katsaus IOSÄTIHDN AJANKOHTAISTA METSÄTEHON TO IMINTA VUONNA 1978 Markku Rauhalahti Tutkimus ja kokeilu % % 5/1979 Muut

Transkriptio

1 IOSÄTIHDN katsaus 5/1979 AJANKOHTAISTA Markku Rauhalahti METSÄTEHON TO IMINTA VUONNA 1978 % % % Vuosiohjelma pohjautui Metsätehon toimintasuunnitelmaan J ohtoryhmän, tutkijoiden ja tiedotus- j a koulutushenkilöiden ajankäyttö on jakautunut viime vuosina seuraavasti. % % ,:; Muut. ja balll.nto Oma. lisäkoulutus Konsultointi Tiedotus ja koulutus Muut Suunnittelu ja seuranta. Puun mittaus Kaukokuljetus Puun korjuu Puun tuottaminen 1-55 t>o 62 Tutkimus ja kokeilu Keskeiset aihealueet olivat palkka- ja maksuperusteet, työmenetelmät ja kon~et, suunnittelumallit ja taloudelliset laskelmat. Ohjelmassa oli 55 erillistä aihetta Tutkimus ja kokeilu 1978 Tutkijoiden ajankäyttö on vume vuosina jakautunut tutkimuksen ja kokeilun pääkohteisiin seuraavasti. Puuntuottaminen Metsän uudistamisen kehittämistä ja koneellistamista koskevan vuosina toteutettavan suhdannepidätysprojektin nykyvaihe: 1 Paakkutaimien muovisen kasvatuskennoston ja sen valmistusmenetelmien projektisuunnitelmaan sisältynyt kehittäminen on saatu päätökseen. Valmistaja jatkaa kehittämistä. 1

2 Raivaussahan kantokäsittelylaitteen prototyyppi on valmistunut. Metsähallituks en kehittämisjaosto ja Työväline Oy ovat jatkaneet laitteen kehittämist ä. 4 V~t-~aa~o-k~~a~skon:en 5 Täysautomaattisen istutuskoneen prototyyppi on valmistunut ja sitä on alustavasti kokeiltu. TTS-kuormatraktoriprosessorin prototyyppi on valmis ja siitä kerätty tutkimusaineisto on laskettu. 6 Marttiini~harvesterin 7 Esikarsintaiaite palstahakkuri TT 1000 F:ään on kehitteillä. 8 Metsätraktoriin asennettava pitkäulotteinen kuormain on valmistumassa. Yhdistetyn vesakontorjuntaruiskun ja lannoitteenlevittimen prototyyppi on vesakontorjuntaruiskun osalta valmis ja sitä on testattu. Mätästävän laikkurin toinen prototyyppi on valmistunut. Maanmuokkaustöiden tuotosseurannan tulokset saat iin käsikirjoitusvaiheeseen. Yhteistyössä metsänhoitotöiden toimikunnan kanssa laadittiin puuntuottamistutkimusten tavoiteohjelma vuosille Metsätehon omien t oimintatavoitteiden lisäksi se ant aa pohjaa yhteistyölle alan muiden tutkimuslaitosten kanssa. Tavoiteohjelma on asiasta kiinnostuneiden saatavissa Metsätehosta. Puunkorjuu Kasaus ja kasvatusmetsien korjuu Puunkorjuun kehittämistä kasvatusmetsissä koskevan suhdannepidätysprojektin nykyvaihe: 1 Nemo-metsätraktorin prototyyppi ja sitä koskevat tutkimukset ovat valmistuneet. 2 Puomisovit teisen Finko-karsinta-katkontalaitteen prototyyppi on valmis ja t utkimukset ovat päättyneet. 3 Makeri-pientraktoripoh jaisen harvesterin 2. prototyyppi on valmis ja siitä kerätty t utkimusaineisto on lasket tu. prototyyppi on vslmis Ja s11ta keratty tutkimusaineist o on laskettu. prototyyppiä on kokeiltu ja sitä kehitään edelleen. Eräät projektin koneet ovat sarjavalmistusvaiheeseen. siirtymässä Puutavaran kasauksesta tehty kustannushyötyanalyysi osoitti, että puutavara on mielekkäintä kasata metsäkuljetuksen yhteydess~ kuormatraktoriin asennetulla pitkäpuomikuormaimella. Toiseksi paras vaihtoehto on erillinen kasauskone. Kasauksen kehittäminen edellyttää uusien hakkuumenetelmien, ts. avohakkuussa suorinnan ja harvennuksissa Leka-menetelmän, laajamittaista kåyttöönottoa. Kasvat usmetsien koneellisia korjuuketjuja tutkittiin ja aineistot saatiin käsittelyvaiheeseen. Koneelliset korjuumenete~~ Pika 75 - harvesterin tuotostutkimuksessa saatiin käyttötuntituotokseksi m3, kun rungon koko oli dm3, maastol uokka 1 ja leimikon tiheys 500 runkoaiha. Leimikon t i heyden muutos 400:sta 800 runkoon/ha nosti tuotosta ensimmäisessä maastoluokassa 8 %ja toisessa 17 %. Ensimmäisen ja toise.n maastoluokan välinen tuot osero oli keskimäärin 10 %. Mikäli hakkuumies olisi hakannut 7 ja 9 cm:n läpimittaluokki en puut, Pika 75:n t uotos olisi parant unut tutkimusleimikois sa pienten puiden osuuden mukaan %. Suomen Met s äteollisuuden Keskusliit on käynnistämän hakkuutähdeprojektin metsäryhmän loppuraportti valmi stui. Hakkuu"tähteiden kor juussa todet aan kåyttökelpoisimmaksi menetelmä, jossa hakkuutähteet kuljetetaan suurennetulla kuormatilalla varustetulla keski kokoisella kuormatraktorilla välivarastolle ja haket etaan siellä leveäsyöttöaukkoisella rumpuhakkurilla. Ainespuun markkinanäkymien ja hakkuut ähdehakkeen suurien puuraaka-ainekustannust en perusteella nähdään hakkuutähteide.n käyttö teollisuuden raaka- aineena lähivuos i na vähäisenä. Käyttö energian lähte enä riippuu 2

3 tuontipolttoaineiden tulevasta tyksestä. hintakehi- Hako- halkaisu- ja aisauskoneesta sekä ABCketjukarsimakoneesta tehtiin pikatestaukset. Yhteistyössä Metsähallituksen kehittämisjaoston kanssa testattiin Lokomo 961 T -runkoharvesteria. Lisäksi tutkittiin pitkän kuitupuun kuorintaan sovellettuja siirrettäviä kuorimakoneita. Vaunukuorimaiden tuotostasoa ja puskuriva. rastokuorintaa koskevat tutkimusaineistot kerättiin ja t ulokset valmistuvat lähiai-. koina. Metat:tkul-jetus Liukupuomikuormaimen vaikutuksesta metsäkuljetustuotokseen harvennuskorjuussa valmistui tutkimus. Kun liukupuomikuormaimella varustetulla traktorilla ajettiin vyöhykkeelle enintään 8 m:n päähän ajourasta kasattua puutavaraa, metsäkuljetustuotos oli 2m kuitupuulla % ja 3m kuitupuulla % pienempi kuin ajouran varteen kasattua kuitupuuta ajettaessa. Tuotoseroon vaikuttavat hakkuumenetelmä, lajitiheys, jäävän puuston tiheys ja ajomatka. Ero on pienin silloin, kun ajomatka on pitkä, lajitiheys vähäinen ja jäävä puusto harva. Liukupuomimenetelmien korjuukustannukset olivat 0,50. 5,90 mk/m3 pienemmät kuin menetelmissä, joissa puutavara ennen metsäkuljetusta kasataan ajouran varteen kasauspuomilla varustetulla metsätraktorilla. Liukupuomimenetelmien edullisuus johtuu siitä, että harvennusleimikoissa kasattavaa puutavaraa on hehtaar~a kohti melko vähän. Ajomatkan vaikutuksesta metsätraktorin kuorman kokoon ja ajonopeuteen valmistui tutkimus. Sen mukaan ajomatkan pituus ei vaikuta-kuorman kokoon. Sen sijaan sekä tyhjänä- että kuormattuna-ajonopeus kasvoi ajomatkan kasvaessa. Muutos on suurin 2 m ja 3 m kuitupuun kuormattuna-ajossa, jossa kuorma on pieni. Isojen tukkikuormien ajonopeuteen ajomatkan pituus vaikutti hyvin vähän. Nykyistä metsätraktorikalustoa koskeva tuotostutkimus saatiin julkaisuvaiheeseen. Metsäkuljetustuotos on tutkituista puutav'a.ralajeista korkein havusahatukin levältään ajossa ja alhaisin 2 m kuitupuun ajossa. Suuren kuormatraktorin ajotuotokset ovat olosuhteiden. ja - puutavaralajin mukaan 14 22% suuremmat -kuin keskikok~isen kuormatraktorin. Aritmeettisena keskiarvona laskien kuormatraktorin tuntituotos on kasvanut keskimäärin 3. 0 %/vuosi. Syksyllä testattiin Skogsmyran-pientraktoria pitkän puutavaran kasaustyössä ja Bruunet Mini -metsätraktoria. Pitkän, m puutavaran lajittelusta valmistuneen tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että Kaukokuljetus - yleensä on edullisinta lajitella hakkuun yhteydessä silloin, kun korjuuketjuun ei sisälly koneellista kasausta, - mikäli puutavara joudutaan kasaamaan koneellisesti, edullisinta on lajitella metsäkuljetuksen yhteydessä, - lajittelu koneellisen teydessä on kallista, kasauksen yh- - metsäkuljetuksen yhteydessä on yleensä edullisempaa lajitella varastolla purettaessa kuin palstalla kuormattaessa. MaantiekuLjetuksen osalta selvitettiin au- tokuormien purkamislaitteita ja -tapoja tehtaalle päättyvissä kuljetuksissa. Haarukkatrukeilla puretaan 35 %, siltanosturilla 28 % ja kallistamalla 21 % autokuljetuksena tehtaille tulleista puumåäristä. Haarukkatrukilla puretaan lihinnä.. tukkia sek.ä. 2 m ja 3 m havukuitupuuta, siltanosturilla lähinnä 2 m ja 3 m havukuitupuuta ja kallistamalla lähinnä tukkia. VesitiekuLjetuksen osalta tehtiin selvityksiä ja laskelmia maataloustraktorin perävaunukaluston kehittämisestä uittoonaj~a 3

4 varten. Koneellistamisrahaston varoilla tuettiin nipunsiirtoreen rakentamista. Maataloustraktorin vetämällä reellä voidaan nippu ajaa noin 70 cm:n jäälle eli hyvinä pakkaatalvina luonnon jäälle. Siirtämiskustannukset reellä ovat noin 10 mk/ nippu. Yhteistyössä metsähallituksen ja tie- ja vesirakennushallituksen kanssa tehtiin selvitys puutavaran. pudotuspaikoille asetettavista vaatimuksista. Selvitys on lausuntokierroksellå. Kirjallisuusselvityksenä kerättiin tietoja nippusiteestä ja nippujen kiristämisestä, uppopuiden ja -nippujen nosto~ta sekä muovin käytöstä uittolaitteissa. Tulokset ovat saatavissa Metsätehosta. otantaan perustuvaa painomittausta koskevassa tutkimuksessa todettiin, että samaan tarkkuuteen pyrittäessä näytekuormia tarvittiin vähiten, kun kuitupuukuormat jaettiin kosteudeltaan kahteen luokkaan (ositteeseen). Eniten näytteitä vaati luokittamaton aineisto. Tukkikuormien jako ositteis~in ei ollut perusteltua. Elektronisen tietojentallentimen käyttöä pystymittaustietojen kirjaamiseen tutkittiin. Laitteiston ja kirjausmenetelmän todettiin soveltuvan tähän. Tallentimeen perustuvien tietojärjestelmien kustannukset pystymittaustietojen tallennuksessa ja tietojen siirrossa olivat 0,30. 0, 50 mk/ m3 eli lomakkeelle tehtävän kirjauksen tasoa. Suunnittelu Mittaus Mittauksen ajanmenekkiä koskeva tutkimus julkaistiin. Keskimääräinen kokonaisajanmenekki on sen mukaan pystymittauksessa 9.8 miestyömin/m3. Vuoden 1977 tuntikustannuksilla aikakustannukset olivat keskimäärin 2, 78 mk/m3, avohakkuusaa 2, 41 mk/m3 ja kasvatushakkuussa "3,26 mk/m3. Lisäksi tulevat autonkäyttökorvaukset sekä laskennan ja tarkastusmittauksen kustannukset. Pystymittaukseen sisältyvät leimikon suunnittelu ja leimaus, joita ei muissa mittaustavoissa suoriteta. Varastolla kasoissa olevien tukkien ja pinoissa olevien kuitupuiden mittaukseen todettiin kuluvan kahdelta mieheltä yhteensä min/m3, kun leimikon koko on m3 ja rungon keskikoko m3. Vastaavat kustannukset ovat 1,04. 0,35 mk/m3. Lisäksi tulevat matka-ajat. 4 Metsätehon. ja Sitran yhteistyönä selvitettiin raakapuun uiton kilpailukykyä. Tutkimuksessa selvitetään uiton liiketaloudellista ja kansantaloudellista kilpailukykyä muihin kuljetusmuotoihin verrattuna sekä uiton kehittämismahdollisuuksia 1980-luvun puoliväliin saakka. Puunkorjuun kehityslaskelma uusittiin. Sillä on pyritty selvittämään, mitä menetelmiä käyttäen puunkorjuu olisi korjuukustannusten kannalta edullisinta. Vuonna 1978 olisi korjuu monitoimikoneilla ollut kehittynyttä ihmistyövaltaista korjuuta halvempaa 35 %:ssa teollisuuden ja metsähallituksen korjaamaata puusta. EteläSuomen osuus on 39 % ja Pohjois-Suomen 19 %. ~elä-suomessa monitoimikoneilla' suoritettavan puunkorjuun lasketaan olevan vuonna 1982 kehittynyttä ihmistyövaltaista puunkorjuuta halvempaa 50 %:ssa ja vuonna

5 ~:ssa korjuumäärästä. PohjoisSuomen vastaavat luvut ovat 38 % ja 48 %. Käytännössä koneellistaminen on monien syiden vuoksi kehittynyt hitaammin, kuin tämä laskelma edellyttää. Tulevaisuuden työvoimatilanne vaikuttaa ratkaisevasti todelliseen kehitykseen. Tutkimuksen laskentamallilla voidaan tehdä yritys- ja aluekohtaisia selvityksiä, joiden avulla voidaan ohjata puunkorjuun tulevaa kehitystä Seuranta Seuraavat tilastot valmistuivat: Puutavaran kaukokuljetukset vuonna 1977 Vuonna 1977 myydyt metsäkoneet Puutavara-autot talvella 1978 PMP-leimikoiden korjuutekniset tiedot vuonna 1977 Puunkorjuumenetelmät ja -olosuhteet 1976/77 Yleiset tutkimukset Moreenimurskeen käytöstä metsäteiden rakentamisessa, mursketeiden rakentamismenetelmästä ja suhdannepidätysvaroilla rah.oitetusta liikkuvasta moreeninmurskaajasta on tehty jatkotutkimuksia. Moreeninmurskaaja, jonka sarjatuotantoa suunnitellaan, on toiminut hyvin. Kun otetaan huomioon murskeen edullinen vaikut~s tien laatuun ja kunnostukseen, tulee liikkuvan moreeninmrurskaajan käyttö sorastusta edullisemmaksi, kun soranajomatka on yli kln ;.n.. Yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa on tutkittu raivaussahan kantokäsittelylaitteen ja Skogsmyran-pientraktorin ergonomiaa sekä selvitetty metsäkoneenkulj ettajalle asetettavia vaatimuksia. Ergonomiayhteistyötä on jatkettu myös Työtehoseuran kanssa. Tiedotus ja koulutus Entisajan puunkorjuuta esitel~ diakuvasarjassa Puutavaran korjuu ennen ja nyt puun uiton kilpailukyky. Metsänvilj elyn suunnittelu ja toteutus -oppaan käsikirjoitus saatiin kirjapainovaiheeseen ja Leillll.kon suunnitteluoppaan käsikirjoitus tarkistusvaiheeseen. Uudet elokuvat: Koneellisia korjuuketjuja 1978 Metsäkonekatsaus 1978 Uudet diakuvasarjat: Puutavaran korjuu e.n nen ja nyt Koneellisten korjuuketjujen käyttö Pölkkyjen keskipituuden määrittäminen pinomittauksessa Tiedotus ja aineistot Elokuva Mikä mies metsuri tekstitettiin ruotsiksi ja diakuvasarja Metsätyön ammattilaiset äänitettiin ruotsiksi. Vuoden aikana ilmestyi 6 tiedotusta, 16 katsausta ja 11 selostetta. Yksi testikatsaus julkaistiin myös englanninkielisenä. Osaselvitysten tuloksia julkaistiin monisteina, jotka ovat halukkaiden tilattavisaa (ks. julkaisuluetteloa). Opassarjaan valmistui ruotsinkielinen taskuohje Aptering av sågtimmerstammar. Sitran sarjassa julkaistiin tutkimukset Puunkorjuutekniikan kehittäminen lähivuosina ja Raaka- Suhdannepidätysvaroilla tuotettu elokuva Mikä mies metsuri tavoitti Taloudellise.n Tiedotustoimiston AV-keskuksen, Valtion AV-keskuksen ja Metsätehon kuvapalvelun välityksellä v katsojaa. Esityskertoja oli runsaat 400. Mainituissa kuvapalveluissa oli yhteensä 12 kyseisen elokuvan kopiota. Vuoden lopussa hankittiin Valtion AV-keskukseen 5 kopiota lisää. 5

6 Toiminnan suunnittelun tukena oli neljä pysyvaa, jäsenten edustajista koottua, n_~uvoa antavaa toimikuntaa sekä tutkimusaloittaisia tilapäisiä jäsenten ja työmarkkinajärjestöjen edustajista koottuja työryhmiä. Toimihenkilöitä oli vuoden päättyessä yhteensä 37 henkeä eli yhtä paljon kuin vuoden alkaessa. METSÄTEHON ASIANTUNTIJATOIMIKUNNAT 1979 Suhdannepi~tysprojektina kehitelty~ j~sen Makeri- harvesteria esitell~ yritysten edustajille Koulutustoimikunta Matti Hannula Turkka Jämsen Uolevi Kantanen pj. Koulutus Metsän~ o ito töiden Metsäteho järjesti kahdeksan koulutustilaisuutta ja niihin osallistui yhteensä 211 henkeä. Syysmetsäpäivien yhteydessä järjestettyyn esitelmätilaisuuteen osallistui noin 230 henkeä. Jäsenten ja metsätalouden muuta koulutusta tuettiin antamalla luennointi- ja suunnitteluapua ja toimittamalla aineistoja. Nils- Eric Bfrtzow pj. Gösta Henriksson Leo Häggman P. - E. Lagerwall Risto Nederström Raimo Sopo Matti Wall Markku Rauhalahti t oimikunta Matti Oksanen Kaarlo Palmroth Tauno Turunen Juhani Päi vänen Teknil l inen toimi kunta Konsultointi j a yhtei stoiminta Jäsenille laadittiin yritys- ja paikallisluonteisia selvityksiä sekä annettiin neuvoja uusien koneiden hankintaa ja käyttöä koskevissa asioissa sekä apua näiden omissa tutkimuksissa ja kokeiluissa. Koneiden valmistajille annettiin apua koneiden suunnitteluun, rakentamiseen ja kokeiluun liittyvissä kysymyksissä. Ohj~sujen ja taksojen laatijoille sekä jäsenille suoritettiin maksu- ja taksaperusteita koskevia laskelmia. Metsäieho on mukana Pohjoismaiden neuvoston aloitteesta käynnistetyissä yhteispohjoismaisissa metsäteknologisissa tutkimuksissa. Tieteellis- teknisessä yhteistyössä on oltu neuvostoliittolaisen tutkimuslaitoksen ZNIIMEn kanssa. Jäsenet ja toimintaresurssit Metsätehon Jasen~na oli vuonna metsäteollisuus- ja puunhankintayritystä. Toiminta rahoitettiin valtaosin jäseniltä perityillä maksuilla. Suhdannepidätysvaroista saadut apurahat on ohjattu kyseis~ ten projektien puitteissa koneiden rakentajille. 6 Hannu Vainio Seppo Aute.re Markku Hovi Ilkka Kallio pj. Reijo Kivivasara Antti Oksanen Unto ::lilvennoinen Aarne Elovainio J aakk.o Salminen Tietoj enkäsittelytoimikunta Alpo Vakkala pj. Kaj Karlsson. Pentti Kuokkaneo Harri Lallukka Matti Laurila UITTOSYMPOSIUMI KE~ÄLLÄ Christer Strandvall Kari Tås.kinen Jouko Örn Jaakko Peltonen SUOMESSA Metsäntutkimuslaitosten kansainvälisen liiton (IUFRO) kaukokuljetusjaosto järjestää puutavaran vesitiekuljetusta käsittelevän symposiumin retkeilyineen kesällä Suomessa. Tilaisuus alkaa 29. kesäkuuta Lappeenrannassa ja päättyy 4. heinäkuuta Joe.n suussa. Symposiumin osallistumismaltsu on 390 US dollaria. Lisätietoja asiasta antaa Rasilan toimitusjohtaja, maat. ja metsät. lis. Ilmo Rinkinen, puh. (90)

7 VUONNA 1978 ILMESTYNEET JULKAISUT Metsätehon tiedotus 347 Pysty- ja jä.lkimittauks~n ajanmenekki. Olavi Pennanen 348 Hakkuutähde teollisuuden raaka-aineena. Markku Melkko - Markku Mäkelä 349 Pitkän puutavaran korjuu kasvatusmetsissä. NSR-projekti. Mikko Kahala- Jukka Taipale 350 Puutavaran lajittelu ihmis~yövaltaisen korjuun yhteydessä. NSR-projekti. Mikko Kahala 351 Eri runkopuunkorjuumenetelmien taloudellisuuden kehitys vuosina Airi Eskelinen - Esko Mikkonen - Antti Myllyniemi. - Jaakko.Peltonen 352 Puutavaran kasauksen kehittämisen vaihtoehdot. Esko Mikkonen Metsätehon katsaus 1/1978 Liikkuva Mertsa- moreeninmurskaaja.. Veikko Ylä-Hemmilä 2/1978 Ösa 260 -kuormatraktori. Esko Mikkonen 3/1978 Pystymittauksen ajanmenekki. Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 347. Olavi Pennanen 4/1978 Pitkän ;puutavaran korjuu kasvatusmetsissä. NSR-projekti. l:q'hennelmå Metsätehon tiedotuksesta 349. Mikko Kahala -Jukka Taipale 5/1978 Ajankohtaista. Markku Rauhalahti 6/1978 Puunkorjuumenetelmät ja korjuutekniset olosuhteet hankintavuonna (1976). Harri Rumpunen 7/1978 Maanmuokkauksen tavoitteet ja nykyinen muokkauskalusto. Simo Kaila - Juhani Päivänen 8/1978 Puutavara-auto~ talvella 1978 ja autokaluston.kehitys 197D-luvulla. Raimo Savolainen 9/1978 Korjuukoneita kasvatusmetsiin. ~e El.ovainio 10/ 1978 Lokomo 961 S -harvesteri. Olof Thesslund 10 A/1978 Lokomo 961 S -harvest er. Olof Thesslund 11/1978 Mitä on puunkorjuun rationalisointi? Aulis E. Hakkarainen 12/1978 Metsätähteen ja pienpuun korjuun ja k.eytön kehitysnä:lcymät. Markku Melkko Heikki Vesikallio 13/1978 Karsinta-katkontalaite Finko L Markku Melkko 14/1978 Puutavaran lajittelu ihmistyövaltåisen korjuun yhteydessä. NSR-proåekti. Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 350. Mikko Kahala 15/1978 Puutavaran kasauksen kehittämisen vaihtoehdot. Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 352. Esko Mikkonen 16/1978 Ajankohtaista. Markku Rauhalahti 7

8 Metsätehon seloste 1/1978 Autonippujen muodon parantamisesta. Aarne Otso - Arno Tuovinen 2/1978 Ösa 705 -prosessori väljennyshakkuissa. Esko Mikkonen 3/1978 Vesakontorjuntamenetelmien metsätaloudellinen käyttökelpoisuus. Olof Frölander-Ulf - Simo Kaila - Juhani Päi vänen 4/1978 Elektroninen tietojentallennin pystymittauksessa. Pekka Klemola - Jaakko Peltonen - Olavi Pennanen 5/1978 Ajomatkan -vaikutus metsätraktorin kuorman kokoon ja ajonopeuteen. Antti Myllyniemi 6/1978 Nippureki. Veikko Ylä-Hemmilä 7/1978 Rovaniemen Konepajan puunkaatolaitteen työmenetelmätutkimus. Esko Mikkonen 8/1978 Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Arno Tuovinen 9/1978. Otantaan perustuv.an painomittauksen tehostaminen. Olavi Pennanen 10/1978 Puutavaran mittaus Ruotsissa. Olavi Pennanen 11/1978 ABC-ketjukarsintalaite. Esko Mikkonen Metsätehon opas Aptering av sågtimmerstammar. Taskuohjeet Monisteina on julkaistu seuraavat osaselvitykset ja raportit Metsäosaston johdon sekä muun kuin metsällisen peruskoulutuksen saaneen henkilöstön kehittäminen. Antti Oksanen - Markku Rauhalahti - Antti Renko PMP-korjuutekniset olosuhteet vuonna Jaakko Peltonen Hako- halkaisu- ja aisauskone. Veikko Ylä-Remmilä varastoinnin vaikutus kuitupuun laatuun. Arno Tuovinen Puuntuottamistyöt sekä niiden tutkimus- ja kehittämistarve. Metsätehon puuntuottamistutkimusten tavoiteohjelma vuosille Metsänhoitotöiden toimikunta ( toim. Juhani Pä.i vänen - Simo Kaila} Metsäteollisuuden raaka- ja jätepuun kaukokuljetukset vuonna Kotimaan puu. Arno Tuovinen Metsäteho Review 5/1979 TOPICAL Highligts of the activities of the Institute and other information on the branch. METSÄTEHO SUOMEN METSATEOLLISUUDEN KESKUSUITTO RY:N!otETSATYÖNT\JTl(IMUSOSASTO Opastinailta 8 B HELSINKI 52 Puhelin Haka-Offset