SISÄILMASTO JA ENERGIATEHOKKUUS = SE 5 PROJEKTI

Transkriptio

1 Kuntien toimitilat;sisäilmaongelmista kohti elinkaariajattelua SISÄILMASTO JA ENERGIATEHOKKUUS = SE 5 PROJEKTI -Tuloksia ja johtopäätöksiä -Miten tästä eteenpäin Di Martti Kuitunen

2 Martti Kuitunen SE 5 projektin hierarkia SE5 Sisäilmasto Tarve Suunnittelu Rakentaminen Energia Käyttö Purkaminen Sisäilmaston hyvän laadun ja energiatehokkuuden yhteinen laatupolku läpi koko rakennuksen elinkaaren! Kysymys;Mitä olette mieltä lähestymiskulmasta?

3 Sisäilmaston osa-alueet Energiatehokkuuden yhteys

4 Martti Kuitunen Energiatehokkuus Energiatehokkuudell a tarkoitetaan rakennuksen energiankulutuksen suhdetta saatuun hyötyyn, esimerkiksi lämmitettyyn bruttopinta-alaan tai rakennustilavuuteen. Rakennusten energiatehokkuus D3, 2012

5 Martti Kuitunen SE-5-projektin tavoitteet ja toteutus Löytää rakennuksen elinkaaren eri vaiheista: sisäilmaston hyvän laadun turvaamisen ja energiatehokkuuden parantamisen yhteensovittamisen ongelmakohdat kehittämistarpeet Selvittää: tilanne Suomessa ja muissa Pohjoismaissa Otettava huomioon: lainsäädännön, ympäristön, teknologioiden, talouden, johtamisen ja hallinnon vaikutukset ja näkökulmat Työmenetelmä ja aikataulu : Kuntakysely, haastattelut, kirjallisuuskatsaus ja työpajat 4/ /2014 Kysymys;Kuinka moni teistä oli mukana projektissa?

6 Martti Kuitunen Tutkimuksen vastaukset Laajempaan kyselyyn vastasi 54 kuntaa 320 kunnasta. Vastausprosentti oli siten n. 17 %. Vastanneet kunnat edustivat n. 54 % Suomen väestöstä. Hallinnassa n. 47 % (eli n. 13,7 milj. brm²) kuntien yhteenlasketusta toimitilojen pinta-alasta brm² laskettuna. Kuntia 16:sta Manner-Suomen 18 maakunnasta. Vastanneet kunnat painottuneita suuriin kaupunkeihin ja Etelä-Suomeen koko maan keskiarvoon verrattuna.

7 Martti Kuitunen Tulokset, sisäilmatilanne nyt - Vaikuttaa suhteellisen hyvältä, mutta

8 Tulokset, sisäilmaongelmien muutos Yli puolessa kunnista sisäilmaongelmat lisääntyneet joko jonkin verran tai selvästi!

9 Tulokset, vapaiden vastausten mukaan Kunnissa, joissa oli tapahtunut sisäilmaongelmien vähentymistä esitettiin syiksi mm. korjausten suorittaminen ajallaan, ennakoiva toiminta ja nopea reagointi ongelmailmoituksiin. Vastaavasti kunnissa, joissa oli tapahtunut ongelmien kasvua, syiksi kerrottiin mm. suunniteltujen korjausten toteuttamatta jättäminen talousongelmien takia sekä ihmisten kasvanut herkkyys. Kysymys; Miltä seminaarilaisista tuntuu; Onko kokemuksenne perusteella näihin havaintoihin lisäämistä?

10 Esko Korhonen Rakennusten korjausvelka JÄLLEENHANKINTA-ARV0 100 %

11 Tulokset, korjausvelan muutos

12 Tulokset, sisäilmaongelmien parhaat hoitotavat

13 Tulokset, sisäilmaongelmien ennaltaehkäisytavat

14 Tulokset, valtionapujen saanti ja merkitys toimintatapaan vastaavissa hankkeissa

15 Tulokset, kuntoarviot ja PTS:t

16 Tulokset, onnistuminen energiatehokkuustoimenpiteissä Kuinka hyvin kunnissa onnistuttu energiatehokkuuden parantamista koskevissa toimenpiteissä

17 Syyt, mikäli energiatehokkuuden parantamista koskevissa toimenpiteissä oli onnistuttu huonosti tai erittäin huonosti.

18 Tulokset, energiatehokkuuden kehityskohteet

19 Martti Kuitunen Tulokset, sisäilma-asioiden ja energiatehokkuuden kehittäminen Kuinka hyvin kunnissa onnistuttu sisäilman laadun ja energiatehokkuuden samanaikaisessa kehittämisessä.

20 Tulokset, kehittämisen vapaat vastaukset Kysymyksen kommenteissa esiteltiin epäonnistumisten syyksi mm. ilmanvaihdon käyntiaikojen ja -tehon muutoksia, mitkä ovat heikentäneet sisäilman laatua. Onnistuneina esimerkkeinä kerrottiin mm. sisälämpötilan laskemisen energiatehokkuuden parantamiseksi parantaneen myös sisäilman laatua. Mitä teillä seminaarilaisilla on kokemuksia onnistumista ja epäonnistumisista?

21 Tulokset, kehitettävin elinkaaren vaihe

22 Jatkotoimenpiteet Kiinteistöjen ylläpitotoiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen sisältäen ohjeistusta, neuvontaa, koulutusta, mittareita ja välineitä, joilla autetaan kuntia selviämään sisäilmaston hyvän laadun ylläpitämisessä, energiatehokkuuden parantamisessa ja rakennuskannan kunnon säilyttämisessä sekä korjausvelan pienentämisessä. Toimivuuden varmistaminen (Tova -systematiikka), eli sisäilmaston ja energiatehokkuuden tavoitteiden ja toiminnan varmistaminen kaikissa rakennuksen elinkaaren vaiheissa. Menettelyllä pyritään varmistamaan rakennusten hyvä energiatehokkuus ja hyvät sisäilmaolosuhteet ja joka ulottuu hankkeen tarve- ja hankeselvityksestä rakennuksen käyttöön ja aina rakennuksen purkuun tai uudelleenkäyttöön saakka ja siinä tulee ottaa huomioon lainsäädännössä, määräyksissä ja ohjeissa tapahtuneet muutokset. Energiatehokkuuspalveluiden eli ns. ESCO -hankkeiden edelleenkehittäminen siten, että laaditaan kunnille yleiset tarjouspyyntö- ja sopimusmallit hankkeiden toteuttamiseksi. Tiedottaminen, koulutus, ohjaus ja neuvonta edellisiin liittyen Mitä muuta seminaarilaiset toivoisitte? Mitä muuta tarvitaan, ja ovatko nämä tavoitteet oikeita

23 Kiitokset rahoittajille ja työryhmän jäsenille! Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö Teollisuusneuvos Timo Ritonummi Työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Antti Mäkelä Ympäristöministeriö Yli-insinööri Katja Outinen Ympäristöministeriö Ylitarkastaja Meri Pensamo Ympäristöministeriö Ohjelmapäällikkö Juhani Pirinen Ympäristöministeriö Energianhallintapäällikkö Ulla Soitinaho Helsingin kaupunki Energia-asiantuntija Tero Hirvelä Jyväskylän kaupunki Toimitilajohtaja Mauri Koistinen Lahden kaupunki Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupunki Tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen Lappeenrannan kaupunki Tilapalvelun johtaja Jaakko Laaksonen Turun kaupunki Toimitusjohtaja Tuija Rompasaari Arkea Oy Toimitusjohtaja Jouko Jortikka Turun Seudun Rakennustekniikka Oy Tilaliikelaitoksen johtaja Pekka Latvala Rovaniemen kaupunki Toimitilapäällikkö Pasi Salo Vantaan kaupunki Sisäympäristöasiantuntija Ulla Lignell Vantaan kaupunki Ylläpitoasiantuntija Timo Ojanperä Oulun kaupunki Kaupunginarkkitehti Markku Partanen Porvoon kaupunki Talotoimen johtaja Mika Raula Rauman kaupunki Kiinteistöpäällikkö Mikko Viitala Porin kaupunki Tilakeskusinsinööri Mirka Tanskanen Hollolan kunta Yhdyskuntatekniikan päällikkö Kirsi Rontu Kuntaliitto Energiainsinööri Kalevi Luoma Kuntaliitto Projekti-insinööri Henna Luukkonen Kuntaliitto DI Martti Kuitunen Kuntaliitto DI Olavi Holmijoki Kuntaliitto DI Otto Peltokoski Lappeenrannan teknillinen yliopisto Erityisasiantuntija Esko Korhonen Kuntaliitto/FCG Konsultointi Oy

24 Kiitos! Hyvää kesän jatkoa kaikille! Di Martti Kuitunen /