaamiseksi meidän pitäisi muokata toiveitamme ja pelkojamme. Nykyiset toiveet ja pelot ovat osa ongelmaa. Ne ovat vääriä toiveita, vääriä pelkoja. Ehkä Vaaskiven kulttuurikritiikki on osaltaan nykyäänkin osoittamassa niitä kohtia, joissa kultturikritiikin kärjen voi kääntää takaisin omaan itseensä. Oli miten oli, on aina muistettava, ettei Vaaskiven kulttuurikritiikin ajankohtaisuutta ole koskaan olemassa sinällään. Jotta Vaaskivi voisi koskaan olla meille ajankohtainen, on meidän hänen tekstejään myös luettava. Vanhojen kirjojen kohdalla lukeminen on kuitenkin usein helpommin sanottu kuin tehty, mutta onneksi vuodenvaihteen jälkeen tämäkin ongelma poistuu ainakin osittain kun Vaistojen kapinan digitoidun laitos julkaistaan. 10

VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI

VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI VAASKIVI JA PSYKOANALYYSI Juhani Ihanus 21.9.2012 Helsinki, SKS (T. Vaaskiven 100-vuotisjuhlaseminaari) T. Vaaskivi (1912 1942) ja hänen teoksiaan (Sillanpää-elämäkerta, 1937 ja kulttuurikriittinen Huomispäivän

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod

Kaikista kulttuuritukimuodoista on tiedot ja suuntaviivat ruotsin kielellä ositteessa www.goteborg.se/kulturstod KULTTUURITUKI Göteborgin kulttuurielämän pitää olla monipuolista ja korkealaatuista, sanoo Göteborgin kulttuurilautakunta. Tämän vuoksi taiteellisesti ja kulttuuripoliittisesti merkittäville toiminnoille

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi?

Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Haittoja vähentävää työtä 15 vuotta Suomessa: mitä seuraavaksi? Riikka Perälä Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Center for Researchon Addiction, Control and Governance Terveysneuvontatyötä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A

Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A 1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen

Pe 20.11. Hyvän ulkoasun elementit. Oulu. Mediapyörä Oy, Tiitinen La 21.11. Hyvän ulkoasun elementit. Ylivieska, Mediapyörä Oy, Tiitinen Lokkaali-hankkeen KOULUTUSKALENTERI Marraskuu 2009 To 5.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Oulu. Moniviestintä Oy, Pietilä Pe 6.11. Journalistinen kirjoittaminen 1. Ylivieska, Moniviestintä Oy, Pietilä

Lisätiedot

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille

Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Verkostoitumisen saloja VoimaNaisille Jos on riittävästi aikaa, rahaa ja onnea, voi kaiken tehdä yksin. Mutta kenellä niitä on tarpeeksi? Leila Kontkanen 1.10.2013 1 Oliver E. Williamson, taloustieteen

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Sarjat ja integraalit, kevät 2014

Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Sarjat ja integraalit, kevät 2014 Peter Hästö 12. maaliskuuta 2014 Matemaattisten tieteiden laitos Osaamistavoitteet Kurssin onnistuneen suorittamisen jälkeen opiskelija osaa erottaa jatkuvuuden ja tasaisen

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Ohje tutkielman tekemiseen

Ohje tutkielman tekemiseen Sauvon koulukeskus 2011 Ohje tutkielman tekemiseen Aiheen valinta Etsi materiaalia Valitse itseäsi kiinnostava aihe. Sovi opettajan kanssa aiheen rajaus. Pyydä opettajalta tutkielmapassiin merkintä aiheen

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE

AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE AIVOTERVEELLISET KULTTUURISUOSITUKSET KOLMELLE RYHMÄLLE Sosiaalinen ja henkinen aktiivisuus pitää yllä aivojen kuntoa kaikenikäisillä, ja aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen voi auttaa pienentämään riskiä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi

Paneelin 20 näkökulma. Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Paneelin 20 näkökulma Sami Pihlström Tutkijakollegium & teologinen tdk, Helsingin yliopisto sami.pihlstrom@helsinki.fi Tutkijakollegium/ Sami Pihlström/ JUFO-seminaari 3.2.2015 1 Taustaa Paneeli 20: Filosofia

Lisätiedot

Eettisyys ja vanhustyö

Eettisyys ja vanhustyö Eettisyys ja vanhustyö Porin maakuntakirjasto 11.9.2012 Olli Mäkinen Omia muisteloita 1995-96 Oulussa vielä hakeutuvan kirjastotyön opintojakso, elimellinen osa kirjastoalan koulutusta Selkokirjat (Bo

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja

HS:n taitopolku. 1) Visio täydellisestä suorituksesta. 2) Suunnistustaito oma oivallus. 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja HS:n taitopolku 1) Visio täydellisestä suorituksesta 2) Suunnistustaito oma oivallus 3) Rastiväli kerrallaan ja leuka ylös, HS:n taitokirja 4) Vinkkejä Visio täydellisestä suorituksesta Hyvä puhdas suunnistus

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä

Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä Totta Mooses? Mitä mieltä on Jeesus? Mitä mieltä apostolit? Ajatuksia Ken Hamin kirjan VALHE EVOLUUTIO äärellä AIKOINAAN käytettiin leikillisenä sanontana totta Mooses. Se lienee lähtöisin politiikkojen

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti

Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Yhtenäisen juonen lohtu : Kirjasampo, lukeminen ja muisti Miten Kirjasampoa voi hyödyntää kaunokirjallisuuden etsimisessä ja lukemisessa Kun tarinoita ei kerrota, me olemme vaarassa eksyä. Valheisiin kompastuu,

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot