sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön"

Transkriptio

1 2013 sogsakk sanomat Koltansaame elää ihmisissä Uusi ekologisempi asuntola Inariin Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön

2 SISÄLTÖ 3 Pääkirjoitus 4 Saamelaisalueen koulutuskeskus 20 vuotta 7 Laatudokumentteja saamen käsityöstä opetuskäyttöön 8 Saamelaisalueen koulutuskeskus vie suorat lähetykset nettiin 11 Paluumuuttajat inarinsaamea oppimassa 12 Koltansaame elää ihmisissä 16 Oahppomátki Kárášjohkii 18 Medialinja Suomen luonto kuvauksen pääkaupungissa 20 Oppia eri kulttuureista 22 Toivoniemen työssäoppija 24 Yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä 26 Matkailulinja aikuiskoulutukseksi 28 Uusi ekologisempi asuntola Inariin 30 Kädellä ja sydämellä 31 Koulutustarjonta SOGSAKK SANOMAT Julkaisija Saamelaisalueen koulutuskeskus Toimitus Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL Inari Toimittajat Susanna Rauno Petri Mentu Tapio Seppälä Etukannen kuva Petri Mentu Malli: Terhi Kytölä Takakannen kuva Tapio Seppälä Ulkoasu Toimituskunta SOGSAKK Sanomat on medialinjan opintoihin kuuluva julkaisu. Ohjaajat Kaisa Feodoroff Erkki Feodoroff Hannu Tikkanen Painopaikka Kopijyvä Oy 2013 Painettu 100 % uusiopaperille Cyclus Offset 140 g/m 2 SOGSAKK VAIKUTTAA JA VAHVISTAA Saamelaisalueen koulutuskeskuksen merkitys saamenkäsityön säilyttäjänä ja kehittäjänä on suuri. Varsinaisen saamenkäsityön artesaanitutkinnon lisäksi järjestämme vuosittain lukuisia käsityökursseja ympäri laajaa saamelaisaluetta. Joka vuosi näille kursseille osallistuu lähes tuhat ihmistä. Kylien asukkaille luodaan mahdollisuus tehdä niitä käsitöitä, esimerkiksi veneitä ja rekiä, joita sillä alueella on perinteisesti käytetty. Mittarina näillä kursseilla on tällä hetkellä vain opiskelijoiden lukumäärä. Se ei kuitenkaan välttämättä kerro koko totuutta kurssien merkityksestä alueen käsityökulttuurin ylläpitäjänä. Toinen tärkeä mittari on saamen kielen puhujien määrä ja saamen kielen käyttö arkielämässä. Näidenkin osalta tällä hetkellä mitataan lähinnä opiskelijamääriä ja kielitutkintojen suorittajien lukumääriä. Jollakin muullakin tavalla kielen käyttämisen ja puhumisen lisääntymistä olisi hyvä mitata. Olisi mielenkiintoista tietää myös, miten lisääntynyt kielten taitajien määrä vaikuttaa yhteisön hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Kolmas koulutuskeskuksen vaikutusta arvioiva mittari voisi olla saamelaisalueen palvelutarjonta ja palveluissa näkyvä paikallis- ja saamelaiskulttuuri. Havaintoja voi tehdä ihan arkielämässä. Kuinka paljon saamen kieltä kuulee kaupoissa ja huoltoasemilla? Miten ravintoloiden kokit hyödyntävät paikallisia raaka-aineita? Onko meillä atk-alan osaajia, jotka hallitsevat saamefontit ja saamelaisen kulttuurin symbolit? Kaikkia näitä asioita voidaan pitää merkkeinä siitä, onko oppilaitoksemme onnistunut perustehtävässään eli saamelaiskulttuurin, kielen ja elinkeinojen tukemisessa ja kehittämisessä. Saamelaisalueen koulutuskeskus on perustettu vuonna 1978 saamelaiskulttuurin ja elinkeinojen kehittämiseksi ja tukemiseksi. Sen tehtävänä on lisätä erityisesti saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää koulutusta lähinnä saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita varten, edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieliä. Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää monipuolisesti toisen asteen ammatillista perustutkintokoulutusta, aikuiskoulutusta sekä saamen kielen ja kulttuurin koulutusta. Tärkeitä opetusaloja ovat saamelaisen poronhoidon, saamenkäsityön ja matkailun lisäksi merkonomi-, datanomi- ja kokkikoulutus. Sosiaalialan koulutustarve kasvaa jatkuvasti, joten lähihoitajakoulutuksen jatkoksi pyrimme järjestämään sairaanhoitajakoulutusta yhteistyössä muiden oppilaitosten kanssa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa opetetaan kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä sekä luokkaopetuksena että virtuaalisesti. Toiminta-alueemme on laaja. Oppilaitoksemme päätoimipaikka sijaitsee Inarissa. Muut toimipaikat ovat Ivalossa, Kaamasen Toivoniemessä ja Enontekiöllä. Koulutus- ja tutkimusyhteistyömme ulottuu saamelaisalueen valtioiden lisäksi erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen alueille. Toimimme aktiivisesti Arktisen yliopiston verkostossa. Lisäksi oppilaitoksemme on perustanut vuonna 2007 kansainvälisen BEBO-organisaation, jossa on yli kaksikymmentä toimijaa eri puolilla pohjoista aluetta, ja joita kaikkia yhdistää poroelinkeino. Teemme vilkasta opettaja- ja opiskelijavaihtoa sekä järjestämme räätälöityä koulutusta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa tehdään aktiivista kehittämisja tutkimustyötä muun muassa saamenkäsityön materiaalin hyödyntämisen ja käsitöiden valmistusmenetelmien kehittämiseksi sekä poronhoidon laiduntamisen helpottamiseksi nykyteknologiaa hyödyntäen. Hyvä lähtökohta koulutuskeskuksen toiminnalle on se, että tiedetään mihin kysymyksiin etsitään vastauksia niin, että koulutus ja kehittämistyö parhaiten palvelevat saamelaisyhteisöä. Tärkeä kysymys onkin, miten mitata oppilaitoksen vaikutusta ympäröivän yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen ja esimerkiksi saamelaiskulttuurin kehittämiseen ja säilyttämiseen. Liisa Holmberg rehtori SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

3 Pienestä toimistosta monialaiseksi oppilaitokseksi Saamelaisalueen koulutuskeskus viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. Nykymuotoinen SAKK syntyi, kun Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus ja Ivalon kotitalousoppilaitos yhdistyivät elokuussa Seuraavan vuoden tammikuussa oppilaitokseen sulautui myös Inarin opisto. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen historia juontaa juurensa 1970-luvulle. Saamelaisalueella nousi halu ja tarve saada ammatillista koulutusta niin käsitöiden kuin porotaloudenkin osalta. Koulutuksen suunnittelutoiminta lähti käyntiin Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen alaisuudessa. Vuonna 1972 Ilmari Laitia pyydettiin suunnittelemaan ja järjestämään Inarin alueelle omaa saamenkäsitöiden kurssia. Tein opintomatkoja naapurimaita myöten selvittääkseni, mitä se sellainen saamenkäsityö oikein on. Sitten minulle selvisi, että tässähän on kyse ihan samoista taidoista, joita olin koko pienen ikäni kotipuhdetöinä harjoittanut, Ilmari Laiti kertoo. Ilmari toimi käsityöneuvojana osin Rovaniemen ammatillisen kurssikeskuksen, osin Lapin läänin kotiteollisuusyhdistyksen palveluksessa. Myöhemmin hän omisti elämäntyönsä saamenkäsityön opettamiselle. Vuonna 1978 toimintansa aloitti Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus, SAAKK. Tuolloin nimessä kulki mukana vielä sana ammatillinen, joka on sittemmin poistunut. Laissa SAAKK:n tehtäväksi määriteltiin ammatillisen koulutuksen antaminen lähinnä saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita varten, huomioon ottaen luontaiselinkeinojen ja perinteisen saamelaiskulttuurin kehittäminen ja säilyttäminen. SAAKK:sta tuli tuolloin ensimmäinen ammatillinen oppilaitos, joka antoi opetusta luontaiselinkeinoalalla. Saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus lähti pienestä liikkeelle. Alussa SAAKK:lla oli pienenpieni toimisto Inarin yläasteen asuntolan yläkerrassa. Työntekijöitä toimistossa oli vain puolisenkymmentä ja opettajia muutama. Opetus oli hajautettu muun muassa Riutulaan, Yrityksen talolle ja kyliin. SAAKK järjesti kursseja sivukylille yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Kurssit keskittyivät paljolti saamenkäsitöihin. SAAKK:n perustamisen myötä opetustarjonta kehittyi enemmän ammattiin valmistavaksi. Oppilaitoksen alkuaikoina ammatillista koulutusta järjestettiin ainakin käsityö- ja luontaistalousalalla. Oppilaitoksen rehtorina toimi pitkään Lassi Valkeapää, jolla oli merkittävä rooli saamelaisalueen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä. Vuonna 1983 pääkoulun rakennus valmistui Inarin Menesjärventielle, joten yläasteen asuntolan yläkerrassa sijaitsevasta toimistosta voitiin luopua. Pääkoululla järjestettiin tuolloin esimerkiksi luontaistalousalan koulutusta. Sittemmin luontoalan koulutus on siirtynyt Toivoniemeen. Inarin Menesjärventien koulurakennuksen pihamaalla rehtori vuodelta 1978 Ilmari Laiti sekä rehtori vuonna 2013 Liisa Holmberg. Kuva : Petri Mentu SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

4 Laatudokumentteja saamenkäsityöstä opetuskäyttöön Teksti: Kaisa Feodoroff Kuva: Maria Kosonen Ulkoasu: Petri Mentu Marjo Ulkuniemi: Kurkistus Soljun kulisseihin Onnistunut elokuva syntyy saumattomalla yhteistyöllä. Solju-dokumentin tekoon osallistuneet opiskelijat kertovat, miten elokuva syntyi. Jarkko Remahl: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjalla tuotetaan vuosittain yksi pidempi dokumenttielokuva opetusmateriaaliksi. Oppimateriaalia medialla -nimisellä kurssilla opiskelijat kuvaavat, leikkaavat ja äänittävät elokuvan saamenkäsityöhön liittyvästä aiheesta. Viimeisen kolmen vuoden aikana elokuvia on kuvattu nutukkaan, kuksan ja riskun valmistamisesta. Kurssin elokuvat toteutetaan kulttuurilähtöisesti, eli tavoitteena on saamelaiskulttuurin edistäminen ja käsityötaitojen tallentaminen, kertoo medialinjan opettaja Erkki Feodoroff. Saamelaiskulttuurin vaaliminen on oppilaitoksen toiminnan perusta, joten tämä kurssi toteuttaa koulumme arvoja parhaimmillaan, Feodoroff jatkaa. Elokuvista tuorein, Solju, sai ensi-iltansa Skabmagovát-festivaaleilla tammikuussa Elokuvassa saamenkäsityötaitaja Petteri Laiti opastaa poikaansa Samia riskun teossa. Riskun käyttäjän näkökulmaa tarinaan tuo SAKK:n pohjoissaamen kielen opettaja Outi Länsman. Medialinjan toisen vuoden opiskelija Marjo Ulkuniemen ohjaama Solju nähtiin DocPointelokuvafestivaalin oppilastyösarjassa tammikuussa DocPoint on yksi Pohjoismaiden suurimmista dokumenttielokuvatapahtumista. Lisäksi Solju oli mukana vuoden 2012 Arktista vimmaa -festivaalin kilpasarjassa. Elokuva sai kunniamaininnan, minkä lisäksi se oli yleisön suosikki. Marraskuussa Rovaniemellä järjestetty Arktista vimmaa on lappilaisen elokuvan festivaali. Aiemmin kurssin elokuvat toteutettiin enemmän opetusvideoina, joiden tavoitteena oli taltioida käsityötuotteen valmistusprosessi tarkasti vaiheittain. Nyt kuitenkin päätettiin panostaa enemmän elokuvailmaisuun, jotta dokumentista saataisiin katsojaystävällisempi. Uskon, että Soljun suosio perustuu vaikuttaviin päähenkilöihin, lämminhenkiseen tarinaan ja moniulotteiseen elokuvailmaisuun. Onnistumiseen vaikutti varmasti myös työryhmämme hyvä yhteishenki, kertoo elokuvan ohjaaja Marjo Ulkuniemi. Ohjasin Soljun, joten elokuvan visuaalinen ilme oli minun käsissäni. Kuvauspaikalla tein päätökset siitä, mihin kamerat asetetaan ja mistä kulmasta kuvataan. Tilanteet kuitenkin elivät paljon. Esimerkiksi Samekissa päähenkilömme Petteri ja Sami Laiti tekivät omaa työtään ja me taltioimme sen nauhalle. Meillä oli hyvät kuvaajat, jotka osasivat tarttua hetkeen. Kuvausten jälkeen istuin leikkaajan kanssa editointihuoneessa. Mietimme yhdessä, miten kuvatusta materiaalista saadaan valmis elokuva. Elokuvantekoprosessi kesti kaikkiaan muutamia viikkoja. En ollut aikaisemmin tehnyt mitään vastaavaa, saati sitten ohjannut kokonaista elokuvaa. Tämä oli mukava kokemus mukavalla porukalla. Maria Kosonen: Toimin Soljussa kuvaajana. Alussa ideoimme ja teimme elokuvan käsikirjoitusta yhdessä noin viikon. Kuvaukset aloitimme Petteri Laitin työhuoneella Samekissa. Teimme myös kuvausreissuja. Yksi reissuista suuntautui Inarijoelle. Sinne lähdimme ajamaan aamuviideltä, jotta ehdimme kuvata, kun Petteri ja Sami Laiti kokevat verkot. Jälkituotantoon kuului myös elokuvan dvd:n kansikuvaus ja kansien suunnittelu. Elokuvan tekeminen oli tosi opettavaista. Koen, että kuvaaminen on se minun juttu. Tykkään siitä ja koen olevani visuaalinen ihminen. Mielestäni mikä tahansa kohde voi olla kaunis, kun sen osaa nähdä oikealla tavalla. Otin apulaisohjaajana hoputtajan roolin. Pitelin lankoja käsissäni ja vahdin työryhmän ajankäyttöä. Ryhmämme toimi todella hyvin yhteen, mutta jokaisella meistä oli kuitenkin omat näkemyksemme elokuvan toteuttamisesta, joten oman äänen kuuluville saaminen oli ajoittain hankalaa. Inhoan odottamista, enkä jaksanut leikkausvaiheessa istua pienessä kopissa muiden kanssa tuijottamassa ruutua ja kamppailemassa siitä, mitä elokuvaan päätyy ja mitä ei. Olin tyytyväinen organisoivaan rooliini, koska koin sen tärkeäksi elokuvanteossa. Kevin Francett: Työnkuvani oli monipuolinen. Elokuvaprosessin alussa toimin kuvaajana. Kuvausten jälkeen katsoin materiaaleja läpi ja editoin. Haastetta leikkaamiseen toi se, että elokuva on saamenkielinen, enkä itse ymmärrä kieltä juurikaan. Leikatessa emme säästyneet kommelluksilta, kun kadotimme yhden kohtauksen materiaalit. Koko kohtaus jouduttiin kuvaamaan nopealla aikataululla uusiksi. Kun elokuvan leikkaus oli valmis, tein tekstitys-animaatiot ja animoin myös elokuvassa näkyvän karttapiirroksen. Loppusilaukseksi tein vielä elokuvan värimäärittelyn. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

5 Saamelaisalueen koulutuskeskus vie suorat lähetykset nettiin Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjan opiskelijat pääsevät harjoittelemaan suoran lähetyksen toteuttamista ja monikameratekniikkaa stream-lähetyksiä tekemällä. Medialinja on osallistunut useiden isojen tapahtumien striimaukseen eli suoraan lähettämiseen internetissä. Yhteistyössä Yleisradion kanssa on striimattu jo Saamelaisnuorten taidetapahtuma, kulttuurikeskus Sajoksen avajaiset ja vuoden 2012 Ijahis Idja. Sajoksen avajaiset keräsi yli tuhat katsojaa. Lähetykset ovat olleet suosittuja ja niitä on toivottu lisää, joten olemme alkaneet kehittää entistäkin helppokäyttöisempää ja luotettavampaa palvelua, kertoo medialinjan vetäjä Erkki Feodoroff. Suunnittelutyö on jo aloitettu, mutta varsinainen tuote-esitys on vielä tekeillä. Tulevaisuudessa Saamelaisalueen koulutuskeskus voisi perustaa oman stream-tekniikkaan perustuvan televisiokanavan, Feodoroff ennustaa. Suunniteltu stream-palvelu on tarkoitus sijoittaa nettisivuille, josta kuva ja ääni toistuvat mahdollisimman korkealaatuisina. Sivusta halutaan saada käyttäjäystävällinen ja vuorovaikutteinen. Tapahtumien ja musiikkifestareiden lisäksi striimattavaksi kelpaavat myös esimerkiksi luennot ja seminaarit. Tavallisesti striimaus on yhdensuuntaista tiedonvälitystä, mutta kehitteillä olevaan palveluun halutaan tuoda vuorovaikutusta keskustelu-ikkunan, chatin, avulla, kertoo Erkki Feodoroff. Chatiin katsojat voivat kirjoittaa kommentteja ja kysymyksiä, joihin esimerkiksi luennoitsija voi vastata esityksensä lomassa. Sajoksen avajaiset oli ensimmäinen ulkopuolisen toimijan Ylelle toteuttama stream-lähetys, johon vain äänen miksauksen hoiti Yle. Vuoden 2013 Ijahis Idja -musiikkifestivaali aiotaan striimata Ylen kanssa yhteistyössä edellisvuoden tapaan. Viime vuonna heräsi hieman keskustelua siitä, jättikö joku tulematta festareille, kun musiikkiesitykset näkee kotona suorana lähetyksenä, miettii Sajoksen AV-teknikko Joonas Saari. Hänen mukaansa striimi tavoittaa ihmisiä, jotka asuvat kaukana eivätkä muuten pääsisi paikan päälle. Tulevaisuudessa tavoitteena on päästä itsenäiseksi toimijaksi niin, että myös jakelu hoidettaisiin suurimmaksi osaksi itse. Uskon, että stream-lähetykset tulevat lisääntymään niinkin, että yksittäistä keikkaa ei striimata ihmisten kotiin, vaan se lähetetään esimerkiksi ravintolan valkokankaalle. Jos esimerkiksi citysaamelaiset pitävät kokousta Helsingissä Vanhan kuppilassa, niin he voisivat samalla seurata Niko Valkeapään Inarin keikkaa, heittää Joonas Saari. Teksti ja ulkoasu: Petri Mentu Kuvat: Timo Lappalainen, Ulla Isotalo ja Petri Mentu SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

6 Paluumuuttajat inarinsaamea oppimassa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa inarinsaamea tämän talven opiskelleet Outi Portti ja Eljas Niskanen ovat onnellisia. Nyt näyttää siltä, miltä pitääkin, Eljas sanoo viitaten ympäröivään maisemaan. Nyt on tultu kotiin, Outi täydentää. He ovat muuttaneet ensin etelään ja kahdeksan Helsingissä asutun vuoden jälkeen takaisin pohjoiseen. Molemmat ovat lähteneet Ivalosta, Eljas ensin vuonna 2003 armeijaan ja Outi lukion päätyttyä perästä. Outi opiskeli Helsingissä sosionomiksi ja Eljas autotekniikan insinööriksi. Outin sukujuuret ovat inarinsaamelaiset isänäidin puolelta. Eljas on muuttanut Inariin 4-vuotiaana perheensä mukana Raahesta. Hänen sukujuurensa ovat savolaiset. Yhtään kummastelevaa kysyjää ei ole kohdalle sattunut ihmettelemään, että miksi he lukevat inarinsaamea. Inarinsaamelainen yhteisö tuntuu ottavan tulijat avosydämin vastaan, Eljas sanoo arvostaen. Nuoria ja yleensäkin kielestä innostuneita vetäistään suoraan tekemisen ytimeen. Mekin olemme molemmat jo Anarâškielâ servi ry:n toiminnassa mukana, Outi hallituksen varajäsenenä ja minä rahastonhoitajana, Eljas mainitsee. Eljas hoitaa parhaillaan opiskelun ohessa sijaisuutta Yle Sápmi -radiossa. Eetterissä on kerran viikossa 56 minuuttia inarinsaamenkielistä ohjelmaa uutisineen kaikkineen. Aiempaa toimittajakokemusta Eljaksella ei ole, mutta työt ovat silti sujuneet hyvin. Päivät vain venyvät lähetysten valmistelujen ja opiskelujen takia välillä kohtuuttoman pitkiksi. Oman alan töitäkin täältä voisi kysellä, mutta mukavampi olisi kuitenkin saada tehdä työtä, jossa juuri hankittua kielitaitoa saisi käyttää ja kasvattaa, Eljas pohtii. Tokihan sitä haluaisi kantaa kortensa kekoon inarinsaamen vahvistumisen eteen, Outi lisää. Alkujaan Outin ja Eljaksen tarkoituksena oli tulla Ivaloon vain vuodeksi, mutta ilmeisesti toive jatkosta piili jo jossain syvällä. Molemmat irtisanoivat itsensä tänä keväänä Helsingin työpaikoistaan. Päätöstä oli kypsytelty keskinäisessä hiljaisuudessa, mutta mitään ei ollut lausuttu ääneen. Outi tosin muistaa jo viime elokuulta, miten hän oli katsellut lehti-ilmoituksia ja tuuminut äidilleen, että olisipa tuollainen inarinsaamen kielipesän työpaikka vielä ensi toukokuussakin haussa. Äitikin yllättyi, että tekö jäisitte sitten tänne, Outi muistelee. Ennen tätä talvea kosketuspinta inarinsaameen rajoittui Outilla muutamiin Amocin biiseihin. Eljas taas oli jo lapsena kiinnostuneena kuunnellut kaverinsa Anssin ja tämän isän Ilmari Mattuksen inarinsaamenkielisiä keskusteluja. Kun Outi ja Eljas nyt opiskelevat samanaikaisesti yhteistä uutta kieltä, harjoituskaverikin on sopivasti lähellä. Kaiken aikaa Outi ja Eljas eivät kuitenkaan inarinsaameksi kommunikoi. Esimerkiksi väsyneenä on helpompi sanoa asia suomeksi. Välillä tosin huomaan aloittavani tekstiviestiä inarinsaameksi sellaisellekin, joka ei kieltä puhu, Outi sanoo. Myös kohteliaisuussanat kiepsahtavat suusta helposti inarinsaameksi. Kielimestaritapaamisissa he ovat saaneet verrytellä kielen käyttöä ilokseen asti. Minulla oli nuorena kielimestarina poika, jolla oli ihan opettajan elkeet ja taju siitä, että tässä opetellaan nyt yhdessä. Hän aina auttoi ja korjasi, jos harhauduin, Eljas kertoo. Outin ja Eljaksen tulevaisuuden suunnitelmat ovat aika selvät. Nyt vain toivomme, ettei täältä tarvitsisi niin maallisen asian kuin työn takia enää pois lähteä, he sanovat Helsinkiin verrattuna täällä on sopivan pientä. Luonto on kuitenkin laajemmalla kuin mitä se on Kaivopuistossa saanut ottaa jalansijaa. Teksti ja kuva : Susanna Rauno SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

7 Koltansaame elää Teksti ja kuvat: Susanna Rauno ihmisissä Koltansaamen opiskelija Terhi Kytölä haaveilee työstä koltansaamen kielen parissa. Ensimmäiset kahdeksan koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelijaa valmistuivat Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta tänä keväänä. Opiskelijat ovat lukuvuoden kestävässä koulutuksessa opetelleet puhumaan, kirjoittamaan ja lukemaan koltansaamea opettajansa Tiina Sanila- Aikion johdolla. Kaikki valmistuvat opiskelijat ovat sukujuuriltaan jo kulttuuriin solmiutuneita, osalla heistä koltansaamen puhetaitokin oli jo valmiina. Opiskelija Raija Lehtolalla on erityisen onnellinen kielihistoria. Isänsä puolelta inarinsaamelaisena ja äitinsä puolelta kolttasaamelaisena hän taitaa molemmat kielet. Lapsuudessa Sevettijärvellä koltansaamen kieltä kuuli tietysti enemmän, mutta Raija sai elämänsä matkaeväiksi kaksi harvinaista, kaunista kieltä. Asuntola-aika ja aikuisuus toivat mukanaan aikakausia, jolloin hän ei edes ajatellut saameksi. Silti se kieli vaan on minussa, Raija tuumii. Erkki Gauriloff työskentelee Yle Sápmissa radion äänitarkkailijana. Hän on tämän talven opiskellut koltansaamea Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa. Erkin isosisko ei aikoinaan koulutaipaleelle Mustolasta lähtiessään osannut sanaakaan suomea. Kun Erkki viitisentoista vuotta myöhemmin lähti kouluun, reppuun ei ollut laittaa ainuttakaan koltansaamenkielistä sanaa. Terhi Kytölä, linjan nuorin opiskelija, on lapsuudessaan Nellimin ala-asteella opiskellut koltansaamea kahden tunnin viikkovauhdilla. Opin perustietoja, mutta en oppinut puhumaan. Kotonakaan kieltä ei puhuttu. Terhin isänäiti oli kolttasaamelainen ja isänisä suomalainen. Isälleni ei puhuttu koltansaamea, eikä näin ollen minullekaan, Terhi kertoo. Kielenelvytyksen haasteita Useamman sukupolven ajan jatkuneen kielellisen hiljaisuuden olisi juuri nyt oikea hetki muuttua ääneen lausutuiksi sanoiksi. Katkenneen tiedonsiirron voi ja ehtii vielä kuroa perinteen jatkumoksi. Rohkeutta tarvitaan nyt heti, opettaja Tiina Sanila-Aikio summaa ja opiskelijat myötäilevät. Toimenpiteitä ja toimijoita tarvitaan enemmän kuin muutama. Myönteisellä ja pelottomalla asenteella auttaisimme toinen toisiamme katoamassa olevien tietojen ja taitojen uudelleen omaksumisessa, Tiina miettii. Etenkin lapsiperheiden toimeliaisuudella on kielenelvytyksessä iso rooli. Olisi todella arvokasta, että vanhemmat lukisivat lapsilleen koltansaamen kielellä, vaikka eivät itse kieltä kovin paljon osaisikaan, Tiina kannustaa. Kielen väri ja sointi on meillä kaikilla olemassa perimässämme. Lukemalla yhdessä lapsen kanssa voi itsekin samalla varovasti tutkailla kieltä ja ikään kuin opiskella sitä vaivihkaa. Lasten kanssa yhdessä opettelu on turvallista, koska he ovat niin sydämellisiä ja kannustavia. Samalla vanhemmat tukisivat lastensa kielen opiskelua, Tiina sanoo. Suurin kynnys kieltä osaaville on usein totutun käyttökielen vaihtaminen sellaiseen kieleen, jota toinen ei välttämättä osaakaan yhtä sujuvasti. Tähän erikoiselta tuntuvaan tilanteeseen tottuu nopeasti, ja niin taas kommunikointi sujuu, Tiina rohkaisee. Uutta kieltä harjoittelevalle tällaisella oppimisella on todella voimauttava merkitys. On vaikeaa paljastaa toisille omien taitojensa heiveröisyys. Silloin on tärkeää tuntea olonsa turvalliseksi, jotta uskaltaa ylittää mukavuusalueensa rajoja ja ottaa askeleen kohti tuntematonta. Tällaisiin voittoihin olemme tämän lukuvuoden aikana yltäneet. Nämä voitot ovat kielemme tulevaisuuden kannalta elintärkeitä, Tiina riemuitsee. Tietoisella päättäväisyydellä voi lyhyessä ajassa saavuttaa tuloksia kielen oppimisessa. Varovainen kohteliaisuus istuu meissä lujassa. Ei ole epäkohteliasta puhua omaa kieltään, vaikka ympärillä olisi keitä tahansa tai minkä tahansa kielen puhujia. Tässä tarvitaan asenteiden korjaamista ja empatiakyvyn kasvattamista puolin ja toisin. Jos me emme nyt päätä puhua, niin kohta se on liian myöhäistä, sanoo Tiina Sanila-Aikio. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

8 Kielen kantajista kielen siirtäjiksi Tämän talven koltansaamen kieltä opiskelleet ovat tehneet uraauurtavaa konkreettista kielityötä koko kolttasaamelaisyhteisön tarpeisiin. Opiskeluun on liitetty sujuvasti projekteja, jotka laajentavat kielen elintilaa ja näkyvyyttä. Opiskelijat ovat kirjoittaneet kolttasaamelaista kulttuuria esittelevään Tuõddri peeʹrel -julkaisuun koltansaamenkielisiä kirjoituksia, pitäneet kirjastossa satutunteja koltansaameksi sekä valmistelleet ja näytelleet Trifonin juhlassa Sevettijärvellä joulunäytelmän. Mediakurssilla he ovat tuottaneet äänimateriaalia peruskurssimateriaalin tueksi. Yhteen SAKK:n medialinjan Unna Junnássa esitetyistä animaatioista opiskelijat ovat tehneet koltansaamenkielisen käännöksen. Kauneimmat joululaulut -vihkonen ilmestyi viime jouluna inarin- ja pohjoissaameksi. Ensi jouluna il- mestyvään vihkoseen tulee myös koltansaamenkielisiä joululauluja. Tiina ja opiskelijat ovat kääntäneet ihan uusia ja sovittaneet uusiksi aiemmin käännettyjä joululauluja. Toki odotan opiskelijoista oman työni jatkajia, jokaisesta omalla sarallaan, Tiina tunnustaa toiveikkaana. Toivon, että he jakavat taitoaan eteenpäin ja levittävät kielen ja kulttuurin ilosanomaa. On ollut etuoikeutettua oppia itsekin samalla, kun olen opettanut muita. Olen oivaltanut kielestämme tänä talvena valtavan paljon lisää, Tiina kertoo. Jokainen voi viedä kieltä eteenpäin olematta varsinaisesti kielen opettaja. Esimerkiksi opinnoissamme tukena olleet kielimestarit ovat olleet loistavia opettajia. Olemme heille todella kiitollisia kaikesta avusta ja tuesta, Tiina kiittelee. Koltansaame työkieleksi Koltansaamen opiskelijat pohtivat tulevaisuuttaan kielen parissa. Ei sitä osaa ajatella, että kuinka paljon tästä kaikesta on hyötyä, ja miksi tämä maailma vielä muuttuu, sanoo opiskelija Raija Lehtola. - Kun kesäkuu tulee, niin sitten tulee heinäkuu. Ne ovat niitä selviä asioita. Sitten ei vielä tiedä, mitä sen jälkeen, Raija miettii. Erkki Gauriloffin työnkuva Yleisradiolla tulee muuttumaan, kun hän vaihtaa äänitarkkailijan tehtävät koltansaamenkielisen toimittajan työhön. Tämä on minulle ammatillista jatkokoulutusta, joten koko ajan on ollut selvillä, mitä koulutuksen jälkeen teen, Erkki kertoo. Jos alkaisi mieltää työtään kielen pelastamiseksi tai alkaisi liiaksi miettiä omaa osaansa kielen tulevaisuuden suhteen, ajatukset sekoittuisivat. Jokainen päivä kuitenkin kasvattaa koltansaamen kielen mahdollisuuksia selvitä, Erkki pohtii. Mitä me ihmisestä näemme tai kielestään kuulemme, niin sehän on pintaa. Sinnehän voi sukeltaa kuinka syvälle tahansa. Jostakin sieltä pohjavirroista se löytyy se ihminen, Erkki Gauriloff miettii. Yle Sápmissa kehitetään koltankielistä nettipalvelua, joten vain yksi koltansaamea osaava toimittaja olisi aika lujilla työmäärän edessä, Erkki kertoo. Hänen myötään koltankielisiä toimittajia tuleekin olemaan kaksi. Kolme ihmistä koltansaamenkielisessä toimituksessa olisi ihanne, Erkki arvelee. Terhi Kytölä on jo talvella työskennellyt YLE:n saamenkielisessä lastenohjelmassa Unna Junnássa koltansaamenkielisten jaksojen juontajana. Haluaisin tehdä kielitöitä, käännöstöitä ja kaikkea mahdollista koltansaamen kielen parissa, Terhi toivoo. Saamelaisalueen koulutuskeskus järjestää koltansaamen kielen ja kulttuurin linjan seuraavanakin lukuvuonna, kunhan vain hakijoita riittää. Inarinsaamen riemukulkua vierestä seuratessa paineita tulee. Hiljaiseksihan tämä naista vetää, opettaja Tiina Sanila-Aikio sanoo. Onneksi tuo Tiina hiihtää meidän edellä umpihangessa latua tehden. Kyllä me muut hiihdämme perästä, opiskelija Erkki Gauriloff lupaa Kieli on kansan symboli, yksi kuuluvimmista. Jos sitä ei olisi, niin me olisimme vain puolinainen kansa. Jos me menettäisimme kielen, meiltä menisi jotain todella arvokasta, joka määrittelee meitä suhteessa muihin ja muuhun maailmaan, Tiina Sanila-Aikio pohtii. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

9 Oahppomátki Kárášjohkii Govva & siiddu olgguldas hápmi: Petri Mentu Sámi oahpahusguovddáža davvisámegiela ja kultuvra skuvlejumi oahppiid oahppomátki Kárášjohkii Vulggiimet iđedis dmu 8 Sámi oahpahusguovddážis Anáris. Vujiimet vuos Gáregasnjárgii ja finaimet Kalastajan Majatalos gáfestallamin. Das jotkkiimet mátki Kárášjohkii. Go olliimet dohko, min vuosttaš galledanbáiki lei Norgga sámediggi. Doppe vuos čájehedje midjiide sámedikkeviesu. Finadeimmet omd. sámedikki dievasčoahkkinlanjas, mii oruige oahpis dasgo dat oidno duollet dálle Ođđasiin. Dan maŋŋá oaččuimet vuođđodieđuid Norgga sámiid politihkalaš dili birra. Earenoamážit lei hui miellagiddevaš oahppat, mo Suoma ja Norgga sámedikkit leat earáláganat. Ođđa áššin bohte omd. Norgga válgabirejuohkin ja bellodagaid deaŧalaš rolla sámepolitihkas. Ságastallan livččii vel joatkašuvvange, muhto fertiimet doapmalit beakkálmasvuhtii. Min oahpaheaddji Salli lei oainnát soahpan NRK Sámi doaimmaheaddjiin jearahallamis Giellametnammasaš rádioprográmmii. Doaimmaheaddjis lei goittotge justa dalle friddjabeaivi ja su bargoskibir lei vajálduhttán, ahte son galggai jearahallat min. Nuba mii riŋgiimet doaimmaheaddjái ja son fertiige boahtit bargui. Son jearahalai Sallis min skuvlla ja oahpuid birra ja mis son háliidii diehtit, ahte gos mii leat eret, manin mii leat boahtán lohkat SOG:ii davvisámegiela ja mo oahput leat mannan. Šaddá somá beassat gullat prográmma go dat boahtá olggos radios! Oahppomátkkis galgá lea dieđusge maid niesti mielde ja mis ledje niestin láibi, vuostá, jogurta, márfi, sákta, banánat ja eppelat. Boraimet nisttiid sámedikki šiljus biillas. Borranbottu maŋŋá manaimet Sápmi Parkii. Mis lei vehá eanet áigi gávppašit doppe go leimmet plánen ja muhtun osttiige njuorjjonáhgápmagiid. Dasto mii manaimet geahččat guokte filmma. Vuosttas filbma lei 5 minuhta ja nubbi fas 17 minuhta guhkkosaš. Vuosttas filbma ii oidnogoahtán dalán albma láhkai ja mii vuorddašeimmet 15 minuhta. Dan botta hálešteimmet bargiin Sámi birra. Filmmat ledje čábbát, muhto vurddiimet dain goittotge vehá eanet. Muhto lei somá, go nuppi filmmas muitaledje dološ sámegielas. Finaimet Kárášjogas oahpásmuvvamin maid Čálliid Lágádussii. Doppe muitaledje midjiide maid lágádus bargá ja bargi čájehii midjiide maiddái oahppogirjjiid, mat leat jorgaluvvon sámegillii, omd. matematihka girjjiid. Son čájehii maid ollu eará girjjiid ja Sámis-bláđiid, maid mii oaččuimet váldit mielde. Mii maid oaččuimet geahčadit báikkiid ja girjjiid doppe sihke jearadit jearaldagaid. Hálešteimmet maid dan birra mat eará lágádusaid leat Dáža bealde ja dat gal lei miellagiddevaš! Dan maŋŋá mii finaimet vel girjegávppis ja geahčaimet mat girjjiid doppe gávdnojit. Gal lei hui somá fitnat doppe ja gullat maid doppe Čálliid Lágádusas barget. Ruoktomátki álggii diibmu 17 Norgga áigge. Vujiimet Kárášjogas Gáregasnjárgii ja finadeimmet vuot Kalastajan Majatalos, dán vuoro boradeamenges. Leimmet ruovttoluotta Anáris diibmu 20 Suoma áigge. Biilamátki mainai bures ja reaisu lei somá. Deaksta: POSAKU1213 SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

10 Medialinja Suomen luontokuvauksen pääkaupungissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinjalaiset hakivat oppia luontokuvaukseen Kuusamo-opiston valokuvauslinjalta. Kuusamolaiset kävivät edellissyksynä Inarissa opiskelemassa lyhytelokuvan tekemistä. Nyt oli inarilaisten vuoro opetella lintujen seurantaa ja sitä, miten luonnon ihmeellisyydelle annetaan oikeutta valokuvassa. Medialinjan opiskelija Petri Mentu kertoo matkapäiväkirjassaan luontokuvauksen haasteista. Matkapäiväkirja Päivä 1 Saavuimme illansuussa Kuusamo-opistolle. Majoittumisen jälkeen vilkaisimme ikkunasta ulos: revontulia! Nopeasti porukka autoon ja nokka poispäin kaupungin valosaasteesta. Lyhyen ajomatkan jälkeen poikkesimme päätieltä ja opiskelukaverini Kevin alkoi valokuvata talven voimakkaimpia revontulia. Me muut vain ihastelimme taivaan tulia. Itse en laiskuuttani ollut ottanut mukaan jalustaa, joten kuvaamisesta ei tullut yhtään mitään. Virheestäni opin, että jalusta on pidettävä mukana aina, kun lähtee kuvaamaan luontoa. Päivä 2 Kokoonnuimme luokkaan, jossa meille jaettiin käyttöömme Kuusamo-opiston kamerat lisävarusteineen. Omat kamerat käskettiin viedä takaisin huoneisiin. Alkuhämmennyksen jälkeen aloimme rohkeasti tutustua lainakameroihimme. Viikon tehtävänä oli ottaa kuusi kuvaa Kuusamosta. Kaksi kuvista sai olla itse valikoituja, mutta neljässä oli tarkoin määritelty aihe: lintu, liike, syväterävyys ja makro. Aloitimme kuvaamalla lintuja koulun pihalla lintujen ruokintapaikalla. Omat kuvani epäonnistuivat, koska jokaiseen niistä tuli näkyviin lintujen ruokapönttö. Päivä 3 Päivän sää oli puolipilvisyydestä johtuen tasavaloinen, joten päätimme lähteä Oulangan kansallispuistoon. Siellä ensimmäinen etappi oli Myllykoski, jonne patikoimme kamerareppujen ja eväiden kanssa. Myllykoskella saimme kuvia ympäri vuoden sulana olevasta koskesta. Talvisin kosken alajuoksulle syntyy ns. jääpyörre, jossa jäälaatat jäävät pyörimään ympyrää poukamassa. Otin koskella tehtävänantoon kuuluvan syväterävyyskuvan, jossa Ulla kuvaa jäälauttoja. Kuvasin aamupäivän laajakulmaobjektiivilla, joten iltapäivällä ajattelin kokeilla makro-objektiivia. Ennen objektiivin vaihtoa tuli kuitenkin tarve käydä pusikon puolella. Silloin huomasin joessa sukeltelevan koskikaran. Vessahätä ja lähikuvakokeilu saivat odottaa. Vaihdoin nopeasti teleobjektiivin kameraan ja lähdin kyyryssä hivuttautumaan lähemmäs koskikaraa. Loppumatkan ryömin, ettei lintu huomaisi minua. Lopulta sain linnun vangittua valokuvaan ja pääsin käymään siellä pusikon puolellakin. Päivä 4 Aurinko paistoi, kun patikoimme Riisitunturin kansallispuistoon tavoitteenamme valloittaa tunturin huippu lumikengin. Kuuden kuvan haasteesta minulla puuttui yhä makro-, eli erikoislähikuva. Kuin tilauksesta löysin paikan, jossa roikkui jääpuikkoja. Huomasin, että jääpuikot heijastavat salaperäisesti ympäristöään. Pyysin Keviniä seisomaan sopivassa kulmassa jääpuikkoon nähden, jotta sain jäähän heijastuksen hänen jaloistaan. Päivä 5 Retkien jälkeen kaikilla oli kameroissaan huomattava määrä valokuvia, joita aloimme käydä läpi. Päivän ohjelmassa olikin nykyajan digitaalisen pimiön, eli Lightroom-ohjelman opettelua. Kuusamon valokuvauslinjan opettaja neuvoi meille ohjelman perustoiminnot. Päivän päätteeksi jokaisella oli valittuna ja käsiteltynä kuusi kuvaa Kuusamosta. Illan päälle pääsimme vielä tutustumaan Hannu Hautalan luontokuvakeskukseen. Päivä 6 Vietimme juhlallisen aamupäivän Kuusamoopiston juhlasalissa, jossa esittelimme Kuusamokuvasarjat toisillemme. Jokainen sai kertoa kuvistaan ja yleisö antoi oman palautteensa. Minun jääpuikkokuvani oli opettajien mielestä teknisesti korkealaatuisin ja voitin kuukkelikuvalla varustetun hiirimaton. Kukaan ei arvannut, että jääpuikosta heijastuu Kevinin jalat! Lounaan jälkeen yritimme vielä leikkimielellä rekrytoida Kuusamo-opiston keittäjiä mukaamme Inariin, kun he olivat tehneet meihin suuren vaikutuksen herkullisilla ruuillaan ja kermaisilla jälkkäreillään. Paluumatka Inariin alkoi kuitenkin ihan vain omalla porukalla. Onneksi kotikoululla odottivat oman koulun keittäjät herkkuruokineen. Teksti ja ulkoasu: Petri Mentu Kuvat: Petri Mentu & Kevin Francett SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

11 Oppia eri kulttuureista Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pehmeiden materiaalien ensimmäisen vuoden opiskelija Riitta Kaisamatti sai kipinän hakea vaihtoon koulun infotilaisuuden kautta. Hän oli ennen joulua kuuntelemassa tietoiskua North2north vaihtoopiskelu ohjelmasta. Ihan mielenkiinnosta menin kuuntelemaan, Riitta sanoo. Pienen pohdiskelun jälkeen hän alkoi täyttää hakupapereita sekä hankkia tarvittavia opintosuoritusotteita sekä suosituskirjeitä hakemuksen liitteeksi. Helmikuun puoleenväliin mennessä paperit oli toimitettu koulun opiskelijavaihdoista vastaavalle kansainvälisyyskoordinaattori Mika Aromäelle. Huhtikuussa koulun pilkkipäivänä Tuulisjärvellä Riitan puhelin soi. Koulun kv-koordinaattori soitti ja kertoi, että Riitta oli päässyt vaihtoon Kanadaan. Ajatukset laukkasivat ja puhelimen akku oli loppumassa. Samassa hässäkässä puhelimen suojapussikin katosi Tuulisjärvelle, Riitta kertoo ilouutisestaan. Hän oli päässyt opiskelemaan University of Saskatchewan yliopistoon. Kanadaan Riitta suuntaa tammikuussa Hän viettää neljä keväistä kuukautta Saskatoonin kaupungissa. Tällä hetkellä vielä selvitellään Kanadan päähän yhteyshenkilöä, jonka kanssa asumis- ja koulutusasiat voidaan järjestää kuntoon. Riitta on lähdössä hyvillä mielin hakemaan oppia Kanadasta. Minusta olisi kiva oppia eri tekniikoita, esimerkiksi miten siellä tehdään vaikkapa karvakengät, Riitta mainitsee. Aikaisemmin hän ei ole Kanadassa käynyt. Aikoinaan hän on viettänyt Yhdysvalloissa noin kaksi ja puoli vuotta. Odottavalla mielellä hän vaihtoaikaa odottaa. Pääsee tapaamaan uusia ihmisiä uudessa paikassa, Riitta päivittelee. Taitojen vahvistamista opettamisen kautta Korukivi- ja jalometallialalta artesaaniksi valmistuva Sirpa Peltonen kävi vaihdossa Venäjällä. Hän vietti kolme viikkoa Dudinkan kaupungissa Taimyrissa toisen inarilaisopiskelijan kanssa. He opiskelivat ja opettivat viidensadan opiskelijan Taymyr Collegessa. Kolmen viikon vaihto ei ollut ihan tavallinen, eivätkä opiskelijat sinne noin vain päässeet. Tarvittiin omaa aktiivisuutta sekä koulun suhteita, Sirpa Peltonen kertoo. Taimyrissä he opettivat paikallisille opiskelijoille muun muassa tinalankakirjontaa ja juuritöitä. Ennen vaihtoon lähtöä Sirpa valmisteli oppitunteja Taimyriin. Siitä oli paljon hyötyä. Aikaisemmin opitut käsityötaidot vahvistuivat, kun opetin niitä Taimyrissä eteenpäin. Vastavuoroisuus opettamisessa oli mukavaa, Sirpa toteaa. Matka Dudinkaan kävi lentäen Helsingistä Pietariin ja sieltä edelleen Moskovan kautta Norilskin kaupunkiin. Perillä asuttiin koulun asuntolassa. Asuin- ja opetustilat olivat hyvät, vaikkakin näyttivät vähän neuvostoaikaisilta. Tietotekniikka toimi tosi hyvin, mainitsee Sirpa. Sirpa ei puhu venäjää nimeksikään, mikä harmitti vähäsen. Mukana oli kuitenkin tulkki, joka auttoi kommunikoinnissa vain vähän englantia puhuvien venäläisten kanssa. Venäjällä ollaan tosi vieraanvaraisia. Antoisinta oli päästä tutustumaan paikallisiin kulttuureihin, käsitöihin ja ihmisiin, Sirpa muistelee. Opiskelijavaihtoa arktisella alueella Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta pääsee vaihtoon aina Pohjois-Amerikkaan asti. Myös Pohjoismaat ja Venäjä vetävät vaihtoopiskelijoita. Saamelaisalueen koulutuskeskus kuuluu Arktisen yliopiston North2northohjelmaan. Arktinen yliopisto on pohjoisten alueiden yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten ja instituuttien muodostama verkosto. North2north-ohjelmaan voi hakea perustutkinto-opiskelija, joka on ennen suunniteltua vaihtoa täyttänyt 18 vuotta. Hakupaperit toimitetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa kansainvälisyyskoordinaattori Mika Aromäelle aina helmikuun puoliväliin mennessä. Vaihtoon mennään yleensä seuraavalla lukukaudella. Tänä vuonna SAKK:sta haki kaksi opiskelijaa, ja molemmat pääsivät vaihtoon ohjelman kautta. Opiskelijavaihdon pituus vaihtelee kolmen ja kahdentoista kuukauden välillä. Kelan opintotuen lisäksi vaihtoon on mahdollista saada apurahaa. Suomessa apurahoja myöntää Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. North2northohjelman kautta hyväksytyt vaihto-opiskelijat saavat lisäksi vapautuksen lukukausimaksuista, mikä on varsinkin Pohjois-Amerikkaan suuntaaville iso säästö. Teksti ja ulkoasu: Petri Mentu Kuvat: Petri Mentu & Sirpa Peltonen SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013 Riitta ompelee karvakenkiä Inarissa. Sirpa paikallisten kanssa Taimyrissä. Venäläistä vieraanvaraisuutta.

12 Laajennettu työssäoppiminen sopii erityisen hyvin porotalousalalle, koska suuri osa opiskelijoista on jo valmiiksi alan töissä. Koulun penkillä ei ehditä istua, jos erotukset tai muut vuodenkiertoon kuuluvat työt kutsuvat. Porotalouden koulutusohjelmassa opiskellaan myös kesällä. Pyrimme suunnittelemaan lukujärjestykset joustaviksi, jotta opiskelijat pääsevät osallistumaan porotöihinsä. Myös yksittäiset oppitunnit voidaan tarvittaessa sopia joustavasti työkiireiden mukaan, Jääskö toteaa. Opettajan on varattava riittävästi ohjaamisaikaa jokaiselle opiskelijalle erikseen, kun emme enää kokoonnu yhdessä luokkaan, Outi Jääskö sanoo. Hän kiertääkin opiskelijoiden luona työssäoppimispaikoissa sekä pitää heihin yhteyttä puhelimitse ja internetin välityksellä. Käytän älypuhelinta, jonka avulla esimerkiksi seuraan gpspantaporojeni vuodenkiertoa, Jussa kertoo. Myös tietokone toimii apuna tiedonhaussa. Koulun penkilläkin istutaan välillä. Luokassa opiskellaan hyödyllisiä taitoja, kuten kirjanpitoa, EU-hakemusten täyttämistä ja arvonlisäveroasioita. Poropuolella opiskellaan joustavasti työssäoppimalla Saamelaisalueen koulutuskeskuksen porotalouden koulutusohjelmassa jo noin puolet opinnoista suoritetaan työssäoppimalla. Viime syksystä lähtien Toivoniemen uudet porotalousopiskelijat ovat päässeet mukaan laajennetun työssäoppimisen kokeiluun. Laajennettu työssäoppiminen mahdollistaa opiskelun entistä enemmän työssäoppien, eikä opiskelijoiden tarvitse istua niin paljon sisällä luokassa, kertoo porotalouden opettaja Outi Jääskö. Työssäoppimisen laajentaminen tarkoittaa esimerkiksi ammattiaineiden ja kielten opiskelua luontevana osana työssäoppimista. Käytäntö aiotaan juurruttaa pysyväksi osaksi oppilaitoksen toimintakulttuuria. Opiskelijat ovat ottaneet laajennetun työssäoppimisen hyvin vastaan. Elokuussa meillä aloitti neljä porotalouden Porotalouden opiskelija Jussa Seurujärvellä on Toivoniemestä lyhyt matka omien porojensa luo. Toivoniemen työssäoppija Teksti ja kuvat: Tapio Seppälä opiskelijaa yhteishaun kautta. Myöhemmin tieto laajennetun työssäoppimisen mahdollisuuksista kiiri ja meille tuli viisi opiskelijaa lisää, Jääskö iloitsee. Osalla opiskelijoista on tullessaan jokin tutkinto suoritettuna, jolloin osa opinnoista voidaan lukea hyväksi. Perustutkinnon opiskelu kestää normaalisti kolme vuotta, mutta aikaisempien opintojen korvaavuuksilla valmistua voi jo kahdessa vuodessa. Älypuhelimet oppimista edistämässä Laajennetun työssäoppimisen myötä porotalouden opiskelijat ovat saaneet käyttöönsä älypuhelimet. Ne ovat kätevän kokoisia pitää mukana myös porotöissä. Älypuhelimia hyödynnetään esimerkiksi pitämällä työpäiväkirjaa kuvin ja sanoin. Kuvat teksteineen täydentävät oppimista ja auttavat opettajaa arvioimaan, onko kaikki opiskelutavoitteet saavutettu, Jääskö kertoo. Älypuhelimissa on dataliittymät, joten niillä pääsee internetiin. Opiskelijat ovat esimerkiksi hakeneet lintukurssilla internetistä apua lajin tunnistukseen. Uusi teknologia lisää opiskelun mielekkyyttä. Silti opiskelijoilta vaaditaan myös omaaloitteisuutta esimerkiksi työssäoppimisen dokumentoinnissa. Kun oppiminen siirtyy yhä enemmän koululuokasta työssäoppimiseen, se vaatii opettajaltakin uutta katsantokantaa. Jussa valitsi Toivoniemen Viime syksynä porotalouden opinnot aloittaneella Jussa Seurujärvellä on laajennetusta työssäoppimisesta pelkästään hyviä kokemuksia. Hän valitsi opinahjokseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksen, koska Toivoniemestä pääsee joustavasti omiin porotöihin kun tarve vaatii. Poronhoitajan työ on käytännön työtä, jonka oppii parhaiten tekemällä, Jussa pohtii. Opinnoissa käytettävä teknologia on Jussalle tuttua. Porotöiden ja opiskelun yhdistäminen on onnistunut hyvin. Illalla porotöiden jälkeen saatan vielä opiskella itsekseni netissä Moodle-oppimissivustolla, Jussa kertoo. Kesällä hän aikoo keskittyä käytännön porotöihin sekä tehdä heinää ja kerätä kortteita talvea varten. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

13 Yrittäjäksi suoraan koulunpenkiltä Kuva : Tytti Bräysy O pintojaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa viimeistelevä kivi- ja jalometallipuolen opiskelija Tytti Bräysy sukeltaa suoraan yrittäjyyteen kesän koittaessa. Potkua yrittäjyyteen hän on saanut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Yrittäjyys koulusta. Tytti on osallistunut Yrittäjyyskouluun kahden vuoden ajan. Aiempaa kosketusta yri tysmaailmaan hänellä ei ollut. Nyt liiketoimintasuunnitelma on valmis, starttirahahakemus vireillä ja oma nimileima koruihin haussa. Tytin lopputyössä Korpiorvokissa on itse huuhdottua Lemmenjoen kultaa. Kuva : Tytti Bräysy Teksti : Susanna Rauno Luonnon monimuotoisuutta ja äidin tyttönimeä kunnioittaen yrityksen nimeksi on tulossa Paarma design, iloitsee Tytti. Tytin käsissä hopea ja kulta muovautuvat arktisiksi kasveiksi ja eläinhahmoiksi, kuten naaleiksi, tiiroiksi, kultarikoiksi ja närvänöiksi. Tarkoitus on testata, miten pitkälle oma kädenjälki kantaa. Vientiä ja kysyntää koruille tuntuisi riittävän. Tyttö, jolla on likaiset kädet Oman työtilan vuokraamisesta Inarin kirkonkylällä on jo sovittu. Tulityökelpoiset tilat löytyivät, vaikkakin vailla juoksevaa vettä. Ultraäänipesukoneella hopeat saa vähällä vedellä puhtaiksi, Tytti kertoo. Työn tahrimiin käsiinkin Tytti on jo tottunut. Opiskelijavaihdossa Kanadan Nunavutissa pai kalliset opiskelijat nimesivät hänet omalla kielellään tytöksi, jolla on likaiset kädet, koska hän ei joka välissä viitsinyt olla hiertämässä vahoja ja tummentumia käsistään. Lapsuudesta asti Tyttiä on kannustettu kokemaan ja tekemään taidetta. Hän valmistui Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusopistosta vuonna Sen jälkeen hän teki 12 vuotta töitä mainostoimistossa Oulussa. Graafinen suunnittelu vaihtui taidekäsityöläisyydeksi, kun talouden taantuma vuonna 2008 antoi Tytille vapauden valita. Tie johti Inariin ja Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Tietokoneella piirtelyn vastapainoksi hän halusi alkaa tehdä jotakin omilla käsillään. Omat arvot ovat jatkuvassa puntarissa. Haluan tehdä mahdollisimman ekologista käsityötä kertakäyttöisyyttä kaihtaen, tuleva yrittäjä kertoo. Avopuoliso Aki Karvosen Lemmenjoen kaivaukselta koruntekijä saa kultaa ja raakakiviä. Niitä Tytti haluaa jatkossakin koruissaan käyttää. Myös sarvi, luu ja puu ovat Tytille mieluisia materiaaleja. Jos vain saisi tehdä näitä töitä niin, ettei leivän takia tarvitsisi vaihtaa enää muuhun työhön, Tytti toivoo. Hän toivoisi, että aikaa jää käsintehtyjen yksilöllisten töiden suunnitteluun ja taitojen jatkuvaan kehittämiseen Ukuli on vanhankansan nimitys tunturipöllölle, joka tässä liitää kaulakorun muodossa. Kuva : Tytti Bräysy Tytti itsekin on kuin luonnon helmasta tempaistu kirpakka tuulahdus, ei massatuotantoa. Kuva : Ulla Isotalo Yrittäjyyskoulusta vauhtia omaan yritykseen Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa on jo useamman vuoden ajan pidetty Yrittäjyyskoulua, jossa opiskelijat valmentautuvat kohti yrittäjyyden maailmaa. Moni opiskelija on tehnyt Yrittäjyyskoulussa esimerkiksi oman yrityksensä liiketoimintasuunnitelman. Yrittäjyyskoulu on kaikille SAKK:n opiskelijoille avoin. Opiskelijat saavat Yrittäjyyskoulusta 10 opintoviikkoa, jotka voi sisällyttää osaksi perustutkintoa. Yrittäjyyskoulu on hanke, jonka toimintamallia sovelletaan kolmessa muussakin lappilaisessa ammattioppilaitoksessa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Yrittäjyyskoulun vetäjänä toimii yrittäjyyden ja matemaattisten aineiden opettaja Terhi Rantanen. Yrittäjyyskoulun uusi ryhmä aloittaa syksyllä Alkavista opinnoista voi tiedustella Terhi Rantaselta p tai terhi. rantanen@sogsakk.fi. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

14 Matkailulinja aikuiskoulutukseksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailulinja aloittaa syksyllä aikuiskoulutuksena. Uusi koulutusmuoto sopii entistä paremmin työssäkäyville. Koulutuksen käytyään opiskelija valmistuu matkailupalvelujen tuottajaksi. Olisi hyvä, jos alan työnantajat kannustaisivat työntekijöitään opiskelemaan itselleen tutkinnon. Koulutuksen aikana opiskelijat suorittavat myös esimerkiksi hygieniapassit ja muut alalla vaadittavat kurssit, kertoo matkailualan opettaja Irma Lehtola. Uudistuneella matkailulinjalla opiskellaan pääsääntöisesti työssä oppimalla. Pelkällä työnteolla opiskelutavoitteet eivät kuitenkaan täyty, vaan jokaiselle jaksolle on tietyt tavoitteet, joihin kiinnitetään erityistä huomiota. Koulutukseen hakeutuvan opiskelijan ei tarvitse olla valmiiksi työelämässä, vaan opiskelijalle järjestetään tarvittaessa työssäoppimispaikka. Lähijaksoille kokoonnutaan koululle, vaihtoehtoisesti joko Inariin, Hettaan tai Utsjoelle. Opintoja toteutetaan myös verkossa. LearnLincetäopetusjärjestelmässä opiskelija voi osallistua luennoille siellä missä hän on. Jos luento menee päällekkäin työvuoron kanssa, luennon voi kuunnella myöhemminkin, Lehtola kertoo. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailualan opinnoissa otetaan huomioon paikallinen kulttuuri ja aluetuntemus. Teksti ja kuvat: Tapio Seppälä Monipuolinen osaaminen, kulttuurintuntemus ja paikallistietämys ovat valtteja alan työntekijälle, Lehtola sanoo. Matkailualan perustutkinto on kolmivuotinen, mutta jos opiskelijalla on ennestään tutkinto tai paljon työkokemusta, tutkinnon voi saada jopa vuodessa. Koulutus järjestetään syksystä 2013 lähtien näyttötutkintona, jolloin opiskelija voi halutessaan suorittaa myös vain tutkinnon osia. Matkailuala on hyvin sesonkiluontoista. Inarin alueella talvisesonki keskittyy erityisesti Saariselälle, kesäsesonki kirkonkylään. Opiskelijat työllistyvät hyvin jos vain haluavat tehdä monipuolisia työtehtäviä, Lehtola kertoo. Monipuoliseksi matkailun ammattilaiseksi Matkailualan opintoihin kuuluu laaja kattaus eri osaamisalueita. Opintojen aikana perehdytään esimerkiksi opastettujen retkien ja safarien vetämiseen. Matkailualan ammattilaisen osaamiseen kuuluvat myös Matkailulinjan opettaja Irma Lehtola. asiakaspalvelu, matkailupalveluiden tuottaminen ja opastuspalvelut. Opiskelija voi valita, erikoistuuko esimerkiksi ulkoaktiviteetteihin vai sisätöihin, kertoo matkailualan opiskelija Katariina Ylennysmäki. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen matkailulinja antaa hyvän ja monipuolisen kuvan Lapin matkailusta. Opinnoissa perehdytään myös saamelaiskulttuuriin. Lisäksi opiskelijat pääsevät tutustumaan arktiseen alueeseen. Tänä keväänä teemme opintomatkan Pohjois- Norjaan Varanginvuonolle, Ylennysmäki kertoo. Matkailulinjalle haku suoraan oppilaitokseen. Hakukaavake löytyy nettisivuilta Matkailualan opiskelijat harjoittelivat Jäniskosken laavulla kiehisten vuolemista ja nuotion sytyttämistä. Ruuaksi valmistettiin tikussa paistettua siikaa, kasvisnyyttejä ja muurinpohjalettuja. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

15 Uusi ekologisempi asuntola Inariin Teksti ja kuvat: Tapio Seppälä Asuntola Jeeran lisärakennusta viimeistellään ja sisustetaan kesän aikana muuttokuntoon. Uusi asuntola sijaitsee Inarinjärven rannalla samassa pihapiirissä nykyisen asuntolan kanssa. Asuntolanohjaaja Virpi Valle-Perätalon mukaan asuntolarakennus valmistuu syksyllä koulun alkuun mennessä. Uudisrakennuksen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitu ekologiset asiat. Uusi asuntola lämpiää uusiutuvalla energialla. Käytämme aurinkopaneeleja, maalämpöä ja tuulivoimaa, asuntolanohjaaja kertoo. Uusiutuvaa energiaa riittää myös vanhan puolen lämmitykseen. Asuntolan jätteidenlajittelu pa ra nee, kun käyttöön saadaan asianmukaiset keräysastiat myös paperille ja lasille. Polkupyöriä varten pihaan rakennetaan katos, jotta asukkaiden menopelit ovat säältä suojassa. Asukkaat sisään jo tänä syksynä Nykyisessä asuntolassa on jo pitkään kärsitty tilanpuutteesta. Uudisrakennuksen 24 huonetta tulevat todella tarpeeseen, sanoo Valle-Perätalo. Kaikki huoneet ovat yksiöitä, joissa on oma wc ja suihku. Huoneet kalustetaan valmiiksi, joten asukkaiden ei tarvitse tuoda omia huonekaluja mukanaan. Yhteisistä tupakeittiöistä tulee viihtyisät uusine kodinkoneineen, sohvaryhmineen ja televisoineen. Asuntolanohjaaja Virpi Valle- Perätalo valitsee verhoja uuteen asuntolaan. Mika Aleksandroff tykkää saunoa Jeeran rantasaunassa. Yksi vanhan Jeeran asuntosiivistä menee remonttiin, joten nykyiset asukkaat ovat etusijalla muutossa uuteen rakennukseen, asuntolanohjaaja kertoo. Toukokuussa opiskelijat pääsevät tutustumaan uuteen asuntolaan. Vanhan puolen kummitukset eivät muuta uuteen asuntolaan, vaan ne jäävät narisuttelemaan nykyisen asuntolan käytäviä, asuntolanohjaaja naurahtaa. Opiskelijat viihtyvät Jeerassa Asuntola Jeera tarjoaa asukkailleen monipuolista vapaa-ajan toimintaa. Jeerassa on oma kuntosali, saunatilat ja rantasauna. Vapaa-ajan saa kulumaan myös pingistä, biljardia tai lautapelejä pelaten. Löytyypä asuntolasta kangaspuut ja ompelukonekin. Asuntolasta voi lainata niin suksia kuin lumikenkiäkin. Koululla on myös omat sählyvuorot. Opiskelija Mika Alek san droffin tavallinen ilta Jeerassa sisältää televisionkatselua, läksyjen tekoa ja tietokoneen näppäilyä. Nettiyhteys voisi olla nopeampi, toivoo Aleksandroff. Hän osallistuu aktiivisesti Inarin tapahtumiin sadan kilometrin säteellä, eikä Norjan puolelle Karasjoellekaan ole liian pitkä matka ajaa. Karasjoelta löytyy mielenkiintoisia kauppoja, jotka vetävät opiskelijoita puoleensa. Aleksandroff kiittelee myös paikallisen kansalaisopiston tarjontaa. Eikä sinne Ivalon uimahalliinkaan ole liian pitkä matka, etenkin jos porukalla mennään. Asuntola Jeeran rakennuksessa toimi alun perin Saamelaisten kristillinen kansanopisto. Sen toiminta alkoi vuonna 1953 tähdäten saamelaisnuorten kasvatukseen kristillisisänmaallisessa hengessä. Alkuaikoina käytiin kovaa kädenvääntöä siitä, mitä kansanopistossa pitäisi opettaa luvulle tultaessa käytännönläheiset opit alkoivatkin saada jalansijaa uskonnolliselta opetukselta. Kiinnostus kansanopistossa opiskeluun väheni 1970-luvulla, kun peruskoulutus muuttui ja jatko-opintomahdollisuudet lisääntyivät. Seuraavalla vuosikymmenellä haasteisiin vastattiin kehittämällä opistoa vapaamielisempään suuntaan. Oppilaitoksen nimi vaihtui vuonna 1986 Inarin Opistoksi ja siellä opiskeltiin muun muassa tiedotusoppia ja saamea. Ivalossa nykyisin sijaitseva Radio Inari toimi vielä tuolloin opiston tiloissa. Vuonna 1994 Inarin Opisto yhdistyi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. Opiston ovat käyneet useat merkittävät saamelaisvaikuttajat, kuten Nils-Aslak Valkeapää, Matti Morottaja, Rauna Paadar-Leivo, Ilmari Laiti ja Kirsti Paltto. SOGSAKK sanomat SOGSAKK sanomat 2013

16 Kädellä ja sydämellä Saamelaisalueen koulutuskeskus eli lyhyesti SAKK, on ainutlaatuinen oppilaitos, jonka toiminnan keskuspaikkana on Inari. Koulutus- ja tutkimusyhteistyö ulottuu saamelaisalueen valtioiden lisäksi erityisesti pohjoisten alkuperäiskansojen maailmaan. Opetuskielet ovat pääasiassa suomi ja saame. Koululla on hyvät asuntolatilat. Ivalossa ja Kaamasessa asuntolat ovat toimipaikan yhteydessä. Inarissa asuntola sijaitsee Inarijärven rannalla noin kolmen kilometrin päässä koulusta. Lapin luonnossa ja kylissä on potentiaalia Luontomatkailu valtaa yhä enemmän alaa perinteiseltä vakioturismilta. Uuden ajan lomailijat haluavat kielitaitoisen, luontoa tuntevan ja sitä vastuullisesti käyttävän sekä paikallista kulttuuria kunnioittavan luonto-ohjaajan. Tällaisia ammattilaisia SAKK kouluttaa. Luontomatkailu, maasto-osaaminen, luonnontuntemus, saamelaiskulttuuri ja paljon muuta sisältyvät luonto- ja ympäristöalan perustutkintoon. Suomen laajimmat kansallispuistot, Inarijärvi, laajat erämaa-alueet ja elävä saamelaiskulttuuri tarjoavat mahtavat puitteet koulutuksen toteuttamiselle Poronhoitajan ammatissa kohtaavat vanha ja uusi aika Tämän päivän poronhoitaja yhdistää satojen vuosien aikana kerätyn perinnetiedon nykyaikaisiin välineisiin ja teknologiaan. Hän tuntee luonnonolosuhteet, hallitsee lihan jalostuksen ja markkinoinnin sekä atk-taidot. Koulun yhteydessä toimii poronlihan jalostuslaitos. Yhteistyötä tehdään myös koulun läheisyydessä sijaitsevien paliskuntain yhdistyksen koeporotarhan ja RKTL:n porotutkimusaseman kanssa. Kädellä ja sydämellä Saamenkäsityöt ovat SAKK:n ominta alaa. Ammennamme perinteestä mutta tähtäämme tulevaisuuteen - meillä saa vahvat eväät tulevaisuuteen käsityön ammattilaisena. Saamenkäsityön artesaani-opinnoissa voi hyödyntää myös muiden opintolinjojen tarjontaa. Koulutustarjonta Ammatillinen perustutkintokoulutus Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto, 120 ov - luontoalan koulutusohjelma, luonto-ohjaaja - porotalouden koulutusohjelma, poronhoitaja Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, 120 ov, artesaani - tuotteen suunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma - korukivi- ja jalometalliala - saamenkäsityöala, pehmeät materiaalit - saamenkäsityöala kovat materiaalit AIKUISKOULUTUS Aikuiskoulutus on aikuisväestölle suunnattua ammatillista tutkintotavoitteista aikuiskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja lyhytkursseja. Aikuiskoulutus voi olla omaehtoista, työvoimapoliittista tai työnantajan maksamaa henkilöstökoulutusta. Tutkintotavoitteinen aikuiskoulutus on näyttötutkintokoulutusta, jossa tutkintoon vaadittava ammattitaito hankitaan valmistavassa koulutuksessa ja työssä oppimalla. Ammattiosaaminen osoitetaan näytöillä. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, 120 ov, kokki - kokin koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, 120 ov, lähihoitaja - sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelma - vanhustyön koulutusohjelma Liiketalouden perustutkinto, 120 ov, merkonomi - asiakaspalvelun ja myynnin koulutusohjelma Pahkaa, puuta, sarvea, luuta Korukivi- ja jalometallialan artesaani tekee korkeatasoisia käsitöitä joko alan yrityksessä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Opinnoissa perehdytään korukivi- ja jalometallialan tuotantoprosessiin ideasta valmiiksi tuotteeksi asiakkaalle asti. Eväät huippukokiksi Kokin ammatissa kehitysmahdollisuudet ovat rajattomat. Koulutuksessa hyödynnetään alueen puhtaita ja laadukkaita raaka-aineita kuten poro, kalat ja marjat. Osaavilla ja aktiivisilla ihmisillä on mahdollisuus työllistyä ympäri Suomen ja Euroopan. Työssäoppiminen on tärkeä osa oppimista, ja alueena on koko Pohjois-Kalotti. Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat ovat olleet mm. Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä ja tietysti ympäri Suomea. SOGSAKK sanomat Matkailualan perustutkinto Matkailualan perustutkinto toteutetaan aikuiskoulutuksena ja monimuotoopiskeluna, työssäoppien verkko- ja kontaktiopintoina ja työssä oppimalla vaikka omalla työpaikalla. Tutkinnon suorittaminen henkilökohtaistetaan, joten aiemmin hankittu osaaminen otetaan huomioon. Matkailupalvelujen tuottaja voi työllistyä matkailuyrityksiin ja organisaatioihin, joissa asiakkaille tarjotaan elämyksiin, seikkailuihin, vesistöön, tunturiin tai muuhun luontoon liittyviä matkailupalveluja. Tutustu koko tarjontaan seuraavalla sivulla. Yllämainittujen perustutkintojen yhteydessä mahdollisuus ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän suorittamiseen. Matkailualan perustutkinto, 120 ov, (aikuiskoulutusta, suoritetaan näyttötutkintona) matkailupalvelujen tuottaja - matkailupalvelujen koulutusohjelma Muu koulutus Pohjoissaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Inarinsaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Koltansaamen kieli ja kulttuuri, 40 ov Medialinja, 40 ov + 40 ov Saamelaiskulttuurikoulutus - saamenkielisiä lyhytkursseja (esim. kieli- ja käsityökurssit) Ammattitutkintoihin valmistava koulutus - Erä- ja luonto-oppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus - Saamenkäsityön ammattitutkinnot - Porotalouden ammattitutkinto HAKUAJAT JA PÄÄSYVAATIMUKSET Ammatilliset perustutkintokoulutukset ovat yhteishaussa, muihin haku suoraan oppilaitokseen mennessä. Linjojen alkamisajoista, pääsyvaatimuksista ja hakuajoista saa lisätietoja koulun opintotoimistosta puh Lisätietoja myös: kanslia@sogsakk.fi. Täydennyshaku opintolinjoille, joille jää vapaita paikkoja osoitteessa OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Osalla linjoista opiskelijoilla maksuton ruokailu koulupäivinä sekä mahdollisuus maksuttomaan asuntolamajoitukseen. Opiskelijoilla on mahdollisuus hakea Kelalta opintotukea. 31 SOGSAKK sanomat 2013

17 TOIMIPAIKAT Saamelaisalueen koulutuskeskus Menesjärventie 4, PL 50, INARI Puh , faksi (016) Saamelaisalueen koulutuskeskus Ivalon toimipaikka Jokikuja 10, IVALO puh , faksi (016) Saamelaisalueen koulutuskeskus Luontaistalouden kehittämisyksikkö Toivoniementie 290, KAAMANEN puh Saamelaisalueen koulutuskeskus Enontekiön toimipaikka Rivihalli 2, Ruijantie 5, ENONTEKIÖ puh , puh./faksi (016) ,

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset

Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen

Lisätiedot

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus

Ammatillinen koulutus Ammatillinen koulutus pähkinänkuoressa AMMA projekti, 2005. Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille. YLIOPISTOT 4-7 vuotta Suomen koulutusjärjestelmä AMMATTIKORKEA- KOULUT, 4 vuotta Suomessa kaikki käyvät

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start

minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start minä#yritys Yrittäjävalmennuksen työkirja Start 2. painos 2019 Julkaisija ja kustantaja: Varsinais-Suomen Yrittäjät Tekijät: Johanna Vainio ja Hanna Tarvainen / Varsinais-Suomen Yrittäjät Valokuvat: Emmi

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE

SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÁMI EDUCATION INSTITUTE Positiivista palautetta SAKK:n laatutyöstä. Tein opetusharjoittelusta raportin ja SAKK:n laatutyön maine on nyt kiirinyt kasvatustieteellisen

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö Ammattilaisen kädenjälki 8.11.2017 Helsinki Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen koulutusreformissa Kiertotalous ja kestävän kehityksen osaaminen

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto

Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Työssäoppiminen Rietbergissä, Saksa 15.10.-26.11. 2016 Suvi Hannula, Kalajoen ammattiopisto Kiinnostuin ulkomaan työssäoppimisesta muistaakseni ensimmäisellä luokalla ammattikoulussa, kun opettaja otti

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma

Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma Opinnäytetyöprosessin kulttuurisensitiivinen näkökulma TAITO 2017 Osaamisen ydintä etsimässä Konferenssi Tampereen Taitokeskuksessa 25.-26.4.2017 4.5.2017 Tiina Ervelius, Eeva Mertaniemi, Elina Pekonen

Lisätiedot

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio

OPS-KYSELY. Syksy Vetelin lukio OPS-KYSELY Syksy 2015 Vetelin lukio KYSYMYKSET Mikä lukiossa on tärkeää? Millainen on unelmalukio? Missä ja miten opitaan parhaiten? VASTAAJAT 58 opiskelijaa 4 huoltajaa 7 opettajaa OPISKELIJAT Viihtyisät

Lisätiedot

AmAk Opettajakysely - Perusraportti

AmAk Opettajakysely - Perusraportti AmAk Opettajakysely - Perusraportti 1. Yksikkö? 2. Osaamisala? 3. Kuinka monta Ammattiakatemian opiskelijaa on ollut ryhmässäsi? 4. Montako opiskelijaa on ryhmässäsi kokonaisuudessaan? (numeerinen vastaus)

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Nuorten erofoorumi Sopukka

Nuorten erofoorumi Sopukka 1 Nuorten erofoorumi Sopukka 15.-17.2.2019 IDEA: nuorten ääni mukaan Erofoorumiin! Keitä, mistä, miten? 13 nuorta Pääkaupunkiseudulta ja Oulusta 13 19 -vuotiaita tyttöjä Kasper ry:n, Yhden vanhemman perheiden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN

VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN 15.1-12.2.2017 TYÖNI Työskentelin Sokos Hotel Olympia Gardenissa respassayhden kuukauden Työkuvaani kuului: Asiakkaiden palveleminen Asiakkaiden laskutus Passien kopioiminen ja

Lisätiedot

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella

Alkio-opisto. Jyväskylän Korpilahdella Alkio-opisto Jyväskylän Korpilahdella Avoimia yliopisto- ja amk-opintoja Yleissivistäviä opintoja Kokous-, juhla- ja majoituspalveluja Kursseja Jyväskylän Korpilahdella Monipuolista oppia ja hyötyä Valmistautumista

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2017 Vastausprosentti: 83,8 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Ulkomaan jakson raportti

Ulkomaan jakson raportti Ulkomaan jakson raportti Kauneudenhoitoala Zolero www.zolero.co.uk Bishop Street 146C Londonderry Pohjois-Irlanti 5 viikkoa Työpaikalla minulle aluksi esiteltiin kauneushoitolaa, jonka yhteydessä oli myös

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO UNELMISTA INNOSTUMISTA, BLOGGAAJIA JA UUSIA YRITYKSIÄ Vuosi 2016 alkoi varsin vilkkaasti oppisopimuskoulutuksen osalta uusia oppisopimuksia aloitettiin ensimmäisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA

Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA 2014 Tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista TIIVISTELMÄ PÄÄRAPORTISTA Kun koulu loppuu -tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää yläkoululaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia,

Lisätiedot

Opiskelemaan Venäjälle

Opiskelemaan Venäjälle Opiskelemaan Venäjälle infotilaisuus 20.10.2011 klo 15:00-17:00 Puhujina: Veronika Koltunova Pietarin valtionyliopiston kansainväliseltä osastolta kertoo opiskelusta lähinnä Pietarin valtionyliopistossa.

Lisätiedot

Savonian suomen opinnot

Savonian suomen opinnot Savonian suomen opinnot Mavasuomi B1.2 Muut suomen kurssit suomi Työelämän suomi B1.1 Suullinen suomi suomi B1.2 Pääsykoevalmennus suomi B2 Työkokeilu Suullinen suomi B2 suomi C1 Sairaanhoitajan suomi

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village

Irlanti. Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Irlanti Sanna Numminen Sisustuslasi 2015 Glass Craft and Desing studio, Spiddal Craft Village Lähdin Irlantiin 2.3.2015 suorittamaan työssä oppimistani. Lähteminen pois suomesta jännitti jonkun verran

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6.

Nutukka 2. Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa. Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola 10.6. 10.6.2009 Nutukka 2 Nutukka 2 / Pohjolaopisto Minun Ouluni -valokuvauskurssin satoa Pohjola-opisto Raija Näppä, Erja Stolt, Anna-Maaria Ahola Nutukka 2- Nuoret turvapaikanhakijat kansanopistossa Alkio-opisto

Lisätiedot

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT

KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT TYÖPAJAT 2016-2017 KOKKOLAN LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDEKOULUN TYÖPAJAOPINNOT Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti perusopinnot

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2016 Vastausprosentti: 82,2 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011

SAAMELAINEN NUORISO. Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 SAAMELAINEN NUORISO Interreg IVA Pohjoinen 1.5.2009-30.4.2011 PROJEKTIN LÄHTÖKOHTIA Saamelaista kulttuuria tallentavat erikoismuseot Pohjoismaissa halusivat tallentaa nykysaamelaista kulttuuria kokoelmiinsa

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017

NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 1 NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2017 Vastausprosentti 80,9 % I Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten tilannettasi opintojen päättyessä?

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

YKSI PIENI TARINA GOLFKENTÄNHOITAJASTA GOLFKENTTÄMESTARIKSI

YKSI PIENI TARINA GOLFKENTÄNHOITAJASTA GOLFKENTTÄMESTARIKSI YKSI PIENI TARINA GOLFKENTÄNHOITAJASTA GOLFKENTTÄMESTARIKSI Pirjo Hotti Opettaja Kainuun ammattiopisto Seppälän luonnonvara-alan yksikkö Olipa kerran Golfkentänhoitaja Anna Hän on ollut golfkentänhoitajatiimin

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi

Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi SAAMELAISKULTTUURI Lapin maakuntamuseon tehtäväpaketti NIMI: KOULU ja LUOKKA: PÄIVÄMÄÄRÄ: Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi A. SAAMELAISET Saamelaisalue Saamelaiset ovat alkuperäiskansa. Saamelaisia asuu

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset 2013 23.1.2014 Emma Salmi Vastaajien taustatiedot 1/2 Yhteensä 48 vastaajaa Vastaajista miehiä 46% ja naisia 54% Vastanneet valmistuneet seuraavista oppilaitoksista:

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi)

Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Yrittäjyys ja innovaatiotoiminta ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa (Yrtti-arviointi) Ammatilliseen koulutukseen suunnatun opiskelijakyselyn tuloksia Juha Vettenniemi ja Raisa Hievanen Kansallinen

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot