LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi?

Transkriptio

1 LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? - Täyden palvelun apuvälinetalo - Respecta Oy/2009

2 Lasten jalat Alaraajojen monivaiheinen kehitys alkaa jo alkio- ja sikiökaudella. Jalkaterän luut kehittyvät vaiheittain ja saavuttavat täyden lujuutensa hieman ennen aikuisikää. Jalkaterien kasvu päättyy tytöillä n. 14vuotiaana ja pojilla n. 16-vuotiaana, mutta tästä huolimatta luutuminen on vielä kesken. Jalkaterän luiden luutuminen päättyy noin ikävuoteen mennessä. Jalkaterän luiden kasvualueiden yksilöllinen kasvunopeus määrää jalkaterän pituus- ja leveyskasvun ja noin 12 ikävuoden paikkeilla jalkaterän pituus on keskimäärin 90 % siitä mitä se aikuisena tulee olemaan. kuvat: Jalat ja terveys, Duodecim

3 Lasten Jalat Alaraajojen kehityksestä on erotettavissa vaiheita, joita ei pidä sotkea virheasentoon: esim. vastasyntyneillä on länkisääret, noin 1,5vuotiaana raajat ovat suorat, 3-vuotiaana polvet painuvat pihtiin ja suoristuvat jälleen kouluikään mennessä. Myös kävely jalkaterät sisään tai ulospäin voivat kuulua jalkojen normaaliin kehittymiseen. Seistessä jalkaterien "aurauskulma" on normaalisti noin 5 astetta ulospäin kuvitellusta keskilinjasta. Yleensä kävellessä tai juostessa keskitukivaiheen (kehon kuormitus yhden jalan / alaraajan varassa) aikana jalkaterä on lähes kohtisuorassa suhteessa keskilinjaan. Huomattavasti suurentunut "aurauskulma" voi olla seurausta esim. reisiluun kaulan virheellisestä rakenteellisesta kiertymisestä, sääriluun kiertymisestä tai jalkaterän muodosta. Syy tulisi selvittää. Pehmytkudokset ovat lapsilla elastisia ja terapian (tukipohjallis- ja jalkineterapian) tulokset ovat tehokkaampia kuin myöhemmällä iällä. kuvat: Jalat ja terveys, Duodecim

4 Mikä neuvoksi jos lapsellani on lattajalat? Usein vanhemmat kiinnittävät huomiota lapsen madaltuneeseen jalan pitkittäisholviin Kolmeen ikävuoteen saakka jalkapohjissa on runsas rasvakudos, minkä vuoksi lattajalka "diagnoosia" ei yleensä tehdä. Kaarirakenteet alkavat varsinaisesti kehittymään noin 3 ikävuodesta eteenpäin ja kehitys jatkuu periaatteessa aikuisikään asti. Noin seitsemän ikävuoden paikkeilla tulisi jalkaterän kaarirakenteiden olla selkeästi esillä. Kehitys on kuitenkin aina yksilöllistä. Lattajalkaisuus vähenee iän myötä, mutta keskimääräinen esiintyvyys aikuisväestöstä on %.

5 Lasten lattajaloista Lattajalat jaetaan fysiologisiin (toimintojen muutoksista johtuva ) sekä rakenteellisiin (todellisiin) lattajalkoihin. Joustava fysiologinen lattajalka ns. pullajalka on lähinnä ominaisuus: lepoasennossa tai varpaille noustessa sisäkaaret ovat normaalit. Seistessä ja käveltäessä ne laskeutuvat alustaa vasten ja samalla kantapäät kääntyvät valgukseen. Rakenteelliset lattajalat: joista pieni osa voi olla jäykkiä ja usein kivuliaita, on harvinainen. Lopullinen diagnoosi voidaan yleensä tehdä vasta kolmannen ikävuoden jälkeen ja se paranee huonosti. Ominaisuus on väistyvästi periytyvä. Yleisin syy rakenteelliseen lattajalkaan ovat jalkapöydän luiden (yleisin kantaluu ja telaluu) yhteen kasvaminen, jota voi esiintyä side-, rusto- tai luukudoksisena. Toinen syy saattaa olla pystysuoraan kääntynyt telaluu. Rakenteelliset ongelmat vaativat lääkärin konsultaation. HUOM! vaikka lattajalkoja yleisesti pidetään lapsilla normaalina ilmiönä, niin tieteellisessä kirjallisuudessa ei ole täyttä yhteis ymmärrystä siitä, onko kyseessä normaali vai epänormaali ilmiö. Tästä johtunee osittain se, että lattajalkaisuuden määrittäminen on usein kirjavaa.

6 Toiminnallinen vai rakenteellinen lattajalka???? ns. Jack-testi kuva: Jalat ja terveys, Duodecim Lapsi nousee varpaille ja havainnoidaan sisäreunan pitkittäisen kaaren toimintaa: - Jos kaari tulee selkeästi esille: normaali tilanne - Kaari ei tule esille: mahdollisesti rakenteellinen ongelma. Mikäli tähän liittyy myös kipua on syytä ottaa yhteys lääkäriin

7 Hyvät lastenjalkineet mahdollistavat lasten jalkojen kehittymisen terveiksi Lasten jalat kehittyvät luonnollisimmin mitä kauemmin lapsilla on mahdollisuus liikkua ilman jalkineita. Lapset eivät tarvitse jalkoihin lisätukea, sillä jalkaterät ja nilkat ovat riittävän vakaita ja vahvoja jo alusta lähtien. Luontainen liikkuminen ilman jalkineita kehittää ja vahvistaa jalkaterän toimintaa ja näin vähentää jaloissa esiintyviä virheasentoja. Jalkineet eivät ole välttämättömät jalkaterän kaarien tukemisen tai kehittymisen kannalta, ne ainoastaan suojaavat jalkateriä ympäristöltä. Jos lapsen täytyy pitää jalkineita, tulisi niiden olla kevyet, joustavat, jalkaterän muotoiset ja ennen kaikkea jalkineissa ei saa olla jalkaterän kaaria tukevia rakenteita. Seitsemänvuotiaaksi asti lapsi hahmottaa tapaansa liikkua. Se, millaisilla kengillä lapsi kävelee, vaikuttaa koko loppuelämään. Alle kouluikäisen lapsen hermoradat kehittyvät, ne välittävät viestejä vartalon asennosta ja mukauttavat toimintaa saamiensa viestien mukaan. Jos lapsi tottuu kulkemaan liian pienissä kengissä, ei hän aikuisenakaan osaa pitää kenkien puristamista pahana. Kengät vaikuttavat myös jalkojen luustoon. Jalan luut muovautuvat lapsuudessa ja jalan luutuminen päättyy vasta vuotiaana.

8 Hyvän lastenjalkineen kriteerit on kyseenalaistettu? Aiemmin on ajateltu, että tukevat jalkineet ohjaavat lapsen jalan normaalia kehitystä Myytti 1: Kasvuvaraa lapsen kenkään 1,27cm. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kenkä ei taivu samasta kohdasta kuin lapsen päkiä, kun lähtökohtana on kantapää - päkiä -mitta (heel-to-ball). Kuitenkaan ei voida ostaa täysin sopivia kenkiä, koska kenkään tarvitaan aina käyntivara. Myytti 2: Kengän on tuettava lapsen jalkaterää. Miksi jalkaterä tarvitsee tukea ja vahvistusta? Yleisin vastaus on aina ollut, että sisäkaari tarvitsee kengän antamaa tukea, koska kävelemme paljon kovilla alustoilla. Kengännauhojen tiukka sitominen painaa jalkapöydän päällä kulkevaa valtimoa (arteria dorsalis pedis) ja estää jalkaterän normaalin verenkierron. Monissa Aasian kaupungeissa (Bombay, Manila, Meksiko, Calcuta, Jakarta, Bogota) kasvaneilla paljasjaloin liikkuvilla lapsilla on terveet jalkaterät. Japanissa on riksan kuljettajia, jotka juoksuttavat riksaa päivittäin km paljasjaloin pääosin katetuilla ja mukulakivisillä kaduilla tai teillä. Heidän jalkakaarensa ovat miltei poikkeuksetta terveet ja erityisen vahvat, jopa 40 työvuoden jälkeen.

9 Myytti 3: Kengän tulee istua napakasti päkiän kohdalta. Liian tyköistuvalla kengällä estetään lapsen jalkaterän kehittymisen kannalta tärkein tekijä: jalkapöydän ja sitä ympäröivien lihasten joustavat liikkeet jokaisen askeleen aikana. Myytti 4: Nilkan tukeminen korkeavartisella kengällä. Käytännössä nilkan lihakset vaativat harjoitusta kehittyäkseen. Jäykkä tuki nilkan ympärillä estää nilkkanivelen normaalin liikkuvuuden. Myytti 5: Kantion on tuettava kantapäätä. Jotta akillesjänne ja nilkka voivat kehittyä normaalisti, kantion tulee mahdollistaa jalkaterän normaali liikkuvuus. Lapset, joilla on kantaluun virheasento, saattavat tarvita tukea kantapäähän. Myytti 6: Kantaluun virheasennon estäminen kengällä. Normaalille pronaatiolle ja ylipronaatiolle ei ole olemassa tutkittua määrittelyä. Tämä on johtanut mielivaltaiseen pronaation ehkäisyyn nuorten kengissä, suunnittelemalla niihin mm. erilaisia sisäkaaren tukia, tukevia kantakappeja ja pronaatiokiilauksia. Näin estetään väkivalloin jalkaterän takaosan normaalit liikkeet ja toiminnot.

10 Lasten jalkineet Uusimpien tutkimusten mukaan valtaosalla lapsista on liian pienet jalkineet. Lapsen jalkaterä on pehmeä ja hermosto kehittymässä, joten pienikin kenkä saattaa tuntua sopivalta. Kenkämallia valitessa on hyvä huomioida jalkaterän malli. Usein lapsen jalka on kantapäästä kapea ja etuosasta leveä. Lapsen kengässä käynti- ja kasvuvaraa saa olla vähintään 12mm. Jotta kuormitus jakautuisi mahdollisimman tasaisesti jalkapohjille ei lapsen kengässä tarvitse olla korkoa. Kengät kannattaa ostaa kasvun, ei vuodenaikojen mukaan. Ulkopohjan tulisi olla joustava ja ohut jotta askel ohjautuu oikein. Ulkopohja saa olla myös kiertolöysä. Sisäpohjassa ei tarvita muotoiluja ja sisäpohjan tulisi olla suora, esim. lestiltään banaaninmallinen kenkä ohjaa astumaan linttaan. Nahka ja kangas mukailevat lapsen jalkaterän toimintoja parhaiten. Jalka kannattaa mitata illalla, sillä jalkaterä kasvaa ja leviää päivän aikana. Toisten lasten vanhoja kenkiä ei suositella, koska kenkä voi olla mukautunut käyttäjän jalkaan joka voi olla aivan toisenlainen ja voi ohjata toisen lapsen jalkaa väärään asentoon.

11 Älä unohda sukkaa! Liian pienet kengät tai sukat lisäävät jalkojen hikoilua. Sukkia hankittaessa kannattaa suosia sekoitemateriaaleja sillä ne kuljettavat hikeä tehokkaasti jalan pinnalta, eivätkä kovetu kostuttuaan kuten esimerkiksi puuvillasukat. Puuvilla- ja villasukat eivät myöskään kuljeta kosteutta pois jalalta yhtä nopeasti, vaan sitovat sen itseensä. Sukassa ei saa olla myöskään puristavia resoreita, jotta verenkierto ei estyisi. Sukassa ei tulisi olla myöskään saumoja, eikä se saa puristaa varpaita. Kun sukka on puettu jalkaan, olisi sitä hyvä vetää hieman varpaiden kohdalta, jotta varpaat saisivat tilaa. kuva: Jalat ja terveys, Duodecim

12 Lasten jalkineet Kenkäresepti: Laita lapsi seisomaan paperin tai pahvin päälle katse eteenpäin ja piirrä lapsen jalkaterän ääriviivat paperille tai pahville. Pidä kynä pystysuorassa. Lisää pisimmän varpaan eteen noin12 millimetriä kasvu- ja käyntivaraa. Leikkaa kasvu- ja käyntivaran sisältävä malli irti ja sovita sitä ostettavaan kenkään. kuva: Jalat ja terveys, Duodecim

13 Joskus kuitenkin tarvitaan tukeva kenkä ja mahdollisesti myös tukipohjallinen tukemaan lapsen pystyasentoa ja liikkumista sekä ohjaamaan jalkaterien toimintaa normaaliksi.

14 Lasten kengättömyys hyvä vaihtoehto huonoille kengille LÄHTEET: Jalat ja terveys 2004, DUODECIM Lasten Ortopedia 1997, DUODECIM Rossi William A 1999: Why Shoes Make "Normal" Gait Impossible. Part 1. Podiatry Management 3, Rossi, William A 2001: Footwear: The primary cause of foot disorders. Part 2. Podiatry Management 2, William A. Rossi, 2001: Fashion and foot deformation. Part 3. Podiatry Management 10, Rossi, William A. 2002: Children s footwear: Launching Site for Adult Foot Ills. Part 4. Podiatry Management 10, Metropolia AMK, jalkaterapian koulutusohjelma, Riitta Saarikoski ja ryhmä SJ08S Feelmax jalkinevalmistajan tutkimusaineisto