YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(3) Nro A 1107 Dnro KAS 2006 Y Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 1(3) Nro A 1107 Dnro KAS 2006 Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta päätöksen täytäntöönpanoksi muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Haminan kaupunki PL HAMINA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Lupahakemus koskee Haminan kaupungin Linnoituksen kaupunginosassa sijaitsevan Tervasaaren entisen saha alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista sekä alueelta kaivettavan rimatäytön ja purkujätteen hyödyntämistä maarakentamisessa. Alue on pilaantunut KY5:n käytön seurauksena kloorifenoleilla, dioksiineilla ja furaaneilla sekä paikoin mineraaliöljyillä ja raskasmetalleilla. Alue kunnostetaan massanvaihdolla ja eristämällä kahdessa vaiheessa (A ja B) vuosina 2006 ja Alue on Haminan kaupungin omistuksessa. Puhdistettavaan alueeseen kuuluvat seuraavat kiinteistöt: , T231, T671, T661, T261. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maiden käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Tulevan asuinalueen puhdistustyö dioksiineista ja furaaneista edellyttää tapauskohtaista kunnostussuunnitelmaa, eikä puhdistuksessa voida kaikilta osin käyttää tavanomaisia yleisessä käytössä olevia puhdistusmenetelmiä. Pilaantuneiden maiden käsittelystä päättää alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on toimitettu ympäristökeskukseen ja sitä on täydennetty SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kohteessa on sahaustoiminta aloitettu jo 1900 luvun alussa. Alueen maaperän pilaantumisen on aiheuttanut pääosin sinistymisenestoaineena käytetty KY 5 valmiste, jonka tehoaineina olivat pääosin 2,3,4,6 tetrakloorifenoli (83 %), 2,4,6 trikloorifenoli (6 %) ja pentakloorifenoli (8 %). Lisäksi valmiste sisälsi erilaisia valmistusprosessissa sivutuotteina muodostuneita polykloorattuja dibentso p dioksiineja ja furaaneja eli ns. PCDD/F yhdisteitä (<3 %). Nykyisin Kauppamiehenkatu 4, Kouvola PL 1023, Kouvola Puh. (05) Faksi (05) kirjaamo.kas@ymparisto.fi Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI Kouvola, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu Lappeenranta Puh. (05) Faksi (05) kirjaamo.kas@ymparisto.fi Laserkatu 6 FI Villmanstrand, Finland Tfn Fax kirjaamo.kas@ymparisto.fi

2 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) vanha saharakennus ja sen päässä ollut kasteluallas on purettu. Alue on ollut pääosin teollisuuskäytössä. Alueen kaakkoisosassa on yksi asuinrakennus. Tervasaaren ranta alueen itäosassa on runsaasti vanhaa rimatäyttöä. Puutavaran käsittelyssä syntynyttä kuorta on sijoitettu sahan kaakkoispuoleiselle ranta alueelle. Vanha saha alue aiotaan ottaa osin asuinkäyttöön ja osin virkistysalueeksi. MAAPERÄ, POHJA JA PINTAVESITIEDOT Alueella A (kuva 1) maanpinnan taso on ,5 m. Kallion pinnan muoto seuraa pääosin maanpinnanmuotoja. Korkeimmillaan kallionpinta on saha alueen keskiosan avokallioilla, josta se laskee merenpinnan alapuolelle alueen rantaosissa. Alueen rantaosassa pintakerrokset (0 0,8 m) ovat pääsääntöisesti hiekasta ja sorasta tehtyjä rakennekerroksia. Rakennekerrosten alla on 2 3 metriä puu tai kuoritäyttöä, jonka alla perusmaa on silttiä. Alueen muilla osilla maaperä on humuksen alla pääosin hiekkaa. Kallion lähellä on siltti tai hiekkamoreenikerroksia. Maakerrosten paksuus muilla kuin ranta alueilla on pääasiassa välillä 0,5 1,5 metriä, mutta alueelta löytyy myös jopa kolmen metrin kalliotaskuja. Pohjaveden muodostuminen on alueen keski ja pohjoisosissa maasto olosuhteista johtuen vähäistä, mutta kallionpinta muodostaa jollain kohtia matalia pohjavesialtaita. Ranta alueilla pohjaveden pinnan taso on lähellä merenpinnan tasoa niillä alueilla, joilla kallionpinta on merenpinnan tason alapuolella. Meren läheisyys vaikuttaa louhikkoisessa rantavyöhykkeessä niin, että täytön sisäisen veden pinnan korkeus seuraa meren pinnan korkeusvaihteluita, jolloin esiintyy edestakaisia virtauksia maan ja meriveden rajapinnan läpi. YMPÄRISTÖN PILAANTUNEISUUS Tervasaaressa on tehty seuraavia maaperän likaantumiseen liittyviä tutkimuksia: Kymen lääninhallituksen kloorifenoli ja arseenimääritykset Haminan kaupungin kloorifenolianalyysit (6 maanäyttä ja 1 vesinäyte)1988. Haminan kaupungin maaperäanalyysit 22 näytteestä 1993 (kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit ja "sinisto" sinistymisenestoaine eli 2 etyyliheksaanihappo) Insinööritoimisto Kalevi Kääriän ottamien maanäytteiden kloorifenolianalyysit Haminan kaupunki, Tervasaaren saha alueen riskinarviointi, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnumero 12254, (17 maanäytettä ja 2 sedimenttinäytettä: kloorifenolit ja dioksiinit ja furaanit). Haminan kaupunki, Tervasaaren vanhan saha alueen lisätutkimukset, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy Maaperän pilaantuneisuus Tutkimukset Aiemmissa tutkimuksissa vanhan kastelualtaan alueen oli todettu olevan voimakkaimmin dioksiineilla ja furaaneilla pilaantunut. Lisäksi vanhan saharakennuksen pohjalla oli todettu olevan suuria kloorifenolipitoisuuksia.

3 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Tutkimukset 2005 Vuonna 2005 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin dioksiinien ja furaanien pitoisuuksien olevan korkeimmillaan vanhan kastelualtaan ja saharakennuksen alueella, jossa PCDD/F pitoisuus ( pg I TEQ/g) ylitti ongelmajätteen raja arvon. Puutavaran varastointialueiden pintamaan ja puutäytön todettiin olevan osin lievästi PCDD/F yhdisteillä pilaantunutta. Pintamaissa todettiin olevan myös paikoitellen lyijyä ja sinkkiä (~ 400 mg/kg). Lisäksi alueella havaittiin ongelmajätteen raja arvon ylittäviä pitoisuuksia mineraaliöljyjä ( mg/kg). Pohjaveden pilaantuneisuus Pohjavesinäytteistä tutkittiin kloorifenolipitoisuuksia vuonna 1998 riskinarviointia varten. Tuolloin näytteet otettiin kahdesta väliaikaisesta pohjavesiputkesta sekä saha alueen pohjoisosassa olevasta kaivosta. Ainoastaan vanhan saharakennuksen pohjalla voimakkaimmin pilaantuneen alueen eteläpuolella olevasta putkesta otetussa näytteessä havaittiin kloorifenolia. Pitoisuus 1,4 g/l alittaa kuitenkin talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen. Sedimenttien pilaantuneisuus Näytteenoton yhteydessä sedimenttien todettiin sisältävän puuta ja puun kuorta noin cm syvyyteen sedimentin pinnasta alkaen. Sedimenteistä 2005 tehtyjen kokoomanäytteiden PCDD/F pitoisuudet olivat hyvin alhaisia (0,91 1,3 pg I TEQ /g). Aikaisemmin vuonna 1998 tutkituista pisteistä havaittiin korkeimmillaan 26 pg I TEQ/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Sedimenttien pilaantuneisuuden arvioimiseksi ei ole asetettu raja arvoja. KUNNOSTUSTARVE JA TAVOITTEET Ympäristönsuojelulain 14 :n mukaisesti valtioneuvosto voi asetuksella säätää haitallisten aineiden suurimmista sallituista pitoisuuksista. Helmikuussa 2006 on esitetty asetuksesta luonnos, jossa on esitetty uudet arvot perusteluineen. Alempi ohjearvo kuvaa haitta ainepitoisuutta, jota pidetään ihmiselle ja ympäristölle vaarattomana. Maa aluetta, jossa haitta ainepitoisuudet alittavat ohjearvon, voidaan soveltaa sellaisenaan moninaiskäyttöön, kuten asuinalueeksi. Aluetta, jonka maaperän haitta ainepitoisuudet ovat alemman ja ylemmän ohjearvon välissä, voidaan käyttää mm. virkistys tai teollisuusalueena. Ylempi ohjearvo ilmentää haittaainepitoisuutta, joka yleensä edellyttää kunnostustoimenpiteitä. Taulukko 1 Alemmalla rivillä tummennettuna valtioneuvoston esittämät uudet ohjearvot ja ylempänä 1 SAMASE ohje ja raja arvot As (mg/kg) Cd (mg/kg) Cr (mg/kg) Cu (mg/kg) Pb (mg/kg) Ni (mg/kg) Zn (mg/kg) Mo (mg/kg) PCDD/F (pg/g) Ohjearvo Raja arvo , Alempi ohjearvo Ylempi ohjearvo Saastuneiden maa alueiden selvitys ja kunnostusprojektin loppuraportti, Ympäristöministeriön muistio 5/1994

4 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) KUNNOSTUS Asuinalue Asuinalueella esitetään kunnostuksen tavoitetasoksi valtioneuvoston esityksen mukaisia alempia ohjearvoja. Lisäksi alueelle tulevien rakennusten alta poistetaan puutäyttö rakennusteknisistä syistä. Meriveden pinnan alapuolelle ei kaiveta. Virkistysalue Koska ranta alue ja saha alueen pohjoisosaan suunniteltu puistoalue ovat virkistyskäyttöön varattuja alueita, joiden käyttötarkoitusta ei olla lähitulevaisuudessa muuttamassa, esitetään ko. alueiden osalta puhdistuksen tavoitepitoisuuksiksi 0,5 metrin pintamaakerroksessa alempia ohjearvoja ja sitä syvemmällä ylempiä ohjearvoja. Aikataulu Kunnostus on suunniteltu tehtäväksi kahdessa vaiheessa. A alueen kunnostus toteutetaan vuosina , jonka jälkeen asuinrakentaminen ja rantarakentaminen on tarkoitus käynnistää. Rakentaminen tapahtuu kunnostamisen edetessä. Pahemmin pilaantunut länsiosa (alue B) puhdistetaan alustavan arvion mukaan vuosina Kuva 1 Kunnostuskohteen sijainti Kaavaluonnokseen sisältyy vesialueen muuttamista (vesistön muuttamiskielto, VL 1:15). Mikäli toimitaan kaavaluonnoksen mukaan, toimitetaan erillinen vesilain (264/1961) mukainen

5 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) lupahakemus ympäristölupavirastoon ennen rantarakentamisen aloittamista syksyllä 2006, jolloin rantarakentaminen voidaan aloittaa loppuvuodesta Kunnostuksen periaatteet Pääosa vanhoista sahaustoimintaan liittyneistä rakennuksista tullaan purkamaan ennen varsinaista maaperän kunnostusta. Vanhojen saharakennusten pihoja on osin päällystetty asfaltilla. Alueella sijaitsee mahdollisesti vanha kaatopaikka, johon on haudattu mm. KY 5 säkkejä ja maalipurkkeja. Nämä ja muut kaivun yhteydessä vastaan tulevat jätemateriaalit (esim. renkaat, säiliöt, metallit), joita ei voida käyttää kaivantojen täyttöihin, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn, sijoitukseen tai hyötykäyttöön. Seulaylitettä tai muuten eroteltua karkeampaa materiaalia (louhe, kivet yms.) ei toimiteta käsiteltäväksi, vaan se voidaan käyttää esimerkiksi täytöissä tai toimittaa murskattavaksi. Alueella joudutaan kaivamaan runsaasti "puhdasta maa ainesta" (haitta ainepitoisuudet alle alempien ohjearvojen). "Puhtaat maat" kaivetaan erikseen alueellisen ympäristökeskuksen kanssa sovituille välivarastoalueille. Puhtaus varmistetaan noin tonnin välein otettavilla näytteillä. Näytteistä tutkitaan dioksiinit ja furaanit sekä raskasmetallit ja mineraaliöljyt laboratoriossa. Asuinalue kunnostetaan massanvaihdolla. Massanvaihto ulotetaan puhtaaseen maahan (haitta ainepitoisuus alle ohjearvon) tai kallio tai pohja /merivesipintaan saakka. Pilaantuneet maa ainekset kaivetaan erilleen pitoisuustasojen mukaisesti. Asuinalueelta kaivettu puutäyttö sijoitetaan erikseen alueellisen ympäristökeskuksen kanssa sovituille välivarastoalueille. Kaivannot täytetään, kun puhdistustavoite on saavutettu. Kaivantojen täytössä käytetään alemmat ohjearvot toteuttavia maa aineksia. Mahdollisuuksien mukaan voidaan esim. kunnallistekniikan rakenteiden alla syvempien kerrosten täytössä käyttää myös puhtaaksi todettua rakennusten purkubetonia tai tiiltä. Tarvittaessa betoni ja tiilijätteen soveltuvuus täyttömateriaaliksi tarkastetaan laboratoriotutkimuksilla. Ranta alueen kunnostusmenetelmänä on pääasiassa peitto/eristäminen. Alueet, joissa maaaineksen haitta ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot, kunnostetaan massanvaihdolla. Meriveden pinnan alittavia kaivantoja pyritään välttämään. Ranta alueelle rakennetaan rantapenger, jonka rakenteissa käytetään hyväksi asuinalueelta kaivettavaa puu tai kuoritäyttöä. Sedimentissä todetut haitta ainepitoisuudet ovat pieniä, eikä sedimenttiä tarvitse poistaa. Mikäli saha alueen ranta otetaan uimarannaksi, peitetään purua ja kuorta sisältävä sedimentti suodatinkankaalla ja hiekkakerroksella. Pilaantuneet maamassat toimitetaan käsiteltäviksi tai loppusijoitettavaksi paikkaan, jolla on vastaavan aineksen käsittelyyn tai sijoittamiseen ympäristölupa. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Ongelmajätteeksi luokiteltavista maa aineksista ja muista pilaantuneisuuden vuoksi poistettavista massoista laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat, joista käy ilmi mm. haitta aineet, niiden pitoisuustasot sekä maiden vastaanottopaikka. Mikäli alueelle jää kunnostuksen tavoitearvot ylittäviä haitta ainepitoisuuksia, joita ei esim. kaivuteknisistä syistä voida poistaa, asennetaan toteutuneen kaivutason merkiksi huomioverkko, muovi tai suodatinkangas. Mikäli kunnostettavalle alueelle joudutaan jättämään kunnostuksen tavoitetasoa voimakkaammin pilaantuneita massoja, laaditaan riskinarvio.

6 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Riskinarvion perusteella tehdään suunnitelma, jossa esitetään jatkotoimenpiteet (esim. eristäminen peittämällä). Menettelystä sovitaan ympäristökeskuksen kanssa erikseen. Rimatäytön murskaus Rimatäytön murskaus sijoitetaan B vaiheen alueelle (kuva 1). Samalle alueelle sijoitetaan myös välivarastoitavat maamassat. Työmaan liikenne tulee kulkemaan B vaiheen alueen liittymän kautta. Haitta ainepitoisuudeltaan ylempien ohjearvojen alapuolella oleva puumateriaali varastoidaan kasoiksi. Murskauspaikalle kuljetetaan siirrettävä puunmurskain, jolla puumateriaali murskataan alle 100 mm:n palakokoon, jonka jälkeen puuhaketta voidaan käyttää kunnostusalueen rakenteisiin. Puuhaketta varastoidaan alueella enintään 3 vuotta. Pölyämisen estämiseksi varaudutaan puumateriaalin murskauksen aikana kastelemiseen. Valmiin puuhakkeen varastoinnin aikana estetään pölyäminen joko kastelemalla tai peittämällä. Pilaantuneiden maiden välivarastointi ja jätteiden käsittely Tarvittaessa pilaantuneita maamassoja voidaan varastoida alueella esim. laboratoriotutkimusten ajan. Varastointi on lyhytaikaista ja maa ainesten leviäminen ympäristöön tuulen mukana estetään tarvittaessa esim. peittämällä kasat muovilla tai kostuttamalla maa aines. Lisäksi pilaantuneen maan varastoalueelle tehdään riittävät pohjarakenteet. Mikäli kunnostuksen yhteydessä löydetään jätteensekaista maata, voidaan kunnostuspaikalla seuloa jätemateriaali ja maa erilleen. Erotettu jätemateriaali toimitetaan kaatopaikalle. Maaaines tutkitaan ja saatujen tulosten mukaan maa aines joko käytetään hyödyksi tai toimitetaan jatkokäsittelyyn. Tarkempi kuvaus pilaantuneiden maiden välivarastoinnista ja poisvietävien pilaantuneiden maiden ja jätteiden käsittelypaikoista tullaan laatimaan ja toimittamaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Kunnostus alueittain Kunnostus alueittain on esitetty piirustuksessa (karttaliite 1). Samassa piirustuksessa on myös arviot alueelta kaivettavista massamääristä. Alue Al Alue on lisätutkimusta vaativa. Alueen pintamaa todettiin kokoomanäytteen perusteella puhtaaksi. Noin metrin syvyydessä maan pinnalta havaittiin paikoitellen ohut puutäyttökerros (0,1 0,4 m), jonka kokoomanäytteen PCDD/F yhdisteiden pitoisuus oli 57 pg(i TEQ)/g. Pitoisuus alittaa alemman ohjearvotason. Kokoomanäyte puretaan osanäytteisiin ennen kunnostuksen alkua ja tarvittaessa pilaantuneet massat poistetaan massanvaihdolla. Alueelle tulevien rakennusten alta poistetaan puutäyttö tarpeen mukaan. Alue A2 Alue on myös lisätutkimusta vaativa. Alueen pintamaan (0 0,5 m) kokoomanäytteessä todettiin 50 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Vaikka pitoisuus alittaa alemman ohjearvotason, kokoomanäyte puretaan osanäytteisiin ennen kunnostuksen alkua ja tarvittaessa pilaantuneet massat kunnostetaan massanvaihdolla.

7 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Alue A3 Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alueen pintamaan (0 0,4 m) kokoomanäytteessä todettiin 180 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Kokoomanäyte voidaan purkaa osanäytteisiin ennen kunnostuksen alkua ja rajata kaivualue tarkemmin. Alue A4 Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alue sijaitsee tulevalla asuinalueella ja ainakin sen eteläosissa on puutäyttöä. Alueen pintamaan (0 0,7...1,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 1,7 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaita voidaan pitää puhtaina ja ne kaivetaan ensin välivarastoon. Pintamaan alta kaivetaan puutäyttö. Mikäli puutäyttö todetaan korkeintaan lievästi pilaantuneeksi, sijoitetaan se rantapenkereeseen. Kun alue todetaan puhtaaksi, voidaan se täyttää alemman ohjearvon toteuttavalla materiaalilla. Alue Bl Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Pintamaasta (0 0,8 m) otetussa kokoomanäytteessä todettiin 360 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Alue B2 Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alue sijaitsee tulevalla asuinalueella ja siellä on puutäyttöä. Alueen pintamaan (0 0,7...1,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 16 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaita voidaan pitää puhtaina ja ne kaivetaan ensin välivarastoon. Alueen puutäytön (0,7 1,8...2,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 320 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaan alta kaivetaan puutäyttö, joka sijoitetaan rantapenkereeseen. Kun alue todetaan puhtaaksi, voidaan se täyttää alemman ohjearvon toteuttavalla materiaalilla. Alue B3 Alueella sijaitsi vanha kasteluallas ja saharakennus. Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alueen pintamaan (0 1,0 m) kokoomanäytteessä todettiin pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pitoisuus ylittää ongelmajätteen raja arvon. Lisäksi kokoomanäytteessä todettiin 100 mg/kg pentakloorifenolia ja KK21:n pintamaassa 410 mg/kg lyijyä. Kun alue todetaan puhtaaksi, voidaan se täyttää alemman ohjearvon toteuttavalla materiaalilla. Alue B4 Alueen pintamaa (n. 0 0,5 m) kunnostetaan massanvaihdolla. Alueen pintamaan kokoomanäytteessä todettiin 150 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pitoisuus ylittää alemman ohjearvotason. Kokoomanäyte voidaan purkaa osanäytteisiin ennen kunnostuksen alkua ja rajata kaivualue tarkemmin. Lisäksi KK9:n pintamaissa todettiin 400 mg/kg:n pitoisuus sinkkiä. Alue B5 Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alue sijaitsee tulevalla asuinalueella ja siellä on puutäyttöä. Alueen pintamaan (0 0,7...1,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 0,77 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaita voidaan pitää puhtaina ja ne kaivetaan ensin välivarastoon. Alueen puutäytön (0,7 1,8...2,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 95 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaan alta kaivetaan puutäyttö, joka sijoitetaan rantapenkereeseen. Kun alue todetaan puhtaaksi, voidaan se täyttää alemman ohjearvon toteuttavalla materiaalilla. Alueella B5 sijaitsee tutkimuspiste KK13, jonka kohdalta 1,7 2,2 metrin syvyydeltä otetusta näytteestä todettiin mineraaliöljyjä mg/kg. Pitoisuus ylittää ongelmajätteen raja arvon. Vastaavaa öljyistä maata tai puutäyttöä ei sijoiteta rantapenkereeseen.

8 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Alue B6 Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alue sijaitsee asuinalueella ja sen syvemmissä kerroksissa on puutäyttöä ja osin voimakkaasti mineraaliöljyillä ja lievästi PCDD/F yhdisteillä pilaantunutta maata ja puuta. Alueen pintamaan (0 0,7...1,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 95 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaat kaivetaan ensin välivarastoon. Alueen puutäytön (0,7 1,8...2,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 190 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä ja mg/kg mineraaliöljyjä. Pintamaan alta kaivetaan puutäyttö. Puutäyttö ja muut alemmat kerrokset lajitellaan niin, että voimakkaasti pilaantuneet materiaalit sekä lievästi pilaantunut maa viedään käsittelyyn tai loppusijoitukseen. Lievästi pilaantunut puutäyttö sijoitetaan rantapenkereeseen. Kun alue todetaan puhtaaksi, voidaan se täyttää alemman ohjearvon toteuttavalla materiaalilla. Alue B7 Alue kunnostetaan massanvaihdolla. Alue sijaitsee asuinalueella ja siellä on puutäyttöä. Alueen pintamaan (0 0,7...1,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 11 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pinta maita voidaan pitää puhtaina ja ne kaivetaan ensin välivarastoon. Alueen puutäytön (0,7 1,8...2,0 m) kokoomanäytteessä todettiin 76 pg(i TEQ)/g pitoisuus PCDD/F yhdisteitä. Pintamaan alta kaivetaan puutäyttö, joka sijoitetaan rantapenkereeseen. Kun alue todetaan puhtaaksi, voidaan se täyttää alemman ohjearvon toteuttavalla materiaalilla. Rantapenger Rantapenger rakennetaan nykyisen maanpinnan päälle. Penkereen alle jäävässä puutäytössä todetut haitta ainepitoisuudet ylittävät paikoitellen alemman ohjearvotason, mutta alittavat sekä SAMASE raja arvotason että ylemmän ohjearvotason. Puutäyttöä (sijaitsee pääosin meriveden pinnan alapuolella) ei kaivuteknisistä syistä voida, eikä ole tarpeen rannalta poistaa. Rantapenkereen ohjeellinen korkeus on kaksi metriä nykyisestä maanpinnasta. Korkeuden ratkaisee lopulta alueen todellinen täyttötarve. Rantapenkereen rakenteissa käytetään hyväksi asuinalueelta kaivettavaa puu tai kuoritäyttöä, joka tarvittaessa haketetaan 100 mm palakokoon. Penkereeseen ei sijoiteta voimakkaasti pilaantuneita materiaaleja, eikä materiaaleja, joiden haitta ainepitoisuudet ylittävät SAMASE raja arvotason. Rantapenkereen pinnalle tulee puolen metrin kerros puhdasta maata ja rannanpuoleiseen reunaan tulee louhepenger, jolla estetään rannan eroosio ja haitta aineiden kulkeutuminen mereen. Rantabulevardin kohdalle ei tule puutäyttöä. Massamäärät Alueelta poistettavien pilaantuneiden maiden massamäärien arvioidaan olevan seuraavanlaiset: Yli ongelmajätteen raja arvon pilaantunut maa; pinta ala noin m 2, poistosyvyys noin 1,5 m; yhteensä noin m 3 ktr eli n tonnia Voimakkaasti pilaantunut maa ja puu; pinta ala noin m 2, poistettavan kerroksen paksuus 1,5 m; yhteensä noin m 3 ktr eli n tonnia Lievästi pilaantunut maa; pinta ala noin m 2, poistosyvyys noin 0,5 m; yhteensä noin m 3 ktr eli tonnia. Rantapenkereeseen sijoitettavan puutäytön massamäärät ovat arvioiden mukaan seuraavat: Lievästi pilaantunut puutäyttö; pinta ala noin m 2, poistettavan kerroksen paksuus 0,8...1,8 m; yhteensä noin m 3 ktr eli tonnia.

9 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Puhdas puutäyttö (pitoisuus alle alemman ohjearvon); pinta ala noin m 2, poistettavan kerroksen paksuus 0,8...1,2 m; yhteensä noin m 3 ktr eli tonnia. Puhdistustuloksen varmistaminen Lopullinen kunnostustulos ja puhtaiden kaivurajojen saavuttaminen varmistetaan kokoomanäytteistä laboratoriossa tehtävillä jäännöspitoisuusanalyyseillä. Jokaisesta kaivannosta otetaan jäämänäytteet reunoilta n. 100 metrin välein (esim. 200 m 2, 100 * 2 m reuna). Pohjalta jäämänäytteet otetaan 500 m 2 (20*25 metrin) ruutuun, mikäli kaivu ei rajaudu kallioon. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kaivualueelta havaitut haitta aineet. Kaivantoja ei täytetä ennen kuin laboratorioanalyysien tulokset ovat valmistuneet, taikka varaudutaan kaivannon uudelleen avaamiseen ellei puhtaustavoite täyty jäännöspitoisuuksien osalta. TERVEYS JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN EHKÄISY SEKÄ TYÖSUOJELU Työ suunnitellaan ja toteutetaan niin, että pilaantuneen maa aineksen leviäminen ympäristöön estetään. Työsuojeluohjeita ja turvallisuussuunnitelmia noudattamalla estetään mahdollisten haittojen syntyminen. Ennen kunnostustöiden alkua kunnostuksen urakoitsija toimittaa tarkemman työsuojelusuunnitelman ja kunnostuksen organisaation työsuojelu ja terveysviranomaisille. Ulkopuolisten henkilöiden pääsy kaivualueelle estetään tarvittaessa aitaamalla alue. Asianosaisille tiedotetaan kunnostustoimenpiteistä ja kunnostuksen kestosta. Maa aineksen pölyäminen kaivun ja kuormauksen aikana estetään tarvittaessa esim. kevyellä kastelulla. Työ toteutetaan mahdollisuuksien mukaan aikana, jolloin maa aines on kosteaa (kevät/syksy). Työmaalla huomioidaan vallitsevat tuuliolosuhteet ja tarvittaessa työt voidaan keskeyttää. Asuinrakennukset suojataan kaivutyön ajaksi esim. suodatinkankailla. Voimakkaasti pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi ja kunnostusalueelta lähtevien autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa (esim. sepeliarinan yli ajamalla). Mikäli pilaantuneita maita joudutaan välivarastoimaan työmaa alueelle, kasat peitetään pölyämisen estämiseksi. VARAUTUMINEN ODOTTAMATTOMIIN TILANTEISIIN Jos työn aikana ilmenee jotain kunnostussuunnitelmasta poikkeavaa, kuten esim. pilaantumisen laajuus olisi odotettua suurempi tai maa aines olisi pilaantunut muilla haitta aineilla kuin mitä kunnostussuunnitelmassa on ilmoitettu, kunnostustöistä vastaava valvoja ilmoittaa siitä välittömästi tilaajalle ja ympäristökeskukseen. Ympäristökeskuksen kanssa sovitaan kunnostuksen jatkamisesta. Vaikka massanvaihtotöitä ei uloteta merivesipinnan alapuolelle, varaudutaan työmaalla keräämään ja käsittelemään kaivantoihin mahdollisesti kerääntyvät vedet. Mikäli vettä ei voida haitta ainepitoisuuksien takia johtaa mereen, käsitellään vesi ennen johtamista mereen tai viemäriin. KUNNOSTUKSEN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kunnostustyötä ohjaa asiantunteva valvoja. Kunnostustyötä ohjataan maaperätutkimusten yhteydessä saatujen analyysitulosten, kenttämittareiden ja aistinvaraisten arvioiden perusteella. Kunnostustöiden aikana tarkemmat rajaukset tehdään kenttämittareilla (mineraaliöljyt PetroFlagilla ja raskasmetallit XRF:llä). Dioksiinien ja furaanien toteamiseen ei tällä hetkel

10 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) RAPORTOINTI lä ole nopeaa kenttämittausta, joten PCDD/F pitoisuudet todetaan laboratoriossa. Kaivun aikana otetaan tarvittaessa kokoomanäytteitä, joiden avulla rajataan pilaantuneen maa aineksen laajuus ja syvyys sekä tarkistetaan poistettavan maa aineksen haitta ainepitoisuudet. Mineraaliöljyjen ja raskasmetallien kenttämittauksista noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Käytetyt kenttämittarit kalibroidaan niiden ohjeiden mukaisesti ja näytetuloksista ja kalibroinnista tehdään muistiinpanot. Laboratorionäytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Valvoja vastaa pilaantuneen maa aineksen lajittelusta haitta aineiden laadun ja pitoisuuksien perusteella vastaanottavan laitoksen/käsittelijän ohjeiden mukaisesti. Mikäli kunnostus onnistuu tavoitteiden mukaisesti, ei jälkitarkkailua tarvita. Mutta jos alueelle joudutaan jättämään haitta aineita, tehdään jälkitarkkailua alueelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta/ putkista esimerkiksi kerran vuodessa ottamalla niistä näytteet keväällä (huhti toukokuussa). Näytteistä analysoidaan laboratoriossa kloorifenolit ja mineraaliöljyt. Kunnostuksen loppuraportti esitetään toimitettavaksi viimeistään kuuden kuukauden kuluttua töiden loppumisesta Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja tiedoksi Haminan kaupungin ympäristölautakunnalle ja Haminan kaupungin maankäyttöosastolle. Raporttiin tulee liittää ainakin seuraavat tiedot: Alueelta poistetut tai kunnostetut massamäärät Yhteenveto kaikista kunnostuksen aikana tehdyistä analyyseistä Kartta, johon on merkitty kaivualueet, kaivusyvyydet ja jäännöspitoisuudet Pilaantuneiden maamassojen varastointipaikat Alueelta kertyneet purku ym. jätteet ja niiden käsittely tai vastaanottaja. Lisäksi raporttiin liitetään tiedot mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Haminan kaupunki pyytää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti lupaa aloittaa hakemuksen mukainen kunnostus mahdollisesta valituksesta huolimatta. Pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ei hakijan mukaan aiheudu haitallisia ympäristövaikutuksia, vaikka lainvoimainen päätös olisi hakemuksesta poikkeava. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Haminan kaupungin ilmoitustauluilla Tieto kuulutuksesta on julkaistu Kymen Sanomat nimisessä lehdessä Lisäksi hakemuksen vireille tulosta on ilmoitettu naapurikiinteistöjen haltijoille. Lausunnot Haminan kaupungin ympäristölautakunta esittää lausuntonaan seuraavan:

11 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Ympäristölautakunnan mielestä suunniteltu maaperän kunnostus on toteuttamiskelpoinen ja sillä luodaan edellytykset suunnitelluille Tervasaaren alueen käyttötarkoituksen muutoksille. Kunnostuksessa tulee noudattaa laadittua kunnostussuunnitelmaa. Lautakunta esittää lisäksi, että lupaehdoissa otettaisiin huomioon seuraavat seikat: mikäli dioksiineilla ja furaaneilla pilaantuneita maa aineksia joudutaan välivarastoimaan Tervasaaren alueella, niitä saa varastoida vain katetussa hallissa tai muuten peitettynä pölyämisen estämiseksi jätteeksi luokiteltavien maasta poistettujen ainesten välivarastoinnin kesto saa olla tämän luvan perusteella korkeintaan kolme vuotta, jotta ei jouduttaisi soveltamaan kaatopaikkoja koskevia määräyksiä kunnostuksen toista vaihetta ennakoiden on keskeistä huomioida lupamääräyksissä pölyämisen estäminen, koska ensimmäisessä vaiheessa kunnostettu alue on jo silloin käytössä Tervasaaren alueella mahdollisesti hyötykäyttöön tuleville lievästi likaantuneille massoille on asetettava haitta aineiden pitoisuusrajat rakennusten alle saa jäädä vain puhtaaksi luokiteltavaa maa ainesta on annettava määräykset peittorakenteiden tiiviydelle niille alueille, joille jää lievästi likaantuneita massoja, jos se on tarpeen esimerkiksi pohjaveden suojelemiseksi. Suomen ympäristökeskus esittää lausuntonaan seuraavan: Esitetyssä lupahakemuksen liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmassa esiintyy osin virheellinen tulkinta tulevan PIMA asetuksen ohjearvoista. Asetuksen alempi ohjearvo ei vastaa merkitykseltään suoraan SAMASE ohjearvoa eikä ylempi ohjearvo SAMASE rajaarvoa, kuten kunnostussuunnitelmassa on todettu. Näiden ohjearvojen määritys /riskiperusteet ovat erilaiset, mistä johtuen myös niiden käyttötarkoituksissa on eroja, jotka pilaantuneita alueita koskevassa päätöksenteossa ja kunnostussuunnittelussa tulee ottaa huomioon. Asetuksen ohjearvot on tarkoitettu apuvälineiksi maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin. Ohjearvojen käyttö kunnostuksen tavoitepitoisuuksina edellyttää aina riittäviä perusteluja ja siten yleensä vähintään laadullista arviota haitta aineiden aiheuttamista kohdekohtaisista ympäristö ja terveysriskeistä. SYKEn näkemyksen mukaan esitetyssä kunnostussuunnitelmassa ei ole esitetty riittäviä perusteluja (kunnostussuunnitelmassa tosin viitataan vuonna 1999 tehtyyn riskinarvioon, jota SYKEllä ei kuitenkaan ollut käytössä). Asetuksen ohjearvoja käytettäessä on esimerkiksi tärkeä huomata, että ne eivät ota lainkaan huomioon haitta aineiden kulkeutumisriskiä pohjaveteen tai pilaantuneen alueen ulkopuolelle (mm. vesistöt), mistä syystä erityisesti laajoissa kohteissa kulkeutumisriskiä tulisi aina käsitellä erikseen. Siksi maa aineksia, joissa haitta aineiden pitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot, ei voi myöskään pitää kategorisesti (ilman tapauskohtaista tarkastelua) puhtaina, kuten kunnostussuunnitelmassa nyt on tehty. Toisaalta PIMA asetuksen arviointiperiaatteiden ja asetuksen ohjearvojen soveltaminen ei ole ennen asetuksen voimaantuloa vakiintunutta käytäntöä, mistä syystä virheelliset tulkinnat ja ohjearvojen soveltamiseen liittyvät epäselvyydet ovat ymmärrettäviä. Lisäksi on syytä ottaa huomioon, että PIMA asetusluonnoksessa ( ) esitettyä PCDD/F yhdisteiden ylempää ohjearvoa (5000 ng/kg), johon kunnostussuunnitelmassakin on viitattu, tullaan todennäköisesti laskemaan ekologisen riskitarkastelun perusteella noin tasolle ng/kg ennen PIMA asetuksen lopullista voimaantuloa. SYKEn näkemyksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetyt kunnostustoimenpiteet ovat kuitenkin riittäviä alueen maaperän haitta aineista aiheutuvien ympäristöja terveyshaittojen ehkäisemiseksi, mikäli kunnostus toteutetaan suunnitelmassa esite

12 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) tyllä tavalla eikä alueen maankäyttö tulevaisuudessa muutu. Tähän vaikuttavat mm. seuraavat tekijät: Kohteen asuinalueille haitta aineiden tavoitepitoisuuksiksi esitetyt PIMA asetusluonnoksen mukaiset alemmat ohjearvot on määritetty oletetulle standardialueelle tehdyn laskennallisen riskitarkastelun perusteella siten, että ohjearvojen alittuessa haitta aineista ei pitäisi aiheutua merkittävää haittaa maaympäristölle tai alueella asuvien ihmisten terveydelle. Ohjearvolaskennassa standardialueena on käytetty teoreettista pientaloaluetta, jossa pintamaata ei ole lainkaan peitetty ja alueella harjoitetaan mm. ravintokasvien omaviljelyä. Tervasaaren alueelle tullaan rakentamaan vain kerrostaloja ja suuri osa piha alueista todennäköisesti peitetään (esim. nurmi tai asfaltointi), joten alueella asuvien ihmisten altistuminen maaperän haitta aineille jäänee selvästi pienemmäksi kuin ohjearvotarkastelussa oletetulla standardialueella. Haitta aineiden kulkeutuminen pohjaveteen tai pohjaveden mukana laajemmalle alueelle ei ole olennainen riski kohteessa. Alueen pohjavettä ei esitettyjen asiakirjojen mukaan käytetä tai todennäköisesti tulla käyttämään talousvetenä. Lisäksi alueella muodostuva pohjavesi ja sen kuljettamat haitalliset aineet todennäköisesti kulkeutuvat merelle päin. Ky 5 valmisteesta peräisin olevat korkeasti klooratut PCDD/Fyhdisteet ovat lisäksi erittäin niukkaliukoisia ja maan orgaaniseen ainekseen voimakkaasti pidättyviä aineita, jotka voivat kulkeutua maaperässä käytännössä vain kiintoaineeseen sitoutuneena eli lähinnä pintavalunnan mukana. PCDD/F yhdisteiden kulkeutuminen maaperästä mereen voisi teoriassa aiheuttaa riskin alueen rantavesissä, mikäli kulkeutuminen olisi riittävän suurta. Kohteessa tehdyt sedimenttitutkimukset osoittavat kuitenkin kulkeutumisen mereen olleen vähäistä, koska maaperässä vuosikymmeniä olleista suurista PCDD/F pitoisuuksista ja yhdisteiden todennäköisestä sedimentoitumisesta (yhdisteet kiinnittyneet hiukkasiin) huolimatta pitoisuudet sedimentissä ovat mittausten mukaan hyvin pieniä. Alueelle suunniteltu maaperän kunnostus ja rantavyöhykkeelle esitetyt rakenneratkaisut tulevat vähentämään päästöjä pitkällä aikavälillä entisestään, myös muiden haittaaineiden osalta. Tehtyjen tutkimusten mukaan alueen syvempiin maakerroksiin (> 0,5 m) ei ole jäämässä merkittäviä määriä sellaisia maa aineksia, joissa haitta aineiden pitoisuudet olisivat selvästi PIMA asetusluonnoksen alempia ohjearvoja suurempia. Koska alue on tulevaisuudessa pääosin rakennettua ympäristöä, alueelle suunnitellut puistoalueet eivät ole suuria eikä alueella ole tiettävästi erityistä suojelua vaativia eliölajeja, voidaan myös maaperään kunnostuksen jälkeen jäävistä haitta aineista aiheutuvia ekologisia riskejä pitää merkityksettömän pieninä. Koska PCDD/F yhdisteet ovat maaperässä erittäin pysyviä, olisi kohteen syvempiin maakerroksiin mahdollisesti jätettävät, pitoisuudeltaan alempaa ohjearvotasoa selvästi suuremmat maat mahdollisuuksien mukaan merkittävä kaavaan sekä paikan päällä esim. huomioverkoilla, jotta ne osataan ottaa huomioon maankäytön mahdollisesti muuttuessa tai alueella suoritettavissa kaivutöissä. Kohteen asuinalueilla PCDD/F yhdisteiden aiheuttamat terveysriskit liittyvät pääosin ylimpään, muutaman senttimetrin paksuun, pintamaakerrokseen ja suoraan maa aineskontaktiin (maan nieleminen, maapölyn hengitys ja ihokosketus). Siksi jo pienellä täysin puhtaalla pintamaakerroksella, nurmella, asfaltilla tai muulla pintamaan peitolla mahdollinen altistuminen ja terveysriski voidaan estää käytännössä kokonaan. Koska pintamaanäytteinä on tutkittu lähinnä kokoomanäytteistä (0,4 1,2 m) ja asuinalueiden pintamaihin tullaan sijoittamaan

13 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) myös kohteesta kaivettuja maa aineksia, tulisi kunnostuksen aikaisella näytteenotolla varmistaa, että maaperän peittämättömiin pintakerroksiin (ylin 5 cm) ei jää liian suuria dioksiinipitoisuuksia. Tulevien viheralueiden osalta voidaan lisäksi todeta, että puhtaan kasvukerroksen paksuuden olisi syytä olla yli 50 cm, mikäli alueille istutettavien kasvien juuret voivat ulottua tätä syvemmälle. Näin voidaan estää haitta aineiden mahdollinen kertyminen alueen kasveihin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ympäristökeskukseen ole toimitettu muistutuksia tai esitetty mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen ja toimitetuilla kirjeillä. Tarkastukset ja neuvottelut Ennen hakemuksen vireille tuloa on alueelle suoritettu tarkastuskäynti kesällä Lupahakemuksen valmistelemiseen liittyvä neuvottelu on pidetty Lupaan liittyviä neuvotteluja, joiden yhteydessä hakemuksessa olevia asioita on tarkennettu, on pidetty ja YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Haminan kaupungille ympäristönsuojelulain 28 :n ja 78 :n mukaisen ympäristöluvan Tervasaaren alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiselle. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset Puhdistustaso 1. Tulevilta asuinalueilta on poistettava kaikki sellainen maa aines, jonka haittaaineiden pitoisuudet ylittävät 2 valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetusluonnoksen liitteessä mainitut alemmat ohjearvot. Valtioneuvoston päivätyssä asetusluonnoksessa säädetyt alemmat ja ylemmät ohjearvot on mainittu hakemusosan taulukossa 1. Dioksiini ja furaanipitoisuuksille (PCDD/F) säädetty alempi ohjearvo on 100 pg I TEQ/g. Nykyisessä asetusluonnoksessa mainittu ohjearvotaso on katsottu riittäväksi, sillä Tervasaaren alueelle tullaan rakentamaan kerrostaloja ja suuri osa pihaalueista todennäköisesti peitetään (esim. nurmi tai asfaltointi). Tällöin alueella asuvien ihmisten altistuminen maaperän haitta aineille jäänee selvästi pienemmäksi kuin mitä se on valtioneuvoston asetusluonnoksen ohjearvotarkastelussa oletetulla standardialueella. Haitta aineiden kulkeutumisen pohjaveteen ei myöskään ole katsottu olevan olennainen riski kohteessa. Alueen pohjavettä 2 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista, luonnos

14 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) ei hakemuksen mukaan tulla käyttämään talousvetenä. Ky 5 valmisteesta peräisin olevat korkeasti klooratut PCDD/F yhdisteet ovat lisäksi erittäin niukkaliukoisia ja maan orgaaniseen ainekseen voimakkaasti pidättyviä aineita, jotka voivat kulkeutua maaperässä käytännössä vain kiintoaineeseen sitoutuneena eli lähinnä pintavalunnan mukana. 2. Puisto ja ranta alueeksi tuleva maaperä tulee puhdistaa ja viimeistellä niin, ettei vähintään 0,8 metrin paksuiseen pintakerrokseen jää sellaisia maa aineksia, joiden haitta aineiden pitoisuudet ylittävät 2 valtioneuvoston asetusluonnoksessa asetetut alemmat ohjearvot, eikä tätä syvempiin kerroksiin maa aineksia, joiden pitoisuudet ylittävät em. asetusluonnoksen ylemmät ohjearvot. Alueen peittämättömissä pintakerroksissa tulee olla vähintään 10 cm paksuudelta maa ainesta, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet ovat korkeintaan 2 valtioneuvoston asetusluonnoksen tavoitearvojen suuruisia. Paljastuvat kalliopinnat on puhdistettava huolellisesti mahdollisista haitta aineista ennen kuin niitä taikka niiden vieressä olevia alueita peitetään puhtailla maa aineksilla. Koska kunnostettava alue tulee osin asuinkäyttöön, on erityisen tärkeää, että maaperän peittämättömillä pintaosilla syöpävaarallisten aineiden pitoisuustaso on sellainen, jota voidaan pitää maaperässä täysin haitattomana. 3. Kaivun yhteydessä kiinteistöltä on poistettava kaikki sellaiset jätemateriaalit, joita ei voida hyödyntää maarakentamisessa määräysten mukaisesti. Lisäksi kiinteistöltä tulee poistaa mahdolliset teollisuustoimintaan liittyvät käytöstä poistetut rakenteet, kuten kaivot, säiliöt ja putkistot. Alueella sijaitsee mahdollisesti vanha kaatopaikka, johon saattaa olla haudattuna myös ongelmajätteitä. Lisätutkimukset ja muut jatkotoimenpiteet 4. Purettavien rakennusten kohdalta on maaperän puhtaus tutkittava riittävin analyysein ja tarvittaessa pudistettava määräysten 1 ja 2 mukaisesti. Analyysitulokset tulee toimittaa tiedoksi Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen. 5. Mikäli kunnostuksen yhteydessä ilmenee, ettei kaikkia maamassoja, joiden haitta aineiden pitoisuudet ylittävät kunnostuksen tavoitetason, voida poistaa, tulee Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle toimittaa riskinarvioon perustuva suunnitelma jatkotoimenpiteistä. Suunnitelmasta tulee ilmetä miten haitallisia aineita sisältävä maaperä eristetään puhdistetusta alueesta sekä miten pilaantuneeksi jäävät alueet merkitään mahdollisten myöhempien kaivutöiden varalle. Tutkimusten mukaan alueelle ei olisi tarvetta jättää voimakkaasti pilaantuneita maamassoja. Mikäli kohteen syvempiin maakerroksiin jouduttaisiin kuitenkin jättämään maamassoja, joiden haitta aineiden pitoisuudet ylittävät ylemmän ohjearvotason, olisi näiden sijainti mahdollisuuksien mukaan merkittävä kaavaan taikka muuten dokumentoitava. Lisäksi pilaantuneeksi jäävät alueet tulisi merkitä maaperässä esim. huomioverkoilla, jotta alueet osataan ottaa huomioon maankäytön mahdollisesti muuttuessa tai alueella myöhemmin suoritettavissa kaivutöissä. Myöhemmissä kaivutöissä tulee huomioida lupamääräyksen 22 mukainen ilmoitusvelvollisuus.

15 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Rantarakentaminen 6. Ranta alueelta tulee poistaa meriveden pinnan tasolle asti sellainen rimatäyttö, jonka haitta aineiden pitoisuudet ylittävät SAMASE raja arvotason. 7. Rantaeroosion vähentämistä ehkäisevä suojaus on tehtävä maaperän hienoaineksen kulkeutumisen estävänä kerrosrakenteena siten, että se kestää vaurioitumatta myös aallokon ja jäiden rakenteeseen kohdistamat voimat. Alueelta kaivettua puhdistettua louhetta voidaan sijoittaa rannan kerrosrakenteiseen louhepenkereeseen. Suoritettujen tutkimusten mukaan ranta alueen pilaantuneisuus rajoittuu maaperän pintakerroksiin, eikä haitta aineiden niukkaliukoisuudesta johtuen kulkeutumista maaperästä mereen ole havaittu tapahtuneen. Rantavyöhykkeelle esitettyjen rakenneratkaisujen on katsottu estävän haitta aineiden kulkeutumisen myös pidemmällä aikavälillä. Puhdistusyöt ja pilaantuneiden maiden kuljetus 8. Kunnostustyöt on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa taikka terveyshaittaa tai vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueella asuville, eikä kohtuutonta rasitusta lähialueella asuville. Pilaantuneen maa aineksen kaivu, kuormaus, kuljetus ja välivarastointi on suunniteltava ja toteutettava siten, ettei pilaantunut maa aines karise tai leviä pölynä ympäristöön. Nämä haitat on estettävä käyttämällä asianmukaisia kuljetusvälineitä ja huolehtimalla ajoneuvojen pyörien puhtaudesta, kuormien peittämisestä sekä tarvittaessa kostuttamalla käsiteltäviä maamassoja. Erityisesti toisen kunnostusvaiheen aikana on huolehdittava, ettei kunnostuksesta aiheudu haittaa tai vaaraa taikka kohtuutonta rasitusta alueella mahdollisesti jo asuville. Hakijan velvollisuus on huolehtia alueella työskentelevien työturvallisuudesta ja valvoa että annettuja työsuojeluohjeita ja määräyksiä noudatetaan. Välivarastointi 9. Puhtaat maa ainekset sekä lievästi ja voimakkaasti pilaantuneet maa ainekset on pidettävä erillään kaivun, välivarastoinnin, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Välivarastointipaikat tulee merkitä niin, että eri laatuisten massojen määrä, koostumus ja alkuperä ovat helposti todettavissa. Välivarastoitavat massat tulee toimittaa vähintään vuosittain käsittelyyn, ellei pidempään varastointiin ole erityistä syytä. Jätteiksi luokiteltavia massoja voidaan välivarastoida alueella korkeintaan vuoden ennen toimittamista käsittelyyn. Massojen, jotka esikäsitellään tai hyödynnetään, välivarastointiaika voi olla enintään kolme vuotta. Määräys perustuu jätelain (1072/1993) 6 :n mukaisiin jätehuollon järjestämistä koskeviin yleisiin huolehtimisvelvollisuuksiin. Välivarastointiajalle annettu määräys perustuu valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997) 2 :n mukaiseen soveltamisalaan.

16 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) 10. Pilaantuneiden maiden välivarastointikasat on suojattava sade ja pintavesiltä sekä estettävä kasojen pölyäminen. Pilaantuneet maamassat tulee välivarastoida peitettynä. Välivarastoiduista maamassoista suotautuvat vedet on tarvittaessa kerättävä talteen ja käsiteltävä asianmukaisesti. Tätä varten tulee varastokasojen pohjalla olla nestetiivis ja kulutusta kestävä pohjarakenne. Välivarastointipaikan valinnassa tulee huomioida alueen kantavuus ja tiiviys sekä etäisyydet häiriintyviin kohteisiin. Paikan tulisi olla myös pinta ja suotovesien suhteen helposti hallittavissa. Lyhytaikaista alle vuorokauden kestävää varastointia ei katsota varsinaiseksi välivarastoinniksi, mutta myös sen yhteydessä tulee varmistaa, ettei toiminnasta aiheudu ympäristön pilaantumista eikä terveyshaittaa tai ongelmia mahdolliselle jatkokäsittelylle. Pilaantuneen veden käsittely 11. Kunnostuksen aikana kaivantoihin mahdollisesti kertyvät vedet on analysoitava ja pilaantuneeksi todettu vesi on tarvittaessa esikäsiteltävä viemäröintikelpoiseksi taikka kerättävä talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Kertyvän veden pumppaamiselle kaupungin sade tai jätevesiviemäriin on haettava lupa Haminan kaupungin vesihuoltolaitokselta ennen puhdistustöiden aloitusta. Vesien tutkimista ja pilaantuneen veden käsittelyä koskeva suunnitelma tulee toimittaa Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen ennen pilaantuneen maaperän puhdistamistöiden aloittamista. Kaivun aikaisten haitallisia aineita sisältävien vesien synnyn ehkäisemiseksi on kaivu pyrittävä tekemään siten, ettei kaivua tarvitsisi ulottaa pohjaveden pintaa alemmaksi. Puhtaat pintavalumavedet ja haitta aineita sisältävät vedet on pyrittävä pitämään erillään. Asumavesistä poikkeavat kunnalliseen jätevesiviemäriin johdettavat jätevedet eivät saa aiheuttaa haittaa jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolietteen hyötykäytön turvaamiseksi puhdistamolle ei saa toimittaa sellaisia jätevesiä, joiden sisältämät aineet vaikeuttavat lietteen hyötykäyttöä. Yleinen ympäristönsuojelu 12. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa toiminnan vaikutuspiirissä oleville. Roskaantuneet tai likaantuneet alueet on siivottava välittömästi. Hakijan on tarvittaessa selvitettävä ympäristövaikutukset ja on ryhdyttävä Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen edellyttämiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Kaakkois Suomen ympäristökeskus päättää tarvittaessa toimenpiteistä erikseen. 13. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta. Maaperän puhdistuksessa ja jätteiden käsittelyssä on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään jätteiden syntymistä. Hakijan on valvottava alueella muodostuvan ja maaperästä kaivettavi

17 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) en jätteiden kaivua, välivarastointia ja käsittelyä sekä kiinteistön jätehuollon yleistä toimivuutta. Jätteiden hyödyntäminen 14. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä olevat jätteet on lajiteltava ja hyödynnettävä kiinteistöllä taikka toimitettava hyötykäyttöön laitokseen tai paikkaan, jolla on ympäristönsuojelu ja jätelainsäädännön mukaiset edellytykset vastaavan jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn. Käsitellyt ja käsittelemättömät jätejakeet on välivarastoitava erillään omissa kasoissaan niin, etteivät ne sekoitu toisiinsa. Jätteiden pidempiaikaista varastointia tulee alueella välttää. 15. Kaikki hyödynnettäväksi kelpaamaton jäte, kuten ongelmajätteet, öljyn ja hiekanerotuskaivojen lietteet sekä jätteiden esikäsittelyssä syntyvät sekalaiset jätteet on toimitettava laitokseen tai paikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan jätteen vastaanotto ja käsittely Mahdollisen sijoitus tai käsittelypaikan ympäristölupien lisäksi on huomioitava ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) sekä valtioneuvoston asetus jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (1128/2001). PCDD/F yhdisteitä ei ole luokiteltu kemikaalilain (744/1989) nojalla sosiaali ja terveysministeriön antamassa asetuksessa vaarallisten aineiden luettelosta (509/2005). 3 Tällä hetkellä maa aines, jonka PCDD/F pitoisuus on vähintään pg I TEQ /g, on luokiteltu ongelmajätteeksi. 16. Ranta alueen rakentamisessa voidaan hyödyntää sellaista alueelta kaivettavaa puu ja kuoritäyttöä, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet eivät ylitä SA MASE raja arvotasoa. Puuaines tulee tarvittaessa hakettaa noin 10 cm palakokoon. Rakennetun puu ja kuorikerroksen paksuus saa olla enintään 1,5 metriä ja tämän päälle on rakennettava 0,5 metrin pintakerros pilaantumattomista maaaineksista. Ennen ranta alueen rakentamista tulee ympäristökeskukselle toimittaa määräyksen 24 mukaisesti rakentamista koskeva työtapaselostus tiedoksi. 17. Alueen maarakentamisessa saa hyödyntää betoni ja tiilijätettä sekä muita erikseen hyväksyttäviä maarakentamiseen soveltuvia jätemateriaaleja, joiden haittaaineiden pitoisuudesta ei voida katsoa aiheutuvan haittaa tai vaaraa ympäristölle. Sijoitettavan jätteen laatu on selvitettävä perustutkimuksella, jossa selvitetään jätteen koostumus ja haitallisten aineiden liukoisuus. Liukoisuus ja kokonaispitoisuustestien tulokset on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen täyttötyön aloittamista. Jätteiden hyödyntämisen tulee täyttää vastaavan kaltaiset vaatimukset kuin mitä valtioneuvoston antamassa asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) on määritetty. Mikäli jätteiden hyödyntäminen täyttää kaikilta osin em. asetuksen vaatimukset, ei Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen erillistä hyväksyntää tarvita. Tällöin tulee kuitenkin huomioida jät 3 Jätteen luokittelu ongelmajätteeksi arvioinnin perusteet ja menetelmät, Ympäristöopas 98, Suomen ympäristökeskus, 2002

18 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Melu teen laatukriteereiden lisäksi myös em. asetuksen 2 :n mukainen soveltamisala. 18 Melutaso eniten melulle altistuvissa kohteissa ulkona piha alueilla ei saa toiminta aikana ylittää melun A painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä klo eikä 50 db yöllä klo Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista sallittuun melutasoon. Murskaus 19 Hakemuksessa esitetyllä murskauspaikalla voidaan murskata puumateriaaleja arkisin klo Murskauslaitteiston sijoittamisessa tulee huomioida lähimmät häiriintyvät kohteet. Murskattavien materiaalien ja murskeen varastokasojen antamaa suojaavaa vaikutusta tulee hyödyntää. Murskauksen aiheuttamaa pölyhaittaa tulee ehkäistä kastelemalla murskattava materiaali taikka murskaimen koteloinnilla. Toimenpiteet kunnostuksen jälkeen 20. Mikäli puisto tai ranta alueita otetaan myöhemmin asuinkäyttöön, on alueen puhtaus erikseen varmistettava ja tarvittaessa kunnostettava Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. 21. Alueen pohjavettä ei saa käyttää talous tai kasteluvetenä. Puistoalueen maaperää ei saa käyttää ravinnon tuotantoon, mikäli pohjaveden ja maaperän puhtautta ei ole erikseen varmistettu em. käyttötarkoitukseen sopivaksi ja käytöstä tehty erillistä päätöstä. 22. Mikäli alueella suoritetaan myöhemmin töitä, joissa haitallisia aineita sisältävää maa ainesta kaivetaan tai siirretään, on toiminnassa noudatettava tämän päätöksen määräyksiä. Merkittävistä kaivutöistä on ilmoitettava riittävästi etukäteen Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Ilmoitusvelvollisuus koskee sellaista maaperän kaivua, joka ulottuu maakerroksiin, joissa haitta ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetusluonnoksen ohjearvotason ja jossa maata joudutaan poistamaan useita kuutioita. Tarvittaessa asia voidaan käsitellä pilaantuneen maan puhdistamista koskevana ilmoitusmenettelynä, jolloin ilmoitus tulee toimittaa vähintään 30 vrk ennen kaivutöitä, taikka ympäristökeskuksen kanssa erikseen sovittavana ajankohtana. Ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaisia puisto tai piha alueelle tehtävien istutuskuoppien tms. kaivutöitä, joissa kaivu ei ulotu haitallisia aineita yli alemman ohjearvotason sisältäviin maakerroksiin asti. Tällöinkin tulee huomioida, ettei kaivumaita saa läjittää alueelle ilman, että ne peitetään vähintään 10 cm puhtaalla maa aineskerroksella tai viedä muualle hyväksyttävälle paikalle.

19 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Töiden valmistelu ja tiedottaminen 23. Kunnostusalue on aidattava pilaantuneen maa aineksen poistamisen ajaksi. Aitaan on kiinnitettävä pilaantuneen maa aineksen kaivusta ilmoittavat varoituskyltit. 24. Vähintään viikkoa ennen kunnostustöiden aloittamista hakijan on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet ja niiden järjestys, työn organisaatio vastuunjakoineen, työtavat laadunvarmistussuunnitelmineen ja työn aikaisine tarkkailuineen sekä kuljetustavat ja reitit. Suunnitelmaan on liitettävä myös selvitys pilaantuneen maan käsittelyn ja kuljetusten aikaisista ympäristö ja terveysriskeistä sekä työturvallisuuskysymysten hoitamisesta. Suunnitelma on toimitettava tiedoksi Haminan kaupungin ympäristö ja terveydensuojeluviranomaisille sekä Kymen työsuojelupiirille. 25. Kunnostustöiden aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti kaupungin ympäristön ja terveydensuojeluviranomaisille, Kymen työsuojelupiirille ja Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle sekä muille asianosaisille vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista. Samalla on nimettävä ja em. viranomaisille ilmoitettava riittävän asiantuntemuksen omaava henkilö, joka valvoo ja vastaa, että työt toteutetaan tämän päätöksen mukaisesti ja joka on yhteydessä viranomaisiin, mikäli jotakin poikkeavaa ilmenee töiden kuluessa. Kunnostustöiden aloittamisesta sekä kunnostustyön mahdollisista vaikutuksista ja aiheutuvista rajoituksista on kirjallisesti ilmoitettava alueella asuville ja rajanaapureille. Ilmoitusvelvollisuus koskee molempia kunnostusvaiheita erikseen. Toisen vaiheen kunnostustöiden aloittamisesta on erityisen tärkeää informoida alueella jo mahdollisesti asuvia. Töiden aikainen tarkkailu, selvitykset ja raportointi 26. Kaivun aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa aineksen haitta ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Lisäksi analyysein tulee varmistaa, ettei maaperän peittämättömissä pintakerroksissa (ylin 10 cm) PCDD/F yhdisteiden pitoisuus ylitä valtioneuvoston asetusluonnoksessa mainittua tavoitearvoa 10 pg I TEQ/g. Näytteenotto voidaan toteuttaa esitetyn kunnostussuunnitelman ( ) mukaisesti, kuitenkin siten, että seuraavassa esitetty tulee huomioonotetuksi: Kenttämittauslaitteella tutkituista näytteistä vähintään 10 % on tarkastettava laboratorioanalyyseillä. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kloorifenolit, PAH ja PCDD/F yhdisteet, mineraaliöljypitoisuus ja kokonaishiilivetypitoisuus (TVOC) sekä raskasmetalleista arseeni, kadmium, kupari, elohopea, lyijy, sinkki ja vanadiinipitoisuudet. Mikäli alueet, joilta pilaantuneita maita on poistettu, peitetään ennen kuin analyysein on voitu varmistua perusmaan puhtaudesta, on työsuunnitelmassa varauduttava siihen, että pilaantuneeksi jääneet maat saadaan tarvittaessa tällöinkin poistettua.

20 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) Kaivutyön aikana on tärkeää dokumentoida myös maaperän laatua koskevat havainnot, esim. tiiviit välikerrokset. Tiedot voivat olla tarpeen kunnostuksen jälkeisessä riskinarvioinnissa, mikäli maaperään jää vielä kunnostuksen jälkeen haitta aineita. 27. Pois kuljetettavista maamassoista on pidettävä kirjaa, josta ilmenee massojen määrä ja laatu, kuljettajat sekä määräpaikka vastaanottokuittauksineen. Molemmista kunnostusvaiheista on laadittava ja toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kunnostusvaiheen päättymisestä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristölautakunnalle loppuraportti, joka sisältää ainakin seuraavan: kaivetun ja kuljetetun massan alkuperä, määrä ja laatu analyysituloksineen sekä toimituspaikka, yhteenveto kaivun aikana tehdyistä kaivua ohjaavista laadunvarmistustesteistä ja rakentamisen etenemisestä, yhteenveto toteutetuista, kunnostuksen kannalta oleellisista toimenpiteistä, selvitys maarakentamiseen käytetyistä materiaaleista, kerrospaksuuksista ja tiivistystavasta, alueelta kertyneet purku ym. jätteet ja niiden käsittely, analyysitulokset sekä hyödyntäminen toimenpidealueella tai purkujätteen vastaanottaja, selvitys kaivukuoppiin mahdollisesti kertyneistä vesistä ja niiden käsittelystä arvio päästöistä ympäristöön ja niiden ympäristö ja terveysvaikutuksista selvitys poikkeuksellisista tapahtumista ja poikkeamista hyväksytyistä suunnitelmista sekä yhteenveto työmaapöytäkirjoista selvitys maaperään jääneiden haitta aineiden määrästä ja esitys jälkitarkkailun tarpeellisuudesta sekä mahdollinen tarkkailusuunnitelma. RATKAISUN PERUSTELUT Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Haminan kaupunki Pilaantuneet maat on velvoitettu välivarastoimaan peitettynä. Päätöksessä on annettu ajallinen rajoitus välivarastoinnille. Pölyämisen estämiseksi on päätöksessä velvoitettu murskattavan materiaalin kastelu sekä varastokasojen peittäminen. Alueella hyödynnettäville materiaaleille on päätöksessä annettu pitoisuusrajat. Rakennusten alle jäävälle maaperälle on määrätty valtioneuvoston asetusluonnoksen alempi ohjearvotaso, jonka alittuessa haittaaineista ei selvitysten mukaan pitäisi aiheutua merkittävää haittaa maaympäristölle tai alueella asuvien ihmisten terveydelle. Koska alueella ei sijaitse merkittäviä pohjavesialueita, eikä pohjavettä käytetä talousvetenä, ei maaperän tiiviydelle ole asetettu vaatimuksia. Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskuksen lausunnossa esitetty on otettu huomioon asetettaessa maaperään jääville haitta aineille raja arvotasoa sekä alueen viimeistelylle asetetuissa vaatimuksissa. Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Kun alueen maaperä puhdistetaan ja jätteet käsitellään tai hyödynnetään hakemuksen mukaisesti ja noudatetaan toimintaa koskevaa lainsäädäntöä sekä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä, täyttää toiminta ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla anne

21 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) tuissa asetuksissa toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ei puhdistamisesta eikä jätteen käsittelystä ja hyödyntämisestä ole katsottu aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon myös alueen nykyinen ja suunniteltu maankäyttö. Lupamääräysten perustelut Valtioneuvoston asetusluonnoksen ja sen soveltamisoppaan mukaan alemmat ohjearvot on määritetty oletetulle standardialueelle tehdyn laskennallisen riskitarkastelun perusteella siten, että ohjearvojen alittuessa haitta aineista ei pitäisi aiheutua merkittävää haittaa maaympäristölle tai alueella asuvien ihmisten terveydelle. Standardialueeksi on valittu teoreettinen pientaloalue, jossa pintamaata ei ole lainkaan peitetty ja alueella harjoitetaan mm. ravintokasvien omaviljelyä. Tervasaaren alueelle tullaan rakentamaan vain kerrostaloja ja suuri osa piha alueista todennäköisesti peitetään (esim. nurmi tai asfaltointi), joten alueella asuvien ihmisten altistuminen maaperän haitta aineille jäänee selvästi pienemmäksi kuin ohjearvotarkastelussa oletetulla standardialueella. Asetusluonnoksen tavoitearvoja voidaan pitää maaperässä täysin haitattomina sekä ympäristölle että ihmisille. Tavoitearvon asettelussa on käytetty varovaisuusperiaatetta, jolloin arvo todennäköisemmin yliarvioi kuin aliarvioi todellisia ympäristö ja terveysriskejä. Tavoitearvo saattaa alittaa joidenkin aineiden osalta käytössä olevien analyysimenetelmien määritysrajat. Tällaisten aineiden tavoitearvona voidaan käyttää suositeltujen analyysimenetelmien määritysrajaa. Haitta aineiden kulkeutuminen pohjaveteen tai pohjaveden mukana laajemmalle alueelle ei ole katsottu olevan olennainen riski kohteessa. Alueen pohjavettä ei hakemuksen mukaan käytetä talousvetenä. Vaikka alueella muodostuva pohjavesi ja sen kuljettamat haitalliset aineet kulkeutuvat todennäköisimmin merelle päin, on kohteessa tehtyjen sedimenttitutkimusten perusteella haitta aineiden kulkeutuminen mereen ollut vähäistä. Alueelle suunniteltu maaperän kunnostus ja rantavyöhykkeelle esitetyt rakenneratkaisut tulevat pitkällä aikavälillä vähentämään haitta aineiden vaikutuksia entisestään. Tehtyjen tutkimusten ja kunnostussuunnitelman mukaan alueen syvempiin maakerroksiin ei ole tarvetta jättää sellaisia maa aineksia, joissa haitta aineiden pitoisuudet olisivat valtioneuvoston asetusluonnoksessa mainittuja ylempiä ohjearvoja suurempia. Koska alue on tulevaisuudessa pääosin rakennettua ympäristöä, alueelle suunnitellut puistoalueet eivät ole suuria, eikä alueella ole tiettävästi erityistä suojelua vaativia eliölajeja, voidaan myös maaperään kunnostuksen jälkeen jäävistä haitta aineista aiheutuvia ekologisia riskejä pitää merkityksettömän pieninä. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki ja asetus (86/2000 ja 169/2000) Jätelaki ja asetus (1072/1993 ja 1390/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

22 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaakkois Suomen ympäristökeskus määrää, että toiminta voidaan aloittaa hakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti valituksista huolimatta, mikäli hakija asettaa euron vakuuden. (YsL 101 ) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Mikäli puhdistustoimia ei ole aloitettu kolmen vuoden kuluessa päätöksen antamisesta taikka puhdistustöitä on tarvetta jatkaa vuoden 2012 jälkeen, on luvanhaltijan toimitettava hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi riittävästi etukäteen. (YsL 55 ) ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YsL 56 ) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöministeriön asetuksessa alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) määrätään julkisoikeudellisten suoritteiden maksuista. Maksun perusteena on tuntihinta 38,50 euroa. Asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käytetyn tuntimäärän mukaan maksua kertyy euroa. PÄÄTÖKSEN TIEDOKSIANTAMINEN JAKELU Kaakkois Suomen ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Haminan kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittaa siitä laitoksen vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Päätös Hakija saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä MUUTOKSENHAKU Haminan kaupunginhallitus Haminan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus, kirjaamo Rajanaapurit Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle. Valitusoikeus on: 1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

23 KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös KAS 2006 Y , (27) 2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveydentai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; 3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; 4) toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella 5) muulla asiasta yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on liitteenä (LUV 01). Lupa ja valvontayksikön päällikkö, apulaisjohtaja Esa Kleemola Ylitarkastaja Juha Rantala LIITTEET Arviot kunnostettavista alueista (kartta) Lisätutkimuspisteet ja puutäyttö (kartta) Sisällysluettelo Valitusosoitus (LUV 01)

24

25