TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys"

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos TyösuhdematkalippuTampereenkaupungin organisaatiossa Esiselvitys Hanna Kalenoja Tampere 2004

2 Tampereenteknillinen yliopisto. Liikenne-ja kuljetustekniikanlaitos HannaKalenoja Työsuhdematkalippu Tampereen kaupungin organisaatiossa Esiselvitys Tampere2004

3 ESIPUHE Työsuhdematkalippu on noussut viime vuosina esille monissa joukkoliikenteen edistämistä koskevissa selvityksissä toimenpiteenä, jolla voitaisiin lisätä joukkoliikenteen kysyntää erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla. Työsuhdelippu on työnantajan työntekijälleen luontoisetuna tarjoama joukkoliikenteen kausilippu, jota työntekijä voi työmatkojensa lisäksi käyttää muilla matkoillaan. Tässä esiselvityksessä on kartoitettu työsuhdelipun käyttöönoton vaikutuksia Tampereen kaupungin organisaatiossa. Tampereen kaupungin palveluksessa oli vuonna 2002 noin työntekijää. Työsuhdelipun käyttöönottoa on selvitetty neljällä erilaisella toteutusvaihtoehdolla. Selvityksen tavoitteena on ollut tuottaa tietoa työsuhdelipun käyttöönottoa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon. Työsuhdelipun käyttöönoton vaikutusten selvittäminen on yksi Tampereen kaupungin vuoden 2004 ympäristöstrategian liikennettä koskevista tavoitteista. Hanke on toteutettu Tampereen kaupungin ja Tampereen kaupungin liikennelaitoksen toimeksiannosta Tampereen teknillisen yliopiston liikenne- ja kuljetustekniikan laitoksella. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet henkilöstöpäällikkö Kirsi Koski Tampereen kaupungilta, markkinointipäällikkö Ilpo Mäkelä Ekokumppanit Oy:stä, suunnittelija Antonia Sucksdorff-Selkämaa Tampereen kaupungin ympäristövalvonnasta, suunnittelupäällikkö Reijo Väliharju Tampereen kaupungin teknisestä suunnittelusta sekä suunnittelupäällikkö Olli Kanerva ja liikennejohtaja Mika Periviita Tampereen kaupungin liikennelaitokselta.

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Työsuhdelipun määritelmä Tampereen kaupungin tavoitteet joukkoliikenteen lisäämiseksi työmatkoilla TYÖSUHDELIPUN VAIKUTUKSIA Kotimaisia selvityksiä työsuhdelipun käyttöönotosta Ulkomaisia kokemuksia työsuhdelipusta TAMPEREEN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖMATKAT Työmatkojen pituus ja liikennesuorite Kulkutapajakauma työmatkoilla Kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteet TAMPEREEN KAUPUNGIN TYÖSUHDELIPUN VAIKUTUKSIA Työsuhdelipun toteutusmalleja Tampereen kaupungin organisaatiossa Lipun hankinnasta aiheutuvat kustannukset Joukkoliikennematkojen määrän muutos Kulkutapaosuuden ja henkilöautosuoritteen muutos Joukkoliikennetarjonnan ja lipputulojen muutokset Henkilöautoliikenteen ympäristökustannusten, ajoneuvokustannusten ja onnettomuuskustannusten väheneminen Pysäköintipaikkakustannusten väheneminen Verotulojen muutos Imagovaikutukset ja vaikutus työnantajakuvaan Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja ilman laatuun Yhteenveto kustannusvaikutuksista...20 LÄHTEET...22

5 6

6 1. JOHDANTO 1.1 Työsuhdelipun määritelmä Työsuhdematkalippu eli työsuhdelippu on työnantajan maksama joukkoliikenteen kausilippu, josta työntekijä maksaa veroa lipun hinnan perusteella. Työsuhdejoukkoliikennelipulla työntekijä voi matkustaa työasiointimatkojen lisäksi työmatkansa ja vapaa-ajalla tehdyt matkansa. Työsuhdelipun etuja työnantajan näkökulmasta ovat esimerkiksi pysäköintipaikkatarpeen vähentäminen, työntekijöiden kulkutavan valintaan vaikuttamisen ympäristöhyödyt, työasiointimatkojen matkakorvausten pieneneminen sekä työntekijöiden työtyytyväisyyden lisääntyminen. Lipun imagovaikutusten on arvioitu olevan huomattavia. Työntekijän kannalta lippu kannustaa käyttämään joukkoliikennettä työ- ja työasiointimatkoilla sekä muilla matkoilla. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002, Kalenoja et al. 2002, Espoon kaupunki 2002) Työsuhdelippu on veronalainen etu, jonka verotusarvoksi tulkitaan lipun nimellisarvo. Joissakin tapauksissa verotusarvoksi on tulkittu nimellisarvoa pienempi osuus, mikäli työntekijä käyttää lippua työasiointimatkoihin. Tulkinta koskee esimerkiksi osalla Helsingin kaupungin työntekijöistä käytössä olevia virkamatkalippuja. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2004, Helsingin kaupunki 2002) Työsuhdematkalippu on vielä melko tuntematon luontoisetu. Lipun yleistymistä voitaisiin lisätä aktiivisella sekä työantajille että työntekijöille kohdennetulla tiedottamisella. Työsuhdematkalipun laajamittaista yleistymistä nopeuttaisi lipun verotusarvon alentaminen, sillä esimerkiksi seutuliikenteen kuukausilipun verotusarvo on monen mielestä liian suuri lipun tuottamaan hyötyyn nähden. (Kalenoja et al. 2002) Työsuhdelippu voidaan tarjota työntekijöille kahdella eri tavalla (Espoon kaupunki 2002): - palkkaan lisättävänä luontoisetuna - lippu on työntekijälle verotettavaa tuloa, lipun verotusarvo on koko lipun nimellisarvo tai verottajan ennakkopäätöksen mukaisesti alempi, jos lipulla tehdään paljon työasiointimatkoja - työnantaja maksaa lipun hinnan lisäksi lipun arvon mukaan määräytyvät lakisääteiset henkilösivukulut - työntekijä maksaa itse verottajan ennakkopäätöksen mukaisen oman käytön osuuden - työntekijälle ei aiheudu veroseuraamuksia - työnantajalle ei koidu lipusta henkilösivukuluja. Liikenne- ja viestintäministeriön joukkoliikennetyöryhmä on ehdottanut työsuhdelipun yleistymistä siten, että työnantaja maksaisi 25 % lipun hinnasta ja työntekijän maksettavaksi jäisi 75 % hinnasta. Työsuhdelipun verotusarvon määrittäminen on toisaalta liikennepoliittinen ja toisaalta verotuspoliittinen päätös. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2004) Työsuhdelipun vaikutuksista ei ole vielä käytettävissä kattavaa tietoa, sillä lippujen käyttäjämäärä on vielä pieni. Työsuhdejoukkoliikennelippu soveltuu erityisesti sellaisiin työtehtäviin, joissa työasiointimatkat on mahdollista tehdä joukkoliikenteellä. Lippu on he- 7

7 rättänyt kiinnostusta Suomessa eniten pääkaupunkiseudulla, jossa joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä ja jossa pysäköintipaikkojen määrä on rajallinen. (Kalenoja et al. 2002) 1.2 Tampereen kaupungin tavoitteet joukkoliikenteen lisäämiseksi työmatkoilla Tampereen kaupungin ympäristöstrategiassa vuodelta 2004 yhtenä tavoitteena on selvittää mahdollisuutta ottaa työsuhdematkalippu käyttöön kaupungin henkilöstön keskuudessa. Työsuhdelipun tavoitteena on ollut ohjata henkilöstöä käyttämään nykyistä useammin joukkoliikennettä työ- ja työasiointimatkoillaan. (Tampereen kaupunki 2004) 2. TYÖSUHDELIPUN VAIKUTUKSIA 2.1 Kotimaisia selvityksiä työsuhdelipun käyttöönotosta Valtakunnalliset arviot lipun vaikutuksista Ilmastonmuutosvaikutusten vähentämiseen kohdistuneessa CLIMTECH-ohjelmassa toteutetussa selvityksessä työsuhdematkalipun yleistymisen arvioitiin Tampereen seudulla vähentävän henkilöliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 2,6 %. Arvion oletus lipun yleistymisestä edustaa optimistista arviota lipun houkuttelevuudesta, mikä edellyttäisi verotusarvon tarkistamista ja työnantajien myönteistä suhtautumista joukkoliikennelippujen hankintaan. Erityisesti kaupunkikeskustoissa ja tiiviisti rakennetuilla alueilla työsuhdelipun edut työnantajalle voivat olla merkittäviä, sillä pysäköintipaikkatarve voi työmatkojen kulkutapamuutosten vaikutuksesta vähentyä huomattavasti. (Kalenoja et al. 2002) Liikenne- ja viestintäministeriön liikkumisen ohjausta kartoittaneessa tutkimuksessa selvitettiin mahdollisuuksia lisätä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn osuutta pääkaupunkiseudulla sijaitsevien Peijaksen sairaalan ja Soneran työntekijöiden työmatkoilla. Sonerassa noin 29 % työntekijöistä arvioi, että työnantajan tuki joukkoliikennelipun ostamisessa lisäisi joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla. Peijaksen sairaalassa vastaava osuus oli noin 8 %. Peijaksessa työskentelevien mielestä parhaiten vaikuttavia keinoja olisivat liukuvan työajan osuuden lisääminen ja joukkoliikennetarjonnan kehittäminen. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2002) Helsingin kaupunki Helsingin kaupungissa selvitettiin vuonna 2002 kaupungin työntekijöille tarjottavan työsuhdelipun kustannusvaikutuksia ja vaikutuksia liikenteen kysyntään. Helsingin kaupungin palveluksessa oli vuonna 2002 yhteensä työntekijää, joista noin asui Helsingissä ja noin muualla pääkaupunkiseudulla. Työsuhdelipun tarjoaminen koko pääkaupunkiseudulle asuvalle henkilöstölle maksaisi kaupungille 13,8 milj. /v. Kaikki työntekijät eivät todennäköisesti haluaisi lippua, jolloin todelliset lippukustannukset olisivat huomattavasti pienemmät. (Helsingin kaupunki 2002) 8

8 Helsingin kaupungin työntekijöistä noin henkilöllä oli vuonna 2001 käytössään ns. virkamatkalippu vuosilipun muodossa. Virkamatkalipun verotusarvo tulkitaan nimellisarvoa pienemmäksi, koska sen saaminen edellyttää huomattavaa määrää työasiointimatkoja. (Helsingin kaupunki 2000) Espoon kaupunki Espoossa selvitettiin vuonna 2002 henkilöstölle tarjottavan työsuhdelipun vaikutuksia joukkoliikenteen kysyntään ja kaupungille aiheutuviin kustannuksiin. Selvityksen lähtökohtana oli vuonna 2000 tehty valtuustoaloite työsuhdelipun käyttöönotosta. (Espoon kaupunki 2002) Espoon kaupungin noin työntekijälle kohdennettiin selvityksessä postikysely, jolla selvitettiin työntekijöiden kiinnostusta työsuhdelippuun. Kyselyn vastausprosentti oli noin 48. Kyselytulosten mukaan noin 90 % henkilöstöstä suhtautui työsuhdelippuun myönteisesti. Kaiken kaikkiaan % vastanneista ottaisi lipun käyttöön riippuen siitä, kuinka edulliseksi lipun käyttö tulisi normaaliin lippuun verrattuna. Koko henkilöstön määrään laajennettuna työntekijää olisi kiinnostunut ottamaan lipun käyttöön. Osa työntekijöistä (noin 21 %) ei kuitenkaan haluaisi ottaa lippua käyttöön, vaikka saisi lipun ilmaiseksi käyttöönsä. (Espoon kaupunki 2002) Espoon työsuhdelippuselvityksen mukaan kodin ja työpaikan välisten matkojen joukkoliikenneosuus voisi kaupungin työntekijöiden keskuudessa kasvaa 46 %:sta 66 %:iin, mikäli työsuhdelippu voitaisiin tarjota kaikille työntekijöille, jotka ovat kiinnostuneet sen hankinnasta. (Espoon kaupunki 2002) Tampereen yliopistollinen sairaala (TAYS) TAYS:n keskussairaala-alueella toteutetun työmatkatutkimuksen mukaan noin 27 % henkilöstöstä kulkee talvisin töihin linja-autolla. Joukkoliikenteen osuus pienenee kesän ja syksyn aikana noin 14 %:iin. Noin 65 % työntekijöistä arvioi lisäävänsä joukkoliikenteen käyttöä työmatkoilla, jos työnantaja kustantaisi kokonaan joukkoliikennelipun. Noin 55 % työntekijöistä lisäisi joukkoliikenteen käyttöä, mikäli työnantaja kustantaisi lipun osittain. Työsuhdelippu kiinnostaisi eniten vuotiaita, naisia ja vuorotyötä tekeviä työntekijöitä. (Säily 2004) Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin päätöksentekijöille kohdennettiin keväällä 2004 liikennejärjestelmän ja maankäytön kehittämiseen liittyvä kyselytutkimus, joka liittyi liikennesektorin ilmastostrategiakartoitukseen Tampereella (Kalenoja 2004). Kyselyssä tiedusteltiin päätöksentekijöiden mielipidettä kaupungin työntekijöille tarjottavan joukkoliikenteen työsuhdelipun toteuttamismahdollisuuksista. Noin 39 % vastaajista oli varauksetta sitä mieltä, että työsuhdelipun käyttöä tulisi harkita. Noin 34 % vastaajista oli jokseenkin samaa mieltä lipun tarpeellisuudesta. Kuvassa 2.1 on esitetty vastausten jakauma työsuhdelippua koskevaan väittämään. 9

9 täysin eri mieltä 11 % jokseenkin eri mieltä 16 % täysin samaa mieltä 39 % jokseenkin samaa mieltä 34 % Kuva 2.1 Päättäjien vastausten jakauma väittämään Kaupungin tulisi harkita joukkoliikenteen työsuhdelipun tarjoamista työntekijöilleen. Päättäjät suhtautuivat erittäin myönteisesti työnantajien aktivointiin kannustamaan työntekijöitä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteen käyttöön työmatkoillaan. Erityisesti keskustassa työssäkäyviä tulisi päätöksentekijöiden mielestä ohjata joukkoliikenteen käyttöön. (Kalenoja 2004) 2.2 Ulkomaisia kokemuksia työsuhdelipusta Työsuhdelippuja on käytössä mm. Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ranskassa. Monissa maissa lippu on työntekijälle veroton luontoisetu, joka tarjoaa työnantajille ja työntekijöille edullisen vaihtoehdon palkankorotukselle. Yhdysvalloissa työsuhdelipun käyttöön ottaneissa yrityksissä joukkoliikenteen käyttäjämäärä on työmatkoilla kasvanut keskimäärin 30 %. (Root 2001) Työsuhdelippu on ulkomaisissa tutkimuksissa useimmiten osana ns. työmatkasuunnitelmia, joissa on toteutettu useita jalankulkua, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistäviä toimia. Useimmissa tutkimuksissa työsuhdelipun on henkilöstölle suunnattujen haastattelujen perusteella arvioitu olevan yksi eniten joukkoliikenteen käyttöuseuteen vaikuttavista toimenpiteistä. Myös vuoroväliin, pysäkkien sijaintiin ja vaihdottomien yhteyksien tarjoamiseen liittyvät toimenpiteet ovat tärkeitä tekijöitä joukkoliikenteen osuuden lisäämisessä työmatkoilla. (Kingham et al. 2001, Kiiskilä et al. 2002) Iso-Britanniassa on arvioitu, että % työntekijöistä olisi kiinnostunut työsuhdejoukkoliikennelipun käyttöönotosta. Työsuhdelipusta kiinnostuneista melko suuri osa käyttää joukkoliikennettä jo nyt pääasiallisena kulkutapanaan. Iso-Britanniassa arvioitiin, että noin 8 % henkilöautolla kuljettajana, 17 % henkilöauton matkustajana, 21 % kävellen ja 18 % pyörällä töihin kulkevista siirtyisi työsuhdelipun seurauksena joukkoliikenteen käyttäjiksi. (Shinkwin et al. 2001, Root 2001) 10

10 Alankomaissa suositeltavana käytäntönä on ollut, että työnantaja maksaa osan joukkoliikennelipun kustannuksista. Itävallassa ja Iso-Britanniassa on selvitetty mahdollisuuksia alentaa työantajan maksaman osuuden verotusarvoa, jotta lippu olisi matkustajalle houkuttelevampi vaihtoehto. (YTV 2002, Coleman 2000) 3. TAMPEREEN KAUPUNGIN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖMATKAT 3.1 Työmatkojen pituus ja liikennesuorite Tampereen kaupungin palveluksessa oli vuonna 2002 noin työntekijää. Suurin osa työntekijöistä on sosiaali- ja terveystoimen ja koulutuspalvelujen työntekijöitä. Sosiaali-, terveys- ja koulutoimen osuus työntekijöistä on noin 66 %. Kuvassa 3.1 on esitetty työntekijöiden jakautuminen eri toimialoihin. (Säily 2004) sisäiset palvelut 7 % konsernihallinto 2 % kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut 7 % liikelaitokset 8 % yhdyskuntapalvel ut 8 % sosiaali- ja terveyspalvelut 46 % koulutuspalvelut 22 % Kuva 3.1 Tampereen kaupungin henkilöstö toimialoittain vuonna (Säily 2004) Kaupungin työntekijöistä noin 81 % (12 600) asuu Tampereella, noin 13 % Tampereen ympäristökunnissa ja noin 5 % muualla Pirkanmaalla. Työmatkan keskipituus kaupungin työntekijöillä on noin 8,7 km. Tampereella asuvien työntekijöiden työmatkan keskipituus on noin 6,4 km. Kaupungin työntekijöiden päivittäinen laskennallinen työmatkasuorite on edestakaisena työmatkana laskettuna noin km. (Säily 2004) 11

11 3.2 Kulkutapajakauma työmatkoilla Tampereen kaupungin työntekijöiden kulkutapajakaumaa on selvitetty vuonna 2003 toteutetussa kyselytutkimuksessa (Koskela 2004). Tutkimuksen mukaan joukkoliikenteen osuus kaikista kaupungin työntekijöiden tekemistä työmatkoista on talvella noin 32 % ja keväällä, kesällä ja syksyllä noin 17 %. Noin 40 % työntekijöistä käyttää työmatkoillaan talvisin autoa. Kuvassa 3.2 on esitetty kaupungin työntekijöiden kulkutapajakauma työmatkoilla talvisin. Tärkein syy auton valintaan työmatkan kulkutavaksi oli ajansäästö, auton tarve tavaroiden kuljettamiseen ja auton mukavuus. Tampereen kaupungin työntekijöiden joukkoliikenteen kulkutapaosuus on hieman suurempi kuin Tampereella keskimäärin. Vuosina toteutetun matkapäiväkirjatutkimuksen mukaan tamperelaisten tekemistä kotiperäisistä työmatkoista tehdään talvisin noin 26 % linja-autolla (TALLI 2000). henkilöauto 43 % jalankulku ja pyöräily 25 % Kuva 3.2 joukkoliikenne 32 % Eri kulkutapojen osuus Tampereen kaupungin työntekijöiden tekemistä työmatkoista talvisin. (Koskela 2004) Kaupungin työntekijöistä naiset käyttävät joukkoliikennettä huomattavasti miehiä useammin. Talvisin joukkoliikennettä käytti työmatkoillaan noin 14 % miehistä ja noin 40 % naisista. (Koskela 2004) 3.3 Kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteet Noin 80 % kaupungin työntekijöistä oli ympäristöasenteita selvittäneen tutkimuksen mukaan huolestuneita liikenteen kasvusta ja sen aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Noin 60 % kaupungin työntekijöistä puoltaisi yksityisautoilun vähentämistä keskustassa liikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Työntekijät tunnistavat hyvin yksilön vaikutusmahdollisuudet liikenteen päästöihin, sillä noin 80 % arvioi, että jokainen kuntalainen voi kulkutapavalinnoillaan vaikuttaa liikenteen päästöjen määrään. (Koskela 2004) 12

12 Liikennemuodon ympäristöystävällisyys vaikuttaa jonkin verran kaupungin työntekijöiden kulkutavan valintaan työmatkoilla. Noin 40 % työntekijöistä arvioi ottavansa joskus huomioon kulkutavan ympäristöystävällisyyden työmatkan kulkutapaa valitessaan. Noin 28 % arvioi ympäristöystävällisyyden vaikuttavan usein ja noin 7 % aina kulkutavan valintaansa. (Koskela 2004) 4. TAMPEREEN KAUPUNGIN TYÖSUHDELIPUN VAIKUTUKSIA 4.1 Työsuhdelipun toteutusmalleja Tampereen kaupungin organisaatiossa Tampereen kaupungin työntekijöillä ei tällä hetkellä ole käytössä joukkoliikenteen työsuhdelippuja. Joillakin yksiköillä on käytössä ns. työasiointilippuja, jotka eivät ole henkilökohtaisia, vaan ne voi lainata käyttöön työasiointimatkoilla yksikön toimistosta. Työasiointilippujen käyttö on nykyisin melko vähäistä. Tässä selvityksessä on tutkittu neljää erilaista työsuhdelipun toteutusmallia Tampereen kaupungin organisaatiossa. Lähtökohtana laskelmissa on ollut, että työsuhdelippua tarjottaisiin työntekijöille Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen puolivuosilippuna, jonka hinta on tällä hetkellä 37 /kk. Lipun arvo vuositasolla olisi tällöin 440. Lippu on oletettu toteutettavan palkankorotuksena, jolloin sen saisi luontoisetuna siten, että summaa ei vähennetä nykyisestä palkasta. Lippua tarjottaisiin tässä yhteydessä kaikille niille työntekijöille, joiden työsopimuksen kesto on vähintään 6 kk. Työsuhdelippua tarjottaisiin käytännössä kaikille työntekijöille asuinpaikasta riippumatta, mutta kaikille tarjottavan lipun arvo olisi Tampereen kaupungin sisäisen liikenteen puolivuosilippu. Näin ollen esimerkiksi ympäristökunnissa asuvat voisivat hankkia seutulipun maksamalla itse sisäisen liikenteen ja seutulipun erotuksen. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu Tampereen ulkopuolella asuvien työntekijöiden lipuista aiheutuvia vaikutuksia, vaan selvityksessä on rajauduttu tarkastelemaan vaikutuksia Tampereella asuvien työntekijöiden osalta. Lipun toteuttaminen puolivuosilippuna vähentää lipun hallinnointiin liittyvää työtä, sillä tässä toteutusmallissa työntekijä ja työnantaja sitoutuvat lippuun puolen vuoden jakson ajan, jolloin työnantajan ei ole tarvetta kuukausittain tarkistaa lipputilannetta. Vaikutuksia on arvioitu selvityksessä seuraavista näkökohdista: - matkalipuista aiheutuvat kustannukset - lisääntynyt joukkoliikennematkustaminen - pysäköintipaikkatarpeen vähenemisestä aiheutuvat säästöt - henkilöautoliikenteen ajoneuvokustannus- ja onnettomuuskustannussäästöt - henkilöautoliikenteen päästöjen vähenemisestä aiheutuvat ympäristökustannussäästöt - verotulojen määrän kasvu. 13

13 Koska työsuhdelipun käyttöönotosta on vielä melko vähän kokemuksia, selvityksessä on pohdittu useita erilaisia toteutusvaihtoehtoja, joissa työnantajan maksama osuus lipun hinnasta ja samalla lipun verotusarvotulkinnat vaihtelevat. Taulukossa 4.1 on esitetty tarkastellut toteutusvaihtoehdot, joissa työnantajan osuus lipun kustannuksista on %. Taulukko 4.1 Selvityksessä tarkastellut työsuhdelipun toteutusvaihtoehdot Tampereen kaupungin organisaatiossa. vaihtoehto työnantajan maksama verotusarvoperuste tulkinta verotusarvosta osuus lipusta vaihtoehto 1A 100 % nykyinen käytäntö 440 /v vaihtoehto 1B 100 % verotusarvon oletetaan 330 /v laskevan 75 %:iin eduskunnan päätöksellä vaihtoehto 2 50 % nykyinen käytäntö 220 /v vaihtoehto 3 25 % nykyinen käytäntö 110 /v Nykyisen verotusarvokäytännön mukaan verottajan henkilöstö- tai työtehtäväryhmäkohtaisella ennakkopäätöksellä verotusarvo voi olla nimellisarvoa pienempi, jos lippua käytetään työasiointiliikkumiseen. Nykyisin verotusarvon lähtökohtana on, että lippua käytetään kokonaisuudessaan kodin ja työpaikan välisiin matkoihin ja vapaa-ajalla tehtäviin matkoihin. Verotusarvon alentamista kuvaava vaihtoehto 1B perustuu tällä hetkellä liikennepolitiikassa meneillään olevaan keskusteluun verotusarvon muuttamisesta. Esimerkiksi työsuhdeauton verotusarvoksi tulkitaan 90 % nimellisarvosta. (Liikenne- ja viestintäministeriö 2004) Laskenta on tehty talviajan joukkoliikenteen käytön perusteella. Kesäaikana on todennäköistä, että lippua käytettäisiin vähemmän, mutta lipun puolivuotisjaksotus sitouttaa käyttäjän lippuun eri vuodenaikoina ja tasoittaa vuodenaikavaihteluja. 4.2 Lipun hankinnasta aiheutuvat kustannukset Työnantajalle aiheutuvien kulujen määrä riippuu lippujen määrästä, johon vaikuttavat lipun edullisuus työntekijöille ja työntekijöiden kulkutapatottumukset. Verotusarvotulkinta vaikuttaa melko paljon lipun houkuttelevuuteen työntekijän näkökulmasta. Taulukossa 4.2 on esitetty lipun edullisuus työntekijälle eri vaihtoehdoissa ja arvio lipun hankkivien työntekijöiden määrästä kussakin vaihtoehdossa. Arvio lipun vastaanottavien määrästä perustuu TAYS:n työntekijöille tehtyyn kyselyyn (Säily 2004) ja Espoon kaupungin työsuhdelippuselvitykseen (Espoon kaupunki 2002). Kaupungin Tampereella asuvista noin työntekijästä noin 90 %:n on oletettu olevan yli 6 kk kestävässä työsuhteessa. Tällöin lipun mahdollisia vastaanottajia olisi enimmillään Työsuhdelipun vastaanottavien määrän arvio perustuu seuraaviin oletuksiin: 14

14 - Kaikissa vaihtoehdoissa jo nykyisin joukkoliikennettä käyttävien on arvioitu ottavan työsuhdelipun vastaan. Joukkoliikenteen osuus kaupungin työntekijöiden tekemistä matkoista on noin 32 % (Koskela 2004). - Nykyisin henkilöautolla, jalan tai pyörällä kulkevista on oletettu ottavan lipun vastaan seuraavasti palkassa saatavan hyödyn määrään suhteuttaen: - vaihtoehto 1A: 50 % ottaa lipun vastaan - vaihtoehto 1B: 60 % ottaa lipun vastaan - vaihtoehto 2: 25 % ottaa lipun vastaan - vaihtoehto 3: 10 % ottaa lipun vastaan Taulukko 4.2 Lipusta aiheutuvat välittömät kustannushyödyt työntekijälle ja arvio lipun vastaan ottavien työntekijöiden määrästä. vaihtoehto luontoisedun arvo työntekijälle maksettavaksi jäävä oma osuus lipusta arvio lisääntyneestä tuloverosta *) koettu hyöty osuus työntekijöistä, joka ottaisi lipun vastaan % lkm vaihtoehto 1A 440 /v 0 /v 170 /v 270 /v vaihtoehto 1B 440 /v 0 /v 130 /v 310 /v vaihtoehto /v 220 /v 90 /v 130 /v vaihtoehto /v 330 /v 40 /v 70 /v *) perustuu keskituloisen työntekijän palkkatasoon ( /v) Vaihtoehdoissa 1 ja 2 työnantaja tarjoaa lipun työntekijöilleen palkkaan lisättävänä luontoisetuna, jolloin työantajalle aiheutuu lipun hankinnan lisäksi kuluja lipun arvon mukaan määräytyvistä lakisääteisistä henkilösivukustannuksista, jotka koostuvat sosiaaliturva-, eläke- ja tapaturmavakuutusmaksusta. Henkilösivukulut ovat eri aloilla hieman erilaisia johtuen mm. eroista tapaturmavakuutusmaksuissa. Laskennassa on käytetty seuraavia arvoja, jotka edustavat valtiotyönantajalla käytössä olevia keskimääräisiä arvoja: - sosiaaliturvamaksu 6,814 % - eläkemaksu 14,12 % - tapaturmavakuutusmaksu 0,274 % - yhteensä 21,208 % Vaihtoehdossa 3 on oletettu, että työntekijä maksaa itse oman käytön osuuden lipusta, jolloin työnantajalle ei aiheudu lipusta henkilösivukuluja. Työsuhdelipun on ennakoitu olevan kaupungille arvonlisäveroton, sillä kaupunki voi ilman arvonlisäveroa ostaa omia palvelujaan omaan käyttöönsä. Työsuhdelippu kuitenkin oikeuttaa matkustamisen kaikissa yhteistariffiliikenteen linja-autoissa, jolloin osa matkoista muodostuu arvonlisäverollisiksi matkoiksi. Tampereen kaupungin sisäisistä matkoista noin 10 % tehdään nykyisin muiden liikennöitsijöiden kuin Tampereen kaupungin liikennelaitoksen vuoroissa. Taulukossa 4.3 on esitetty arvio lipuista aiheutuvista välittömistä kustannuksista kaupungille, jos lippu on arvolisäveroton. Mikäli työsuhdelippu tulkitaan kokonaisuudessaan arvonlisäverolliseksi palveluksi, olisivat hankintakustannukset vaihtoehdossa 1A noin 4,00 milj. /v, vaihtoehdossa 1B noin 4,43 milj. /v, vaihtoehdossa 2 noin 1,49 milj. /v ja vaihtoehdossa 3 noin 0,48 milj. /v. 15

15 Taulukko 4.3 Arvio työsuhdelipusta aiheutuvista välittömistä kustannuksista kaupungille. vaihtoehto lippujen vuosittainen määrä lippujen hinta milj. /v kokonaiskustannus sisältäen henkilösivukulut *) milj. /v vaihtoehto 1A ,06 3,70 vaihtoehto 1B ,38 4,10 vaihtoehto ,14 1,38 vaihtoehto ,45 0,45 *) Henkilösivukulujen määrä luontoiseduissa on 21,208 % ja se sisältää sosiaaliturva-, eläke- ja tapaturmavakuutusmaksun. 4.3 Joukkoliikennematkojen määrän muutos Kulkutapaosuuden ja henkilöautosuoritteen muutos Joukkoliikenteen käyttöosuuden kannalta mielenkiintoisin käyttäjäryhmä on nykyisin henkilöautoa käyttävien työntekijöiden ryhmä, jonka osuus kaikista työntekijöistä on noin 43 % (Koskela 2004). Vaikka työntekijä ottaisi työsuhdelipun käyttöön, osa aiemminkin henkilöautolla, jalan tai pyörällä kulkeneista tekisi työmatkansa satunnaisesti muilla kulkutavoilla kuin joukkoliikenteellä. Vastaavasti lipun hankkineet käyttäisivät joukkoliikennettä aiempaa useammin vapaa-ajanmatkoillaan. Taulukossa 4.4 on esitetty arvio kaupungin työntekijöiden joukkoliikennematkojen määrän muutoksesta eri vaihtoehdoissa. Laskennassa tehdyn oletuksen mukaan työsuhdelipun vastaanottaneet käyttävät eri kulkutapoja seuraavasti: - Kaikissa vaihtoehdoissa jo nykyisin joukkoliikennettä käyttävien (32 %) on arvioitu jatkavan joukkoliikenteen käyttöä työmatkoillaan. - Nykyisin henkilöautolla, jalan tai pyörällä kulkevista työsuhdelipun vastaanottaneiden on arvioitu tekevän 75 % työmatkoistaan joukkoliikenteellä. Taulukko 4.4 Työsuhdelipun vaikutukset kulkutapajakaumaan eri vaihtoehdoissa. vaihtoehto joukkoliikenteen osuus henkilöauton osuus jalankulun ja pyöräilyn osuus uusien joukkoliikenteellä tehtyjen työmatkojen määrä (milj. matkaa/v) työmatkojen henkilöautosuoritteen muutos (milj.km/v) nykytilanne 32 % 43 % 25 % - - vaihtoehto 1A 58 % 27 % 16 % 1,4-5,7 vaihtoehto 1B 63 % 24 % 14 % 1,7-6,8 vaihtoehto 2 45 % 35 % 20 % 0,7-2,8 vaihtoehto 3 37 % 40 % 23 % 0,3-1,1 Kaupungin työntekijöiden työmatkojen henkilöautosuorite on nykyisin noin km/vrk ja vuositasolla noin 14 milj. km. Henkilöautosuorite vähenee eniten vaihtoehdossa 1B, jossa henkilöautosuorite on noin 45 % pienempi kuin nykyisin. Muutos on vastaavasti pienin vaihtoehdossa 3, jossa henkilöautosuorite on noin 8 % pienempi kuin nykytilanteessa. 16

16 Kaikista Tampereen seudun sisäisistä matkoista työhön ja työasiointiin liittyviä matkoihin liittyvien matkojen osuus on noin 28 %. Muut matkat liittyvät vapaa-ajan viettoon, ostoksiin tai asiointiin. Laskennassa on oletettu, että uudet työsuhdelipun haltijat tekisivät muista kuin työmatkoistaan 30 % joukkoliikenteellä seudun sisäisillä matkoilla. Muista matkoista seudulla noin 47 % tehdään henkilöautolla, 33 % kävellen, 14 % joukkoliikenteellä ja 7 % polkupyörällä (TALLI 2000). Työsuhdelippu lisäisi tällöin joukkoliikennematkojen määrää muilla kuin työmatkoilla 5-20 % eri vaihtoehdoissa. Taulukossa 4.5 on esitetty arvio joukkoliikennematkojen ja henkilöautoliikenteen suoritteen muutos vaihtoehdoittain. Taulukko 4.5 Työsuhdelipun vaikutukset joukkoliikennematkojen määrään ja koko henkilöautosuoritteeseen. vaihtoehto uusien joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen kokonaismäärä (milj. matkaa/v) henkilöautosuoritteen kokonaismuutos (milj.henkilökm/v) vaihtoehto 1A 2,2-8,1 vaihtoehto 1B 2,7-9,8 vaihtoehto 2 1,1-4,0 vaihtoehto 3 0,5-1, Joukkoliikennetarjonnan ja lipputulojen muutokset Joukkoliikennematkojen määrä kasvaisi työsuhdelipun seurauksena melko paljon. Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja-autoissa tehtiin vuonna 2003 noin 17 miljoonaa matkaa, jos vaihtomatkoja ei lasketa omiksi matkoikseen. Matkojen määrä on vaihtoehdossa 1A noin 13 %, vaihtoehdossa 1B noin 16 %, vaihtoehdossa 2 noin 6 % ja vaihtoehdossa 3 noin 3 % suurempi kuin vuonna Osa kasvaneesta matkustajakysynnästä mahtuu olemassa olevalle linja- ja vuorotarjonnalle, mutta erityisesti työmatkaliikenteen ruuhkahuippujen aikaa tarjontaa on vaihtoehdoissa 1 todennäköisesti lisättävä. Joukkoliikenteellä tehtävien työmatkojen määrän kasvun seurauksena matkojen määrä kasvaisi vaihtoehdossa 1A aamu- ja iltaruuhkassa noin 8 % ja vaihtoehdossa 1B noin 10 %. Vaihtoehdossa 2 kasvu on aamu- ja iltaruuhkassa noin 4 % ja vaihtoehdossa 3 noin 2 %. Linjatarjonnan lisäämistä ei ole mahdollista yksityiskohtaisesti tässä selvityksessä arvioida. Vuorotarjonnan lisäämisen on Tampereen kaupungin liikennelaitoksella arvioitu lisäävän liikennöintikustannuksia enimmillään 1,0 miljoonaa /v. Lipputulot kasvavat joukkoliikenteen työsuhdelipun käyttäjien määrän suhteessa. Tässä yhteydessä lipputulojen määrää on arvioitu olettamalla, että nykyisin joukkoliikennettä käyttävillä on hallussaan puolivuosilippu. Taulukossa 4.6 on esitetty arvio liikennöintikustannusten muutoksista eri vaihtoehdoissa. 17

17 Taulukko 4.6 Liikennöintikustannusten ja lipputulojen muutos eri vaihtoehdoissa. vaihtoehto liikennöintikustannusten muutos (milj. /v) lipputulojen muutos (milj. /v) vaihtoehto 1A + 0,4 1,0 + 1,7 vaihtoehto 1B + 0,5-1,0 + 2,0 vaihtoehto 2 + 0,1-0,5 + 0,9 vaihtoehto , Henkilöautoliikenteen ympäristökustannusten, ajoneuvokustannusten ja onnettomuuskustannusten väheneminen Henkilöautoliikenteen suoritteen vähenemisen seurauksena liikenteen ympäristökustannukset vähenevät. Päästöjen laskennassa on sovellettu LIPASTO-tietokannan yksikköpäästöarvoja olettaen, että henkilöauton keskimääräinen kuormitusaste työmatkoilla on 1,2 henkilöä. Henkilöautoliikenteen päästöjen, onnettomuuskustannusten ja ajoneuvokustannusten yksikköarvot ovat Tiehallinnon tieliikenteen ajokustannukset -julkaisun mukaisia kustannusarvoja vuoden 2000 hintatasossa (Tiehallinto 2001). Päästökustannukset ovat 0,02-0,13 milj. /v, onnettomuuskustannukset 0,16 0,94 milj. /v ja ajoneuvokustannukset 0,22-1,28 milj. /v pienemmät kuin nykytilanteessa. Taulukko 4.7 Työsuhdelipun vaikutukset henkilöautoliikenteen päästö-, onnettomuus- ja ajoneuvokustannuksiin. vaihtoehto henkilöautosuoritteen kokonaismuutos (milj.henkilökm/v) päästökustannusten muutos (milj. /v) onnettomuuskustannusten muutos (milj. /v) ajoneuvokustannusten muutos (milj. /v) vaihtoehto 1A - 8,1-0,11-0,77-1,06 vaihtoehto 1B - 9,8-0,13-0,94-1,28 vaihtoehto 2-4,0-0,05-0,38-0,52 vaihtoehto 3-1,7-0,02-0,16-0, Pysäköintipaikkakustannusten väheneminen Työsuhdelipun on arvioitu vähentävän jonkin verran pysäköintipaikkatarvetta Keskusvirastotalon viereisten pihapaikkojen ja Frenckellin pysäköintitalossa olevien pysäköintipaikkojen osalta. Muissa toimipaikoissa pysäköintitarpeen ei ole arvioitu merkittävästi pienenevän. Frenckellin pysäköintitalossa on tällä hetkellä noin 110 pysäköintipaikkaa varattuna kaupungin käyttöön. Pysäköintipaikoista aiheutuva kustannus on noin 0,09 milj. /v. Keskusvirastotaloa ympäröivillä pihoilla on noin 120 paikkaa varattuna työntekijöiden ja vierailijoiden käyttöön siten, että paikat eivät ole julkisen pysäköinnin piirissä. Pysäköintipaikoista ei kokonaan voitaisi luopua työsuhdelipun käyttöönoton seurauksena, sillä osalla henkilöstöstä on tarvetta autolle työpäivän aikana. Pysäköintipaikkojen määrän vähentämisen kustannusvaikutusten arvioinnissa lähtöoletuksena on ollut, että puolet paikoista voitaisiin luovuttaa pois vaihtoehdossa 1, jossa 18

18 työnantaja maksaisi lipun työntekijöille kokonaisuudessaan. Vaihtoehdoissa 2 ja 3 pysäköintipaikkojen määrää on arvioitu voitavan vähentää kolmanneksella. Pysäköintipaikkatarpeen vähenemisestä aiheutuvia kustannussäästöjä on arvioitu seuraavasti: - pysäköintitalon sopimuspaikkojen määrä voidaan vähentää %:lla, jolloin vuosikustannukset pienenevät % Keskusvirastotalon lähialueiden paikoista voidaan ottaa julkisen maksullisen pysäköintitoiminnan piiriin, jolloin niistä syntyy pysäköintimaksutuloja kaupungille. Taulukossa 4.8 on esitetty arvio työntekijöiden pysäköintikustannusten vähenemisestä Keskusvirastotalon ympäristössä eri vaihtoehdoissa. Taulukko 4.8 Pysäköintikustannusten väheneminen Keskusvirastotalon ympäristössä. vaihtoehto pysäköintitalossa olevien paikkojen vuokramuutos (milj. /v) kenttäpaikkojen vuokratulojen kasvu (milj. /v) pysäköintikustannusten muutos (milj. /v) vaihtoehto 1A - 0,045 0,07-0,115 vaihtoehto 1B - 0,045 0,07-0,115 vaihtoehto 2-0,030 0,05-0,08 vaihtoehto 3-0,030 0,05-0, Verotulojen muutos Työsuhdelipun verotusarvon myötä osa lipusta aiheutuvista kustannuksista palautuu Tampereen kaupungin käyttöön. Palautuvien verotulojen määrää on tässä yhteydessä arvioitu Tampereen kaupungin tuloveroprosentin mukaisesti. Tuloveroprosentti Tampereella on tällä hetkellä 18 %. Kunnallisverotuksessa vähennyksiin oikeuttavia eriä ei ole tässä yhteydessä ollut mahdollista yksityiskohtaisesti ottaa huomioon, jolloin laskennassa on käytetty hieman alempaa tuloveroprosenttia (16,5 %) kuvaamaan erityyppisten vähennysten vaikutusta verokertymään. Taulukossa 4.9 on esitetty arvio verotulojen palautumasta kunnallisverotuksessa. Taulukko 4.9 Tuloveroprosenttiin perustuva arvio verotulojen muutoksesta. vaihtoehto lipunhaltijoiden määrä tulkinta verotusarvosta verotulojen palautuma (milj. /v) vaihtoehto 1A /v 0,55 vaihtoehto 1B /v 0,45 vaihtoehto /v 0,20 vaihtoehto /v 0,08 19

19 4.6 Imagovaikutukset ja vaikutus työnantajakuvaan Työsuhdelipulla on myönteisiä vaikutuksia työnantajakuvaan ja kaupunkiin työnantajaorganisaationa. Työsuhdelippu on noussut toivotuimmaksi toimenpiteeksi joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi lähes kaikissa liikkumisen ohjausta selvittäneissä tutkimuksissa. Työsuhdelipun käyttöönotto on omiaan kannustamaan myös muita työnantajaorganisaatioita kokeilemaan ja soveltamaan työsuhdelippukäytäntöä. Joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen vaikuttaminen parantaa osaltaan myös kaupungin ympäristöimagoa ja vahvistaa ympäristöstrategiassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamista. 4.7 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja ilman laatuun Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvu työmatkoilla vähentää kuormitusta liikenneverkolla erityisesti aamu- ja iltaruuhkan aikaan, jolloin liikenne ruuhkautuu sisääntuloteillä aiheuttaen matka-ajan pidentymistä ja ruuhkakustannuksia. Iltahuipputunnin aikana klo alkavien henkilöautolla tehtyjen matkojen määrä on noin ajoneuvoa. Mikäli työmatkojen paluusuunnan oletetaan sijoittuvan juuri klo väliseen ajanjaksoon, vähenee henkilöautomatkojen määrä ajoneuvolla taulukon 4.10 mukaisesti. Taulukon lukuarvot edustavat ruuhkavaikutuksen kannalta optimistista arviota, sillä osa töistä kotiinpaluumatkoista sijoittuu huipputunnin ulkopuolella. Taulukko 4.10 Arvio henkilöautomatkojen määrän vähenemästä talviarkivuorokauden iltahuipputunnin (klo 16-17) aikana. vaihtoehto ajoneuvojen määrän muutos suhteellinen muutos koko iltahuipputunnin aikana vaihtoehto 1A ,5 % vaihtoehto 1B ,2 % vaihtoehto ,7 % vaihtoehto ,7 % 4.8 Yhteenveto kustannusvaikutuksista Taulukkoon 4.11 on koottu keskeiset kustannustulokset eri laskentavaihtoehdoissa. Suurimmat kulkutapasiirtymät ja yhteiskuntataloudelliset edut saavutettaisiin vaihtoehdossa 1. Kaupungin kannalta edullisemmaksi tulisi vaihtoehto, jossa verotusarvona on edelleen lipun nimellisarvo. Hankintakustannuksiltaan edullisin vaihtoehto on vaihtoehto 3, jossa kaupunki maksaa 25 % lipun hinnasta. Kokonaiskustannusten kannalta keskeinen tekijä on lipun aiheuttama palkankorotusmuutos. Vaihtoehdossa 1 lipun vastaanottavien työntekijöiden palkka kasvaisi 440 /v, joten kokonaiskustannukset jäävät vaihtoehdoissa 1 kaupungin kannalta negatiivisiksi. Toisaalta palkankorotusmuodossa toteutettu työsuhdelippu lisäisi huomattavasti työtyytyväisyyttä ja korottaisi työnantajaimagoa. 20

20 Taulukko 4.11 Kooste eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksista. vaihtoehto kustannus tai säästö (milj. /v) vaihtoehto 1A kustannukset lipun hankintakustannukset (ei sis. alv *) 3,70 linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisääminen 0,4-1,0 säästöt henkilöautoliikenteen onnettomuuskustannusten väheneminen 0,77 henkilöautoliikenteen ajoneuvokustannusten väheneminen 1,06 henkilöautoliikenteen ympäristökustannusten väheneminen 0,11 pysäköintipaikkatarpeen väheneminen 0,12 verotulojen kasvu 0,55 lipputulojen kasvu 1,7 vaihtoehto 1B kustannukset lipun hankintakustannukset (ei sis. alv *) 4,10 linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisääminen 0,5-1,0 säästöt henkilöautoliikenteen onnettomuuskustannusten väheneminen 0,94 henkilöautoliikenteen ajoneuvokustannusten väheneminen 1,28 henkilöautoliikenteen ympäristökustannusten väheneminen 0,13 pysäköintipaikkatarpeen väheneminen 0,12 verotulojen kasvu 0,45 lipputulojen kasvu 2,00 vaihtoehto 2 kustannukset lipun hankintakustannukset (ei sis. alv *) 1,38 linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisääminen 0,1-0,5 säästöt henkilöautoliikenteen onnettomuuskustannusten väheneminen 0,38 henkilöautoliikenteen ajoneuvokustannusten väheneminen 0,52 henkilöautoliikenteen ympäristökustannusten väheneminen 0,05 pysäköintipaikkatarpeen väheneminen 0,08 verotulojen kasvu 0,20 lipputulojen kasvu 0,90 vaihtoehto 3 kustannukset lipun hankintakustannukset (ei sis. alv *) 0,45 linja-autoliikenteen vuorotarjonnan lisääminen - säästöt henkilöautoliikenteen onnettomuuskustannusten väheneminen 0,16 henkilöautoliikenteen ajoneuvokustannusten väheneminen 0,22 henkilöautoliikenteen ympäristökustannusten väheneminen 0,02 pysäköintipaikkatarpeen väheneminen 0,08 verotulojen kasvu 0,08 lipputulojen kasvu 0,30 *) Mikäli lippu tulkitaan arvonlisäverolliseksi, ovat hankintakustannukset vaihtoehdossa 1A noin 4,00 milj. /v, vaihtoehdossa 1B noin 4,43 milj. /v, vaihtoehdossa 2 noin 1,49 milj. /v ja vaihtoehdossa 3 noin 0,48 milj. /v. 21

21 LÄHTEET Espoon kaupunki Työsuhdelippuselvitys Espoon kaupunki, joukkoliikennekeskus, tieto- ja suunnittelupalvelut. Suunnittelukeskus Oy. Raportteja Espoosta 5 / Espoo. Helsingin kaupunki Työsuhdelippu. Helsingin kaupunginkanslia, henkilöstöosasto. Muistio Coleman, C Green commuter plans and the small employer: an investigation into the attitudes and policy of the small employer towards staff travel and green commuter plans. Transport Policy 7 (2000). p Kalenoja, Hanna Liikenteen ilmastostrategian mahdollisuudet Tampereella. Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan tutkimusraportti 56. Tampere. Kalenoja, Hanna, Mäntynen, Jorma, Kallberg, Harri, Jokipii, Tuomas, Korpela, Kari & Kulmala, Mika Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet Suomessa. Tampereen teknillinen korkeakoulu, liikenne- ja kuljetustekniikka, tutkimuksia 48. Tampere. Kiiskilä, Kati, Koskinen, Laura & Vähä-Rahka, Maija Liikkumisen ohjaus ja sen soveltamismahdollisuudet Tampereen seudulla. Tampereen teknillinen korkeakoulu, liikenne- ja kuljetustekniikan tutkimuksia 46. Tampere. Kingham, S., Dickinson, J. & Copsey, S Travelling to work: will people move out of their cars. Transport Policy 8 (2001). p Koskela, Lotta Yhteinen ympäristömme? Tampereen kaupungin työntekijöiden ympäristöasenteet. Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksikkö. Tampere. Liikenne- ja viestintäministeriö Uutta liikkumiskulttuuria suomalaisille työpaikoille -työmatkaliikenteen ohjausta Suomeen. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 22/2002. Helsinki. Liikenne- ja viestintäministeriö Joukkoliikenne nousuun! Työryhmän mietintö. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 51/2004. Helsinki. Root, A Can travel vouchers encourage more sustainable travel? Transport Policy 8 (2001). Pergamon. s Shinkwin, Owen, Robinson, Simon, Begley, Sinéad & Motherway, Brian The route to sustainable commuting. An employer s guide to Mobility Management plans. SAVE II Programme. Säily, Stiina Kunnan toimialojen mahdollisuudet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan. Tampereen teknillinen yliopisto, liikenne- ja kuljetustekniikan tutkimusraportti 55. Tampere. 22

22 TALLI Tampereen seudun liikennemallin tausta-aineisto. TTY. Tampereen kaupunki Yhteistyöllä ympäristön ykköseksi. Tampereen kaupungin ympäristöstrategia vuosiksi Kaupunginhallitus Tampere. Tiehallinto Tieliikenteen ajokustannukset Tiehallinto. Helsinki. YTV Liikkumisen ohjaus -konsepti. Kansainvälisiä kokemuksia ja soveltaminen Suomeen. YTV, Tiehallinto. Pääkaupunkiseudun julkaisusarja C 2002:9. Helsinki. 23

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus Jyväskylän seudun Jyväskylän seudun A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus

Jyväskylän seudun liikennetutkimus. Jyväskylän seudun liikennetutkimus A Henkilöhaastattelut noin 7 200 asukkaan otanta yli 14-vuotiaat Jyväskylän seudulla asuvat matkapäiväkirjatutkimus, jolla selvitetään asukkaiden liikkumistottumuksia puhelinhaastattelu internet-tutkimus

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa?

Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Miten vähäpäästöiseen liikkumiseen voidaan kannustaa? Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Jyväskylän Liikenne ja ilmasto seminaari 22.9.2009 Kuinka liikenteen kysyntään / kulkumuotojakaumiin

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä

Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä Viisaat valinnat työmatkaliikenteessä miten työnantaja voi edistää kestäviä kulkutapoja? Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa -seminaari 19.4.2011 Anna Ruskovaara, ympäristöasiantuntija Helsingin

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Miten kuljet työmatkasi?

Miten kuljet työmatkasi? Taustatiedot Sukupuolesi? * Nainen Mies Syntymävuotesi? * 1975 Asuinpaikkasi postinumero? * esim. 00100 * Toimenkuvasi? * Työntekijä tai toimihenkilö Esimies 11% valmis https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions.aspx[23.2.2011

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 MAAKUNTAKAAVA 2040 Yleistietoa liikennetutkimuksesta Toteutettiin syksyllä 2012 Tietoa liikennesuunnittelun tueksi

Lisätiedot

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HLJ-BAROMETRI. Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HLJ-BAROMETRI Toukokuussa 2013 tehdyn mielipidetiedustelun tulokset Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tiivistelmä Helsingin seudun 14 kunnan 15 vuotta täyttäneille asukkaille suunnattu mielipidetiedustelu,

Lisätiedot

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen

Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä. Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan! Tutkittua tietoa ja poikkihallinnollista yhteistyötä Kuvaaja: Pertti Nisonen Kilsat kasaan -työmatkaliikkumishanke Helsingin kaupungin henkilöstölle (n. 40.000) suunnattu poikkihallinnollinen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Maakuntahallitus 34 07.04.2014 Maakuntahallitus 49 05.05.2014 Lausunto oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittäneen työryhmän raportista MHS 07.04.2014 34 Esittelijän ehdotus lausunnoksi: Liikenne-

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN

Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN Hyvinkääläisten matkat LÄHDE: WSP FINLAND OY, HELSINGIN SEUDUN LAAJA LIIKENNETUTKIMUS, MATKAPÄIVÄKIRJATUTKIMUS 2007 2008 VIRPI PASTINEN 10.11.2010 Hyvinkääläiset tekevät syysarkena keskimäärin 3,4. Matkat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 1

LIIKKUMISEN OHJAUS 1 LIIKKUMISEN OHJAUS 1 Liikkumisen ohjaus Mobility Management Liikkumisen ohjaus (engl. Mobility Management) on kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kuten neuvonnalla, markkinoinnilla,

Lisätiedot

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi

suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Suositukset työsuhdelippuj suhdelippujärjestelmän kehittämiseksi Työsuhdelippu - työnantajan kokonaan tai osittain maksama joukkoliikenteen kausilippu vuoden 2006 alussa voimaan astuneen tuloverolain muutoksen

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA

LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA Hallitus 121 21.08.2012 LAUSUNTO HELSINGIN VALTUUSTOALOITTEESTA, JOKA KOSKEE MAKSUTTOMAN JOUKKOLIIKENTEEN KOKEILUA 232/00/01/013/2012 hall 121 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston

Lisätiedot

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla?

Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Matkustustottumukset Lahden seudulla - kävellen, pyöräillen vai autolla? Päijät-Hämeen liikenteen tulevaisuus 15.11.2110 erikoistutkija Hanna Kalenoja Tampereen teknillinen yliopisto A Henkilöhaastattelut

Lisätiedot

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille

YTV:n seutulipun 3. vyöhykkeen kustannusvaikutuksia Järvenpään kaupungille TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-02308-07 6.3.2007 VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Järvenpään 3. vyöhykkeen lipun kustannusten kohdentuminen Valtion osuus nykytaso nn nn 000 Järvenpää kustannukset Hallinnointi

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA) EKOTULI ja LINTU -seminaari 28.4.2010 TkL Kati Kiiskilä, SITO kati.kiiskila@sito.fi p. 020 747 6696 2 VAPAALLA -projekti

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU

HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU LIITE 1 TYÖOHJELMA 5.5.2015/THe HELSINKILÄISTEN LIIKKUMISTOTTUMIKSIA KOSKEVA HENKILÖHAASTATTELU TUTKIMUKSEN TAUSTAA Helsingin liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Sitä

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista

Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Liikennetutkimustieto seurannan apuna esimerkkejä valtakunnallisesta ja alueellisista liikennetutkimuksista Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne

Lisätiedot

Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus

Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tutkimusraportti 64 Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus Essi Sinisalo & Hanna Kalenoja Tampere 2007 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan

Lisätiedot

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät,

SEURANTAMITTARIT Mitä tietoja kerätään? Mitä tekijöitä seurataan? Mitkä ovat keskeiset ulkoiset tekijät, Taulukko 2. Hankkeen seuranta- ja vaikutusten arviointisuunnitelma. HUOM. Täytä ne tasot, jotka koet tämän hankkeen kannalta keskeisiksi. *) Ensisijaisesti täytettävät tasot ovat A, C, F ja H. Hanke: Hankkeen

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle

Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn seurantamallin perustaminen Vantaalle Pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi HEAT-työkalulla 19.12.2014 HEAT-työkalu Vähenevän arkiliikunnan ja elintapasairauksien (lisääntyvän

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen ja liikkumisen ohjaus kunnissa. Ympäristösi parhaat tekijät

Viisaan liikkumisen edistäminen ja liikkumisen ohjaus kunnissa. Ympäristösi parhaat tekijät Viisaan liikkumisen edistäminen ja liikkumisen ohjaus kunnissa Ympäristösi parhaat tekijät Ympäristöä säästävä + turvallinen + sujuva + terveellinen + taloudellinen = VIISAS LIIKKUMINEN Liikkumisen ohjaus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011

HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 2011 HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus Kesäkuu - elokuu 20 SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu HSL Työsuhdematkaliput Asiakas- ja potentiaalitutkimus kesä-elokuussa 20 Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara

Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011. Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara Työpaikkojen liikkumisen ohjaus LIVE -ryhmätyö 17.3.2011 Helsingin seudun liikenne, Anna Ruskovaara 14.3.2011 Työpaikat aiheuttavat 27 % henkilökilometreistä 28 % 18 % 4 % työ koulu, opiskelu työasia 6

Lisätiedot

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista?

Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? Arjen matkapäätökset - Mitä liikennetutkimukset kertovat matkoihin liittyvistä valinnoista? LIVE-tilaisuus 20.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5.

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5. Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä SAVU saavutettavuustarkastelut SAVU-saavutettavuustarkastelut

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään

Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun liikenneinvestointien vaikutus henkilöautoilun määrään Oulun luonnonsuojeluyhdistys Liikenne ja ympäristö Liikenne on Oulun seudun pahin ympäristöongelma! terveysvaikutukset, pöly viihtyisyyden väheneminen,

Lisätiedot

Liikkumistutkimuksen tulokset

Liikkumistutkimuksen tulokset Liikkumistutkimuksen tulokset Lehdistötilaisuus Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Pääkaupunkiseudun asukkaiden liikkumistottumukset: tehtyjen matkojen määrä ja joukkoliikenteen osuus pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija

TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija TULEVAISUUDEN LIIKENNE 13.1.2006 Mobility Management pohjoismaissa Maija Stenvall Uudenmaan liitto Liikennesuunnittelija 2 Mobility Management in the Nordic Countries MOPPI TemaNord 2005:539 Rahoitus:

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia

Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmastoindikaattorit Kymenlaakson tuloksia Ilmasto- ja energiastrategia työpaja Kotka 20.5.2011 Marja Jallinoja Ilmastoindikaattorit Liikenne Julkisen ja kevyen liikenteen kulkutapaosuus (% matkakilometreistä)

Lisätiedot

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015

Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 Katsaus pääkaupunkiseudun työmatkavirtoihin 2015 HSY seutu- ja ympäristötieto 6.6.2015 Katsauksen sisältö: 1. Työmatkasukkuloinnin karttasarjat 2. Työmatkasukkuloinnin kehitys 3. HSY:n työmatkasukkulointia

Lisätiedot

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010

CASE RUUHKAMAKSUT. Kaisa Leena Välipirtti. Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 CASE RUUHKAMAKSUT Kaisa Leena Välipirtti Paremman sääntelyn päivä 25.11.2010 Tienkäyttömaksuista Käyttäjäperusteisista liikenteen hinnoittelumalleista ja älykkäistä tiemaksujärjestelmistä maininta hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2

Espoon kaupunki Pöytäkirja 100. Valtuusto 08.06.2015 Sivu 2 / 2 Valtuusto 08.06.2015 Sivu 1 / 1 4906/11.00.01/2014 Kaupunginhallitus 178 11.5.2015 100 Valtuustoaloite vähäpäästöisten autojen edistämisohjelman toteuttamisesta pääkaupunkiseudulla Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa

Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa Pysäköintiratkaisut ja -normit täydennysrakennuskohteissa MAL-verkosto Täydennysrakentamisen seminaari 28.5.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014

Hämeenlinnan pendelöintitutkimus. Kehittämispalvelut 30.1.2014 Hämeenlinnan pendelöintitutkimus Kehittämispalvelut 30.1.2014 1 Tutkimuksen tausta Vastaajia yhteensä 300 (30.1.2014 tilanne) Tiedonkeruu 15.1-3.2 paperilomakkeilla ja internetin kautta. Kohderyhmä ulkopaikkakunnalla

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia

Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia Liikkumisen ohjauksen vaikutuksia ECOMM 2013, Gävle Alkuperäinen esitys Sarah Martens Tarja Jääskeläinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vaikutukset kulkutapajakaumaan Työpaikkojen liikkumissuunnitelmat

Lisätiedot

Pysäköintiedulle vaihtoehtoinen käteishyvitys

Pysäköintiedulle vaihtoehtoinen käteishyvitys Periaatteessa samantapainen vero on käytössä myös Suomessa. Käytännössä sitä kuitenkin sovelletaan ainoastaan työsuhde-etuna tarjottuun, työntekijän kodin vieressä sijaitsevaan, pysäköintipaikkaan. Pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012

Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus 2012 Tampereen kaupunkiseudun ja Liikennetutkimuksen tarve ja käyttökohteet alueellisen liikenteen kysynnän perustietoaineisto merkitys kasvanut kaupunkiseutujenjaniidenja niiden kehysalueiden kasvun myötä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan

Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Miten jokainen yritys voi parantaa Helsingin ilmanlaatua? Uutta Ilmansuojelusuunnitelmaa tehdään parhaillaan Suvi Haaparanta Helsingin kaupungin ympäristökeskus Typpidioksidin raja-arvo ylittyy Helsingissä

Lisätiedot

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005

Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 Kysely ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyvästä tuesta 5/2005 KYSELY ENSIMMÄISEN TYÖNTEKIJÄN PALKKAAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TUESTA 1 1. Yhteenveto Yksinyrittäjiltä kysyttiin heidän valmiudesta palkata

Lisätiedot

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen 3.5.2010 JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009 1. Yhteiskunnan tuen määrä ja

Lisätiedot

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta

Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden arvioiden tausta Luonnos 28.9.2015 kello 17:09 1(7) Yksikkötyökustannuksia alentavien toimenpiteiden iden tausta Tässä muistiossa avataan hallituksen 8.9.2015 kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi esittämien toimien vaikutusita

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa

Oulun seutu kasvaa, liikenne kasvaa Liikenteen kasvu ja liikenneturvallisuus Kasvun hillinnän mahdollisuudet Oulun seudulla (OULULIIKA) Kati Kiiskilä Tiehallinto kati.kiiskila@tiehallinto.fi Tuomo Vesajoki Insinööritoimisto Liidea Oy tuomo.vesajoki@liidea.fi

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen työmatkaliikkumissuunnitelma toimenpideohjelma 2012 2013

Uudenmaan ELY-keskuksen työmatkaliikkumissuunnitelma toimenpideohjelma 2012 2013 Uudenmaan ELY-keskuksen työmatkaliikkumissuunnitelma toimenpideohjelma 2012 2013 Miksi liikkumissuunnitelma tehtiin? Liikenne, liikkuminen, maankäyttö, ympäristöasiat ELYn toiminta- ja osaamisaluetta Tutkimuksellista

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen

Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Liikennemalli pohjautui haastattelututkimukseen TEKES tutkimushanke, vähähiilinen liikkumismalli Hankkeessa tutkittiin vähähiilisen liikkumisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia Työssä muodostettiin liikennemalli, jonka avulla tarkasteltiin eri skenaarioiden

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot