2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet

Transkriptio

1 Pilaantuneet maat ja rakenteet Pilaantuneet maat ja materiaalit, puhdistustarve Puhdistustarve esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Ympäristöhallinnon Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi -ohjetta sovelletaan kohteen luonteen ja ominaisuuksien mukaan siten, että arvioinnin sisältö, laajuus ja toteutustapa ovat tarkoituksenmukaisia. Siinä annetaan suosituksia myös arvioinnin dokumentointiin. essa selostetaan kohdekohtaisen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin lisäksi yleisiä puhdistamisen, maa-ainesjätteen käsittelyn ja sijoittamisen periaatteita. Valtioneuvoston asetus, maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007 Liite 2120:L1 Ote Valtioneuvoston asetuksesta 214/2007 Pilaantuneen alueen maaperän puhdistamiseen on oltava ympäristösuojelulain ja Suomen ympäristökeskuksen ohjeiden mukaisesti. Pilaantuneet maa-ainekset poistetaan tai käsitellään suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Aluehallintovirasto AVI toimii lupaviranomaisena ja yleensä lupapäätös ratkaistaan ilmoitusmenettelyllä. Alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus valvoo asianmukaista puhdistustyön toteuttamista. Ympäristölain 78 :ssä esitetään maaperän puhdistamisessa tarvittavat luvat. Ympäristölupapäätöksessä yleensä edellytetään, että valvonnan tekee riippumaton valvoja. Ilmoituslomake ja ohjeet ympäristöluvan hakemiseen on ympäristöhallinnon sivuilla kohdassa Ilmoitus pilaantuneen maan puhdistamisesta. Puhdistustavan mukaan on hallittava pilaantuneiden maiden kaivu, kuljetus, välivarastointi, käsittely sekä mahdollinen massojen hyötykäyttö. Näytteenotolla ja laadunvarmennuksella on varmistettava, että puhdistuksella päästään puhtaustavoitteisiin. Alueelle voi jäädä jälkiseurantatarve. Puhdistuksen loppuraportissa esitetään tehdyt puhdistustoimet ja onko vaadittu puhtaustavoite saavutettu. Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma, Ympäristöopas 83 (Uusi versio tulossa, Jussi Reinikainen SYKE) Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluohje, ympäristöhallinnon Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta, VTT tiedotteita 2245 Maaperän ja pohjaveden kunnostus, Yleisimpien menetelmien esittely, Suomen ympäristökeskuksen julkaisu 227 Pilaantuneen maan kunnostaminen ja laadunvarmistus, ympäristöopas 110.

2 Poistettavat pilaantuneet maat ja rakenteet Materiaalit Maa-ainesten haitta-aineet ja niiden pitoisuus on selvitetty ennakolta Lisätarvikkeet (ei käytössä) Pilaantuneen maan alusta Ei yleisiä vaatimuksia Pilaantuneen maan puhdistaminen Pilaantuneen maan kaivu ja kuljetus Pilaantuneiden maiden käsittely tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan ja lisäksi työssä noudatetaan lukuja 2221, 2222 ja 2233 soveltuvin osin. Kunnostustyön aloittamisesta on tiedotettava kirjallisesti säädösten ja ympäristöluvan mukaisesti. Pilaantuneiden maiden kaivu ja siirto poikkeaa tavallisista maarakennustöistä työturvallisuusmääräysten osalta, joten työntekijöiden ja ympäristön suojaamiseen ja haitallisten aineiden leviämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pilaantuneiden maiden kaivusta ja siirroista on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. Jos kunnostettavassa kohteessa esiintyy haihtuvia yhdisteitä siinä määrin, että on epäiltävissä niiden aiheuttavan ympäristö- tai terveysriskejä, suositellaan ennen kaivua maaperän huokoskaasukäsittelyä. Välivarastoinnissa toimitaan luvan tai ilmoituspäätöksen mukaisesti. Terveydelle vaarallisten kaasupitoisuuksien muodostumista edistävät korkea lämpötila, tyyni ilma, matalapaine ja sijainti syvänteessä. Kunnostettavalla alueella muodostuvat pinta- ja suotovedet sekä kaivannosta mahdollisesti pumpattava vesi on pääsääntöisesti koottava ja johdettava keräysaltaaseen, -kaivoon tai puhdistukseen suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Puhtaat maa-ainekset ja lievästi tai voimakkaasti pilaantuneet maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, kuljetusten ja välivarastoinnin aikana. Maa-ainesten laimentaminen sekoittamalla pilaantuneita ja puhtaita maa-aineksia keskenään on kiellettyä. Odottamattomissa tilanteissa otetaan yhteys paikalliseen ELY-keskukseen lupapäätöksen mukaisesti Pintamaan poistaminen, MaaRYL 2222 Maankaivu, MaaRYL 2233 Putkikaivannon täytön tekeminen, MaaRYL

3 Stabilointi Tässä luvussa käsitellään työkohteessa tapahtuvaa pilaantuneen maan käsittelyä stabiloinnin tai kiinteytyksen avulla. Stabiloivina sideaineina käytetään mm. sementtiä, kalkkia, kipsiä, teollisuuden sivutuotteita tai bitumipohjaisia aineita. MaaRYLissä ei esitä vaatimuksia laitoskäsittelyyn. Työkohteessa tapahtuvassa stabiloinnissa pilaantuneeseen maa-ainekseen sekoitetaan epäorgaanisia tai orgaanisia sideaineita siten, että haitta-aineiden liikkuvuus ja liukoisuus vähenevät. Sekoitus tehdään asemasekoittimella tai erityisellä stabilointilaitteella, jolla on mahdollista saada suunnitelma-asiakirjojen mukainen tasalaatuisuus. Käsitellyt maa-ainekset sijoitetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti. Käsiteltyjen maa-ainesten sijoittamisessa noudatetaan soveltuvin osin jaksoja 211 ja 223. Pilaantuneiden maiden stabiloinnista ja sijoittamisesta on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. 223 Täyttötyö, MaaRYL Terminen käsittely (termodesorptio) Pilaantuneiden karkearakeisten maa-ainesten tiettyjä haitta-aineita poistetaan haihduttamalla riittävän korkeassa lämpötilassa ja polttamalla tai käsittelemällä kaasut muulla kaasunpuhdistusmenetelmällä. Termisen käsittelyn jälkeen käytetään tarvittaessa myös muuta käsittelymenetelmää. Maa-ainesten käsittelyyn käytettävien laitteistojen sijaintialueiden ja niihin välittömästi liittyvien työskentelyalueiden sekä maamassojen varastointialueiden pohjat tulee tiivistää ja muotoilla siten, että suoto- ja valumavedet saadaan kerättyä talteen ja haitta-aineiden pääsy maaperään estettyä. Pilaantuneiden maiden käsittelystä termodesorptiolla ja sijoittamisesta on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. Puhdistettujen maiden hyötykäyttö maarakenteissa tehdään soveltuvin osin jaksojen 211 ja 223 mukaan. 223 Täyttötyö, MaaRYL

4 Pesu Pilaantuneen maan pesu soveltuu lähinnä karkearakeisille maa-aineksille ja karkeille moreeneille, joissa on esimerkiksi raskasmetalleja, syanideja, PAH-yhdisteitä, PCP:tä, kloorifenoleja tai mineraaliöljyjä. Käsittelyalueen edellyttämät rakenteet hyväksytetään ympäristöviranomaisilla ennen työn aloitusta. Pilaantuneiden maiden pesusta ja sijoittamisesta on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. Puhdistettujen maiden hyötykäyttö maarakenteissa tehdään soveltuvin osin jaksojen 211 ja 223 mukaan. 223 Täyttötyö, MaaRYL Kompostointi Pilaantuneiden maiden kompostointi toteutetaan yleensä aumakompostointina. Aumat voivat olla joko sekoitettavia tai ilmastettuja. Kompostointi toteutetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Pilaantuneiden maiden kompostoinnista ja sijoittamisesta on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. Puhdistettujen maiden hyötykäyttö maarakenteissa tehdään soveltuvin osin jaksojen 211 ja 223 mukaan. 223 Täyttötyö, MaaRYL Valmis puhdistettu pilaantunut maa Puhdistettu maa ja maa-aines ovat suunnitelma-asiakirjojen ja myönnetyn ympäristölupa-asiakirjan mukaiset Pilaantuneen maan puhdistuksen kelpoisuuden osoittaminen Pilaantuneen maan puhdistuksen loppuraportointi on ympäristöluvan ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen.

5 5 Laadunvarmistussuunnitelman tekemisessä noudatetaan ympäristöhallinnon julkaisua Ympäristöopas Tekemisen korjaustyöt (ei käytössä) Pilaantuneiden maiden poistamisen ja puhdistamisen vaikutukset ympäristöön Pilaantuneen maan kaivun ympäristövaikutuksia seurataan ja hallitaan suunnitelma-asiakirjojen ja ympäristöluvan mukaisesti. Pilaantuneiden maiden kaivun ympäristövaikutusten hallinnasta on ohjeita julkaisun VTT Tiedotteita 2245 luvussa 2.3. Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta, VTT tiedotteita Eristerakenteet Eristerakenteilla (tiivistysrakenteilla) estetään pilaantuneiden maa-ainesten sisältämien haittaaineiden leviäminen ympäristöön rakentamalla tiiviitä seinämiä tai eristyskerroksia Materiaalit Eristemateriaalit ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaisia. Eristemateriaaleina käytetään geomembraaneja, asfalttia, mineraalisia tiivistysaineita (mm. bentoniittia) on ohjeita julkaisun VTT Tiedotteita 2245 luvussa 7.3 ja Ympäristöoppaassa 110. Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta, VTT tiedotteita Lisätarvikkeet (ei käytössä) Eristerakenteen alusta Eristerakenteen alusta on ympäristöluvan ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen Eristerakenteen tekeminen Eristerakenteet tehdään suunnitelma-asiakirjojen mukaan.

6 6 Eristerakenteiden tekemisestä on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. Lisäksi työssä noudatetaan jaksoja 211, 222 ja 223 soveltuvin osin. 222 Maankaivutyö, MaaRYL 223 Täyttötyö, MaaRTL VNA Kaatopaikkojen pinta- ja pohjarakenteet Pilaantuneiden maiden kunnostushankkeiden hallinta, VTT tiedotteita Valmis eristerakenne Eristerakenne on suunnitelma-asiakirjojen mukainen Eristerakenteen kelpoisuuden osoittaminen Eristerakenteen tekemisen loppuraportointi on ympäristöluvan ja suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Eristerakenteen kelpoisuuden osoittamisessa noudatetaan ympäristöhallinnon julkaisun Ympäristöopas 110 lukua Eristerakenteen korjaustyöt (ei käytössä) Eristerakenteen tekemisen vaikutukset ympäristöön Ei yleisiä vaatimuksia. Eristerakenteiden tekemisen ympäristövaikutusten hallinnasta on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa Huokoskaasukäsittely Huokoskaasukäsittelyssä poistetaan maaperästä haihtuvia yhdisteitä imemällä huokoskaasua alipaineimukaivojen avulla. Imetty huokoskaasu käsitellään epäpuhtauksien erottamiseksi. Puhdistustuloksesta riippuen jäännöspitoisuudet käsitellään muilla menetelmillä. Huokoskaasumenetelmä voi olla myös jälkikäsittelymenetelmä.

7 Materiaalit (ei käytössä) Lisätarvikkeet (ei käytössä) Alusta (ei käytössä) Huokoskaasukäsittelyn tekeminen Huokoskaasukäsittely toteutetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. Pilaantuneiden maiden huokoskaasukäsittelystä on ohjeita julkaisussa VTT Tiedotteita 2245 ja ympäristöhallinnon ohjeissa. Puhdistettujen maiden hyötykäyttö maarakenteissa tehdään soveltuvin osin jaksojen 211 ja 223 mukaan. 223 Täyttötyö, MaaRTL Valmis huokoskaasukäsitelty maa Puhdistettu maa ja maa-aines ovat suunnitelma-asiakirjojen mukaiset Huokoskaasukäsittelyn kelpoisuuden osoittaminen Pilaantuneen maan huokoskaasukäsittelyn loppuraportointi on suunnitelma-asiakirjojen mukainen. Huokoskaasukäsittelyn osalta noudatetaan ympäristöhallinnon julkaisun Ympäristöopas 110 lukua Huokoskaasukäsittelyn korjaustyöt (ei käytössä) Huokoskaasukäsittelyn vaikutukset ympäristöön Pilaantuneen maan huokoskaasukäsittelyn ympäristövaikutuksia seurataan ja hallitaan suunnitelmaasiakirjojen ja ympäristöluvan mukaisesti. Pilaantuneiden maiden huokoskaasukäsittelyn ympäristövaikutusten hallinnasta on ohjeita julkaisun VTT Tiedotteita 2245 luvussa 7.3.

8 8 Liite 12000:L1. Ote Valtioneuvoston asetuksesta 214/2007 Valtioneuvoston asetuksessa, 214/2007, sanotaan: 2 Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle ja ympäristölle. Arvioinnissa on otettava huomioon: 1) haitallisten aineiden pitoisuudet, kokonaismäärät, ominaisuudet, sijainti ja taustapitoisuudet maaperässä; taustapitoisuudella tarkoitetaan haitallisten aineiden luontaisesti tavanomaisia pitoisuuksia maaperässä tai sellaisia kohonneita pitoisuuksia, jotka esiintyvät pintamaassa laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn alueen ympäristössä; 2) pilaantuneeksi epäillyn alueen maaperä- ja pohjavesiolosuhteet sekä tekijät, jotka vaikuttavat haitallisten aineiden kulkeutumiseen ja leviämiseen alueella ja sen ulkopuolella; 3) pilaantuneeksi epäillyn alueen ja sen ympäristön tai pohjaveden nykyinen ja suunniteltu käyttötarkoitus; 4) mahdollisuus haitallisille aineille altistumiseen lyhyen ja pitkän ajan kuluessa; 5) altistumisen seurauksena terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan vakavuus ja todennäköisyys sekä haitallisten aineiden mahdolliset yhteisvaikutukset, 6) käytettävien tutkimustietojen ja muiden lähtötietojen sekä arviointimenetelmien epävarmuustekijät. Olosuhteiden muuttuessa maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on tarvittaessa arvioitava uudestaan. 3 Kynnysarvojen soveltaminen Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää tämän asetuksen liitteessä säädetyn kynnysarvon. Alueilla, joilla taustapitoisuus on kynnysarvoa korkeampi, arviointikynnyksenä pidetään taustapitoisuutta. 4 arvojen soveltaminen Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on käytettävä apuna asetuksen liitteessä säädettyjä maaperän haitallisten aineiden ohjearvoja. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei edellä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.