Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Dnro ESA 2004 Y ASIA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi tehdystä ilmoituksesta ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä Savon ympäristökeskukseen ILMOITUKSEN TEKIJÄ Graani Oy Graanintie MIKKELI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA ILMOITUS Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesti pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle. Pilaantuneen alueen sijainti Kiinteistön omistaja Alueen sijainti Mikkelin kaupunki, Tuppuralan kaupunginosa, kortteli 82 Ei voimassaolevan kaavan mukaista katuosoitetta Graani Oy Graanintie MIKKELI Kohde sijaitsee Mikkelissä, Tuppuralan kaupunginosassa Graanin alueella. Kunnostuskohde sijaitsee Danilanpuiston ja Rauhaniementien välisellä asunkerrostalojen korttelialueella. Koillisosasta tutkimusalue rajautuu Graanin tutkimusten osa alueeseen 2. Alueen läpi kulkee tieura Danilanpuistoon. Alueen kaavoitustilanne Pilaantunut alue sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Voimassa olevan asemakaavan mukaan kohde sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialueelle, kaavamerkintä AK. Tutkimuskohteeseen ollaan laatimassa asemakaavaa, jossa alue varataan asuntorakentamiseen.

2 2 Toiminta alueella Puhdistussuunnitelma Kohteen pohjoissivu on pääosin vanhaa Graanin täyttöaluetta. Kohteessa on vanhojen ilmavalokuvien perusteella ollut Graanin teollisuuslaitoksiin kuuluva rakennus. Tutkimusalueen kautta on vanha tieura Danilanpuistoon. Kohteessa ei ole tiedossa täyttötöiden lisäksi muuta maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. Alueen rakennukset on purettu. Tehdyt tutkimukset Kemiallisia tutkimuksia varten otettiin maanäytteitä yksittäisnäytteinä kahdeksasta koekuopasta yhteensä 33 kappaletta kesäkuussa Näytteitä otettiin koekuopan seinämistä kerroksittain tutkimussyvyydelle 1,0...2,0 metriä maanpinnasta. Näytteenoton yhteydessä tehtiin aistinvaraisia havaintoja maaperän koostumuksesta ja kemiallisesta pilaantuneisuudesta. Maanäytteistä tehtiin seuraavat laboratorioanalyysit: kokonaishiilivedyt ja hiilivetyjakauma (GC/MS) 4 kpl PCB yhdisteiden kokonaispitoisuus ja yhdisteet 2 kpl Kloorifenolit 1 kpl Dioksiinitja furaanit 1 kpl Raskasmetallit (ICP/AES) 4 kpl. Kokonaishiilivedyt ja PCB Toiseksi pohjoisimmassa pisteessä, täyttökerroksessa syvyydellä 0,5 1,0 havaittiin hiilivetyanalyysissä kokonaispitoisuus 34 mg/kg ja PCB pitoisuus satoja g/kg. Rinnakkaisnäytteestä tehdyssä PCB analyysissä havaittiin PCB kokonaispitoisuus 430 g/kg. Muissa hiilivetyanalyyseissä ja PCB analyyseissä ei havaittu analyysimenetelmän määritysrajan 10 mg/kg ja 50 g/kg ylittäviä öljy ja PCB pitoisuuksia. Kloorifenolit, dioksiinit ja furaanit Pohjoisimmassa tutkimuspisteessä, syvyydellä 1,6 metriä olevassa humus ja puujätetäytössä ei havaittu analyysimenetelmän määritysrajan 0,05 mg/kg ylittäviä kloorifenolipitoisuuksia. Näytteen 2,3,7,8 TCDD (I TEQ) pitoisuus oli < 0.02 g/kg. Raskasmetallit Neljästä maanäytteestä määritettiin alkuaineiden kokonaispitoisuudet GTK:n laboratoriossa. Pohjoisimmassa koekuopassa, syvyydellä 0,7 1,0 havaittiin sinkkipitoisuus 170 mg/kg. Kenttäanalysaattorilla havaittiin toiseksi pohjoisimmassa koekuopassa, syvyydellä 0 0,5 metriä kromipitoisuus 264 mg/kg. Käytetty kenttämittari ei sovellu maanäytteiden nikkeli ja kobolttimäärityksiin, eikä ko. alkuaineiden analyysituloksia tule siten huomioida.

3 3 Alueen maaperä ja pohjaveden sijainti Alueen pohjoisosassa on täyttöä (puru, puu, metalli, maa aines) tutkimussyvyydelle1,6 metriä maanpinnasta. Tutkimusalueen keski ja itäosalla täyttökerroksen paksuus on 0,5...1,0 metriä. Alueen etelä ja länsiosat ovat nykyisin luonnontilaisia vanhoja asunrakennusten piha alueita. Perusmaa on moreenia. Kalliopintaa ei havaittu tutkimussyvyydellä metriä maanpinnasta. Pohjavesipinta havaittiin tasolla eli syvyydellä 1,6 metriä maanpinnasta. Alueen pintavedet valuvat maan pintakallistusten mukaisesti Rauhaniementien suuntaan. Tutkimusalueen pohjoisosassa, Danilanpuiston ja vanhan läjitysalueen välissä on avo oja. Alueella ei ole muita pintakuivatusrakenteita. Kunnostussuunnitelma ja puhdistuksen tavoitetaso Puhdistus on tarkoitus tehdä massanvaihtona luiskatuista kaivannoista. Pilaantunut ja lievästi pilaantunut maa aines poistetaan vaiheittain kaivamalla ja täyttöihin käytetään puhtaaksi luokiteltavia massoja. Kaivumassat toimitetaan laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa käsitellä em. tavalla pilaantunutta maata. Kaivutyö tehdään ensisijaisesti kuivatyönä. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä pilaantunut kuivatusvesi pumpataan erilliseen säiliöön. Mikäli kaivutyö joudutaan tekemään vedenalaisena kaivuna, järjestetään, kaivantoon suojapumppaus kaivutyön ajaksi. Kiinteistön tuleva maankäyttö huomioiden, esitetään maaperän puhdistustavoitteena käytettäväksi seuraavien haitta aineiden ohjearvopitoisuuksia: sinkki 150 mg/kg PCB yhdisteet 0,05 mg/kg Puhdistustyön valvontaan perehtynyt henkilö on työmaalla kunnostuksen aikana ja ottaa näytteitä, tekee havaintoja sekä ohjaa työn etenemistä. Poistettavien massojen kokonaishiilivetypitoisuutta seurataan kenttämittauslaitteilla. Kunnostustyöstä pidetään työmaalla pöytäkirjaa, johon kirjataan tiedot työn suorittamisesta. Maaperän puhtaus ja kunnostustoimenpiteiden riittävyys varmistetaan tutkimalla leikkauspinnoilta otettavista maanäytteistä haitta aineiden jäännöspitoisuudet laboratorio ja kenttämittauksilla. Sivullisten pääsy työmaalle estetään. Työteknisistä syistä maat lajitellaan kuljetusta varten ja välivarastoidaan peitettyinä kohteessa lyhytaikaisesti. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Renkaiden mukana tapahtuva leviäminen estetään liikennöimällä kunnostettavien alueiden ulkopuolella. Haitta aineiden leviämistä työalueelta voi tapahtua lähinnä pölyn tai vesivirtausten mukana. Vesien mukana tapahtuvaa leviämistä vähennetään suojapumppauksin ja estämällä alueen ulkopuolisten pintavesien pääsy kaivantoihin. Työteknisistä syistä kaivumassoja välivarastoidaan peitettynä lyhytaikaisesti työmaalle perustettavalle varastoalueella. Puhtaaksi luokiteltavat massat välivarastoidaan kohteessa ja käytetään massanvaihdon täyttöön.

4 4 Raportointi Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, joissa esitetään kunnostusten toteutus, jäännöspitoisuudet ja mahdolliset jatkotoimenpiteet. ETELÄ SAVON YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä Savon ympäristökeskus on tarkastanut Graani Oy:n jättämän, Mikkelin kaupungissa Tuppuralan kaupunginosassa korttelin 82 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen ja antaa siinä esitetyn lisäksi puhdistustyön toteutusta varten seuraavat määräykset: Maaperän puhdistaminen Jätteen käsittely ja kuljetus 1. Kohteesta poistetaan pilaantuneet maat, joiden sinkkipitoisuus ylittää 150 mg/kg ja PCB yhdisteiden pitoisuus ylittää 0,05 mg/kg. Maaperän puhtaus varmistetaan riittävällä määrällä maanäytteitä. (YSL 75 ) 2. Puhdistustyön aloittamisesta on ilmoitettava sähköpostitse viikkoa ennen työn aloittamista Etelä Savon ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 3. Hakijan on nimettävä henkilö ja hänelle varahenkilö, jotka vastaavat alueen puhdistamisesta, päätöksen ehtojen noudattamisesta ja kiinteistön valvonnasta puhdistuksen aikana. Henkilöiden nimet ja yhteystiedot on ilmoitettava viikkoa ennen kunnostustyöhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskukseen, Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä jätteet vastaanottavalle laitokselle. 4. Puhdistustyö on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön johdolla ja valvonnassa. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot on ilmoitettava ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee varautua vesien käsittelyyn. Mikäli puhdistustöiden aikana kaivantoihin kertyy pilaantunutta kuivatusvettä tulee ko. vesi poistaa kaivannosta ja toimittaa mahdollisen esikäsittelyn jälkeen käsiteltäväksi asianomaiseen käsittelyluvan omaavaan laitokseen. 6. Massanvaihdolla poistettava pilaantunut maa aines, jonka haitta ainepitoisuus ylittää kohdassa 1 mainitut ohjearvot, voidaan käsitellä asianmukaiset luvat omaavalla pilaantuneiden maiden käsittelypaikalla. Mikäli pilaantuneita maamassoja sijoitetaan tai hyödynnetään esim. rakenteissa kaatopaikkojen tai jäteasemien jätetäyttöalueilla tulee jätemassoille tehdä kaatopaikkakelpoisuustesti.

5 5 Puhdistushankkeen seuranta 7. Kunnostustyön yhteydessä tulee kunnostuksesta vastaavaan varautua esittämään tiedot, josta ilmenee, että pilaantuneiden maiden vastaanottajalla ja/tai käsittelijällä on lupa ja kapasiteettia käsitellä ko. pilaantuneet massat. Tämän lisäksi lupa ja kapasiteettitiedot tulee esittää kohdan 14 tarkoittamassa yhteenvetoraportissa. Jätteiden kuljetuksesta tulee sopia ennen siihen ryhtymistä jätteet vastaanottavan laitoksen kanssa. 8. Jätteet on kaivettava ja kuljetettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle. Työ on suunniteltava ja toteutettava siten, että maan ja haitta aineiden leviäminen ympäristöön kaivun ja kuljetuksen aikana estetään. Poistettavat maamassat tulee peittää kuljetuksen ajaksi. 9. Kaivettujen ja käsittelyyn vietävien maamassojen haitta ainepitoisuuksia tulee seurata kenttämittareiden avulla. Kenttämittaukset varmennetaan riittävällä määrällä laboratorionäytteitä. Maamassojen määristä ja haittaainepitoisuuksista pidetään kirjaa. Kirjanpito liitetään laadittavaan loppuraporttiin. 10. Alueelle jäävien maiden haitta ainepitoisuudet selvitetään laboratorionäyttein. Tutkimustulokset liitetään laadittavaan loppuraporttiin. 11. Näytteenotto on tehtävä asiantuntevan konsultin ja vastuuhenkilön toimesta. Konsultin ja vastuuhenkilön yhteystiedot sekä käytettävät näytteenotto, käsittely ja kenttäanalyysimenetelmät tulee ilmoittaa ennen työhön ryhtymistä kirjallisesti Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12. Laboratorioanalyysit on tehtävä riittävän asiantuntemuksen omaavassa laboratoriossa. Käytettävän laboratorion nimi ja sen yhteystiedot sekä käytettävät analyysimenetelmät tulee ilmoittaa ennen työhön ryhtymistä sähköpostitse Etelä Savon ympäristökeskukseen ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 13. Tutkimustulokset tulee toimittaa välittömästi niiden valmistututtua lyhyesti kommentoituina tiedoksi Etelä Savon ympäristökeskukseen. 14. Toteutuneista kunnostustoimenpiteistä ja tehdystä seurannasta samoin kuin kunnostustyön vaikutuksista maaperän laatuun laaditaan yhteenvetoraportti asetettujen kunnostustavoitteiden saavuttamisen jälkeen. Yhteenvetoraportti tulee toimittaa kirjallisena Etelä Savon ympäristökeskukseen sekä Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kolme kuukautta kunnostustyön päättymisen jälkeen. (YSL 78 ) 15. Mikäli tehtävä seuranta osoittaa tai muutoin ilmenee, että tehdyt kunnostustoimenpiteet ovat olleet riittämättömiä ja alueelle on jäämässä kohdassa 1 esitettyä pitoisuutta suurempia pitoisuuksia pilaantunutta maata tai mikäli pilaantuneisuus ei rajaudu suunnitelmassa kunnostettavaksi tutkitulle alueelle, tulee alueen puhdistamisesta vastaavan esittää riskinarviointi alueelle jäävistä pilaantuneista maista sekä tarkkailuohjelma Etelä Savon ympäristökeskukselle. Samoin tulee menetellä, jos alueen maankäyttö muuttuu nykyisestä.

6 6 Päätöksen perustelut Etelä Savon ympäristökeskuksen käsityksen mukaan kiinteistöllä olevan pilaantuneen maan käsittely ilmoituksessa esitetyllä tavalla ja edellä mainituin ehdoin täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain pilaantuneen maaperän puhdistamiselle asettamat vaatimukset eikä työstä tai kiinteistön maaperästä aiheudu jatkossa terveyshaittaa tai vaaraa ympäristölle. Alueen pilaantuminen on tapahtunut ilmoittajan mukaan pitkällä aikavälillä erilaisen teollisen toiminnan seurauksena. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanolain (113/2000) 22 :n mukaan, mikäli maaperän pilaantuminen on tapahtunut jätelain voimaantulon jälkeen, asiaan sovelletaan ympäristönsuojelulain 12 luvun säännöksiä. Tämän asian käsittelyyn on sovellettu voimanpanolain 22 :n säännöksiä. Valtioneuvosto ei ole määrännyt eri maankäyttötarkoituksiin hyväksyttäviä maaperän haitallisten aineiden suurimpia pitoisuuksia. Suomessa on sovellettu ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotettuja ohje ja raja arvoja saastuneiden maa alueiden kunnostamisessa. Muistiossa on sinkinosalta asetettu ohjearvoksi 150 mg/kg ja PCByhdisteiden osalta 0,05 mg/kg. Näitä arvoja voidaan pitää ihmiselle ja ympäristölle vaarattomina alueen käyttötarkoitus huomioiden. Kyseisessä tapauksessa tehtävät kunnostustoimenpiteet poistavat huomattavan osan maaperän haitta aineista, eikä maaperään jäävistä, pitoisuuksiltaan ohjearvot alittavista haitta ainemääristä ennalta arvioiden aiheudu haittaa ympäristölle tai terveydelle. (Määräys 1) Asianmukaisen jätehuollon ja viranomaisvalvonnan järjestämiseksi on ollut tarpeen määrätä kunnostustyöstä vastaavista ja toteuttavista henkilöistä, heidän yhteystietojen ja asiantuntemuksensa selvittämiseen liittyvien tietojen toimittamisesta sekä jätteiden käsittelystä ja kuljetuksesta. Samoin on ollut tarpeen määrätä jätteiden kuljetuksesta tiedottamisesta vastaan ottavalle laitokselle. (Määräys 2 8) Jätehuolto on mahdollisuuksien mukaan hoidettava siten, että jätteet voidaan käyttää uudelleen tai muutoin hyödyksi ja ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle. Syntyvien jätteiden toimittaminen alueille tai laitoksiin, joilla on asian mukaiset luvat käsittelylle varmistaa, ettei jätteistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle. ( Määräys 6) Jätehuollon järjestämiseksi siten, ettei jätteistä aiheudu haittaa ympäristölle on ollut tarpeen määrätä kunnostusalueella tapahtuvasta sekä loppusijoitukseen ja muualle käsittelyyn menevien jätteiden laadun ja määrän seuraamisesta. Loppuraportointi on osa seurantaa. (Määräys 9 15) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 63, 75, 78 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Laki ympäristölainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 Jätelaki (1993/1072) 77 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden ja ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)

7 7 MAKSU 385 euroa Ympäristöministeriön päätöksessä alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista säädetään, että pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 38,5 euroa/h. Tämän päätöksen käsittelyyn on kulunut aikaa 10 tuntia. Yli insinööri Tapani Aura Ympäristöinsinööri Keijo Lindberg PÄÄTÖKSEN JAKELU Päätös Tiedoksi Graani Oy suoritemaksua vastaan, saantitodistuksella Mikkelin kaupunki/ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus ONGELMAJÄTTEEN SIIRTOASIAKIRJA Etelä Savon ympäristökeskus toteaa, että hakijan on huomioitava jätelain (1072/93) 18 :n nojalla annettu valtioneuvoston päätös (659/96), jonka mukaan toimitettaessa ongelmajätettä, kuten pilaantuneita maamassoja, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi on ongelmajätteen haltijan (luovuttajan) laadittava ongelmajätettä koskeva siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on luovutettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjasta tulee ilmetä seuraavat asiat: ongelmajätteen tuottajan, haltijan (luovuttaja), kuljetuksen suorittajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; kuljetusajankohta sekä pakkaus ja kuljetustapa; ongelmajätteen nimi, tunnusnumero, määrä, koostumus, olomuoto ja ominaisuudet; jätteen hyödyntämis ja käsittelypaikka sekä käsittelymenetelmä; ongelmajätteen haltijan vakuutus annettujen tietojen oikeellisuudesta ja allekirjoitus ja päiväys. Ongelmajätteen vastaanottajan on vahvistettava jätteen vastaanotto asiakirjaan tehdyllä päivätyllä allekirjoituksellaan. Luovuttajan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.

8 8 MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden etua asia saattaa koskea, sekä kunnanhallituksella ja viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. LIITTEET Liite 1 Valitusosoitus Liite 2 Asiakaskysely

9 LIITE Etelä Savon ympäristökeskuksen päätökseen Graani Oy, pilaantuneen maaperän puhdistus Dnro ESA 2004 Y VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen toimittaminen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallinto oikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää päätöksen saantipäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valitus on jätettävä Etelä Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon. Käynti ja postiosoite: Jääkärinkatu 14, MIKKELI Telefax: Puhelin: Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo ). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Oikeudenkäyntimaksu Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava: valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta; sekä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa.