Peruspalveluliikelaitoksen osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Peruspalveluliikelaitoksen osavuosikatsaus

2

3 1. YLEISKATSAUS TOIMINNALLISEEN JA TALOUDELLISEEN TILANTEESEEN LIIKELAITOKSESSA Peruspalveluliikelaitos Jytan kahdeksas toimintavuosi on ollut paitsi vilkasta muutosten suunnittelun aikaa myös ahkeraa työtä palvelutuotannon parissa. Alkuvuonna alkanut muutostyö maakunnallisen Soite kuntayhtymän perustamiseksi on kiihtynyt loppukevään ja kesän aikana. Perustyö palvelutuotannossa on jatkunut tasaisena. Vähitellen vuoden kuluessa kysymykset muutoksesta ja sen vaikutuksista palvelutuotantoon ovat lisääntyneet ja myös ihmisten osallistuminen muutostyöhön on laajentunut. Muutokset Soiten tullessa koskettavat toisia työpisteitä paljon ja toisissa ei juurikaan tapahdu muutoksia. Tämä vaikuttaa suuresti ajatuksiin ja tunnelmiin työpisteissä eri puolilla Jytaa. Soiten jämäkkä, aikataulutettu muutostyö tuo toisaalta selkeyttä tilanteeseen. Jytan kustannuskehitys mennessä Pelkästään peruspalvelut sisältävä tuloslaskelma osoittaa toimintamenojen osalta +1,7 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintatuotot ovat puolestaan kasvaneet +2,7 %. Tilikauden tulos on ylijäämäinen (edellisenä vuonna ).

4 Toimintatuotoista myyntitulot ovat kasvaneet +1,8 % ja maksutuotot, jotka ovat pääasiassa asiakasmaksuja, ovat nousseet +10,3 %. Asiakasmaksujen nousun taustalla ovat lakimuutokset, jotka nostivat asiakasmaksuja vuodenvaihteessa. Tuet ja avustukset ovat kasvaneet +4,2 %. Muut toimintatulot, etupäässä koostuvat vuokrista, ovat nousseet +8,2 %. Toimintamenot ovat nousseet samaan aikaan niin, että henkilöstökulut ovat kasvaneet +1,2 %, euroina Tämä tulee pääasiassa sivukulujen edellisvuotta suuremmista prosenteista. Palvelujen ostot ovat laskeneet -0,1 %, euroina Palveluissa ovat nousseet pesula-, siivous- ja kuljetuspalvelut. Asiakaspalvelujen ostot (oman toiminnan ulkopuolelta ostettavat palvelut, esim. vammaisten asumispalvelut) ovat edellisen vuoden tasossa. Kulut ovat palveluissa laskeneet puhelinkuluissa, henkilökunnan matkakorvauksissa, laboratoriopalveluissa ja ravintopalveluiden ostoissa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat kustannuskohta on kasvanut +7,8 %. Kasvua edelliseen vuoteen on kalustohankinnoissa, hoito- ja apteekkitarvikkeissa. Avustukset ovat nousseet +3,9 %, euroissa Toimeentulotuki on noussut noin , tähän saadaan noin 50 % valtionosuus ja omaishoidontuessa kasvua on Toisaalta avustuksissa kulut ovat laskeneet jälkihuollossa, muissa avustuksissa kotitalouksille ja työmarkkinatuen Kelan maksuosuuksissa. Muissa kuluissa (lähinnä toimitilojen vuokrat) menot ovat kasvaneet +9,5 %, kun toimitilojen vuokria on korotettu. Kuntien kustannukset, kuntaennakot Kuntaennakot ovat käytännössä samalla tasolla kuin vuonna 2015, tarkasti sanottu kuntaennakot ovat 309 viimevuotista pienemmät. Kuntien väliset erot kuntaennakoiden muutoksissa ovat kuitenkin huomattavat. Kuntaennakoiden vaihtelut johtuvat kuntien asukkaiden palveluiden käytön vaihtelusta, toisissa kunnissa palveluiden käyttö on noussut ja toisissa laskenut, myös yksittäiset kalliit hoidot tai palvelut vaikuttavat kuntakohtaisiin menoihin. Toiminnallinen tilanne Toiminnallinen tilanne palvelutuotannossa on ollut vakaa. Palvelutuotanto on toiminut pääosin hyvin. Henkilöstöä on riittänyt tarpeeksi kaikkiin tehtäviin lukuun ottamatta joitakin vaikeuksia mm. lääkäri- ja psykologitehtävissä. Asiakaspalautteet ovat enimmäkseen myönteisiä. Asiakkaiden kanssa on jatkuvaa vuoropuhelua mm. sähköisen palautteen kautta. Soiten tulo vuoden 2017 alussa puhuttaa ja sen toiminnan suunnittelu on alkanut vaikuttaa vähitellen kaikilla tulosalueilla. Resurssia joudutaan käyttämään Jytan toiminnan lisäksi myös Soiten valmisteluun. Pääosin henkilökunta on ottanut muutostilanteen rauhallisesti, mutta vuoden kuluessa kysymykset ovat luonnollisesti lisääntyneet. Palvelutuotannon osalta Jytan toiminta saataneen siirretty Soiten toiminnaksi suhteellisen sujuvasti. 2. PERHEIDEN PALVELUIDEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna perheiden palveluiden toimintavuoden tavoitteena ovat palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa, palvelut ovat laadukkaita ja vaikuttavia.

5 Palvelut on pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palveluesitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Palveluiden saatavuuden osalta myös vuosilomien aikana palvelut pystyttiin turvaamaan määräaikojen puitteissa. Kesäaikana osa palveluista oli suljettuna tai niissä oli päivystysvalmius noin 1-2 kk:n ajan. Palvelutarpeisiin on puheterapiapalveluja lukuun ottamatta kyetty vastaamaan määräaikojen puitteissa. Erityisesti Perhonjokilaaksossa puheterapiajonot ja odotusajat puheterapiaan ovat pitkät ja erilaisissa kiireellisyysjonoissa on yhteensä noin 70 asiakasta. Jonotilanteeseen ovat vaikuttaneet mm. työntekijöiden vaihtuminen sekä perhevapaista johtuvat resurssivajeet. Qpro-asiakastyytyväisyyskysely on käytössä ja tästä on informoitu asiakkaita. Tästä huolimatta asiakaspalaute on ollut vähäistä, joten on oletettavaa, että asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakkaita on ohjattu itsehoitopalveluihin niiltä osin kuin se on ollut mahdollista. Kanta-arkiston myötä muun muassa äitiys- ja lastenneuvola-asiakkaiden on ollut mahdollista päästä katsomaan omia terveystietojaan jo joiltakin osin. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma hyväksyttiin keväällä 2013 peruspalvelulautakunnassa, ja sen täytäntöönpanotyöhön joudutaan jatkossakin panostamaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. tilanteen mukaan psykiatrisessa palveluasumisessa oli yhteensä 37 asukasta, joista syyskuun alussa 4 henkilöä muutti sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen tukiasuntoihin. Asiakkaat on valmennettu muuttoihin kevään ja kesän aikana. Psykiatrinen palveluasuminen: ostetut asumisvuorokaudet Vuosi Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Lastensuojeluilmoitukset Vuosi Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Lastensuojelu: perhekotihoitopäivät Vuosi Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho

6 Prosessinäkökulma Tavoitteena ovat toimivat ja asiakaslähtöiset palveluprosessit, uusien lakien mukanaan tuomiin velvoitteisiin vastaaminen, esim. sosiaalihuoltolaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä sekä asukkaiden turvallisuuden takaaminen. Varhaisen avoimen yhteistyömallin mukaan on ohjattu asiakaslähtöiseen, moniammatilliseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana on ollut tarttua huolta herättäviin asioihin mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin muiden työntekijöiden ja ammattiryhmien kanssa. Neuvotteluja ja suunnittelua I-portaisen toimintamallin käyttöönotosta psykososiaalisten palvelujen aikuispsykiatristen palvelujen sekä molempien jokilaaksojen psykiatristen aluepoliklinikoiden välillä on jatkettu. Toiminnan tavoitteena on yhdessä tehostaa ja helpottaa aikuispsykiatristen palvelujen käyttöä. Perheneuvolan sosiaalityöntekijä kuuluu Jytan edustajana Perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastaiseen työryhmään, joka on valmistellut MARAK-toimintamallin käyttöönoton Kokkolan ja Jytan alueella. Jyta-alueen perheneuvoloiden sosiaalityöntekijät ovat mukana myös Tuomioistuinten perheasiain sovittelutoiminnassa ja Eroneuvoja-ryhmien toiminnassa. Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategian toteutumista on seurattu aktiivisesti. Henkilöstön näkökulma Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on ammattitaitoinen ja työhönsä positiivisesti suhtautuva henkilöstö. Täydennyskoulutuspäiviä on toteutunut alkuvuonna jokaisen työntekijän kohdalla aikataulun mukaisesti. Koulutustarjontaa on ollut alkuvuonna hyvin ja joidenkin työntekijöiden kohdalla 3 koulutuspäivää on jo täyttynytkin. Suunnitellut työnohjaukset ovat toteutuneet ja tulosyksikön esimiehille on ollut järjestettynä oma ryhmätyönohjaus. Tulosyksikössä on järjestetty kehittämispäiviä, joiden aiheena on ollut mm. työhyvinvointi, johtaminen/esimiestyöskentely ja organisaatiomuutokset. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Vammaispalvelun ja sosiaalityön osalta erityisenä haasteena on lakisääteisten palvelujen tuottaminen, taloudellisten säästöjen tuottamisen ristipaineessa. Lakisääteisten palvelujen tuottamisessa ja kohdentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota vammaispalvelun kriteerien täyttymiseen sekä erilaisiin palvelujen tuottamisen malleihin, joilla pyritään hakemaan tarvittavia kustannussäästöjä. Erilaisten palvelujen tuottamisen uudelleen organisoinnilla voidaan pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna saada aikaan selkeitä säästöjä, verraten nykyisesti käytössä oleviin malleihin. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan osalta on noudatettu hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta Sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomioita talousraportteihin ja niihin tehtyihin kirjauksiin. Maisemamallin raporttien

7 syöttäminen on ollut vielä aikaa vievää eikä kyseinen ohjelma kaikilta osin toimi joustavasti. Tilastointivirheitä tapahtuu edelleen paljon ja niiden oikeellisuuteen pitää edelleen kiinnittää enemmän huomiota. 3. KOTIHOIDON JA PALVELUASUMSEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Hyvinvointia ja terveyttä edistävien kotikäyntien tekemistä on jatkettu. Kotikäynnit suunnataan tänä vuonna 80 vuotta täyttäville kuntalaisille. Koko ikäluokan tavoittaminen vie koko toimintavuoden ajan. Kotikäynneillä on noussut esille, että ihmisten tietoisuus toimintakyvyn tärkeydestä on parantunut ja ihmiset myös ovat ryhtyneet toimeen eli osallistuvat monenlaiseen toimintaan ja ovat lisänneet liikuntaa. Terveystarkastuksia 75-vuotiaille on jatkettu ja niistä on saatu erittäin hyvää palautetta. Tarkastuksesta kieltäytyneiden syistä ei ole saatu tarkempia tietoja. Ikäneuvola on jalkautunut monenlaisiin tilaisuuksiin kertomaan omasta toiminnastaan. Lestijokilaakson alueella on vuoden alussa aloittanut yhteinen ikäneuvola (50 % työaika terveydenhoitajalla) ja toiminta saatu käyntiin. Yhteistyötä ikäneuvoloiden työntekijöiden (Halsua-Kaustinen-Veteli alue ja Lestijokilaakson alue) on lisätty. Keväällä tehtiin Jytan toiminnasta asiakastyytyväisyyskysely omaishoitajille. Kyselyn vastausprosentti oli 43 %, kyselyn piirissä olivat liikelaitoskunnat, ei Perho. Kyselyn tuloksissa korostui omaishoitotyön vaativuus. Omaishoitajat tarvitsisivat kyselyn perusteella enemmän tukea. Palveluista erityisesti kaivattiin lisää lyhytaikaista apua päiväaikaan asiointi ja omia lyhyitä virkistäytymishetkiä varten. Moni toivoi, että saisi esim. kotihoidosta apua pari kolme tuntia viikossa em. asioihin. Omaishoidon ohjaajien työhön erittäin tyytyväisten osuus vaihteli eri kysymyksien osalta %, kysymykset koskivat ohjaajien ammattitaitoa, asiantuntemusta, palvelun asiallisuutta, kuulluksi/ymmärretyksi tulemista, yksilöllisyyden huomioimista sekä palvelun vastaavuutta tarpeisiin. Vastanneista 36 % oli käyttänyt palvelukeskusten intervallihoitoa lakisääteisten vapaiden pitämiseen. Heistä 41 % koki että tilapäishoito on tukenut kotona selviytymistä. Muilla tavoin vapaata oli järjestänyt 41 % vastaajista. Muita keinoja olivat sukulaiset (66 %), toimeksiantosopimus (10 %), ystävät/naapurit 19 % ja muut keinot (5%). Syksyksi 2016 suunnitellusta kotihoidon asiakaskyselystä on luovuttu ajanpuutteen ja Soiten muutosten suunnittelun takia jouduttu luopumaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmien tekemisessä on edelleen pyritty lisäämään asiakkaiden osallistumista ja kuulemaan heidän tarpeitaan. Palvelutalojen asiakasraadit ovat toiminnassa, omaishoidon raati on koottu ja se aloittaa toiminnan syksyllä. Kotihoidossa asiakasraatitoiminta ei ole käynnistynyt. Asiakasraadin kokoaminen on koettu vaikeaksi ja toisaalta monet muut muutokset kotihoidossa ovat vieneet aikaa. Prosessinäkökulma Kotikuntoutuksen vuoden alussa käyttöön ottama uusi toimintamalli toimii hyvin ja kotikuntoutuksesta tulee paljon hyvää palautetta asiakkailta ja heidän omaisiltaan. Kotikuntoutus tarjoaa sekä ryhmätoimintaa että kotikäyntejä ja tekee kiinteää yhteistyötä kotihoidon kanssa. Ikäihmisille tarjottavien ryhmien määrä vaihtelee kunnittain ja Jytan toiminnassa pyritään ottamaan huomioon kunnan muu tarjonta. Toisilla paikkakunnilla kunta, yritykset tai yhdistykset tarjoavat paljon mm.

8 liikuntaryhmiä ikäihmisille, toisilla taas tällaista tarjontaa on vähän. Lestin Virkeät -toimintamalli on levitetty koko Jyta-alueelle ja siinä korostuu järjestöyhteistyö ja vertaisveturien toiminta. Kaikkia toimijoita tarvitaan toimintakykyä ylläpitävän ja hyvinvointia edistävien toimintojen tekemiseen. SenioriKaste -hanke on tukenut Jytan toimijoita näiden toimijoiden yhdistämisessä ja kehittämisessä. Omaishoidon intervallijaksojen määrät eivät ole juuri nousseet, toimeksiantosopimusten määrä on pysynyt ennallaan. Perhehoitoa on viety eteenpäin, perhehoitajavalmennuksen käyneet ensimmäiset kurssit (2 kpl) ovat valmistuneet keväällä ja ensimmäisiä perhehoitosopimuksia suunnitellaan. Asiakkaiden toiveet ja perhehoitajien mahdollisuudet toimia eivät ole toistaiseksi vielä kohdanneet. Tämä on tavanomaista uuden toiminnan käynnistymisongelmaa. Perhehoidon käynnistämistä ja kehittämistä viedään jatkossakin eteenpäin. Perhehoitoa tuntuvat eniten tällä hetkellä tarvitsevan omaishoitajat ja he haluaisivat eniten kiertävän perhehoitajan kotiinsa. Omaishoitajien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa on tehty yhteistyötä ja järjestetty yhdessä omaishoitajien ryhmätoimintaan. Koneelliseen lääkkeenjakeluun siirtyminen kotihoidossa on edennyt ja suurin osa asiakkaista on sen piirissä, loput tulevat vuoden loppuun mennessä. Kesän aikana selvisi, että Toholampi-Lestijärvi alueen kotihoito siirtyy etälääkäripalvelun piiriin syyskuussa Näin Jytan ensimmäinen kotihoidon laajempi alue siirtyy etälääkäripalveluun. Kaikki tehostetun palveluasumisen yksiköt ja Puistolan alueen kotihoito ovat jo olleet etälääkäripalvelu piirissä. Yhteistyö Doctagon Oy:n kanssa on sujunut pääosin hyvin. Kotihoidossa on otettu käyttöön sähkölukot eli digitaaliset avaimet koko alueella lukuun ottamatta Perhoa. Systeemi on käynnistynyt hyvin ja se säästää kotihoidon työaikaa varsinaiseen asiakastyöhön avainten hakemisesta ja kyyditsemisestä paikasta toiseen. Palvelurakennemuutosta on viety eteenpäin lautakunnan päättämien linjausten pohjalta. Yli 75-vuotiaiden palveluiden käytön luvut Maisemamallin mukaan olivat seuraavat: Jyta-kuntien palvelurakenneluvut, yli 75-vuotiaat (Maisemataulukoiden mukaan) (suluissa tavoite 2017) Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho Säännöllinen kotihoito (tavoite 11 %) 10,5 10,3 10,8 13,3 12,3 10,7 Omaishoidontuki (7 %) 10,5 8,9 7,0 5,7 6 6,2 13,3 Tehostettu palveluasuminen (9 %) 8,6 10,2 8,2 15,2 10,1 12,1 11,8 Kotona asuu (91 %) 91,4 89,8 91,8 84,8 89,9 87,9 88,2 Bruttokustannus /75-vuotias (sis.vanhuspalvelut ja vuodeos.hoidon)

9 Lyhytaikaishoidon asiakkuuskriteerit ja palveluprosessi on uudistettu ja suunniteltu yhteistyössä SenioriKaste -hankkeen kanssa. Lyhytaikaishoitoa on entistä enemmän keskitetty kuntoutukseen paneutuviin yksiköihin, Männistön palvelukeskukseen Toholammille ja Iltaruskon Kuntolaan Kaustisella. Toiminnassa korostetaan kuntoutusta ja toimintakyvyn ylläpitoa. Kevään aikana toteutettiin kokeiluna lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämistä vuodeosaston sijasta Kuntolassa. Kokemukset olivat hyviä ja toimintaa aiotaan jatkaa. Ikäneuvolassa matalan kynnyksen käynnit ovat pysyneet ennallaan. Muistisairaiden tunnistamisesta ja hoidosta on järjestetty paljon koulutusta. Myös vapaaehtoisille on järjestetty koulutusta. Yhteistyötä on tehty erityisesti SenioriKaste-hankkeen ja Muistiluotsin kanssa. Omaishoitajien terveystarkastukset pyörivät ja niitä järjestetään niin paljon kuin ehditään ikäneuvolan terveydenhoitajien toimesta. Tarkastuksia pystytään tarjoamaan kaikille omaishoitajille, jotka haluavat tarkastukseen tulla. HaiPro-ilmoituksissa ovat korostuneet erityisesti asiakkaiden mielenterveysongelmat, väkivaltainen käytös tai sen uhka. Läheltä piti tilanteita näyttää olevan entistä enemmän. Kotihoidon ja palveluasumisen asiakasprosessien kehittäminen ja tulevaisuuden suunnittelu on siirtynyt kesän aikana Soite-organisaation työksi. Henkilöstön näkökulma Henkilöstöä on ollut suhteellisen hyvin saatavilla. Aina ajoittain sijaispulaa esiintyy, mutta tilanteista on selvitty ilman suurempia ongelmia. Perehdytyskorttien käytössä on huomattu olevan kehitettävää. Ammatillista täydennyskoulutusta järjestetään henkilöstölle aktiivisesti, kolmen täydennyskoulutuspäivän tavoitetta ei ehkä kaikissa ammattiryhmissä tavoiteta. Kehityskeskusteluissa tavoitellaan edelleen 100 % peittävyyttä, esimiehet pyrkivät erityisesti isoissa yksiköissä tasaamaan keskustelut koko vuodelle. Muutostilanne luo painetta henkilöstön huomioimiseen, tiedottamiseen ja osallistamiseen muutosten teossa. Talous- ja vaikuttavuusnäkökulma Neotide ja Maisemamalli ovat käytössä. Taloutta ja toimintalukuja seurataan tulos- ja vastuuyksiköissä aktiivisesti. Palveluasumisen talousarvion toteuma oli 65,2 % (tasaisella taulukolla saisi olla 66,7 %), kustannukset ovat laskeneet edellisestä vuodesta -2 %, noin Kotihoidon kustannukset olivat nousseet +4,6 %, noin Talousarvion toteuma oli 65,3 % eli kotihoitokin olisi pysymässä talousarviossaan. Kotihoitoon sisältyvät talousarviossa mm. kotipalvelu, kotisairaanhoito, tukipalvelut, vanhusten omaishoidon tuki, perhehoito. Kotihoidon palveluihin on lisätty panostusta mm. kotikuntoutukseen ja ikäneuvolaan, omaishoidontuen käyttö on noussut eurolla. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu pistokokein mm. laskujen ja viranhaltijan päätösten tarkastamisessa. Tiettyjä otantoja on tehty myös asiakasmaksuihin liittyen.

10 4. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Lain mukaan hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen voi arvioida terveydenhuollon ammattihenkilö joko puhelimessa tai vastaanotolla. Tavoitteena on, että asiakas saa puhelimella yhteyden ajanvaraukseen alle 5 minuutissa. Vastaanottojen puhelintietojen mukaan 1.- puheluiden läpipääsy onnistui seuraavasti: Puhelujen määrä (kpl) Läpipäässeet (kpl) Alle 1 min vastattujen puheluiden osuus Alle 5 min vastattujen puheluiden osuus Perho % 96 % Lestijokilaakso % 66 % Tunkkari % 73 % Jyta yhteensä % 76 % Vastaanotoille ei-kiireellisen ajan lääkärille sai pääosin 2-4 viikon sisällä. Asiantuntijahoitajien ja päivystävien sairaanhoitajien vastaanotoille pääsi yleensä viikon sisällä. Yhteensä vastaanotoilla on tuotettu lääkärillä tai hoitajalla tapahtunutta vastaanottokäyntiä -5,3 % (2015 yhteensä käyntiä ja 2016 yhteensä käyntiä) vähemmän kuin edellisenä vuonna samaan aikaan. Käyntimääristä lääkärillä käyntejä on tuotettu edelliseen vuoteen vastaavaan aikaan 9,3 % (2015 yhteensä käyntiä ja 2016 yhteensä käyntiä) vähemmän kuin saamaan aikaan edellisenä vuonna. Hoitajalla käyntien määrä on noussut +l, 5 % (2015 yhteensä käyntiä ja vuonna 2016 yhteensä käyntiä) verrattuna edelliseen vuoteen. Käyntimäärien vähentyminen selittyy sillä, että lääkäreiden kokonaismäärä on edelliseen vuoteen verrattuna pienempi. Myös määrän laskuun vaikuttavat yksiköiden sulut. Lestijärven ja Toholammin vastaanotot olivat keväällä yhden viikon ja kesällä 6 viikkoa sulussa. Sulkujen aikana Kannuksen ja Tunkkarin vastaanotoilla hoidettiin vain päivystyksellistä ja kiireellistä hoitoa vaativat asiat. Kesän aikana suluista huolimatta pystyttiin vastaamaan palveluiden kysyntään. Lestijokilaakson vastaanoton Toholammin toimipisteeseen on rekrytoitu lääkäri ja kiireetöntä vastaanottopalvelua on tuotettu siellä virka-aikana syksystä lähtien. Tunkkarin tilanne on vastaavasti lääkärien määrän suhteen ollut haasteellinen syksystä lähtien. Tämäkin osaltaan selittää lääkärillä käyntimäärän laskua. Myös suun terveydenhuollossa ei-kiireellisen ajan sain lain sallimissa rajoissa eli viimeistään kuuden kuukauden sisällä. alle 3 kk jonottaneet 3-6 kk jonottaneet yli 6 kk jonottaneet Perhonjokilaakso Lestijoki Yhteensä yhteensä Vuodeosastoilla kuntouttavaa hoitotyötä jatketaan ja kaikille osaston potilaille tehdään hoitosuunnitelmat.

11 Kuntoutuspalveluissa hoitotakuu toteutuu pääasiallisesti. Haasteita on puheterapian saatavuudessa. Painotus kuntoutuksessa on muuttunut siten, että aiempaa herkemmin myönnetään lyhyt jakso asiakkaan ohjaamiseksi omatoimiseen harjoitteluun. Työterveyshuollossa lakisääteisen palveluiden ostavia yrityksiä 567 sekä niissä työntekijöitä Sairaanhoitopalveluita ostavia yrityksiä 270 sekä niissä työntekijöitä Asiakasmäärä pysynyt samansuuntaisena vuonna Prosessinäkökulma Itseilmoittautumispisteet otettiin käyttöön maaliskuussa Kannuksen, Toholammin ja Tunkkarin vastaanotoilla. Käyttöönotto on sujunut ongelmitta ja asiakkaat ovat ottaneet ne hyvin käyttöön. Pääosin ilmoittautuminen tapahtuu nyt niiden kautta ja niiden käytöstä on tullut jo vakiintunut toimintatapa. Reseptien uusinnat ovat pääosin hoituneet kahdeksan päivän sisällä kaikissa toimipisteissä. Kannuksen vastaanotolla on jatkunut korvaushoitopotilaiden hoito, joka aloitettiin viime keväänä. Marevan-hoidot siirtyivät Kannuksen vastaanotolla hoitajille viime keväänä. Tämä tehtävän siirto on pikkuhiljaa löytänyt vakiintuneen toimintamuotonsa. Kannuksen terveyskeskuksessa hoidetaan Lestijokilaakson alueen kaikki kiireellistä hoitoa vaativat potilaat eli päiväaikainen lääkäripäivystyspalvelu on keskitetty sinne. Lestijokilaakson alueella välinehuoltopalvelu siirtyi Kokkolaan yhteiseen välinehuoltoon lukien. Perhon välinehuolto siirtyi Tunkkarin välinehuollon hoidettavaksi 1.6. alkaen. Työterveyshuollon yhtiöittämisestä on neuvoteltu kuntien kanssa ja on päädytty esittämään, että työterveyshuolto yhtiöitettäisiin yhdessä Työplussan kanssa. Asiaa on valmisteltu kesän aikana. Huhtikuussa päätettiin siirtää osastokuntoutusjaksot HaKaVe -alueella Kuntolassa tapahtuvaksi. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia. Palvelusetelit ovat korvanneet kokonaan maksusitoumukset kuntoutuspalveluiden ostossa. Kuntoutusprosessien yhtenäistämistä koko maakunnan kesken on tehty tiiviisti ja tätä työtä jatketaan. Vuodeosastoilla hoidonporrastus on toteutunut ja osastoilla ei ole pitkäaikaispotilaita. SAS-palaverit molemmissa jokilaaksoissa ovat 1krt/kk. Keskimääräinen kuormitus on ollut Tunkkarilla 88,4 % ja Kannuksessa 88,3 %. Kun lasketaan bruttokuormitus niin vastaavat luvut ovat Tunkkarilla 97,1 % ja Kannuksessa 97 %. Osastoilla oli alkuvuoden aikana Noro-epidemioita, jotka hieman laskevat kuormitusta. Osastoilla toteutettiin kesäsupistukset Tunkkarilla ja Kannuksessa Noina aikoina käytössä oli 24 potilaspaikkaa/osasto. Kokonaishoitoaika oli keskimäärin 9.4 vuorokautta kummallakin osastolla ja potilasvaihto päivää kohden viisi potilasta. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön rekrytointi aiheuttaa haasteita erityisesti lääkäreiden osalta, mutta myös sairaanhoitajien sijaisista on pulaa. Tunkkarin alueella lääkäritilanne on heikentynyt johtuen erikoistumisista ja muista vapaista. Tilannetta on paikattu yksittäisillä ostopalveluilla. Lestijokilaakson lääkäritilanne on parantunut syksyn aikana ja lääkäriresurssia on

12 käytettävissä virkapohjaa vastaava määrä. Lestijokilaakson alueella etälääkäritoimintaa laajennettiin myös kotihoitoon. Kuntoutuspalveluissa lasten terapiaosaamista on lisätty. Hammaslääkäritilanne on ollut kohtuullisen hyvä. Alueelle on saatu rekrytoitua hyvin mm. orientoivia hammaslääkäreitä. Työterveyshuollossa Lestijokilaakson lääkäritilanne on ollut entisellään, sekä Toholammilla että Kannuksessa on työterveyshuollon erikoislääkäri keskimäärin kaksi päivää viikossa, Kannuksen sairaanhoitopalveluiden kohdalla lääkäripalvelut eivät ole täysin edelleenkään toteutuneet. Tunkkarilla lääkäripalveluiden vaje sekä erikoislääkärin palveluiden puute on johtanut jonkin verran asiakaspalautteisiin ja asiakasyritysten irtisanoutumiseen. Hoitohenkilöstön osalta yksi työntekijä palannut vuorotteluvapaalta ja yksi pitkäaikainen sijainen lähti yksiköstä pois. Tilalle on saatu työterveyshuollossa työskennellyt terveydenhoitaja, jolla määräyskirja vuoden 2016 loppuun. Henkilöstöä on työllistänyt Soiten valmistelu, joka on jatkunut tiiviisti syksyn aikana. Talousnäkökulma Tuloslaskelmien mukaan Lestijokilaakson ja Tunkkarin vastaanotoilla ovat toimintamenot pysyneet keskimäärin määrärahojen puitteissa elokuun loppuun mennessä. Lestijokilaakson toiminnan kokonaismenot ovat 61.8 % ja Tunkkarin osalta 66.6 % tämän vuoden kokonaisbudjetista. Tunkkarin vuodeosastolla sijaiskulut ovat korkeita, koska sairauspoissaoloja on ollut paljon. Alkuvuoden aikana 18,5 pv/ henkilö. Kummallakin vuodeosastolla lääkekulut ovat korkeita. Vuoteen 2015 verrattuna työterveyshuollon tulot ovat raportin mukaan ,95 plussalla. Toimintakulut ovat kasvaneet, mutta positiivisen tuloksen myötä kulut saadaan katettua. Tuloksesta puuttuvat työterveyshuollon yleismaksut, jotka tullaan asiakasyrityksiltä perimään loppuvuoden aikana. Yleismaksut lisäävät tuloja loppuvuodelle vielä noin euron edestä.