Lukupiiri 4. tehtävä Juha Roine / tekstejä artikkeleista

Transkriptio

1 Lukupiiri 4. tehtävä Juha Roine / tekstejä artikkeleista Sandvik, Björn: Puhdas Varallisuusvahinko - Mikä se on? Puhtaan varalli- suusvahingon kahdesta käsitetulkinnasta, Defensor Legis N:o 1/2010 s Puhdas varallisuusvahinko: Artikkelissaan Björn Sandvik käsittelee aihetta, joka on herättänyt kiinnostusta useampien kuin yhden oikeustieteiden harjoittajan mielessä. Vahingonkorvaus- lainsäädäntö Suomessa ei sisällä kirjoitetussa muodossa käsitettä puhdas varalli- suusvahinko. Käsite on kuitenkin Sandvikin mukaan yleisesti oikeustieteessä ja oikeuskäytännössä omaksuttu ja käytetty. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 pykäläs- sä puhtaasta varallisuusvahingosta käytetään kuvausta - sellainen taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Samaa ilmaisua käyte- tään myöäs vahingonkorvausoikeuden erityissäännöissä. Vahingonkorvauslaki 5:1 Korvattava vahinko 1 ( /509) Vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 :ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangais- tavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapa- uksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sel- laisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahin- koon. Artikkelissa keskustellaan siitä, mitä taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon, on. Sandvik esittää oikeuskirjallisuuden jakavan edel- lä esitetyn käsitteen tulkinnan kahteen osa: Suppeaan ja laajaan tulikintaan. Sup- pean käsitetulkinnan mukaan puhdas varallisuusvahinko on sellainen taloudelli- nen vahinko, joka ei ole yhteydessä mihinkään henkilö- tai esinevahinkoon. Laa- jaan käsitetulkintaan sisällytetään myös taloudellinen vahinko, joka on kärsitty toisen henkilö- tai esinevahingon seurauksena.

2 Se voidaanko käsitettä tulkita suppeasti vai laajasti, ei selviä lainsäädännön esitöis- tä kuin oikeuskäytännöstäkään. Myös oikeustieteen tutkijat ottavat eri kantoja ky- symykseen. Aihe on mielenkiintoinen, koska aiheesta kirjoitettu materiaali osoite- taan kritiikille altis. Artikkelissa käsitellään oikeustieteen näkökulmaa asiaan. Li- säksi asiaa valotetaan käytännön oikeustapausten valossa. Mielenkiintoisena pidin erityisesti kirjoittajan tapaa käsitellä puhdasta varallisuusvahinkoa ja sen korvaa- mista aluksi vahingonkorvauslain näkökulmasta ja tämän jälkeen erityislakien nä- kökulmasta. Inha, Jyri & Juha Raitio: Ajankohtaista eurooppaoikeutta - Puoli vuosisataa Rooman sopimusta - Mistä, miten, minne?, Defensor Legis N:o 2/2007 s Artikkeli käsittelee kronologisesti tälläkin hetkellä hyvin ajankohtaista aihetta - Euroopan unionin integroitumista. Rooman sopimus, joka on alun perin Euroopan talousyhteisön ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukset yhdessä, allekirjoitettiin Kyseisellä sopimuksella luotiin yhteisöjen toimielin- ja päätöksentekojärjestelmä, Euroopan integraation ns. ylikansallinen institutionaa- linen rakenne. Mielenkiintoisin osa kirjoitusta oli minusta koko tekstin viimeinen kappale, jossa kerrotaan presidentti de Gaullen vertaus eurooppalaisen talousyh- teisön rakentamista keskiajan katedraalien rakennustyöhön - niitä ei rakennettu yhden sukupolven aikana, eivätkä niiden rakenteet aina noudattaneet työn aloitta- neiden ajatuksia vaan ne nousivat yhteisöjensä keskelle vähitellen mitä erilaisim- pien käsityöläisten, taiteilijoiden ja ajattelijoiden kohottamina eikä niitä rakennet- tu yhtä vaan jokaista sukupolvea varten. Andersson, Edward: Perintönä ja tasinkona saatujen osakkeiden luovutus- voittoverotuksesta, Defensor Legis N:o 2/2007 s OIkeustiedettä parhaimmillaan. Kirjoitus on ajankohtainen ja koskettaa suurta joukkoa juristeja käytännön työssä. Artikkelissa käytetään lähteenä KHO:n ratkai- suja, viranomaisen kirjallisia ohjeita ja oikeustieteen tulkintoja. Johtopäätöksessä yksilöidään KHO prejudikaatti, jota jatkossa on noudatettava. Andersson antaa

3 selvän toimintaohjeen, jota noudattamalla voidaan välttää aiheettomia veroja. Aihe koskee, kuten otsikossa sanotaan, perintönä ja tasinkona saatujen osakkeiden luo- vutusvoittoverotusta. Artikkelin ensimmäinen ongelmanasettelu perustuu KHO:n ratkaisuun, jossa se yllättävästi katsoo pesän osakkaan saaneen osakkeet vasta perinnön jaossa. Kir- joittaja kritisoi päätöstä ja ihan aiheesta. Omaisuus siirtyy perintösaannossa perit- tävän kuolinhetkellä. Kysymys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tässä tilanteessa sen vuoksi, että tuomioistuin ratkaisee, milloin perinnönsaaja on hankkinut luo- vuttamansa osamaisuuden. Tässä tapauksessa osakkeita on hankittu kuolinpesään perittävän kuoleman jälkeen. Lisäksi perillinen on hankkinut osakkeita itse myö- hemmin, mutta alle 10 vuotta ennen luovutusta ja lopuksi hän on saanut vielä lah- jaksi osakkeita ennen luovutusta. Kysymys on siitä, mitkä osakkeet perillinen on myynyt kun hän on luovuttanut ainoastaan osan osakkeista maksaakseen lahjave- ron. Tuloverolain 47,4 :n mukaan sovelletaan fifo - periaatetta. Kun osakkeet ovat kaikki olleet samalla arvo- osuustilillä ja perintö on jaettu kuolinpesän osalta vasta vähän ennen luovutusta, on tuomioistuin katsonut luovutetuiksi osakkeet, jotka on hankittu alle 10 vuotta ennen luovutusta ostamalla. Andersson kuvaa eri lähteitä, jotka yksiselitteisesti johtavat siihen, että perintönä saadun omaisuuden hankin- tamenon määrittämiseen ei liity mitenkään perinnönjaon ajankohta. Toinen mieleen jäänyt suurempi kokonaisuus artikkelissa kohdistuu kuvattuun tilanteeseen, jossa leski on halukas luovuttamaan kuolleen puolisonsa nimissä ole- vaa yhteisenä kotina yli 2 vuotta käytettyä asuntoa. Oletetaan, että leski saa tasin- kona asunnon, joka onkin hyvin yleinen tapa suorittaa ositus. Tuloverolain 46,2 :n mukaan osituksessa saadun omaisuuden omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edellisestä saannosta. Asian ydin on se, katsotaanko lesken verotuk- sen näkökulmasta asuneen yhteisenä kotina pidetyssä asunnossa kaksi vuotta ja näin tulisiko sovellettavaksi ns. kahden vuoden sääntö. Tuloverolain mukaan asunnon luovutusvoitto on verovapaa jos luovuttaja on asunut asunnossa kaksi vuotta saannon jälkeen. Jos asunto luovutetaan siten, että ositusta lesken ja vaina- jan välillä ei ole tehty, niin lesken saanto katsotaan kuolinpäivän mukaan. Jos taas ositus on tehty, katsotaan lesken saanto edellisen saannon mukaan eli tässä tapa- uksessa vainajan alkuperäisen saannon mukaan. Jos ositus siis on tehty, katsotaan lesken asuneen asunnossa kaksi vuotta ennen luovutusajankohtaa.

4 Saarnilehto, Ari: Kohtuullinen reklamaatioaika, Defensor Legis N:o 2/2010 s Artikkelissa käsitellään, kuten otsikko antaa ymmärtää, kohtuullista reklamaatio- aikaa. Reklamaatio on yleinen käsite, joka merkitsee käytännössä vastalausetta määrätyn oikeustilan osalta. Reklamaatiovelvollisuus on voimassa myös ilman kir- joitetun lain tukea. Reklamaatiosta voidaan myös sopia. Reklamaation tekeminen liitetään siihen, että sopimuksen syntymiseen tai täyttämiseen liittyvistä epäsel- vyyksistä ja niihin liittyvistä vaatimuksista tiedotetaan vastapuolelle kohtuullises- sa ajassa ja annetaan vastapuolelle näin mahdollisuus reagoida ja ennakoida tule- vaa. Reklamaatiosta säädetään oikeustoimilaissa tarjouksen ja vastauksen yhteydessä. Siitä säädetään kuitenkin hyvin laajasti erityislainsäädännössä. Artikkelissa käsi- tellään aihetta koskevaa lainsäädäntöä laajasti ja oikeuskäytäntöä sivuten. Asian käsittely on mielestäni toteutettu artikkelissa mainiosti. Aluksi määritellään mikä reklamaatio on lainsäädännön ja oikeustieteen näkökulmasta. Lisäksi esitellään oikeustapaus. Tämän jälkeen asiaa käsitellän laajasti yhden oikeustapauksen kaut- ta. Ajatus artikkelin kirjoittaminen on todennäköisesti saanut alkunsa juuri artik- kelin lopussa pitkällisesti esitetyn oikeustapauksen vuoksi. Lopuksi artikkelissa todetaan, että kohtuullisen reklamaatioajan määrittäminen on erittäin hankalaa koska sitä ei ole suoraan lainsäädännössä määritelty ja ratkaisut on tehtävä mitä moninaisimmista lähtökohdista. Oman mielipiteeni mukaan tämä alue on tuomioistuinten todellista harkintakenttää, jossa päätökset on tehtävä käyttäen tilanteesta riippuen hyvinkin laajaa harkintaskaalaa. Mäntysaari, Petri: Osakeyhtiön vahingonkorvausvastuu ja identifikaatio (2), Defensor Legis N:o 1/2000 s Artikkellissaan Mäntysaari käsittelee hyvin laajasti vahingonkorvausvastuuta. Täs- sä artikkelissa käsitellään kattavasti kysymyksiä vahingoista, jotka on aiheutettu tai kärsitty sopimussuhteen ulkopuolella sekä sopimussuhteessa. Osakeyhtiö aihe- uttaa hyvin harvoin korvattavaksi tulevia vahinkoja pelkästään olemalla olemassa. Kysymys osakeyhtiön vahingonkorvausvastuusta linkittyykin vahvasti isännänvas- tuuseen. Joku siis toimii osakeyhtiön puolesta ja aiheuttaa vahingon, jonka osake- yhtiö on velvollinen korvaamaan.

5 Vahingonkorvauslain isännänvastuuta koskevien määräysten tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 187/1973 s.10) edistää asiallisesti samanlaisten tapaus- ten yhdenmukaista käsittelyä vähentämällä sopimukseen perustuvan korvausvas- tuun ja sopimuksenulkoisen korvausvastuun välisiä eroja. Mäntysaari nojaa artik- kelissaan lukuisiin teoksiin esittäessään mielipiteen, että vahingonkorvauslain määräyksiä voidaan soveltaa sopimussuhteissa vähintään analogisesti siltä osin, kuin sopimuksen määräyksistä tai sopimusoikeuden määräyksistä ei johdu muuta. Artikkelissa Mäntysaari käsittelee hyvin yksityiskohtaisesti mitä vahingonkorvaus- lain 2:1 ja 3:1 tarkoittavat ja keitä korvausvastuun piiriin kuuluu. Artikkeli on erit- täin kattava ja lähdemateriaali poikkeuksellisen laaja. Lainsäädäntöä ja sen valmis- telumateriaalia käsitellään myös oikeusvertailevasta näkökulmasta, joka antaa aiheeseen syvyyttä. Kirjoituksessa on käyty läpi lainsäädäntöä hyvin laajasti ottaen huomioon myös erilaiset tilanteet ja toimialat. Mieleenpainuvana näin kirjoittajan keskustelun osakeyhtiön vastuun työtaisteluun ryhtyneiden työntekijöiden aiheut- tamasta vahingosta. Siinä työnantaja ei joudu vastuuseen sellaisesta työntekijän työtaistelulla aiheuttamasta vahingosta, jota ei ole aiheutettu työssä. Artikkelia lukiessa huomasin hyvin eron joihinkin muihin artikkeleihin sen suh- teen, että tässä suurin osa väitteistä on haettu muista tutkimuksista. Artikkelissa ei juurikaan esitetä kirjoittajan omia mielipiteitä tai tulkintoja vaan jokaiseen väit- teeseen löytyy lähde. Lisäksi alaviitteitä on käytetty runsaasti, mikä minusta on hyvä asia. Kirjoitus on laaja ja suhteellisen yksityiskohtainen ja sen vuoksi alaviit- teiden laaja käyttö helpottaa lukijaa suuresti. Mäntysaari on kirjoittanut alaviittei- siin lähteet ja mm. KKO:n ratkaisut sillä tavalla avaavasti, että lukija voi jatkaa ar- tikkelin lukua lähes keskeytyksettä. Jatkuu