Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus"

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tutkimusraportti 64 Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Essi Sinisalo & Hanna Kalenoja Tampere 2007

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 64 Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 64 Essi Sinisalo & Hanna Kalenoja Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tampere 2007

3 Kansikuvat: Tommi Mäkelä 2006 ISBN ISBN (PDF) ISSN

4 Julkaisuajankohta Julkaisun nimi Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Julkaisun tekijät Essi Sinisalo, Hanna Kalenoja Tiivistelmä Tampereen kaupunki on ensimmäisenä suurena työnantajana ja kuntaorganisaationa ottanut käyttöön työsuhdelipun huhtikuussa Työnantajan maksama 9,5 euron osuus joukkoliikenteen kausilipusta laskutetaan suoraan työnantajalta ja työntekijä maksaa lippua lunastaessaan oman osuutensa. Lippujärjestelmä on alkuvaiheessa rajattu ainoastaan osaan tarjolla olevista kausilipuista. Lippuun oikeutettuja työntekijöitä on yhteensä noin Työsuhdelipun on vuoden 2006 aikana hankkinut noin työntekijää ja lippulatauksia on tehty tammikuuhun 2007 mennessä noin Lippua käyttävien osuuden voidaan arvioida henkilöstön keskuudessa kasvavan nykyisestä noin 15 %:sta noin 25 %:iin, kun lippujärjestelmä on vakiintunut käyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten työsuhdelipun käyttöönotto on onnistunut ja millaisia vaikutuksia työsuhdelipulla on ollut työtyytyväisyyteen. Lisäksi tutkimuksessa on selvitetty, millaisia liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia lippujärjestelmällä on ollut. Tutkimuksen osana on myös selvitetty, mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työntekijän päätökseen olla hankkimatta lippua. Lippujärjestelmän toimivuutta ja työsuhdelipun vaikutuksia on selvitetty eri toimijoiden haastatteluilla. Tutkimuksen keskeisenä osana olivat henkilöstökyselyt, joista toinen suunnattiin työsuhdelipun vastaanottaneille työntekijöille ja toinen niille työntekijöille, jotka eivät ole lippua hankkineet. Vastauksia palautui yhteensä noin Henkilöstötutkimuksen mukaan työsuhdelippu on ollut tervetullut henkilöstöetu ja työsuhdelipun vaikutukset työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen ovat henkilöstökyselyjen tulosten mukaan erittäin myönteisiä. Lähes kaikki lipun käyttöön ottaneet työntekijät arvioivat lipun merkittäväksi henkilöstöeduksi. Työsuhdelippua piti merkittävänä henkilöstöetuna myös 80 % niistä työntekijöistä, jotka eivät ole lippua hankkineet. Yleisin syy olla ottamatta työsuhdelippua käyttöön on ollut työmatkan lyhyys tai halu kulkea työmatkat kävellen tai pyöräillen. Työsuhdelipun suurimmat kehittämistarpeet liittyvät lippuvalikoiman laajentamiseen ja tiedottamisen lisätarpeeseen. Alkuvaiheessa työsuhdelipun käyttöönottaneet ovat olleet pääasiassa joukkoliikenteen käyttäjiä, mutta työsuhdelippu on houkutellut myös muiden kulkutapojen käyttäjiä säännöllisempään joukkoliikenteen käyttöön. Joukkoliikenteen säännöllisten käyttäjien määrä on työsuhdelipun hankkineiden ryhmässä kasvanut noin 8 prosenttiyksikköä. Työsuhdelipun on henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella arvioitu lisänneen seudun joukkoliikennematkojen määrää noin matkalla vuodessa, mikä vastaa noin 0,25 %:n kasvua koko seudun joukkoliikennematkojen määrässä. Henkilöautomatkojen määrä on vähentynyt noin matkalla vuodessa ja henkilöautoliikenteen liikennesuorite on vähentynyt noin km/v. Työsuhdelipun vaikutukset kaupungin organisaatiossa ovat olleet erittäin myönteisiä. Lipun yleistymisen liikenteelliset vaikutukset olisivat huomattavasti suurempia, mikäli myös muut seudun työnantajat tarjoaisivat henkilöstölleen mahdollisuutta työsuhdelippuun. Avainsanat joukkoliikenne, työsuhdelippu, liikkumisen ohjaus, kannustejärjestelmä, työtyytyväisyys Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Kokonaissivumäärä Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 64. ISSN ISBN ISBN (PDF)

5 Date of publication Name of the publication Effects of the employer-subsidized public transport ticket of the City of Tampere Authors Essi Sinisalo, Hanna Kalenoja Abstract The City of Tampere is the first large employer and municipal organization in Finland to offer its employees an employer-subsidized public transport ticket. Employer's contribution of 9,5 euros per month (ca. 25 % of the fare) is invoiced directly from the City of Tampere, while the rest of the ticket price is paid by the employees as they purchase their tickets. The employer-subsidized public transport ticket system was introduced in April 2006 and during first ten months approximately employees have purchased a subsidized season ticket. During the same period approximately subsidized tickets have been purchased. Altogether employees are entitled to purchase the subsidized ticket. The aim of the study has been to find out how the employer-subsidized public transport ticket system has operated and what kind of effects the employer-subsidized public transport ticket has had on job satisfaction. In addition, economical and traffic-related effects of the ticket system have also been studied. An important part of study has been a travel survey, which was sent to employees who have utilized the employer-subsidized public transport ticket. A questionnaire was also sent to a number of employees who have not used the ticket, in order to be able to study factors affecting the employees' decision not to purchase a ticket. Approximately answers was received. According to the survey the employer-subsidized public transport is highly beneficial and its effects on job satisfaction are extremely positive. Almost every employee who has the ticket considered it as an important benefit. Even 80 % of those who had not purchased a ticket considered the employersubsidized public transport ticket as a significant benefit. The most common reason for not to purchase the ticket was that the employees prefer to commute by bike or by foot. The most important measures of improving the ticket system are increased ticket variety and more efficient information and marketing of the ticket system. During the start-up phase of the ticket system the employees who have purchased the ticket have mostly been those employees using public transport regularly. The ticket has however also enticed other employees to use public transport more often in commuting. The number public transport trips has among the employer-subsidized ticket holders increased by about 8 percentage units. According to the survey the ticket has evoked new public transport trips per year in the Tampere region, which means an increase of 0,25 %. Passenger car traffic has decreased by trips per year which means a reduction of kilometres. The effects of the employer-subsidized public transport ticket system have in the City of Tampere been extremely positive. If also other employers introduced an employer-subsidized ticket system, traffic-related effects would be even larger. Keywords public transport, employer-subsidized public transport ticket, mobility management, incentive scheme, job satisfaction Name of the publication series Pages, total Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 64. ISSN ISBN ISBN (PDF)

6 Esipuhe Vuoden 2005 alussa astui voimaan tuloverolain muutos, joka mahdollisti joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enintään 25 % lipun hinnasta verottomana. Tampereen kaupunki otti huhtikuussa 2006 käyttöön henkilöstölle tarjottavan työsuhdematkalipun ensimmäisenä suurena työnantajaorganisaationa Suomessa. Työsuhdelipun käyttöönotosta päätti Tampereen kaupunginvaltuusto marraskuussa 2005, jonka jälkeen aloitettiin työsuhdelippujärjestelmän yksityiskohtaisempi suunnittelu. Lippujärjestelmä otettiin käyttöön siten, että kaupunki maksaa työntekijän joukkoliikenteen kausilipusta 9,5 euroa kuukaudessa. Lippujärjestelmä on alkuvaiheessa rajattu ainoastaan osaan tarjolla olevista kausilipuista. Tarjolla olevat lipputyypit ovat olleet Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen 90 vuorokauden kausilippu ja työmatkalippu sekä kaupunkiseutulippu. Lippujärjestelmällä on ollut vuoden 2006 aikana noin käyttäjää lippuun oikeutettuja työntekijöitä on yhteensä noin Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten työsuhdelipun käyttöönotto on onnistunut ja millaisia vaikutuksia työsuhdelipulla on ollut työtyytyväisyyteen ja työnantajaimagoon. Lisäksi seurantatutkimuksessa on selvitetty, millaisia liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia lippujärjestelmällä on ollut. Työsuhdelipun seurantatutkimusta on ohjannut ohjausryhmä, johon ovat kuuluneet henkilöstöpäällikkö Kirsi Koski, suunnittelija Tanja Lehtonen, työympäristöpäällikkö Kari Parikka ja joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupungilta. Hanke on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella, jossa hankkeeseen ovat osallistuneet erikoistutkija Hanna Kalenoja, tutkija Essi Sinisalo sekä tutkimusapulaiset Piritta Laitakari ja Kaisu Laitinen.

7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Taustaa tutkimukselle Seurantatutkimuksen tavoitteet Työvaiheet ja tutkimusmenetelmät Seurantatutkimus Vaikutusten arviointi Suositusten laadinta Tampereen kaupungin työsuhdelippu Tampereen kaupungin henkilöstö Työsuhdelippujärjestelmän toteutus Työsuhdelippujärjestelmän toiminnan kuvaus Työsuhdelipun käyttäjien määrän kehitys Henkilöstökysely Henkilöstökyselyn toteutus Työsuhdelipun käyttöön ottaneet työntekijät Työntekijät, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä Eri toimijoiden näkemyksiä työsuhdelipusta Joukkoliikenteen lipunmyyntiorganisaatio Palkkahallinto Pääluottamusmiehet Työsuhdelippujärjestelmän vaikutusten arviointi Vaikutukset työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen Liikenteelliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Suositukset lippujärjestelmän kehittämiseksi Päätelmiä Lähteet Liiteluettelo... 59

8 1. Johdanto 1.1 Taustaa tutkimukselle Työmatkojen merkitys joukkoliikenteen kehittämisessä on merkittävä, sillä kolmannes suomalaisten tekemästä liikennesuoritteesta muodostuu kodin ja työpaikan tai opiskelupaikan välisistä matkoista tai työasiointimatkoista. Työmatkoilla joukkoliikenteen palvelutaso on yleensä muita matkoja parempi, sillä työmatkojen yleisiin alkamis- ja päättymisajankohtiin on yleensä voitu sijoittaa paras joukkoliikenteen vuorotarjonta. Työnantajien on useissa eri tutkimuksissa arvioitu olevan avainasemassa kulkutapatottumuksiin vaikuttajana ja joukkoliikenteen käytön edistämisessä työmatkoilla. Työmatkojen merkitys kulkutavan valinnassa on suuri, sillä työmatkan kulkutapa vaikuttaa usein myös muiden päivän aikana tehtyjen matkojen kulkutapavalintoihin. Työnantajilla on useita erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa kulkutavan valintaan. Esimerkkejä työnantajan vaikutusmahdollisuuksista ovat vuoropuhelu joukkoliikennepalvelujen tuottajien kanssa liikennepalvelujen räätälöimiseksi työntekijöiden tarpeisiin tai työsuhdelipun käyttöön otto. (Sinisalo 2006, Pöllänen et al. 2003) Tampereen kaupungin ympäristöstrategiassa (Tampereen kaupunki 2004) yhtenä tavoitteena oli selvittää työsuhdelipun käyttöönottomahdollisuuksia Tampereen kaupungin koko henkilöstölle. Tampereen kaupungilla on yhteensä noin työntekijää, joista melko suuren osan on aikaisempien tutkimusten perusteella ennakoitu olevan kiinnostunut työsuhdelipun hankinnasta (Kalenoja 2004). Työsuhdelipun käyttöönotosta laadittiin vuonna 2004 esiselvitys, jossa tutkittiin muutamia erilaisia toteutusmalleja. Työnantajan maksuosuus oli eri vaihtoehdoissa 25 %, 50 %, 75 % tai 100 % joukkoliikennelipun hinnasta. Lipun arvioitiin haltijakohtaisena houkuttelevan käyttäjää vuodessa työnantajan maksuosuudesta riippuen. Lipun arvioitiin samalla vähentävän henkilöautoliikenteen onnettomuus- ja päästökustannuksia sekä lisäävän joukkoliikenteen kannattavuutta. (Kalenoja 2004) Vuodelle 2005 asetettiin tavoite tehdä päätös työsuhdelipun käyttöönotosta. Valtuusto päätti , että työmatkaliikenteen tukemiseen osoitetaan 1 milj. euroa. Edellytyksenä oli, että valtion talousarviossa toteutuu työsuhdelipun verotuskäytännön huojennus. Valtiovarainministeriön päätöksellä työnantaja on voinut vuoden 2006 alusta alkaen maksaa 25 % työntekijän kodin ja työpaikan välisistä joukkoliikenteen matkakuluista työntekijälle ilman veroseuraamuksia. (Valtiovarainministeriö 2005) 11

9 Työryhmä valmisteli lipun käyttöönottoa joulukuusta 2005 huhtikuuhun Tampereen kaupunki otti ensimmäisenä suurena työnantajana ja kuntaorganisaationa käyttöön työsuhdelipun Seurantatutkimuksen tavoitteet Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut toteuttaa työsuhdelippukokeilulle seurantatutkimus ja arvioida työsuhdelipun käyttöönoton liikenteellisiä vaikutuksia. Seurantatutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten työsuhdelippu on vaikuttanut joukkoliikennematkustamiseen ja henkilöstön matkustuskäyttäytymiseen. Tavoitteena on myös ollut selvittää lipun toteutusmallin toimivuutta eri toimijoiden esimerkiksi työntekijöiden, henkilöstöhallinnon, palkanlaskennan, lippuhallinnon ja liikennöitsijöiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut kartoittaa myös työsuhdelipun taloudellisia vaikutuksia sekä vaikutuksia henkilöstön työtyytyväisyyteen. Tampereen kaupungin työntekijöille suunnattava työsuhdelippu on ensimmäinen työsuhdelipun laajamittainen käytännön kokeilu. Näin ollen sen vaikutusten arvioinnin merkitys on valtakunnallisestikin huomattava. Seurantatutkimus tuottaa paikallisesti ja valtakunnallisesti hyödynnettävissä olevaa tietoa suuren työnantajaorganisaation työsuhdelipun toteutusmalleista ja vaikutuksista. Hankkeen tulosten perusteella on mahdollista arvioida lipun vaikutuksia sekä laatia suosituksia lippujärjestelmän jatkokehittämiseksi. 1.3 Työvaiheet ja tutkimusmenetelmät Tutkimuksessa on arvioitu lipun käyttöönoton liikenteellisiä ja taloudellisia vaikutuksia sekä lipun vaikutuksia työtyytyväisyyteen ja työnantajaimagoon. Selvityksen laatiminen on jakaantunut kolmeen päätyövaiheeseen (kuva 1.1): 1. Seurantatutkimus lipputilastot työntekijöiden näkökulma lipun vastaanottaneet työntekijät työntekijät, jotka eivät ole ottaneet lippua vastaan pääluottamusmiehet työnantajan näkökulmia henkilöstöhallinto lippuhallinto kaupungin eri organisaatioissa lipun myynnistä vastaavien organisaatioiden näkökulma 12

10 2. Työsuhdelipun vaikutusten arviointi liikenteelliset vaikutukset taloudelliset vaikutukset vaikutukset työhyvinvointiin ja työviihtyvyyteen 3. Suositusten laadinta lippujärjestelmän kehittämiseksi Toteutuksen eri vaihtoehtojen kartoitus ja toteutuksen suunnitte suunnittelu- ja toteutustyöryhmän työhön osallistuminen kirjallisuustutkimus asiantuntijahaastattelut Lipputilastot ladattujen lippujen määrä lippulajijakauma lippujen kysynnän kausivaihtelu Lipun vastaanottaneet muutokset matkustustottumuksissa tyytyväisyys lippujärjestelyihin käytännön toteutuksen arviointi kehitysehdotukset Seurantatutkimus Työntekijähaastattelut Työntekijät, jotka eivät ottaneet lippua vastaan syyt kehitystoiveet lippujärjestelmälle Lippuhallinnon toimijoiden haastattelut liikennöitsijät lipunmyynnin toimijat Matkahuolto palkkahallinto palkkahallinto hallinnon palvelukeskus hallinnon palvelukeskus Muiden osapuolien haastattelut henkilöstöhallinto luottamusmiehet Liikenteelliset vaikutukset vaikutukset kulkutapajakaumaan vaikutukset joukkoliikenteen matkustajamääriin vaikutukset liikenteen päästöihin vaikutukset pysäköintitarpeeseen Vaikutusten arviointi Taloudelliset vaikutukset lipusta aiheutuvat kustannukset ja arvotettavat hyödyt yhteiskuntataloudelliset verotulokertymä yhteiskuntataloudelliset vaikutukset vaikutukset Vaikutukset työhyvinvointiin työviihtyvyys tyytyväisyys lippujärjestelmään Suositusten laadinta lippujärjestelmän kehittäminen ja jatkotoimenpiteet Kuva 1.1 Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimuksen vaiheet Seurantatutkimus Työsuhdelipun käyttöönottoa on arvioitu seurantatutkimuksella, joka perustuu lipunmyyntitilastoihin, työntekijöille suunnattuun henkilöstökyselyyn ja eri toimijoiden haastatteluihin. Henkilöstökysely on suunnattu työsuhdelipun vastaanottaneille sekä niille henkilöille, jotka eivät ole lippua vastaanottaneet. Kyselyn avulla on selvitetty, miten työsuhdelippu vaikuttaa henkilöstön kulkutapoihin työmatkoilla. Kyselyn avulla on kartoitettu myös näkemyksiä lippujärjestelmän toimivuudesta ja parannusehdotuksia järjestelmän kehittämiseksi. 13

11 Seurantatutkimuksen osana on selvitetty työsuhdelipun vaikutuksia ja järjestelmän toimivuutta myös henkilöstöhallinnon ja kaupungin sisäisen lippuhallinnon näkökulmasta. Lisäksi tutkimuksessa on haastateltu pääluottamusmiehiä, lipun myynnistä ja lataustapahtumista vastaavien toimijoiden edustajia Vaikutusten arviointi Seurantatutkimuksen tulosten perusteella on laadittu työsuhdelipun vaikutusten arviointi. Työsuhdelipun vaikutukset on laajennettu kyselytutkimuksen ja lipunhankintatilastojen perusteella vuosisuoritteiksi, joiden perusteella on mahdollista arvioida työsuhdelippujärjestelmän liikenteellisiä ja taloudellisia sekä työhyvinvointiin ja työnantajaimagoon liittyviä vaikutuksia. Työsuhdelipun liikenteellisistä vaikutuksista tärkein on lipun käyttöönoton vaikutus joukkoliikenteen käyttöön ja matkustustottumuksiin. Seurantatutkimuksen tulosten perusteella voidaan arvioida myös työsuhdelipun ympäristövaikutuksia ja vaikutuksia liikenneturvallisuuteen. Lisäksi tulosten perusteella on mahdollista arvioida järjestelmän vaikutuksia henkilöautoliikenteen kysyntään. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa on tuotettu kokonaisarvio lipun aiheuttamista kustannuksista ja sen tuottamista hyödyistä. Välittömiä kustannuksia ovat lippujen hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi lippuhallinnosta aiheutuu kuluja henkilöstöhallinnon ja palkkahallinnon eri yksiköissä. Työsuhdelipun yhteiskuntataloudelliset laskelmat perustuvat kyselytutkimuksen tuloksiin ja lipun hankintatilastoihin. Työhyvinvointiin ja työtyytyväisyyteen liittyviä vaikutuksia kartoitetaan työntekijöille ja luottamusmiehille suunnattavan kyselyn perusteella. Koska lippujärjestelmä tuo työntekijälle mahdollisuuden palkan kasvuun, on lipulla oletettavasti myönteisiä mielikuva- ja imagovaikutuksia työntekijöiden keskuudessa. Koska kaikilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole mahdollisuutta kulkea töihin joukkoliikenteellä, voidaan etuus joissakin työntekijäryhmissä mieltää epäoikeudenmukaisena lisäetuutena. Vaikka tavoitteena on mahdollisimman tasapuolinen ja oikeudenmukainen joukkoliikenteen käyttöön kannustava etuus, on mahdollista, että osa työntekijöistä ei ole tyytyväinen lippujärjestelmän toteutukseen. Olennaisena osana kyselytutkimusta kootaankin tietoa työntekijöiden näkemyksistä lipun houkuttelevuudesta ja lippujärjestelmän käytännön toteutuksesta. 14

12 1.3.3 Suositusten laadinta Seurantatutkimuksen tulosten perusteella on laadittu suosituksia lippujärjestelmän kehittämiseksi tulevaisuudessa luotavaa lippujärjestelmää varten. Suositukset koskevat erityisesti lipun käytännön toteutukseen liittyviä toimintamalleja. Niiden tavoitteena on lisätä lipun houkuttelevuutta ja saatavuutta ja sitä kautta lipusta aiheutuvia myönteisiä seurausvaikutuksia. 15

13 2. Tampereen kaupungin työsuhdelippu 2.1 Tampereen kaupungin henkilöstö Tampereen kaupunki on suurin työnantajaorganisaatio Tampereella. Yhteensä kaupungin palveluksessa on noin työntekijää. Tampereen kaupungin toimipisteitä on noin 250. Suurimmat toimipisteet ovat Hatanpään sairaala (noin 1500 työntekijää) ja Koukkuniemen vanhainkoti Rauhaniemessä (900 työntekijää). Työntekijöistä noin 69 % on naisia ja 31 % miehiä. Työntekijöiden keskimääräinen ikä on noin 44 vuotta. Kaupungin työntekijöistä noin 3 % on alle 24-vuotiaita (kuva 2.1). Noin viidennes työntekijöistä on vuotiaita, 29 % vuotiaita ja kolmannes vuotiaita. Yli 55-vuotiaita on noin 17 %. (Koskela 2004) yli 55-vuotta 17 % alle 24-vuotta 3 % vuotta 18 % vuotta 33 % vuotta 29 % Kuva 2.1 Tampereen kaupungin henkilöstön ikäjakauma (Koskela 2004). Tampereen kaupungin työntekijöitä suurin osa on työskennellyt pitkään kaupungin palveluksessa. Vakinaista henkilökuntaa on noin , joista noin puolet on työskennellyt yli kymmenen vuotta kaupungin palveluksessa (kuva 2.2). Alle kaksi vuotta kaupungilla työsuhteessa olleita on noin 7 % ja 2 5 vuotta työsuhteessa olleita noin neljännes vakituisista työntekijöistä. Noin viidennes vakituisista on työskennellyt 5 10 vuotta. 16

14 alle 2 vuotta 7 % yli 10 vuotta 51 % 2-5 vuotta 24 % 5-10 vuotta 18 % Kuva 2.2 Vakinaisen henkilökunnan palvelussuhteen kesto. Suurin osa kaupungin työntekijöistä (81 %) asuu Tampereella (kuva 2.3). Tampereen ympäryskunnissa asuu 13 % työntekijöistä ja 5 % muualla Pirkanmaalla. Suurin henkilöstöryhmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen sektori, jossa työskenteli vuonna 2003 noin 46 % henkilöstöstä. Toiseksi suurin henkilöstöryhmä ovat koulutuspalveluissa työskentelevät, joiden osuus henkilöstöstä on 22 %. (Säily 2004) Ympäryskunnat 13 % muu 4 % Tampere 83 % Kuva 2.3 Tampereen kaupungin henkilöstön asuinkuntajakauma (Säily 2004). Vuonna 2004 tehdyn henkilöstötutkimuksen mukaan noin 32 % työntekijöistä kulkee työmatkansa talviaikaan joukkoliikenteellä, 34 % henkilöautolla ja 24 % jalan tai polkupyörällä. Muina kuin talviaikoina moni työntekijä kulkee työmatkat mieluummin kävellen tai pyöräillen. Keväisin, kesäisin ja alkusyksyn aikana ja joukkoliikenteen osuus on noin 17 %. Kaupungin työntekijät käyttävät työmatkoillaan huomattavasti enemmän joukkoliikennettä kuin seudun asukkaat keskimäärin, sillä työmatkoilla joukkoliikenteen osuus on Tampereella talvisin keskimäärin 21 %. (Koskela 2003, TASE2025) 17

15 2.2 Työsuhdelippujärjestelmän toteutus Tampereen kaupunki on ottanut työsuhdelipun käyttöön huhtikuussa 2006 ( alkaen). Lipun toteutusmalli laadittiin lipun käyttöönottoa valmistelevassa työryhmässä Lippuun ovat oikeutettuja kaikki työntekijät, joiden työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt kuusi kuukautta ja työaika on vähintään puolet alalla vallitsevasta täydestä työajasta. Yhtäjaksoisuutta ei tulkita katkenneeksi, jos virka- tai työsopimussuhteiden väliin jäävä aika ei ole kolmea päivää pidempi. Työsuhteen pituutta koskeva raja on marraskuussa 2006 päätetty laskea kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen, mutta vielä vuonna 2006 rajana on ollut kuusi kuukautta. Työsuhdelippuoikeutta ei ole yli kuukauden mittaisella äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla, opintovapaalla, vuorotteluvapaalla, työlomalla tai virkavapaalla olevilla, koska heidän ei oleteta kyseisenä aikana tekevän kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Vuosiloman aikana työsuhdelippua voi kuitenkin vapaasti käyttää. Kaiken kaikkiaan Tampereen kaupungilla oli työsuhdelippuun oikeutettuja työntekijöitä yhteensä noin vuonna Palvelussuhde-etuna tarjottava työsuhdelippu on tuloverolain edellytysten takia aina henkilökohtainen, mutta lippua voi työmatkojen lisäksi käyttää myös vapaa-aikana tehtävillä matkoilla. Työnantajan maksama tuki on kaikille sama riippumatta lipun hankintahinnasta. Työantaja maksaa joukkoliikennelipun hinnasta 9,5 euroa/kk (enintään 114 e/v), jolloin minkään lipputyypin osalta työnantajan osuus ei ylitä 25 % lipun hinnasta. Työntekijälle ei siten aiheudu lipusta veroseuraamuksia eikä työnantajalle ylimääräisiä henkilösivukuluja. Taulukossa 2.1 on esitetty ne lipputuotteet, joihin työsuhde-etuuden on vuonna 2006 voinut saada. Tällä hetkellä työsuhdelippu on mahdollista ottaa käyttöön kaupungin sisäisen liikenteen työmatkalippuna (30vrk/50 matkaa), 90 vrk:n kausilippuna, nuorten 30 vrk:n kausilippuna tai Tampereen kaupunkiseudun seutulippuna. Työsuhdelipun voi verohallinnon ohjeiden mukaan hankkia sellaisena lippuna, joka soveltuu kodin ja työpaikan välisiin matkoihin. Näin ollen esimerkiksi Tampereella asuva ja työssäkäyvä työntekijä voi hankkia ainoastaan Tampereen sisäisen liikenteen lipun. Kangasalla asuva ja Tampereella työssäkäyvä voi hankkia työsuhdelipukseen kaupunkiseutulipun. Matkahuollon ja VR:n lipputuotteet eivät vielä ole mukana työsuhdelippujärjestelmässä, sillä tietosuojaesteiden takia kaupunki ei ole voinut toimittaa työnantajaorganisaation ulkopuolelle rekisteriä lippuun oikeutetuista työntekijöistä. 18

16 Taulukko 2.1 Työntekijöille tarjolla olevat työsuhdelippuvaihtoehdot (tammikuussa 2007 voimassa olleet lippujen hinnat). Tampereen sisäiset liput työmatkalippu 90 vrk:n lippu nuorten 30 vrk:n lippu Tampereen kaupunkiseutulippu kotinkuntana Pirkkala kotikuntana Kangasala, Lempäälä, Nokia tai Ylöjärvi lipun hinta 38,00 38,30 33,00 55,00 67,00 /kk (115 /90 vrk) kaupungin osuus 9,50 9,50 8,25 9,50 9,50 /kk (28,50 /90 vrk) kaupungin osuus 25 % 25 % 25 % 18 % 14 % % lipun hinta työntekijälle 28,50 28,80 24,75 45,50 57,50 /kk (86,50 /90 vrk) Työsuhdelippuetuutena Tampereella työmatkoja tekevä voi lunastaa 90 vrk:n lipun käyttöönsä 86,50 euron hintaan, kun lipun hinta normaalisti on 115 euroa. Vaihtoehtoisesti työntekijä voi hankkia itselleen 28,50 euron hintaan 30 vrk voimassa olevan työmatkalipun, jolla voi tehdä enintään 50 matkaa. Työmatkalipun normaalihinta on 38 euroa. Pirkkalassa asuvat saavat Tampereen kaupunkiseutulipun käyttöönsä 45,50 eurolla, kun normaali hinta on 55 euroa. Muissa Tampereen naapuruskunnissa asuville työntekijöille seutulipun työsuhdehinta on 57,50 euroa, kun se normaalisti maksaisi 67 euroa. Lippujärjestelmän uudistamisen yhteydessä vuosina tavoitteena on, että työsuhdelipuksi voisi jatkossa lunastaa minkä tahansa tarjolla olevan kausilipun, mutta järjestelmän alkuvaiheessa lipputyyppejä on ollut tarjolla rajoitetusti. Lippu ladataan työntekijän omalle korttipohjalle. Kaupungin sisäisen lipun ladanneiden korttiin liimataan latauksen yhteydessä työsuhdelipusta kertova tarra, sillä työsuhdelippuna ladattu kausilippu on henkilökohtainen, vaikka nämä lipputuotteet muussa tapauksessa ovatkin haltijakohtaisia. Työsuhdelippu vähentää työmatkakulujen verovähennysoikeutta enintään 104,50 euroa vuodessa (11 kk x 9,5 euroa/kk). Tampereella asuvien ja työssäkäyvien työmatkakuluvähennys ei käytännössä muutu, sillä alle 500 euron vuosittaisia matkakuluja ei voi vähentää verotuksessa. Tampereen ulkopuolella asuvien työmatkakuluvähennys pienenee enimmillään 104,50 euroa vuodessa. Koska työnantajan maksama osuus on enintään 25 % lipun hinnasta, työntekijän verotettava palkka ei nouse. Palkkalaskelmassa lisätulo näkyy verottomana luontoisetuna niinä kausina, joina työntekijä on lunastanut lipun käyttöönsä. 19

17 2.3 Työsuhdelippujärjestelmän toiminnan kuvaus Tampereen kaupungin työsuhdelippujärjestelmän toiminta on esitetty kuvassa 2.4. Tällä hetkellä lipun hankkiminen ja lataaminen on mahdollista vain yhdessä toimipisteessä, Tampereen kaupungin joukkoliikenteen palvelupisteessä. Työnantajan maksama 9,5 euron osuus laskutetaan suoraan työnantajalta ja työntekijä maksaa itse lippua lunastaessaan oman osuutensa. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa lipun hankinnasta verottajalle, vaan verottaja saa tiedon lippuetuuden arvosta suoraan työnantajalta. Palkanlaskenta kerää tiedot lippuun oikeutetuista Tiedot lippuun oikeutetuista toimitetaan joukkoliikenteen työsuhdelippusovellukseen Lipun tarvitsija lunastaa lipun joukkoliikenteen palvelupisteestä Palvelupisteessä tarkistetaan sovelluksesta, onko lunastaja oikeutettu lippuun Työntekijä maksaa palvelupisteessä oman osuutensa lipusta Työnantajan osuus laskutetaan/viedään kirjanpitoon Kuva 2.4 Tampereen kaupungin työsuhdelippujärjestelmä, jossa kaupunki maksaa joukkoliikennetoimistolle työnantajaosuuden ja työntekijä maksaa lippua noutaessaan itse omavastuuosuuden. Työsuhdelipun tarvitsijan oikeus työsuhdelippuun tarkistetaan joukkoliikenteen palvelupisteessä työsuhdelippusovelluksen avulla. Työsuhdelippusovelluksen tietokantaan tiedot lippuun oikeutetuista henkilöistä saadaan palkanlaskentayksiköstä (kuva 2.5), joka poimii ja tallentaa henkilöstöhallinnan järjestelmästä lippuun oikeutettujen nimet. Tietotekniikkakeskuksen siirtoajojen kautta lippuun oikeutettujen tiedot siirretään ja tallennetaan lipunmyyntiorganisaation käytössä olevaan työsuhdelippusovellukseen. Siirtoajo tehdään kerran viikossa, joten henkilötiedot eivät päivity reaaliajassa. 20

18 Työsuhdematkalippu TsMatkaLippu Asiakas Asiakkaan ostaman TsMatkaLip un tiedot Joukkoliikenneyksi kkö Tallenna TsMatkaLipun osto Luo palkkatapahtumat ostetuista TsMatkaLipuista Lähetä laskutiedot TsMatkaLipuista SAPiin Toiminta- / organisaatioyk sikkö TsMatkaLippulask ujen maksaminen Sovellukset Fortime TsMatkaLippuun oikeutettujen henkilöiden poiminta Palkkatapahtumat ostetuista TsMatkaLipuista Fortimeen TsMatkaLippuHen kilöt Palkkatapahtumat TsMatkaLippuHen ostetuista kilöt TsMatkaLipuista TsMatkaLippuHen kilöiden vienti TsMatkalippuSove llukseen Luo palkkatapahtumat ostetuista TsMatkaLipuista TsMatkalippuS ovellus TsMatkaLippujen laskutustietojen muodostus TsMatkaLippujen laskutustiedot SAP/Erp TsMatkaLippujen laskutustietojen vienti SAPiin Kuva 2.5 Prosessikuvaus Tampereen kaupungin työsuhdelipusta (Tampereen kaupunki 2006). Työsuhdelippusovellus siirtää tietoa myös lipunmyyntiorganisaatiosta palkkahallinnon järjestelmiin ja jatkossa myös kirjanpitoon (SAP), joiden perusteella joukkoliikennetoimisto laskuttaa kaupunkia ladatuista työsuhdelipuista työsuhdeosuuden verran (9,5 /ladattu lippu/kk). 21

19 2.4 Työsuhdelipun käyttäjien määrän kehitys Vuoden 2006 aikana työsuhdelipun oli ottanut käyttöönsä noin Tampereen kaupungin työntekijää. Työsuhdelipun oli siten hankkinut käyttöönsä yhteensä noin 15 % lippuun oikeutetuista työntekijöistä. Työsuhdelippulatauksia tehtiin vuoden 2006 aikana yhteensä noin Kuvassa 2.6 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden ja latausten määrän kehitys käyttäjiä latauksia Kuva 2.6 Työsuhdelipun käyttäjämäärien ja työsuhdelippulatauksien määrän kehitys ( ). Kuvassa 2.7 on esitetty ladattujen työsuhdelippujen lipputyyppijakauma. Lähes 80 % työsuhdelipun käyttäjistä on ladannut työsuhdelipuksi työmatkalipun, joka oikeuttaa 50 matkaan 30 vrk:n aikana. Kolmen kuukauden (90 vrk) kausilippu on houkutellut käyttäjiä selvästi vähemmän: noin 12 % käyttäjistä on hankkinut työsuhdelipukseen 90 vrk:n kausilipun. Käyttäjistä noin 11 % on ladannut työsuhdelipuksi kaupunkiseutulipun, mikä vastaa Tampereen ympäryskunnissa asuvien osuutta. Nuorten 30 vuorokauden kausilippuja on ladattu työsuhdelippuina käyttöön vain vähän, yhteensä 8 kertaa. 22

20 kaupunkiseutulippu; 11 % nuorten 30 vrk:n lippu; 0,1 % 90 vrk:n lippu; 12 % työmatkalippu; 77 % Kuva 2.7 Työsuhdelipuksi ladattujen lipputyyppien jakauma ( ). Kuvassa 2.8 on esitetty latausten määrän vaihtelu lipputyypeittäin. Kesä- ja heinäkuussa latauksia tehtiin huomattavasti vähemmän kuin muina kuukausina. Kesällä latauksien määrä oli alle 500 latausta kuukaudessa, elo- ja syyskuussa latauksia tehtiin yli 800 ja loka- ja marraskuussa yli kuukaudessa. Joulukuussa latausten määrä jäi hieman alle latauksen. Tammikuussa latauksia tehtiin lähes Kaupungin sisäisen liikenteen 90 vuorokauden lippuja ladattiin erityisesti loka- ja marraskuussa, jolloin ladattiin lähes 40 % 90 vuorokauden kausilipuista. Kesäkuussa 90 vuorokauden lippuja ladattiin selvästi vähiten. Työmatkalipun latauksia tehtiin hieman tasaisemmin, mutta myös työmatkalippuja ladattiin suhteellisesti useimmin tammi-, loka- ja marraskuussa. Kaupunkiseutulipun latauksia tehtiin suhteellisesti eniten tammi- ja marraskuussa. Pirkkalan kaupunkiseutulippujen osuus kaikista työsuhdelipuiksi ladatuista kaupunkiseutulipuista oli 22 %. latauksia/kk huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu tammikuu työmatkalippu 90 vrk:n lippu kaupunkiseutulippu Kuva 2.8 Työsuhdelippujen latausten määrän kehitys 4/2006 1/

21 3. Henkilöstökysely 3.1 Henkilöstökyselyn toteutus Työsuhdelipun vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen on selvitetty henkilöstökyselyn avulla. Lisäksi kyselyn avulla on selvitetty lipun vastaanottaneiden tyytyväisyyttä lippuhallintoon ja lipun käytännön toteutukseen sekä käyttäjien toiveita lippujärjestelmän kehittämiseksi. Samalla on kartoitettu työsuhdelipun vaikutuksia työviihtyvyyteen ja työhyvinvointiin. Lipun vastaanottaneille työntekijöille suunnatun kyselytutkimuksen otantaan poimittiin kaikki ne työntekijät, jotka olivat hankkineet lipun mennessä. Lipun käyttöön ottaneita työntekijöitä oli otannassa yhteensä Kyselylomake saatekirjeineen on esitetty liitteessä 1. Työsuhdelipun vastaanottaneiden lisäksi toteutettiin erillinen kysely niille työntekijöille, jotka eivät ole ottaneet työsuhdelippua käyttöön. Kyselyn avulla on kartoitettu tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet työntekijöiden jättäytymiseen lippujärjestelmän ulkopuolelle. Kyselylomake on esitetty liitteessä 2. Kyselyyn poimittiin henkilöstön joukosta henkilön otanta sellaisia työntekijöitä, jotka eivät olleet ottaneet lippua käyttöön. Otanta poimittiin niiden työntekijöiden joukosta, jotka asuvat Tampereella tai Tampereen kaupunkiseutulipun alueella, sillä muualla asuvalle henkilöstölle ei vielä ole tarjolla työsuhdelipuksi soveltuvia lipputuotteita. Otannan jälkitarkastuksessa havaittiin, että mukana oli 103 henkilöä, jotka olivat hankkineet työsuhdelipun käyttöönsä poiminnan jälkeen. Nämä henkilöt poistettiin vielä otannasta, jolloin tutkimukseen jäi henkilöä, jotka eivät ole ottaneet työsuhdelippua käyttöön. Työntekijöille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2006 posti- ja internet-kyselynä. Kyselylomake saatekirjeineen postitettiin työntekijöille kotiosoitteeseen. Lomake oli mahdollista täyttää ja palauttaa palautuskuoressa tai vaihtoehtoisesti kyselyyn oli mahdollista vastata internetin kautta. 3.2 Työsuhdelipun käyttöön ottaneet työntekijät Työsuhdelipun käyttöön ottaneilta työntekijöiltä vastauksia palautui yhteensä 991 kappaletta, jolloin kyselyn vastausprosentti työsuhdelipun käyttöönottaneiden osalta oli 70 %. Vastauksista 84 % palautui postitse ja 16 % internetin kautta. Vastaajista 87 %:lla oli vastaushetkellä lippu käytössä. 24

22 Naisten osuus vastaajista oli 92 % ja miesten 8 %. Vastausjakauman perusteella työsuhdelippu on kiinnostanut selvästi enemmän naistyöntekijöitä. Naiset käyttävätkin joukkoliikennettä huomattavasti useammin työmatkoillaan kuin miehet. Vuonna 2004 toteutetun henkilöstön kulkutapakyselyn mukaan talvisin joukkoliikennettä käyttävien osuus oli naisilla 40 % ja miehillä 14 % (Koskela 2003). Työsuhdelipun käyttöön ottaneista suurin osa oli yli 30-vuotiaita (kuva 3.1). Alle 30- vuotiaita vastaajia oli noin 6 %. Suurimman vastaajaryhmän muodostivat vuotiaat. Ikäjakauman perusteella työsuhdelippu onkin kiinnostanut suhteellisesti eniten vuotiaita, joiden osuus henkilöstöstä on 33 %, mutta joita lipun haltijoiden keskuudessa oli lähes 40 %. Myös yli 55-vuotiaat ovat olleet ahkera työsuhdelipun hankkineiden ryhmä, sillä heidän osuutensa koko henkilöstöstä on noin 17 % ja lipun haltijoista lähes neljännes. Suhteellisesti vähiten lippulatauksia on tehty alle 44-vuotiaiden ryhmässä, jonka osuus henkilöstöstä on noin puolet, mutta osuus työsuhdelipun haltijoista vain 37 %. yli 55 vuotta 24 % vuotta 6 % alle 18 0 % vuotta 39 % vuotta 31 % Kuva 3.1 Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien ikäjakauma.. Kyselytulosten mukaan suurin osa lipun käyttöön ottaneista työntekijöistä on ollut kaupungin palveluksessa yli 5 vuotta (kuva 3.2). Vain noin neljännes lippua käyttävistä on ollut kaupungin palveluksessa alle 5 vuotta. Vastausjakauma vastaa hyvin todellista kaupungin henkilöstön palvelusuhteen keston jakaumaa. 25

23 alle vuoden 4 % 1-5 vuotta 21 % yli 10 vuotta 56 % 5-10 vuotta 19 % Kuva 3.2 Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien työsuhteen kesto. Kuvassa 3.3 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden asuinkuntajakauma. Lähes 90 % lippua käyttävistä asuu Tampereella. Työsuhdelippu on ollut houkutteleva myös Tampereen ympäryskunnissa asuville työntekijöille. Ympäryskunnissa asuu noin 10 % työsuhdelipun hankkineista, mikä vastaa ympäryskunnissa asuvien suhteellista osuutta henkilöstön asuinkuntajakaumassa. Ympäryskunnista eniten lipun käyttäjiä oli Kangasalan ja Pirkkalan kunnissa asuvien työntekijöiden joukossa. Lempäälä 1 % Nokia 2 % Pirkkala 3 % Ylöjärvi 2 % Kangasala 3 % Tampere 89 % Kuva 3.3 Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien asuinkunta. Työsuhdelipun hankkineiden vastaajien työmatkan keskipituus on 9,6 km. Lipun hankkineiden työmatkan pituusjakauma on esitetty kuvassa 3.4. Työmatkan pituus on 5 10 km noin 40 %:lla ja km 44 %:lla vastaajista. Yli 20 km:n työmatka on noin 5 %:lla työsuhdelipun hankkineilla. Alle 5 km:n työmatka on noin 12 %:lla vastaajista. 26

24 yli 20 km 5 % alle 1 km 0,4 % 1-2,9 km 3 % 3-4,9 km 9 % 10-19,9 km 44 % 5-9,9 km 39 % Kuva 3.4 Työmatkojen pituusjakauma työsuhdelipun hankkineilla. Noin 92 % lipun käyttöön ottaneista työntekijöistä työskentelee pääosin samassa toimipisteessä. Työsuhdelipun hankkineista vastaajista noin kolmannes työskentelee keskustassa. Hatanpäällä käy töissä noin 10 % vastaajista ja Rauhaniemessä hieman alle 10 %. Vuoden 2006 poikkeuksellisen lämpimän syksyn ja alkutalven vaikutus näkyy työsuhdelipun hankkineiden kulkutapajakaumassa (kuva 3.5), jossa joukkoliikenteen sijasta korostuu jalankulun ja pyöräilyn osuus. Vastaajista peräti 12 % kulkee työmatkansa pääsääntöisesti pyörällä, vaikka heillä on käytössä työsuhdelippu. henkilöautolla kuljettajana 3 % henkilöautolla matkustajana 3 % kävellen 2 % polkupyörällä 12 % linja-autolla 80 % 3.5 Työsuhdelipun käyttäjien kulkutapajakauma työmatkoilla. 27

25 Vastaajien joukossa oli paljon henkilöitä, jotka kulkevat työmatkansa talvisin linja-autolla ja muina vuodenaikoina sään salliessa polkupyörällä. Työsuhdelipun hankkineista 80 % ilmoittaa kulkevansa työmatkansa linja-autolla. Henkilöautolla kulkevien osuus on työsuhdelipun hankkineiden ryhmässä vähäinen: vain 6 % kulkee työmatkansa henkilöautolla. Vaikutukset matkustuskäyttäytymiseen Työsuhdelipun vaikutuksia matkustuskäyttäytymiseen selvitettiin kartoittamalla henkilöstön kulkutapaa työmatkoilla ennen työsuhdelipun hankkimista ja työsuhdelipun hankkimisen jälkeen. Kuvassa 3.6 on esitetty lipun vastaanottaneiden työntekijöiden joukkoliikenteen käyttö työmatkoilla ennen työsuhdelipun hankkimista ja työsuhdelipun käyttöön oton jälkeen. Työsuhdelipun hankkineista 87 % oli jo ennen lipun hankkimista säännöllisiä joukkoliikenteen käyttäjiä ja käytti joukkoliikennettä työmatkoillaan päivittäin tai lähes päivittäin. Vastaajista 8 % käytti joukkoliikennettä 2-3 kertaa viikossa ja 5 % satunnaisesti kerran viikossa tai harvemmin. Työsuhdelipun hankittuaan 95 % vastaajista ilmoitti käyttävänsä työmatkoillaan joukkoliikennettä päivittäin tai lähes päivittäin. Säännöllinen joukkoliikenteen käyttö on kasvanut lipun vastaanottaneiden ryhmässä lähes 8 prosenttiyksikköä. Uusista päivittäin tai lähes päivittäin joukkoliikennettä käyttävistä 60 % käytti ennen joukkoliikennettä 2-3 kertaa viikossa, noin 7 % kerran viikossa, 21 % muutaman kerran kuukaudessa ja 12 % kerran kuukaudessa tai harvemmin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ennen 87 % 8 % jälkeen 95 % 4 % päivittäin tai lähes päivittäin kerran viikossa kerran kuukaudessa tai harvemmin 2-3 kertaa viikossa muutaman kerran kuukaudessa Kuva 3.6 Työsuhdelipun hankkineiden työntekijöiden joukkoliikenteen käyttö ennen lipun hankintaa ja lipun hankinnan jälkeen. 28

26 Työsuhdelippu on houkutellut myös aiemmin arvolipulla matkustaneita. Vastaajista yli kolmannes käytti arvolippua ennen työsuhdelipun hankkimista. Kuvassa 3.7 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden lippujakauma ennen lipun hankkimista ja lipun käyttöönoton jälkeen. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ennen 41 % 35 % 25 % 7 % jälkeen 71 % 20 % 9 % työmatkalippu arvolippu kausilippu seutulippu muu kertalippu Kuva 3.7 Käytetty lipputyyppi ennen työsuhdelipun hankkimista ja sen hankkimisen jälkeen. Työmatkojen lisäksi työsuhdelippua voi vapaasti käyttää muillakin matkoilla. Työsuhdelipun hankkineet ovat käyttäneet työsuhdelippua paljon myös vapaa-ajan matkoilla sekä ostos- ja asiointimatkoilla (kuva 3.8). Vastaajista lähes 60 % on käyttänyt työsuhdelippua ostos- ja asiointimatkoilla sekä vapaa-ajan matkoilla. Työsuhdelippu on houkutellut käyttäjiksi myös sellaisia työntekijöitä, jotka eivät käytä säännöllisesti joukkoliikennettä työmatkoillaan, mutta haluavat käyttää sitä muilla matkoillaan. Kaikista työsuhdelipulla tehdyistä matkoista lähes viidennes on vapaa-ajan matkoja tai ostos- ja asiointimatkoja. 29

27 työmatkoilla 98 % vapaa-ajanmatkat 58 % ostos- ja asiointimatkat 58 % työasiointimatkat 18 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 3.8 Työsuhdelipun käyttö eri matkaryhmissä. Luvut kertovat, kuinka suuri osuus lipun hankkineista on käyttänyt työsuhdelippua työmatkoilla sekä vapaa-ajanmatkoilla, ostos- ja asiointi- sekä työasiointimatkoilla. Tyytyväisyys lippujärjestelmään ja käytännön toteutukseen Kuvassa 3.9 on esitetty lipun käyttöön ottaneiden tyytyväisyys työsuhdelippujärjestelmään. Suurin osa työsuhdelipun hankkineista on ollut tyytyväisiä työsuhdelippua koskeviin järjestelyihin. Työsuhdelipusta tiedottamiseen oli erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä 95 % vastaajista. Noin 90 % vastaajista oli erittäin tai melko tyytyväisiä työnantajan maksamaan osuuteen lipun hinnasta. Eniten tyytymättömyyttä aiheutti latauspaikkojen määrä, sillä työsuhdelippu on mahdollista ladata vain yhdessä toimipisteessä. Vastaajista noin 70 % oli melko tai erittäin tyytymättömiä latauspaikkojen määrään. Lataustapahtuman sujuvuuteen oli kuitenkin erittäin tai melko tyytyväisiä 81 % vastaajista. 30

28 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % työsuhdelipusta tiedottaminen 46 % 49 % 4 % lataustapahtuman sujuvuus 35 % 46 % 13 % 6 % erilaisten ladattavien lipputyyppien määrä 31 % 55 % 11 % työnantajan maksama osuus (9,5 /kk) 31 % 58 % 9 % latauspaikkojen määrä 9 % 21 % 37 % 33 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön Kuva 3.9 Tyytyväisyys työsuhdelippua koskeviin järjestelyihin. Kuvassa 3.10 on esitetty työsuhdelipun käyttöön ottaneiden työntekijöiden arviota lippujärjestelmää parantavista toimenpiteistä. Työntekijöiden kehittämistoiveet työsuhdelippujärjestelmälle liittyivät enimmäkseen latauspaikkojen määrään. Vastaajista 73 % arvioi, että latauspaikkojen määrän lisääminen lisäisi lipun houkuttelevuutta selvästi. Myös vaihdottomat yhteydet ja aikataulujen parempi sopivuus lisäisivät työsuhdelipun houkuttelevuutta. Vastaajista 67 % arvioi, että vaihdoton yhteys kotoa työpaikalle parantaisi selvästi tai jonkin verran työsuhdelippujärjestelmää. Itse maksettavan osuuden suoraveloitusta suoraan palkasta ei toivottu. Vastaajista 8 % arveli, että se parantaisi merkittävästi järjestelmää. Kyselyn loppuosassa vastaajilla oli mahdollisuus antaa kehitysideoita ja palautetta lippujärjestelmästä omin sanoin. Palautetta antoi noin 500 vastaajaa, joista noin 200 vastaajan kommentit liittyivät toiveisiin saada työsuhdelipun latausmahdollisuus useampaan paikkaan. Lipunmyyntipisteessä esiintyneet ruuhkat ja pitkät jonotusajat saivat myös kritiikkiä lipun hankkineilta. Kehittämisajatuksia kohdistui myös lippuvalikoiman kehittämiseen: noin 70 vastaajaa toivoi, että myös 30 vrk:n lippu kuuluisi työsuhdelippujärjestelmään, sillä monelle päivittäin linja-autolla kulkevalle työmatkalipun rajattu matkamäärä ei riitä. Osa vastaajista toivoi myös arvolipun lataamismahdollisuutta työsuhdelippuna. Lisäksi lippujärjestelmään toivottiin mahdollisuutta kimppalippuun, jolloin samassa taloudessa asuvat voisivat hankkia yhteisen työsuhdelipun (molemmat saman työnantajan palveluksessa). 31

29 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Latauspaikkoja olisi enemmän 73 % 16 % 6 %5 % Työpaikalle olisi kotoa vaihdoton yhteys 51 % 16 % 9 % 24 % Joukkoliikenteen aikataulut sopisivat paremmin työaikoihin 39 % 27 % 16 % 18 % Voisin ladata 30 vrk:n lipun 24 % 27 % 11 % 37 % Voisin ladata puolen vuoden lipun 13 % 20 % 16 % 51 % Lipusta tiedotettaisiin aktiivisemmin 13 % 28 % 28 % 31 % Itse maksettava osuus menisi suoraan palkasta 8 % 11 % 9 % 72 % parantaisi selvästi parantaisi jonkin verran parantaisi hieman ei juurikaan parantaisi Kuva 3.10 Lipun käyttöön ottaneiden näkemyksiä työsuhdelippujärjestelmän kehittämistoimenpiteistä. Kuvassa 3.11 on esitetty lippua käyttävien työntekijöiden arvioita eri toimenpiteiden vaikutuksesta lipun houkuttelevuuteen. Eniten työsuhdelipun käyttäjien mielestä työsuhdelipun houkuttelevuutta lisäsi verotuskäytännön lieventyminen. Vastaajien mielestä lipun houkuttelevuutta lisäisi huomattavasti työnantajan osuuden lisääminen yli 25 %:iin siten, että se olisi kokonaan verotonta tuloa. Työntekijät olivat kuitenkin melko tyytyväisiä nykyiseen työnantajan maksuosuuteen, sillä noin kolmannes vastaajista arvioi, että työnantajan maksuosuuden lisääminen ei nykyisellä verotuskäytännöllä juurikaan lisäisi lipun houkuttelevuutta. Noin puolet lipun vastaanottaneista arvioi, että lipun houkuttelevuutta voitaisiin lisätä muuttamalla lippu haltijakohtaiseksi, jolloin myös muut perheenjäsenet voisivat matkustaa lipulla. Haltijakohtaisena työnantajan maksuosuus tulkittaisiin kokonaisuudessaan verolliseksi etuudeksi nykyisen tuloverolain mukaan. 32

30 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työnantajan maksama osuus olisi yli 25% ja kokonaan verotonta tuloa 65 % 19 % 7 % 9 % Työnantajan maksama osuus lipun hinnasta olisi nykyistä suurempi 42 % 24 % 14 % 20 % Työsuhdelippua voisivat käyttää myös muut perheenjäsenet 28 % 21 % 15 % 36 % lisäisi selvästi lisäisi jonkin verran hieman ei juurikaan Kuva 3.11 Lipun käyttöön ottaneiden näkemyksiä työsuhdelipun houkuttelevuutta lisäävistä tekijöistä. Työsuhdelipulla on ollut kyselytulosten mukaan myönteinen vaikutus työnantajaimagoon ja työviihtyvyyteen. Kuvassa 3.12 on esitetty työntekijöiden näkemyksiä työsuhdelipusta henkilöstöetuna. Lähes kaikkien vastaajien mielestä oli tärkeää, että työnantaja on ensimmäisten joukossa tuonut tarjolle mahdollisuuden työsuhdelippuun. Vastaajista lähes yhtä moni arvioi, että työsuhdelippu on sopiva kannustin joukkoliikenteen käytölle. Lähes 90 % vastaajista arvioi työsuhdelipun olevan henkilöstöetuna merkittävä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Mielestäni on tärkeää, että työnantajani on ensimmäisten joukossa tuonut tarjolle mahdollisuuden työsuhdelippuun 77 % 21 % Työsuhdelippu on mielestäni sopiva kannustin joukkoliikenteen käytölle. 72 % 25 % Työsuhdelippu on mielestäni merkittävä henkilöstöetu. 65 % 32 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 3.12 Työsuhdelipun käyttöön ottaneiden näkemyksiä työsuhdelipusta henkilöstöetuna. Työsuhdelipun imagovaikutuksiin myönteisimmin suhtautuivat uudet alle vuoden kaupungin palveluksessa työskennelleet henkilöt. Heistä 80 % arveli, että työsuhdelippu on merkittävä henkilöstöetu. He myös arvioivat muita vastaajia enemmän, että työsuhdelippu on so- 33

31 piva kannustin joukkoliikenteen käytölle. Vastaajista 80 % arvioi, että työsuhdelippu on sopiva kannustin joukkoliikenteen käyttöön. Työsuhdelipun myönteiset imagovaikutukset näkyivät myös vapaan palautteen osiossa. Noin 70 vastaajaa mainitsi työsuhdelipun olevan erinomainen ele työnantajalta ja lippuetuutta arvostettiin. Tärkeäksi koettiin, että työnantaja osallistuu työmatkakuluihin. 3.3 Työntekijät, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä Työntekijöitä, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä, vastasi kyselyyn yhteensä 856. Vastausprosentti oli tässä vastaajaryhmässä 45 %. Paperilomakkeella kyselyyn vastasi 84 % ja internetin kautta 16 % vastaajista. Vastaajista 85 % työskentelee pääosin samassa toimipisteessä ja 15 %:lla työpisteen sijainti vaihtelee tai he tekevät liikkuvaa työtä. Samassa toimipisteessä työssä käyvistä vastaajista lähes puolet (44 %) työskentelee keskustassa. Vastaajista 80 % oli naisia ja 20 % miehiä. Vastaajista noin 93 % oli yli 30-vuotiaita. Suurimman vastausryhmän muodostivat vuotiaat, joita oli 37 % vastaajista. Kuvassa 3.13 on esitetty vastaajien ikäjakauma ja kuvassa 3.14 vastaajien palvelussuhteen kestoaika. Vastaajien ikäjakauma ja palvelusuhteen kestoaika jakaantui melko samalla tavalla kuin lipun käyttöön ottaneiden ryhmässä. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakauman perusteella naiset ovat vastanneet kyselyyn selvästi miehiä useammin, sillä kaupungin henkilöstöstä noin 69 % on naisia ja 31 % miehiä (Koskela 2004). Vastaajista lähes 60 % on työskennellyt Tampereen kaupungin palveluksessa yli 10 vuotta. Noin viidennes vastaajista on ollut 5 10 vuotta kaupungin palveluksessa. Alle vuoden työskennelleitä on 5 % vastaajista. 34

32 yli 55 vuotta 24 % vuotta 7 % alle 18 0 % vuotta 32 % vuotta 37 % Kuva 3.13 Vastaajien (ei työsuhdelippua käytössä) ikäjakauma. alle vuoden 5 % 1-5 vuotta 17 % yli 10 vuotta 59 % 5-10 vuotta 19 % Kuva 3.14 Vastaajien (ei työsuhdelippua käytössä) työsuhteen pituus. Vastaajien asuinkuntajakauma on samantyyppinen kuin henkilöillä, jotka ovat hankkineet työsuhdelipun käyttöön. Vastaajista suurin osa (83 %) asuu Tampereella. Ympäryskunnissa asuu 16 % vastaajista. 35

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo & Laura Hulkkonen Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

SUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys

TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys Hanna Kalenoja Tampere 2004 Tampereenteknillinen yliopisto. Liikenne-ja kuljetustekniikanlaitos HannaKalenoja

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Hervannan joukkoliikennetutkimus

Hervannan joukkoliikennetutkimus Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät Työraportti 11 Hervannan joukkoliikennetutkimus Piritta Laitakari & Hanna Kalenoja Tampere 2008 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Työraportti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne Tiikkaja Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Henkilöliikennetutkimus Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Hanna Kalenoja & Hanne

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016

Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129

21.3.2011. Satakunnan seutulipputyöryhmä. Vastauksia. yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 Satakunnan seutulipputyöryhmä Vastauksia kpl yhteensä 303 Internet 174 paperilomake 129 1 SUKUPUOLI mies 22 % nainen 78 % Turku 2009: - nainen 74 % - mies 26 % 2 1 % 1 % IKÄ 9 % 26 % 15 % 14 % 14 % 20

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Miten kuljemme töihin? Jyväskylän kaupungin henkilökunnan työmatkaliikenne Kartoituksen tulokset

Miten kuljemme töihin? Jyväskylän kaupungin henkilökunnan työmatkaliikenne Kartoituksen tulokset Miten kuljemme töihin? Jyväskylän kaupungin henkilökunnan työmatkaliikenne Kartoituksen tulokset 6.4.2017 Ville Voltti 6.4.2017 Tutkimuksen perustiedot Tutkimusviikko ma 13.3.- pe 17.3.2017 (kysely auki

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Esimerkki 3 Joukkoliikenteen testimatkustajakokeilu kahdella työpaikalla

Esimerkki 3 Joukkoliikenteen testimatkustajakokeilu kahdella työpaikalla Esimerkki 3 Joukkoliikenteen testimatkustajakokeilu kahdella työpaikalla Projekti: Joukkoliikenteen testimatkustajakokeilu kahdella työpaikalla Yleinen tavoite Projektin tavoitteena on saada työmatkansa

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2015 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2015 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

alkaen. Lippujen hinnat

alkaen. Lippujen hinnat 1.1.2017 alkaen Lippujen hinnat Kausiliput matkakortilla Voit ladata matkakortille haluamasi pituisen kauden kahden viikon ja vuoden väliltä (14 366 pv). Kausilipun hinta muodostuu 14 päivän perushinnasta

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?

1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? 1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? A Puolesta B Jonkin verran puolesta C Jonkin verran vastaan D Vastaan 2) Liikutteko

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1

17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 17.11.2014 www.tyojaperhe.fi 1 TYÖN JA PERHEEN YHTEENSOVITTAMISEN VERKKOAIVORIIHI Esitys on osa Työterveyslaitoksen koordinoimaa Sosiaali- ja terveysministeriön Työ ja perhe-elämä -ohjelmaa. Marja Etunimi

Lisätiedot

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä Tartutaan kestävän työmatkaliikenteen hyvään draiviin. Hyödynnetään edelläkävijäyritysten yhteistyötä. Mitataan työpaikkojen liikkumisen ohjauksen vaikutukset. Kuva: Jouni

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Pysäköintihaasteet ja-ratkaisut ECOMM-jälkiseminaari Milla Talja

Pysäköintihaasteet ja-ratkaisut ECOMM-jälkiseminaari Milla Talja Pysäköintihaasteet ja-ratkaisut 27.09.2017 ECOMM-jälkiseminaari Milla Talja www.mobinet.fi ECOMM 2017 ja pysäköinti Pysäköinnin haasteet työpaja (challenge session) Elinvoimaisten kaupunkien pysäköintipolitiikat

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana

Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin , vastausprosentti noin 25 YTN-teemana Kysely tehtiin loka-marraskuussa 2015 Kohderyhmänä työmarkkinoilla olevat TEKin jäsenet Vastaajia noin 11 000, vastausprosentti noin 25 YTN-teemana työtyytyväisyys ja työn muutokset Tuunia Keränen @TEK_akateemiset

Lisätiedot

Matkakortin kelpoisuus. Sisällys. Matkakortin kelpoisuus... 3

Matkakortin kelpoisuus. Sisällys. Matkakortin kelpoisuus... 3 Sisällys Matkakortin kelpoisuus... 3 Yksi kortti - monta tapaa maksaa matka... 5 Lippulajit... 7 Kertalippu... 7 Arvolippu... 7 Kausilippu... 9 Työmatkalippu... 9 Opiskelijalippu... 10 Koululippu... 11

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen

Kaupunkipyörien asiakaskysely kaikki vastaajat, N= Tarja Jääskeläinen Kaupunkipyörien asiakaskysely 2017 kaikki vastaajat, N= 7 940 Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.

Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9. Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii

Lisätiedot

ELY-keskuksen työmatkaliikkuminen: Suutarin lapsen kengillä kelpaa nyt kulkea

ELY-keskuksen työmatkaliikkuminen: Suutarin lapsen kengillä kelpaa nyt kulkea ELY-keskuksen työmatkaliikkuminen: Suutarin lapsen kengillä kelpaa nyt kulkea Viisaan liikkumisen verkosto 11.5.2017 Koho Reino 9.05.2017 Mitä saimme aikaan: Väline Asenne CO2 2 Koho Reino Miksi onnistuimme?

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Helena Suomela, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, Helsingin Seudun Liikenne Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Associate companies into the

Lisätiedot

Palkkatasotutkimus 2015

Palkkatasotutkimus 2015 Palkkatasotutkimus Tuloksia Taustaa Vuotuinen palkkatasotutkimus antaa poikkileikkauksen jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoilla ja palkkatasosta Lokakuun ansiot (tunnusluvuissa mukana kokoaikatyössä

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014

Kandien kesätyöt 2014. Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kandien kesätyöt 2014 Yhteenveto Lääkäriliiton opiskelijakyselyn tuloksista Tiedot on kerätty lokakuussa 2014 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Kandien kesätöitä tutkittiin Lääkäriliiton Opiskelijatutkimuksen

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tiedote Maaliskuu 2017 Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimus: Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta Tuoreen Työsuhde-edut Suomessa -kyselytutkimuksen mukaan

Lisätiedot

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5.

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5. Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä SAVU saavutettavuustarkastelut SAVU-saavutettavuustarkastelut

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010

ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 ILMASTONMUUTOSKYSELY / SOMERON KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÄT JA LUOTTAMUSHENKILÖT LOKAKUU 2010 Someron kaupunki on mukana Kuntaliiton ilmastohankkeessa "Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa".

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot