ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista
|
|
- Anneli Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ASKELLUSTYYPIN JA ISKUVOIMAN VERTAILU PALJASJALKAISTEN JA KENKIÄ KÄYTTÄVIEN JOUKSIJOIDEN VÄLILLÄ Referaatti tutkimusartikkelista xxxxx xxxxx Kesäkuu 2010
2 2 Tämä on suomenkielinen lyhennelmä Liebermanin ym. (2009) Harvardin yliopistossa tekemästä tutkimuksesta. Tutkimuksessa verrattiin alkukontaktin tyyppiä ja iskuvoimaa tottuneiden paljasjalkajuoksijoiden ja kenkiä käyttävien juoksijoiden välillä. Tutkimusartikkeli julkaistiin Nature-lehdessä Tammikuussa Ihmiset ovat juosseet jo miljoonia vuosia, mutta nykyaikaiset juoksujalkineet on kehitetty vasta 1970-luvulla. Suurimman osan kehityshistoriastaan ihminen on juossut joko paljain jaloin, tai käyttäen minimaalisia jalkineita, kuten mokkasiineja. Lieberman ym. (2009) halusivat selvittää miten juoksijat sopeutuivat jalkoihin kohdistuviin iskuvoimiin ennen nykykenkien keksimistä. Heidän tarkoituksenaan oli osoittaa miten paljasjalkajuoksuun tottuneet juoksijat yleensä laskeutuvat alustalle jalan etuosalla, tai koko jalkapohjalla, kun taas kenkiä käyttämään tottuneet juoksijat suosivat kantapää-alastuloa. Liebermanin ym. mukaan kinemaattiset ja kineettiset analyysit osoittavat, että paljasjalkajuoksijoilla, jotka käyttävät päkiä-alastuloa iskuvoima alustaan on pienempi, kuin juoksukenkiä käyttävillä kanta-alastuloa käyttävillä juoksijoilla, jopa erittäin kovilla alustoilla. Tämä ero johtuu pääasiassa suuremmasta jalan plantaarifleksiosta alastulossa sekä suuremmasta nilkan joustavuudesta iskuhetkellä, joka puolestaan vähentää iskun efektiivistä massaa (Meff). Lieberman ym. arvelevat, että päkiä-alastulo ja keski-jalan alastulo ovat olleet yleisempiä aikana, jolloin ihmiset juoksivat paljain jaloin ja minimaalisilla jalkineilla. Tämä puolestaan on saattanut suojata jalkoja ja alaraajoja joiltakin iskuvoimien aiheuttamilta vammoilta, jotka ovat hyvin yleisiä nykypäivän juoksijoilla. Eniten vammautumisia aiheuttava juoksun vaihe on se vaihe, jossa jalka iskeytyy maahan. Tämä isku voi tapahtua kolmella eri tavalla, jotka ovat kantaisku (RFS- rear-foot strike), jossa alkukontakti tapahtuu kantapäällä, keskijalan alastulo (MFS mid-foor strike), jossa koko jalkapohja koskettaa alkukontaktissa alustaa sekä jalan etuosan alkukontakti eli päkiäalastulo (FFS- fore-foot strike). Näille alkukontaktia kuvaaville termeille ei löydy kantaiskua lukuun ottamatta vakiintuneita suomenkielisiä ilmauksia, mutta käytän tässä työssä ilmauksia kanta-, keskijalka- ja päkiä yhdistettynä ilmauksiin alastulo, juoksu tai isku. Sprintterit käyttävät tyypillisesti päkiäjuoksua, mutta kestävyysjuoksijoista 75-80% on kantajuoksijoita. Kantajuoksussa isku alustaan aiheuttaa suuria äkillisiä voimia, jotka puolestaan aiheuttavat suuria kuormituksia läpi kehon ja altistavat loukkaantumiselle, kuten sääriluun rasitusmurtumalle ja kantakalvon tulehdukselle. Nykyaikaisten juoksukenkien tarkoituksena on tehdä kantajuoksusta miellyttävämpää ja pienentää vammautumisriskiä joustavien materiaalien ja korkeiden kantojen avulla. Myös ihmisen kantapää pehmentää iskuvoimia, vaikkakin pienemmäs-
3 3 sä määrin. Tämä osaltaan on herättänyt kysymyksen siitä, miten juoksijat laskeutuivat alustalle ennen nykyisten juoksukenkien keksimistä. Aiemmat tutkimukset (Wit, Clercq & Aerts 1999; Divert ym. 2005) ovat viitanneet, että kenkiä käyttämään tottuneilla juoksijoilla on tapana omaksua jalan rasituksen vähentämiseksi matalampi jalkaterän asento juostessaan paljain jaloin, kuin jalkineilla juostessaan. Jalan kinematiikasta ja iskuvoimista sen sijaan ei ole tehty aiemmin yksityiskohtaisia tutkimuksia. Liebermanin ym tekemässä tutkimuksessa oli viisi ryhmää, jotka oli jaettu seuraavasti: (1) Yhdysvaltalaiset kenkiä käyttämään tottuneet juoksijat, (2) Kenialaiset urheilijat, jotka olivat kasvaneet paljasjalkaisina, mutta tottuneet myöhemmin käyttämään juoksujalkineita, (3) Yhdysvaltalaiset juoksijat, jotka olivat kasvaneet kenkiä käyttäen, mutta myöhemmin tottuneet juoksemaan paljain jaloin tai minimaalisissa jalkineissa, (4) Kenialaiset nuoret, jotka eivät olleet koskaan käyttäneet kenkiä ja (5) Kenialaiset nuoret, jotka olivat käyttäneet kenkiä suurimman osan elämästään. Kineemaattisen ja kineettisen datan vertailu tehtiin vain ryhmien (1) ja (3) välillä, sillä ulkona ja sisällä tehtyjen mittausten juoksunopeus poikkesi toisistaan noin 1 m/s. Kaikkien ryhmien välillä tehtiin vertailu alkukontaktin tyypistä sekä jalkapohjan, nilkan ja polven nivelkulmista jalkineiden kanssa ja paljain jaloin juosten. Ryhmällä (4) suoritettiin mittaus vain paljain jaloin, sillä he eivät olleet koskaan käyttäneet kenkiä. Alkukontaktityypistä ja nivelkulmista kerätty data näkyy taulukossa 1. Taulukko 1. Alkukontaktin tyyppi ja nivelkulmat paljasjalkaisuuteen tottuneilla ja jalkineita käyttävillä juoksijoilla Yhdysvalloissa ja Keniassa. Lähde: (Lieberman ym. 2009) Askellustyyli vaihteli testihenkilöiden ja ryhmien välillä, mutta saatujen tulosten mukaan näyttää, että kenkiä käyttämään tottuneiden alkukontakti alustaan on toisen tyyppinen, kuin
4 4 paljain jaloin liikkumaan tottuneilla. Koko elämänsä kenkiä käyttämään tottuneet juoksevat jalkineet jalassa pientä poikkeusta lukuun ottamatta lähes yksinomaan kantaiskua käyttäen. Paljain jaloin juostessaan he käyttävät suurimmalta osalta samaa tekniikka, joskin osa juoksijoista käyttää myös keskijalkaiskua (USA 17% ja Kenia 19%) ja päkiäiskua (Kenia 19%). Toisaalta taas juoksijat, jotka ovat kasvaneet paljain jaloin tai myöhemmin totuttautuneet paljasjalkajuoksuun käyttävät yleensä päkiäalastuloa, jonka jälkeen vasta kantapää koskettaa alustaa (varvas-kanta-varvas juoksu) sekä paljain jaloin, että kengät jalassa. Heidän joukossaan esiintyi myös keskijalkaiskua sekä paljain jaloin, että jalkineita käytettäessä. Paljain jaloin juostessa kantaiskujuoksu oli hyvin harvinaista kyseisessä joukossa. Eri iskutyyppien kinemaattiset erot aiheuttavat merkittäväsi eroavia iskuvoimia alustaan. Näitä eroja verrattiin paljasjalkajuoksuun ja kenkiä käyttämään tottuneiden Yhdysvaltalaisten juoksijoiden välillä kantajuoksun ja päkiäjuoksun aikana. Kuvassa 1 on kuvattuna alustaan kohdistuva voima askelluksen eri vaiheissa yhden juoksijan suorituksessa (a) paljain jaloin kantajuosten, (b) juoksujalkineilla kantajuosten ja (c) paljain jaloin päkiäjuosten (nopeus 3,5 m/s). Kantaiskujuoksu aiheuttaa suuren hetkellisen iskuvaikutuksen kengät jalassa juokseville, ja vielä rajumman iskuvaikutuksen paljain jaloin juosten. Sen sijaan päkiäiskujuoksusta puuttuu huomattava hetkellinen iskuvoiman kohoaminen. Kuva 1. Pystysuoraan alustaan kohdistuva voima mitattuna kolmella eri askellustekniikalla samalla juoksijalla. Lähde: Lieberman ym Samalla nopeudella juostaessa pystysuoraan alustaan kohdistuvat voimat alkukontaktivaiheessa ovat keskimäärin kolme kertaa pienempiä tottuneilla paljasjalkajuoksijoilla, jotka käyttävät päkiäjuoksua, kuin kenkien käyttöön tottuneilla juoksijoilla, jotka käyttävät kantajuoksua sekä kenkien kanssa, että paljain jaloin (Kuva 2a). Kuvassa 2b kuvataan keskimääräistä kuormitusta sekunnin aikavälillä, joka on paljain jalon päkiäjuosten noin seitsemän kertaa pienempi, kuin paljain jaloin kantajuosten ja samaa luokkaa kuin kantajuosten kengät jalassa.
5 5 Kuva 2. Iskuvoiman vaihtelu eri askellustyyleillä. Lähde: Lieberman ym Myös nilkan jäykkyys tai vaihtoehtoisesti joustavuus vaikuttaa iskun voimakkuuteen alkukontaktihetkellä. Kantajuoksussa isku osuu tyypillisesti juuri nilkan alapuolelle alaraajan massankeskipisteen alapuolelle, nilkan liikkuessa plantaarifleksion suuntaan. Tässä tilanteessa nilkka ei juuri pysty muuttamaan iskun energiaa rotatoriseksi energiaksi. Päkiäjuoksussa taas isku osuu jalan etuosaan nilkan liikkuessa dorsifleksion suuntaan ja kantapään pudotessa triceps surae lihasten kontrolloimana alaspäin. Alustasta välittyvä iskuvoima osaltaan vääntää jalkaterää suhteessa nilkkaan. Tämä vähentää efektiivistä massaa muuttamalla osan alaraajan pystysuorasta kineettisestä energiasta rotatoriseksi kineettiseksi energiaksi, etenkin jos nilkan joustavuus on hyvä. Tutkimuksen tulokset tukevat oletusta, että päkiä juoksussa syntyvän iskun efektiivinen massa on huomattavasti pienempi, kuin kantajuoksussa. Varhaisilla kaksijalkaisilla ihmisillä, kuten Austrolopichecus afarensis lajilla oli suurentunut kantaluun kyhmy ja he todennäköisesti olivat kanta-astujia. Heidän jalastaan kuitenkin puuttui joitakin nykyihmisen jalan ominaisuuksia, kuten vahva pitkittäinen kaari, joka toiminnallisesti parantaa juoksun massa-vieteri efektiä (mass-spring effect) varastoimalla ja vapauttamalla elastista energiaa. Ei tiedetä miten aikaiset ihmislajit juoksivat. Kuitenkin vahvan pitkittäisen kaaren kehittyminen Homo lajien edustajille näyttäisi ennemminkin parantavan suoritusta päkiä- ja keskijalka-alastulossa kuin kanta-alastulossa, sillä niissä kaari venyy passiivisesti koko askelluksen ensimmäisen puoliajan. Kanta-alastulossa puolestaan kaari venyy passiivisesti vain kävelyn myöhäisemmässä vaiheessa, kun sekä jalan etu että takaosa ovat alustalla. Sillä tosiasialla, että paljasjalkaiset ja minimaalisia jalkineita käyttävät juoksijat välttävät voimakkaita iskuja aiheuttavaa kantajuoksua, saattaa olla myös kansanterveydellistä merkitystä. Keskimääräinen juoksija iskeytyy maahan noin kuusisataa kertaa kilometrin aikana. Tämä asettaa juoksijat alttiiksi rasitusvammoille. Huolimatta juoksukenkien jatkuvasta tuotekehittelystä juoksuun liittyvät rasitusvammat eivät ole vähentyneet kolmenkymmenen vuoden
6 6 aikana. Vaikkakin pehmustetut paksukantaiset juoksukengät ovat mukavia käyttää, ne rajoittavat jalan proprioseptiikkaa ja fasilitoivat kantajuoksua. Lisäksi monet juoksukengät on varustettu kaarituella ja jäykistetyllä pohjalla, jotka saattavat johtaa jalkaterän pienten lihasten heikkenemiseen ja kaaren lujuuden vähenemiseen. Tämä heikkous puolestaan altistaa ylipronaatiolle sekä rasittaa suuremmassa määrin kantakalvoa, joka taas voi johtaa kantakalvon tulehdukseen. Joitain tutkimuksia on tehty vammojen vähentymisestä paljasjalkajuoksua suosivilla juoksijoilla. Tarvitaan vielä lisätutkimusta osoittamaan oikeaksi hypoteesi siitä, että yksilöllä, jotka pääasiassa eivät kantajuokse paljain jaloin tai minimaalisissa jalkineissa, on pienemmät loukkaantumistilastot.
7 7 Lähteet Divert, C., Mornieux G., Baur, H., Mayer F. & Belli A Mechanical Comparison of Barefoot and Shod Running. Int J Sports Med 2005; 26(7): Lieberman, D., Venkadesan, M., Werbel, W., Daoud, A., D Andrea, S, Davis, I., Mang Eni, R. & Pitsiladis, Y Foot strike patterns and collision forces in habitually barefoot versus shod runners. Nature: Vol January Wit, B., Clercq, D. & Aerts, P Biomechanical analysis of the stance phase during barefoot and shod running. Journal of Biomechanics. Vol 33, Issue 3, March 2000, sivut
Paljain jaloin liikkumisen hyödyt jalkaterveydelle. Pekka Anttila Jalkaterapian koulutusohjelma Metropolia Ammattikorkeakoulu
Paljain jaloin liikkumisen hyödyt jalkaterveydelle Pekka Anttila Jalkaterapian koulutusohjelma Metropolia Ammattikorkeakoulu The human foot is a work of art and a masterpiece of engineering - Leonardo
LisätiedotKuntoutus. Asiakaskäyttö (Running injury clinic, Salming run lab)
Elokuvat, pelit Tutkimus Kuntoutus Asiakaskäyttö (Running injury clinic, Salming run lab) Markkerit Kamerat : -Resoluutio 4 MP -Keräystaajuus 315Hz täydellä resoluutiolla -Max kuvausetäisyys 20-30m Hipposhalli
LisätiedotRyhti ja perusliikkuminen lähtökohtana
Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus
LisätiedotKevein jaloin kohti kesää
Kevein jaloin kohti kesää The human foot is a masterpiece of engineering and a work of art - Leonardo da Vinci Ihminen sitkeä kestävyysjuoksija Ihminen on evoluution myötä kehittynyt liikkumaan kahdella
LisätiedotRasitusvammat nuorilla urheilijoilla. 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen
Rasitusvammat nuorilla urheilijoilla 13.5.2015 Lotta-Sofia Kosonen Nuori urheilija kasvulinjat eivät vielä luutuneet kasvuiässä levon tarve suuri voi toipua rasituksesta ja vammoista jopa hitaammin kuin
LisätiedotVerryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet
Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,
LisätiedotVälineet ja Varusteet. -> Eivät yhdentekeviä
Välineet ja Varusteet -> Eivät yhdentekeviä Juoksukengät - Riittävästi tilaa, vähintään 1cm kärjessä - Tukevat ja riittävästi iskuja vaimentavat - Sisään ajetut juoksutapahtumassa - Vaihto 1000-1500 km
LisätiedotPolven liikkeissä esiintyy pienessä määrin kaikkia liikesuuntia. Ojennus-koukistussuunta on kuitenkin selkein ja suurin liikelaajuuksiltaan.
1 2 Lantio toimii liikkeiden lähtöpaikkana, etenkin kun toiminta tapahtuu alaraajojen varassa. Kävely, kyykkyliike, juoksu, heittäminen ja erilaiset hypyt tuotetaan ensisijaisesti lantiosta/lonkasta alkaen.
LisätiedotLaadukkaisiin verryttelyihin kannattaa satsata!
Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden terveyshyödyt tunnetaan hyvin. Liikunnalla voi olla myös terveydelle haitallisia puolia ja usein nämä ilmenevät tuki- ja liikuntaelimistön vammoina. Kolme yleisimmin
LisätiedotGloboTec Comfort on laaja pohjallisvalikoima. Se käsittää yli 300 tuotetta tyytyväisten. Tässä pohjallisoppaassa esitellään mm.
POHAJALLISOPAS SISÄLLYS Globotec Comfort, johdanto Sivu 2 Globotec Comfort, jalkapallopohjallinen Sivu 3 Globotec Comfort, Lange Sivu 4 Globotec Comfort, Trötta Fötter Sivu 5 Globotec Comfort, avokaspohjallinen
LisätiedotMIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I
MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit
Lisätiedot1 2 3 4 Selän, lantion ja alaraajan linjauksen hallinta liikkuessa vaikuttaa liikkeen taloudellisuuteen, tehokkuuteen ja turvallisuuteen. Oikeat suoritustekniikat ja hyvä liikehallinta tekevät liikkumisesta
LisätiedotPOIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT
POIKIEN TELINEVOIMISTELUN OMINAISUUSTESTIT 10-17 -VUOTIAAT HUOM: Suorituksissa kaksi yritystä, joista voimistelijan kannalta parempi yritys hyväksytään! 10-11 -vuotiaat NOPEUS 20 m juoksu Vauhditon pituushyppy
LisätiedotREIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA
REIPPAASTI KOHTI TURVALLISTA TALVEA LIIKU PYSYT PYSTYSSÄ; Kotiharjoittelulla on helppo aloittaa; paranna lihasvoimaa ja tasapainoa Terveysliikuntaa voi harrastaa yksin tai yhdessä HUOMIOI JALKINEET JA
LisätiedotLAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET. Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi?
LAPSEN JALAT JA HYVÄT JALKINEET Useat jalkojen virheasennot alkavat syntyä jo lapsuudessa. Kuinka lapsen jalat saavat kehittyä terveiksi? - Täyden palvelun apuvälinetalo - Respecta Oy/2009 Lasten jalat
LisätiedotASENTOTUNTO Making Sense Of Barefoot Running. by Lee Saxby
ASENTOTUNTO Making Sense Of Barefoot Running by Lee Saxby 2 Kävele Juokse Pyrähdä ASENTOTUNTO Making Sense Of Barefoot Running Esipuhe By Professor Dan Lieberman By Chris McDougall (Harvard University)
LisätiedotNilkan ja jalkaterän virheasentojen sekä liikehäiriöiden ja juoksun aiheuttamien rasitusvammojen vaikutus juoksukenkien valintaan
Hennariikka Rahkola & Tiia Vähä-Karvia Nilkan ja jalkaterän virheasentojen sekä liikehäiriöiden ja juoksun aiheuttamien rasitusvammojen vaikutus juoksukenkien valintaan Koulutustilaisuus urheiluliikkeen
LisätiedotJUOKSU. Juoksukoulu. Hölkkä. Hölkkä pikkuaidoilla. Juoksukoulu tulostettava muistilista ohjaajalle ja valmentajalle
JUOKSU Juoksukoulu Juoksu on monen lajin perusta. Moniin hyppyihin (mm. telinevoimistelussa) tarvitaan alkuvauhdiksi juoksua. Lähes kaikki palloilulajit perustuvat juoksukykyyn. Juoksu sisältyy myös monen
LisätiedotPohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat
Pohjalliset Pohjallisopas Bauerfeindin suosituimmat pohjalliset Sisällys Sport GloboTec comfort, jalkapallopohjallinen 3 GloboTec comfort sports (run, play, walk, golf) 4 Komfort GloboTec comfort, Lange
LisätiedotPerusteet amerikkalaisen jalkapallon lajinomaiseen liikkumiseen
1 Perusteet amerikkalaisen jalkapallon lajinomaiseen liikkumiseen Kokemuksia ja oppeja Helsinki Roostersin kausilta 2012, 2013, 2014 SAJL VALMENTAJAPÄIVÄ 14.12.2014 OLLI JUSSILA Sisältö 2 Teoria - kehon
LisätiedotOpas Feelmax -kevytjalkineiden käytön aloitukseen
Sanni Kankaanpää, Elina Peltola, Liisa Silvennoinen Opas Feelmax -kevytjalkineiden käytön aloitukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Jalkaterapeutti (AMK) Jalkaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 22.11.2013
LisätiedotSami Nurminen & Teemu Vallenius. Opas juoksuharjoittelun aloittamiseen Vibram FiveFingers varvaskengillä
Sami Nurminen & Teemu Vallenius Opas juoksuharjoittelun aloittamiseen Vibram FiveFingers varvaskengillä Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Liikunnan ja vapaa-ajan
Lisätiedot3. Koordinaatioharjoittelu:
55 LIITE 2/2 3. Koordinaatioharjoittelu: Koordinaatio askelluksilla pyritään harjoittamaan juoksemisen osa-alueita. Askellukset toimivat erinomaisena harjoitteena askeltiheyden sekä askelkontaktin harjoittamiseen.
LisätiedotJalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet?
Jalka-, polvi-, lonkka-, selkäkipuja? Miten seisot ja kävelet? Veera Keltanen, jalkaterapeutti (AMK) Vuosaaren Jalkaterapiakeskus Tehyn yrittäjäjaoston opintopäivä la 19.11.2016 Järjestötalo 1 Asemamiehenkatu
LisätiedotHuomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo. Liikuntavammojen ehkäisyohjelma
Huomio kokonaisvaltaiseen harjoitteluun - Suuntana pitävä keskivartalo Without fit and healthy athletes there would not be any exciting Olympic Games. They are our most cherished assets. It is, therefore,
LisätiedotTämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta.
Tämä on rinnakkaistallenne. Rinnakkaistallenteen sivuasettelut ja typografiset yksityiskohdat saattavat poiketa alkuperäisestä julkaisusta. Julkaisun tekijä(t): Julkaisun nimi: Färm, Jennina; Kirkonpelto,
LisätiedotAKTIVOI KESKIVARTALO. Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille
AKTIVOI KESKIVARTALO Keskivartalolihasten hallinta ja vahvistaminen Opas yläkouluikäisten tyttöjen lentopallovalmentajille VALMENTAJALLE Lentopallo vaatii pelaajalta monipuolista kehonhallintaa ja vakautta.
LisätiedotNÄIN JUOSTAAN OIKEIN. Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa
NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa NÄIN JUOSTAAN OIKEIN Virheitä korjaamalla kohti parempaa juoksutekniikkaa Juoksutekniikan suhteen urheilija toimii kuin kone: vahvasta
LisätiedotOn-Running juoksukenkien vaimennusominaisuudet
Jenna Lappalainen, Inga Marin On-Running juoksukenkien vaimennusominaisuudet Juoksun liikeanalyysi markkinointimateriaalina Metropolia Ammattikorkeakoulu Fysioterapeutti Fysioterapian Koulutusohjelma Opinnäytetyö
LisätiedotPARAS PITO KAIKILLA ALUSTOILLA MAKES A DIFFERENCE
PARAS PITO KAIKILLA ALUSTOILLA MAKES A DIFFERENCE Epäsäännölliset kuviot ja erilaiset pintarakenteet mukauttavat kengänpohjan eri alustoihin. Korkea pohjan reunus suojaa kenkää. Epäsymmetrisen kannan
Lisätiedot> Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM. > push.eu
> Push ortho AFO PUSH FOR FREEDOM > push.eu > Push ortho AFO PUSH AFO tarjoaa erinomaisen tuen silloin, kun kyky nostaa jalkaterää on heikentynyt tai kun jalkaterän hallitseminen kävellessä on ongelmallista.
LisätiedotNostamisen perusteet
- painopiste ja tasapainoalue Jokaisella kappaleella on painopiste. Niin kauan kuin painopiste sijaitsee tukipisteen päällä tai tukipisteiden välisellä alueella sanotaan kappaleen olevan tasapainossa Säännöllisillä
LisätiedotJuoksuvammojen riskitekijät ja vammojen tehokas ehkäisy. Jari Parkkari, LT, dosentti, Tampereen Urheilulääkäriasema
Juoksuvammojen riskitekijät ja vammojen tehokas ehkäisy Jari Parkkari, LT, dosentti, Tampereen Urheilulääkäriasema Terve urheilija menestyy terveurheilija.fi TAUSTAA Puolet juoksun harrastajista kärsii
LisätiedotJALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET
JALKAPALLOILIJOIDEN VENYTTELYOHJEET MIKSI VENYTELLÄ? Notkeus on fyysisen kunnon osatekijä ja tärkeä osa jalkapalloilijan lihastasapainon ylläpitoa. Lihas koostuu lihaksen massasta ja jänteistä joiden avulla
LisätiedotLiikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun
Liikuntavammat on suurin yksittäinen tapaturmaluokka Suomessa. Vuosittain maassamme tapahtuu noin 350 000 liikuntavammaa. Monet liikunnan ja urheilun yhteydessä sattuvista vammoista olisivat ehkäistävissä,
LisätiedotHopeamerkki Yleistä merkkiliikkeistä
Yleistä merkkiliikkeistä Merkkiliikkeiden suorittamiselle ei ole ala- eikä yläikärajaa. Merkkiliikesuoritukset voi tehdä kotisalilla oman seuran valmentajan suorittaessa arvioinnin. Arvioiva valmentaja
LisätiedotVauvan kävelyn kehitys:
Vauvan kävelyn kehitys: Alla on listattu kävelyn kehityksen vaiheita, jotka tulisi oppia viimeistään ilmoitettuun ikään mennessä. 0-1 kk: Automaattinen kävely. 4 kk: Automaattinen kävely päättynyt. 5 kk:
LisätiedotPotilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa
Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden
LisätiedotVALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen
VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan
LisätiedotVenyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten
Venyttely ennaltaehkäisee vaivoja parhaiten Lihaskireys ja alentunut nivelliikkuvuus syntyvät usein kehon yksipuolisesta kuormituksesta, joka pitkään jatkuessaan voi aiheuttaa lihaksiin tasapainohäiriön.
LisätiedotTieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista.
http://www.feelmax.com TIETOPANKKI KENGISTÄ Tieteellinen katsaus nykyajan epa onnistuneista kengista. Jalkaterä ei saa olla erillinen, objektiivinen tarkastelukohde. Hyvässä ja pahassa se on naimissa kengän
LisätiedotNuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat. Panu Hirvinen, Ortopedi
Nuoren urheilijan alaraajan rasitus vammat Panu Hirvinen, Ortopedi Varhaisen kasvuiän apofysiitit Apo = kärki Fyysi = liitos; kasvupiste Iitti = höpölöpö LUUN KASVUPISTE, JOHON JÄNNE KIINNITTYY Ainoastaan
LisätiedotSelkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia
1 Selkärangan ja lonkan liikkuvuusharjoituksia 1. Lantion rullaus Asetu selällesi ja vie polvet koukkuun. Jalkaterät ovat lantion leveydellä ja suoraan eteenpäin, kädet vartalon vierellä. Oikaise itsesi
LisätiedotRehband Arch Indicator Art nr. 646M49
TECH INSOLES Rehbandin pohjalliskonsepti Tech Insole sisältää 6 erilaista pohjallista, jotka täydentävät nykyistä valikoimaamme. Tech Insole antaa erinomaisen tuen ja iskunvaimennuksen riippumatta jalkaan
LisätiedotKOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET REIDEN LÄHENTÄJÄT PAKARALIHAKSET
KOTIVENYTTELYOHJELMA REIDEN TAKAOSAN LIHAKSET Ojenna toinen jalka suoraksi eteen ja pidä toinen jalka koukistettuna vieressä. Nojaa ylävartaloa eteen kohti venytettävää jalkaa. Pidä selkä suorana.tunne
LisätiedotTimo Rauhala ja Joni Vuorenmaa KEVYTJALKINEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS EPÄMÄÄRÄISIIN KANTASEUDUN KIPUTILOIHIN
Timo Rauhala ja Joni Vuorenmaa KEVYTJALKINEIDEN KÄYTÖN VAIKUTUS EPÄMÄÄRÄISIIN KANTASEUDUN KIPUTILOIHIN Opinnäytetyö Syksy 2014 SeAMK Sosiaali- ja terveysala Fysioterapeutti (AMK)- tutkinto-ohjelma 2 SEINÄJOEN
LisätiedotOpas maratonkoululaisten yleisimpien alaraajojen rasitusvammojen ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen
Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Fysioterapian koulutusohjelma Niina Lassila, Suvi Lipiäinen & Emilia Ruismäki Opas maratonkoululaisten yleisimpien alaraajojen rasitusvammojen
LisätiedotHarjoituksia nivelrikkopotilaalle
Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin
LisätiedotVaikutus: etureisi Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa
Venyttelyohje: Jalat 1. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja Ota nilkasta kiinni vastakkaisella kädellä ja vedä kantapäätä kohti pakaraa. Paina lantiota eteen. 2. Vaikutus: etureisi, lonkan koukistaja
LisätiedotLUMILAJIKOULU SISÄKERRAN OHJELMA (V4) Laatinut Antton Lämsä
LUMILAJIKOULU SISÄKERRAN OHJELMA (V4) 08.04.2019-29.04.2019 Laatinut Antton Lämsä Aika & Paikka Maanantai klo 18:30-19:30 Liikuntahallin yleisurheilutila Pääohjaaja Antton Lämsä 040 148 5527 Apuohjaajat
LisätiedotVENYTTELYOHJE B-juniorit
VENYTTELYOHJE B-juniorit Venyttelyn perusteet: Toisin kuin yleensä uskotaan, lihasta voidaan venyttää myös ennen tai jälkeen raskaan suorituksen. Venyttelyn ja lihaksen venyttämisen kesto riippuu siitä,
LisätiedotLiikunnan turvallisuus. Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti
Liikunnan turvallisuus Jari Parkkari, erikoislääkäri, dosentti Millaisten liikuntavammojen ehkäisyyn kannattaa panostaa?: terveliikkuja.fi Kuolema V a m m a n v a k a v u u s Päävamma, tytöt Eturistisidevamma,
LisätiedotSUOMEN VOIMISTELULIITTO
NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.
LisätiedotLiiketaitotestit ja tuloskortti
Liiketaitotestit ja tuloskortti 1 taso Perus liiketaidot Syväkyykky 1 - integroitu liikkuvuus käsivarret vaakatasossa edessä - suorita kyykkyliike niin alas kuin sujuvasti liike on mahdollista - lantiotason
LisätiedotKESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu
40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,
LisätiedotPISTEMÄÄRÄ ISTUMAANNOUSU, ETUNOJAPUNNERRUS (kpl) 5 45 > 4 40 44 3 35 39 2 30 34 1 25-29 0 < 24
Rukan Alppikoulun valintakokeiden fysiikkatestit: Testataan hakijan fyysistä kuntoa lajin vaatimin edellytyksin ja testein. Testit pisteytetään 0-5 pistettä per testi. Testejä ovat seuraavat: - Istumaannousu
LisätiedotTIMANTTIMERKKI. Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta.
TIMANTTIMERKKI Yleistä merkkiliikkeistä Timanttimerkin voi suorittaa aikaisintaan sen vuoden syksynä, jona voimistelija täyttää kahdeksan vuotta. suoritetaan erillisessä arviointitilaisuudessa. Arvioinnit
LisätiedotMitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus
Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy
LisätiedotTOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet
TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.
LisätiedotVoimistelulliset liikkeet. Voimistelulliset hypyt. Permanto, Q&A. Spagaattiasento. Spagaattiasento. TK2, permanto 2/18/ o. 160 o.
Voimistelulliset liikkeet TK2, permanto Kokonaisvähennykset vartalon väärästä asennosta ovat enintään 0.50 (voimistelulliset liikkeet) Vartalon asennon vähennyksiin kuuluvat: Spagaattiasennon virheet Jalkojen
LisätiedotKaikki Pelissätehtäväkortit
Kaikki Pelissätehtäväkortit 1. Salmiakkikuljetus Lapsi kuljettaa salmiakkiruudun ympäri ensin toiseen suuntaan ja sitten toiseen suuntaan. Pelaajan tulee käyttää vasenta ja oikeaa jalkaa. Toinen ja neljäs
LisätiedotJalkojen omahoito JALKAVOIMISTELU- OHJEITA
Jalkojen omahoito JALKAVOIMISTELU- OHJEITA Orion on suomalainen avainlippuyritys. orionsydan.fi TYYPIN 2 DIABETES KOHONNUT KOLESTEROLI KOHONNUT VERENPAINE ETEISVÄRINÄ SYDÄMEN VAJAATOIMINTA www.orionsydan.fi
LisätiedotPalveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut
Palveluprosessi: jalkine- ja tukipohjallisratkaisut Respecta Oy 10.3.2016 Otto Bock HealthCare Haluamme olla maailmanlaajuinen edelläkävijä, joka auttaa ihmisiä säilyttämään ja palauttamaan omatoimisuutensa.
LisätiedotTEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI
TEMPPUILIJAN SUORITUSKORTTI BOING-temppuradalle on suunniteltu kahdeksan erilaista temppua, joista radan järjestäjä on valinnut osan BOING-temppurataan. Suorituspaikkojen ohjeet saat suorituspaikoilta
LisätiedotPerustaitoja. Syötöt: Sisäsyrjäsyöttö. Laukaukset:
Perustaitoja Syötöt: katsekontakti syötettävään katse palloon potkuhetkellä tukijalan paikka painopiste pallon päällä tasapainotus käsillä osumakohta palloon jalka hieman irti maasta jalan saatto " potkaise
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotOpas omatoimiseen harjoitteluun
Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta
LisätiedotKEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta
LisätiedotMinuuttivälipalat vuotiaille
Minuuttivälipalat 3-4 - vuotiaille Tasapainoilu kehityskaudelle 3 4 - vuotta Tehtäväkortti 1. Seisokaa yhdellä jalalla tukea ottaen, vaihtakaa jalkoja Seisokaa yhdellä jalalla ilman tukea, vaihtakaa jalkoja
LisätiedotTAVOITTEENA TERVE URHEILIJA
TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT
LisätiedotB-LUOKKA VIRHEVÄHENNYKSET
B-LUOKKA VIRHEVÄHENNYKSET Arvostelutuomareiden vähennykset Suoritusvirheet Keski Kädet koukussa käsitukivaiheessa tai polvet koukussa Jalat tai polvet erillään hartioiden leveys tai Jalat ristikkäin kierteisissä
LisätiedotVENYTTELYOHJE EVU - 00. Mika Laaksonen
VENYTTELYOHJE EVU - 00 Mika Laaksonen MIKSI ON HYVÄ VENYTELLÄ PELIEN JA HARJOITUSTEN JÄLKEEN? Kova harjoittelu ja treeni kiristävät lihaksia, jos venyttely laiminlyödään. Näin lihakset väsyvät nopeammin
LisätiedotB-luokka 20.12.2013. Yleistä. Hyppy. Hyppy. Hypyn arvostelu juoksu. Hypyn arvostelu. mattokasa
Yleistä B-luokka Kilpailuihin voi osallistua aikaisintaan sen vuoden syksynä, kun voimistelija täyttää 7 vuotta (lisenssikausi syksy 2013 - kevät 2014 / 2006 syntynyt) B-luokkaan voi siirtyä kilpailemaan,
LisätiedotLIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017
LIIKUNTALUOKAN SOVELTUVUUSTESTIT 2017 A. FYSIIKKA 1. Voima (etunojapunnerrus rintakehä nyrkkiä koskettaen) Suoritusohjeet: Oikeaa suoritustekniikkaa saa kokeilla kaksi toistoa. Lähtöasento on etunoja,
LisätiedotLiikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana
LisätiedotTämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu
Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Terveyttä tukeva harjoittelu Sisällys 1 Harjoittelun suunnittelu... 1 2 Nuoren kasvupyrähdyksen
LisätiedotTurvallisuusilmoitukset vs Kimmo Paularanta
Turvallisuusilmoitukset 3.11.2018 vs. 3.11.2017 Kimmo Paularanta Yleistä Hyppymäärä noin 40 030 (40 400) Vuoden 2017 luvut ovat suluissa Ilmoituksia on tehty yhteensä 153 (133) alkeisoppilaat 27 (35) pk
LisätiedotTavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?
Tavoite lähestyy Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun? Juoksusuorituksen onnistuminen on monen tekijän summa Onnistumisen
LisätiedotValmiina sudenpolulle
Valmiina sudenpolulle AjatuksiaAll Stars ikääedeltävääntukiharjoitteluun Minivalmennusseminaari 21.-22.9.2018 Tristan Fay, Tommi Tatti, Petka Lehtinen Havaintoja U14-U15 pelaajien ominaisuuksista Liikkuvuus
LisätiedotJuoksun kuormittavuus juostaessa Vivobarefoot -kevytjalkineilla ja iskunvaimennetuilla juoksukengillä
Reetta Marttinen, Aino Pänkäläinen ja Anna Rask Juoksun kuormittavuus juostaessa Vivobarefoot -kevytjalkineilla ja iskunvaimennetuilla juoksukengillä Metropolia Ammattikorkeakoulu Jalkaterapeutti Jalkaterapia
LisätiedotNOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA
NOPEUS JA KOORDINAATIOHARJOITTEITA NOPEUSHARJOITTELUN PERIAATTEET: 1. Suorituksen nopeus mahdollisimman nopea ja räjähtävä 2. Suorituksen kesto alle 10 sekuntia 3. Palautus 2 5 minuuttia 4. Määrä 1 5 räjähtävä
LisätiedotOpas paljasjalkajalkineilla juoksemisen aloittamiseen
Minna Saarinen, Sari Yli-Hukka Opas paljasjalkajalkineilla juoksemisen aloittamiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Jalkaterapeutti AMK Jalkaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 20.11.2013 Tiivistelmä
LisätiedotKeskivartalon tukilihasten aktivointi
Aktivoiva lämmittely, Keskivartalon tukilihasten aktivointi Keskivartalon tukilihasten aktivointi Kolmannen osan tavoitteena on saada keskivartalolihasten toiminta, tuki ja osallistuminen liikesuoritukseen
LisätiedotJalan. opas. terveyden. Yksi viidestä tarvitsee jalkaspesialistin
Jalan terveyden opas Yksi viidestä tarvitsee jalkaspesialistin apua Lyhyt historian tunti Alussa Alussa ihminen käveli paljain jaloin epätasaisella alustalla. Sivilisaation kynnyksellä ihminen sulki jalkansa
LisätiedotPLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa
3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan
LisätiedotEJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT
EJENDALS SUOJAA KÄDET JA JALAT » EJENDALS » EJENDALS EJENDALS» Ejendals valmistaa ja markkinoi tuotteita, jotka suojaavat sekä käsiä että jalkoja.» Pitkäaikaiset asiakassuhteet kehitetyt tuotteet ja ratkaisut,
LisätiedotAlkulämmittelyohjelma
Alkulämmittelyohjelma Terve Futaaja 2 Johdanto Tämä alkulämmittelyohjelma on suunniteltu Terve Futaaja - tutkimusta varten. Tutkimus on UKK-instituutissa toimivan Tampereen Urheilulääkäriaseman hanke,
LisätiedotKUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN. 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS
KUNTOUTUS POLVIVAMMAN JÄLKEEN 2.3.2015 Fysioterapeutti Anne Hietanen Asiantuntijapalvelut, artroprosessi TYKS s83.6 distorsio genu S83.0 luxatio patellae? S83.2 ruptura menisci? S83.3 nivelruston repeämä?
LisätiedotLonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi
Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla
LisätiedotBIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN
BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan
LisätiedotPerhevalmennus. Fysioterapian osuus
Perhevalmennus Fysioterapian osuus Liikunta on tärkeää raskauden aikana Liikunta on osa synnytykseen valmentautumista Hyvä kunto auttaa jaksamaan paremmin raskauden aikana, synnytyksessä sekä synnytyksestä
LisätiedotMove! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo
Move! -fyysisen toimintakyvyn mittaristo Olosuhteet Move-mittausosiot tehdään sisällä liikuntasalissa Tilan pituus vähintään 25 m (20 m viivajuoksua varten) Tasainen seinäalue leveydeltään vähintään kaksi
LisätiedotSäiliöautot. Yleistä tietoa säiliöautoista. Malli PGRT. Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä.
Yleistä tietoa säiliöautoista Yleistä tietoa säiliöautoista Säiliöpäällirakennetta pidetään erityisen vääntöjäykkänä. Malli Akselivälin tulee olla mahdollisimman lyhyt, jotta rungon värähtelyjen vaara
LisätiedotYLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ
YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana
LisätiedotLoppuverryttely salissa
1) Loppuverryttely (jäähdyttely) 10 min Jäähdyttely 3 min 3 min juoksua eli kenttä kerran ympäri reipasta vauhtia Tämän jälkeen puoleen väliin kenttään rento spurtti ja loppu matka kevyttä hölkkää toista
LisätiedotYKSILÖLLISESTI MUOTOILTUJEN POHJALLISTEN VAI- KUTUS KÄVELYN JA JUOKSUN KINEMATIIKKAAN SEKÄ KINETIIKKAAN YLIPRONATOIVILLA MIEHILLÄ
YKSILÖLLISESTI MUOTOILTUJEN POHJALLISTEN VAI- KUTUS KÄVELYN JA JUOKSUN KINEMATIIKKAAN SEKÄ KINETIIKKAAN YLIPRONATOIVILLA MIEHILLÄ Jukka Kosonen Biomekaniikan Pro gradu -tutkielma Kevät 2015 Liikuntabiologian
LisätiedotKeravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016
Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi
LisätiedotVIISIPALLO PELI JOKA KEHITTÄÄ YHTENÄISYYTTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖÄ
VIISIPALLO PELI JOKA KEHITTÄÄ YHTENÄISYYTTÄ YHTEISTYÖTÄ YHTEISÖÄ LYHYESTI VIISIPALLOSTA Viisipallo muistuttaa pohjimmiltaan paljon polttopalloa: Siinä on sisäjoukkue ja ulkojoukkue. Sisäjoukkue lyö pallon
Lisätiedot2-LUOKAN SARJOJEN ARVIOINTI
2-LUOKAN SARJOJEN ARVIOINTI Kilpa-aerobicin lasten ja harrastajien kilpailujärjestelmä (oma kuva) Nimi Puh.nro Seura Valmentaja AEROSPORT SARJA 1. DYNAAMINEN kilpa-aerobicin lasten ja harrastajien kilpailujärjestelmä
LisätiedotVoimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi:
Voimistelijan nimi: Seura: Osoite: Syntymävuosi: SUOMEN VOIMISTELULIITTO 2001 SISÄLLYSLUETTELO OHJAAJALLE/OPETTAJALLE... 3 PRONSSIMERKKI... 4 PERMANTO... 4 PENKKI... 4 REKKI... 4 RENKAAT/2 KÖYTTÄ... 5
Lisätiedot