PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS

Transkriptio

1 PERUSPALVELULIIKELAITOKSEN OSAVUOSIKATSAUS Liikelaitoksen toiminnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta Liikelaitoksen toiminnallinen tilanne on kokonaisuudessaan ollut hyvä ajanjaksolla. Tiettyjä pulmakohtia on ollut, mutta enimmäkseen toiminta on sujunut hyvin. Kesän lääkärin ja hoitajan vastaanottotoiminnan supistukset hoituivat hyvin eikä potilaita jäänyt ilman hoitoa. Myös muut kesäsupistukset ja sulut mm. sosiaalityössä ja kehitysvammaisten päivätoiminnassa ja työtoiminnassa saatiin vietyä läpi ilman suuria ongelmia. Kesäajasta huolimatta voitiin myös erityisiin kriisitilanteisiin vastata. Männistön tilapäisyksikkö Toholammilla ja Lestijärven terveyskeskus olivat suljettuina kesän aikana, tilapäisyksikkö kolme viikkoa ja Lestijärven terveyskeskus kuusi viikkoa. Palvelut saatiin näinä aikoina muista toimipisteistä. Perheiden palveluissa on ollut vaikeuksia saada pätevää työvoimaa lukuisten virkavapauksien sijaisuuksien tekijöiksi. Liikelaitoksen kahdeksan kuukauden taloudellinen tulos näyttää kohtuulliselta. Tehdyt rakennemuutokset alkavat näkyä kustannusten vähenemisenä ja nähtävissä on myös kustannusten siirtyminen sinne, mihin niiden on toivottukin siirtyvän. Erityisen suuri muutos on tapahtunut ikäihmisten palveluissa ja alkaa näkyä nyt myös taloudellisessa tilanteessa. Vuodeosastohoidon kustannukset ovat laskeneet 2013 vuoteen verrattuna noin euroa (-21 %). Samaan aikaan palveluasumisen kustannukset ovat nousseet vain euroa. Kotihoidon kustannukset (ulkoiset kulut) ovat vastaavasti nousseet eurolla (+1,5 %). Erot kuntien ja vastuuyksikköjen välillä kustannuskehityksessä ovat toki suuria. Kotihoidon ja ennaltaehkäisevän työn satsaukset ikäihmisten palveluissa eivät vielä riitä, vaan edelleen on jatkettava näiden palveluiden kehittämistä, jotta saavutettu hyöty pysyy ja ihmiset saavat palvelut oikeaan aikaan ja voivat myös itse osallistua oman terveytensä ja hyvinvointinsa hoitamiseen. Haasteita taloustilanteeseen tulee vammaispalveluista ja avustuksista. Huono taloudellinen tilanne, työttömyyden lisääntyminen erityisesti, tuo paineita toimeentulotukeen. Varatut määrärahat eivät tule riittämään, vaikka kasvu ei juuri ole viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Toimeentulotuen perusosan kuntaosuudet ovat nousseet viime vuodesta 8,1 % eli euroa, mutta osuudet näyttävät nousevan loppuvuotta kohden joten nousu voi olla edellä mainittua korkeampikin. Lähinnä vammaishuoltoon liittyvät muut avustukset kotitalouksille (mm. asunnon muutostyöt, henkilökohtaiset avustajat) ovat ylittymässä vähintään eurolla, vaikka kustannukset ovat viime vuodesta laskeneet -2,3 %. Vammaispalveluiden osalta kustannukset kaiken kaikkiaan ovat nousseet +8,2 % eli

2 euroa. Vammaishuollossa yksittäiset isot menot näyttelevät suurta osaa kustannusten nousussa. Kustannuslajeittain liikelaitoksen kustannukset ovat muuttuneet niin, että henkilöstömenot ovat samansuuruiset kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Näin siitä huolimatta, että Tunkkarin alueen laitoshuoltajat ovat siirtyneet liikelaitoksen palvelukseen ja ostopalvelulääkäreitä on aikaisempaa vähemmän. Liikelaitoksen henkilöstön sairauspoissaolot (yhteensä päivää) ovat laskeneet jonkin verran (vuonna päivää), alkuvuonna laskua oli enemmän, mutta kesän aikana sairaspäivien määrä ei laskenut samalla tavalla kuin muina kuukausina. Tässä saattaa vaikuttaa voimaan tullut uusi säännös vuosilomien siirtymisestä sairauden takia. Palvelujen ostoissa on laskua -0,7 % eli euroa. Tässä ovat mukana Perhon tuotannon kustannukset ja kuntien erikoissairaanhoidon menot sekä suorat palvelujen ostot yksityisiltä palveluiden tuottajilta suurina kustannuserinä. Myös kaikki muut toiminnan toteuttamiseen tarvittavat palvelut kuten laboratoriokustannukset, henkilökunnan koulutus, asiantuntijapalvelut, ravintopalvelut jne. kuuluvat tähän kustannuskokonaisuuteen. Liikelaitoksessa on erityisesti seurattu asiakaspalveluiden ostoja, jotka ovat vähentyneet edellisestä vuodesta -0,3 % ja määräraha näyttäisi olevan paremmin kohdillaan kuin aikaisempina vuosina. Näissä menoissa mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden ostot ovat vähentyneet, mutta tässä yksittäiset palveluiden ostot saattavat vaikuttaa suuresti (esim. lastensuojelusijoitukset). Palveluita on pyritty kaikin keinoin järjestämään avopalveluina omalla alueella ja Jytan omissa toimipisteissä, mutta aina ei voida välttyä kalliilta ostopalveluilta. Aineet, tarvikkeet ja tavarat kustannuslaji on laskenut -3,8 % edellisestä vuodesta (noin euroa). Määrärahat näyttävät riittävän koko vuodeksi. Näköpiirissä ei ole erityisiä menoja, jotka voisivat tilanteen loppuvuoden aikana muuttaa. Avustukset ovat yhteensä nousseet +5,1 % eli euroa. Avustuksiin kuuluvat toimeentulotuki, omaishoidontuki ja muut avustukset kotitalouksille. Tarkemmin nousuja on selvitetty edellä. Muut kustannukset kohta sisältää lähinnä vuokria, jotka ovat nousseet +11,6 %. Nousu aiheutuu paitsi vuokrien indeksikorotuksista myös Tunkkarin terveyskeskuksen vuokrakustannusten siirtymisestä (toiminta siirtyi 2014 vuoden alusta Kiurulta Vetelin kunnalle) tähän kohtaan, aikaisemmin vuokrat sisältyivät palveluiden ostoihin. Liikelaitoskuntien (lukuun ottamatta Perhoa) kustannukset ovat laskeneet edellisestä vuodesta -4,81 %; Halsua -0,43 %, Kannus -4,91 %, Kaustinen -6,87 %, Lestijärvi -3,76 %, Toholampi -5,08 % ja Veteli -5,13. Kuntaennakoiden riittävyysvertailu näyttää tässä vaiheessa suhteellisen hyvältä, ainoastaan Lestijärvi on jo nyt miinuksella. Tämä johtuu Jytan budjettiin sisällytetyistä säästöistä, joista luovuttiin Lestijärven kunnan vaatimuksesta vuoden 2013 lopussa, kun kunnan talousarvio tehtiin. Kuntaosuudet on kuitenkin laskutettu liikelaitoksen talousarvion mukaisesti. Vähintäänkin näihin kustannuksiin joudutaan tekemään lisätalousarvio ja nostamaan Lestijärven kuntaosuutta loppuvuoden ajaksi. Muuten liikelaitoksen toiminnoissa pyritään tekemään kaikki mahdolliset toimenpiteet, jotta talousarviossa pysytään, mutta lopullinen kanta täytyy ottaa tilinpäätösennusteen teon yhteydessä. 2. Perheiden palvelut Asiakasnäkökulmasta katsottuna toimintavuoden tavoitteena ovat: palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa.

3 Palvelut on pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palveluesitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Kesän aikana osa neuvoloiden toimipisteistä oli suljettuna 4-6 viikon ajan. Toiminnat oli keskitettynä Vetelin, Kannuksen ja Toholammin neuvoloihin. Tuona aikana myös toimintoja supistettiin osittain, mm. 3-6-vuotiaiden terveystarkastuksia siirrettiin syksylle. Supistetusta toiminnasta huolimatta palvelut saatiin kohtuudella järjestettyä, sillä sekä asiakkaat että työntekijät liikkuivat yli kuntarajojen. Lisäpalvelujen tarvetta on ollut eniten puheterapiapalveluissa ja sinne esitetäänkin uuden toimen saamista vuoden 2015 talousarvioon. Tämän lisäksi lisäpanostuksen tarvetta on ollut myös Ha-Ka-Ve-alueen mielenterveyspalveluissa, mihin on ollut ohjattuna lisäresurssia siten, että ko. aikana on ollut käytettävissä psykiatrisen sairaanhoitaja palvelut neljänä päivänä viikossa. Toimintakeskuksissa on panostettu edelleen avotyötoiminnan kehittämiseen. Avotyötoimintaa on kehitetty mm. Green Care -hankkeen myötä yhteistyössä Isokummun lammastilan kanssa. Green Care -toiminnassa luontoa käytetään tavoitteellisesti ihmisten hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja toimintakyvyn edistämiseksi. Heinäkuussa 2014 toiminta käynnistyi ja kyseiseen toimintaan on ollut ohjattuna yksi kehitysvammainen aikuinen. Syyskuussa toimintaa on tarkoitus laajentaa myös mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaan. Kaustisen evankelisen opiston Waude -koulutus jatkuu ainakin lukukauden ja mukana on yhdeksän aikuisiässä olevaa kehitysvammaista opiskelijaa. Kaustisen Eke-tuotteella on uutena toimintatapana panostettu pienryhmämuotoiseen toimintaan, jossa kohderyhmänä ovat mielenterveyskuntoutujat. Halsuan työtupa on muuttanut uusiin toimitiloihin terveysasemalle, jossa toiminta aloitettiin elokuussa. Vammaispalvelulain mukaisissa palveluissa on tapahtunut kasvua erityisesti henkilökohtaisen avun ostopalveluissa. Kasvua ovat aiheuttaneet asiakkaiden muuttuneet tilanteet avuntarpeissa (etenevät sairaudet, uudet ja kuntaan muuttaneet asiakkaat). Kuljetuspalveluiden osalta on tehty kunnittain uudet sopimukset, jotka ovat voimassa elokuuhun 2015 asti. Kuljetuspalveluiden kehittämiseksi on alkanut kuntien kanssa yhteinen kehittämishanke, johon on saatu hankerahaa. Tavoitteena on parantaa haja-asutusalueiden kuljetuspalveluita parantamalla koordinointia kuntien eri sektoreiden kesken ja hyödyntää kaikki yhteiskunnan ja kunnan maksamat kuljetusmahdollisuudet. Asunnonmuutostöiden osalta on myös huomattavissa selkeää kasvua verraten edelliseen vuoteen. Tilastokatsaus, perheiden palvelut Psykiatrinen palveluasuminen Ostetut asumisvuorokaudet Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Lastensuojeluilmoitukset Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho

4 Lastensuojelu Perhekotihoitopäivät Perhehoidon hoitopäivät Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Prosessien osalta tavoitteena toiminta kaudelle on varhainen avoin yhteistoimintamalli, kolmannen sektorin rooli toimijana, sekä ennalta ehkäisevä työ osaksi jokapäiväistä toimintaa. Ennalta ehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan kaikissa perheidenpalveluiden tulosyksiköissä. Tämän työn tukemiseksi liikelaitos osallistuu Tietoon perustuva sosiaalityö (TIPS) hankkeeseen, jonka tavoitteena on luoda Keski-Pohjanmaan kuntiin vahva ajankohtaiseen tietoon perustavan sosiaalityön käytännön toimintamalli, joka hyödyntää ja kehittää alueella olevaa yliopistollista alan osaamista, kansalaisten ja erityisesti sosiaalityön asiakkaiden osallistumista sekä kokonaisuutena edistää olennaisesti alueen asukkaiden hyvinvointia vahvistamalla palvelujen tietopohjaa. Hanke käynnistyi toukokuussa ja sen koordinoijana toimii Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja osatoteuttaja Centria ammattikorkeakoulu. Jyta-alueen perheneuvoloiden sosiaalityöntekijät ovat mukana kesällä aloitetussa Tuomioistuinten perheasiain sovittelutoiminnassa. Tämän lisäksi elokuussa käynnistyi myös eroneuvoillat yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Kokkolan ensi- ja turvakodin yhteistyönä. Eroneuvoillat ovat ns. matalan kynnyksen avoimia tilaisuuksia, joissa asiaan koulutetut työntekijät antavat tietoa ja tukea erosta selviämiseen ja vanhemmuuden kysymyksiin eron jälkeen. Perheiden palveluissa kolmatta sektoria hyödynnetään edelleenkin kunnissa toimivien perhekahviloiden myötä. Yhteistyötä on ollut myös Omaiset mielenterveystyön tukena -yhdistyksen kanssa, yhdistyksen kanssa tullaan jälleen suunnittelemaan mielenterveysviikko ja sen toteuttaminen. Kokkolasta käsin toimiva Mieskeskus on osaltaan tuottanut avointa miesryhmätoimintaa Jyta-kuntiin. Ryhmät ovat tarkoitettuja mm. väkivallan hallintaan sekä parisuhde että perhetilanteisiin liittyviin ongelmiin. Vammaispalvelun sosiaalityön työntekijät osallistuvat Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SonetBotnian vammaissosiaalityön kehittäjäverkostoon. Toiminnan tavoitteena on palvelujärjestelmien kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja seudullinen yhteistyö. Lisäksi työntekijät osallistuivat keväällä vammaispalvelulain ja sen soveltamisen koulutukseen. Toholammin mielenterveyskuntoutujien tukiasunnossa on ollut 4-5 asukasta ja 1-2 päivätoiminta-asiakasta, mikä on vähentänyt ulkopuolelta ostettavien palvelujen kustannuksia. Myös mielenterveyskotihoidon käyntejä on aloitettu. Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on henkilöstön onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pysyvyys, osaamisen vahvistaminen sekä hyvin voiva henkilöstö. Henkilöstön rekrytoinnissa ei ole onnistuttu kaikilta osin toivotulla tavalla. Perhonjokilaakson perheneuvolan psykologin paikka ei ole saatu täytettyä. Psykologin palvelut on pyritty turvaamaan

5 ostopalveluina ja nykyinen sopimus on voimassa saakka. Sopimuksen mukaisesti psykologi on käytettävissä Perhe- ja sosiaalikeskus Pajalassa yhtenä päivänä viikossa. Henkilöstön vaihtuvuutta on tapahtunut lähinnä äitiys- ja sairauslomien, palkattomien virka/työlomien sekä vuorotteluvapaan myötä. Toimintakaudella on ollut myös pitkäaikaisia lähinnä somaattisista sairauksista johtuvia sairauslomia, joihin on jouduttu palkkaamaan sijaisia. Kaikkia sijaisuuksia ei ole pystytty täyttämään vaadittavan pätevyyden omaavilla henkilöillä. Suurin vaje muodollisesti pätevistä työntekijöistä on ollut lastensuojelussa. Myös terveydenhoitajien toimen sijaisuuksiin on ollut aiempaa haasteellisempaa saada päteviä työntekijöitä normaalin hakumenettelyn kautta. Syyskuun alusta toimet saatiin kuitenkin täytettyä. Henkilöstön osaamista on vahvistettu täydennyskoulutuksin sekä yksiköittäin (tulos/vastuuyksiköt) järjestettyjen kehittämispäivien avulla. Vammaispalvelun yksiköissä lyhytaikaisiin henkilöstövajeisiin on voitu vaikuttaa joustoilla ja työaikajärjestelyillä. Henkilöstön rekrytointi henkilökohtaisen avun töihin on ollut edelleen haasteellista. Ostopalvelujen määrän kasvu johtuu pitkälti siitä, ettei työvoimaa ole käytössä tarpeeksi. Henkilökohtaisen avun töissä vaihtuvuus henkilöstössä on erittäin runsasta. Vammaispalvelussa avoinna olleet vakanssit on laitettu hakuun nyt syksyllä. Työkokeilujen kautta on haettu mahdollisuuksia uudelleen sijoittumisiin. Tavoitteet henkilöstön täydennyskoulutusten suhteen ovat toteutuneet hyvin. Vammaispalveluissa on tehostettu johtoryhmä työskentelyä vammaispalvelun kehittämisen välineenä. Perheiden tukemisen tulosalueen henkilöstömäärät Neuvolatoiminta 13+1 määräaikainen Sosiaalityö 19 Psykososiaalinen tulosyksikkö 10 Vammaistyö 50 joista henkilökohtaisia avust. 25 Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Alla oleva laskelma ja arvio loppuvuoden toteutumasta perustuvat toimintakulujen kirjanpitotilanteen mukaan, jossa palveluiden ostot huomioitu 7 kuukauden toteutuman mukaisesti. Halsua ta tot ,5 % ylitys n Kannus ta tot ,3 % ylitys n Kaustinen ta tot ,9 % ylitys n Lestijärvi ta tot ,2 % ylitys n Toholampi ta tot ,1 % ylitys +/- 0 Veteli ta tot ,8 % ylitys n Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan osalta on noudattaen hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta

6 Sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomioita laskujen asiatarkastuksiin tiliöintiin ja alv vähennyksiin. Lisäksi esimiehet ovat suorittaneet työntekijöiden työajan, täydennyskoulutuspäiviin osallistumisen sekä sairauspoissaolojen seurantaa. 3. Kotihoito ja palveluasuminen Asiakasnäkökulma Omahoitajat huolehtivat kattavasti yhdessä asiakkaan (ja/läheisen) kanssa hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisestä. Hoito- ja palvelusuunnitelmien sisällöllinen tarkastelu on alkanut. Asiakasraadit toimivat palvelukeskuksissa. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja palveluihin. Jokaiselle on nimetty omahoitaja. Lestijärvellä huhtikuun alussa alkaneet toimintapäivät ovat jatkuneet kesäntauon jälkeen. Palautteet toimintapäivistä ovat olleet myönteisiä. Asiakaspalautteita voi antaa myös jatkuvan palautteen laatikkoon. Kotikuntoutusta on aloiteltu Toholammilla ja Lestijärvellä. Intervallimahdollisuudet omaishoidettaville ja muillekin ovat olleet hyvät. Prosessinäkökulma Ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan toimenpideohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti, erityisesti Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella on tapahtunut ja tapahtuu toimintavuoden aikana paljon muutoksia. Malvakodin asumispalveluyksikkö on kevään ja kesän aikana liitetty Iltaruskon palvelukeskuksen toimintaan ja toimintaa muutetaan vähitellen tilapäishoidoksi. Markkulan ympärivuorokautisen palveluasumisen loppumiseen lokakuussa on valmistauduttu henkilöstösuunnittelulla ja henkilöstölle (Markkula, Iltarusko, Harjukoti) on järjestetty muutosvalmennusta. Vetelissä on osallistuttu Harjukodin laajennuksen rakennusprosessiin. Palveluasumisessa muutokset näkyvät asiakkaiden toimintakyvyn heikentymisenä ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden lisääntymisenä. Palveluasumisen siirrot toiseen yksikköön ovat vähentyneet. Enemmän hoidetaan paikanpäällä, mikä lisää osaamistarvetta. Asukkaiden hoitoisuus kasvaa jatkuvasti, vuoteeseen hoidettavia ja syötettäviä on koko ajan enemmän hoidettavana. Asukkaissa on myös paljon levottomia ja vaeltelevia muistisairaita, mikä lisää hoidon vaativuutta. Halsua-Kaustinen-Veteli -alueella ja Kannuksessa palvelukeskusten lääketieteellisestä hoidosta vastaa ympärivuorokautisesti ostopalveluna Doctagon Oy. Vastuulääkäreinä toimivat geriatrian- tai yleislääketieteen erikoislääkärit. Yksiköissä on pystytty toteuttamaan aiempaa vaativampia hoitotoimia. Osassa yksiköistä ei ko. aikana ole ollut yhtään sairaalasiirtoa. Tehostetun palveluasumisen hakemukset on käsitelty kolmen kuukauden aikarajan puitteissa. Jonoa palveluasumiseen ei juuri ole, tiukin tilanne on Vetelissä, jossa palveluasumista on käytetty arvioitua enemmän. Palveluasumisen, omaishoidon tuen ja kotihoidon palveluaikoja ja hakijoiden määriä seurataan puolivuosittain ja tilastot julkaistaan Jytan nettisivuilla ja kuntien kuntatiedotteissa. Muistisairaiden hoidon kehittämistyö ei ole Lestijokilaakson alueella alkanut. Palvelusetelin käyttö ei ole laajentunut entisestä tilanteesta. Prosessien välisiä kokouksia on ollut Proku-ryhmän muodossa. Omavalvontasuunnitelmien teko on alkamassa. Palvelurakenteen muutokset ovat näkyneet erityisesti kotihoidossa. Toholammille saatiin alkuvuodesta kaksi lähihoitajaa kotihoitoon lisää, mikä mahdollisti ilta- ja viikonlopputyön vahvistamisen. Halsuan kotihoidon toimintaa laajennettiin toukokuussa niin, että siellä aloitettiin iltavuoro, jonka turvin

7 halsualaisia ikäihmisiä voidaan hoitaa aikaisempaa pidempään kotona. Asiakaspalaute toiminnan laajentamisesta on ollut myönteistä. Kannuksessa kotihoidossa on ns. jonoa. Kotihoidon ilta- ja viikonloppuhoidon tarpeeseen ei kaikilta osin ole pystytty vastaamaan. Kotihoidossa on toteutettu myös saattohoitoa ja se sitoo resursseja. Säännöllisiä kotihoidon asiakkaita on Kannuksessa 72 ja heistä yli 75-vuotiaiden osuus on 83,3 %. Käyntejä on kertynyt kpl. Kannuksessa olisi ehdoton tarve on lisähenkilökunnalle kotihoidossa,jotta pystyttäisiin vastaamaan nopeasti asiakkaiden tarpeisiin myös iltaisin ja viikonloppuisin. Halsua-Kaustinen-Veteli kotihoidossa pantiin lautakunnan vuoden 2014 talousarvion yhteydessä hyväksymä uusi tulosyksikköjako täytäntöön alkaen. Muutoksessa Halsua-Vetelin kotihoito ja palveluasuminen on oma tulosyksikkö ja Kaustisen kotihoito ja palveluasuminen oma tulosyksikkö samaan tapaan kuin Lestijokilaaksossa on Kannuksen tulosyksikkö ja Toholampi-Lestijärven tulosyksikkö. Tavoitteena on sitoa kotihoito ja palveluasuminen yhdeksi kokonaisuudeksi ja korostaa lautakunnan asettamaan linjausta kotihoidon ensisijaisuudesta ja saada palveluasuminen tukemaan kotihoitoa. Muutoksen myötä toivottavasti myös tehtäväkenttä on sopivan kokoinen tulosyksikköjohtajille. Teknisten ratkaisujen osalta tällä osavuosijaksolla saatiin Puistolan palvelukeskukseen Kannukseen uusi hoitajakutsujärjestelmä. Kotihoidon optimointi ja mobiilikirjauslaitteiden hankinta eteni niin, että uudet laitteet ovat arviolta käytössä marraskuussa Henkilöstönäkökulma Tavoitteenamme on riittävä, osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Koulutettua, päteviä lähihoitajia on ollut suhteellisen hyvin saatavilla. Ajoittain on ollut enemmän kouluttamattomia sijaisia, lähinnä sairauslomasijaisuuksissa ja jonkin verran myös eläkeläisiä. Sairaanhoitaja sijaisista on ollut pulaa erityisesti kesän aikana. Yksiköittäin on laadittu henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat. Yksiköt ovat pyrkineet olemaan ottamatta sijaista yksittäisiin sairaslomapäiviin. Henkilöstövajeita on mahdollisuuksien mukaan pyritty hoitamaan sisäisin järjestelyin ja sissiyksikön työvoiman avulla. Vuosityöaikaa on hyödynnetty HaKaVe:n kotihoidossa, Kannelmassa ja Toholampi-Lestijärven kotihoidossa. Iltaruskossa on tarvittu lisätyövoimaa asukkaiden hoidettavuuden ja käyttöasteen nousun takia. Tästä syystä ylimääräisten palkkakulut ovat siellä lisääntyneet. Hakijoita avoimiin vakituisiin vakansseihin on ollut hyvin. Työnkiertoa on ollut jonkin verran, kaikissa kunnissa ei ole toteutunut ollenkaan. Henkilöstömitoitus palveluasumisessa on ollut vähintään 0,5. Palveluasumispaikkoja vähennetään luonnollisen poistuman myötä. Männistön tilapäisyksiköillä on ollut työnohjausta kevät-kesän aikana liittyen muutosprosessiin. Perehdytykseen on satsattu enemmän kuin aiemmin, uusi työntekijä perehdytetään aikaisemman kokemuksen ja toimenkuvan mukaisesti (2-5pv), perehdytyskortti ja arviointi käytössä. Potilasturvallisuus- ja potilastiedon arkiston verkkokoulutuksia sekä lääkehoidon koulutuksissa on käyty. Myös muihin koulutuksiin on osallistuttu ja laaja vaihtovalmennuskoulutus lähihoitajille on käynnissä. Lisäksi hätäensiapukoulutus ajoittuu loppuvuodelle. Johtamisen erityisammattitutkinnon opinnot ovat jatkuneet ja samoin oppisopimuskoulutuksessa on ollut tulosalueen väkeä, osa valmistui keväällä ja toisten opinnot vielä jatkuvat. Talousnäkökulma Talousarvion raameissa on pysytty. Männistön henkilöstömenot olivat alkuvuonna korkeat, mutta nyt tasaantuneet. Tavoitteiden mukaisesti tehostetun palveluasumisen paikat ovat vähentyneet. Toki se on rasittanut taloutta palveluasumisissa, erityisesti Lestijärven palveluasumisessa (5 tyhjää paikkaa). Mutta toisaalta se on antanut mahdollisuuden intervalliin.

8 Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Sisäinen valvonta toteutuu lääkehoidon tarkistuksina, lääkehuoneen ja lääkejääkaapin lämpötilaseurantoina sekä kunnasta ostettavan ateriapalvelun laadun seurantoina. Työvuorojen toteutuminen tapahtuu Titaniassa ja Esmikko on käytössä osassa yksiköitä. Riskien hallintaa seurataan HaiPro:lla. Haittapoikkeamailmoituksia on tullut koko tulosalueelle 69 kpl, viime vuonna vastaavaan aikaan ilmoituksia oli 94 kpl. Halsua-Kaustinen-Veteli asumispalveluissa ilmoituksia oli 25 kpl (35 kpl vuonna 2013) ja Halsua-Kaustinen-Veteli kotihoidossa 3 kpl. Merkittävimmät toiminnan kehittämiskohteet liittyvät alkaneeseen SenioriKaste -hankkeeseen, johon on tutustuttu ja aloiteltu kehittämisryhmien toimintaa. Lisäksi valmistaudutaan optimoinnin ja mobiilien käyttöönottoon. 4. Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue Vastaanottotoiminta Lain mukaan hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen voi arvioida terveydenhuollon ammattihenkilö joko puhelimessa tai vastaanotolla. Jyta-alueen toimipisteissä hoidon tarpeen arviointi tapahtui säädetyssä aikarajassa. Vastaanotoille ei-kiireellisen ajan lääkärille sai 2-4 viikon sisällä. Asiantuntijahoitajien ja päivystävien sairaanhoitajien vastaanotoille pääsi yleensä viikon sisällä. Peruspalvelulautakunta päätti kokouksessaan supistaa Jyta-alueen vastaanottojen toimintaa ajalle säästösyistä. Tänä aikana vastaanotoilla hoidettiin ainoastaan kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Lestijokilaakson alueella toimittiin seuraavasti: Lestijärven vastaanotto oli suljettu Toholammin vastaanotolla työskentelivät pääsääntöisesti lääkäri, päivystävä sairaanhoitaja ja sairaanhoitaja. Ko. aikana röntgen oli suljettu, mutta laboratoriopalvelut toimivat. Kannuksen vastaanotolle ko. aikana keskitettiin Lestijokilaakson ambulanssilla tulevien ja välitöntä hoitoa vaativien potilaiden hoito. Laboratorio, röntgen ja vuodeosasto toimivat normaalisti Perhojokilaakson alueella toimittiin seuraavasti: Tunkkarin vastaanotolla hoidettiin kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat. Supistamisen loppuvaiheessa aikoja voitiin antaa myös ei-kiireellisille potilaille. Laboratorio, röntgen ja vuodeosasto toimivat normaalisti. Perhon vastaanoton puhelut siirtyivät kesäkuussa klo Tunkkarille ja heinäkuussa perjantaisin klo Edellä mainittuina siirtoaikoina potilaita tuli Tunkkarille hoidettavaksi Jyta-alueen neuvoloiden, kotisairaanhoidon ja palvelutalojen asukkaiden asiat hoidettiin tarpeen mukaan. Asiakkaita pyydettiin ennakoimaan lääketarpeet supistamisen ajalle, mutta käytännössä vastaanotoilla reseptejä uusittiin koko supistamisen ajan. Asioiden etukäteen suunnittelu työllisti esimiehiä: lehdistötiedotteet, kuntalaisten informointi kunta- ja kaupunkitiedotteissa ja www-sivuilla henkilöstön suunnittelu supistamisen ajalle toiminnan turvaamiseksi, lomien tasapuolinen jakautuminen

9 Henkilöstö sitoutui kiitettävästi ja kantoi vastuunsa omalta osaltaan toiminnasta. Supistamisen aikana laajavastuiset hoitajat osallistuivat vastaanoton toimintaan hoitaen ohessa omia akuutteja potilaita. Lestijokilaaksossa hoitajia oli työnkierrossa toisilla vastaanotoilla; palaute oli hyvää. Supistamisen aikana Jyta-alueen vastaanotoilla vastaanotettuja ajanvarauspuheluita käsiteltiin 5790 kappaletta ja viiden minuutin sisällä puheluihin vastattiin 85 %:sti. Terveyskeskuksittain puhelut jakautuivat seuraavasti: Toholammin vastaanotolla vastattuja ajanvarauspuheluita oli 919, 5 min sisällä vastattu 77 % Kannuksen vastaanotolla vastattuja ajanvarauspuheluita oli 1608, 5 min sisällä vastattu 76 % Tunkkarin vastaanotolla vastattuja ajanvarauspuheluita oli 2182, 5 min sisällä vastattu 90 % Perhon vastaanotolla vastattuja ajanvarauspuheluita oli 999, 5 min sisällä vastattu 94 % Jyta-ajanvaraus ajanvarauspuheluja 82, 5 min sisällä vastattu 99 % takaisinsoittoja jätettiin 115 ja jokaiseen vastattiin Näiden puheluiden lisäksi hoidettiin esimerkiksi reseptien uusintaa ja laboratorionvastauksia koskevia puheluja. Supistamisen aikana Jyta-alueen vastaanotoilla lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla hoidettiin Jyta-alueen kuntalaisia ja ulkopaikkakuntalaisia seuraavasti: Kannuksen vastaanotto Halsua Kannus Lestijärvi Toholampi Veteli Ulkopaikkaku nnat Yhteensä lääkäri hoitaja yhteensä Tunkkarin vastaanotto Halsua Kannus Kausti-n en Lestijärvi Perho Tohola mpi Veteli Toholammin vastaanotto Halsua Kannus Lestijärvi Toholampi Ulkopaikkakunnat Yhteensä lääkäri hoitaja yhteensä Ulkopaikkakunnat Yhteensä lääkäri hoitaja yhteensä Supistamisen aikana muualta kuin Jyta-alueelta tulevia potilaita hoidettiin Toholammin vastaanotolla 11 eri kunnasta, Kannuksen vastaanotolla 38 eri kunnasta ja Tunkkarin vastaanotolla 33 eri kunnasta. Potilastietojen perustaminen lisätyöllisti henkilökuntaa. Supistamisen aikana Kannuksen lääkärinvastaanoton itseilmoittautumispisteestä vuoronumeron otti eri syiden vuoksi yhteensä 2060 henkilöä. Toholammin tapaturmat työllistivät Lestijokilaaksoa supistamisen alkuvaiheessa. Toholammin kriisiryhmätyöhön saatiin apua Kannuksesta, Perhojokilaaksosta ja erikoissairaanhoidosta.

10 Supistamisen jälkeen Jyta-alueen vastaanotoilla toiminta vilkastui: mm. ajokorttitarkastuksille oli kova kysyntä. Toteumaraporttien mukaan osavuosikatsaus ajanjakson aikana jokaisella vastaanotolla ovat toimintamenot pysyneet keskimäärin määrärahojen puitteissa. Työterveyshuolto Henkilöstö Työterveyshuollon uusi fysioterapeutti aloitti työt Tarve fysioterapeutin palveluille on suuri asiakasyrityksillä, ennalta ehkäisevän työn merkitys painottuu. Työpaikkakäynnit ja esim. ergonomian tarkistukset ovat nousseet merkittävään asemaan. Lääkärivajeen paikkaamiseksi Kannuksessa käytettiin Toholammin ja Tunkkarin työterveyshuollon lääkäreitä sekä Oulusta Coronarian kautta tullutta työterveyshuollon lääkäriä. Tällä järjestelyllä saatiin hoidettua akuutit asiat sekä työterveyshuollon neuvotteluita vaativat tilanteet. Kannuksen asiakkaita on ohjattu myös Toholammilla käymään ja Tunkkarilla hoidettu joitakin paperiasioita. Toholammilla ja Tunkkarilla lääkäritilanne on ollut kohtuullisen hyvä alkuvuoden aikana. Henkilökunnan palavereja pyritty pitämään säännöllisin väliajoin. Kehittämispäivä pidettiin toukokuussa Kokkolassa tutustuen yhteistyökumppaneiden työhön tarkemmin. Prosessit CallGuide -puhelinohjelma ei täysin ole toiminut Lestijokilaakson alueella. Puheluita ohjautunut vääriin numeroihin sekä soittopyyntöjen yhteydessä joka toimipisteessä CallGuide lakkaa toimimasta, kunnes soittopyyntö on kuitattu. Asiasta oltu Soneraan yhteyksissä ja neuvoteltu asian korjaamisesta. Laaturyhmä kokoontunut ja työterveyshuollon itse arviointilomake on päivitetty. Jokainen henkilöstöryhmä on läpikäynyt omia työnkuviaan ja niitä aletaan syksyn aikana työstämään kirjallisesti. Tavoitteena on käydä työnkuvia lävitse ja laatia samalla jokaiseen yksikköön perehdytyskansio, joka palvelee mahdollisia uusia työntekijöitä, mutta opastaa samalla myös opiskelijoita tutustumaan uuteen yksikköön. Työterveyshuollon prosessien kuvantaminen on myös aloitettu. Talous ja vaikuttavuus Työterveyshuollon tavoitteena on päästä nollatavoitteseen eli tulot ja menot saadaan katettua tehdyllä työllä. Tämän hetkisen tilanteen pohjalta näyttää siltä, että taloudellinen tavoite saavutetaan. Menot ja myös palveluiden määrä työterveysyksikössä vaihtelee työntekijätilanteen mukaan, erityisesti lääkäriresurssit ovat ratkaisevan tärkeitä toiminnan pyörittämisessä. Erityisesti Kannuksen yksikössä on vuoden aikana ollut ajoittain vaikeuksia lääkäriresurssin kanssa. Tilojen vuokrat ovat nousseet sekä Tunkkarilla että Toholammilla, kun on saatu käyttöön aikaisempaa isommat toimitilat. Heinäkuun ajan työterveyshuolto oli täysin suljettuna neljän viikon ajan. Henkilöstön lomat voitiin näin keskittää samaan aikaan ja myös lääkäripalvelujen saatavuus heinäkuun aikana olisi ollut heikko. Palautetta asiakasyrityksiltä ei ole sulun ajalta tullut. Asiakasnäkökulma

11 Henkilökunnan kanssa on keskusteltu asiakasyritysten läpikäymisestä systemaattisesti. Tällä tarkoitetaan asiakasyritysten tietojen tarkistamista, sopimuksien uusimista, terveystarkastusten ja työpaikkaselvitysten saattamista ajan tasalle. Ostopalveluilla on täydennetty työterveyshuollon palveluita. Ostopalvelut ovat toimineet hyvin ja asiakkaiden hoitaminen on ollut nopeaa ja laadukasta toimintaa. Vuodeosastotoiminta Asiakasnäkökulma Palautetta kerätään jatkuvan palautteen laatikon kautta ja suullista palautetta saada silloin tällöin suoraa asiakaskontakteissa. Myös sähköpostin ja netin kautta on saatu palautetta. Kuntouttavalla työotteella tuetaan potilaan omatoimisuutta ja toimintakykyä. Kaikille potilaille tehdään hoitosuunnitelmat. Prosessit ja rakenteet Hoidonporrastus on toteutunut. Tunkkarilla kokoontuu tiistaisin moniammatillinen työryhmä ja käsittelee HaKaVe- alueen potilaita ja heidän jatkohoitoaan. SAS-palaverit järjestetään molemmissa jokilaaksoissa kerran kuukaudessa. Keskimääräinen kuormitus on ollut Tunkkarilla 83,6 % ja Kannuksessa 88,9 %. Vaihtelua on ollut paljon, välillä potilaita ollut ylipaikoilla ja välillä kuormitus on ollut n. 70 %. Kokonaishoitoaika on keskimäärin Kannuksessa 9,9 vrk ja Tunkkarilla 9,1 vrk. Kannuksessa on kaksi pitkäaikaispotilasta. Potilasvaihto/pv Kannus 5,2 ja Tunkkari 6,3 potilasta. Henkilöstönäkökulma Tunkkarilla on edelleen jatkettu vuodeosaston henkilökuntavähennyksiä niin, että 1.6 eläkkeelle jääneen lähihoitajan tointa ei täytetä. Nyt vuodeosastonhoitohenkilökunnan määrä on sovitussa määrässa. Kummallakin osastolla sairaanhoitajasijaisista on ollut pulaa. Sijaisuuksissa on jouduttu käyttämään perus-/lähihoitajia. Koulutuksiin on osallistuttu suunnitellusti ja kehityskeskustelut on Kannuksessa käyty ja Tunkkarilla aikataulutettu syksylle. Talousnäkökulma Sijaisia lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on otettu harkitusti potilasmäärien mukaan ja on pyritty aina mahdollisuuksien mukaan selviämään ilman ulkopuolista sijaista. Taloutta on seurattu kuukausittain. Tunkkarilla lähtien sijaismäärärahoista on vähennetty ½-lähihoitajan määrärahat ja toiseen ½-lähihoitajan toimeen ei ole otettu ei sijaista ja 1.6. alkaen ½-lähihoitajan vähentäminen on jäänyt pysyväksi. Tunkkarin ja Kannuksen kulurakenteessa on vielä jonkin verran eroja ja erityisesti Tunkkarin vuokramenot ovat korkeat. Tunkkarilla sprinkleröinti on tehty pitkälle käytävälle ja tarkoitus on jatkossa selvitä jo vuoden 2014 aikana yhden käytävän varrella sijaitsevilla potilashuoneilla. Tämä vähentää vuodeosastohoitoon kohdistuvia kustannuksia. Kuntoutus Henkilöstö ja osaaminen Toimintaterapeutin sijaisuuteen ei ole ollut hakijoita, paikka on ollut auki touko-, kesä-, ja elokuun. Toukokuun puolivälistä alkaen toimintaterapia-asiakkaat on hoidettu kokonaan ostopalveluilla. Kuntoutuksen kehittämispäivä on pidetty toukokuussa. Henkilöstöllä on ollut vähän sairaspäiviä.

12 Elokuun loppuun mennessä suurimmalla osalla henkilöstöä on jo täydennyskoulutuspäiviä kuluvalle vuodelle. Koulutukseen menoa ohjaavat tarpeet ja mielenkiinto ohjaavat koulutuksiin menijöitä. Koulutuksissa käydään tehdyn profiloinnin pohjalta. Kesäaikana oli työkiertoa Lestijokilaakson alueella. Prosessit ja rakenteet Kuntoutuksen tilastointia on kehitetty, Effectorista saadaan vuonna 2014 luotettavaa tietoa ostopalveluiden osalta ja Neotidesta oman toiminnan osalta. Halsuan terveysasemalta tehtyjen tilajärjestelyjen jälkeen kuntoutus siirtynee Kannelmaan loppuvuodesta. Kuntoutuksen tilatarve Halsualle on osaviikkoista, noin ½pv/vko. Kuntoutuksella on edustus SenioriKaste-projektin työryhmissä. Ostopalvelukilpailutus tehtiin ja uudet tuottajat ja hinnat otettiin käyttöön alkaen. Ostopalvelujen asiakasmaksujen velkominen siirtyi 1.6. alkaen omaksi työksi. Asiakasnäkökulma Hoitotakuu on toteutunut pääsääntöisesti 3 kk:n sisällä. Asiakasmäärä on lisääntynyt, mutta käyntimäärissä ei juuri ole tapahtunut muutosta. Useampi pääsee palvelujen piiriin ja saa ohjeita kotiin, näin asiakkaille siirtyy enemmän vastuuta ennaltaehkäisystä ja omasta kuntoutumisesta. Talous ja vaikuttavuus Halsuan ostopalvelujen kustannukset tulevat ylittymään noin eurolla. Vetelissä ostopalvelujen kustannukset ovat laskeneet (-5,7 %)ja Kaustisella nousseet (+16,2 %). Kokonaistoimintakulut ovat laskeneet Kannuksessa ja Tunkkarilla. Asiakaskäyntejä on Kannuksessa ollut 844 kpl ja asiakkaita 363 kpl (käynti ja kotikäynti). Toholammin asiakaskäyntejä ovat olleet 672 kpl ja asiakkaita 205. Tunkkarilla asiakkaita on ollut 313 ja käyntejä 822 kpl. Toimintaterapeutilla asiakkaita ehti olla alkuvuonna 35 ja käyntejä 112 kpl. Alkuvuoden jälkeen toimintaterapeutin vakanssi on ollut avoinna, tehtävää haetaan koko ajan työntekijää. Tunkkarilla ryhmiä on ollut 41 ja niissä käyntejä 404 kpl, Kannuksessa 45 ryhmää ja käyntejä 309 sekä Lampilla 59 ryhmää ja 406 käyntiä. Suun terveydenhuolto Halsua-Kaustinen-Veteli -alueen hammashoitoloiden mahdollista sijoittamista Tunkkarin terveyskeskuksen tiloihin on selvitelty ja asiaa on käsitelty peruspalvelulautakunnassa. Kaustisen ja Vetelin hammashoitoloiden välinehuolto on siirtynyt Tunkkarin terveysasemalle ja siirto on sujunut ongelmitta ja todettu erittäin hyväksi ja toimivaksi. Asiakasnäkökulma Pisimpään jonottaneita on saatu hoitoon. Yli hoitotakuun edellyttämän 6 kk:n jonottaneiden määrä on pienentynyt. Elo-syyskuun vaihteessa yli 6 kk jonottaneita on 71 kpl, 3-6 kk 147, alle 3 kk 184. Perhossa ei ole jonoa. Lestijärvellä ei ole jonokirjaa. Toholammilla on saatu purettua jonoa hyvin, siellä oli enää 21 yli 6 kk jonottanutta. Kannuksessa oli 50 yli 6 kk jonottanutta. Henkilöstönäkökulma Työvoimatilanne on muuttunut. Selektan kautta vuokratut kaksi hammaslääkäriä ovat siirtyneet virkahammaslääkäreiksi liikelaitokseen. Syyskuun alusta saadaan orientoiva hammaslääkäri puoleksi vuodeksi, hänen työpanostaan jaetaan useampaan yksikköön. Vetelin toinen hammaslääkärin virka on täyttämättä. Kannuksessa ja Toholammilla on osa-aikaisuuksia ollut täyttämättä. Isona apuna on ollut ostopalvelujen käyttö, jota on edelleen jatkettu kirurgisten potilaiden ja särkypotilaiden jatkohoitojen osalta. Perhosta jäi yksi hammashoitaja eläkkeelle ja suuhygienisti on lähtenyt. Toinen hammaslääkäri on työskennellyt osa-aikaisesti. Tehtävien rekrytointi on meneillään. Kehityskeskusteluja on aloitettu. Talousnäkökulma

13 Taloustilannetta on seurattu kuukausittain. Talouden osalta ongelmallisin on ostopalvelujen kustannukset, joita pitäisi saada loppuvuoden aikana vähennettyä, jotta vastuuyksiköt pysyvät varatuissa määrärahoissa. Vähentäminen on vaikeaa hoitotakuussa pysymisen takia, oma ja ostettu palvelutuotanto ei pysty täysin vastaamaan hoitotakuun vaatimuksiin tällä hetkellä. Osin tilannetta helpottavat määräaikaiset onnistuneet rekrytoinnit omiin hammaslääkärivakansseihin. 5. Maisemaraportit Osavuosikatsaukseen liitetään Maisemaraportin toimintokohtainen yhteenvetotaulukko.