Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo & Laura Hulkkonen Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Tampere 2008

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 Tampere University of Technology. Department of Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 67 Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo & Laura Hulkkonen Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2008

4 Kansikuvat: Tommi Mäkelä ISBN ISBN (PDF) ISSN

5 ESIPUHE Tuloverolain muutos mahdollisti vuoden 2006 alussa työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enimmillään 25 % työntekijän joukkoliikenteen kausilipun hinnasta verottomana palkan osana tai lisänä. Työsuhdelippu oli odotettu työsuhde-etuus, josta arvioitiin tulevan suosittu erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. Työsuhdelippujärjestelmä on nykyisellään suurimmalle osalle työnantajista liian monimutkainen ja työläs siitä kertyvään hyötyyn verrattuna. Työsuhdelipun on ottanut kahden ensimmäisen vuoden aikana käyttöön vain muutama suuri työnantajaorganisaatio ja pientenkin työnantajien keskuudessa käyttäjiä on vielä vähän. Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa noin käyttäjää, joista suurin osa on suurten kaupunkityönantajien henkilöstöä. Työsuhdelippujärjestelmän kehittäminen on liikennepoliittisesti tärkeä toimenpide, sillä joukkoliikenteen edistämisen kannalta työsuhdelippu sisältää paljon mahdollisuuksia. Työsuhdelippujärjestelmän ehtojen kehittäminen on kirjattu myös osaksi hallitusohjelmaa. Joukkoliikenteen lippujen hintakehitys on ollut viime vuosina melko epäedullinen suhteessa henkilöauton käyttökustannuksiin. Työsuhdelippu edustaa joukkoliikenteen edistämisessä uutta näkökulmaa, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden osallistua työntekijän joukkoliikennelipun hankintakuluihin. Työnantajaorganisaatiolle työsuhdelippu on kiinnostava henkilöstöetuus, joka osaltaan tukee ympäristö- ja yhteiskuntavastuun tavoitteita. Lipun käyttöönottaneissa organisaatioissa siitä on muodostunut suosittu etuus, joka on lisännyt työtyytyväisyyttä ja kiinnostusta joukkoliikenteen käyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa tärkeimmät työsuhdelipun kehittämistarpeet ja käyttöönoton esteet sekä laatia suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Marko Forsblom ja Laura Hulkkonen Destiasta sekä Hanna Kalenoja ja Essi Sinisalo Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselta. Hankkeen tilaajana on ollut Paikallisliikenneliitto ry. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Pekka Aalto Paikallisliikenneliitto ry:stä, Pekka Hongisto Matkahuolto Oy:stä, Pietari Kauste VR Osakeyhtiöstä, Sirpa Korte Turun kaupungilta, Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä, Mika Periviita Tampereen kaupungilta, Jarmo Riikonen Helsingin kaupungin liikennelaitokselta ja Risto Vaattovaara YTV:stä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Pekka Aalto Paikallisliikenneliitto ry:stä.

6

7 TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta Julkaisun nimi Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Julkaisun tekijät Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo, Laura Hulkkonen Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa toteutettu tuloverolain muutos mahdollisti työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa 25 % joukkoliikenteen kausilipun hinnasta työntekijälle verovapaasti. Työsuhdelipun käyttöönotto oli odotettu uudistus, jonka arvioitiin lisäävän joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti erityisesti kaupunkiseuduilla. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi ja hallinnoitavaksi. Lippu ei ole yleistynyt odotetulla tavalla ja vielä toistaiseksi lipun käyttöön ottaneita työnantajaorganisaatioita on vähän. Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa noin käyttäjää, joista suurin osa on Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupunkien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Kuntatyönantajien lisäksi noin 300 pienehköä työnantajaorganisaatiota on ottanut lipun käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi ja kartoittaa työsuhdelipun käyttöönoton esteitä. Työssä laaditut suositukset perustuvat työnantajille ja joukkoliikennetoimijoille suunnattuihin asiantuntijahaastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin. Työnantajahaastattelujen mukaan suurimmat lipun käyttöönoton esteet perustuvat työsuhdelipun toteutuksen monimutkaisuuteen ja työsuhdelipusta työntekijälle kertyvän edun vaatimattomuuteen suhteessa lipun käyttöönoton ja hallinnoinnin aiheuttamiin kustannuksiin. Työssä esitettyjen suositusten tavoitteena on ollut kehittää työsuhdelippujärjestelmää siten, että lippujärjestelmä olisi työnantajaorganisaatioiden ja muiden toimijoiden näkökulmasta nykyistä toteutusmallia toimivampi ja tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. Ilman kehittämistoimenpiteitä työsuhdelipun käyttäjämäärä jäänee nykyiselle tasolle. Työsuhdelippujärjestelmän kehittämistä koskevia suosituksia on seitsemän: I Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk. II Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaanetuuden osalta (35 euroa/kk). III Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle. IV Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä. V Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä. VI Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus. VII Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan. Suositusten toteuttamisen on arvioitu lisäävän merkittävästi työsuhdelipun käyttäjämäärää. Erityisesti verovapaan osuuden nostaminen ja määrittäminen kiinteänä ylärajana, työsuhdelipun vaikutuksen poistaminen työmatkakulujen verovähennysoikeuteen ja lippuvalikoiman laajentaminen satunnaisille matkustajille soveltuviin lipputyyppeihin lisäävät lipun houkuttelevuutta. Työsuhdelipun on arvioitu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää pääkaupunkiseudulla 4 6 % ja muilla kaupunkiseuduilla 1 4 %, jos työnantajan maksuosuudeksi uudessa lippujärjestelmässä vakiintuisi euroa/kk. Mikäli maksuosuutena yleistyisi 35 euroa/kk, vaikutukset olisivat huomattavasti suurempia. Avainsanat työsuhdelippu, luontoisetu, joukkoliikenne, lippuvalikoima, työnantaja Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Kokonaissivumäärä Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja 72 logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 ISSN ISBN (PDF)

8

9 Date of publication Name of the publication Recommendations for the improvement of the employer-subsidized public transport ticket system Authors Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo, Laura Hulkkonen Abstract In the beginning of 2006 the income tax act in Finland allowed employers to pay employees up to 25 % of the public transport season ticket as a tax free fringe benefit. The employer-subsidized public transport ticket was a prospective reform, and it was expected to increase the public transport ridership especially in large urban areas. In practice the employer-subsidized ticket has turned out to be rather complicated and laborious measure for most of the employees. The ticket has not become as popular as expected and only a limited number of employers has adopted the subsidized ticket as a fringe benefit. At the end of 2007 there were approximately employer-subsidized public transport ticket holders, of which a large majority was employees of large municipal organisations (Cities of Helsinki, Espoo, Tampere and Turku). Along with the large municipal employers ca. 300 small companies have introduced the employer-subsidized ticket. The aim of this study was to prepare recommendations to improve the present employersubsidized public transport ticket system and identify the obstacles to introduce the ticket. Recommendations base on the results of expert interviews and group discussions of employers and public transport stakeholders. According to the employer interviews the biggest obstacles to introduce the ticket were the complicated and laborious ticket system implementation and administration and the relatively small financial benefit to the employees. The recommendations are aimed to improve the employer-subsidized public transport ticket system in order to reduce the elaborateness and increase the attractiveness of the ticket. Without improvements the amount of employer-subsidized public transport ticket holders is unlikely to increase in the future. There is altogether seven recommendations to improve the employersubsidized public transport ticket system: I The upper limit of employer s tax-free share of payment is set to 35 euros/month. II The employer-subsidized ticket (max 35 euros/month) is set not to affect the deductible amount of commuting expenses. III Employer does not have to pay his share directly to the ticketing organisation as in the present system. IV Employer-subsidized ticket is recommended to be introduced as a benefit not as part of present salary. V Employer-subsidized benefit is allowed also in other ticket types than season tickets. VI Employer-subsidized ticket is implemented as holder ticket not as a personal benefit. VII Several implication schemes are offered in order to provide implementation options for different kinds of employers. Implementation of the recommended measures has been assessed to increase notably the amount of employer-subsidized public transport ticket holders. Especially the increased and fixed tax free limit, change in the tax deduction of commuting expenses and introduction of other ticket types than season tickets increase the attractiveness of the system. Change in the benefit system have been estimated to increase the number of public transport trips in the Helsinki Region by 4 6 % and in other urban regions by 1 4 %, if employers share of the fare would be euros/month. If the share was generally 35 euros/month, the increase would be notably larger. Keywords employer-subsidized public transport ticket, fringe benefit, public transport, ticket type Name of the publication series Pages, total Tampere University of Technology. Department of 72 Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 67 ISSN ISBN (PDF)

10

11 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO Työn taustaa Työn tavoitteet Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rakenne Eri toimijoiden haastattelut Työnantajaorganisaatiot Joukkoliikennetoimijat KARTOITUS TYÖSUHDELIPUN KÄYTTÖKOKEMUKSISTA Työsuhdelipun käyttöön ottaneet työnantajaorganisaatiot Kuntatyönantajat Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Tampereen kaupunki Turun kaupunki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Pienet ja keskisuuret yritykset Käyttäjäkysely lipun käyttöön ottaneille työnantajille Työsuhdelipun asiakasprofiili Työsuhdelippujen hankinta ja laskutus Työsuhdelipun toteutus suhteessa palkkaukseen Motivaatio työsuhdelipun käyttöönottoon Työsuhdelipun käyttöönoton sujuminen Työsuhdelipun käyttöönoton vaikutukset yrityksessä SUOSITUKSET TYÖSUHDELIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Työsuhdelipun käyttöönoton esteet ja kehittämistarpeet Epäselvyydet lipun hankintatavasta ja toteutuksesta palkan osana tai lisänä Työntekijälle kertyvän hyödyn vaatimattomuus Hallinnolliset ongelmat lipun käyttöönotossa Työsuhdelipun kehittämistoimenpiteet Verovapaan osuuden muuttaminen kiinteäksi euromääräiseksi rajaksi Työmatkakulujen verovähennysoikeuden säilyminen Lippuvalikoiman laajentaminen Työsuhdelippu haltijakohtaiseksi eduksi Mahdollisuus erilaisiin lipun toteutustapoihin Tietojärjestelmämalli Työmatkasetelimalli Matkalaskumalli Matkakorttimalli PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Arvio työsuhdelippujärjestelmän yleistymisestä... 62

12

13 13 YHTEENVETO Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on viime vuosina etsitty uusia toimenpiteitä. Työsuhdelipun on useissa eri tutkimuksissa arvioitu olevan tehokas keino joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Vuoden 2006 alussa voimaan astunut tuloverolain muutos mahdollisti joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa työntekijälleen enintään 25 % lipun hinnasta verottomana. Työsuhdelipun verotuskäytännön muutos oli valtakunnallisesti odotettu uudistus, jonka toivottiin lisäävän joukkoliikenteen houkuttelevuutta erityisesti työmatkoilla. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille melko monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi. Työsuhdelippu ei kahden ensimmäisen vuoden aikana ole muodostunut kovin houkuttelevaksi etuudeksi ja työsuhdelipun käyttöön ottaneita työnantajaorganisaatioita on vielä vähän. Joukkoliikenteen lippujen hintakehitys on viime vuosina ollut melko epäedullista ja joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat indeksillä mitattuna kasvaneet enemmän kuin henkilöauton käyttökustannukset. Työsuhdelippujärjestelmän kehittäminen onkin tärkeä tavoite joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Samalla se tukee muita liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita, kuten liikenteen ilmastonmuutosvaikutusten vähentämistä, kaupunkiseutujen liikenteen ruuhkautumisen hillintää ja työvoiman liikkuvuuden edistämistä. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut laatia suositus työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut muodostaa eri osapuolien näkökulmasta selkeä ja helppokäyttöinen työsuhdelippujärjestelmä, joka kannustaa henkilöstöä joukkoliikenteen käyttöön. Työssä on kartoitettu erilaisia työsuhdelippujärjestelmän toteutusvaihtoehtoja ja lipun käyttökokemuksia. Lisäksi työssä on selvitetty työsuhdelipun käyttöönoton esteitä ja laadittu kehittämissuositukset lippujärjestelmän houkuttelevuuden lisäämiseksi. Työsuhdelippuun liittyviä eri osa-alueita on tarkasteltu hankkeessa työntekijöiden, työnantajaorganisaatioiden ja joukkoliikennetoimijoiden näkökulmista. Työssä luotua uudistettua työsuhdelipun mallia voidaan hyödyntää kehitettäessä työsuhdelipun verotuskäytäntöä ja toteutustapaa. Samalla tuloksia voidaan hyödyntää hallitusohjelmaan kirjatussa työsuhdematkalippujärjestelmän ehtojen kehittämistyössä, joka osaltaan kytkeytyy liikenteen ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseen. Työsuhdelipun toteutusmalleja ja käyttökokemuksia on kartoitettu asiantuntijahaastatteluilla lipun käyttöön ottaneissa työnantajaorganisaatioissa. Lisäksi pienille ja keskisuurille työnantajaorganisaatioille suunnattiin erillinen nettikysely, johon vastasi noin 100 eri työnantajaorganisaation edustajaa. Tutkimuksessa on haastateltu myös sellaisia työnantajaorganisaatioita, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää käyttöönoton esteitä sekä kartoittaa erilaisten vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikutuksia lippujärjestelmän houkuttelevuuteen. Haastattelut toteutettiin työpajamuotoisina ryhmäkeskusteluina, joihin kutsuttiin edustajia suurista ja keskisuurista eri alan yrityksistä ja valtion työnantajaorganisaatioista. Työsuhdelipun toteutustavat ja käyttökokemukset Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin käyttäjää, joista suurin osa on Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupunkien sekä Helsingin ja Uudenmaan sai-

14 14 raanhoitopiirin (HUS) henkilöstöä. Tampereen kaupunki otti työsuhdelipun käyttöön ensimmäisenä suurena työnantajana huhtikuussa Vuoden 2007 aikana Espoon, Helsingin, Turun ja Kauniaisten kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottivat lippujärjestelmän käyttöön. Lisäksi noin 300 pientä ja keskisuurta työantajaorganisaatiota on ottanut lipun käyttöön. Työsuhdelipulla on tällä hetkellä useita erilaisia käytännön toteutustapoja. Pääkaupunkiseudulla työnantajaorganisaatioille on tarjolla työmatkaseteli. Helsingin ja Espoon kaupungit sekä HUS antavat työsuhdelipun kaikille samansuuruisena työmatkasetelinä, jonka arvo on 10 euroa. Tampereen ja Turun kaupungit ovat toteuttaneet työsuhdelipun tietojärjestelmäsovelluksena, jossa työnantaja toimittaa sovelluksen avulla joukkoliikenteen palvelupisteeseen tiedot lippuun oikeutetuista henkilöistä. Työsuhdelipun lataaminen on mahdollista vain joukkoliikenteen palvelupisteessä. Työnantajan osuus (noin 10 euroa) laskutetaan suoraan työnantajalta ja työntekijä maksaa itse lippua lunastaessaan oman osuutensa. Lisäksi pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun seudun yrityksissä on käytössä suoraveloitukseen tai laskutukseen perustuvia sopimusmalleja. Pienet ja keskisuuret työnantajat ovat yleensä toimittaneet erikseen lipunmyyntiorganisaatioille tiedon lippuun oikeutetuista työntekijöistä ja sopineet työnantajaosuuden laskutuksesta suoraveloituksena. Työsuhdelippu on enimmäkseen otettu käyttöön siten, että etu maksetaan työntekijöille palkan lisänä. Työsuhdelippu on toteutettu niin, ettei työsuhdelippuetuudesta aiheudu työntekijälle veroseuraamuksia eikä työnantajalle ylimääräisiä henkilösivukuluja. Useissa työnantajaorganisaatioissa on lipun käyttöönoton yhteydessä laadittu myös ohjeet työsuhdelippuun oikeutuksesta, sillä lippua ei välttämättä tarjota esimerkiksi osa-aikaisille työntekijöille tai lyhyessä työsuhteessa oleville työntekijöille. Kokemukset työsuhdelipusta ovat haastattelujen ja kyselyn mukaan pääosin myönteisiä. Työsuhdelipun hallinnointi on suhteellisen kevyttä, mutta esimerkiksi työmatkasetelien käsittely sitoo henkilöresursseja melko paljon. Esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunki ovat palkanneet lisähenkilöstöä työsuhdelippujärjestelmän ylläpitoon. Suurimmat ongelmat ovat liittyneet lipun käyttöönoton valmisteluun, sillä käyttöönotto vaatii paljon suunnittelu- ja selvittelytyötä. Työsuhdelippuun oikeutettujen henkilörekisterin perustaminen ja ylläpitäminen, palkanlaskennan eri toimintojen sovittaminen sekä muiden järjestelmään liittyvien rutiinien selvittäminen ja toteuttaminen on työlästä ja vaatii paljon resursseja etenkin suurissa työnantajaorganisaatioissa. Käyttöönoton suunnitteluun ja selvittämiseen kuluva aika syö merkittävästi työsuhdelipun käyttöönoton houkuttelevuutta. Työsuhdelipun käyttö on lipun käyttöön ottaneissa organisaatioissa sujunut hyvin ja työntekijöiltä saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Työsuhdelippu on haastateltujen arvioiden ja kyselytulosten mukaan lisännyt työtyytyväisyyttä. Työsuhdelipun ovat ottaneet yleisimmin käyttöön ne työntekijät, jotka jo aiemmin ovat olleet joukkoliikenteen kantaasiakkaita. Työsuhdelipun on kuitenkin arvioitu lisänneen joukkoliikenteen käyttöä lipun käyttöönottaneiden keskuudessa. Työsuhdelipun käyttöön ottaneissa organisaatioissa eniten kehitysehdotuksia onkin esitetty lippuvalikoiman laajentamiseen. Lippuvalikoimaan on toivottu kausilippujen lisäksi myös lipputuotteita, jotka sopisivat paremmin satunnaiskäyttäjien tarpeisiin. Työsuhdelipusta ei saisi muodostua ainoastaan joukkoliikennettä päivittäin käyttävien etuus, vaan sen piiriin

15 15 tulisi saada myös suuri joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjien ryhmä, jonka joukkoliikennematkustuksen lisäämisessä on paljon kasvupotentiaalia. Työsuhdelipun verotuskäytäntöön toivottiin lipun käyttöön ottaneiden keskuudessa muutoksia, sillä useat työnantajat olisivat valmiita maksamaan nykyistä suuremmankin osuuden joukkoliikennelipun hinnasta, mikäli siitä ei aiheutuisi ylimääräistä työtä ja kuluja. Nykyinen verolainsäädäntö edellyttää, että työnantajan on maksettava maksuosuutensa suoraan itse, eikä työntekijä voi esimerkiksi jälkikäteen laskuttaa työnantajaa. Toivottavaa olisi, että työntekijä voisi itse hankkia kokonaan lipun ja laskuttaa siitä jälkikäteen työnantajaa. Matkalaskujärjestelmät ovat jo ennestään olemassa, mikä vähentäisi työsuhdelippuun liittyvää hallinnollista työtä. Työsuhdelipun käyttöönoton esteet Työnantajille suunnattujen työpajojen ja haastattelujen perusteella suurimmat käyttöönoton esteet liittyvät työsuhdelipun toteutuksen monimutkaisuuteen ja hallintoon sekä epävarmuuteen työntekijöille kertyvästä hyödystä. Lipun eri toteutusvaihtoehdot eivät ole nykyisin työnantajille selkeitä ja ohjeissa korostuvat ensisijaisesti ne vaihtoehdot, joissa työsuhdeetuus maksetaan työntekijälle nykyisen palkan osana. Käytännössä parhaaksi ja yleisimmäksi toteutustavaksi on muotoutunut kiinteän noin 10 euron/kk etuuden maksaminen palkan lisänä, jolloin minkään lipputyypin osalta verollisen etuuden raja ei ylity. Verohallinnon ohjeistus lipun toteutuksesta palkan osana on työnantajille hallinnollisesti hankalaa, sillä kokonaispalkan tulisi tällöin pysyä samana. Jos työntekijä ottaa edun käyttöön esimerkiksi kuudeksi kuukaudeksi vuoden aikana, palkan muodostusta joudutaan vaihtelemaan, koska veroton luontoisetuus ei koske jokaista palkanmaksujaksoa. Ongelmallista työsuhdelipun toteutuksessa palkan osana on myös se, että veroton etuus vähentää tällöin työntekijän eläkekertymää. Suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi on muodostunut velvoite, jonka mukaan työnantaja vastaa lipun hankinnasta ja maksaa ainakin oman osuutensa lipusta suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle. Velvoite vaikuttaa sekä työnantajan sopimuskäytäntöihin että työsuhdelipun hankintakäytäntöihin. Vaatimus edellyttää sopimusta ja henkilötietojen siirtoa työnantajan ja joukkoliikenneorganisaation välillä, mikä on työnantajaorganisaatioissa koettu hallinnollisesti hankalaksi ja työlääksi. Lipun käyttöönotto on kaikissa suurissa työnantajaorganisaatioissa vaatinut mittavaa suunnittelu- ja valmistelutyötä. Monet lipun käyttöönottoa harkinneet työnantajaorganisaatiot arvioivat valmistelutyön määrän suureksi verrattuna lipusta koituviin hyötyihin. Työsuhdelippu arvioitiin haastatteluissa erittäin mielenkiintoiseksi henkilöstöetuudeksi, mutta sen käyttöönottoa hidastaa epävarmuus siitä, kuinka houkuttelevaksi etuus työntekijöille muotoutuisi. Työntekijälle kertyvän hyödyn arviointia vaikeuttaa erilaisista toteutustavoista johtuva nettohyödyn vaihtelu. Työnantajaosapuolten haastatteluissa nousi esille useita lippuhallintoon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat olleet esteenä lipun toteuttamiselle ja jatkosuunnittelulle. Valtakunnallisesti toimivissa organisaatioissa lippujärjestelmä muodostuisi käytännössä monimutkaiseksi, sillä eri paikkakunnilla toimivia alueyksiköitä varten sopimuksia tulisi pahimmillaan solmia kymmenien eri toimijoiden kanssa. Työsuhdelippujärjestelmän tulisi olla tasapuolinen, eikä lippua ole mielekästä toteuttaa siten, että esimerkiksi vain tietyssä kaupungissa työskentele-

16 16 ville olisi tarjolla lippuetuus. Toteutusta helpottaisi lounassetelin kaltainen valtakunnallinen järjestelmä, jossa työnantaja ei joudu erikseen sopimaan kunkin toimijan kanssa lipun hankinnasta. Lipun kehittämistoimenpiteet ja toimenpidesuositukset Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi on laadittu haastattelujen, ryhmäkeskustelujen ja työpajatyöskentelyn tulosten perustella. Suositusten tavoitteena on ollut kehittää työsuhdelippujärjestelmää siten, että lippujärjestelmä olisi työnantajaorganisaatioiden ja muiden toimijoiden näkökulmasta nykyistä toteutusmallia toimivampi ja tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. I Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk Työsuhdelippujärjestelmää tulisi muuttaa siten, että verovapaa raja olisi 35 euroa kuukaudessa ja nykyisestä 25 %:iin sidotusta ylärajasta luovutaan. Suurissa kaupungeissa edusta muodostuisi tällöin huomattavan suuri, mikä lisäisi merkittävästi lipun houkuttelevuutta ja sen arvoa henkilöstöetuutena. Samalla kiinteänä rajana toteutettu verovapaan etuuden yläraja yksinkertaistaisi lippujärjestelmää, sillä teknisesti työnantajan on hankalaa sovittaa maksuosuutensa tiettyyn osuuteen lipun hinnasta. Kiinteä raja on työnantajille selkeä ja helpottaa myös valtakunnallisen tietojärjestelmä- ja työmatkasetelimallin toteuttamista. Suositeltavaksi valittu raja tukee hyvin yli 50 %:n maksuosuuden tavoitetta, sillä 35 euron/kk maksuosuus kattaisi suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa % 30 vuorokauden lipun hinnasta. Toisaalta kiinteä raja määrittelee verottomana annettavan edun kohtuulliseksi ja rajaa mahdollisuuden suurten verottomien palkanlisien maksamiseen. II Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaan etuuden osalta (35 euroa/kk) Työsuhdelippujärjestelmää suositellaan muutettavaksi siten, että työnantajan maksama osuus ei vaikuttaisi työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaan rajan (35 euroa/kk) alittavalta osaltaan. Tällöin lippu olisi seudullisessa liikenteessä huomattavasti nykyistä houkuttelevampi, mikä lisäisi myös työnantajien kiinnostusta ottaa lippu käyttöön. Suosituksen tavoitteena on yksinkertaistaa lipun verotusjärjestelmää, jotta työnantajalta saatu veroton etuus ei kääntyisi työntekijän kannalta verotusta kiristäväksi toimenpiteeksi. Suositellun verovapausrajan mukaisesti työnantaja saisi maksaa veroseuraamuksetta enimmillään 420 euroa vuodessa työntekijälle palkanlisänä joukkoliikennematkustuksen tukemiseen. Nykyisin työsuhdelippu vähentää työmatkakulujen verovähennysoikeutta saadun etuuden verran tai 11 kuukauden ajalta. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden omavastuuosuus (500 euroa/v) ylittyy suurten keskuskaupunkien ulkopuolisessa liikenteessä työmatkojaan tekevillä ja näissä kunnissa lipun tuomasta hyödystä keskimäärin puolet katoaa työmatkakulujen verovähennysoikeuden pienenemisen takia. Työnantajien epävarmuuden lipun todellisista hyödyistä työntekijälle on arvioitu johtuvan suurelta osin työmatkakulujen verovähennysoikeuden pienenemisestä, joka leikkaa saatua hyötyä merkittävästi seudullisessa matkustuksessa.

17 17 III Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle Työsuhdelipun toteutusohjeissa on edellytetty, että työnantaja maksaa ainakin oman osuutensa lipusta suoraan joukkoliikenneorganisaatiolle. Edellytys on hankaloittanut lipun toteutusta, sillä työnantajien on tehtävä sopimuksia eri joukkoliikennetoimijoiden kanssa. Monissa työnantajaorganisaatioissa yksinkertaisinta ja vaivattominta olisi maksaa lippuetuus työntekijälle matkalaskua vastaan. Samalla poistuu tarve periä työntekijän mahdollinen oma maksuosuus palkasta, mikä on hallinnollisesti erittäin työlästä. Matkalaskumallissa hankalalta ja henkilötietolain kannalta ongelmalliselta henkilötietojen siirtämiseltä lipunmyyntiorganisaation käyttöön vältytään kokonaan ja työsuhdelipusta sopiminen jää työntekijän ja työnantajan väliseksi asiaksi. IV Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä Työsuhdelipusta kertyvä hyöty työntekijälle on palkan osana toteutettuna pieni, sillä tällöin työntekijä hyötyy lipusta ainoastaan verotettavan tulon pienenemisen verran. Toteutus palkan osana on hallinnollisesti hankalaa, sillä kokonaispalkan pitämiseksi aina samana palkan koostumusta joudutaan vaihtelemaan, jos työntekijä ei ota etuutta käyttöön joka kuukausi. Ongelmallista palkan osana toteutuksessa on myös se, että työsuhdelippu vähentää tällöin työntekijän eläkekertymää. Työntekijöiden näkökulmasta eläkekertymän pieneneminen vähentää selvästi lipun houkuttelevuutta. Palkan osana toteutettava etuus ei houkuttele työnantajia ottamaan lippua käyttöön, sillä etuuden käytännön hyöty jää pieneksi ja se aiheuttaa palkkahallinnollisia lisätöitä. V Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä Nykyisin työsuhdelipuksi soveltuu ainoastaan kausilipun tyyppinen lippuvaihtoehto. Kausilippujen lisäksi tarjolla pitäisi olla vähäisempään matkustustarpeeseen soveltuvia lipputyyppejä, jotta työsuhdelipun käyttäjiksi saataisiin myös muita kuin joukkoliikenteen nykyisiä kanta-asiakkaita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa % työssäkäyvistä käyttää joukkoliikennettä satunnaisesti vähintään muutamia kertoja kuussa ja enintään muutamia kertoja viikossa. Työsuhdelippuvalikoiman laajentaminen satunnaisesti matkustaville soveltuvilla lipputyypeillä kaksinkertaistaisi lipun potentiaalisten käyttäjien määrän pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun reunuskunnissa potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaisi noin kolminkertaiseksi ja muilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla noin viisinkertaiseksi. Soveltuva lipputyyppi voisi olla esimerkiksi ns. joustava kausilippu, joka olisi voimassa 3 kuukautta ja sisältäisi 30 vapaavalintaista matkustuspäivää. Yhden matkustuspäivän aikana lipulla voi matkustaa niin paljon kuin haluaa. Joustava kausilippu ei edellytä päivittäistä matkustusta ollakseen työntekijälle kannattava hankinta, ja lipun hankinnan kynnys on huomattavasti matalampi kuin nykyisten kausilippujen. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisen näkökulmasta tämä on ensisijaisen tärkeä tavoite. Myös arvolippu soveltuisi työsuhdematkalipuksi niillä kaupunkiseuduilla, joilla sillä ei voi maksaa muita palveluja kuin joukkoliikennepalveluja.

18 18 VI Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus Nykyisin työsuhdelippu on valtiovarainministeriön ohjeissa määritetty henkilökohtaiseksi eduksi, toisin kuin esimerkiksi lounasseteli tai työsuhdeauto. Työsuhdelippu tulisi toteuttaa haltijakohtaisena etuutena siten, että lippua voisivat käyttää myös perheenjäsenet. Koska työsuhdematkalipun tavoitteena on lisätä joukkoliikennematkustusta, haltijakohtaisuus on joukkoliikennematkojen määrän lisäämisen kannalta tärkeä ja oikeansuuntainen toimenpide. Työnantajatyöpajojen ja asiantuntijahaastattelujen tulosten perusteella työnantajat suhtautuvat myönteisesti haltijakohtaisuuteen, joka lisää lipun käyttöarvoa ja samalla sen koettua hyötyä. VII Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan Lipun käyttöönotosta kertyneiden kokemusten sekä työnantajille suunnattujen työpajojen tulosten perusteella erilaisilla työnantajaorganisaatioilla on melko erilaisia tarpeita ja toiveita toteutusmallille. Esimerkiksi työntekijöiden määrä, työn luonne ja toiminnan valtakunnallinen laajuus vaikuttavat siihen, miten työsuhdelippu on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa. Osa työnantajista oli kiinnostunut tietojärjestelmään perustuvasta toteutusmallista, osa puolestaan arvioi ainoaksi mahdolliseksi toteutustavaksi työmatkasetelimallin. Osalle organisaatioista sopisi parhaiten matkalaskutukseen perustuva toteutusmalli. Myös työnantajan omistamaan matkakorttiin perustuvan mallin on arvioitu soveltuvan hyvin työsuhdelippukäyttöön. Osa työnantajaorganisaatioista voisi käyttää samanaikaisesti useampia toteutusmalleja sen mukaan kuinka ne parhaiten palvelisivat eri henkilöstöryhmiä. Tietojärjestelmämallissa työnantaja toimittaa lipunmyyntiorganisaatiolle tiedot lippuun oikeutetuista työntekijöistä esimerkiksi sähköisen nimilistan tai oman työsuhdelippusovelluksen avulla. Mallin etuna on sähköinen tiedonsiirto, joka vapauttaa työnantajan setelien kaltaisesta paperihallinnosta. Tulevaisuudessa lupaava, mutta vielä kehitystyötä vaativa toteutustapa on tietojärjestelmämalli, jossa työnantajaosuuden maksamiseen on tarjolla e-lipun kaltainen sovellus, joka ei edellytä henkilötietojen siirtämistä työnantajan ja lipunmyyntiorganisaation välillä. Yksinkertaisin ja moneen työnantajaorganisaatioon pienellä työllä toteutettavissa oleva malli on matkalaskutukseen perustuva käytäntö, joka ei edellytä minkäänlaista tiedonsiirtoa työnantajan ja lipunmyyntiorganisaation välillä. Matkalaskumallissa työntekijä maksaa joukkoliikennelipun itse kokonaan ja laskuttaa työnantajalta työnantajan maksuosuuden matkalaskulla. Työmatkaseteli on monille yrityksille jatkossakin paras ja joustavin työsuhdelipun toteutustapa, sillä työntekijä voi hankkia joukkoliikennelipun mistä tahansa jälleenmyyntipisteestä ja käyttää setelit maksaessaan lippua. Työnantajahaastatteluissa työmatkasetelin myönteiseksi piirteeksi arvioitiin myös sen konkreettisuus, ja setelin arvioitiin olevan arvostetumpi kuin muutoin saatavan samansuuruisen alennuksen lipun hinnasta. Seteliä pidetään toisaalta vanhanaikaisena mallina, jonka ongelmat liittyvät jakeluun, setelien vanhenemiseen ja hinnan muutosten ennakoimiseen. Yleistyäkseen työmatkasetelimalli edellyttäisi valtakunnallista yhtenäistä seteliä, joka kävisi maksuvälineenä kaikkien joukkoliikenneorganisaatioiden kausilippuihin. Tällöin työnantajan ei tarvitsisi tehdä sopimuksia useiden eri toimijoiden kanssa.

19 19 Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla työnantajan omistamiin matkakortteihin perustuva malli voi tulevaisuudessa olla kilpailukykyinen työsuhdelipun toteutustapa. Matkakorttimalli mahdollistaa työnantajaorganisaatioiden omalla ilmeellä räätälöidyn matkakortin käyttöönoton. Matkakorttimallissa työntekijä saa työnantajalta käyttöönsä matkakortin, jolle hän voi ladata työsuhdelipun ja maksaa oman osuutensa lippua ladatessaan. Lipunmyyntiorganisaatio laskuttaa jälkikäteen kortin omistajalta työnantajan maksuosuuden. Toteutusmallien tulisi olla laajuudeltaan valtakunnallisia, sillä monet suuret työnantajat toimivat eri seuduilla. On tärkeää, että tarjolla olisi valmiita ja sovelluskelpoisia toteutustapoja, joista työnantajaorganisaatiot voivat valita omaan käyttöönsä parhaiten soveltuvan tavan tai useita samanaikaisia toteutustapoja. Tavoitteena on, että työsuhdelippu olisi tuotteena yksiselitteinen, mutta sen käyttöönottoon annettaisiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Työnantaja voisi tarjolla olevista vaihtoehdoista valita mallin, joka olisi mahdollisimman vaivaton hallinnoida. Arvio työsuhdelippujärjestelmän yleistymisestä Mikäli suositukset voitaisiin toteuttaa, lipun käyttöönotto erilaisissa työnantajaorganisaatiossa helpottuisi ja työsuhdelipusta tulisi nykyistä houkuttelevampi etuus. Lipun käyttöönottaneiden osuuden voidaan arvioida kasvavan pääkaupunkiseudulla %:iin sekä Tampereen ja Turun seudulla %:iin lippuun oikeutetuista työntekijöistä. Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla työsuhdelipun käyttöönottavien osuuden voidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden perusteella arvioida olevan 5 15 %. Tätä pienemmillä kaupunkiseuduilla työsuhdelipun käyttäjien määrä jää todennäköisesti alle 10 %:iin lippuun oikeutetuista. Työsuhdelipun voidaan arvioida lisäävän joukkoliikennematkustusta pääkaupunkiseudulla 4 6 % (12 18 miljoonaa matkaa vuodessa), Tampereen ja Turun seudulla 2,5 4 % (0,5 1,0 miljoonaa matkaa vuodessa), Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seudulla 1,5 2,5 % ja tätä pienemmillä kaupunkiseuduilla 1 2 %. Vaikutus joukkoliikennematkojen määrään riippuu siitä, kuinka moni työnantaja ottaa lipun käyttöön ja kuinka suureksi työnantajan maksuosuus muodostuu. Arvioissa on oletettu, että työnantajan maksuosuus on euroa kuukaudessa. Mikäli työnantajan maksuosuutena yleistyisi 35 euron taso, vaikutukset joukkoliikennematkustukseen ovat todennäköisesti noin 1,5-kertaisia tässä esitettyihin arvioihin verrattuna. Uudistetulla työsuhdelipulla saavutettavissa olevaa myönteistä vaikutusta joukkoliikenteelle voidaan pitää erittäin merkittävänä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet ja henkilöauto on kasvattanut markkinaosuuttaan. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kääntämiseksi kasvuun tarvitaan monia joukkoliikenteen kilpailukykyä parantavia toimia, joista työsuhdelippu on hyvä esimerkki.

20 20 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta joukkoliikenne ei ole pystynyt ottamaan osaansa liikkumisen kasvusta. Joukkoliikenteen osuus suomalaisten tekemistä matkoista on viime vuosikymmeninä pienentynyt myös suurilla kaupunkiseuduilla, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on pääosin hyvä. Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on viime vuosina etsitty uusia näkökulmia, toimijoita ja toimenpiteitä. Työsuhdelipun on useissa eri tutkimuksissa arvioitu vaikuttavan kulkutapatottumuksiin ja edistävän joukkoliikenteen käyttöä erityisesti työmatkoilla. Työmatkojen merkitys kulkutavan valinnassa on suuri, sillä työmatkan kulkutapa vaikuttaa usein myös muiden päivän aikana tehtyjen matkojen kulkutapavalintoihin. (Sinisalo 2005, Pöllänen et al. 2003, Liikenne- ja viestintäministeriö 2004) Työsuhdelippu on työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu, jonka avulla valtio ja työnantajat parantavat joukkoliikenteen houkuttelevuutta erityisesti työmatkoilla. Vuoden 2006 alussa astui voimaan tuloverolain muutos, joka mahdollisti joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enintään 25 % lipun hinnasta verottomana. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2005 lopussa ohjeet työsuhdelipun käyttöönoton periaatteista. Palvelussuhde-etuna tarjottava työsuhdelippu on tuloverolain edellytysten takia aina henkilökohtainen, mutta lippua voi työmatkojen lisäksi käyttää myös vapaa-aikana tehtävillä matkoilla. Edellytyksenä on myös, että työnantajan maksama osuus lipun hinnasta laskutetaan suoraan työnantajalta. (Valtiovarainministeriö 2005) Vuoden 2006 alusta voimaan astunut työsuhdelipun verotuskäytännön muutos oli valtakunnallisesti toivottu uudistus, jota valmisteltiin pitkään. Työsuhdelippu ei kuitenkaan vastoin ennakko-odotuksia ole ollut kovin houkutteleva työnantajien näkökulmasta, sillä työsuhdelipun on ottanut käyttöön vain noin 300 työnantajaa, joista suurin osa on pieniä työnantajaorganisaatioita. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille melko monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi. Työsuhdelipulla on tällä hetkellä useita erilaisia käytännön toteutustapoja. Pääkaupunkiseudulla suurille työnantajaorganisaatioille on tarjolla työmatkaseteli, jonka jakelusta työnantaja huolehtii. Tampereella ja Turussa kaupunki on toteuttanut lippujärjestelmää varten lipunmyyntisovelluksen, jonka avulla lipunmyyntiorganisaatiolle voidaan toimittaa tieto lippuun oikeutetusta henkilöstöstä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on käytössä suoraveloitukseen tai laskutukseen perustuvat sopimusmallit. Pienet työnantajat ovat yleensä toimittaneet erikseen lipunmyyntiorganisaatioille tiedon lippuun oikeutetuista työntekijöistä ja sopineet työnantajaosuuden laskutuksesta. Lipun käyttöön ottaneet yritykset ovat pääosin pieniä alle 20 työntekijän organisaatioita. Suuret työsuhdelippua käyttävät työnantajaorganisaatiot ovat kaikki kuntatyönantajia. Tampereen kaupunki otti työsuhdelipun käyttöön ensimmäisenä suurena työnantajana huhtikuussa Vuoden 2007 alussa myös Espoon kaupunki, huhtikuussa 2007 Helsingin kaupunki, elokuussa 2007 Turun kaupunki ja Kauniaisten kaupunki sekä syyskuussa 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottivat lippujärjestelmän käyttöön.

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus

Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tutkimusraportti 64 Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Essi Sinisalo & Hanna Kalenoja Tampere 2007 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä

PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä PILETTI Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä Pori 29.1.2013 Mikä PILETTI on? PILETTI-järjestelmä on toimivaltaisten viranomaisten yhteinen joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmäpalvelu,

Lisätiedot

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä Tartutaan kestävän työmatkaliikenteen hyvään draiviin. Hyödynnetään edelläkävijäyritysten yhteistyötä. Mitataan työpaikkojen liikkumisen ohjauksen vaikutukset. Kuva: Jouni

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Kansallinen Tulorekisteri (KATRE) & Edenredin tarjoamat henkilöstöedut

Kansallinen Tulorekisteri (KATRE) & Edenredin tarjoamat henkilöstöedut 1 (5) Kansallinen Tulorekisteri (KATRE) & Edenredin tarjoamat henkilöstöedut 1. Mikä on tulorekisteri? Tulorekisteri on sähköinen kansallinen tietokanta, jota ylläpitää Verohallinnon Tulorekisteriyksikkö.

Lisätiedot

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä

Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Fiksusti töihin hyödyt työnantajan näkökulmasta Ville Voltti

Fiksusti töihin hyödyt työnantajan näkökulmasta Ville Voltti Fiksusti töihin hyödyt työnantajan näkökulmasta 9.5.2018 Ville Voltti Tavoitteena resurssiviisas työmatkaliikkuminen Olosuhteet Käytännöt Edut Viestintä ja kannustus Olosuhteet ja käytännöt vaikuttavat

Lisätiedot

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä

FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä FIT Fiksusti töihin Jyväskylässä Tartutaan kestävän työmatkaliikenteen hyvään draiviin. Hyödynnetään edelläkävijäyritysten yhteistyötä. Mitataan työpaikkojen liikkumisen ohjauksen vaikutukset. Kuva: Jouni

Lisätiedot

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen VR laski hintoja pysyvästi Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen Tärkeää tietoa uusista lipputuotteista matkatoimistoille Sisällysluettelo Uudet ja edulliset VR lipputuotteet Lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat. Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla

Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat. Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla Polkuja kestävän liikkumisen palveluihin Tampereen kestävät työasiamatkat Tarpeet jaetuille takseille työasiamatkoilla Taustaa Tavoitteena oli selvittää tamperelaisten yritysten tarpeita työpäivän aikaiseen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Kestävät liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Kestävät liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 16.1.2015 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA

LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA LIIKKUMISEN OHJAUS OPPILAITOKSESSA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu

KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu KouluSUMP koulujen kestävän liikkumisen edistämisen työkalu Hankkeen tausta ja tavoitteet Tampereen kaupunkiseudulla on tavoitteena lisätä kestäviä liikkumistapoja arjen liikkumisessa Viime vuosikymmenten

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Toimenpideehdotuksia. uudistamiseksi 28/2009. Työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen - työryhmän muistio. Verotus

Toimenpideehdotuksia. uudistamiseksi 28/2009. Työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen - työryhmän muistio. Verotus Toimenpideehdotuksia työsuhdematkalippujärjestelmän uudistamiseksi Työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen - työryhmän muistio 28/2009 Verotus Toimenpide-ehdotuksia työsuhdematkalippujärjestelmän

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy

Liikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä

Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti - tiivistelmä Ympäristölainsäädäntö seuranta ja vaikuttaminen Loppuraportti Tiivistelmä Huhtikuu 2007 1 1 Hankkeen tausta ja tarpeet EU:n ympäristösäätely

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys

Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä

Lisätiedot

Työmarkkinajärjestöt toivovat tasapuolisia työmatkaliikkumisen etuja tuloksia selvityksestä Milla Talja

Työmarkkinajärjestöt toivovat tasapuolisia työmatkaliikkumisen etuja tuloksia selvityksestä Milla Talja Työmarkkinajärjestöt toivovat tasapuolisia työmatkaliikkumisen etuja tuloksia selvityksestä 11.05.2017 Milla Talja www.mobinet.fi Tavoitteena on etsiä: Tutkimushanke ratkaisuja työpaikoilla kohdattuihin

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista

Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 Kaupunginhallitus 71 24.02.2014 5 13722-2013 (032) Lausunto Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle bussilippujen hinnoista Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta

Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Aiesopimus Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (PLJ 2007) toteutuksesta Lisätietoja: Pääkaupunkiseudun liikenneneuvottelukunta Sihteeristö Petri Jalasto, puhelin (09) 160 28509, petri.jalasto@mintc.fi

Lisätiedot

JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA

JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA JOENSUUN TYÖMATKAPYÖRÄILYN EDISTÄMISEN TOIMENPIDEOHJELMA Jarmo Tihmala, Joensuun kaupunki Juhana Venäläinen, Joensuun Polkijat ry Virpi Ansio, Sitowise Oy Jani Lukkarinen, Joensuun Polkijat ry TAUSTASTRATEGIAT

Lisätiedot

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet

Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Helena Suomela, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, Helsingin Seudun Liikenne Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Associate companies into the

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy

Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina. Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy Työpaikan liikkumissuunnitelman hyödyt euroina Webinaari Mari Päätalo Valpastin Oy Työn tausta ja tavoitteet Työ on osa Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen T&K - hankekokonaisuutta, jota rahoittavat Liikenteen

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän

LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän LIVE-päivät 15.4.2015 Sirpa Korte, joukkoliikennejohtaja, Föli Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija, Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Viranomainen

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys

TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys Hanna Kalenoja Tampere 2004 Tampereenteknillinen yliopisto. Liikenne-ja kuljetustekniikanlaitos HannaKalenoja

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ Hallitus 59 25.03.2014 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ 457/00.01.013/2013, 16/07.72.721/2014 Hallitus

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 198. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 14.11.2016 Sivu 1 / 1 2496/2016 08.01.00 Kaupunginhallitus 283 26.9.2016 Valtuusto 171 31.10.2016 198 Valtuustoaloite Espoon yli 68-vuotiaiden eläkeläisten liikkumisesta julkisella liikenteellä

Lisätiedot

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON?

YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? YHTEISKUNNALLINEN YRITTÄJYYS MAASEUDULLA UUSIA TUULIA PALVELUTUOTANTOON? Kysely Etelä-Pohjanmaan vapaa-ajan asukkaille Ruralia-instituutti 2018 1 OSA 5: JOHTOPÄÄTÖKSET Ruralia-instituutti 2018 2 JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi

MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila. www.mal-verkosto.fi MAL-aiesopimustyöpaja 11.9.2012 klo 8.45 (aamukahvit) 15.30 Sokos Hotel Vantaa, Tikkurila www.mal-verkosto.fi Tavoite: Keskeiset tahot saman pöydän ääreen Kokemusten kartoittaminen ja levittäminen Aiesopimusmenettelyn

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain 3 :n 2 momentin ja 5 :n 1 momentin muuttamisesta Esityksessä

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi)

3. Sopimuksen toimeenpano (toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi) Liite 1. Sivu 1 (5) Linja-autoalan energiansäästösopimuksen arviointi 1. Vastaajan tausta ja sopimusala, perustiedot 1.01 Yrityksen linja-autojen lukumäärä 1-20 21-50 yli 50 linja-autoa 1.02 Vastaajan

Lisätiedot

Sitouta työntekijöitä Helposti & edullisesti

Sitouta työntekijöitä Helposti & edullisesti Sitouta työntekijöitä Helposti & edullisesti edenred.fi Hyvinvointia virkistävillä tauoilla Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus LUONNOS Dnro xxxx-2014 xx.xx.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet Oy Matkahuolto Ab (jäljempänä Matkahuolto)

Lisätiedot

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola

Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

SITOUTA TYÖNTEKIJÖITÄ HELPOSTI & EDULLISESTI. edenred.fi

SITOUTA TYÖNTEKIJÖITÄ HELPOSTI & EDULLISESTI. edenred.fi SITOUTA TYÖNTEKIJÖITÄ HELPOSTI & EDULLISESTI edenred.fi HYVINVOINTIA VIRKISTÄVILLÄ TAUOILLA Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2007. Joukkoliikenteen kausilipputarjonnan kehittämismahdollisuudet kaupunkiseuduilla

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2007. Joukkoliikenteen kausilipputarjonnan kehittämismahdollisuudet kaupunkiseuduilla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2007 Joukkoliikenteen kausilipputarjonnan kehittämismahdollisuudet kaupunkiseuduilla Helsinki, 2007 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 15.10.2007 Tekijät

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin.

Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Tunnista henkilöstöetujen edelläkävijä. Nykyaikaisin maksuväline jokaisen todellisiin tarpeisiin. Valitse laadukas ja helppokäyttöinen e henkilöstöetujen hallinnointiin. Tuoteperhe YLEISESTI Menossa mukana

Lisätiedot

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus Dnro xxxx-2014 x.x.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet M Roine Oy ja Turun kaupungin Ympäristötoimialan (jäljempänä joukkoliikenne) sopivat

Lisätiedot

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO! SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Minne menetkin Pirkanmaalla

Minne menetkin Pirkanmaalla Minne menetkin Pirkanmaalla Läntinen seutulippualue Perusseutulipun kuntakohtaiset hinnat euroina 1.3.2013 Kankaanpää 70 Parkano 80 Kihniö 67 Jamijärvi 67 Ikaalinen 80 Sastamala 70 Hämeenkyrö 80 Virrat

Lisätiedot

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja

Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta. Anne Herneoja Liikenteen ja maankäytön yhteistyömenetelmien kehittäminen Tulkintoja ja ehdotuksia esimerkkikohteiden analyysien pohjalta Mitä ja miten? 2 Työn tavoitteet ja odotetut lopputulokset Hankkeen päätavoitteena

Lisätiedot

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010

CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 CAD-tasojärjestelmän päivitys ja laajentaminen Alustava työohjelma ja kustannusarvio 4.2.2010 Sisältö 1 Johdanto 3 2 Alustava työohjelma 4 2.1 Yleistä 4 2.2 Osa 1; Ohjeen päivittäminen 4 2.3 Osa 2; Suunnittelujärjestelmät

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen?

Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen? Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen? HSL:n Solmu-seminaari 5.2.2016 Markus Holm, Trafix Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaihdot keskittyvät ja vaihdollisuus matkalla

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus.

TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus. TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus. www.edenred.fi HYVINVOINTIA VIRKISTÄVILLÄ TAUOILLA Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä taukoihin,

Lisätiedot

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten PAYIQ:N RATKAISUA KÄYTTÄVÄT PALVELUNTARJOAJAT

Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten PAYIQ:N RATKAISUA KÄYTTÄVÄT PALVELUNTARJOAJAT Älykäs lipunmyyntiratkaisu älykästä tulevaisuutta varten PAYIQ:N RATKAISUA KÄYTTÄVÄT PALVELUNTARJOAJAT Turun Seudun Joukkoliikenne Föli Turulla, joka on Lounais-Suomen pääkaupunki ja yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Perusoikeusbarometri. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Perusoikeusbarometri. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Perusoikeusbarometri Panu Artemjeff Erityisasiantuntija Taustaa FRA toteuttaa vuoden aikana 2018 Fundamental Rights Survey-tutkimuksen Kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa valmisteltiin

Lisätiedot