sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön"

Transkriptio

1 2013 sogsakk sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Saamelaisalueen koulutuskeskus 20 vuotta 7 Laatudokumentteja saamen käsityöstä opetuskäyttöön 8 Saamelaisalueen koulutuskeskus vie suorat lähetykset nettiin 11 Paluumuuttajat inarinsaamea oppimassa 12 Koltansaame elää ihmisissä 16 Oahppomátki Kárášjohkii 18 Medialinja Suomen luonto kuvauksen pääkaupungissa 20 Oppia eri kulttuureista 22 Toivoniemen työssäoppija 24 Yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä 26 Matkailulinja aikuiskoulutukseksi 28 Uusi ekologisempi asuntola Inariin 30 Kädellä ja sydämellä 31 Koulutustarjonta SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL Inari Toimittajat Susanna Rauno Petri Mentu Tapio Seppälä Etukannen kuva Petri Mentu Malli: Terhi Kytölä Takakannen kuva Tapio Seppälä Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu. Ohjaajat Kaisa Feodoroff Erkki Feodoroff Hannu Tikkanen Painopaikka Kopijyvä Oy 2013 Painettu 100 % uusiopaperille Cyclus Offset 140 g/m 2 SOGSAKK VAIKUTTAA JA VAHVISTAA Saamelaisalueen koulutuskeskuksen merkitys saamenkäsityön säilyttäjänä ja kehittäjänä on suuri. Varsinaisen saamenkäsityön artesaanitutkinnon lisäksi järjestämme vuosittain lukuisia käsityökursseja ympäri laajaa saamelaisaluetta. Joka vuosi näille kursseille osallistuu lähes tuhat ihmistä. Kylien asukkaille luodaan mahdollisuus tehdä niitä käsitöitä, esimerkiksi veneitä ja rekiä, joita sillä alueella on perinteisesti käytetty. Mittarina näillä kursseilla on tällä hetkellä vain opiskelijoiden lukumäärä. Se ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta kurssien merkityksestä alueen käsityökulttuurin ylläpitäjänä. Toinen tärkeä mittari on saamen kielen puhujien määrä ja saamen kielen käyttö arkielämässä. Näidenkin osalta tällä hetkellä mitataan lähinnä opiskelijamääriä ja kielitutkintojen suorittajien lukumääriä. Jollakin muullakin tavalla kielen käyttämisen ja puhumisen lisääntymistä olisi hyvä mitata. Olisi mielenkiintoista tietää myös, miten lisääntynyt kielten taitajien määrä vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Kolmas koulutuskeskuksen vaikutusta arvioiva mittari voisi olla saamelaisalueen palvelutarjonta ja palveluissa näkyvä paikallis- ja saamelaiskulttuuri. Havaintoja voi tehdä ihan arkielämässä. Kuinka paljon saamen kieltä kuulee kaupoissa ja huoltoasemilla? Miten ravintoloiden kokit hyödyntävät paikallisia raaka-aineita? Onko meillä atk-alan osaajia, jotka hallitsevat saamefontit ja saamelaisen kulttuurin symbolit? Kaikkia näitä asioita voidaan pitää merkkeinä siitä, onko oppilaitoksemme onnistunut perustehtävässään eli saamelaiskulttuurin, kielen ja elinkeinojen tukemisessa ja kehittämisessä. Saamelaisalueen koulutuskeskus on perustettu vuonna 1978 saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Sen tehtävänä on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää koulutusta lähinnä saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita varten, edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieliä. Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää monipuolisesti toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta, aikuiskoulutusta sekä saamen kielen ja kulttuurin koulutusta. Tärkeitä opetusaloja ovat saamelaisen poronhoidon, saamenkäsityön ja matkailun lisäksi merkonomi-, datanomi- ja kokkikoulutus. Sosiaalialan koulutustarve kasvaa jatkuvasti, joten lähihoitajakoulutuksen jatkoksi pyrimme järjestämään sairaanhoitajakoulutusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opetetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä sekä luokkaopetuksena että virtuaalisesti. Toiminta-alueemme on laaja. Oppilaitoksemme päätoimipaikka sijaitsee Inarissa. Muut toimipaikat ovat Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiöllä. Koulutus- ja tutkimusyhteistyömme ulottuu saamelaisalueen valtioiden lisäksi erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen alueille. Toimimme aktiivisesti Arktisen yliopiston verkostossa. Lisäksi oppilaitoksemme on perustanut vuonna 2007 kansainvälisen BEBO-organisaation, jossa on yli kaksikymmentä toimijaa eri puolilla pohjoista aluetta, ja joita kaikkia yhdistää poroelinkeino. Teemme vilkasta opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä järjestämme räätälöityä koulutusta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tehdään aktiivista kehittämisja tutkimustyötä muun muassa saamenkäsityön materiaalin hyödyntämisen ja käsitöiden valmistusmenetelmien kehittämiseksi sekä poronhoidon laiduntamisen helpottamiseksi nykyteknologiaa hyödyntäen. Hyvä lähtökohta koulutuskeskuksen toiminnalle on se, että tiedetään mihin kysymyksiin etsitään vastauksia niin, että koulutus ja kehittämistyö parhaiten palvelevat saamelaisyhteisöä. Tärkeä kysymys onkin, miten mitata oppilaitoksen vaikutusta ympäröivän yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen ja esimerkiksi saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja säilyttämiseen. Liisa Holmberg rehtori SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

3 Pienestä toimistosta monialaiseksi oppilaitokseksi Saamelaisalueen koulutuskeskus viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Nykymuotoinen SAKK syntyi, kun Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus ja Ivalon kotitalousoppilaitos yhdistyivät elokuussa Seuraavan vuoden tammikuussa oppilaitokseen sulautui myös Inarin opisto. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen historia juontaa juurensa 1970-luvulle. Saamelaisalueella nousi halu ja tarve saada ammatillista koulutusta niin käsitöiden kuin porotaloudenkin osalta. Koulutuksen suunnittelutoiminta lähti käyntiin Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen alaisuudessa. Vuonna 1972 Ilmari Laitia pyydettiin suunnittelemaan ja järjestämään Inarin alueelle omaa saamenkäsitöiden kurssia. Tein opintomatkoja naapurimaita myöten selvittääkseni, mitä se sellainen saamenkäsityö oikein on. Sitten minulle selvisi, että tässähän on kyse ihan samoista taidoista, joita olin koko pienen ikäni kotipuhdetöinä harjoittanut, Ilmari Laiti kertoo. Ilmari toimi käsityöneuvojana osin Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen, osin Lapin läänin kotiteollisuusyhdistyksen palveluksessa. Myöhemmin hän omisti elämäntyönsä saamenkäsityön opettamiselle. Vuonna 1978 toimintansa aloitti Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus, SAAKK. Tuolloin nimessä kulki mukana vielä sana ammatillinen, joka on sittemmin poistunut. Laissa SAAKK:n tehtäväksi määriteltiin ammatillisen koulutuksen antaminen lähinnä saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita varten, huomioon ottaen luontaiselinkeinojen ja perinteisen saamelaiskulttuurin kehittäminen ja säilyttäminen. SAAKK:sta tuli tuolloin ensimmäinen ammatillinen oppilaitos, joka antoi opetusta luontaiselinkeinoalalla. Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus lähti pienestä liikkeelle. Alussa SAAKK:lla oli pienenpieni toimisto Inarin yläasteen asuntolan yläkerrassa. Työntekijöitä toimistossa oli vain puolisenkymmentä ja opettajia muutama. Opetus oli hajautettu muun muassa Riutulaan, Yrityksen talolle ja kyliin. SAAKK järjesti kursseja sivukylille yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Kurssit keskittyivät paljolti saamenkäsitöihin. SAAKK:n perustamisen myötä opetustarjonta kehittyi enemmän ammattiin valmistavaksi. Oppilaitoksen alkuaikoina ammatillista koulutusta järjestettiin ainakin käsityö- ja luontaistalousalalla. Oppilaitoksen rehtorina toimi pitkään Lassi Valkeapää, jolla oli merkittävä rooli saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Vuonna 1983 pääkoulun rakennus valmistui Inarin Menesjärventielle, joten yläasteen asuntolan yläkerrassa sijaitsevasta toimistosta voitiin luopua. Pääkoululla järjestettiin tuolloin esimerkiksi luontaistalousalan koulutusta. Sittemmin luontoalan koulutus on siirtynyt Toivoniemeen. Inarin Menesjärventien koulurakennuksen pihamaalla rehtori vuodelta 1978 Ilmari Laiti sekä rehtori vuonna 2013 Liisa Holmberg. Kuva : Petri Mentu SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

4 Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön Teksti: Kaisa Feodoroff Kuva: Maria Kosonen Ulkoasu: Petri Mentu Marjo Ulkuniemi: Kurkistus Soljun kulisseihin Onnistunut elokuva syntyy saumattomalla yhteistyöllä. Solju-dokumentin tekoon osallistuneet opiskelijat kertovat, miten elokuva syntyi. Jarkko Remahl: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjalla tuotetaan vuosittain yksi pidempi dokumenttielokuva opetusmateriaaliksi. Oppimateriaalia medialla -nimisellä kurssilla opiskelijat kuvaavat, leikkaavat ja äänittävät elokuvan saamenkäsityöhön liittyvästä aiheesta. Viimeisen kolmen vuoden aikana elokuvia on kuvattu nutukkaan, kuksan ja riskun valmistamisesta. Kurssin elokuvat toteutetaan kulttuurilähtöisesti, eli tavoitteena on saamelaiskulttuurin edistäminen ja käsityötaitojen tallentaminen, kertoo medialinjan opettaja Erkki Feodoroff. Saamelaiskulttuurin vaaliminen on oppilaitoksen toiminnan perusta, joten tämä kurssi toteuttaa koulumme arvoja parhaimmillaan, Feodoroff jatkaa. Elokuvista tuorein, Solju, sai ensi-iltansa Skabmagovát-festivaaleilla tammikuussa Elokuvassa saamenkäsityötaitaja Petteri Laiti opastaa poikaansa Samia riskun teossa. Riskun käyttäjän näkökulmaa tarinaan tuo SAKK:n pohjoissaamen kielen opettaja Outi Länsman. Medialinjan toisen vuoden opiskelija Marjo Ulkuniemen ohjaama Solju nähtiin DocPointelokuvafestivaalin oppilastyösarjassa tammikuussa DocPoint on yksi Pohjoismaiden suurimmista dokumenttielokuvatapahtumista. Lisäksi Solju oli mukana vuoden 2012 Arktista vimmaa -festivaalin kilpasarjassa. Elokuva sai kunniamaininnan, minkä lisäksi se oli yleisön suosikki. Marraskuussa Rovaniemellä järjestetty Arktista vimmaa on lappilaisen elokuvan festivaali. Aiemmin kurssin elokuvat toteutettiin enemmän opetusvideoina, joiden tavoitteena oli taltioida käsityötuotteen valmistusprosessi tarkasti vaiheittain. Nyt kuitenkin päätettiin panostaa enemmän elokuvailmaisuun, jotta dokumentista saataisiin katsojaystävällisempi. Uskon, että Soljun suosio perustuu vaikuttaviin päähenkilöihin, lämminhenkiseen tarinaan ja moniulotteiseen elokuvailmaisuun. Onnistumiseen vaikutti varmasti myös työryhmämme hyvä yhteishenki, kertoo elokuvan ohjaaja Marjo Ulkuniemi. Ohjasin Soljun, joten elokuvan visuaalinen ilme oli minun käsissäni. Kuvauspaikalla tein päätökset siitä, mihin kamerat asetetaan ja mistä kulmasta kuvataan. Tilanteet kuitenkin elivät paljon. Esimerkiksi Samekissa päähenkilömme Petteri ja Sami Laiti tekivät omaa työtään ja me taltioimme sen nauhalle. Meillä oli hyvät kuvaajat, jotka osasivat tarttua hetkeen. Kuvausten jälkeen istuin leikkaajan kanssa editointihuoneessa. Mietimme yhdessä, miten kuvatusta materiaalista saadaan valmis elokuva. Elokuvantekoprosessi kesti kaikkiaan muutamia viikkoja. En ollut aikaisemmin tehnyt mitään vastaavaa, saati sitten ohjannut kokonaista elokuvaa. Tämä oli mukava kokemus mukavalla porukalla. Maria Kosonen: Toimin Soljussa kuvaajana. Alussa ideoimme ja teimme elokuvan käsikirjoitusta yhdessä noin viikon. Kuvaukset aloitimme Petteri Laitin työhuoneella Samekissa. Teimme myös kuvausreissuja. Yksi reissuista suuntautui Inarijoelle. Sinne lähdimme ajamaan aamuviideltä, jotta ehdimme kuvata, kun Petteri ja Sami Laiti kokevat verkot. Jälkituotantoon kuului myös elokuvan dvd:n kansikuvaus ja kansien suunnittelu. Elokuvan tekeminen oli tosi opettavaista. Koen, että kuvaaminen on se minun juttu. Tykkään siitä ja koen olevani visuaalinen ihminen. Mielestäni mikä tahansa kohde voi olla kaunis, kun sen osaa nähdä oikealla tavalla. Otin apulaisohjaajana hoputtajan roolin. Pitelin lankoja käsissäni ja vahdin työryhmän ajankäyttöä. Ryhmämme toimi todella hyvin yhteen, mutta jokaisella meistä oli kuitenkin omat näkemyksemme elokuvan toteuttamisesta, joten oman äänen kuuluville saaminen oli ajoittain hankalaa. Inhoan odottamista, enkä jaksanut leikkausvaiheessa istua pienessä kopissa muiden kanssa tuijottamassa ruutua ja kamppailemassa siitä, mitä elokuvaan päätyy ja mitä ei. Olin tyytyväinen organisoivaan rooliini, koska koin sen tärkeäksi elokuvanteossa. Kevin Francett: Työnkuvani oli monipuolinen. Elokuvaprosessin alussa toimin kuvaajana. Kuvausten jälkeen katsoin materiaaleja läpi ja editoin. Haastetta leikkaamiseen toi se, että elokuva on saamenkielinen, enkä itse ymmärrä kieltä juurikaan. Leikatessa emme säästyneet kommelluksilta, kun kadotimme yhden kohtauksen materiaalit. Koko kohtaus jouduttiin kuvaamaan nopealla aikataululla uusiksi. Kun elokuvan leikkaus oli valmis, tein tekstitys-animaatiot ja animoin myös elokuvassa näkyvän karttapiirroksen. Loppusilaukseksi tein vielä elokuvan värimäärittelyn. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

5 Saamelaisalueen koulutuskeskus vie suorat lähetykset nettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan suoran lähetyksen toteuttamista ja monikameratekniikkaa stream-lähetyksiä tekemällä. Medialinja on osallistunut useiden isojen tapahtumien striimaukseen eli suoraan lähettämiseen internetissä. Yhteistyössä Yleisradion kanssa on striimattu jo Saamelaisnuorten taidetapahtuma, kulttuurikeskus Sajoksen avajaiset ja vuoden 2012 Ijahis Idja. Sajoksen avajaiset keräsi yli tuhat katsojaa. Lähetykset ovat olleet suosittuja ja niitä on toivottu lisää, joten olemme alkaneet kehittää entistäkin helppokäyttöisempää ja luotettavampaa palvelua, kertoo medialinjan vetäjä Erkki Feodoroff. Suunnittelutyö on jo aloitettu, mutta varsinainen tuote-esitys on vielä tekeillä. Tulevaisuudessa Saamelaisalueen koulutuskeskus voisi perustaa oman stream-tekniikkaan perustuvan televisiokanavan, Feodoroff ennustaa. Suunniteltu stream-palvelu on tarkoitus sijoittaa nettisivuille, josta kuva ja ääni toistuvat mahdollisimman korkealaatuisina. Sivusta halutaan saada käyttäjäystävällinen ja vuorovaikutteinen. Tapahtumien ja musiikkifestareiden lisäksi striimattavaksi kelpaavat myös esimerkiksi luennot ja seminaarit. Tavallisesti striimaus on yhdensuuntaista tiedonvälitystä, mutta kehitteillä olevaan palveluun halutaan tuoda vuorovaikutusta keskustelu-ikkunan, chatin, avulla, kertoo Erkki Feodoroff. Chatiin katsojat voivat kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä, joihin esimerkiksi luennoitsija voi vastata esityksensä lomassa. Sajoksen avajaiset oli ensimmäinen ulkopuolisen toimijan Ylelle toteuttama stream-lähetys, johon vain äänen miksauksen hoiti Yle. Vuoden 2013 Ijahis Idja -musiikkifestivaali aiotaan striimata Ylen kanssa yhteistyössä edellisvuoden tapaan. Viime vuonna heräsi hieman keskustelua siitä, jättikö joku tulematta festareille, kun musiikkiesitykset näkee kotona suorana lähetyksenä, miettii Sajoksen AV-teknikko Joonas Saari. Hänen mukaansa striimi tavoittaa ihmisiä, jotka asuvat kaukana eivätkä muuten pääsisi paikan päälle. Tulevaisuudessa tavoitteena on päästä itsenäiseksi toimijaksi niin, että myös jakelu hoidettaisiin suurimmaksi osaksi itse. Uskon, että stream-lähetykset tulevat lisääntymään niinkin, että yksittäistä keikkaa ei striimata ihmisten kotiin, vaan se lähetetään esimerkiksi ravintolan valkokankaalle. Jos esimerkiksi citysaamelaiset pitävät kokousta Helsingissä Vanhan kuppilassa, niin he voisivat samalla seurata Niko Valkeapään Inarin keikkaa, heittää Joonas Saari. Teksti ja ulkoasu: Petri Mentu Kuvat: Timo Lappalainen, Ulla Isotalo ja Petri Mentu SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

6 Paluumuuttajat inarinsaamea oppimassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa inarinsaamea tämän talven opiskelleet Outi Portti ja Eljas Niskanen ovat onnellisia. Nyt näyttää siltä, miltä pitääkin, Eljas sanoo viitaten ympäröivään maisemaan. Nyt on tultu kotiin, Outi täydentää. He ovat muuttaneet ensin etelään ja kahdeksan Helsingissä asutun vuoden jälkeen takaisin pohjoiseen. Molemmat ovat lähteneet Ivalosta, Eljas ensin vuonna 2003 armeijaan ja Outi lukion päätyttyä perästä. Outi opiskeli Helsingissä sosionomiksi ja Eljas autotekniikan insinööriksi. Outin sukujuuret ovat inarinsaamelaiset isänäidin puolelta. Eljas on muuttanut Inariin 4-vuotiaana perheensä mukana Raahesta. Hänen sukujuurensa ovat savolaiset. Yhtään kummastelevaa kysyjää ei ole kohdalle sattunut ihmettelemään, että miksi he lukevat inarinsaamea. Inarinsaamelainen yhteisö tuntuu ottavan tulijat avosydämin vastaan, Eljas sanoo arvostaen. Nuoria ja yleensäkin kielestä innostuneita vetäistään suoraan tekemisen ytimeen. Mekin olemme molemmat jo Anarâškielâ servi ry:n toiminnassa mukana, Outi hallituksen varajäsenenä ja minä rahastonhoitajana, Eljas mainitsee. Eljas hoitaa parhaillaan opiskelun ohessa sijaisuutta Yle Sápmi -radiossa. Eetterissä on kerran viikossa 56 minuuttia inarinsaamenkielistä ohjelmaa uutisineen kaikkineen. Aiempaa toimittajakokemusta Eljaksella ei ole, mutta työt ovat silti sujuneet hyvin. Päivät vain venyvät lähetysten valmistelujen ja opiskelujen takia välillä kohtuuttoman pitkiksi. Oman alan töitäkin täältä voisi kysellä, mutta mukavampi olisi kuitenkin saada tehdä työtä, jossa juuri hankittua kielitaitoa saisi käyttää ja kasvattaa, Eljas pohtii. Tokihan sitä haluaisi kantaa kortensa kekoon inarinsaamen vahvistumisen eteen, Outi lisää. Alkujaan Outin ja Eljaksen tarkoituksena oli tulla Ivaloon vain vuodeksi, mutta ilmeisesti toive jatkosta piili jo jossain syvällä. Molemmat irtisanoivat itsensä tänä keväänä Helsingin työpaikoistaan. Päätöstä oli kypsytelty keskinäisessä hiljaisuudessa, mutta mitään ei ollut lausuttu ääneen. Outi tosin muistaa jo viime elokuulta, miten hän oli katsellut lehti-ilmoituksia ja tuuminut äidilleen, että olisipa tuollainen inarinsaamen kielipesän työpaikka vielä ensi toukokuussakin haussa. Äitikin yllättyi, että tekö jäisitte sitten tänne, Outi muistelee. Ennen tätä talvea kosketuspinta inarinsaameen rajoittui Outilla muutamiin Amocin biiseihin. Eljas taas oli jo lapsena kiinnostuneena kuunnellut kaverinsa Anssin ja tämän isän Ilmari Mattuksen inarinsaamenkielisiä keskusteluja. Kun Outi ja Eljas nyt opiskelevat samanaikaisesti yhteistä uutta kieltä, harjoituskaverikin on sopivasti lähellä. Kaiken aikaa Outi ja Eljas eivät kuitenkaan inarinsaameksi kommunikoi. Esimerkiksi väsyneenä on helpompi sanoa asia suomeksi. Välillä tosin huomaan aloittavani tekstiviestiä inarinsaameksi sellaisellekin, joka ei kieltä puhu, Outi sanoo. Myös kohteliaisuussanat kiepsahtavat suusta helposti inarinsaameksi. Kielimestaritapaamisissa he ovat saaneet verrytellä kielen käyttöä ilokseen asti. Minulla oli nuorena kielimestarina poika, jolla oli ihan opettajan elkeet ja taju siitä, että tässä opetellaan nyt yhdessä. Hän aina auttoi ja korjasi, jos harhauduin, Eljas kertoo. Outin ja Eljaksen tulevaisuuden suunnitelmat ovat aika selvät. Nyt vain toivomme, ettei täältä tarvitsisi niin maallisen asian kuin työn takia enää pois lähteä, he sanovat Helsinkiin verrattuna täällä on sopivan pientä. Luonto on kuitenkin laajemmalla kuin mitä se on Kaivopuistossa saanut ottaa jalansijaa. Teksti ja kuva : Susanna Rauno SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

7 Koltansaame elää Teksti ja kuvat: Susanna Rauno ihmisissä Koltansaamen opiskelija Terhi Kytölä haaveilee työstä koltansaamen kielen parissa. Ensimmäiset kahdeksan koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelijaa valmistuivat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta tänä keväänä. Opiskelijat ovat lukuvuoden kestävässä koulutuksessa opetelleet puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan koltansaamea opettajansa Tiina Sanila- Aikion johdolla. Kaikki valmistuvat opiskelijat ovat sukujuuriltaan jo kulttuuriin solmiutuneita, osalla heistä koltansaamen puhetaitokin oli jo valmiina. Opiskelija Raija Lehtolalla on erityisen onnellinen kielihistoria. Isänsä puolelta inarinsaamelaisena ja äitinsä puolelta kolttasaamelaisena hän taitaa molemmat kielet. Lapsuudessa Sevettijärvellä koltansaamen kieltä kuuli tietysti enemmän, mutta Raija sai elämänsä matkaeväiksi kaksi harvinaista, kaunista kieltä. Asuntola-aika ja aikuisuus toivat mukanaan aikakausia, jolloin hän ei edes ajatellut saameksi. Silti se kieli vaan on minussa, Raija tuumii. Erkki Gauriloff työskentelee Yle Sápmissa radion äänitarkkailijana. Hän on tämän talven opiskellut koltansaamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Erkin isosisko ei aikoinaan koulutaipaleelle Mustolasta lähtiessään osannut sanaakaan suomea. Kun Erkki viitisentoista vuotta myöhemmin lähti kouluun, reppuun ei ollut laittaa ainuttakaan koltansaamenkielistä sanaa. Terhi Kytölä, linjan nuorin opiskelija, on lapsuudessaan Nellimin ala-asteella opiskellut koltansaamea kahden tunnin viikkovauhdilla. Opin perustietoja, mutta en oppinut puhumaan. Kotonakaan kieltä ei puhuttu. Terhin isänäiti oli kolttasaamelainen ja isänisä suomalainen. Isälleni ei puhuttu koltansaamea, eikä näin ollen minullekaan, Terhi kertoo. Kielenelvytyksen haasteita Useamman sukupolven ajan jatkuneen kielellisen hiljaisuuden olisi juuri nyt oikea hetki muuttua ääneen lausutuiksi sanoiksi. Katkenneen tiedonsiirron voi ja ehtii vielä kuroa perinteen jatkumoksi. Rohkeutta tarvitaan nyt heti, opettaja Tiina Sanila-Aikio summaa ja opiskelijat myötäilevät. Toimenpiteitä ja toimijoita tarvitaan enemmän kuin muutama. Myönteisellä ja pelottomalla asenteella auttaisimme toinen toisiamme katoamassa olevien tietojen ja taitojen uudelleen omaksumisessa, Tiina miettii. Etenkin lapsiperheiden toimeliaisuudella on kielenelvytyksessä iso rooli. Olisi todella arvokasta, että vanhemmat lukisivat lapsilleen koltansaamen kielellä, vaikka eivät itse kieltä kovin paljon osaisikaan, Tiina kannustaa. Kielen väri ja sointi on meillä kaikilla olemassa perimässämme. Lukemalla yhdessä lapsen kanssa voi itsekin samalla varovasti tutkailla kieltä ja ikään kuin opiskella sitä vaivihkaa. Lasten kanssa yhdessä opettelu on turvallista, koska he ovat niin sydämellisiä ja kannustavia. Samalla vanhemmat tukisivat lastensa kielen opiskelua, Tiina sanoo. Suurin kynnys kieltä osaaville on usein totutun käyttökielen vaihtaminen sellaiseen kieleen, jota toinen ei välttämättä osaakaan yhtä sujuvasti. Tähän erikoiselta tuntuvaan tilanteeseen tottuu nopeasti, ja niin taas kommunikointi sujuu, Tiina rohkaisee. Uutta kieltä harjoittelevalle tällaisella oppimisella on todella voimauttava merkitys. On vaikeaa paljastaa toisille omien taitojensa heiveröisyys. Silloin on tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uskaltaa ylittää mukavuusalueensa rajoja ja ottaa askeleen kohti tuntematonta. Tällaisiin voittoihin olemme tämän lukuvuoden aikana yltäneet. Nämä voitot ovat kielemme tulevaisuuden kannalta elintärkeitä, Tiina riemuitsee. Tietoisella päättäväisyydellä voi lyhyessä ajassa saavuttaa tuloksia kielen oppimisessa. Varovainen kohteliaisuus istuu meissä lujassa. Ei ole epäkohteliasta puhua omaa kieltään, vaikka ympärillä olisi keitä tahansa tai minkä tahansa kielen puhujia. Tässä tarvitaan asenteiden korjaamista ja empatiakyvyn kasvattamista puolin ja toisin. Jos me emme nyt päätä puhua, niin kohta se on liian myöhäistä, sanoo Tiina Sanila-Aikio. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

8 Kielen kantajista kielen siirtäjiksi Tämän talven koltansaamen kieltä opiskelleet ovat tehneet uraauurtavaa konkreettista kielityötä koko kolttasaamelaisyhteisön tarpeisiin. Opiskeluun on liitetty sujuvasti projekteja, jotka laajentavat kielen elintilaa ja näkyvyyttä. Opiskelijat ovat kirjoittaneet kolttasaamelaista kulttuuria esittelevään Tuõddri peeʹrel -julkaisuun koltansaamenkielisiä kirjoituksia, pitäneet kirjastossa satutunteja koltansaameksi sekä valmistelleet ja näytelleet Trifonin juhlassa Sevettijärvellä joulunäytelmän. Mediakurssilla he ovat tuottaneet äänimateriaalia peruskurssimateriaalin tueksi. Yhteen SAKK:n medialinjan Unna Junnássa esitetyistä animaatioista opiskelijat ovat tehneet koltansaamenkielisen käännöksen. Kauneimmat joululaulut -vihkonen ilmestyi viime jouluna inarin- ja pohjoissaameksi. Ensi jouluna il- mestyvään vihkoseen tulee myös koltansaamenkielisiä joululauluja. Tiina ja opiskelijat ovat kääntäneet ihan uusia ja sovittaneet uusiksi aiemmin käännettyjä joululauluja. Toki odotan opiskelijoista oman työni jatkajia, jokaisesta omalla sarallaan, Tiina tunnustaa toiveikkaana. Toivon, että he jakavat taitoaan eteenpäin ja levittävät kielen ja kulttuurin ilosanomaa. On ollut etuoikeutettua oppia itsekin samalla, kun olen opettanut muita. Olen oivaltanut kielestämme tänä talvena valtavan paljon lisää, Tiina kertoo. Jokainen voi viedä kieltä eteenpäin olematta varsinaisesti kielen opettaja. Esimerkiksi opinnoissamme tukena olleet kielimestarit ovat olleet loistavia opettajia. Olemme heille todella kiitollisia kaikesta avusta ja tuesta, Tiina kiittelee. Koltansaame työkieleksi Koltansaamen opiskelijat pohtivat tulevaisuuttaan kielen parissa. Ei sitä osaa ajatella, että kuinka paljon tästä kaikesta on hyötyä, ja miksi tämä maailma vielä muuttuu, sanoo opiskelija Raija Lehtola. - Kun kesäkuu tulee, niin sitten tulee heinäkuu. Ne ovat niitä selviä asioita. Sitten ei vielä tiedä, mitä sen jälkeen, Raija miettii. Erkki Gauriloffin työnkuva Yleisradiolla tulee muuttumaan, kun hän vaihtaa äänitarkkailijan tehtävät koltansaamenkielisen toimittajan työhön. Tämä on minulle ammatillista jatkokoulutusta, joten koko ajan on ollut selvillä, mitä koulutuksen jälkeen teen, Erkki kertoo. Jos alkaisi mieltää työtään kielen pelastamiseksi tai alkaisi liiaksi miettiä omaa osaansa kielen tulevaisuuden suhteen, ajatukset sekoittuisivat. Jokainen päivä kuitenkin kasvattaa koltansaamen kielen mahdollisuuksia selvitä, Erkki pohtii. Mitä me ihmisestä näemme tai kielestään kuulemme, niin sehän on pintaa. Sinnehän voi sukeltaa kuinka syvälle tahansa. Jostakin sieltä pohjavirroista se löytyy se ihminen, Erkki Gauriloff miettii. Yle Sápmissa kehitetään koltankielistä nettipalvelua, joten vain yksi koltansaamea osaava toimittaja olisi aika lujilla työmäärän edessä, Erkki kertoo. Hänen myötään koltankielisiä toimittajia tuleekin olemaan kaksi. Kolme ihmistä koltansaamenkielisessä toimituksessa olisi ihanne, Erkki arvelee. Terhi Kytölä on jo talvella työskennellyt YLE:n saamenkielisessä lastenohjelmassa Unna Junnássa koltansaamenkielisten jaksojen juontajana. Haluaisin tehdä kielitöitä, käännöstöitä ja kaikkea mahdollista koltansaamen kielen parissa, Terhi toivoo. Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää koltansaamen kielen ja kulttuurin linjan seuraavanakin lukuvuonna, kunhan vain hakijoita riittää. Inarinsaamen riemukulkua vierestä seuratessa paineita tulee. Hiljaiseksihan tämä naista vetää, opettaja Tiina Sanila-Aikio sanoo. Onneksi tuo Tiina hiihtää meidän edellä umpihangessa latua tehden. Kyllä me muut hiihdämme perästä, opiskelija Erkki Gauriloff lupaa Kieli on kansan symboli, yksi kuuluvimmista. Jos sitä ei olisi, niin me olisimme vain puolinainen kansa. Jos me menettäisimme kielen, meiltä menisi jotain todella arvokasta, joka määrittelee meitä suhteessa muihin ja muuhun maailmaan, Tiina Sanila-Aikio pohtii. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

9 Oahppomátki Kárášjohkii Govva & siiddu olgguldas hápmi: Petri Mentu Sámi oahpahusguovddáža davvisámegiela ja kultuvra skuvlejumi oahppiid oahppomátki Kárášjohkii Vulggiimet iđedis dmu 8 Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Vujiimet vuos Gáregasnjárgii ja finaimet Kalastajan Majatalos gáfestallamin. Das jotkkiimet mátki Kárášjohkii. Go olliimet dohko, min vuosttaš galledanbáiki lei Norgga sámediggi. Doppe vuos čájehedje midjiide sámedikkeviesu. Finadeimmet omd. sámedikki dievasčoahkkinlanjas, mii oruige oahpis dasgo dat oidno duollet dálle Ođđasiin. Dan maŋŋá oaččuimet vuođđodieđuid Norgga sámiid politihkalaš dili birra. Earenoamážit lei hui miellagiddevaš oahppat, mo Suoma ja Norgga sámedikkit leat earáláganat. Ođđa áššin bohte omd. Norgga válgabirejuohkin ja bellodagaid deaŧalaš rolla sámepolitihkas. Ságastallan livččii vel joatkašuvvange, muhto fertiimet doapmalit beakkálmasvuhtii. Min oahpaheaddji Salli lei oainnát soahpan NRK Sámi doaimmaheaddjiin jearahallamis Giellametnammasaš rádioprográmmii. Doaimmaheaddjis lei goittotge justa dalle friddjabeaivi ja su bargoskibir lei vajálduhttán, ahte son galggai jearahallat min. Nuba mii riŋgiimet doaimmaheaddjái ja son fertiige boahtit bargui. Son jearahalai Sallis min skuvlla ja oahpuid birra ja mis son háliidii diehtit, ahte gos mii leat eret, manin mii leat boahtán lohkat SOG:ii davvisámegiela ja mo oahput leat mannan. Šaddá somá beassat gullat prográmma go dat boahtá olggos radios! Oahppomátkkis galgá lea dieđusge maid niesti mielde ja mis ledje niestin láibi, vuostá, jogurta, márfi, sákta, banánat ja eppelat. Boraimet nisttiid sámedikki šiljus biillas. Borranbottu maŋŋá manaimet Sápmi Parkii. Mis lei vehá eanet áigi gávppašit doppe go leimmet plánen ja muhtun osttiige njuorjjonáhgápmagiid. Dasto mii manaimet geahččat guokte filmma. Vuosttas filbma lei 5 minuhta ja nubbi fas 17 minuhta guhkkosaš. Vuosttas filbma ii oidnogoahtán dalán albma láhkai ja mii vuorddašeimmet 15 minuhta. Dan botta hálešteimmet bargiin Sámi birra. Filmmat ledje čábbát, muhto vurddiimet dain goittotge vehá eanet. Muhto lei somá, go nuppi filmmas muitaledje dološ sámegielas. Finaimet Kárášjogas oahpásmuvvamin maid Čálliid Lágádussii. Doppe muitaledje midjiide maid lágádus bargá ja bargi čájehii midjiide maiddái oahppogirjjiid, mat leat jorgaluvvon sámegillii, omd. matematihka girjjiid. Son čájehii maid ollu eará girjjiid ja Sámis-bláđiid, maid mii oaččuimet váldit mielde. Mii maid oaččuimet geahčadit báikkiid ja girjjiid doppe sihke jearadit jearaldagaid. Hálešteimmet maid dan birra mat eará lágádusaid leat Dáža bealde ja dat gal lei miellagiddevaš! Dan maŋŋá mii finaimet vel girjegávppis ja geahčaimet mat girjjiid doppe gávdnojit. Gal lei hui somá fitnat doppe ja gullat maid doppe Čálliid Lágádusas barget. Ruoktomátki álggii diibmu 17 Norgga áigge. Vujiimet Kárášjogas Gáregasnjárgii ja finadeimmet vuot Kalastajan Majatalos, dán vuoro boradeamenges. Leimmet ruovttoluotta Anáris diibmu 20 Suoma áigge. Biilamátki mainai bures ja reaisu lei somá. Deaksta: POSAKU1213 SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

10 Medialinja Suomen luontokuvauksen pääkaupungissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjalaiset hakivat oppia luontokuvaukseen Kuusamo-opiston valokuvauslinjalta. Kuusamolaiset kävivät edellissyksynä Inarissa opiskelemassa lyhytelokuvan tekemistä. Nyt oli inarilaisten vuoro opetella lintujen seurantaa ja sitä, miten luonnon ihmeellisyydelle annetaan oikeutta valokuvassa. Medialinjan opiskelija Petri Mentu kertoo matkapäiväkirjassaan luontokuvauksen haasteista. Matkapäiväkirja Päivä 1 Saavuimme illansuussa Kuusamo-opistolle. Majoittumisen jälkeen vilkaisimme ikkunasta ulos: revontulia! Nopeasti porukka autoon ja nokka poispäin kaupungin valosaasteesta. Lyhyen ajomatkan jälkeen poikkesimme päätieltä ja opiskelukaverini Kevin alkoi valokuvata talven voimakkaimpia revontulia. Me muut vain ihastelimme taivaan tulia. Itse en laiskuuttani ollut ottanut mukaan jalustaa, joten kuvaamisesta ei tullut yhtään mitään. Virheestäni opin, että jalusta on pidettävä mukana aina, kun lähtee kuvaamaan luontoa. Päivä 2 Kokoonnuimme luokkaan, jossa meille jaettiin käyttöömme Kuusamo-opiston kamerat lisävarusteineen. Omat kamerat käskettiin viedä takaisin huoneisiin. Alkuhämmennyksen jälkeen aloimme rohkeasti tutustua lainakameroihimme. Viikon tehtävänä oli ottaa kuusi kuvaa Kuusamosta. Kaksi kuvista sai olla itse valikoituja, mutta neljässä oli tarkoin määritelty aihe: lintu, liike, syväterävyys ja makro. Aloitimme kuvaamalla lintuja koulun pihalla lintujen ruokintapaikalla. Omat kuvani epäonnistuivat, koska jokaiseen niistä tuli näkyviin lintujen ruokapönttö. Päivä 3 Päivän sää oli puolipilvisyydestä johtuen tasavaloinen, joten päätimme lähteä Oulangan kansallispuistoon. Siellä ensimmäinen etappi oli Myllykoski, jonne patikoimme kamerareppujen ja eväiden kanssa. Myllykoskella saimme kuvia ympäri vuoden sulana olevasta koskesta. Talvisin kosken alajuoksulle syntyy ns. jääpyörre, jossa jäälaatat jäävät pyörimään ympyrää poukamassa. Otin koskella tehtävänantoon kuuluvan syväterävyyskuvan, jossa Ulla kuvaa jäälauttoja. Kuvasin aamupäivän laajakulmaobjektiivilla, joten iltapäivällä ajattelin kokeilla makro-objektiivia. Ennen objektiivin vaihtoa tuli kuitenkin tarve käydä pusikon puolella. Silloin huomasin joessa sukeltelevan koskikaran. Vessahätä ja lähikuvakokeilu saivat odottaa. Vaihdoin nopeasti teleobjektiivin kameraan ja lähdin kyyryssä hivuttautumaan lähemmäs koskikaraa. Loppumatkan ryömin, ettei lintu huomaisi minua. Lopulta sain linnun vangittua valokuvaan ja pääsin käymään siellä pusikon puolellakin. Päivä 4 Aurinko paistoi, kun patikoimme Riisitunturin kansallispuistoon tavoitteenamme valloittaa tunturin huippu lumikengin. Kuuden kuvan haasteesta minulla puuttui yhä makro-, eli erikoislähikuva. Kuin tilauksesta löysin paikan, jossa roikkui jääpuikkoja. Huomasin, että jääpuikot heijastavat salaperäisesti ympäristöään. Pyysin Keviniä seisomaan sopivassa kulmassa jääpuikkoon nähden, jotta sain jäähän heijastuksen hänen jaloistaan. Päivä 5 Retkien jälkeen kaikilla oli kameroissaan huomattava määrä valokuvia, joita aloimme käydä läpi. Päivän ohjelmassa olikin nykyajan digitaalisen pimiön, eli Lightroom-ohjelman opettelua. Kuusamon valokuvauslinjan opettaja neuvoi meille ohjelman perustoiminnot. Päivän päätteeksi jokaisella oli valittuna ja käsiteltynä kuusi kuvaa Kuusamosta. Illan päälle pääsimme vielä tutustumaan Hannu Hautalan luontokuvakeskukseen. Päivä 6 Vietimme juhlallisen aamupäivän Kuusamoopiston juhlasalissa, jossa esittelimme Kuusamokuvasarjat toisillemme. Jokainen sai kertoa kuvistaan ja yleisö antoi oman palautteensa. Minun jääpuikkokuvani oli opettajien mielestä teknisesti korkealaatuisin ja voitin kuukkelikuvalla varustetun hiirimaton. Kukaan ei arvannut, että jääpuikosta heijastuu Kevinin jalat! Lounaan jälkeen yritimme vielä leikkimielellä rekrytoida Kuusamo-opiston keittäjiä mukaamme Inariin, kun he olivat tehneet meihin suuren vaikutuksen herkullisilla ruuillaan ja kermaisilla jälkkäreillään. Paluumatka Inariin alkoi kuitenkin ihan vain omalla porukalla. Onneksi kotikoululla odottivat oman koulun keittäjät herkkuruokineen. Teksti ja ulkoasu: Petri Mentu Kuvat: Petri Mentu & Kevin Francett SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

11 Oppia eri kulttuureista Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pehmeiden materiaalien ensimmäisen vuoden opiskelija Riitta Kaisamatti sai kipinän hakea vaihtoon koulun infotilaisuuden kautta. Hän oli ennen joulua kuuntelemassa tietoiskua North2north vaihtoopiskelu ohjelmasta. Ihan mielenkiinnosta menin kuuntelemaan, Riitta sanoo. Pienen pohdiskelun jälkeen hän alkoi täyttää hakupapereita sekä hankkia tarvittavia opintosuoritusotteita sekä suosituskirjeitä hakemuksen liitteeksi. Helmikuun puoleenväliin mennessä paperit oli toimitettu koulun opiskelijavaihdoista vastaavalle kansainvälisyyskoordinaattori Mika Aromäelle. Huhtikuussa koulun pilkkipäivänä Tuulisjärvellä Riitan puhelin soi. Koulun kv-koordinaattori soitti ja kertoi, että Riitta oli päässyt vaihtoon Kanadaan. Ajatukset laukkasivat ja puhelimen akku oli loppumassa. Samassa hässäkässä puhelimen suojapussikin katosi Tuulisjärvelle, Riitta kertoo ilouutisestaan. Hän oli päässyt opiskelemaan University of Saskatchewan yliopistoon. Kanadaan Riitta suuntaa tammikuussa Hän viettää neljä keväistä kuukautta Saskatoonin kaupungissa. Tällä hetkellä vielä selvitellään Kanadan päähän yhteyshenkilöä, jonka kanssa asumis- ja koulutusasiat voidaan järjestää kuntoon. Riitta on lähdössä hyvillä mielin hakemaan oppia Kanadasta. Minusta olisi kiva oppia eri tekniikoita, esimerkiksi miten siellä tehdään vaikkapa karvakengät, Riitta mainitsee. Aikaisemmin hän ei ole Kanadassa käynyt. Aikoinaan hän on viettänyt Yhdysvalloissa noin kaksi ja puoli vuotta. Odottavalla mielellä hän vaihtoaikaa odottaa. Pääsee tapaamaan uusia ihmisiä uudessa paikassa, Riitta päivittelee. Taitojen vahvistamista opettamisen kautta Korukivi- ja jalometallialalta artesaaniksi valmistuva Sirpa Peltonen kävi vaihdossa Venäjällä. Hän vietti kolme viikkoa Dudinkan kaupungissa Taimyrissa toisen inarilaisopiskelijan kanssa. He opiskelivat ja opettivat viidensadan opiskelijan Taymyr Collegessa. Kolmen viikon vaihto ei ollut ihan tavallinen, eivätkä opiskelijat sinne noin vain päässeet. Tarvittiin omaa aktiivisuutta sekä koulun suhteita, Sirpa Peltonen kertoo. Taimyrissä he opettivat paikallisille opiskelijoille muun muassa tinalankakirjontaa ja juuritöitä. Ennen vaihtoon lähtöä Sirpa valmisteli oppitunteja Taimyriin. Siitä oli paljon hyötyä. Aikaisemmin opitut käsityötaidot vahvistuivat, kun opetin niitä Taimyrissä eteenpäin. Vastavuoroisuus opettamisessa oli mukavaa, Sirpa toteaa. Matka Dudinkaan kävi lentäen Helsingistä Pietariin ja sieltä edelleen Moskovan kautta Norilskin kaupunkiin. Perillä asuttiin koulun asuntolassa. Asuin- ja opetustilat olivat hyvät, vaikkakin näyttivät vähän neuvostoaikaisilta. Tietotekniikka toimi tosi hyvin, mainitsee Sirpa. Sirpa ei puhu venäjää nimeksikään, mikä harmitti vähäsen. Mukana oli kuitenkin tulkki, joka auttoi kommunikoinnissa vain vähän englantia puhuvien venäläisten kanssa. Venäjällä ollaan tosi vieraanvaraisia. Antoisinta oli päästä tutustumaan paikallisiin kulttuureihin, käsitöihin ja ihmisiin, Sirpa muistelee. Opiskelijavaihtoa arktisella alueella Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta pääsee vaihtoon aina Pohjois-Amerikkaan asti. Myös Pohjoismaat ja Venäjä vetävät vaihtoopiskelijoita. Saamelaisalueen koulutuskeskus kuuluu Arktisen yliopiston North2northohjelmaan. Arktinen yliopisto on pohjoisten alueiden yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten ja instituuttien muodostama verkosto. North2north-ohjelmaan voi hakea perustutkinto-opiskelija, joka on ennen suunniteltua vaihtoa täyttänyt 18 vuotta. Hakupaperit toimitetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kansainvälisyyskoordinaattori Mika Aromäelle aina helmikuun puoliväliin mennessä. Vaihtoon mennään yleensä seuraavalla lukukaudella. Tänä vuonna SAKK:sta haki kaksi opiskelijaa, ja molemmat pääsivät vaihtoon ohjelman kautta. Opiskelijavaihdon pituus vaihtelee kolmen ja kahdentoista kuukauden välillä. Kelan opintotuen lisäksi vaihtoon on mahdollista saada apurahaa. Suomessa apurahoja myöntää Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. North2northohjelman kautta hyväksytyt vaihto-opiskelijat saavat lisäksi vapautuksen lukukausimaksuista, mikä on varsinkin Pohjois-Amerikkaan suuntaaville iso säästö. Teksti ja ulkoasu: Petri Mentu Kuvat: Petri Mentu & Sirpa Peltonen SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013 Riitta ompelee karvakenkiä Inarissa. Sirpa paikallisten kanssa Taimyrissä. Venäläistä vieraanvaraisuutta.

12 Laajennettu työssäoppiminen sopii erityisen hyvin porotalousalalle, koska suuri osa opiskelijoista on jo valmiiksi alan töissä. Koulun penkillä ei ehditä istua, jos erotukset tai muut vuodenkiertoon kuuluvat työt kutsuvat. Porotalouden koulutusohjelmassa opiskellaan myös kesällä. Pyrimme suunnittelemaan lukujärjestykset joustaviksi, jotta opiskelijat pääsevät osallistumaan porotöihinsä. Myös yksittäiset oppitunnit voidaan tarvittaessa sopia joustavasti työkiireiden mukaan, Jääskö toteaa. Opettajan on varattava riittävästi ohjaamisaikaa jokaiselle opiskelijalle erikseen, kun emme enää kokoonnu yhdessä luokkaan, Outi Jääskö sanoo. Hän kiertääkin opiskelijoiden luona työssäoppimispaikoissa sekä pitää heihin yhteyttä puhelimitse ja internetin välityksellä. Käytän älypuhelinta, jonka avulla esimerkiksi seuraan gpspantaporojeni vuodenkiertoa, Jussa kertoo. Myös tietokone toimii apuna tiedonhaussa. Koulun penkilläkin istutaan välillä. Luokassa opiskellaan hyödyllisiä taitoja, kuten kirjanpitoa, EU-hakemusten täyttämistä ja arvonlisäveroasioita. Poropuolella opiskellaan joustavasti työssäoppimalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksen porotalouden koulutusohjelmassa jo noin puolet opinnoista suoritetaan työssäoppimalla. Viime syksystä lähtien Toivoniemen uudet porotalousopiskelijat ovat päässeet mukaan laajennetun työssäoppimisen kokeiluun. Laajennettu työssäoppiminen mahdollistaa opiskelun entistä enemmän työssäoppien, eikä opiskelijoiden tarvitse istua niin paljon sisällä luokassa, kertoo porotalouden opettaja Outi Jääskö. Työssäoppimisen laajentaminen tarkoittaa esimerkiksi ammattiaineiden ja kielten opiskelua luontevana osana työssäoppimista. Käytäntö aiotaan juurruttaa pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria. Opiskelijat ovat ottaneet laajennetun työssäoppimisen hyvin vastaan. Elokuussa meillä aloitti neljä porotalouden Porotalouden opiskelija Jussa Seurujärvellä on Toivoniemestä lyhyt matka omien porojensa luo. Toivoniemen työssäoppija Teksti ja kuvat: Tapio Seppälä opiskelijaa yhteishaun kautta. Myöhemmin tieto laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksista kiiri ja meille tuli viisi opiskelijaa lisää, Jääskö iloitsee. Osalla opiskelijoista on tullessaan jokin tutkinto suoritettuna, jolloin osa opinnoista voidaan lukea hyväksi. Perustutkinnon opiskelu kestää normaalisti kolme vuotta, mutta aikaisempien opintojen korvaavuuksilla valmistua voi jo kahdessa vuodessa. Älypuhelimet oppimista edistämässä Laajennetun työssäoppimisen myötä porotalouden opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä älypuhelimet. Ne ovat kätevän kokoisia pitää mukana myös porotöissä. Älypuhelimia hyödynnetään esimerkiksi pitämällä työpäiväkirjaa kuvin ja sanoin. Kuvat teksteineen täydentävät oppimista ja auttavat opettajaa arvioimaan, onko kaikki opiskelutavoitteet saavutettu, Jääskö kertoo. Älypuhelimissa on dataliittymät, joten niillä pääsee internetiin. Opiskelijat ovat esimerkiksi hakeneet lintukurssilla internetistä apua lajin tunnistukseen. Uusi teknologia lisää opiskelun mielekkyyttä. Silti opiskelijoilta vaaditaan myös omaaloitteisuutta esimerkiksi työssäoppimisen dokumentoinnissa. Kun oppiminen siirtyy yhä enemmän koululuokasta työssäoppimiseen, se vaatii opettajaltakin uutta katsantokantaa. Jussa valitsi Toivoniemen Viime syksynä porotalouden opinnot aloittaneella Jussa Seurujärvellä on laajennetusta työssäoppimisesta pelkästään hyviä kokemuksia. Hän valitsi opinahjokseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, koska Toivoniemestä pääsee joustavasti omiin porotöihin kun tarve vaatii. Poronhoitajan työ on käytännön työtä, jonka oppii parhaiten tekemällä, Jussa pohtii. Opinnoissa käytettävä teknologia on Jussalle tuttua. Porotöiden ja opiskelun yhdistäminen on onnistunut hyvin. Illalla porotöiden jälkeen saatan vielä opiskella itsekseni netissä Moodle-oppimissivustolla, Jussa kertoo. Kesällä hän aikoo keskittyä käytännön porotöihin sekä tehdä heinää ja kerätä kortteita talvea varten. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

13 Yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä Kuva : Tytti Bräysy O pintojaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa viimeistelevä kivi- ja jalometallipuolen opiskelija Tytti Bräysy sukeltaa suoraan yrittäjyyteen kesän koittaessa. Potkua yrittäjyyteen hän on saanut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Yrittäjyys koulusta. Tytti on osallistunut Yrittäjyyskouluun kahden vuoden ajan. Aiempaa kosketusta yri tysmaailmaan hänellä ei ollut. Nyt liiketoimintasuunnitelma on valmis, starttirahahakemus vireillä ja oma nimileima koruihin haussa. Tytin lopputyössä Korpiorvokissa on itse huuhdottua Lemmenjoen kultaa. Kuva : Tytti Bräysy Teksti : Susanna Rauno Luonnon monimuotoisuutta ja äidin tyttönimeä kunnioittaen yrityksen nimeksi on tulossa Paarma design, iloitsee Tytti. Tytin käsissä hopea ja kulta muovautuvat arktisiksi kasveiksi ja eläinhahmoiksi, kuten naaleiksi, tiiroiksi, kultarikoiksi ja närvänöiksi. Tarkoitus on testata, miten pitkälle oma kädenjälki kantaa. Vientiä ja kysyntää koruille tuntuisi riittävän. Tyttö, jolla on likaiset kädet Oman työtilan vuokraamisesta Inarin kirkonkylällä on jo sovittu. Tulityökelpoiset tilat löytyivät, vaikkakin vailla juoksevaa vettä. Ultraäänipesukoneella hopeat saa vähällä vedellä puhtaiksi, Tytti kertoo. Työn tahrimiin käsiinkin Tytti on jo tottunut. Opiskelijavaihdossa Kanadan Nunavutissa pai kalliset opiskelijat nimesivät hänet omalla kielellään tytöksi, jolla on likaiset kädet, koska hän ei joka välissä viitsinyt olla hiertämässä vahoja ja tummentumia käsistään. Lapsuudesta asti Tyttiä on kannustettu kokemaan ja tekemään taidetta. Hän valmistui Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistosta vuonna Sen jälkeen hän teki 12 vuotta töitä mainostoimistossa Oulussa. Graafinen suunnittelu vaihtui taidekäsityöläisyydeksi, kun talouden taantuma vuonna 2008 antoi Tytille vapauden valita. Tie johti Inariin ja Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Tietokoneella piirtelyn vastapainoksi hän halusi alkaa tehdä jotakin omilla käsillään. Omat arvot ovat jatkuvassa puntarissa. Haluan tehdä mahdollisimman ekologista käsityötä kertakäyttöisyyttä kaihtaen, tuleva yrittäjä kertoo. Avopuoliso Aki Karvosen Lemmenjoen kaivaukselta koruntekijä saa kultaa ja raakakiviä. Niitä Tytti haluaa jatkossakin koruissaan käyttää. Myös sarvi, luu ja puu ovat Tytille mieluisia materiaaleja. Jos vain saisi tehdä näitä töitä niin, ettei leivän takia tarvitsisi vaihtaa enää muuhun työhön, Tytti toivoo. Hän toivoisi, että aikaa jää käsintehtyjen yksilöllisten töiden suunnitteluun ja taitojen jatkuvaan kehittämiseen Ukuli on vanhankansan nimitys tunturipöllölle, joka tässä liitää kaulakorun muodossa. Kuva : Tytti Bräysy Tytti itsekin on kuin luonnon helmasta tempaistu kirpakka tuulahdus, ei massatuotantoa. Kuva : Ulla Isotalo Yrittäjyyskoulusta vauhtia omaan yritykseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on jo useamman vuoden ajan pidetty Yrittäjyyskoulua, jossa opiskelijat valmentautuvat kohti yrittäjyyden maailmaa. Moni opiskelija on tehnyt Yrittäjyyskoulussa esimerkiksi oman yrityksensä liiketoimintasuunnitelman. Yrittäjyyskoulu on kaikille SAKK:n opiskelijoille avoin. Opiskelijat saavat Yrittäjyyskoulusta 10 opintoviikkoa, jotka voi sisällyttää osaksi perustutkintoa. Yrittäjyyskoulu on hanke, jonka toimintamallia sovelletaan kolmessa muussakin lappilaisessa ammattioppilaitoksessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Yrittäjyyskoulun vetäjänä toimii yrittäjyyden ja matemaattisten aineiden opettaja Terhi Rantanen. Yrittäjyyskoulun uusi ryhmä aloittaa syksyllä Alkavista opinnoista voi tiedustella Terhi Rantaselta p tai terhi. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

14 Matkailulinja aikuiskoulutukseksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailulinja aloittaa syksyllä aikuiskoulutuksena. Uusi koulutusmuoto sopii entistä paremmin työssäkäyville. Koulutuksen käytyään opiskelija valmistuu matkailupalvelujen tuottajaksi. Olisi hyvä, jos alan työnantajat kannustaisivat työntekijöitään opiskelemaan itselleen tutkinnon. Koulutuksen aikana opiskelijat suorittavat myös esimerkiksi hygieniapassit ja muut alalla vaadittavat kurssit, kertoo matkailualan opettaja Irma Lehtola. Uudistuneella matkailulinjalla opiskellaan pääsääntöisesti työssä oppimalla. Pelkällä työnteolla opiskelutavoitteet eivät kuitenkaan täyty, vaan jokaiselle jaksolle on tietyt tavoitteet, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Koulutukseen hakeutuvan opiskelijan ei tarvitse olla valmiiksi työelämässä, vaan opiskelijalle järjestetään tarvittaessa työssäoppimispaikka. Lähijaksoille kokoonnutaan koululle, vaihtoehtoisesti joko Inariin, Hettaan tai Utsjoelle. Opintoja toteutetaan myös verkossa. LearnLincetäopetusjärjestelmässä opiskelija voi osallistua luennoille siellä missä hän on. Jos luento menee päällekkäin työvuoron kanssa, luennon voi kuunnella myöhemminkin, Lehtola kertoo. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailualan opinnoissa otetaan huomioon paikallinen kulttuuri ja aluetuntemus. Teksti ja kuvat: Tapio Seppälä Monipuolinen osaaminen, kulttuurintuntemus ja paikallistietämys ovat valtteja alan työntekijälle, Lehtola sanoo. Matkailualan perustutkinto on kolmivuotinen, mutta jos opiskelijalla on ennestään tutkinto tai paljon työkokemusta, tutkinnon voi saada jopa vuodessa. Koulutus järjestetään syksystä 2013 lähtien näyttötutkintona, jolloin opiskelija voi halutessaan suorittaa myös vain tutkinnon osia. Matkailuala on hyvin sesonkiluontoista. Inarin alueella talvisesonki keskittyy erityisesti Saariselälle, kesäsesonki kirkonkylään. Opiskelijat työllistyvät hyvin jos vain haluavat tehdä monipuolisia työtehtäviä, Lehtola kertoo. Monipuoliseksi matkailun ammattilaiseksi Matkailualan opintoihin kuuluu laaja kattaus eri osaamisalueita. Opintojen aikana perehdytään esimerkiksi opastettujen retkien ja safarien vetämiseen. Matkailualan ammattilaisen osaamiseen kuuluvat myös Matkailulinjan opettaja Irma Lehtola. asiakaspalvelu, matkailupalveluiden tuottaminen ja opastuspalvelut. Opiskelija voi valita, erikoistuuko esimerkiksi ulkoaktiviteetteihin vai sisätöihin, kertoo matkailualan opiskelija Katariina Ylennysmäki. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailulinja antaa hyvän ja monipuolisen kuvan Lapin matkailusta. Opinnoissa perehdytään myös saamelaiskulttuuriin. Lisäksi opiskelijat pääsevät tutustumaan arktiseen alueeseen. Tänä keväänä teemme opintomatkan Pohjois- Norjaan Varanginvuonolle, Ylennysmäki kertoo. Matkailulinjalle haku suoraan oppilaitokseen. Hakukaavake löytyy nettisivuilta Matkailualan opiskelijat harjoittelivat Jäniskosken laavulla kiehisten vuolemista ja nuotion sytyttämistä. Ruuaksi valmistettiin tikussa paistettua siikaa, kasvisnyyttejä ja muurinpohjalettuja. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

15 Uusi ekologisempi asuntola Inariin Teksti ja kuvat: Tapio Seppälä Asuntola Jeeran lisärakennusta viimeistellään ja sisustetaan kesän aikana muuttokuntoon. Uusi asuntola sijaitsee Inarinjärven rannalla samassa pihapiirissä nykyisen asuntolan kanssa. Asuntolanohjaaja Virpi Valle-Perätalon mukaan asuntolarakennus valmistuu syksyllä koulun alkuun mennessä. Uudisrakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu ekologiset asiat. Uusi asuntola lämpiää uusiutuvalla energialla. Käytämme aurinkopaneeleja, maalämpöä ja tuulivoimaa, asuntolanohjaaja kertoo. Uusiutuvaa energiaa riittää myös vanhan puolen lämmitykseen. Asuntolan jätteidenlajittelu pa ra nee, kun käyttöön saadaan asianmukaiset keräysastiat myös paperille ja lasille. Polkupyöriä varten pihaan rakennetaan katos, jotta asukkaiden menopelit ovat säältä suojassa. Asukkaat sisään jo tänä syksynä Nykyisessä asuntolassa on jo pitkään kärsitty tilanpuutteesta. Uudisrakennuksen 24 huonetta tulevat todella tarpeeseen, sanoo Valle-Perätalo. Kaikki huoneet ovat yksiöitä, joissa on oma wc ja suihku. Huoneet kalustetaan valmiiksi, joten asukkaiden ei tarvitse tuoda omia huonekaluja mukanaan. Yhteisistä tupakeittiöistä tulee viihtyisät uusine kodinkoneineen, sohvaryhmineen ja televisoineen. Asuntolanohjaaja Virpi Valle- Perätalo valitsee verhoja uuteen asuntolaan. Mika Aleksandroff tykkää saunoa Jeeran rantasaunassa. Yksi vanhan Jeeran asuntosiivistä menee remonttiin, joten nykyiset asukkaat ovat etusijalla muutossa uuteen rakennukseen, asuntolanohjaaja kertoo. Toukokuussa opiskelijat pääsevät tutustumaan uuteen asuntolaan. Vanhan puolen kummitukset eivät muuta uuteen asuntolaan, vaan ne jäävät narisuttelemaan nykyisen asuntolan käytäviä, asuntolanohjaaja naurahtaa. Opiskelijat viihtyvät Jeerassa Asuntola Jeera tarjoaa asukkailleen monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Jeerassa on oma kuntosali, saunatilat ja rantasauna. Vapaa-ajan saa kulumaan myös pingistä, biljardia tai lautapelejä pelaten. Löytyypä asuntolasta kangaspuut ja ompelukonekin. Asuntolasta voi lainata niin suksia kuin lumikenkiäkin. Koululla on myös omat sählyvuorot. Opiskelija Mika Alek san droffin tavallinen ilta Jeerassa sisältää televisionkatselua, läksyjen tekoa ja tietokoneen näppäilyä. Nettiyhteys voisi olla nopeampi, toivoo Aleksandroff. Hän osallistuu aktiivisesti Inarin tapahtumiin sadan kilometrin säteellä, eikä Norjan puolelle Karasjoellekaan ole liian pitkä matka ajaa. Karasjoelta löytyy mielenkiintoisia kauppoja, jotka vetävät opiskelijoita puoleensa. Aleksandroff kiittelee myös paikallisen kansalaisopiston tarjontaa. Eikä sinne Ivalon uimahalliinkaan ole liian pitkä matka, etenkin jos porukalla mennään. Asuntola Jeeran rakennuksessa toimi alun perin Saamelaisten kristillinen kansanopisto. Sen toiminta alkoi vuonna 1953 tähdäten saamelaisnuorten kasvatukseen kristillisisänmaallisessa hengessä. Alkuaikoina käytiin kovaa kädenvääntöä siitä, mitä kansanopistossa pitäisi opettaa luvulle tultaessa käytännönläheiset opit alkoivatkin saada jalansijaa uskonnolliselta opetukselta. Kiinnostus kansanopistossa opiskeluun väheni 1970-luvulla, kun peruskoulutus muuttui ja jatko-opintomahdollisuudet lisääntyivät. Seuraavalla vuosikymmenellä haasteisiin vastattiin kehittämällä opistoa vapaamielisempään suuntaan. Oppilaitoksen nimi vaihtui vuonna 1986 Inarin Opistoksi ja siellä opiskeltiin muun muassa tiedotusoppia ja saamea. Ivalossa nykyisin sijaitseva Radio Inari toimi vielä tuolloin opiston tiloissa. Vuonna 1994 Inarin Opisto yhdistyi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Opiston ovat käyneet useat merkittävät saamelaisvaikuttajat, kuten Nils-Aslak Valkeapää, Matti Morottaja, Rauna Paadar-Leivo, Ilmari Laiti ja Kirsti Paltto. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

16 Kädellä ja sydämellä Saamelaisalueen koulutuskeskus eli lyhyesti SAKK, on ainutlaatuinen oppilaitos, jonka toiminnan keskuspaikkana on Inari. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö ulottuu saamelaisalueen valtioiden lisäksi erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen maailmaan. Opetuskielet ovat pääasiassa suomi ja saame. Koululla on hyvät asuntolatilat. Ivalossa ja Kaamasessa asuntolat ovat toimipaikan yhteydessä. Inarissa asuntola sijaitsee Inarijärven rannalla noin kolmen kilometrin päässä koulusta. Lapin luonnossa ja kylissä on potentiaalia Luontomatkailu valtaa yhä enemmän alaa perinteiseltä vakioturismilta. Uuden ajan lomailijat haluavat kielitaitoisen, luontoa tuntevan ja sitä vastuullisesti käyttävän sekä paikallista kulttuuria kunnioittavan luonto-ohjaajan. Tällaisia ammattilaisia SAKK kouluttaa. Luontomatkailu, maasto-osaaminen, luonnontuntemus, saamelaiskulttuuri ja paljon muuta sisältyvät luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon. Suomen laajimmat kansallispuistot, Inarijärvi, laajat erämaa-alueet ja elävä saamelaiskulttuuri tarjoavat mahtavat puitteet koulutuksen toteuttamiselle Poronhoitajan ammatissa kohtaavat vanha ja uusi aika Tämän päivän poronhoitaja yhdistää satojen vuosien aikana kerätyn perinnetiedon nykyaikaisiin välineisiin ja teknologiaan. Hän tuntee luonnonolosuhteet, hallitsee lihan jalostuksen ja markkinoinnin sekä atk-taidot. Koulun yhteydessä toimii poronlihan jalostuslaitos. Yhteistyötä tehdään myös koulun läheisyydessä sijaitsevien paliskuntain yhdistyksen koeporotarhan ja RKTL:n porotutkimusaseman kanssa. Kädellä ja sydämellä Saamenkäsityöt ovat SAKK:n ominta alaa. Ammennamme perinteestä mutta tähtäämme tulevaisuuteen - meillä saa vahvat eväät tulevaisuuteen käsityön ammattilaisena. Saamenkäsityön artesaani-opinnoissa voi hyödyntää myös muiden opintolinjojen tarjontaa. Koulutustarjonta Ammatillinen perustutkintokoulutus Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 120 ov - luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja - porotalouden koulutusohjelma, poronhoitaja Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 120 ov, artesaani - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma - korukivi- ja jalometalliala - saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit - saamenkäsityöala kovat materiaalit AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutus on aikuisväestölle suunnattua ammatillista tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja lyhytkursseja. Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista, työvoimapoliittista tai työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta. Tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus on näyttötutkintokoulutusta, jossa tutkintoon vaadittava ammattitaito hankitaan valmistavassa koulutuksessa ja työssä oppimalla. Ammattiosaaminen osoitetaan näytöillä. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 120 ov, kokki - kokin koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 120 ov, lähihoitaja - sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma - vanhustyön koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto, 120 ov, merkonomi - asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Pahkaa, puuta, sarvea, luuta Korukivi- ja jalometallialan artesaani tekee korkeatasoisia käsitöitä joko alan yrityksessä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Opinnoissa perehdytään korukivi- ja jalometallialan tuotantoprosessiin ideasta valmiiksi tuotteeksi asiakkaalle asti. Eväät huippukokiksi Kokin ammatissa kehitysmahdollisuudet ovat rajattomat. Koulutuksessa hyödynnetään alueen puhtaita ja laadukkaita raaka-aineita kuten poro, kalat ja marjat. Osaavilla ja aktiivisilla ihmisillä on mahdollisuus työllistyä ympäri Suomen ja Euroopan. Työssäoppiminen on tärkeä osa oppimista, ja alueena on koko Pohjois-Kalotti. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat ovat olleet mm. Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja tietysti ympäri Suomea. SOGSAKK sanomat Matkailualan perustutkinto Matkailualan perustutkinto toteutetaan aikuiskoulutuksena ja monimuotoopiskeluna, työssäoppien verkko- ja kontaktiopintoina ja työssä oppimalla vaikka omalla työpaikalla. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan, joten aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon. Matkailupalvelujen tuottaja voi työllistyä matkailuyrityksiin ja organisaatioihin, joissa asiakkaille tarjotaan elämyksiin, seikkailuihin, vesistöön, tunturiin tai muuhun luontoon liittyviä matkailupalveluja. Tutustu koko tarjontaan seuraavalla sivulla. Yllämainittujen perustutkintojen yhteydessä mahdollisuus ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittamiseen. Matkailualan perustutkinto, 120 ov, (aikuiskoulutusta, suoritetaan näyttötutkintona) matkailupalvelujen tuottaja - matkailupalvelujen koulutusohjelma Muu koulutus Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Inarinsaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Koltansaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Medialinja, 40 ov + 40 ov Saamelaiskulttuurikoulutus - saamenkielisiä lyhytkursseja (esim. kieli- ja käsityökurssit) Ammattitutkintoihin valmistava koulutus - Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus - Saamenkäsityön ammattitutkinnot - Porotalouden ammattitutkinto HAKUAJAT JA PÄÄSYVAATIMUKSET Ammatilliset perustutkintokoulutukset ovat yhteishaussa, muihin haku suoraan oppilaitokseen mennessä. Linjojen alkamisajoista, pääsyvaatimuksista ja hakuajoista saa lisätietoja koulun opintotoimistosta puh Lisätietoja myös: Täydennyshaku opintolinjoille, joille jää vapaita paikkoja osoitteessa OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Osalla linjoista opiskelijoilla maksuton ruokailu koulupäivinä sekä mahdollisuus maksuttomaan asuntolamajoitukseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea Kelalta opintotukea. 31 SOGSAKK sanomat 2013

17 TOIMIPAIKAT Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL 50, INARI Puh , faksi (016) Saamelaisalueen koulutuskeskus Ivalon toimipaikka Jokikuja 10, IVALO puh , faksi (016) Saamelaisalueen koulutuskeskus Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290, KAAMANEN puh Saamelaisalueen koulutuskeskus Enontekiön toimipaikka Rivihalli 2, Ruijantie 5, ENONTEKIÖ puh , puh./faksi (016) ,

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE Positiivista palautetta SAKK:n laatutyöstä. Tein opetusharjoittelusta raportin ja SAKK:n laatutyön maine on nyt kiirinyt kasvatustieteellisen

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 11.9.2013 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA

KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA KYSELY AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN OPISKELIJOILLE TYÖSSÄOPPIMISESTA Hyvä vastaaja! Kysely on osa kartoitustyötä, jolla keräämme tietoa työssäoppimisesta toisen asteen ammatillisen perustutkinnon opiskelijoilta.

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola

O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E klo Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola O M N I A N I N F O O H J A U S H E N K I L Ö S T Ö L L E 23.9.2016 klo 11.30-15.00 Omnia Sampola rehtori Maija Aaltola OHJELMA Uudistuva Omnia, yksi oppilaitos Opiskelijatilanne syksyllä 2016 Ammatilliset

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2016 Vastausprosentti: 74,8 % Oppilaitos ja opiskelijahuolto Sivu 1 / 8 Oppilaitos ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015

Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella. Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Ammatillisen koulutuksen painopisteet Saamelaisalueella Koulutusfoorumi Rovaniemi 14.01.2015 Yleistä - SAKK (Sámi oahpahusguovddáš) on opetusministeriön toimialaan kuuluva toisen asteen ammatillinen oppilaitos,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010

SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG. Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 SAKSA HOCHSCHULE OFFENBURG Heikki Lauronen kevät-kesä 2010 Valmistelut Hochschule Offenburg Offenburg Gengenbach Asuminen Opiskelut Yhteydenpito kotimaahan Vapaa-aika Mietteitä vaihdosta Kuvia reissusta

Lisätiedot

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä

Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Henkilöpeli Uusia kasvoja viestintätiimissä Posted on 14.8.2015 by helehilt Kirjaston viestintätiimi sai kesän lopulla lisäystä, kun Sofia Blanco Sequeiros aloitti korkeakouluharjoittelunsa viestinnän

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu

Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä. Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu Maahanmuuttajien koulutus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä Maahanmuuttoasiain toimikunnan kokous 27.3.2014 Joensuu 2 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopistot (Joensuu, Niittylahti, Kitee,

Lisätiedot

KUNTO Muutoskysely Alkukysely

KUNTO Muutoskysely Alkukysely KUNTO Muutoskysely Alkukysely Muutoskyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa suunnittelemaan ja seuraamaan muutosprosessia sekä arvioimaan sen vaikutuksia. Muutoskysely tarjoaa henkilöstölle

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016

Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 2 Info Kieli- ja viestintäopinnoista ja valmentavista kieliopinnoista Karelia ammattikorkeakoulussa 2016 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 3 Miksi kieliä? Opiskelu on kansainvälistä.

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016

Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely Espoo. Joulukuu 2016 Pääkaupunkiseudun lukio-opiskelua koskeva kysely 016 Espoo Joulukuu 016 Tutkimuksen taustat Pääkaupunkiseudun opetustoimien palvelukykykysely perustuu kaupunkien yhteiseen voimassa olevaan koulutuksen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA Marina Falevits Timo Halonen Maritta Mäenpää SAKK:n arktisen yhteistyön (=KV-toiminnan) ydintä Poroelinkeinon ja koulutuksen kehittäminen pohjoisten porokansojen alueella Alkuperäiskansojen

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot