YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 27/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 343 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 27/2006/4 Dnro LSY 2002 Y 343 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Hormanevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Kauhajoki ja Karvia Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Hormaneva sijaitsee Karvianjärven vesistöalueella Hormaluoman latvoilla Kauhajoen kaupungin ja Karvian kunnan rajalla. Hormanevan turvetuotantoalueen ojitustyöt on aloitettu vuonna 1975 ja turvetuotanto vuonna Turvetuotanto on muodostunut jyrsinpoltto, pala ja ympäristöturpeesta. Vuonna 2001 tuotantokelpoista suota oli 524,6 ha, tuotantokunnossa olevaa suota 380,3 ha ja valmistelussa olevaa suota 126,1 ha. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta Säkkijokeen, laskuojan 2 kautta Hormaluomaan ja laskuojan 3 kautta Sauro ojaan, jonka valuma alueella on vain noin 14 ha valmistelussa olevaa suota. Tuotantomäärä on vuonna 1998 ollut m 3, vuonna m 3, vuonna m 3 ja vuonna m 3. Tuotannosta poistuneita alueita ei ole. Turvetuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Ympäristönsuojelulain 28 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7d) Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5c) Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Hormanevan jo toiminnassa olevan 380,3 ha:n suuruisen alueen ja sen 126,1 ha:n suuruisen laajennusalueen turvetuotannolle.

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI LANNE TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tiedot Vapo Oy oli toimittanut Länsi Suomen ympäristökeskukselle ilmoituksen Hormanevan turvetuotantoalueen merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus oli kehottanut Vapo Oy:tä hakemaan turvetuotannolle ympäristölupaa mennessä. Vapo Oy omistaa turvetuotantotoimintaan tarvittavasta alueesta 117,86 ha ja hallitsee vuokrasopimusten nojalla 462,51 ha:n aluetta. Alueella on voimassa Etelä Pohjanmaan seutukaava, jossa hankealue on varattu turvetuotantoalueeksi. Hormanevan turvetuotantoalue sijaitsee Karvianjoen yläosan valuma alueella (nro 36.04). Kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta Säkkijokeen ja edelleen Karvianjärveen. Laskuojan 1 valuma alueen pinta ala on 3,17 km 2, josta Hormanevan tuotantoalueen osuus on 9,5 %. Laskuojan 2 kautta kuivatusvedet johdetaan Hormaluomaan ja edelleen Karvianjärveen. Laskuojan 2 valuma alueen pinta ala on 9,04 km 2, josta Hormanevan tuotantoalueen osuus on 51,1 %. Laskuojan 3 kautta kuivatusvedet johdetaan Sauro ojaan, joka laskee Nummijokeen. Laskuojan 3 valuma alueen pinta ala on 0,14 km 2, josta Hormanevan tuotantoalueen osuus on 100 %. Tuotantoalueen alapuolisen vesistön valuma alue ja virtaamatietoja: Vesistökohde Valuma alue Turvetuotantoalue Turvetuotantoalueen Virtaamat km 2 km 2 osuus % m 3 /s MHQ MQ MNQ Hormaluoma 13,2 4,62 34,9 1,3 0,13 0,016 Säkkijoki (mukana Säkkinevan 23 ha:n tuotantoalueen vedet) 48,8 0,53 1,1 4,6 0,46 0,049 Karvianjärvi (Sarvela) 157,5 4,92 3,1 8,3 1,50 0,252 Karvianjoki, Kirkkojärven alue 342,4 5,06 1,5 22,3 3,25 0,548 Vesistön tila Hormaluoma Hormaluoman veden laatu on ollut ylivalumakausina vuosina lievästi sameaa ja keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut kohtalaisen alhainen (4,6 mg/l). Vuosien 1988 ja 1998 välisenä aikana on ollut myös korkeita kiintoainepitoisuuksia. Vesi on runsasravinteista. Hormaluoman veden laatu on selvästi heikentynyt turvetuo

3 3 tannosta aiheutuvan kuormituksen vuoksi. Veden laatu vaihtelee tyydyttävästä välttävään. Säkkijoki Säkkijoki alkaa rehevähköstä ja humuspitoisesta Säkkijärvestä. Säkkijoen veden laatu Hormanevan yläpuolella on heikentynyt hajakuormituksen vuoksi. Joen vesi on ollut lievästi sameaa ja ruskeaa humusvettä. Veden laatu vaihtelee tyydyttävästä välttävään. Hormanevan alapuolella Säkkijoen veden laatu on vuosien tulosten perusteella ollut lähellä tyydyttävää, mutta aiempien hygieenistä likaantumista osoittavien tulosten perusteella veden yleislaatuluokka on välttävä. Fosforipitoisuudet ovat korkeimmillaan keskikesällä. Suurimmat fosforipitoisuudet ovat olleet 1990 luvulla µp/l. Nummijoki Noin kahden kilometrin päässä Karvianjoen alusta reittiin laskee Nummijoki. Nummijoen valuma alue on 154 km 2. Sen MHQ on 12 m 3 /s, MQ 1,5 m 3 /s ja MNQ 0,18 m 3 /s. Nummijoki saa alkunsa Nummijärvestä ja sen veden peruslaatu on luonnontasoa heikompi jo lähtötilanteessa. Nummijokea kuormittaa hajakuormituksen ohella myös turvetuotanto (Koihnannevan, Lupikistonnevan ja Säkkinevan turvetotantoalueet). Nummijärven alapuolella veden laatu lienee lähellä Nummijärven pintaveden laatua eli talviaikana tilanne on tyydyttävä. Kesäaikana Nummijärvestä Nummijokeen purkautuvat vedet ovat runsasravinteisia. Lisäksi humusta on runsaasti. Alempana Nummijoessa vesi samenee, kiintoainepitoisuus ja humuksen määrä kasvavat selvästi ja ravinnepitoisuudet kohoavat joen yläjuoksuun verrattuna. Nummijärven veden laadun sekä käytettävissä olevien kuormitustietojen perusteella Nummijoen veden laatu on arvioitu välttäväksi. Karvianjärvi Karvianjärven keskisyvyys on 1,7 m ja suurin syvyys 8,1 m. Järven tilavuus on 15,6 miljoonaa m 3 ja keskiviipymä 130 d. Järvi on peruslaadultaan runsasravinteinen humusjärvi. Lisäksi talvisin esiintyy voimakasta hapen kulumista. Karvianjärven vesi on ollut kesällä sameaa ja levää on ollut runsaasti. Tutkimustulosten mukaan Karvianjärven tila on heikentynyt viime vuosina rehevyystason nousun myötä ja myös klorofyllipitoisuudet ovat olleet korkeita. Happiongelmat ajoittuvat ensisijaisesti lopputalveen. Karvianjärvestä vesistö jatkuu Karvianjokena, jonka veden laatu on välttävä.

4 Kalasto ja kalastus 4 Hormaluoma Hormaluoman vähäisten virtaamien vuoksi sitä ei voida pitää kalataloudellisesti merkittävänä kohteena. Talvella Hormaluoma on suurelta osin jäässä ja kesällä kalojen elintilaa ja kalastusmahdollisuuksia rajoittaa veden vähyys. Säkkijoki Säkkijoki virtaa suurelta osin peltojen keskellä olevassa notkelmassa. Uoma on alajuoksulla ennen Karvianjärveä leveä, kohtalaisen syvä ja hidasvirtaamainen, joten esimerkiksi keväisin jokeen voi nousta kalaa Karvianjärven puolelta. Säkkijoen kalastosta on hyvin hataria tietoja ja kalastusalueen käyttö ja hoitosuunnitelmassa se mainitaan vain sähkökoekalastuskohteena. Kalataloushallinnon vuosien istutusrekisterien mukaan Säkkijokeen on istutettu vuonna kpl yksivuotisia purotaimenia ja Satakunnan kalatalouskeskuksen vuonna 1997 suorittamassa sähkökoekalastuksessa myös Säkkijoen koealalta tavattiin purotaimenta, mutta ei muuta kalaa. Muita Säkkijoessa mahdollisesti esiintyviä kalalajeja ovat hauki, ahven, särki, made, kiiski, kivennuoliainen ja kivisimppu. Nummijoki Nummijoessa esiintyy hakijan saamien tietojen mukaan luontainen purotaimenkanta. Lisäksi Nummijoessa esiintyy tavanomaisia jokialueiden kalalajeja kuten haukea, madetta, ahventa, särkeä, kiiskeä, kivennuoliaista ja kivisimppua. Vuoden 2000 kalastustiedustelun mukaan Nummijoella kalastettiin ainoastaan touko elokuussa. Kalastusaktiivisuus oli suurimmillaan kesä heinäkuussa, jolloin oli keskimäärin viisi kalastuskertaa kuukaudessa. Karvianjärvi Vuosien Karvianjoen käyttö ja hoitosuunnitelman mukaan Karvianjärvestä saatu kalasaalis koostui seuraavista kalalajeista: hauki, ahven, särki, lahna, siika, made, kuha, kirjolohi ja säyne. Särkikalojen osuus saaliskalastosta oli huomattava. Suunnitelman mukaan Karvianjärveä tulisi kunnostaa veden laadun parantamiseksi sekä järveen tulevaa humus ja ravinnekuormitusta vähentää. Esityksessä on mainittu muun muassa vedenpinnan nosto, roskakalojen tehopyynti sekä maatalouden ja turvetuotannon ravinne ja humuskuormituksen vähentäminen. Karvianjärveen on istutettu siikaa vuosina 1996, 1997 ja 2000 sekä säännöllisesti kuhaa vuosina Toisin kuin siika, kuha on menestynyt Karvianjärvessä hyvin.

5 5 Karvianjärvessä on matalille ja reheville järville tyypillisesti runsaasti särkikaloja ja haukea. Karvianjärvessä harjoitetaan kotitarve ja virkistyskalastusta. Kalaa pyydetään verkoilla, katiskoilla, erilaisilla koukkupyydyksillä ja vapavälineillä. Karvianjärven rapukanta on tuhoutunut eikä järveen ole istutettu rapua. Karvianjoki Karvianjoessa esiintyy ahven, made, lahna, hauki ja taimen. Taimenella on tärkeä merkitys Karvianjoen virkistyskalastajille. Karvianjoen yläjuoksun kalansaaliista ei ole käytettävissä tarkkoja kilomääräisiä tietoja. Vuonna 1993 Karvian kalastusalueelta saatujen tietojen mukaan tärkeimpänä saaliskalana oli hauki ja sen jälkeen purotaimen. Suojeltavat kohteet Nummijoen alajuoksulla sijaitsevat Karvian luomat (FI ) kuuluvat Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. Nummijoen ja Rumpuluoman yhtymäkohdassa kohdealueella on luonnontilainen ja kuusikkoinen puronvarsi ja siihen liittyvä ojittamaton kangaskorpi. Hormanevalta laskee Nummijokeen kuivatusvesiä vain 14 ha:n alueelta eikä sillä ole oleellista vaikutusta Nummijokeen. Karvianjärven pohjoispuolella sijaitsee Jäkälänevan Isonevan Natura 2000 verkostoon kuuluva alue (FI ). Alue sijaitsee vesistöllisesti eri puolella Karvianjärveen laskevaa Säkkijokea kuin Hormanevan tuotantoalue. Huomioon ottaen alueen etäisyys Hormanevan turvetuotantoalueesta turvetuotannolla ei ole vaikutusta alueen luontotyyppeihin. Asutus ja maankäyttö Hormanevan turvetuotantoalue sijaitsee metsäisellä alueella lähes kauttaaltaan suon ja metsän ympäröimänä. Lähiympäristössä ei ole asutusta, järviä eikä virkistysalueita. Tuotantoalueen itäpuolella noin 1 km:n etäisyydellä sijaitsee Saran kylään rajautuva peltoalue, jolla on myös maatila asutusta. Saran kylän läpi kulkevaan yleiseen tiehen on tuotantoalueelta etäisyyttä noin 1,5 km. Hormanevan länsipuolella sijaitsevan tien varrella suon kohdalla on metsää eikä siellä ole asutusta. Alue on metsätalouskäytössä ja se on kangasalueita lukuun ottamatta metsäojitettu. TURVETUOTANTO Hormanevan ojitukset on aloitettu vuonna 1975 ja turvetuotanto vuonna Vuoteen 2001 mennessä Hormanevalla on tuotettu jyrsinpoltto ja palaturvetta yhteensä m 3 ja ympäristöturvetta m 3. Turvetta on jäljellä energiamäärältään 5,4 milj.mwh.

6 6 Hormanevan turvetuotantomäärä vuosina on ollut seuraava: m m m m 3 Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja palaturvetta. Lisäksi tuotetaan ympäristöturvetta. Tuotantomenetelmänä käytetään haku, imuvaunu ja palaturvemenetelmää. Tuotannosta ei vuoteen 2001 mennessä ollut poistunut alueita. Vuokratut alueet palautetaan maanomistajille kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Ennakkoon arvioituja jälkihoito ja jälkikäyttömuotoja ovat metsitys, maanviljely ja vesittäminen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Päästöt vesiin Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta 30 ha:n tuotantoalalta Säkkijokeen, laskuojan 2 kautta Hormaluomaan 481 ha:n tuotantoalalta ja laskuojan 3 kautta Sauro ojaan 14 ha:n tuotantoalalta. Hormaluoma ja Säkkijoki laskevat Karvianjärveen ja Sauro oja Nummijokeen. Tuotantoalueen sarkaojissa on sarkaoja altaat ja päisteputkipidättimet sekä tuotantoalueiden alapuolella yhteensä 13 laskeutusallasta. Hakija on käynnistänyt neuvottelut pintavalutukseen soveltuvan suoalueen hankkimiseksi. Pintavalutuskentän kautta on tarkoitus johtaa sekä Säkkijoen että Hormaluoman kautta Karvianjärveen johdettavat vedet. Vedet johdetaan pintavalutuskentälle pumppaamalla. Mataloituvien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävinä rakenteina hakija on esittänyt, että sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen, sarkaojapidättimiä ei asenneta kivennäismaahan ja ettei sarkaoja altaita kaiveta kivennäismaahan. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, ettei sarkaojia puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi. Arvio Hormanevan vesistökuormituksesta Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen tarkkailuaineiston vuosien 1999 ja 2000 ominaiskuormituslukujen keskiarvon mukaan laskettuna:

7 Tuotantoalue 7 Vesistökuormitus (netto) K aine Kok.N Kok.P kg/d kg/d kg/d Laskuoja 1 (Varsaluoma Säkkijoki) 4,5 0,8 0,022 Laskuoja 2 (Hormaluoma) 69,8 11,7 0,333 Laskuoja 3 (Sauronjoki Nummijoki) 2,1 0,4 0,010 Yhteensä 76,5 12,8 0,365 Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista, vaikuttaa sen leviämissuuntaan ja pölyävyys lisääntyy turpeen maatuessa. Hormanevan turvetuotantoalueesta noin 500 m:n etäisyydellä ei sijaitse yhtään asuinkiinteistöä eikä virkistyskäyttöalueita. Saran kylän läntisimmän puolen talot sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta. Lähellä 500 m:n sädettä sijaitsee yksi asuinkiinteistö (Keitaanpää). Silmälle näkymättömiä pienhiukkasia voi esiintyä ohjearvoa vastaavina pitoisuuksina noin 1 km:n vyöhykkeellä tuotantoalueen reunasta. Hormanevan tuotantokenttien ja asutuksen välillä on suota ja metsää, mikä rajoittaa pölyn leviämistä. Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu tuotantokentillä liikkuvista työkoneista. Kaikkein meluisimpien työvaiheiden (kentän kunnostustoimet, palaturpeen keräys) aikana päiväajan 55 db:n ohjearvo voi ylittyä m:n etäisyydellä ja yöajan 50 db:n ohjearvo noin 500 m:n etäisyydellä tuotantokentän reunasta. Tuotantokenttien rajautuminen lähes kauttaaltaan metsäalueisiin ja äänen kantautumista edistävien järvien puuttuminen lähiympäristöstä estävät meluhaittoja. Hormanevan tuotantoalueelta kulkee pohjoisempi metsäautotietyyppinen tie ja tuotantokenttien länsireunalla oleva työmaatie, jotka yhtyvät lännessä Nummikoskelta pohjoiseen edelleen Säkkinevan länsipuolitse kulkevaan tiehen, jonka kautta on yhteys Nummijärvi Sara maantiehen. Auma alueelta on etäisyyttä lähimpään taloon (Keitaanpään kiinteistö) noin 600 m. Suon ja kiinteistön välinen maasto on metsäaluetta, jonka läpi kulkee pohjoinen kuljetusreitti Nummijärven kylään. Seuraaviin asuinkiinteistöihin on matkaa noin 900 m. Energiaturvetoimitukset ajoittuvat pääasiassa lämmityskaudelle syys toukokuulle. Tuotantopinta alan ollessa 506,4 ha vuosituotanto on noin m 3 /a ja turpeen kuljettamiseen tarvitaan turverekkaa, mikä merkitsee noin 7,8 rekkaa vuorokaudessa turpeen toimituskaudella. Varastointi ja jätteet Tuotantopinta alan ollessa 506,4 ha tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta l, voiteluöljyjä l ja vaseliinia 329 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä l, kiinteää öljyjätettä 253 kg, maaleja ja liuottimia 3 kg, akkuja 76 kg, sekalaista talousjätettä 8 m 3, aumamuovia kg ja romurautaa kg.

8 8 Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten Vapo Oy:n työmaille on järjestetty keräyspiste, josta jäte toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Aumanpeittomuovin paalaamista, murskaamista ja toimittamista lämpövoimalaitoksille varten on perustettu tutkimusprojekti, joten sen toimittamista lämpölaitoksille tutkitaan. Näin ollen muovijätteen hyötykäyttö tullee tulevaisuudessa laajenemaan. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Syntyvän romuraudan määrä turvetyömailla määräytyy tehtävien konekorjauksien mukaan. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Ennalta arvioiden hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia niihin luonnonarvoihin, joiden suojelemiseksi Karvian luomat (FI ) ja Jäkäläneva Isoneva (FI ) on otettu mukaan Natura 2000 verkostoon. Kysymyksessä on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten turvetuotanto ei aiheuta enää uusia muutoksia maisemaan. Alueen olosuhteet eivät enää muutu myöskään marjastusta ja metsästystä ajatellen. Samoin alueen eläimistö ja linnusto on jo ehtinyt muotoutumaan nykyiselleen. Biotoopit ovat muotoutuneet nykyiselleen jo kuntoonpanovaiheessa. Toiminta ei vaikeuta paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa ja metsätalouteen. Toiminnalla voi olla elinkeinotoimintaa tukevaa vaikutusta paikallisena urakoitsijoiden työllistäjänä. Hormanevan kuivatusvesien vaikutukset Säkkijokeen uudessa kuormitustilanteessa jäävät vähäisiksi, koska Säkkijokeen on johdettu vuodesta 2002 alkaen Hormanevan kuivatusvesiä 30 ha:n alan lisäksi Säkkinevalta vain 23 ha:n alalta. Säkkijoen veden laatuluokka ei heikkene kuivatusvesien johdosta. Hormaluoman valuma alueesta 35 % on käytössä olevaa turvetuotantoaluetta. Hormanevan tuotantoalueen vesistövaikutukset kohdistuvat nimenomaan Hormaluomaan, jonka keskivirtaamaan suhteutettuna kuormitus kohottaa selvästi ravinnepitoisuuksia. Myös kiintoaineen ja humuksen määrä lisääntyvät. Turvetuotanto heikentää Hormaluoman veden laatuluokkaa, joka kokonaisuutena on välttävä. Karvianjärven tila näyttää heikentyneen. Veden laatuluokka on välttävä muuttuen huonoksi fosforipitoisuuden ylitettyä 100 µg/l. Kar

9 Vaikutus kalatalouteen 9 vianjärven keskivirtaamaan suhteutettuna ravinnekuormitus kohottaa järven typpipitoisuutta noin 100 µg/l ja fosforipitoisuutta noin 3 µg/l. Hormanevan turvetuotantoalueen laskennallinen vaikutus ei selitä Karvianjärven heikkoa tilaa. Hormanevan turvetuotantoalueen osuus valuma alueesta jää Karvian Kirkkojärven alapuolella 1,5 %:iin. Turvetuotannon vaikutus on osoitettavissa laskennallisesti hyvin lievänä, mutta käytännössä sitä ei voida tuloksista erottaa. Nummijoen kautta samaa aluetta kuormittavien Koihnannevan, Lupikistonnevan ja Säkkinevan valumaalueosuus on Kirkkojärven luusuassa 1,1 %. Hormanevan turvetuotantoalueen keskimääräisen kuormitustason vaikutus ainepitoisuuksiin on keskivirtaamatilanteessa vesistöittäin seuraava: Vesistö K aine Kok.N Kok.P mg/l µg/l µg/l Säkkijoki 0,2 33 1,0 (mukana Säkkinevan vedet) Hormaluoma 6, ,1 Karvianjärvi 0,6 96 2,7 Karvian Kirkkojärvi 0,3 45 1,3 Hormanevalta on johdettu kuivatusvesiä Säkkijokeen vain 30 ha:n alueelta eikä niillä ole suurta vaikutusta veden laatuun eikä siten todennäköisesti kalastoonkaan. Hormaluomalla ei ole käytännössä kalataloudellista merkitystä sen pienten virtaamien vuoksi, joten veden laadun heikkeneminen turvetuotannon johdosta ei vaikuta kalatalouteen. Turvetuotantoalueen osuus Säkkijoen valuma alueesta on vain 0,55 %, joten turvetuotanto ei voi oleellisesti muuttaa veden laatua ja mahdollista kalastoa. Karvianjärven kalasto on järven rehevyyden vuoksi särkikalavaltainen, mutta myös haukea on runsaasti. Turvetuotanto voi osaltaan ylläpitää särkikalavaltaista kalastoa. Hankkeen vaikutusta ei voida tarkemmin erotella. Karvianjärven siikaistutukset ovat ainakin aiemmin onnistuneet huonosti, eikä tietoa viimeaikaisista istutuksista ole olemassa. Hormanevan turvetuotannolla ei arvioida olevan vaikutuksia Kirkkojärven kalastoon, koska vesistövaikutukset jäävät vähäisiksi. Karvianjoen puolella hankkeen vaikutukset veden laatuun jäävät niin vähäisiksi, ettei alueen kalaston tai kalastuksen selvittely laajemmin ole tarpeellista.

10 Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön 10 Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset Ympäristöriskit Hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen ympäristössä 500 m:n etäisyydellä sijaitse kiinteistöjä. Tuotantoalueelta 500 m:n etäisyydellä ei sijaitse kiinteistöjä, joiden piiriin pölyä voisi levitä. Tuotantoalueelta leviävä pöly rajoittuu tuotantokenttien läheisille metsäalueille ja osin alueen eteläosan tuotantoalueen viereiselle pienelle pellolle. Turvetuotannon aiheuttama melu ei suoritetun tarkastelun perusteella ylitä ohjeellisia arvoja yli 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta eikä 500 m:n säteellä tuotantoalueesta sijaitse kiinteistöjä. Auma alueelta on etäisyyttä lähimpään taloon (Keitaanpään kiinteistö) noin 600 m. Suon ja kiinteistön välinen maasto on metsäaluetta, jonka läpi kulkee pohjoinen kuljetusreitti Nummijärven kylään. Seuraaviin asuinkiinteistöihin on matkaa noin 900 m. Hankkeessa noudatetaan ISO 9002 standardin mukaista laatujärjestelmää, jota tukee ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö ja päästötarkkailut Vaikutustarkkailu Vapo Oy:n Länsi Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö, kuormitus ja vesistötarkkailu suoritetaan keskitetysti yhden tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Vapo Oy on laatinut Vapo Oy on suorittanut käyttö ja hoitotarkkailua ja konsultti on suorittanut kuormitustarkkailua vuoden 1999 kesäkuusta alkaen. Vapo Oy on esittänyt kuormitustarkkailua jatkettavaksi aiempaan tapaan. Hormanevalla on yksi tarkkailuohjelmaan sisältyvä kuormitustarkkailuasema. Nykyinen vesistötarkkailu kattaa Säkkijoen, Hormaluoman ja niiden alapuolisen Karvianjärven. Karvianjoen yläosan veden laatua seurataan Karvian kunnan velvoitetarkkailuna. Hormanevan turvetuotantoalueella ei ole kalataloudellista tarkkailuvelvoitetta. Hakijan mukaan kalataloudellista velvoitetarkkailua tulee

11 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET 11 suorittaa määrävuosina toistettavin kalastustiedusteluin. Lisäksi jatkossa suoritetaan sähkökalastuksia niissä uomissa, joissa kalastustiedustelun mukaan esiintyy purotaimenta. Ottaen huomioon suon sijainti asumattomalla metsäalueella pöly ja melutarkkailu ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen. Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla välisenä aikana Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa ja Karvian kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Ympäristölupavirasto on päivätyillä kirjelmillään ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Lounais Suomen ympäristökeskuksen, Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen, Kauhajoen kaupungin, Karvian kunnan sekä Kauhajoen kaupungin ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnot viimeistään Lisäksi kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ylä Satakunta nimisessä lehdessä. 1) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan hakijan tulee tehdä selvitys turvetuotantoalueen vaikutuksista luontoon ja luonnonsuojeluun. Ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan virtaaman säätö ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa, kun otetaan huomioon Karvianjärven vesistö. Vesien puhdistaminen pintavalutuksella on riittävä puhdistusmenetelmä. Mikäli pintavalutusta ei voi ottaa käyttöön, keskuksen mukaan lisäksi käyttöön tulee ottaa esimerkiksi kemikalointi tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä ja hakijan tulee täydentää hakemustaan vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla. Turvetuotannosta tulee pitää suunnitelman mukaista käyttö ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Ympäristökeskuksen mukaan kuormitus ja vaikutustarkkailu sekä vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesienkäsittelyrakenteet, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on ympäristöluvan myöntämiseksi edellyttänyt ainakin hakijan esittämää tehostettua vesienkäsittelyä. Hormanevan turvetuotanto kuormittaa kuitenkin Nummijokea, joka on tärkeä taimenvesistö, minkä vuoksi TE keskus on edellyttänyt kalataloudellista tarkkailua TE keskuksen hyväksy

12 12 mällä tavalla. Ellei tehostettu vesiensuojelu ole mahdollista tai taloudellisesti järkevää 14 ha:n tuotantoalalla, laskuoja nro 3 on suljettava eikä kalataloustarkkailua tarvita. 3) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan tuotantoalueella tulee edellyttää tehostettuja vesienkäsittelymenetelmiä (ympäristönsuojeluohjeen mukainen pintavalutuskenttä ja kemikalointi). Ympäristölupa voidaan myöntää, mikäli hakija täydentää hakemustaan vesiensuojelun osalta uudella suunnitelmalla. Hakijalle tulee määrätä euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, koska turvetuotanto lisää Karvianjärven rehevöitymistä ja heikentää kalojen ja ravun lisääntymis ja kasvuolosuhteita Karvianjärvessä ja Karvianjoen yläosassa. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee olemaan Karvianjoen purotaimenkannan vahvistaminen istutuksin. Toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä tulee tarkkailla TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tullaan toteuttamaan yhteistarkkailuna, johon yhdistetään myös muita Karvianjoen vesistöalueen turvesoita koskeva kalataloustarkkailu. Hakija tulee velvoittaa tarvittaessa toteuttamaan kunnostustoimenpiteitä Hormanevan alapuolisessa vesistössä TE keskuksen hyväksymällä tavalla. Veden laadun seurantaa koskevat tutkimusraportit tulee toimittaa myös TE keskukselle tiedoksi. Turvetuotannon vaikutuksista Karvianjoen tilaan ei ole dokumentoitua tietoa, minkä vuoksi lupa tulee myöntää korkeintaan vuoteen 2010 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan tulee esittää selvitys turvetuotannon kalatalous ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakaudella. TE keskus on myös edellyttänyt, että turvetuotannosta jo aiheutuneet vahingot ja haitat selvitetään koko Karvianjoen vesistön osalta erillisenä asianaan ympäristölupavirastossa. Vahinkojen korvaaminen koskee ennen muuta yksityisiä vesialueen ja rannan omistajia, mutta myös yleistä kalatalousetua. Hakijan on esitettävä selvitys vahingoista ja haitoista sekä laadittava esitys näiden korvaamiseksi viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Selvitys on tarpeen myös siinä vaiheessa, kun Karvianjoen vesistön hoitoa ja tilan parantamista ryhdytään toteuttamaan EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti. 4) Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on katsonut, että Hormanevan turvetuotanto edellyttää ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamista ja että hankkeesta tulee pyytää vähintään yhteysviranomaisen lausunto. Mikäli ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ei ryhdytä, tuotantoalueen kuivatusvedet on käsiteltävä luonnontilaisella pintavalutuskentällä tai kemiallisella käsittelyllä perustason käsittelyn lisäksi. Sekä pintavalutus että kemiallinen käsittely ovat käytössä vain sulan maan aikana, minkä vuoksi virtaaman säädöllä tehostettu perustekniikka tulee pitää kunnossa ja huoltaa säännöllisesti. Pintavalutuskentän käyttöiäksi on arvioitu 10

13 13 15 vuotta ja tuotannon on tarkoitus loppua vuonna 2025, minkä vuoksi lupamääräyksiin on sisällytettävä velvoitteet vesienkäsittelyn ratkaisuksi myös tuotantokauden loppujaksolle. Vesienkäsittelymenetelmien tulee vastata parasta käyttökelpoista tekniikkaa kaikkina vuodenaikoina. Valmistelussa olevan 14 ha:n tuotantoalan kuivatusvedet tulee myös johtaa pintavalutuskentän tai kemiallisen käsittelyn kautta. Säkkijokeen laskevan tuotantoalueen kuivatusvedet tulee perustason lisäksi käsitellä pintavalutuskentällä. Alueen kuivatusvedet on ilman suuria kustannuksia ohjattavissa laskuojaan 2 ja sinne suunnitellun tehostetun vesienkäsittelyn kautta. Laskeutusaltaiden 3, 4 ja 11 takana olevaa tuotantoaluetta on pidettävä liian suurena. Lausunnossa on esitetty, että altaiden hoitama tuotantoalue saisi olla enintään noin 35 ha. Ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on edellyttänyt turvetuotannon kuormitus ja vesistövaikutuksia alapuoliseen vesistöön tarkkailtavan ympäristökeskusten edellyttämällä tavalla. Jätehuolto on järjestettävä jätelain ja sen pohjalta annettujen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Polttoaineet ja muut kemikaalit tulee varastoida niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on todennut lopuksi, että hakijan esittämä purkuvesistön rehevyys ja huonokuntoisuus ei ole peruste perustason vesienkäsittelyrakenteiden riittävyydelle. Jos hakija ei pysty täyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteita, lupaa ei tule myöntää. 5) Karvian kunta on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä edellyttäen, että seuraavat asiat huomioidaan: Vesistöjen suojelemiseksi on turvetuotannossa suositeltavaa käyttää korkealaatuista tekniikkaa, jotta ravinteet ja kiintoaineet eivät pääsisi alapuolisiin vesistöihin. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi on syytä suunnitella siten, että niiden mahdollisista vuodoista ei aiheudu vaaraa pohjavesille ja vesistöille. Turvepölyn kulkeutumisesta aiheutuvia haittoja vesistöille ja lomaasunnoille ym. kiinteistöille voidaan vähentää esim. huomioimalla käytössä oleva tuuliraja ja vallitseva tuulen suunta. Suojapuuston käyttämistä pöly ja meluhaittojen ehkäisemiseksi suositellaan mahdollisuuksien mukaan. Yleisen ja yksityisen pohjaveden saanti ja laatu tulee turvata vesilain ja ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla. Mikäli vesistöjen kunnostamishankkeita käynnistetään turvetuotannon vaikutusalueella lupapäätöksen voimassaoloaikana, edellyte

14 14 tään Vapo Oy:n osallistumista kokonaiskustannuksiin sille kuuluvan osuuden mukaisesti. 6) Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymä on edellyttänyt, että kuivatusvedet käsitellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyväksikäyttäen. Pöly ja meluhaittojen minimoimiseksi tulisi myös tuotantomenetelmissä ja kalustossa käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tuotantoalueen ojia ja laskeuma altaita ei saa kaivattaa niin syviksi, että pohjavettä voisi purkautua niiden kautta. Tukikohtaan sijoitetut polttoöljysäiliöt tulee sijoittaa katettuun suojaaltaaseen sekä muut kemikaalit ja ongelmajätteet varastoida siten, ettei maaperään pääse päästöjä. Tuotantoalueen jätehuolto tulee hoitaa jätelainsäädännön mukaisesti. 7) Alahonkajoen kalastuskunta sekä Kyynärjärven ja Vuorenmaan osakaskunta ovat edellyttäneet, että ympäristölupavirasto antaa päätöksessään tiukat lupamääräykset turvetuotannolle. Muistuttajat ovat vaatineet, että kaikille turvetuotantoalueilla on oltava vähintään 2 ha:n laajuiset pintasuodatusaltaat ja että hienojakoisemman lietteen pysäyttämiseksi virtausojiin laitetaan suodattimet, jotka osakaskuntien vastuuhenkilöt voivat käydä toteamassa. Vapo Oy:n tulee osallistua Karvianjoen vesistön kalojen ja rapujen istutuksiin rahallisesti tai istuttaa niitä itse vuosittain. Tuotantolupa tulee myöntää vain viideksi vuodeksi kerrallaan. 8) Kauhajoen osakaskunta on vaatinut, ettei mahdollisesti myönnettävä lupa saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa kalastukselle eikä kalastukseen tai puhtaaseen veteen liittyvälle virkistys tai matkailutoiminnalle. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut täysimääräisen korvauksen haitasta, vahingosta ja muusta edunmenetyksestä. Muistuttaja on viitannut kaikkeen siihen, mitä Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on lausunut. 9) Karvian kalastuskunta on katsonut, että Hormaluoman tähänastiset vesienkäsittelymenetelmät ovat riittämättömät ja huonosti hoidetut. Hormaluoman perkaus ja ojitus ovat aiheuttaneet tuhoisimmat vaikutukset valtavan kiintoainemäärän kulkeutumisella järveen. Hormanevan metsäautotien varteen tehty laskeutusallas ei kykene pysäyttämään kiintoaineen kulkeutumista luomassa. Allas on myös ollut tyhjentämättä vuosikausia. Tuotantoalueen laajentaminen huolestuttaa muistuttajaa. Hakijan vetoaminen Karvianjärven huonoon laatuluokkaan on käsittämätöntä, koska hakija on aiemmin omilla toimillaan aiheuttanut veden laadun heikkenemisen. Karvianjärvi vaikuttaa alapuolisten vesistönosien laatuun ja käyttömahdollisuuksiin. Alapuolisessa vesistössä on säilynyt alkuperäinen purotaimen ja rapukanta sekä uhanalainen jokihelmisimpukka. Myös istutettu harjus on alkanut lisääntyä kunnostetuilla koskilla. Karvianjärven hoito ja kunnostusprojektissa vuosina selvitettiin mm. kesävedenpinnan nostoedellytyksiä. Loppuraportin mukaan toimenpiteisiin ei kannata ryhtyä ennen kuormituksen rajoittamista. Nykyisellään jatkuvat kuormitukset tekevät aloitetut hoitotyöt turhiksi.

15 15 Kalastuskunta on esittänyt seuraavat vaatimukset, jotka koskevat Hormanevan, Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan, Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Mustakeitaan, Loukaskeitaan, Haitikeitaan ja Alkkian turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia yhteisvastuullisesti: Hakijalle on asetettava entistä tiukemmat lupaehdot, joissa otetaan huomioon myös poikkeusolot, esimerkiksi pitkät ja runsaat sateet. Laskeutusaltaat on rakennettava sellaisiksi, että virtaus pysähtyy kaikissa olosuhteissa. Viranomaisen tai muun luotettavan tahon tulee valvoa vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta ja tiedottaa poikkeuksellisista olosuhteista luvan hakijan kustannuksella. Hakija on velvoitettava osallistumaan vesistöjen kunnostushankkeisiin riittävällä osuudella. Hakijan on korvattava Karvian kalastuskunnalle Karvianjoen vesistön kala ja rapukannan heikkenemisestä ja pysyvästä haitasta vuotuisesti euroa indeksiin sidottuna. Karvianjoen vesistön alueelle tulee teettää kunnostussuunnitelma ja suorittaa jatkuvaa vesistötarkkailua hakijan kustannuksella. Hakija on velvoitettava maksamaan takautuvasti Karvian kalastuskunnalle Karvianjoen vesistön heikentyneistä virkistys ja maisemaarvoista ja jo heikentyneestä kala ja rapukannasta 20 vuoden ajalta kertakorvauksena euroa. Karvian kalastuskunnan edustajille tulee varata mahdollisuus tutustua hakijan tekemiin vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden pohjalta tehtyihin toimenpiteisiin paikan päällä. 10) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry. on huomauttanut, että ympäristölupahakemuksesta ei ole ilmoitettu alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Muistuttajan mukaan hanke edellyttää ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Mikäli ympäristövaikutusten arviointia ei suoriteta, alueelle tulee rakentaa nykyistä lainsäädäntöä ja vesiensuojelun tasoa sekä vesipuitedirektiivin vaatimukset täyttävät vesienkäsittelymenetelmät, mikä edellyttää vähintään pintavalutuskäsittelyä ja riittävää vesiensuojelutarkkailua. 11) AA (Loukonlahti RN:o 32:4, Sara, Karvia) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttaja on perustellut kantaansa Karvianjärven rehevöitymisellä, johon hänen mielestään pääsyynä on turvetuotanto. Järven rannalla on paljon mökkejä. Muistuttajalla on kesämökki Karvianjärven pohjoispäässä. 12) BB (Loukonlahti RN:o 32:4, Sara, Karvia) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä. Muistuttaja on perustellut kantaansa Kar

16 16 vianjärven rehevöitymisellä, johon hänen mielestään on syynä turvetuotanto. 13) CC ja DD (Loukola RN:o 8:19, Sara, Karvia) ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä, ellei suoalueella tapahtuvien ojitusten vuotovesiä lietetä erityisillä altailla ja sen jälkeen tarvittaessa suodateta ennen vesien johtamista Hormaluomaan, Sauro ojaan tai Säkkijokeen. Muistuttajien mukaan lupahakemuksessa vähätellään Karvianjärven nykyistä tilaa ja uusien toimenpiteiden merkitystä sille. Karvianjärven kuormitusta ei tule lisätä vähäisessäkään määrin. Turvetuotanto lisää liikennettä varsinkin heikkokuntoisella ja kapealla Kankaanpää Jalasjärvi tiellä. Kasvava liikenne lisää pakokaasuja, pölyä ja liikenneturvallisuusriskejä. 14) EE ja FF (Honkaranta RN:o 49:0, Sara, Karvia) ovat muistutuksessaan todenneet, että kuivatusvesien johtaminen Hormaluomaa pitkin Karvianjärveen on saastuttanut aluetta monen kilometrin matkalta ja aiheuttanut järvessä laajat kalakuolemat. 15) GG ja HH (Springhill 1, Sara, Karvia) ovat ihmetelleet, minkä vuoksi heitä ei ole informoitu ympäristölupahakemuksesta. Muistuttajat ovat vastustaneet ympäristöluvan myöntämistä päästöjen lisäämiselle. Päästöjen joutuminen nykyisessä määrin vesistöihin tulee estää lupamääräyksessä asetetulla velvoitteella vaadittavan tekniikan rakentamiseksi ja käyttämiseksi. Asianmukaisen käytön valvomisen tulee kuulua ympäristöviranomaisille. Hakija tulee velvoittaa huolehtimaan Karvianjärven puhdistamisesta jo sinne päästetystä humuksesta esimerkiksi imuruoppaajalla. Muistuttajien mukaan Karvianjärven vesi on nykyään humuksen sakeuttama ja syvänteet ovat täyttyneet turvetuotantoalueelta valuneesta suomudasta. Järvestä ei tavallisesti saa yli 10 cm pitkiä ahvenia. Järvessä on vuosittain viimeistään keskikesään mennessä sinilevää. Muistuttajien mukaan Hormanevan turvetuotanto on laskenut Karvianjärven veden laatua ainakin kahdella laatuluokalla hyvästä välttävään. Muistuttajat ovat kritisoineet hakemuksen tiivistelmän kirjoitusta siitä, että järven perustila on vain välttävä ja laskennalliset muutokset tapahtuvat laatuluokan sisällä. Vaikuttaa siltä, ettei välttävän perustilan omaavan järven likaantumisella entisestään ole merkitystä. 16) II ja JJ (Hormaniemi RN:o 2:18, Horma RN:o 2:20 ja Hormaniemi I RN:o 19:0, Sara, Karvia) ovat vaatineet Vapo Oy:tä selvittämään käyttöoikeutensa muistuttajien mailla Hormaluomassa olevaan altaaseen (selkeytysallas/saostusallas), korvauksena muistuttajien maille kaavoitettujen rakennusoikeuksien menetyksestä euroa, tarkemman selvityksen tekemistä uuden tuotantoalueen vaikutuksista Karvianjärveen eli tulevaisuuden kuormituksen selvittämistä sekä selkeytysaltaiden/saostusaltaiden rakenteiden tehostusta järveen kulkevan kiintoaineksen määrän minimoimiseksi.

17 17 17) KK (Hauskaviita RN:o 9:59, Sara, Karvia) on kertonut omistamansa 96 ha:n turvealueen sijaitsevan Vapo Oy:n laajennusalueen ja toiminnassa olevan turvetuotantoalueen välissä. Mikäli ympäristölupa myönnetään, muistuttaja on edellyttänyt, että hänellä säilyy mahdollisuus hyödyntää omaa aluettaan turvetuotantoon. Mikäli ympäristölupa myönnetään, Vapo Oy:ltä on vaadittava parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimintaa ympäristön ja vesiensuojelussa erityisesti Karvianjärven osalta. 18) LL (Innala RN:o 42:0, Sara, Karvia) on vastustanut ympäristöluvan myöntämistä, koska energiatalouden turvaaminen ei edellytä turvetuotantoa. Muistuttaja omistaa rantaa ja kesämökin Karvianjärven rannalla lähellä paikkaa, jossa Hormaluoma laskee Karvianjärveen. LL on vaatinut, että hakijan tulee poistaa Hormaluoman suistosta luoman perkauksen seurauksena Karvianjärveen joutuneet kiintoaineet. LL on kertonut, ettei hän ole voinut vuokrata mökkiään viiteen vuoteen. Hakijan on korvattava muistuttajalle takautuvasti viiden vuoden ajalta euroa ja euroa vuosittain siihen asti, kunnes järvi on siinä kunnossa, että muistuttaja voi taas vuokrata kesämökkiään vaativille asiakkaille. Muistuttaja on perustellut vastustamistaan turvetuotannon aloituskustannusten suuruudella, Karvianjärven huonontuneella vedenlaadulla, lähes kaikkien Karvian luomien kuulumisella Natura 2000 ohjelmaan, Karvianjärven tulvaherkkyyden lisääntymisellä, Karvian kalastuskunnan tekemien EU rahoitteisten toimien hukkaan menemisellä ja sillä, että turve kulkeutuu väistämättä Karvian Kirkkojärveenkin, jota myös on kunnostettu EU rahoituksella, ja vaarantaa alkuperäisen taimen ja rapukannan sekä uhanalaisen jokihelmisimpukkakannan. HAKIJAN VASTINE Hakija on todennut Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) lausuntoon ympäristöselvitysten puutteellisuudesta, että kysymyksessä on vanha tuotantoalue, jolla toiminta jatkuisi nykyisen kaltaisena vaihtelevilla pinta aloilla. Suurin ympäristömuutos on aiheutunut jo vuosikymmeniä sitten alueen ojittamisen ja peruskuivatuksen yhteydessä. Laajennusalueen tuotanto ei aiheuta merkittäviä muutoksia, koska alue on sarkaojitettu ja siten peruskuivattu. Ympäristökeskuksen lausuntoon selvityksen tekemisestä hankkeen ja lähellä olevien hankkeiden yhteisvaikutuksista luontoon ja luonnonsuojeluun hakija on todennut, että hakemuksessa on riittävästi perusteltu kyseessä olevia yhteisvaikutuksia ja sitä, minkä vuoksi hankkeella ei todennäköisesti ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura kohteisiin ja niiden luontoarvoihin. Hakija on viitannut vesienkäsittelyn tehostamista koskevalta osalta asian johdosta myöhemmin lausumaansa. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa käyttö ja hoitopäiväkirjaa ja vesienkäsittelyrakenteiden tarkastamista koskevalta osalta.

18 18 Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen lausunnon 2) osalta. Hakija on paljoksunut Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen 3) esittämää kalatalousmaksua, koska vesienkäsittelyn tehokkuuden johdosta kuivatusvedet eivät voi aiheuttaa alapuolisessa vesistössä niin haitallisia kalataloudellisia vaikutuksia, että kalatalousmaksu tulisi määrätä suuremmaksi kuin 300 euroa vuodessa. Vaatimus suuremmasta kalatalousmaksusta tulee hylätä. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnon kalataloudellista tarkkailua koskevalta osalta. Hakijan mukaan ei ole mahdollista, että tarkkailuohjelma sisältäisi vesistöön tai sen pohjaan kohdistuvia kunnostustoimenpidevelvoitteita. Lupa on toiminnan luonteen vuoksi myönnettävä toistaiseksi voimassa olevana ja lupamääräysten tarkistamisen tarkoituksenmukainen ajankohta on vuoden 2012 loppuun mennessä. Mennyttä aikaa koskeva selvitysvelvoitevaatimus ei kuulu lausunnon antajan toimi ja puhevaltaan. Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston 4) ja Kauhajoen osakaskunnan 8) vaatimukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamisesta hakija on todennut, että Länsi Suomen ympäristökeskus on lausuntoaan antaessaan viranomaisena harkinnut, onko hankkeessa tarpeen suorittaa menettelyä eikä ympäristökeskus ole katsonut arviota tarpeelliseksi. Pintavalutusta ja kemiallista käsittelyä koskevalta osalta hakija on todennut toimittavansa ympäristölupavirastolle täydennystä vesienkäsittelyn osalta mennessä. Virtaaman säädöllä tehostetun perustason ja pintavalutuksen käyttöiän päättymisen jälkeen vesienkäsittelyrakenteille lupamääräyksessä annettavien velvoitteiden osalta hakija on todennut, että lupa myönnettäneen toistaiseksi voimassa olevana ja että lupaan sisältynee vesiensuojelurakenteiden tarkkailuvelvollisuus. Tarkistushakemuksen käsittelyssä on perusteita ottaa kantaa vesiensuojelutason riittävyyteen. Pintavalutuskenttien toimintakyvyn kestosta on jo nykyisin pitempiaikaista käyttöön perustuvaa kokemusta. Laskeutusaltaiden 3, 4 ja 11 valuma alueiden pienentämisestä hakija on todennut, että mahdollisuus lisäaltaiden rakentamiseen selvitetään jätettävässä hakemuksen täydennyksessä. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa vesistötarkkailusta ja jätehuollosta esitetyn osalta. Hakija on viitannut Karvian kunnan 5) lausunnon ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin 10) muistutuksen osalta muualla vastineessaan lausumaansa. Hakija on todennut hakemuksessa otetun huomioon Kankaanpään kansanterveystyön kuntayhtymän 6) lausunnossa esitetty vaatimus parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämisestä kuivatusvesien käsittelyssä. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa vaatimukseen käyttää turvetuotannossa mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia menetelmiä eikä vaatimukseen jätehuollon järjestämisestä säännösten mukaisesti. Kieltoon kaivaa ojastoja ja altaita kivennäismaahan asti hakija on todennut, että kuivatuksen edellyttämä

19 19 ojien syventäminen kivennäismaahan asti tulee tuotannon loppuvaiheessa olla mahdollista. Hankealueella tai sen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Polttoöljyjen sekä kemikaalien ja ongelmajätteiden osalta hakija on viitannut hakemukseensa ja todennut riittävää olevan, että siirrettävät polttoöljysäiliöt sijoitetaan tiivispohjaiselle maa alueelle öljyjen maaperään pääsemisen estämiseksi ja että paikalla on riittävästi esimerkiksi imeytysturvetta öljyvahingon varalta. Hakija on todennut Karvian kalastuskunnan 9) vaatimukseen lupamääräysten tiukentamisesta, että vaatimukset tulevat lopullisesti huomioiduiksi mennessä vesienkäsittelyn tehostamista koskevassa täydennyksessä. Vaatimukseen vesienkäsittelyn tarkkailusta hakija on todennut, että vesiensuojelun riittävyys ratkaistaan lupaharkinnan yhteydessä ja vesiensuojelurakenteiden toimintaa seurataan normaalin käyttötarkkailun yhteydessä. Hakijalle ei ole tarvetta asettaa tavanomaisesta käyttötarkkailusta poikkeavia velvoitteita. Vesistöjen kunnostushankkeisiin osallistumista koskevaan vaatimukseen hakija on todennut olevansa valmis osallistumaan lupakaudella mahdollisesti käynnistyviin vesistöjen kunnostushankkeisiin vaikutusosuuttaan vastaavalla osuudella ja niihin toimiin, jotka koskevat hakijan toiminnan vaikutuksia. Vaatimukseen Karvianjoen vesistön kala ja rapukannan heikkenemisen korvaamisesta kalastuskunnalle eurolla vuodessa hakija on todennut, että vaatimus kohdistuu luvan myöntämisen jälkeiseen aikaan ja hakijan mielestä turvetuotannon vaikutukset Karvianjärven veden laatuun jäävät tulevaisuudessa vähäisiksi eikä Karvianjärvessä aiheudu vaatimuksen mukaisia korvattavia kalataloudellisia vaikutuksia. Jatkossa vesiensuojelun tehostamistoimenpiteet vähentävät turvetuotannosta aiheutuvaa kuormitusta. Mahdollinen kalataloudellinen haitta on tarkoituksenmukaisinta määrätä estettäväksi kalatalousmaksun käytöllä. Hakija on tältä osin viitannut Pohjanmaan ja Varsinais Suomen TE keskusten muistutuksista antamiinsa vastineisiin. Karvianjoen vesistöalueen kunnostussuunnitelman teettäminen ja jatkuva vesistötarkkailu on hakijan mukaan tarpeetonta huomioon ottaen hakemuksessa esitetyt kuormitusarvot. Hakija on valmis osallistumaan lupakaudella mahdollisesti käynnistyviin vesistöjen kunnostushankkeisiin edellä kerrotulla tavalla. Vesistötarkkailun osalta yksityiskohtaisten määräysten antaminen ei ole tarpeen eikä hakijan mukaan ole aihetta uomien ja altaiden pohjien sisällyttämiseen tarkkailuun. Vaatimus takautuvan korvausvelvollisuuden asettamisesta on hakijan mielestä aiheeton. Mikäli korvattavaa vahinkoa ja haittaa katsotaan aiheutuneen, hakija on vedonnut saatavien vanhentumista koskeviin säännöksiin. Hakija on todennut vaatimukseen Karvian kalastuskunnan edustajille varattavasta mahdollisuudesta tutustua hakijan vesiensuojelusuunnitelmiin, että tuotantoalueella voidaan järjestää yleisölle mahdollisuus tutustua tuotantoalueeseen vesiensuojelura

20 20 kenteineen. Valvonnallisessa merkityksessä muistuttajia ei voida asettaa päätöksessä valvontaviranomaisten asemaan. Hakija on todennut AA:n 11) ja BB:n 12) muistutuksiin, että koska valmisteltavana oleva 126 ha:n lisäalue on jo sarkaojitettu ja peruskuivattu ja koska samanaikaisesti Hormanevan vesiensuojelun tasoa parannetaan mennessä laadittavan selvityksen perusteella käsittelemällä kaikki Hormaluomaan johdettavat kuivatusvedet pintavalutuksen tai puhdistusteholtaan vastaavan menetelmän avulla, hankkeen ei arvioida edelleen heikentävän Karvianjärven tilaa. Karvianjärveen johdettava kuormitus seurauksineen aiheutuu eri kuormittajien yhteisvaikutuksesta, josta turvetuotannon osuus yksinään ei ole suuri tai edes ratkaiseva. CC:n ja DD:n 13) muistutuksesta hakija on todennut selvittävänsä kuivatusvesien puhdistamisen tehostamismahdollisuudet ja tavat mennessä. Muistuttajien vaatimus kuivatusvesien puhdistamisesta tehokkailla menetelmillä tulee otetuksi huomioon hakemuksessa. Hakija on todennut EE:n ja FF:n 14) muistutuksesta, ettei siinä esitetä suoranaisia vaatimuksia ja viitannut lupahakemuksessa ja vastineessa lausumaansa. GG:n ja HH:n 15) väitteeseen, ettei heitä oltu kuultu asiassa, hakija on todennut, että muistuttajien tila ei sijaitse Hormanevan arvioidulla vaikutusalueella. Muistutuksessa ei ole esitetty kiinteistönumeroa, josta kiinteistön sijainnin voisi tarkistaa. Muistuttajat ovat käyttäneet puhevaltaa asiassa tekemällä muistutuksen. Muistuttajien vaatimus velvoittaa hakija poistamaan Karvianjärveen päästämänsä turveliete on hylättävä aiheettomana. II:n ja JJ:n 16) muistutukseen laskeutusaltaan osalta hakija on todennut, että allas on rakennettu 1980 luvun puolivälissä ja että altaan rakentamisesta on sovittu suusanallisesti silloisten maanomistajien kanssa. Saostusallasta on ajoittain puhdistettu Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen vaatimuksesta. II:lla oli allasta viimeksi puhdistettaessa myötämielinen suhtautuminen altaaseen. Kyseessä ei ole yksi hakemuksessa tarkoitetusta 13 laskeutusaltaasta. Muistuttajien maille kaavoitetun rakennusoikeuden arvon alentumisesta hakija on todennut, että kyse ei ole pysyvästä toiminnasta ja sellaisista ympäristövaikutuksista, joiden voidaan arvioida aiheuttavan kiinteistöjen arvon alentumista. Korvausvelvollisuus ei voi tulla kysymykseen. Laajennusalueen aiheuttaman kuormituksen selvittämisestä hakija toimittaa täydennyksen mennessä. Laskeutusaltaiden toimivuuden tehostamista koskevasta vaatimuksesta hakija on todennut, että laskeutusaltaissa on vettä padottava rakenne eikä niiden toiminnassa ole havaittu puutteita. Mahdollisuus lisäaltaiden rakentamiseen selvitetään hakijan mukaan jätettävässä täydennyksessä.

21 HAKEMUKSEN TÄYDENNYS 21 KK:n 17) muistutuksesta hakija on todennut, että annettavassa päätöksessä tehdään yksinomaan ratkaisu hakemusta koskevilla alueilla harjoitettavien toimintojen ympäristövaikutusten sallimisesta. Vesistökuormitus ei tule lisääntymään myöskään sen vuoksi, että koko tuotantokelpoinen pinta ala on sarkaojitettu ja pääosin tuotantokunnossa. Hakija on todennut LL:n 18) vaatimukseen hakemuksen hylkäämisestä, että energiatalouden turvaamista koskevat kysymykset eivät kuulu luvan myöntämisen edellytyksiin, vaikkakin turpeella on merkittävä asema Suomen energiataloudessa. Korvausvaatimukseen kesämökin vuokraamisen estymisestä hakija on todennut, etteivät turvetuotannon ympäristövaikutukset ole voineet olla eivätkä jatkossa voi olla syynä mökin vuokraamatta jäämiseen. Korvausvaatimus on hylättävä aiheettomana. Muistuttajalla on ollut mahdollisuus käyttää lomarakennustaan omaan käyttötarkoitukseensa. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle täydennystä vesiensuojelun tehostamissuunnitelmaksi. Hakija on esittänyt vesienkäsittelyn tehostamiseksi, että 350,3 ha:n suuruisen pohjoisosa alueen ja 112,1 ha:n suuruisen eteläosan tuotantoalueen kuivatusvesille (yhteensä 462,4 ha:n tuotantoalueen kuivatusvedet) rakennetaan 17,5 ha:n suuruinen yhtenäinen pintavalutuskenttä tilojen Uusitalo RN:o 9:79 ja Lauha RN:o 9:30 alueille. Pintavalutuksen ulkopuolelle jäisi Hormanevan pohjoisosassa oleva 30 ha:n Säkkijokeen laskeva lohko ja valmistelussa oleva 14 ha:n Nummijokeen laskeva lohko. Kentän koko on 3,8 % tuotantoalasta, joten mitoitusvaatimus täyttyy. Pintavalutuskentälle ei johdeta ulkopuolisia vesiä. Alue on vuokrattu hakijalle saakka ja se voidaan vuokrata pidemmäksikin ajaksi, mikäli turvetta ei ole tuotettu loppuun. Pintavalutusalue on 14,5 ha:n osalta lähes puutonta luonnontilaista suoaluetta ja eteläosan 3 ha:n osalta metsäojitettua puustoisempaa suoaluetta. Ojitettu osa voidaan ennallistaa täyttämällä vanhoja metsäojia turpeella tai tekemällä ojakatkoksia oikovirtausten estämiseksi ja puhdistustehon parantamiseksi. Hormanevan pohjoisosan eteläpään reunan keskiosaan rakennetaan pumppaamot, joilta vedet siirretään sulan maan aikana putkilla pintavalutuskentälle. Putki asennetaan yhteensä noin 1,2 km:n matkalta tilan Hauskaviita RN:o 9:59 läpi. Hakija pyrkii sopimaan maanomistajan kanssa asiasta ja ilmoittaa neuvottelutuloksesta ympäristölupavirastolle. Talvella vedet johdetaan laskeutusaltailla ja virtaamansäädöllä käsiteltyinä samaan alapuoliseen vesistöön. Pintavalutuskentältä vedet ohjataan olemassaolevaa länsireunan suuntaista suo ojaa hyödyntäen Hormaluomaan. Ojaa ei tarvitse suurentaa. Hakijalla ei ole käyttöoikeutta ojaan. Hakijan mukaan se tarvitsee myös vesilain 10 luvun 6 :ssä tarkoitetun luvan johtaa kuivatusvedet tilojen Hauskaviita RN:o 9:59, Laakso RN:o 9:28, Huito RN:o 9:26 ja Lepo RN:o 9:25 maalla kulkevaan jo olemassa olevaan laskuojaan. Hakijalle asetettaneen oikeuskäytännön mukainen ojan kunnossapitovelvoite.

22 22 Pintavalutusmenetelmän ja virtaamansäätömenetelmän samanaikainen käyttö samalla alueella (laskuoja 2) parantaa vesiensuojelun tasoa ja vähentää vesistökuormitusta verrattuna tilanteeseen, että käytössä olisi vain toinen mainituista menetelmistä. Menetelmien yhteistehon arviointi numeerisesti on vaikeaa eikä siitä ole saatavissa tutkimustietoa. Laskeutusaltaiden 3, 4 ja 11 valuma alueiden pienentämisellä siten, että kunkin altaan valuma alue olisi enintään 35 ha, ei saavuteta merkittävää puhdistustehon nousua. Mainitut altaat sijaitsevat alueella, jonka kuivatusvesille on suunniteltu pintavalutuskenttä ja virtaamansäätö. Muistuttajien vaatimukset on hakijan mukaan tältä osin hylättävä. TARKASTUS Ympäristölupavirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella todettiin, että Hormanevan vesiensuojelu edellyttää pysyvää ja ympärivuotisesti toimivaa ratkaisua alueen suuren koon ja pitkän toiminta ajan vuoksi. HAKEMUKSEN TÄYDENNYS JA SUUNNITELMAN MUUTOS Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassa vesiensuojelun tehostamista koskevassa tilanneselvityksessä ilmoittanut, ettei tilan Hauskaviita RN:o 9:59 omistajan kanssa ole syntynyt sopimusta tilalla olevan suoalueen myymisestä hakijalle eikä vesien johtamisesta KK:n tilan läpi. Hakijan mukaan on mahdollista hyödyntää Sauro ojaa pitkin Nummijokeen laskeva Hormanevan valmistelematon alue pintavalutuskenttänä. Alue on vuokrattu turvetuotantoa varten ja hakijan on neuvoteltava maanomistajan kanssa alueen uudesta käyttötarkoituksesta. KK:n tilan eteläpuolella olevan erillisen tuotantolohkon (112,1 ha) kuivatusvesiä ei ole mahdollista johtaa mainitulle pintavalutusalueelle korkeussuhteiden vuoksi. Lohkon kaakkoispuolelta on hakijan mukaan mahdollisuus saada aluetta pintavalutuskentäksi, mutta sopimusta ei ole tehty. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastolle päivätyssä kirjelmässä pyydetyt täydennykset. Hakija on ilmoittanut ympäristölupahakemuksen koskevan tuotantokunnossa olevaa yhteensä 492,4 ha:n suuruista aluetta. Itäpuolella sijaitsevalle valmistelemattomalle 18,2 ha:n suuruiselle erilliselle vuokratulle alueelle ei haeta ympäristölupaa. Hormanevan Sauro ojaa pitkin Nummijokeen laskevalle lohkolle rakennetaan 16,0 ha:n pintavalutuskenttä. Lohko on sarkaojitettu 1970 luvun lopulla, mutta muuten luonnontilainen. Sarkaojiin rakennetaan katkoja ja pintavalutuskentän reunoille rakennetaan penkereet. Pintavalutuskentälle johdetaan kuivatusvedet kaikilta kentän pohjoispuolella olevilta Hormanevan tuotantolohkoilta eli yhteensä

23 23 380,3 ha:lta. Pintavalutuskentän koko on 4,2 % tuotantopinta alasta. Ulkopuoliset vedet ohjataan vesienkäsittelyrakenteiden ohi edelleenkin pääosin Hormaluomaa pitkin Karvianjärveen. Pintavalutuskentän sijainti tuotantoalueeseen nähden on korkeussuhteiltaan hankala, joten tuotantoalueen eteläpäähän on tehtävä huomattavia ojitusjärjestelyitä, jotta vedet saadaan ohjattua rakennettavalle pumppaamolle. Myöhemmin tuotantokenttien mataloituessa kaikkien vesien saaminen samalle pumppaamolle edellyttää mahdollisesti toisenkin pumppaamon rakentamista. Esitetty pintavalutusmenetelmä voi teoriassa olla käytössä ympäri vuoden. Pintavalutusalue on hakijan hallussa vuokrasopimuksella ja hakija on sopinut maanomistajan kanssa alueen uudesta käyttötarkoituksesta. Hormanevan eteläosassa olevan erillisen 112,1 ha:n tuotantolohkon kuivatusvesille on suunniteltu 5,0 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä lohkon eteläpuolelle. Pintavalutuskentän koko on 4,5 % tuotantopinta alasta. Alue on metsäojitettua, mutta muuten luonnontilaista ja puustoista suoaluetta. Pintavalutuskentän metsäojiin rakennetaan katkoja ja kentän reunat pengerretään. Ulkopuoliset vedet ohjataan vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Pintavalutuskenttä sijaitsee korkeussuhteiltaan epäedullisessa paikassa tuotantoalueeseen nähden, joten vesi on johdettava pumppaamolta kentälle noin 870 metriä pitkällä putkella. Tuotantolohkon kuivatusvedet kootaan laskeutusaltaalle nro 13, jota tullaan käyttämään pumppausaltaana. Pintavalutuskentältä vedet johdetaan olemassa olevia ojastoja hyödyntäen Hormaluomaa pitkin Karvianjärveen. Mahdollinen ojan perkaamistarve selvitetään hankkeen toteuttamisen yhteydessä. Oja pintavalutuskentältä kulkee tilojen Koivuniemi RN:o 9:48, Ylisara RN:o 3:34, Pykälänmäki RN:o 9:75, Kytömaa RN:o 9:12, Uusi Mäenpää RN:o 3:31 ja Savela RN:o 9:53 kautta. Vesien johtaminen pintavalutuskentälle tapahtuu pitkällä jakoputkella, minkä vuoksi menetelmää olisi tarkoituksenmukaisinta käyttää vain sulan maan aikaan oletettavissa olevien jäätymisongelmien vuoksi. Mikäli pintavalutusmenetelmä kuitenkin vaaditaan ympärivuotisena, jakoputki olisi upotettava roudattomaan syvyyteen tai lämpöeristää, mikä lisää kustannuksia huomattavasti. Pintavalutusalue on hakijan hallussa. Hakijan arvio muutetun suunnitelman mukaisista Sauro ojan virtaamista ja mahdollisesta uomien suurentamistarpeesta on, että Sauroojan valuma alueen koko kasvaa nykyisestään sen suuntaan käännettävän tuotantoalueen pinta alalla (380,3 ha). Pintavalutusalueen koko valuma alueeksi ennen vesien purkautumista vesistöön muodostuu 396,3 ha, koska alkuperäisen suunnitelman mukaan tuotantoalueeksi suunniteltu lohko (16 ha) otetaan pintavalutusalueeksi. Sauro ojan koko valuma alueen pinta ala on 3,7 km 2, ja se tulee kasvamaan 7,5 km 2 :iin, mikä merkitsee vesimäärien kaksinkertaistumista. Kuivatusvesien johtaminen Sauro ojaan tulee olemaan hallittua, koska tuotantoalueella ja sen alapuolella on lähteviä virtaamia tasaavat rakenteet. Hakija on todennut, että laskuojaa 3 on maastossa tarkasteltu suunnitellun pintavalutusalueen eteläkärjestä noin 550 metrin matkalta

24 24 alajuoksulle päin eikä sillä osalla ole oletettavissa uoman suurentamistarvetta. Laskuoja mitataan pintavalutuskenttien mittausten yhteydessä kesän 2005 aikana. Arvio muutetun suunnitelman mukaisista päästöistä Hormaluomaan ja Sauro ojaan vuosien keskimääräisen ominaiskuormituksen mukaan pintavalutuksen tuoma lisäteho huomioon ottaen: Vesistökohde Vesistökuormitus (brutto) K aine Kok.N Kok.P kg/d kg/d kg/d Laskuoja 1 (Varsaluoma Säkkijoki) 0,0 0,0 0,0 Laskuoja 2 (Hormaluoma) ,1 Laskuoja 3 (Sauronjoki Nummijoki) ,8 Yhteensä ,9 Vesistökohde Vesistökuormitus (netto) K aine Kok.N Kok.P kg/d kg/d kg/d Laskuoja 1 (Varsaluoma Säkkijoki) 0,0 0,0 0,0 Laskuoja 2 (Hormaluoma) ,0 Laskuoja 3 (Sauronjoki Nummijoki) ,1 Yhteensä ,1 Hormanevan turvetuotantoalueen keskimääräisen kuormituksen (netto) vaikutukset alapuolisessa vesistössä keskivirtaamiin suhteutettuna: Vesistökohde Vesistökuormitus Vaikutukset ainepitoisuuksiin K aine Kok.N Kok.P K aine Kok.N Kok.P kg/d kg/d kg/d mg/l µg/l µg/l Sauro oja 2,7 4,5 0,074 0, ,0 Nummijoen keskiosa (mukaan lukien 2,7 4,5 0,074 0, ,9 Sauro oja) Nummijoen alaosa 2,7 4,5 0,074 0, ,6 Hakija on todennut, että Natura alueeseen Karvian luomat (FI ) vaikuttavat Hormanevan turvetuotannon kuormituksen lisäksi Koihnannevan, Lupikistonnevan ja Säkkinevan turvetuotannon kuormitus. Turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu valumaalueosuus on Nummijoen keskiosalla 7,5 % ja alaosalla 5,3 %. Hankkeiden yhteenlaskettu kuormitus kohottaa keskivirtaamaan suhteutettuna Nummijoen keskiosan kiintoainepitoisuutta noin 0,1 mg/l, typpipitoisuutta noin 123 µg/l ja fosforipitoisuutta noin 2,3 µg/l. Nummijoen alaosalla kiintoainelisäys on 0,06 mg/l, typpipitoisuuden lisä

25 25 ys 76 µg/l ja fosforipitoisuuden lisäys 1,4 µg/l. Hankkeiden yhteisvaikutuksena Nummijoen ravinnepitoisuuksissa tulee tapahtumaan lievää nousua. Sen merkitystä alueen luontotyypeille ei voida arvioida jo aiemmin tehtyä tarkemmin ilman maastotutkimuksia. Nummijoen rehevyystaso ei kuitenkaan tule oleellisesti muuttumaan uudessa kuormitustilanteessa. HAKEMUKSEN MUUTOKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla hakemussuunnitelman muutoksesta ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla välisenä aikana Länsi Suomen ympäristölupavirastossa sekä Kauhajoen kaupungissa ja Karvian kunnassa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asian johdosta viimeistään Ympäristölupavirasto on päivätyillä kirjelmillään ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Lounais Suomen ympäristökeskuksen, Länsi Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen, Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen, Kauhajoen kaupungin, Karvian kunnan sekä Kauhajoen kaupungin ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnot viimeistään ) Länsi Suomen ympäristökeskuksen mukaan ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesienkäsittelyrakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vesienkäsittely suunnitelman muutoksen mukaisella pintavalutuskentällä on riittävä puhdistusmenetelmä. Mikäli pintavalutuskentät otetaan mahdollisimman pian käyttöön, Hormanevan turvetuotanto ei merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden perusteella Karvian luomat on otettu Natura 2000 verkostoon. Turvetuotannosta on pidettävä suunnitelman mukaista käyttö ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Kuormitustarkkailu ja vaikutustarkkailu sekä vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. 20) Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskus on ympäristöluvan myöntämiseksi edellyttänyt kalataloudellista tarkkailua TEkeskuksen hyväksymällä tavalla ja luvan saajan velvoittamista suorittamaan kalatalousmaksua euroa vuodessa käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen vähentämiseen vaikutusalueella. Kalatalousmaksun määritysperusteena on käytetty turvesuolta tulevan kiintoaine, humus ja ravinnekuorman suuruutta suhteutettuna purkuvesistön kalataloudelliseen arvoon ottaen huomioon, että vastaanottava vesistö on vain osaksi Pohjanmaan TEkeskuksen vastuualueella. Lupamääräykset on velvoitettava tarkistuttamaan viiden vuoden kuluessa luvan myöntämisestä tai mahdol

26 26 lisesti ajoitettava niin, että alueen muut Vapo Oy:n turvetuotantoalueiden lupamääräysten tarkistukset tehdään samanaikaisesti. 21) Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen mukaan pintavalutuksen käyttöönotto vähentää tuotannosta aiheutuvaa vesistökuormitusta niin paljon, että ympäristölupa hankkeelle voidaan myöntää. TE keskus on edellyttänyt, että luvan saajalle määrätään euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi päästöjen aiheuttamien haittojen vähentämiseen ja kompensoimiseen. Muiden vaatimusten osalta TE keskus on viitannut aiemmin antamaansa lausuntoon. 22) Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaosto on edellyttänyt kuivatusvesien käsittelyltä sellaista tasoa, etteivät kuivatusvedet aiheuta luontoarvojen huonontumista Karvianjoen latvan Natura alueella. Koska pintavalutuskenttä toimii vain sulan maan aikana, turvetuotantokentät tulisi varustaa lisäksi virtaamansäädöllä, jonka rakenteet tulee pitää kunnossa sekä huoltaa säännöllisesti ja tarvittaessa. Kunnostus ja huoltotoimista on pidettävä päiväkirjaa. Pintavalutuskentän käyttöiäksi on arvioitu vuotta, minkä vuoksi lupamääräyksiin on sisällytettävä velvoitteet vesienkäsittelyksi myös tuotantokauden loppujaksolle. Jätevesien käsittelyn tulee aina olla BAT:n mukaista. 23) Karvian kunnalla ei ole ollut huomautettavaa muutoshakemuksen johdosta. 24) Nummijärven kalastusseura ei ole vastustanut sitä, että osa Hormanevan turvetuotantoalueelta tulevista kuivatusvesistä lasketaan Sauro ojan kautta Nummijokeen. Kalastusseura on vaatinut, että kuivatusvesien puhdistuksessa käytetään parasta käytettävissä olevaa puhdistustekniikkaa. 25) MM ja NN (Mannila RN:o 4:15), OO (Kytölä RN:o 5:3), PP (Perämäki RN:o 5:5 ja Alajoki RN:o 5:87), QQ (Koskinen RN:o 5:8), RR (Välimäki RN:o 5:52 ja Salomaa RN:o 5:83), SS (Salomaa RN:o 5:83), TT (Alajoki RN:o 5:87), kaikki kiinteistöt Nummijärven kylässä Kauhajoen kaupungissa sekä Nummijoen yksityistien tiekunta ovat vaatineet, että nykyisin halkaisijaltaan yhden metrin Kytölän tilustien rumpu, nykyisin halkaisijaltaan 0,8 m:n Kytölän peltotien rumpu ja nykyisin halkaisijaltaan 1,20 m:n Nummijoen yksityistien rumpu on suurennettava riittävästi, koska virtaaman kaksinkertaistuessa nykyiset rumpukoot eivät riitä. Hormanevan turvetuotannosta johtuva Sauro ojan perkaustarve on otettava huomioon Nummijokeen saakka. Alajuoksun Natura alueen läpi menevän Sauro ojan perkausmahdollisuudet on selvitettävä ja tarpeellinen perkaus on välttämätöntä.

27 HAKIJAN VASTINE 27 HAKEMUKSEN TÄYDENNYS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Hakijalla ole ollut huomautettavaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 19) ja Karvian kunnan 23) lausuntojen osalta. Hakija on paljoksunut Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksen 20) kalatalousmaksuvaatimusta, joka koskee 380,3 ha:n suuruista Nummijokeen laskevaa osaa tuotantoaluekokonaisuudesta, jonka vedet tullaan puhdistamaan pintavalutuksella. Lupamääräyksille esitettyä viiden vuoden tarkistamisaikajaksoa hakija on pitänyt kohtuuttoman lyhyenä. Esitetty hankkeiden samanaikainen tarkistaminen on tarkoituksenmukaista. Hakija on paljoksunut Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen 21) kalatalousmaksuvaatimusta. Kyseessä on 112 ha:n suuruinen Karvianjärveen laskeva osa tuotantoaluekokonaisuudesta, jonka vedet tullaan puhdistamaan pintavalutuksella. Hakija on todennut Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston 22) lausunnosta, että hakemussuunnitelma sisältää virtaamansäädön. Kokemusperäisen tiedon perusteella pintavalutuskenttä toimii koko arvioidun tuotantoajan. Joka tapauksessa vaatimus on ennenaikainen. Muutoin vaatimukset on otettu huomioon hakemussuunnitelmassa samoin kuin Nummijärven kalastusseuran 24) esittämät vaatimukset. MM:n ja NN:n ym. 25) muistutuksesta hakija on todennut teettävänsä mahdollisimman pian asiantuntevalla konsultilla erillisselvityksen Sauro ojan perkaustarpeesta ja siinä olevien rumpujen suurentamistarpeesta. Selvitys toimitetaan ympäristölupavirastolle huomioitavaksi annettavassa päätöksessä. Mahdollisesti edellytettävät toimenpiteet toteutetaan ennen muutetun vesienjohtamissuunnitelman toteuttamista. Näin hakija varmistaa, ettei muistuttajille aiheuteta vahinkoa tai haittaa. Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle PRO Agria Etelä Pohjanmaan päivätyn lausunnon Sauro ojan mitoituksesta. Hakija on ja toimittanut ympäristölupavirastolle yhteensä 9 Sauro ojaa koskevaa ojasopimusta. Ympäristölupavirasto siirtää ympäristönsuojelulain 68 :n nojalla omaksi asiakseen Hormanevan turvetuotantoalueen toiminnasta vuosina 2006 ja 2007 Karvianjoen vesistössä aiheutuvien kalataloudellisten vahinkojen selvittämisen ja mahdollisten korvausten määräämisen. Ympäristölupavirasto käsittelee ympäristönsuojelulain 71 :n nojalla samassa yhteydessä Karvian kalastuskunnan vaatimuksen, joka koskee toiminnasta jo aiheutuneita kalataloudellisia vahinkoja.

28 Luparatkaisu 28 Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Hormanevan turvetuotantoon ja tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen tiloilla Koivuniemi RN:o 9:48, Ylisara RN:o 3:34, Pykälänmäki RN:o 9:75, Kytömaa RN:o 9:12, Uusi Mäenpää RN:o 3:31 ja Savela RN:o 9:53 kulkevaan ojaan Karvian kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaan siten muutettuna kuin hakijan päivätyssä hakemussuunnitelman muutoksessa on esitetty ja siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä käy ilmi. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 492,4 ha:n suuruiselta alueelta, joka sisältää laajennusalueita 112,1 ha. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti päivätyn suunnitelman muutoksen mukaisten pintavalutuskenttien kautta. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön. Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa asianomaisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava mahdollisimman pian, mutta kuitenkin siten, että virtaamansäätöpadot ja pintavalutuskentät on toteutettava viimeistään Laajennusaluetta ei saa ottaa

29 29 turvetuotantoon ennen kuin asianomainen pintavalutuskenttä on toteutettu. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä asianomaisen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan ja melu 6) Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 7) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Varastointi ja jätteet 8) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi, metalli ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 9) Poltto ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet.

30 30 Häiriö ja muut poikkeukselliset tilanteet 10) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava asianomaiselle ympäristökeskukselle ja asianomaisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 12) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 13) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa asianomaisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Lounais Suomen ja Länsi Suomen ympäristökeskuksille sekä Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. 14) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä asianomaisen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia asianomaisen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Lounais Suomen ja Länsi Suomen ympäristökeskuksille, Varsinais Suomen ja Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskuksille sekä Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 15) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta.

31 31 Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 16) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana euroa Pohjanmaan työvoima ja elinkeinokeskukselle ja euroa Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2006 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 17) Luvan saajan on osallistuttava tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen mahdollisesta kunnostuksesta aiheutuviin niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat tässä päätöksessä tarkoitetun turvetuotannon haitallisten vaikutusten poistamisesta. Velvoite koskee vain sellaisia hankkeita, joita koskevan suunnitelman alueellinen ympäristökeskus on hyväksynyt ja joihin turvetuotannon haitalliset vaikutukset ovat selvästi osoitettavissa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muita kuin kalataloudelle korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan saajan on asetettava Länsi Suomen lääninhallitukseen euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. Vesienkäsittelyn tehostamisen ja kalanhoitotoimenpiteiden positiivinen vaikutus vesistössä tapahtuu vasta viiveellä. Ympäristölupavirasto katsoo, että toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja alapuolisessa vesistössä vuoden 2007 jälkeen. Siihen saakka toiminnasta aiheutuvat vesistön pilaantumisesta johtuvat kalataloudelliset vahingot on selvitettävä erikseen. Vaatimukset, jotka koskevat jo aiheutuneita vahinkoja voidaan käsitellä samassa yhteydessä. Karvianjoen vesistöalueella lähellä toisiaan sijaitsevien ja vaikutusalueeltaan osin yhteisten turvetuotantoalueiden vireillä olevien ympäristölupahakemusten mukaisten toimintojen aiheuttamat vahingot

32 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Vakuus 32 ja mahdollisten korvausten määrääminen käsitellään samanaikaisesti. Hormanevan turvetuotantoalue on ollut suurelta osalta jo pitkään toiminnassa. Hormanevan pohjoisosassa pinta alaltaan yhteensä 380,3 ha olevien tuotantolohkojen kuivatusvedet johdetaan Sauroojaan, joka laskee Nummijokeen lisäten siihen kohdistuvia päästöjä. Hormanevan eteläosassa olevan 112 ha:n suuruisen tuotantolohkon kuivatusvedet kuormittavat Hormaluomaa ja Karvianjärveä, joihin kohdistuvat päästöt vähenevät nykyisen toiminnan mukaisesta. Vesistövaikutusten vähentämiseksi koko tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi. Kun otetaan huomioon Hormanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Ottaen huomioon lupamääräyksen 2) mukaiset vesienkäsittelymenetelmät ympäristölupavirasto katsoo, että hankesuo ei yhdessä muiden turvetuotantoalueiden turvetuotannon kanssa vaikuta oleellisesti Karvianjoen luomien niihin luontotyyppeihin, joiden vuoksi se on otettu Natura 2000 verkostoon. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 6) ja melun osalta lupamääräys 7). Määräykset 8) ja 9) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 10), 13) ja 14) ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 11) ja 12). Lupamääräys 16) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruudessa on otettu huomioon kuivatusvesien käsittelyn taso, päästöjen suuruus ja vesistössä aiheutuvien vaikutusten laajuus. Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi.

33 33 VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto toteaa vaatimuksiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyn suorittamisesta, että 380,3 ha:n suuruinen tuotantokelpoinen alue on jo toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta, ja laajennusosa on pinta alaltaan 112,1 ha. Päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettuihin yksittäistapauksiin tekee ympäristöministeriö. Käsiteltävänä olevan ympäristölupahakemuksen osalta tällaista päätöstä ei ole tehty. Ympäristölupavirasto toteaa Länsi Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen luontoselvitysten teettämisestä, että asiassa on saatu riittävä selvitys sen ratkaisemiseksi. Ympäristölupavirasto ottaa Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston 4) vaatimuksen jätehuollon järjestämisestä sekä ympäristö ja rakennusvalvontajaoston ja Karvian kunnan vaatimuksen 5) polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista lupamääräyksissä 8) ja 9) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto viittaa Kauhajoen osakaskunnan 8) korvausvaatimuksen osalta päätöksen käsittelyratkaisuun. Ympäristölupavirasto hylkää perusteettomana LL:n 18) korvausvaatimuksen muistuttajan mökin vuokrauksesta saatavien tulojen menettämisestä. Ympäristölupavirasto hylkää Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen 3), Alahonkajoen kalastuskunnan sekä Kyynärjärven ja Vuorenmaan osakaskunnan 7) luvan voimassaoloaikaa koskevat vaatimukset, koska huomioon ottaen muutossuunnitelman mukaiset ja tässä päätöksessä edellytetyt vesienkäsittelymenetelmät lupa voidaan myöntää ja lupamääräysten tarkistamisvelvollisuus määrätä tehtäväksi tässä päätöksessä sanotun mukaisesti. Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyrakenteita koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että lupamääräyksessä 2) edellytetyt vesienkäsittelyvaatimukset vastaavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupavirasto toteaa Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen 3) vaatimukseen jo aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen selvittämisestä koko Karvianjoen vesistön osalta, että Karvian kalastuskunnan 9) vaatimus turvetuotannosta jo aiheutuneista kalataloudellisista vahingoista on tässä päätöksessä määrätty erilliseen käsittelyyn. Ympäristölupavirasto toteaa, että työvoima ja elinkeinokeskuksella ei ole puhevaltaa esittää yksityiseen etuun kohdistuvia korvausvaatimuksia ja että yleiseen etuun kohdistuvia vahinkoja ei voida korvata rahallisesti. Ympäristölupavirasto toteaa, että vahinkojen selvittämisvaatimukset on otettu huomioon käsittelyratkaisusta ilmenevällä tavalla.

34 34 Ympäristölupavirasto toteaa Kauhajoen kaupungin ympäristö ja rakennusvalvontajaoston vaatimukseen vesienkäsittelyn velvoitteiden antamisesta tuotantokauden loppujaksolle, että lupamääräysten tarkistaminen on määrätty tehtäväksi mennessä ja että tuolloin on tarkoituksenmukaista tarkistaa vaadittava vesienkäsittelyn taso tuotannon loppujaksolle. Ympäristölupavirasto toteaa Karvian kunnan 5) vaatimuksiin pohjaveden saannin ja laadun turvaamisesta, että hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen ympäristössä 500 m:n etäisyydellä sijaitse kiinteistöjä. Tämän vuoksi hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu pohjaveden saannin ja laadun huonontumista. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 10) väitteeseen siitä, että ympäristölupahakemuksesta ei ole ilmoitettu alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä, ympäristölupavirasto toteaa, että alkuperäisestä hakemussuunnitelman kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Ylä Satakunta nimisessä lehdessä. Ympäristölupavirasto jättää tutkimatta II:n ja JJ:n vaatimuksen 16) selvittää hakijan käyttöoikeus muistuttajien kiinteistöllä sijaitsevaan saostusaltaaseen, koska kysymyksessä oleva allas ei kuulu tässä lupapäätöksessä edellytettäviin vesienkäsittelyrakenteisiin. Ympäristölupavirasto jättää tähän ympäristölupa asiaan kuulumattomana tutkimatta muistuttajien korvausvaatimuksen heidän mailleen kaavoitettujen rakennusoikeuksien menettämisestä. Ympäristölupavirasto toteaa GG:n ja HH:n 15) tiedusteluun syystä jättää muistuttajat kuulutusjakelun ulkopuolelle, että hanke ei erityisesti vaikuta muistuttajien oikeuteen tai etuun. Ympäristölupavirasto ottaa lupamääräyksessä 17) ilmenevällä tavalla huomioon vaatimukset luvan saajan velvoittamisesta osallistumaan alapuolisen vesistön kunnostushankkeisiin. Ympäristölupavirasto ottaa esitetyt tarkkailua ja valvontaa koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 10), 13) ja 14) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa kalatalousmaksua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksestä 16) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuu yhdessä muiden päästöjen kanssa jonkin verran vahinkoa kalataloudellisesti merkittävän purkuvesistön kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen ja tarkoituksenmukaista asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Kuivatusvedet johdetaan Karvianjärveen muutetun suunnitelman mukaan 112 ha:n tuotantoalueelta ja kuivatusvedet käsitellään tehostetusti pintavalutuksella, minkä vuoksi tuotantoalueelta Karvianjärveen johdettavat päästöt vähenevät. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto hylkää Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen vaatimuksen euron suuruisesta kalatalousmaksusta ja määrää kalatalousmaksun suuruudeksi Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen toimialueella euroa.

35 35 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään jätettävä ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, ympäristölupavirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitys tuotannon aiheuttamasta melusta ja pölystä, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä kuivatusvesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön. Lisäksi on toimitettava arvio mahdollisesti aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneiden alueiden tilasta sekä ehdotus ja kustannusarvio toimenpiteistä turvetuotannon ympäristönsuojelun tehostamiseksi sekä vahinkojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes asianomainen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen asianomaiselle ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet on poistettava. Kuivatusvesien käsittelyä on jatkettava ja rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Asianomainen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä.

36 36 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 68, 69 ja 71 Vesilain 10 luvun 6 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU euroa Asian käsittelyn vaatima työmäärä on ollut ympäristöministeriön asetuksessa ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista olevassa taulukossa mainittua työmäärää suurempi, minkä vuoksi maksu peritään 35 % korkeampana. Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

37 37 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Käyttö ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl

38 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

39 Liite 2 KARTTA