Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi"

Transkriptio

1 Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo & Laura Hulkkonen Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Tampere 2008

2

3 Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 Tampere University of Technology. Department of Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 67 Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo & Laura Hulkkonen Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos Tampere 2008

4 Kansikuvat: Tommi Mäkelä ISBN ISBN (PDF) ISSN

5 ESIPUHE Tuloverolain muutos mahdollisti vuoden 2006 alussa työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enimmillään 25 % työntekijän joukkoliikenteen kausilipun hinnasta verottomana palkan osana tai lisänä. Työsuhdelippu oli odotettu työsuhde-etuus, josta arvioitiin tulevan suosittu erityisesti kaupunkiseuduilla, joissa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä. Työsuhdelippujärjestelmä on nykyisellään suurimmalle osalle työnantajista liian monimutkainen ja työläs siitä kertyvään hyötyyn verrattuna. Työsuhdelipun on ottanut kahden ensimmäisen vuoden aikana käyttöön vain muutama suuri työnantajaorganisaatio ja pientenkin työnantajien keskuudessa käyttäjiä on vielä vähän. Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa noin käyttäjää, joista suurin osa on suurten kaupunkityönantajien henkilöstöä. Työsuhdelippujärjestelmän kehittäminen on liikennepoliittisesti tärkeä toimenpide, sillä joukkoliikenteen edistämisen kannalta työsuhdelippu sisältää paljon mahdollisuuksia. Työsuhdelippujärjestelmän ehtojen kehittäminen on kirjattu myös osaksi hallitusohjelmaa. Joukkoliikenteen lippujen hintakehitys on ollut viime vuosina melko epäedullinen suhteessa henkilöauton käyttökustannuksiin. Työsuhdelippu edustaa joukkoliikenteen edistämisessä uutta näkökulmaa, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden osallistua työntekijän joukkoliikennelipun hankintakuluihin. Työnantajaorganisaatiolle työsuhdelippu on kiinnostava henkilöstöetuus, joka osaltaan tukee ympäristö- ja yhteiskuntavastuun tavoitteita. Lipun käyttöönottaneissa organisaatioissa siitä on muodostunut suosittu etuus, joka on lisännyt työtyytyväisyyttä ja kiinnostusta joukkoliikenteen käyttöön. Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa tärkeimmät työsuhdelipun kehittämistarpeet ja käyttöönoton esteet sekä laatia suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Marko Forsblom ja Laura Hulkkonen Destiasta sekä Hanna Kalenoja ja Essi Sinisalo Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitokselta. Hankkeen tilaajana on ollut Paikallisliikenneliitto ry. Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Pekka Aalto Paikallisliikenneliitto ry:stä, Pekka Hongisto Matkahuolto Oy:stä, Pietari Kauste VR Osakeyhtiöstä, Sirpa Korte Turun kaupungilta, Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriöstä, Mika Periviita Tampereen kaupungilta, Jarmo Riikonen Helsingin kaupungin liikennelaitokselta ja Risto Vaattovaara YTV:stä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Pekka Aalto Paikallisliikenneliitto ry:stä.

6

7 TIIVISTELMÄ Julkaisuajankohta Julkaisun nimi Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Julkaisun tekijät Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo, Laura Hulkkonen Tiivistelmä Vuoden 2006 alussa toteutettu tuloverolain muutos mahdollisti työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa 25 % joukkoliikenteen kausilipun hinnasta työntekijälle verovapaasti. Työsuhdelipun käyttöönotto oli odotettu uudistus, jonka arvioitiin lisäävän joukkoliikenteen käyttöä huomattavasti erityisesti kaupunkiseuduilla. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi ja hallinnoitavaksi. Lippu ei ole yleistynyt odotetulla tavalla ja vielä toistaiseksi lipun käyttöön ottaneita työnantajaorganisaatioita on vähän. Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa noin käyttäjää, joista suurin osa on Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupunkien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin henkilöstöä. Kuntatyönantajien lisäksi noin 300 pienehköä työnantajaorganisaatiota on ottanut lipun käyttöön. Tutkimuksen tavoitteena on ollut laatia suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi ja kartoittaa työsuhdelipun käyttöönoton esteitä. Työssä laaditut suositukset perustuvat työnantajille ja joukkoliikennetoimijoille suunnattuihin asiantuntijahaastatteluihin ja ryhmäkeskusteluihin. Työnantajahaastattelujen mukaan suurimmat lipun käyttöönoton esteet perustuvat työsuhdelipun toteutuksen monimutkaisuuteen ja työsuhdelipusta työntekijälle kertyvän edun vaatimattomuuteen suhteessa lipun käyttöönoton ja hallinnoinnin aiheuttamiin kustannuksiin. Työssä esitettyjen suositusten tavoitteena on ollut kehittää työsuhdelippujärjestelmää siten, että lippujärjestelmä olisi työnantajaorganisaatioiden ja muiden toimijoiden näkökulmasta nykyistä toteutusmallia toimivampi ja tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. Ilman kehittämistoimenpiteitä työsuhdelipun käyttäjämäärä jäänee nykyiselle tasolle. Työsuhdelippujärjestelmän kehittämistä koskevia suosituksia on seitsemän: I Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk. II Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaanetuuden osalta (35 euroa/kk). III Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle. IV Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä. V Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä. VI Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus. VII Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan. Suositusten toteuttamisen on arvioitu lisäävän merkittävästi työsuhdelipun käyttäjämäärää. Erityisesti verovapaan osuuden nostaminen ja määrittäminen kiinteänä ylärajana, työsuhdelipun vaikutuksen poistaminen työmatkakulujen verovähennysoikeuteen ja lippuvalikoiman laajentaminen satunnaisille matkustajille soveltuviin lipputyyppeihin lisäävät lipun houkuttelevuutta. Työsuhdelipun on arvioitu lisäävän joukkoliikennematkojen määrää pääkaupunkiseudulla 4 6 % ja muilla kaupunkiseuduilla 1 4 %, jos työnantajan maksuosuudeksi uudessa lippujärjestelmässä vakiintuisi euroa/kk. Mikäli maksuosuutena yleistyisi 35 euroa/kk, vaikutukset olisivat huomattavasti suurempia. Avainsanat työsuhdelippu, luontoisetu, joukkoliikenne, lippuvalikoima, työnantaja Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Kokonaissivumäärä Tampereen teknillinen yliopisto. Tiedonhallinnan ja 72 logistiikan laitos. Liikenne- ja kuljetusjärjestelmät. Tutkimusraportti 67 ISSN ISBN (PDF)

8

9 Date of publication Name of the publication Recommendations for the improvement of the employer-subsidized public transport ticket system Authors Hanna Kalenoja, Marko Forsblom, Essi Sinisalo, Laura Hulkkonen Abstract In the beginning of 2006 the income tax act in Finland allowed employers to pay employees up to 25 % of the public transport season ticket as a tax free fringe benefit. The employer-subsidized public transport ticket was a prospective reform, and it was expected to increase the public transport ridership especially in large urban areas. In practice the employer-subsidized ticket has turned out to be rather complicated and laborious measure for most of the employees. The ticket has not become as popular as expected and only a limited number of employers has adopted the subsidized ticket as a fringe benefit. At the end of 2007 there were approximately employer-subsidized public transport ticket holders, of which a large majority was employees of large municipal organisations (Cities of Helsinki, Espoo, Tampere and Turku). Along with the large municipal employers ca. 300 small companies have introduced the employer-subsidized ticket. The aim of this study was to prepare recommendations to improve the present employersubsidized public transport ticket system and identify the obstacles to introduce the ticket. Recommendations base on the results of expert interviews and group discussions of employers and public transport stakeholders. According to the employer interviews the biggest obstacles to introduce the ticket were the complicated and laborious ticket system implementation and administration and the relatively small financial benefit to the employees. The recommendations are aimed to improve the employer-subsidized public transport ticket system in order to reduce the elaborateness and increase the attractiveness of the ticket. Without improvements the amount of employer-subsidized public transport ticket holders is unlikely to increase in the future. There is altogether seven recommendations to improve the employersubsidized public transport ticket system: I The upper limit of employer s tax-free share of payment is set to 35 euros/month. II The employer-subsidized ticket (max 35 euros/month) is set not to affect the deductible amount of commuting expenses. III Employer does not have to pay his share directly to the ticketing organisation as in the present system. IV Employer-subsidized ticket is recommended to be introduced as a benefit not as part of present salary. V Employer-subsidized benefit is allowed also in other ticket types than season tickets. VI Employer-subsidized ticket is implemented as holder ticket not as a personal benefit. VII Several implication schemes are offered in order to provide implementation options for different kinds of employers. Implementation of the recommended measures has been assessed to increase notably the amount of employer-subsidized public transport ticket holders. Especially the increased and fixed tax free limit, change in the tax deduction of commuting expenses and introduction of other ticket types than season tickets increase the attractiveness of the system. Change in the benefit system have been estimated to increase the number of public transport trips in the Helsinki Region by 4 6 % and in other urban regions by 1 4 %, if employers share of the fare would be euros/month. If the share was generally 35 euros/month, the increase would be notably larger. Keywords employer-subsidized public transport ticket, fringe benefit, public transport, ticket type Name of the publication series Pages, total Tampere University of Technology. Department of 72 Business Information Management and Logistics. Transportation Systems. Research Report 67 ISSN ISBN (PDF)

10

11 SISÄLLYSLUETTELO YHTEENVETO JOHDANTO Työn taustaa Työn tavoitteet Tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen rakenne Eri toimijoiden haastattelut Työnantajaorganisaatiot Joukkoliikennetoimijat KARTOITUS TYÖSUHDELIPUN KÄYTTÖKOKEMUKSISTA Työsuhdelipun käyttöön ottaneet työnantajaorganisaatiot Kuntatyönantajat Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Tampereen kaupunki Turun kaupunki Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Pienet ja keskisuuret yritykset Käyttäjäkysely lipun käyttöön ottaneille työnantajille Työsuhdelipun asiakasprofiili Työsuhdelippujen hankinta ja laskutus Työsuhdelipun toteutus suhteessa palkkaukseen Motivaatio työsuhdelipun käyttöönottoon Työsuhdelipun käyttöönoton sujuminen Työsuhdelipun käyttöönoton vaikutukset yrityksessä SUOSITUKSET TYÖSUHDELIPPUJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISEKSI Työsuhdelipun käyttöönoton esteet ja kehittämistarpeet Epäselvyydet lipun hankintatavasta ja toteutuksesta palkan osana tai lisänä Työntekijälle kertyvän hyödyn vaatimattomuus Hallinnolliset ongelmat lipun käyttöönotossa Työsuhdelipun kehittämistoimenpiteet Verovapaan osuuden muuttaminen kiinteäksi euromääräiseksi rajaksi Työmatkakulujen verovähennysoikeuden säilyminen Lippuvalikoiman laajentaminen Työsuhdelippu haltijakohtaiseksi eduksi Mahdollisuus erilaisiin lipun toteutustapoihin Tietojärjestelmämalli Työmatkasetelimalli Matkalaskumalli Matkakorttimalli PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Arvio työsuhdelippujärjestelmän yleistymisestä... 62

12

13 13 YHTEENVETO Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on viime vuosina etsitty uusia toimenpiteitä. Työsuhdelipun on useissa eri tutkimuksissa arvioitu olevan tehokas keino joukkoliikenteen käytön edistämiseksi. Vuoden 2006 alussa voimaan astunut tuloverolain muutos mahdollisti joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa työntekijälleen enintään 25 % lipun hinnasta verottomana. Työsuhdelipun verotuskäytännön muutos oli valtakunnallisesti odotettu uudistus, jonka toivottiin lisäävän joukkoliikenteen houkuttelevuutta erityisesti työmatkoilla. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille melko monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi. Työsuhdelippu ei kahden ensimmäisen vuoden aikana ole muodostunut kovin houkuttelevaksi etuudeksi ja työsuhdelipun käyttöön ottaneita työnantajaorganisaatioita on vielä vähän. Joukkoliikenteen lippujen hintakehitys on viime vuosina ollut melko epäedullista ja joukkoliikenteen lippujen hinnat ovat indeksillä mitattuna kasvaneet enemmän kuin henkilöauton käyttökustannukset. Työsuhdelippujärjestelmän kehittäminen onkin tärkeä tavoite joukkoliikenteen kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Samalla se tukee muita liikenne- ja ympäristöpoliittisia tavoitteita, kuten liikenteen ilmastonmuutosvaikutusten vähentämistä, kaupunkiseutujen liikenteen ruuhkautumisen hillintää ja työvoiman liikkuvuuden edistämistä. Tämän hankkeen tavoitteena on ollut laatia suositus työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut muodostaa eri osapuolien näkökulmasta selkeä ja helppokäyttöinen työsuhdelippujärjestelmä, joka kannustaa henkilöstöä joukkoliikenteen käyttöön. Työssä on kartoitettu erilaisia työsuhdelippujärjestelmän toteutusvaihtoehtoja ja lipun käyttökokemuksia. Lisäksi työssä on selvitetty työsuhdelipun käyttöönoton esteitä ja laadittu kehittämissuositukset lippujärjestelmän houkuttelevuuden lisäämiseksi. Työsuhdelippuun liittyviä eri osa-alueita on tarkasteltu hankkeessa työntekijöiden, työnantajaorganisaatioiden ja joukkoliikennetoimijoiden näkökulmista. Työssä luotua uudistettua työsuhdelipun mallia voidaan hyödyntää kehitettäessä työsuhdelipun verotuskäytäntöä ja toteutustapaa. Samalla tuloksia voidaan hyödyntää hallitusohjelmaan kirjatussa työsuhdematkalippujärjestelmän ehtojen kehittämistyössä, joka osaltaan kytkeytyy liikenteen ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseen. Työsuhdelipun toteutusmalleja ja käyttökokemuksia on kartoitettu asiantuntijahaastatteluilla lipun käyttöön ottaneissa työnantajaorganisaatioissa. Lisäksi pienille ja keskisuurille työnantajaorganisaatioille suunnattiin erillinen nettikysely, johon vastasi noin 100 eri työnantajaorganisaation edustajaa. Tutkimuksessa on haastateltu myös sellaisia työnantajaorganisaatioita, joilla ei ole työsuhdelippua käytössä. Haastattelujen tavoitteena oli selvittää käyttöönoton esteitä sekä kartoittaa erilaisten vaihtoehtoisten toteutustapojen vaikutuksia lippujärjestelmän houkuttelevuuteen. Haastattelut toteutettiin työpajamuotoisina ryhmäkeskusteluina, joihin kutsuttiin edustajia suurista ja keskisuurista eri alan yrityksistä ja valtion työnantajaorganisaatioista. Työsuhdelipun toteutustavat ja käyttökokemukset Työsuhdelipulla oli vuoden 2007 lopussa yhteensä noin käyttäjää, joista suurin osa on Helsingin, Espoon, Tampereen ja Turun kaupunkien sekä Helsingin ja Uudenmaan sai-

14 14 raanhoitopiirin (HUS) henkilöstöä. Tampereen kaupunki otti työsuhdelipun käyttöön ensimmäisenä suurena työnantajana huhtikuussa Vuoden 2007 aikana Espoon, Helsingin, Turun ja Kauniaisten kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottivat lippujärjestelmän käyttöön. Lisäksi noin 300 pientä ja keskisuurta työantajaorganisaatiota on ottanut lipun käyttöön. Työsuhdelipulla on tällä hetkellä useita erilaisia käytännön toteutustapoja. Pääkaupunkiseudulla työnantajaorganisaatioille on tarjolla työmatkaseteli. Helsingin ja Espoon kaupungit sekä HUS antavat työsuhdelipun kaikille samansuuruisena työmatkasetelinä, jonka arvo on 10 euroa. Tampereen ja Turun kaupungit ovat toteuttaneet työsuhdelipun tietojärjestelmäsovelluksena, jossa työnantaja toimittaa sovelluksen avulla joukkoliikenteen palvelupisteeseen tiedot lippuun oikeutetuista henkilöistä. Työsuhdelipun lataaminen on mahdollista vain joukkoliikenteen palvelupisteessä. Työnantajan osuus (noin 10 euroa) laskutetaan suoraan työnantajalta ja työntekijä maksaa itse lippua lunastaessaan oman osuutensa. Lisäksi pääkaupunkiseudun, Tampereen ja Turun seudun yrityksissä on käytössä suoraveloitukseen tai laskutukseen perustuvia sopimusmalleja. Pienet ja keskisuuret työnantajat ovat yleensä toimittaneet erikseen lipunmyyntiorganisaatioille tiedon lippuun oikeutetuista työntekijöistä ja sopineet työnantajaosuuden laskutuksesta suoraveloituksena. Työsuhdelippu on enimmäkseen otettu käyttöön siten, että etu maksetaan työntekijöille palkan lisänä. Työsuhdelippu on toteutettu niin, ettei työsuhdelippuetuudesta aiheudu työntekijälle veroseuraamuksia eikä työnantajalle ylimääräisiä henkilösivukuluja. Useissa työnantajaorganisaatioissa on lipun käyttöönoton yhteydessä laadittu myös ohjeet työsuhdelippuun oikeutuksesta, sillä lippua ei välttämättä tarjota esimerkiksi osa-aikaisille työntekijöille tai lyhyessä työsuhteessa oleville työntekijöille. Kokemukset työsuhdelipusta ovat haastattelujen ja kyselyn mukaan pääosin myönteisiä. Työsuhdelipun hallinnointi on suhteellisen kevyttä, mutta esimerkiksi työmatkasetelien käsittely sitoo henkilöresursseja melko paljon. Esimerkiksi Helsingin ja Espoon kaupunki ovat palkanneet lisähenkilöstöä työsuhdelippujärjestelmän ylläpitoon. Suurimmat ongelmat ovat liittyneet lipun käyttöönoton valmisteluun, sillä käyttöönotto vaatii paljon suunnittelu- ja selvittelytyötä. Työsuhdelippuun oikeutettujen henkilörekisterin perustaminen ja ylläpitäminen, palkanlaskennan eri toimintojen sovittaminen sekä muiden järjestelmään liittyvien rutiinien selvittäminen ja toteuttaminen on työlästä ja vaatii paljon resursseja etenkin suurissa työnantajaorganisaatioissa. Käyttöönoton suunnitteluun ja selvittämiseen kuluva aika syö merkittävästi työsuhdelipun käyttöönoton houkuttelevuutta. Työsuhdelipun käyttö on lipun käyttöön ottaneissa organisaatioissa sujunut hyvin ja työntekijöiltä saatu palaute on ollut erittäin myönteistä. Työsuhdelippu on haastateltujen arvioiden ja kyselytulosten mukaan lisännyt työtyytyväisyyttä. Työsuhdelipun ovat ottaneet yleisimmin käyttöön ne työntekijät, jotka jo aiemmin ovat olleet joukkoliikenteen kantaasiakkaita. Työsuhdelipun on kuitenkin arvioitu lisänneen joukkoliikenteen käyttöä lipun käyttöönottaneiden keskuudessa. Työsuhdelipun käyttöön ottaneissa organisaatioissa eniten kehitysehdotuksia onkin esitetty lippuvalikoiman laajentamiseen. Lippuvalikoimaan on toivottu kausilippujen lisäksi myös lipputuotteita, jotka sopisivat paremmin satunnaiskäyttäjien tarpeisiin. Työsuhdelipusta ei saisi muodostua ainoastaan joukkoliikennettä päivittäin käyttävien etuus, vaan sen piiriin

15 15 tulisi saada myös suuri joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjien ryhmä, jonka joukkoliikennematkustuksen lisäämisessä on paljon kasvupotentiaalia. Työsuhdelipun verotuskäytäntöön toivottiin lipun käyttöön ottaneiden keskuudessa muutoksia, sillä useat työnantajat olisivat valmiita maksamaan nykyistä suuremmankin osuuden joukkoliikennelipun hinnasta, mikäli siitä ei aiheutuisi ylimääräistä työtä ja kuluja. Nykyinen verolainsäädäntö edellyttää, että työnantajan on maksettava maksuosuutensa suoraan itse, eikä työntekijä voi esimerkiksi jälkikäteen laskuttaa työnantajaa. Toivottavaa olisi, että työntekijä voisi itse hankkia kokonaan lipun ja laskuttaa siitä jälkikäteen työnantajaa. Matkalaskujärjestelmät ovat jo ennestään olemassa, mikä vähentäisi työsuhdelippuun liittyvää hallinnollista työtä. Työsuhdelipun käyttöönoton esteet Työnantajille suunnattujen työpajojen ja haastattelujen perusteella suurimmat käyttöönoton esteet liittyvät työsuhdelipun toteutuksen monimutkaisuuteen ja hallintoon sekä epävarmuuteen työntekijöille kertyvästä hyödystä. Lipun eri toteutusvaihtoehdot eivät ole nykyisin työnantajille selkeitä ja ohjeissa korostuvat ensisijaisesti ne vaihtoehdot, joissa työsuhdeetuus maksetaan työntekijälle nykyisen palkan osana. Käytännössä parhaaksi ja yleisimmäksi toteutustavaksi on muotoutunut kiinteän noin 10 euron/kk etuuden maksaminen palkan lisänä, jolloin minkään lipputyypin osalta verollisen etuuden raja ei ylity. Verohallinnon ohjeistus lipun toteutuksesta palkan osana on työnantajille hallinnollisesti hankalaa, sillä kokonaispalkan tulisi tällöin pysyä samana. Jos työntekijä ottaa edun käyttöön esimerkiksi kuudeksi kuukaudeksi vuoden aikana, palkan muodostusta joudutaan vaihtelemaan, koska veroton luontoisetuus ei koske jokaista palkanmaksujaksoa. Ongelmallista työsuhdelipun toteutuksessa palkan osana on myös se, että veroton etuus vähentää tällöin työntekijän eläkekertymää. Suurimmaksi yksittäiseksi ongelmaksi on muodostunut velvoite, jonka mukaan työnantaja vastaa lipun hankinnasta ja maksaa ainakin oman osuutensa lipusta suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle. Velvoite vaikuttaa sekä työnantajan sopimuskäytäntöihin että työsuhdelipun hankintakäytäntöihin. Vaatimus edellyttää sopimusta ja henkilötietojen siirtoa työnantajan ja joukkoliikenneorganisaation välillä, mikä on työnantajaorganisaatioissa koettu hallinnollisesti hankalaksi ja työlääksi. Lipun käyttöönotto on kaikissa suurissa työnantajaorganisaatioissa vaatinut mittavaa suunnittelu- ja valmistelutyötä. Monet lipun käyttöönottoa harkinneet työnantajaorganisaatiot arvioivat valmistelutyön määrän suureksi verrattuna lipusta koituviin hyötyihin. Työsuhdelippu arvioitiin haastatteluissa erittäin mielenkiintoiseksi henkilöstöetuudeksi, mutta sen käyttöönottoa hidastaa epävarmuus siitä, kuinka houkuttelevaksi etuus työntekijöille muotoutuisi. Työntekijälle kertyvän hyödyn arviointia vaikeuttaa erilaisista toteutustavoista johtuva nettohyödyn vaihtelu. Työnantajaosapuolten haastatteluissa nousi esille useita lippuhallintoon liittyviä kysymyksiä, jotka ovat olleet esteenä lipun toteuttamiselle ja jatkosuunnittelulle. Valtakunnallisesti toimivissa organisaatioissa lippujärjestelmä muodostuisi käytännössä monimutkaiseksi, sillä eri paikkakunnilla toimivia alueyksiköitä varten sopimuksia tulisi pahimmillaan solmia kymmenien eri toimijoiden kanssa. Työsuhdelippujärjestelmän tulisi olla tasapuolinen, eikä lippua ole mielekästä toteuttaa siten, että esimerkiksi vain tietyssä kaupungissa työskentele-

16 16 ville olisi tarjolla lippuetuus. Toteutusta helpottaisi lounassetelin kaltainen valtakunnallinen järjestelmä, jossa työnantaja ei joudu erikseen sopimaan kunkin toimijan kanssa lipun hankinnasta. Lipun kehittämistoimenpiteet ja toimenpidesuositukset Suositukset työsuhdelippujärjestelmän kehittämiseksi on laadittu haastattelujen, ryhmäkeskustelujen ja työpajatyöskentelyn tulosten perustella. Suositusten tavoitteena on ollut kehittää työsuhdelippujärjestelmää siten, että lippujärjestelmä olisi työnantajaorganisaatioiden ja muiden toimijoiden näkökulmasta nykyistä toteutusmallia toimivampi ja tarjoaisi mahdollisuuksia joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. I Verovapauden ylärajaksi asetetaan 35 euroa/kk Työsuhdelippujärjestelmää tulisi muuttaa siten, että verovapaa raja olisi 35 euroa kuukaudessa ja nykyisestä 25 %:iin sidotusta ylärajasta luovutaan. Suurissa kaupungeissa edusta muodostuisi tällöin huomattavan suuri, mikä lisäisi merkittävästi lipun houkuttelevuutta ja sen arvoa henkilöstöetuutena. Samalla kiinteänä rajana toteutettu verovapaan etuuden yläraja yksinkertaistaisi lippujärjestelmää, sillä teknisesti työnantajan on hankalaa sovittaa maksuosuutensa tiettyyn osuuteen lipun hinnasta. Kiinteä raja on työnantajille selkeä ja helpottaa myös valtakunnallisen tietojärjestelmä- ja työmatkasetelimallin toteuttamista. Suositeltavaksi valittu raja tukee hyvin yli 50 %:n maksuosuuden tavoitetta, sillä 35 euron/kk maksuosuus kattaisi suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa % 30 vuorokauden lipun hinnasta. Toisaalta kiinteä raja määrittelee verottomana annettavan edun kohtuulliseksi ja rajaa mahdollisuuden suurten verottomien palkanlisien maksamiseen. II Poistetaan työsuhdelipun vaikutus työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaan etuuden osalta (35 euroa/kk) Työsuhdelippujärjestelmää suositellaan muutettavaksi siten, että työnantajan maksama osuus ei vaikuttaisi työmatkakulujen verovähennysoikeuteen verovapaan rajan (35 euroa/kk) alittavalta osaltaan. Tällöin lippu olisi seudullisessa liikenteessä huomattavasti nykyistä houkuttelevampi, mikä lisäisi myös työnantajien kiinnostusta ottaa lippu käyttöön. Suosituksen tavoitteena on yksinkertaistaa lipun verotusjärjestelmää, jotta työnantajalta saatu veroton etuus ei kääntyisi työntekijän kannalta verotusta kiristäväksi toimenpiteeksi. Suositellun verovapausrajan mukaisesti työnantaja saisi maksaa veroseuraamuksetta enimmillään 420 euroa vuodessa työntekijälle palkanlisänä joukkoliikennematkustuksen tukemiseen. Nykyisin työsuhdelippu vähentää työmatkakulujen verovähennysoikeutta saadun etuuden verran tai 11 kuukauden ajalta. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden omavastuuosuus (500 euroa/v) ylittyy suurten keskuskaupunkien ulkopuolisessa liikenteessä työmatkojaan tekevillä ja näissä kunnissa lipun tuomasta hyödystä keskimäärin puolet katoaa työmatkakulujen verovähennysoikeuden pienenemisen takia. Työnantajien epävarmuuden lipun todellisista hyödyistä työntekijälle on arvioitu johtuvan suurelta osin työmatkakulujen verovähennysoikeuden pienenemisestä, joka leikkaa saatua hyötyä merkittävästi seudullisessa matkustuksessa.

17 17 III Poistetaan edellytys, jossa työnantajan edellytetään maksavan oma osuutensa suoraan lipunmyyntiorganisaatiolle Työsuhdelipun toteutusohjeissa on edellytetty, että työnantaja maksaa ainakin oman osuutensa lipusta suoraan joukkoliikenneorganisaatiolle. Edellytys on hankaloittanut lipun toteutusta, sillä työnantajien on tehtävä sopimuksia eri joukkoliikennetoimijoiden kanssa. Monissa työnantajaorganisaatioissa yksinkertaisinta ja vaivattominta olisi maksaa lippuetuus työntekijälle matkalaskua vastaan. Samalla poistuu tarve periä työntekijän mahdollinen oma maksuosuus palkasta, mikä on hallinnollisesti erittäin työlästä. Matkalaskumallissa hankalalta ja henkilötietolain kannalta ongelmalliselta henkilötietojen siirtämiseltä lipunmyyntiorganisaation käyttöön vältytään kokonaan ja työsuhdelipusta sopiminen jää työntekijän ja työnantajan väliseksi asiaksi. IV Työsuhdelippu suositellaan toteutettavaksi palkan lisänä Työsuhdelipusta kertyvä hyöty työntekijälle on palkan osana toteutettuna pieni, sillä tällöin työntekijä hyötyy lipusta ainoastaan verotettavan tulon pienenemisen verran. Toteutus palkan osana on hallinnollisesti hankalaa, sillä kokonaispalkan pitämiseksi aina samana palkan koostumusta joudutaan vaihtelemaan, jos työntekijä ei ota etuutta käyttöön joka kuukausi. Ongelmallista palkan osana toteutuksessa on myös se, että työsuhdelippu vähentää tällöin työntekijän eläkekertymää. Työntekijöiden näkökulmasta eläkekertymän pieneneminen vähentää selvästi lipun houkuttelevuutta. Palkan osana toteutettava etuus ei houkuttele työnantajia ottamaan lippua käyttöön, sillä etuuden käytännön hyöty jää pieneksi ja se aiheuttaa palkkahallinnollisia lisätöitä. V Työsuhdelippuvalikoimaan lisätään satunnaisesti matkustaville soveltuvia lipputyyppejä Nykyisin työsuhdelipuksi soveltuu ainoastaan kausilipun tyyppinen lippuvaihtoehto. Kausilippujen lisäksi tarjolla pitäisi olla vähäisempään matkustustarpeeseen soveltuvia lipputyyppejä, jotta työsuhdelipun käyttäjiksi saataisiin myös muita kuin joukkoliikenteen nykyisiä kanta-asiakkaita. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa % työssäkäyvistä käyttää joukkoliikennettä satunnaisesti vähintään muutamia kertoja kuussa ja enintään muutamia kertoja viikossa. Työsuhdelippuvalikoiman laajentaminen satunnaisesti matkustaville soveltuvilla lipputyypeillä kaksinkertaistaisi lipun potentiaalisten käyttäjien määrän pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun reunuskunnissa potentiaalisten käyttäjien määrä kasvaisi noin kolminkertaiseksi ja muilla suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla noin viisinkertaiseksi. Soveltuva lipputyyppi voisi olla esimerkiksi ns. joustava kausilippu, joka olisi voimassa 3 kuukautta ja sisältäisi 30 vapaavalintaista matkustuspäivää. Yhden matkustuspäivän aikana lipulla voi matkustaa niin paljon kuin haluaa. Joustava kausilippu ei edellytä päivittäistä matkustusta ollakseen työntekijälle kannattava hankinta, ja lipun hankinnan kynnys on huomattavasti matalampi kuin nykyisten kausilippujen. Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämisen näkökulmasta tämä on ensisijaisen tärkeä tavoite. Myös arvolippu soveltuisi työsuhdematkalipuksi niillä kaupunkiseuduilla, joilla sillä ei voi maksaa muita palveluja kuin joukkoliikennepalveluja.

18 18 VI Työsuhdelipusta tehdään haltijakohtainen etuus Nykyisin työsuhdelippu on valtiovarainministeriön ohjeissa määritetty henkilökohtaiseksi eduksi, toisin kuin esimerkiksi lounasseteli tai työsuhdeauto. Työsuhdelippu tulisi toteuttaa haltijakohtaisena etuutena siten, että lippua voisivat käyttää myös perheenjäsenet. Koska työsuhdematkalipun tavoitteena on lisätä joukkoliikennematkustusta, haltijakohtaisuus on joukkoliikennematkojen määrän lisäämisen kannalta tärkeä ja oikeansuuntainen toimenpide. Työnantajatyöpajojen ja asiantuntijahaastattelujen tulosten perusteella työnantajat suhtautuvat myönteisesti haltijakohtaisuuteen, joka lisää lipun käyttöarvoa ja samalla sen koettua hyötyä. VII Laaditaan useita erilaisia toteutusmalleja, joista erilaiset työnantajat voivat valita parhaiten soveltuvan Lipun käyttöönotosta kertyneiden kokemusten sekä työnantajille suunnattujen työpajojen tulosten perusteella erilaisilla työnantajaorganisaatioilla on melko erilaisia tarpeita ja toiveita toteutusmallille. Esimerkiksi työntekijöiden määrä, työn luonne ja toiminnan valtakunnallinen laajuus vaikuttavat siihen, miten työsuhdelippu on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa. Osa työnantajista oli kiinnostunut tietojärjestelmään perustuvasta toteutusmallista, osa puolestaan arvioi ainoaksi mahdolliseksi toteutustavaksi työmatkasetelimallin. Osalle organisaatioista sopisi parhaiten matkalaskutukseen perustuva toteutusmalli. Myös työnantajan omistamaan matkakorttiin perustuvan mallin on arvioitu soveltuvan hyvin työsuhdelippukäyttöön. Osa työnantajaorganisaatioista voisi käyttää samanaikaisesti useampia toteutusmalleja sen mukaan kuinka ne parhaiten palvelisivat eri henkilöstöryhmiä. Tietojärjestelmämallissa työnantaja toimittaa lipunmyyntiorganisaatiolle tiedot lippuun oikeutetuista työntekijöistä esimerkiksi sähköisen nimilistan tai oman työsuhdelippusovelluksen avulla. Mallin etuna on sähköinen tiedonsiirto, joka vapauttaa työnantajan setelien kaltaisesta paperihallinnosta. Tulevaisuudessa lupaava, mutta vielä kehitystyötä vaativa toteutustapa on tietojärjestelmämalli, jossa työnantajaosuuden maksamiseen on tarjolla e-lipun kaltainen sovellus, joka ei edellytä henkilötietojen siirtämistä työnantajan ja lipunmyyntiorganisaation välillä. Yksinkertaisin ja moneen työnantajaorganisaatioon pienellä työllä toteutettavissa oleva malli on matkalaskutukseen perustuva käytäntö, joka ei edellytä minkäänlaista tiedonsiirtoa työnantajan ja lipunmyyntiorganisaation välillä. Matkalaskumallissa työntekijä maksaa joukkoliikennelipun itse kokonaan ja laskuttaa työnantajalta työnantajan maksuosuuden matkalaskulla. Työmatkaseteli on monille yrityksille jatkossakin paras ja joustavin työsuhdelipun toteutustapa, sillä työntekijä voi hankkia joukkoliikennelipun mistä tahansa jälleenmyyntipisteestä ja käyttää setelit maksaessaan lippua. Työnantajahaastatteluissa työmatkasetelin myönteiseksi piirteeksi arvioitiin myös sen konkreettisuus, ja setelin arvioitiin olevan arvostetumpi kuin muutoin saatavan samansuuruisen alennuksen lipun hinnasta. Seteliä pidetään toisaalta vanhanaikaisena mallina, jonka ongelmat liittyvät jakeluun, setelien vanhenemiseen ja hinnan muutosten ennakoimiseen. Yleistyäkseen työmatkasetelimalli edellyttäisi valtakunnallista yhtenäistä seteliä, joka kävisi maksuvälineenä kaikkien joukkoliikenneorganisaatioiden kausilippuihin. Tällöin työnantajan ei tarvitsisi tehdä sopimuksia useiden eri toimijoiden kanssa.

19 19 Erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla työnantajan omistamiin matkakortteihin perustuva malli voi tulevaisuudessa olla kilpailukykyinen työsuhdelipun toteutustapa. Matkakorttimalli mahdollistaa työnantajaorganisaatioiden omalla ilmeellä räätälöidyn matkakortin käyttöönoton. Matkakorttimallissa työntekijä saa työnantajalta käyttöönsä matkakortin, jolle hän voi ladata työsuhdelipun ja maksaa oman osuutensa lippua ladatessaan. Lipunmyyntiorganisaatio laskuttaa jälkikäteen kortin omistajalta työnantajan maksuosuuden. Toteutusmallien tulisi olla laajuudeltaan valtakunnallisia, sillä monet suuret työnantajat toimivat eri seuduilla. On tärkeää, että tarjolla olisi valmiita ja sovelluskelpoisia toteutustapoja, joista työnantajaorganisaatiot voivat valita omaan käyttöönsä parhaiten soveltuvan tavan tai useita samanaikaisia toteutustapoja. Tavoitteena on, että työsuhdelippu olisi tuotteena yksiselitteinen, mutta sen käyttöönottoon annettaisiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Työnantaja voisi tarjolla olevista vaihtoehdoista valita mallin, joka olisi mahdollisimman vaivaton hallinnoida. Arvio työsuhdelippujärjestelmän yleistymisestä Mikäli suositukset voitaisiin toteuttaa, lipun käyttöönotto erilaisissa työnantajaorganisaatiossa helpottuisi ja työsuhdelipusta tulisi nykyistä houkuttelevampi etuus. Lipun käyttöönottaneiden osuuden voidaan arvioida kasvavan pääkaupunkiseudulla %:iin sekä Tampereen ja Turun seudulla %:iin lippuun oikeutetuista työntekijöistä. Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seuduilla työsuhdelipun käyttöönottavien osuuden voidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuuden perusteella arvioida olevan 5 15 %. Tätä pienemmillä kaupunkiseuduilla työsuhdelipun käyttäjien määrä jää todennäköisesti alle 10 %:iin lippuun oikeutetuista. Työsuhdelipun voidaan arvioida lisäävän joukkoliikennematkustusta pääkaupunkiseudulla 4 6 % (12 18 miljoonaa matkaa vuodessa), Tampereen ja Turun seudulla 2,5 4 % (0,5 1,0 miljoonaa matkaa vuodessa), Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Lahden seudulla 1,5 2,5 % ja tätä pienemmillä kaupunkiseuduilla 1 2 %. Vaikutus joukkoliikennematkojen määrään riippuu siitä, kuinka moni työnantaja ottaa lipun käyttöön ja kuinka suureksi työnantajan maksuosuus muodostuu. Arvioissa on oletettu, että työnantajan maksuosuus on euroa kuukaudessa. Mikäli työnantajan maksuosuutena yleistyisi 35 euron taso, vaikutukset joukkoliikennematkustukseen ovat todennäköisesti noin 1,5-kertaisia tässä esitettyihin arvioihin verrattuna. Uudistetulla työsuhdelipulla saavutettavissa olevaa myönteistä vaikutusta joukkoliikenteelle voidaan pitää erittäin merkittävänä. Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat vähentyneet ja henkilöauto on kasvattanut markkinaosuuttaan. Joukkoliikenteen matkustajamäärien kääntämiseksi kasvuun tarvitaan monia joukkoliikenteen kilpailukykyä parantavia toimia, joista työsuhdelippu on hyvä esimerkki.

20 20 1 JOHDANTO 1.1 Työn taustaa Liikennemäärät ovat viime vuosina kasvaneet, mutta joukkoliikenne ei ole pystynyt ottamaan osaansa liikkumisen kasvusta. Joukkoliikenteen osuus suomalaisten tekemistä matkoista on viime vuosikymmeninä pienentynyt myös suurilla kaupunkiseuduilla, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on pääosin hyvä. Joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi on viime vuosina etsitty uusia näkökulmia, toimijoita ja toimenpiteitä. Työsuhdelipun on useissa eri tutkimuksissa arvioitu vaikuttavan kulkutapatottumuksiin ja edistävän joukkoliikenteen käyttöä erityisesti työmatkoilla. Työmatkojen merkitys kulkutavan valinnassa on suuri, sillä työmatkan kulkutapa vaikuttaa usein myös muiden päivän aikana tehtyjen matkojen kulkutapavalintoihin. (Sinisalo 2005, Pöllänen et al. 2003, Liikenne- ja viestintäministeriö 2004) Työsuhdelippu on työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu, jonka avulla valtio ja työnantajat parantavat joukkoliikenteen houkuttelevuutta erityisesti työmatkoilla. Vuoden 2006 alussa astui voimaan tuloverolain muutos, joka mahdollisti joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttöönoton siten, että työnantaja voi maksaa enintään 25 % lipun hinnasta verottomana. Valtiovarainministeriö julkaisi vuoden 2005 lopussa ohjeet työsuhdelipun käyttöönoton periaatteista. Palvelussuhde-etuna tarjottava työsuhdelippu on tuloverolain edellytysten takia aina henkilökohtainen, mutta lippua voi työmatkojen lisäksi käyttää myös vapaa-aikana tehtävillä matkoilla. Edellytyksenä on myös, että työnantajan maksama osuus lipun hinnasta laskutetaan suoraan työnantajalta. (Valtiovarainministeriö 2005) Vuoden 2006 alusta voimaan astunut työsuhdelipun verotuskäytännön muutos oli valtakunnallisesti toivottu uudistus, jota valmisteltiin pitkään. Työsuhdelippu ei kuitenkaan vastoin ennakko-odotuksia ole ollut kovin houkutteleva työnantajien näkökulmasta, sillä työsuhdelipun on ottanut käyttöön vain noin 300 työnantajaa, joista suurin osa on pieniä työnantajaorganisaatioita. Käytännössä työsuhdelippujärjestelmä on osoittautunut työnantajaorganisaatioille melko monimutkaiseksi ja hankalasti käyttöön otettavaksi. Työsuhdelipulla on tällä hetkellä useita erilaisia käytännön toteutustapoja. Pääkaupunkiseudulla suurille työnantajaorganisaatioille on tarjolla työmatkaseteli, jonka jakelusta työnantaja huolehtii. Tampereella ja Turussa kaupunki on toteuttanut lippujärjestelmää varten lipunmyyntisovelluksen, jonka avulla lipunmyyntiorganisaatiolle voidaan toimittaa tieto lippuun oikeutetusta henkilöstöstä. Lisäksi pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa on käytössä suoraveloitukseen tai laskutukseen perustuvat sopimusmallit. Pienet työnantajat ovat yleensä toimittaneet erikseen lipunmyyntiorganisaatioille tiedon lippuun oikeutetuista työntekijöistä ja sopineet työnantajaosuuden laskutuksesta. Lipun käyttöön ottaneet yritykset ovat pääosin pieniä alle 20 työntekijän organisaatioita. Suuret työsuhdelippua käyttävät työnantajaorganisaatiot ovat kaikki kuntatyönantajia. Tampereen kaupunki otti työsuhdelipun käyttöön ensimmäisenä suurena työnantajana huhtikuussa Vuoden 2007 alussa myös Espoon kaupunki, huhtikuussa 2007 Helsingin kaupunki, elokuussa 2007 Turun kaupunki ja Kauniaisten kaupunki sekä syyskuussa 2007 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottivat lippujärjestelmän käyttöön.

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen

VR laski hintoja pysyvästi. Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen VR laski hintoja pysyvästi Uudet hinnat ja tuotteet 16.2.2016 alkaen Tärkeää tietoa uusista lipputuotteista matkatoimistoille Sisällysluettelo Uudet ja edulliset VR lipputuotteet Lipputuotteet matkatoimistoverkkokaupassa

Lisätiedot

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan

Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Page 1 of 9 Liite 1 Kustannusten ja tulojen jakaminen kaupunkiseudun joukkoliikenteessä; tarkennukset yhteistoimintasopimuksessa sovittuun toimintatapaan Tiivistelmä: Lautakunnalle esitetään tarkennuksia

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Työpaikkojen liikkumisen ohjaus, ECOMM 2014 esimerkkejä Helena Suomela, liikkumisen ohjauksen asiantuntija, Helsingin Seudun Liikenne Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Associate companies into the

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

PortNetin vaikuttavuuden arviointi PortNetin vaikuttavuuden arviointi FITS-kevättapaaminen 10.4.2003 Raine Hautala & Pekka Leviäkangas 10.4.2003 PortNet > Kansallinen merenkulun tavaraliikenteen eri osapuolia palveleva sovellus > PortNet-palvelulla

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne

Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne www.kunnat.net/akusti Alueiden ja kuntien yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa, tilanne Sairaanhoitopiirien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Kuntatalo 5.5.2015 Minna Saario

Lisätiedot

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus Dnro xxxx-2014 x.x.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet M Roine Oy ja Turun kaupungin Ympäristötoimialan (jäljempänä joukkoliikenne) sopivat

Lisätiedot

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet

Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna

Lisätiedot

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015

Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia. Tytti Viinikainen 1.10.2015 Missä mennään työpaikkojen liikkumisen ohjauksessa? - ECOMM 2015:n antia Tytti Viinikainen 1.10.2015 ECOMMissa kolme sessiota työpaikkateemasta Pääteemana, miten saada yritykset/työpaikat kuskin paikalle

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu

Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimus LUONNOS Dnro xxxx-2014 xx.xx.2014 Ympäristötoimiala Bussikorttien latausta ja seutulipun rinnakkaiskortin myyntiä koskeva myyntipalvelu 1 Sopimuksen osapuolet Oy Matkahuolto Ab (jäljempänä Matkahuolto)

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ Hallitus 59 25.03.2014 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ 457/00.01.013/2013, 16/07.72.721/2014 Hallitus

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä

JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.

Lisätiedot

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan. 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama taho. Järjestelmä

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Toimenpideehdotuksia. uudistamiseksi 28/2009. Työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen - työryhmän muistio. Verotus

Toimenpideehdotuksia. uudistamiseksi 28/2009. Työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen - työryhmän muistio. Verotus Toimenpideehdotuksia työsuhdematkalippujärjestelmän uudistamiseksi Työsuhdematkalippujärjestelmän uudistaminen - työryhmän muistio 28/2009 Verotus Toimenpide-ehdotuksia työsuhdematkalippujärjestelmän

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 44 28.11.2013. 44 Asianro 3719/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2013 1 (1) 44 Asianro 3719/08.01.00/2012 Kuopion ja Siilinjärven maaseutuliikenteen lippujen hinnoittelu 1 Hinnoittelun periaatteet Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen?

Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen? Mitkä tekijät määrittävät vaihtamisen kokemisen eli vaihtovastuksen? HSL:n Solmu-seminaari 5.2.2016 Markus Holm, Trafix Oy Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaihdot keskittyvät ja vaihdollisuus matkalla

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Palkka- ja palkkioselvitys 2013

Palkka- ja palkkioselvitys 2013 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2013 1 Palkka- ja palkkioselvitys 2013 Cargotecin palkka- ja palkkioselvityksessä esitetään yhtiön palkka- ja palkitsemisperiaatteet sekä maksetut palkkiot hallituksen jäsenille,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Valtakunnallinen joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI) Versio 0.9 06.03.2005 Tavoite Joukkoliikenteen reititys- ja aikataulupalvelu (MATKA.FI)

Lisätiedot

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne

Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Joukkoliikenne ja sen maksuliikenne Waltti Tvv = toimivaltainen viranomainen 1. Matkakorttimaksu (yksikäyttökortti)» Kertaluonteinen maksu» Kirjaus: Myyntituotot tai Liiketoiminnan tuotot (liikelaitos);

Lisätiedot

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta?

Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Taloushallinnon digitalisoituminen haaveilua ja arveluttavaa todellisuutta? Työelämän tutkimuspäivät Työryhmä 32. Suomalaisen työn kiperimmät haasteet tulevaisuudessa Tampereen yliopisto 4.11.2016 Pirkko

Lisätiedot

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä

Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lohja Forum 29.4.2010 Hyvinvointia palveluseteleillä kunnat ja yrittäjät yhteistyössä Lääkäripalveluyritykset ry Ismo Partanen 040 518 5799 ismo.partanen@lpy.fi www.lpy.fi Palvelusetelilain tavoitteet

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 100 773 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa

Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa 2 2016 Neljä tapaa uudistaa työttömyysturvaa Kesäkuu 2016 Lisätiedot: Joonas Rahkola joonas.rahkola@sak.fi puhelin 020 774 0189 Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 1 YHDISTELMÄVAKUUTUS

Lisätiedot

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta

Kaupan vuosivapaajärjestelmä. 1 Vuosivapaan ansainta 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain vuosivapaata tosiasiallisesti tehtyjen työtuntien perusteella. Tehdyiksi työtunneiksi luetaan myös muu työaikalain

Lisätiedot

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus

Ajankohtaista BEPS:stä. Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus Ajankohtaista BEPS:stä Sami Laaksonen Siirtohinnoitteluhankkeen asiakasinfotilaisuus 24.10.2014 BEPS G20-valtiot antoivat OECD:lle viime vuonna toimeksiannon kehittää kansainväliseen verotukseen säännöt,

Lisätiedot

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus TARJOUSPYYNNÖN LIITE 5 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus 5.1. Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa liikenteenharjoittaja tai tämän valtuuttama

Lisätiedot

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto

Jyväskylä Tuomo Kojo Linja- autoliitto Jyväskylä 13.2.2013 Tuomo Kojo Linja- autoliitto Saadaanko kevää ään n 2013 aikana vastaukset mm. seuraaviin asioihin? Valtion ja kuntien rahoituksen riittävyys palvelutason parantamiseen ja bussiliikenteen

Lisätiedot

TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus.

TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus. TARJOA TAUKOJA, joilla on tarkoitus. www.edenred.fi HYVINVOINTIA VIRKISTÄVILLÄ TAUOILLA Tutkimusten mukaan tauoista on tullut töissä jaksamisen kannalta entistä tärkeämpiä. Edenred tarjoaa välineitä taukoihin,

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2007. Joukkoliikenteen kausilipputarjonnan kehittämismahdollisuudet kaupunkiseuduilla

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2007. Joukkoliikenteen kausilipputarjonnan kehittämismahdollisuudet kaupunkiseuduilla LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 58/2007 Joukkoliikenteen kausilipputarjonnan kehittämismahdollisuudet kaupunkiseuduilla Helsinki, 2007 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 15.10.2007 Tekijät

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2014 1 (7) 203 Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla järjestettyjen kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuksien tarkistaminen HEL 2014-005456 T 05 03 00 Päätös

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA

!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! !!!!!!!!!!!!!! JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA JANNE VARTIAINEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN VUOROTTAISKÄYTÖN HYÖDYT ESPOON JA HELSINGIN KAUPUNGEISSA Diplomityön tutkimussuunnitelma LUONNOS 11.6.2014 Tarkastaja: professori Jorma Mäntynen Tarkastaja ja aihe

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen

KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT. Siuntio Johtaja Seija Vanhanen KAUPUNKISEUTU- SUUNNITELMAT Siuntio 9.10.2007 Johtaja Seija Vanhanen 2 MAL-SUUNNITTELU Maankäyttö- ja rakennuslaki Vapaaehtoinen suunnittelu Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Valtioneuvoston asetus

Lisätiedot

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne

Tampereen kestävä kaupunkiliikenne Tampereen kestävän liikkumisen ideointikeskustelu 20.11.2014 Tampereen kestävä kaupunkiliikenne 20.11.2014 Suunnittelupäällikkö Tampere kasvaa voimakkaasti liikennejärjestelmän kehittäminen on välttämätöntä

Lisätiedot

Yritysturvallisuusselvitys ja Pääesikunnan kokemukset niistä

Yritysturvallisuusselvitys ja Pääesikunnan kokemukset niistä Yritysturvallisuusselvitys ja Pääesikunnan kokemukset niistä 25.10.2016 m/s Silja Serenade Insevl Pekka Ylitalo Nimi Työ Osasto Roadmap since 90's Mikä on yritysturvallisuusselvitys Uudistetun turvallisuusselvityslain

Lisätiedot

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin

Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikennekaaren vaikutukset hankintalakiin Liikenne- ja viestintävaliokunta 13.10.2016 Esityksen sisältö 1. Hankintaan liittyvät lainsäädännön soveltamisalakysymykset 2. Liikennekaaren mukaiset hankinnan

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin

Lisätiedot

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto

Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia. Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto Paikallisen sopimisen uusia juridisia piirteitä ja pulmia Jari Murto Työoikeuden assistentti Turun yliopisto 27.2.2008 Tulospalkkiot Palkan ja palkkion ero Palkka tehdystä työstä periaate Palkkio saavutetuista

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus

Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liite 5. Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus KASELY/349/2014, 1.4.2014 Lippu- ja maksujärjestelmän kuvaus Liikenteenharjoittajan toteuttama lippu- ja maksujärjestelmä Lippu- ja maksujärjestelmän toteuttaa

Lisätiedot

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio

Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, Laura Kuistio Hankintojen kategorisointi ja työnjako, case Liikennevirasto Valtion hankintapäivä, 9.2.2016 Laura Kuistio Valtion hankintakategoriat Kategoria Eurot v. 2014 Toimitilat ICT-hankinnat Matkustuspalvelut

Lisätiedot

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus

INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus INARIJÄRVEN KALATALOUDEN KEHITTÄMISEN MONITAVOITEARVIOINTI (SYKE & RKTL) (ja taloustutkimus, Oulun yliopisto) Tilannekatsaus Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Mika Marttunen & Anne-Mari

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Pysäköintiedulle vaihtoehtoinen käteishyvitys

Pysäköintiedulle vaihtoehtoinen käteishyvitys Periaatteessa samantapainen vero on käytössä myös Suomessa. Käytännössä sitä kuitenkin sovelletaan ainoastaan työsuhde-etuna tarjottuun, työntekijän kodin vieressä sijaitsevaan, pysäköintipaikkaan. Pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy

Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Joukkoliikenteen rahoituksen jakoperusteita uudistetaan kohtaavatko tavoitteet ja realismi? Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta Esitys perustuu Liikenneviraston

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta

Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Tuplataan joukkoliikenne Esimerkkejä Ruotsista ja Suomesta Liikenne ja maankäyttö 8.10.2015 Pekka Aalto PLL Marja Rosenberg Liikennevirasto Sisältö 1. Mitä Ruotsissa on tehty ja saavutettu 2. Mitä Suomessa

Lisätiedot

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva

OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva OYS:n Kuntoutusosaston terapiahenkilöstön työnkuva Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa -juhlakonferenssi 22. 23.9.2016 Anne Pietikäinen skj15 Kehittämistyö Kehittämistyö on työ, jossa yhdistetään

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi

Kieku-raportoinnin kehittäminen. Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi Ratkaisupäällikkö Kimmo Järvinen, Valtiokonttori Kieku-käyttäjäfoorumi 27.5.2014 Sisältö: Iso kehittämishanke - Jakopalkat 2015 Pienemmät kehittämisen painopisteet - Henkilöstöhallinnon prosessin tuki

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot