YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 80/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-346. jälkeen Lupikistonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Kauhajoki

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 80/2005/4 Dnro LSY-2002-Y-346 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Lupikistonnevan turvetuotantoalueen ympäristölupahakemus, Kauhajoki Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO Lupikistonneva sijaitsee Kauhajoen kaupungissa Kulmalankylän eteläpuolella noin 25 km:n etäisyydellä kaupungin keskustasta. Lupikistonnevan turvetuotantoalueen ojitustyöt on aloitettu vuonna 1981 ja turvetuotanto vuonna Turvetuotanto on muodostunut jyrsin- ja palaturpeesta. Tuotannosta oli poistunut vuoteen 2002 mennessä 8,0 ha.tuotantokelpoista ja tuotantokunnossa olevaa suota oli tuolloin noin 82,0 ha. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan Nummijokeen, joka laskee Karvianjokeen. Tuotantomäärä on vuosina ollut m 3 vuodessa. Vuonna 1998 tuotantoa ei ole ollut. Turvetuotannon on tarkoitus päättyä vuonna Ympäristönsuojelulain 28 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 7d Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 5c Vapo Oy on ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Lupikistonnevan 82,0 ha:n suuruisen alueen turvetuotannolle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Kauhajoen kunnan ympäristövalvontajaosto on antamallaan päätöksellä myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Klupikistonnevan tur-

2 TUOTANTOALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Vesistön tiedot 2 vetuotantotoiminnan (turvetuotantoala noin 87 ha) jätevesien johtamiseen laskuojiin ja edelleen Nummijokeen. Vapo Oy on toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ilmoituksen Lupikistonnevan turvetuotantoalueen merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ympäristökeskus on kehottanut Vapo Oy:tä hakemaan turvetuotannolle lupaa mennessä. Vapo Oy on vuokrannut Lupikistonnevan turvetuotantotoimintaan tarvittavan alueen. Alueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan seutukaava, jossa hankealue on varattu turvetuotantoalueeksi. Lupikistonnevan turvetuotantoalue sijaitsee Nummijoen valumaalueella, joka kuuluu Karvianjoen vesistöalueeseen. Laskuojan koko valuma-alue on 2,59 km 2, josta turvetuotantoalueen osuus on 32 %. Oja laskee Nummijokeen Koihnannevan laskuojaa 2 alempana. Tuotantoalueen alapuolisen vesistön valuma- ja virtaamatietoja: Vesistökohde Valuma-alue Turvetuotantoalue Turvetuotantoalueen Virtaamat km 2 km 2 osuus % m 3 /s MHQ MQ MNQ Nummijoen keskiosa 97 3,6 3,8 7,3 0,92 0,116 Nummijoen alaosa 157 3,6 2,3 11,8 1,50 0,189 Karvian Kirkkojärvi 342 3,6 1,1 22,3 3,25 0,548 Vesistön tila Nummijoki Nummijoki saa alkunsa Nummijärvestä, joka on matala (keskisyvyys 1,8 m) ja rehevä humusjärvi, ja jonka veden laatu on välttävä. Tämän vuoksi Nummijoenkin veden peruslaatu on luonnontasoa heikompi jo lähtötilanteessa. Koihnanluoman kautta tulevien turvevesien lisäksi Nummijokea kuormittavat Lupikistonnevan ja Koihnannevan eteläosan turvetuotantoalueiden vedet, hajakuormitus (pellot, haja-asutus yms.) ja vuodesta 2002 alkaen myös Säkkinevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet 40 ha:n alalta. Nummijärven alapuolella veden laatu lienee lähellä Nummijärven pintaveden laatua eli talviaikana tilanne on tyydyttävä. Happivajetta saattaa esiintyä. Kesäaikaan Nummijärvestä Nummijokeen purkautuvat vedet ovat runsasravinteisia ja humuspitoisia. Viimeisimmät näytteet Nummijoen veden laadusta on otettu vuoden 2001 keväällä, jolloin se oli Nummijärven alapuolella tyydyttävä. Happipitoisuus oli

3 3 normaali, vesi oli vain lievästi sameaa ja ravinnepitoisuudet jonkin verran luonnontasoa korkeampia. Vesi oli ruskeaa ja sen happamuustaso oli normaali. Alempana Nummijokea otetut näytteet osoittivat selvästi, että vesi samenee, kiintoainepitoisuus ja humuksen määrä kasvavat ja ravinnepitoisuudet kohoavat joen alajuoksulla. Nummijoen veden laatu on arvioitu välttäväksi, mutta parhaimmillaan laatuluokka voi olla myös tyydyttävä. Kirkkojärvi ja Karvianjoen yläosa Nummijoki yhtyy Karvianjokeen Karvian Kirkkojärven yläpuolella ja sitä voidaan pitää toisena Karvianjoen latvahaaroista. Toinen latvahaara saa alkunsa hyvin rehevästä Karvianjärvestä. Karvianjoen vesi on peruslaadultaan runsasravinteista humusvettä ja sen happitilanne on tyydyttävä läpi vuoden. Karvianjoen latvahaaroista tulevien vesien heikentynyt laatu näkyy myös Kirkkojärvessä, jonka veden laatu on välttävä. Kalasto ja kalastus Nummijoki Karvianjoen eri haaroille tyypillisesti Nummijoessa esiintyy suullisten tietojen mukaan luontainen purotaimenkanta. Lisäksi siellä esiintyy tavanomaisia jokialueiden kalalajeja kuten haukea, madetta, ahventa, särkeä, kiiskeä, kivennuoliaista ja kivisimppua. Vuotta 2000 koskeneen kalastustiedustelun mukaan Nummijoella kalastettiin ainoastaan touko-elokuussa, jolloin kalastaneita ruokakuntia oli enimmillään 14 heinäkuussa. Aktiivisimmillaan kalastus oli kesä-heinäkuussa, jolloin kalastettiin keskimäärin viisi kertaa kuukaudessa. Kalastus oli pääasiassa vapakalastusta. Karvianjoki ja Kirkkojärvi Karvianjoessa esiintyy ahventa, haukea, harjusta, kiiskeä, lahnaa, madetta, purotaimenta, ruutanaa, salakkaa, siikaa, särkeä, säynettä ja taimenta. Purotaimenta esiintyy myös Nummijoen alapuolisen pääuoman alueella. Rapukanta on heikko ja rapuistutukset ovat jääneet virallisen tilaston mukaan vähäisiksi. Kalastus Karvianjoella on luonteeltaan kotitarve- ja virkistyskalastusta. Etenkin koskialueilla kalastus on virkistyskalastuspainotteista. Alueella ei ole ammattikalastajia. Suosituimpia pyydyksiä Karvianjoella ovat urheilukalastusvälineet ja mato-onki sekä hitaammin virtaavilla jokiosuuksilla myös katiskat. Karvianjoki on maaseutuelinkeinopiirin päätöksellä julistettu lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi. Kirkkojärvi on Karvianjoen pääuoman matala leventymä. Umpeenkasvavalla Kirkkojärvellä ei ole suurempaa kalataloudellista hyötyä. Kirkkojärven kalasto ja kalansaaliit koostuvat hauesta, ahvenesta ja särkikaloista.

4 4 Suojeltavat kohteet Kauhanevan-Pohjankankaan alue sijaitsee noin 3 km:n etäisyydellä Lupikistonnevan tuotantoalueen länsireunasta Nummikankaan pohjavesialueen länsipuolella. Kauhanevan-Pohjankankaan alue (FI ) kuuluu Natura 2000-verkostoon sekä luonto- (SCI) että lintudirektiivin (SPA) perusteella. Kohteeseen kuuluvat Kauhaneva- Pohjankankaan kansallispuisto, soidensuojelun perusohjelman alueet: Kauhaneva, Kampinkeidas ja Mustakeidas, harjujensuojeluohjelman alue Nummikangas-Pohjankangas, soidensuojeluohjelman täydennysehdotus: Patamaneva ja Kiviharjun lähde sekä valtakunnallisesti arvokas maisema-alue: Kolmentuulenlaki. Nummijoen alajuoksulla sijaitsevat Karvian luomat (FI ) kuuluvat Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) perusteella. Nummijoen ja Rumpuluoman yhtymäkohdassa kohdealueella on luonnontilainen ja kuusikkoinen puronvarsi ja siihen liittyvä ojittamaton kangaskorpi. Tuotantoalueen länsipuolella sijaitsee Nummikankaan tärkeä pohjavesialue. Kaukosuojavyöhykkeelle on Lupikistonnevalta etäisyyttä lähimmillään 200 m ja varsinaiselle pohjavesialueelle noin 600 m. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalue on pääosin ojitetun metsämaan ympäröimä. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueen ulkorajoista ja 500 m:n säteellä sijaitsee viisi taloa. Etäisyys tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevaan Kulmalankylään on noin 500 m. Alueen ympärillä on useita yksityisiä turvetuottajia: Kauhanummi Oy, jonka tuotantoala on 78,8 ha, Tanhuanpään Turve (n.25 ha), Reijo Pentinmäki (n. 28 ha), Sami Köykkä (noin 11 ha) ja Jukka Koivumäki (noin 15 ha). TURVETUOTANTO Lupikistonnevan ojitukset on aloitettu vuonna 1981 ja turvetuotanto vuonna ha:n pinta-alalla. Vuosina tuotantokunnossa oli 90 ha. Vuosina Lupikistonnevalla on tuotettu turvetta noin m 3 eli energia-arvoltaan MWh, ja vuonna 2002 jäljellä oli vielä energia-arvoltaan noin MWh eli 62 %. Palaturpeen osuus on ollut 64,5 % ja jyrsinturpeen 35,5 %. Lupikistonnevan turvetuotantomäärä vuosina on ollut seuraava: m m m 3

5 5 Hankealueella tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja palaturvetta Vähmyyn Kauhajoen Lämpöhuollolle. Tuotantomenetelmänä käytetään imuvaunu-, mekaaninen kokoojavaunu- ja palatuotantomenetelmää. Tuotannosta oli vuoteen 2002 mennessä poistunut 8 ha. Tulevaisuudessa poistuvat alueet palautetaan omistajilleen kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Maanomistajat päättävät jälkikäyttömuodosta, jossa vaihtoehtoina voi hakijan mukaan osalla aluetta olla maatalous ja osittainen suopohjan vesittäminen. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittely Turvetuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojan kautta Nummijokeen. Tuotantoalueen sarkaojissa on sarkaojapidättimet sekä tuotantoalueiden alapuolella yhteensä 3 laskeutusallasta. Lisäksi vesienkäsittelyä tehostetaan virtaamansäädöllä. Lupikistonneva on yksityisen turvetuotannon ympäröimä. Tuotantoalueelta Nummijokeen on 400 m eikä tuolle välille osu hakijan mukaan pintavalutukseen soveltuvaa ja mitoitusarvot täyttävää aluetta. Tuotantolohkot ovat pieniä ja sijaitsevat toisistaan erillään, minkä vuoksi niille ei ole taloudellisesti kannattavaa rakentaa kemikalointia. Lupikistonnevalla tuotannosta poistunutta aluetta on noin 8,0 ha, joka on useassa erillisessä pienessä palassa ympäri tuotantoaluetta. Alueiden pienuus ja hajanainen sijoittuminen eivät anna mahdollisuutta suunnitella niille vesienkäsittelyn tehostamista. Poistuneiden alueiden kuivatusvedet johdetaan tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta ja rakenteet pidetään kunnossa niin kauan kuin alueella on myös turvetuotantoa. Siinä vaiheessa kun alueita poistuu suurempina kokonaisuuksina, niiden kuivatusvedet pyritään johtamaan erilleen ohi tuotantolohkojen vesienkäsittelyrakenteiden, jolloin ko. alueet voidaan myös siirtää jälkikäytön piiriin. Lupikistonnevan altaalla 2 on mukana tuotannosta poistunutta aluetta 5,0 ha. Mataloituvien kenttien tuotantovaiheen vesistökuormitusta vähentävinä rakenteina hakija on esittänyt, että sarkaojat kaivetaan kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen, sarkaojapidättimiä ei asenneta kivennäismaahan ja ettei sarkaoja-altaita kaiveta kivennäismaahan. Kunnossapidon osalta hakija on esittänyt, ettei sarkaojia puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi.

6 6 Päästöt vesiin Lupikistonnevan turvetuotantoalueen keskimääräinen vuosittainen vesistökuormitus vuosina 1999 ja 2000 on arvioitu seuraavaksi: Vuosi Vesistökuormitus (netto) Kiintoaine Kok.N Kok.P kg/d kg/d kg/d ,3 2,19 0, ,7 1,99 0,057 Pöly, melu ja liikenne Pölyä syntyy pääasiassa jyrsinturpeen tuotannossa erityisesti aumauksessa ja lastauksessa. Tuuli lisää pölyn kulkeutumista ja vaikuttaa sen leviämissuuntaan sekä pölyävyys lisääntyy turpeen maatuessa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueen ulkorajoista ja 500 m:n säteellä sijaitsee viisi taloa. Etäisyys tuotantoalueen pohjoispuolella sijaitsevaan Kulmalankylään on noin 500 m. Noin 300 m:n etäisyydelle turvepöly voi yksinään muodostaa yli puolet haittaa aiheuttavasta pölymäärästä, eikä enää sanottavasti lisää laskeumaa yli m:n päässä tuotantoalueesta. Turvetuotannon aiheuttama melu muodostuu tuotantokentillä liikkuvista työkoneista. Muista jyrsinturpeen tuotannossa käytettävistä menetelmistä kuin tuotantoalueen kunnostamisesta aiheutuvan melun keskiäänitaso ei yleensä ylitä päiväaikaista keskiäänitason rajaarvoa (55 db) tuotantokentän ulkopuolella. Auma-alueet, joilla kuormaus tapahtuu, sijaitsevat lähimmillään noin 400 m:n etäisyydellä asuinrakennuksista. Turpeen kuljetukset tapahtuvat maanteiden nro 6700 (Karvia-Kauhajoki) ja 273 (Karvia- Jalasjärvi) kautta. Ympäristönsuojelutoiminnassa kuten laskeutusaltaiden tyhjennyksissä käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana ja suurimmalta osalta liikenne kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset. Turvekuljetus käsittää noin rekkakuormakuljetusta (a` 120 m 3 ) vuodessa. Käytännössä palaturveliikenne on pitkälle traktorivetoista paikallisliikennettä. Varastointi ja jätteet Tuotannossa käytetään vuosittain polttoainetta l, voiteluöljyjä 240 l ja vaseliinia 52 kg. Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 246 l, kiinteää öljyjätettä 41 kg, akkuja 12 kg, sekalaista talousjätettä 1 m 3, aumamuovia kg ja romurautaa 164 kg. Jäteöljyjä, öljynsuodattimia ja akkuja varten Vapo Oy:n työmaille on järjestetty keräyspiste, josta jäte toimitetaan edelleen ongelmajätelai-

7 7 tokselle. Aumanpeittomuovi kerätään varastointipisteeseen, josta se toimitetaan mahdollisuuksien mukaan edelleen hyötykäyttöön. Aumanpeittomuovin paalaamista, murskaamista ja toimittamista lämpövoimalaitoksille varten on perustettu tutkimusprojekti, joten sen toimittamista lämpölaitoksille tutkitaan. Näin ollen muovijätteen hyötykäyttö tullee tulevaisuudessa laajenemaan. Talousjäte kerätään roskasäiliöön ja toimitetaan kaatopaikalle. Syntyvän romuraudan määrä turvetyömailla määräytyy tehtävien konekorjauksien mukaan. Romurauta myydään romuraudan välittäjälle. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Vaikutus maankäyttöön ja elinkeinoihin Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Tuotantoalueen vesipäästöjen vaikutuksista Karvian luomien Naturaalueeseen (FI ) hakija on todennut, että Nummijoen veden laatu on arvioitu välttäväksi ja pahimmillaan tyydyttäväksi. Hankesoiden pieni valuma-alueosuus huomioon ottaen Nummijokeen johdettavan kuormituksen vaikutukset jäävät melko pieniksi. Tuotantopinta-alojen pienentyessä myös vesistövaikutukset vähenevät ja kuormitus Karvianjoen luomien Natura-alueelle vähenee. Kuormitus vähenee myös aiempaa tehokkaampien vesienkäsittelymenetelmien myötä. Hanke ei vaikuta oleellisesti Karvianjoen luomien niihin luontotyyppeihin, joiden vuoksi se on otettu Natura 2000 verkostoon. Hakija on todennut vielä, että alue on otettu Natura-verkostoon tilanteessa, jossa kuormitus oli nykyistä runsaampaa. Kysymyksessä on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten turvetuotanto ei aiheuta enää uusia muutoksia maisemaan. Alueen olosuhteet eivät enää muutu myöskään marjastusta ja metsästystä ajatellen. Samoin alueen eläimistö ja linnusto on jo ehtinyt muotoutumaan nykyiselleen. Biotoopit ovat muotoutuneet nykyiselleen jo kuntoonpanovaiheessa. Toiminta ei vaikeuta paikallista elinkeinotoimintaa, joka perustuu suurelta osin maa- ja metsätalouteen. Toiminnalla voi olla elinkeinotoimintaa tukevaa vaikutusta paikallisena urakoitsijoiden työllistäjänä. Turvetuotannon vaikutus Nummijoen veden laatuun on vähäinen. Turvetuotanto aiheuttaa Nummijoessa laskennallisesti selvää typpitason nousua ja fosforipitoisuuskin nousee, mutta suhteellisesti vähemmän. Kiintoainekuormituksella on merkitystä veden laatuun lähinnä rankkasadehuippuina, jolloin kiintoainetta voi karata suolta. Jatkossa pinta-alojen pienentyessä myös vesistövaikutukset vähenevät. Turvetuotantoalueen vaikutusten ei arvioida ulottuvan merkittävänä Karvianjoen puolelle.

8 Vaikutus kalatalouteen Vaikutus pohjaveteen ja sen käyttöön Pölyn, melun ja liikenteen vaikutukset 8 Lupikistonnevan turvetuotantoalueen keskimääräisen kuormitustason vaikutus ainepitoisuuksiin on keskivirtaamatilanteessa vesistöittäin seuraava: Vesistö K-aine Kok.N Kok.P mg/l µg/l µg/l Nummijoen keskiosa 0, Nummijoen alaosa 0, Karvian Kirkkojärvi 0,0 8 0 Turvetuotanto aiheuttaa Nummijoessa lievää ravinnetason nousua, jonka merkitystä kalaston kannalta on virtaavassa vedessä vaikea tarkemmin yksilöidä. Virtaveden ollessa kyseessä verkkojen limoittuminen ei muodostu haitaksi pyynnin ollessa ensisijaisesti vapapyyntiä. Hanke ei ennalta arvioiden vaikuta Kirkkojärveen istutetun kuhan menestymiseen, koska vaikutukset veden laatuun jäävät siellä vähäisiksi. Karvianjoen puolella hankkeen vaikutukset veden laatuun jäävät niin vähäisiksi, ettei alueen kalaston/kalastuksen selvittely laajemmin ole tarpeellista. Joen hitaammin virtaavilla osilla kalastusta saattaa haitata pyydysten limoittuminen. Lisäksi turvesoilta tulevan lietteen on katsottu aiheuttavan haittaa kalojen kutualueille. Kalastajat ovat kokeneet sateen irrottaman kiintoainekuormituksen ongelmaksi. Turvetuotantoalueen vaikutusten ei voida arvioida ulottuvan merkittävänä Karvianjoen puolelle. Hankesuo ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen ympäristössä olevan asutuksen piiristä ole tullut valituksia turvetuotannosta aiheutuvista haitoista pohjaveteen. Kauhajoen kunnan päätöksen perusteluissa on esitetty, ettei turvetuotanto vaikuta Nummikankaan tärkeän pohjavesialueen ja hakemuksessa esitettyjen kaivojen veden laatuun tai antoisuuteen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunoista. Näkyvää turvepölyä saattaa ajoittain esiintyä vyöhykkeellä, joka ulottuu noin 500 m:n päähän tuotantoalueen reunasta. Pölyhaitta kohdistuu asutukseen vain tuotantokauden niinä päivinä kun tuulet ovat tähän otolliset. Haitta ei siten ole jatkuva eikä tilanne tule muuttumaan siitä, mitä se on ollut 1980-luvulta alkaen. Turvepölyn määrän yksinään ei arvioida ylittävän vanhaa viihtyvyyshaittaraja-arvoa 10 mg/m 2 /kk. Turvetuotannon aiheuttama melu ei suoritetun tarkastelun perusteella ylitä ohjeellisia arvoja 500 m:n etäisyydellä sijaitsevat asuinraken-

9 9 nukset huomioon ottaen. Työkoneista syntyvä taustaääni on samantyyppisiä kuin maatalousvaltaisella alueella esiintyvä taustamelu. Turvetuotanto on vakiintunutta eikä taustamelu tule lisääntymään. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse kesäasuntoja. Auma-alueilta on lähimpiin taloihin noin 400 m. Liikenne tulee olemaan samantyyppistä kuin se on ollut jo pitempään. Toimitusvaihe ajoittuu yleensä syys-toukokuulle, jolloin aumat tyhjennetään vuoron perään. Lastaus ja kuljetus keskittyy yleensä lyhyelle, korkeintaan muutaman kuukauden ajanjaksolle. Toimituksen ajan työmaalla työskennellään ympärivuotisesti. Ajettaessa ajoneuvoa vuorokaudessa toimitusjakson pituudeksi muodostuu 7-30 vuorokautta. Ympäristöriskit Hankkeessa noudatetaan ISO 9002 standardin mukaista laatujärjestelmää, jota tukee ISO standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Alueelle on laadittu palosuojelusuunnitelma ja henkilöstöä on koulutettu hätätilanteiden varalta. Toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailut Vaikutustarkkailu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailu suoritetaan keskitetysti yhden tarkkailuohjelman mukaisesti, jonka Vapo Oy on laatinut Hankesuolla ei ole suoritettu omaa erillistä kuormitustarkkailua. Hakija on esittänyt kuormitustarkkailua jatkettavaksi aiempaan tapaan. Hankealueella ei ole suokohtaista vesistötarkkailuvelvoitetta. Alapuolisen vesistön tilaa on tutkittu vain satunnaisesti. Nummijoen alajuoksun veden laadusta ei ole tuloksia. Vesistötarkkailua esitetään täydennettäväksi Nummijoen tarkkailulla, joka muodostuisi Nummijärven alapuolella sijaitsevasta vertailuasemasta sekä turvetuotantoalueiden alapuolella sijaitsevasta asemasta. Karvianjoen veden laatua seurataan Kirkkojärven alapuolella Karvian jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailuna, joka antaa riittävän kuvan Karvianjoen veden laadusta turvesuon pieni valuma-alue huomioon ottaen. Pöly- ja melutarkkailua eikä kalataloudellista tarkkailua ole suoritettu eikä se ole hakijan käsityksen mukaan tarpeen. Nummijoen kalataloudellista tilaa seurataan Nummijärven kunnostushankkeen velvoitteena. Tarkkailualue ulottuu hankesuon alapuolelle Nummikoskeen.

10 10 LUPAHAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Ympäristölupavirasto on kuuluttamalla asiasta ympäristönsuojelulain 38 :ssä säädetyllä tavalla välisenä aikana Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa sekä Karvian kunnassa ja Kauhajoen kaupungissa varannut asianosaisille tilaisuuden muistutusten ja muille kuin asianosaisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Ympäristölupavirasto on päivätyllä kirjelmällään ympäristönsuojelulain 36 :ssä säädetyllä tavalla pyytänyt asiassa Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Länsi-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Kauhajoen kaupungin sekä Karvian kunnan ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisten lausunnot viimeistään ) Länsi-Suomen ympäristökeskuksen mukaan hakijan tulee tehdä selvitys turvetuotantoalueen vaikutuksista Natura-vesistöön ennen luvan myöntämistä. Ympäristölupa voidaan myöntää, jos vesiensuojelurakenteet ovat parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristökeskuksen mukaan virtaaman säätö ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa näin laajassa tuotannossa. Keskuksen mukaan lisäksi käyttöön tulee ottaa esimerkiksi kemikalointi tai vastaavan tehoinen puhdistusmenetelmä ja hakijan tulee täydentää hakemustaan vesiensuojelun tehostamissuunnitelmalla. Turvetuotannosta tulee pitää suunnitelman mukaista käyttö- ja hoitopäiväkirjaa koko tuotannon ajan. Ympäristökeskuksen mukaan kuormitus- ja vaikutustarkkailu sekä vesistötarkkailu voidaan toteuttaa hakemussuunnitelman mukaisesti. Lisäksi Nummijoki tulee ottaa mukaan vesistötarkkailuun. Ympäristökeskus haluaa tarkastaa vesienkäsittelyrakenteet, kun ne on saatu valmiiksi ja otettu käyttöön. 2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on edellyttänyt tehostettua vesienkäsittelyä kaikille laskeutusaltaille. Hakijan on suoritettava vuotuista kalatalousmaksua 700 euroa (hankealueet Koihnanneva, Lupikistonneva ja Säkkineva) käytettäväksi istutuksiin sekä purotaimen- ja potentiaalisen harjus- ja rapukantojen elinympäristön parantamiseen Nummijoen ylä- ja keskiosissa. TE-keskus on edellyttänyt kalataloudellista tarkkailua TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. 3) Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen mukaan tuotantoalueella tulee edellyttää tehostettuja vesienkäsittelymenetelmiä (ympäristönsuojeluohjeen mukainen pintavalutuskenttä ja kemikalointi). Lupa hakemukseen voidaan myöntää, mikäli hakija täydentää hakemustaan vesiensuojelun osalta uudella suunnitelmalla.

11 11 Hakijalle tulee määrätä euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, koska turvetuotanto (hankealueet Koihnanneva, Lupikistonneva ja Säkkineva) lisää Karvianjärven ja Karvianjoen rehevöitymistä sekä heikentää kalojen ja ravun lisääntymis- ja kasvuolosuhteita vesistössä. Ensisijaisena toimenpiteenä tulee olemaan Karvianjoen purotaimen- ja rapukannan vahvistaminen istutuksin. Toiminnan kalataloudellisia vaikutuksia alapuolisessa vesistössä tulee tarkkailla TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu tullaan toteuttamaan yhteistarkkailuna, johon yhdistetään myös muita Karvianjoen vesistöalueen turvesoita koskeva kalataloustarkkailu. Hakija tulee velvoittaa tarvittaessa toteuttamaan kunnostustoimenpiteitä alapuolisessa vesistössä TE-keskuksen hyväksymällä tavalla. Veden laadun seurantaa koskevat tutkimusraportit tulee toimittaa myös TE-keskukselle tiedoksi. Turvetuotannon vaikutuksista Karvianjoen tilaan ei ole dokumentoitua tietoa, minkä vuoksi lupa tulee myöntää korkeintaan vuoteen 2010 saakka. Mikäli toimintaa on tarkoitus jatkaa tämän jälkeen, hakijan tulee esittää selvitys turvetuotannon kalatalous- ja ympäristövaikutuksista toteutuneella lupakaudella. TE-keskus on myös edellyttänyt, että turvetuotannosta jo aiheutuneet vahingot ja haitat selvitetään koko Karvianjoen vesistön osalta erillisenä asianaan ympäristölupavirastossa. Vahinkojen korvaaminen koskee ennen muuta yksityisiä vesialueen ja rannan omistajia, mutta myös yleistä kalatalousetua. Hakijan on esitettävä selvitys vahingoista ja haitoista sekä laadittava esitys näiden korvaamiseksi viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Selvitys on tarpeen myös siinä vaiheessa, kun Karvianjoen vesistön hoitoa ja tilan parantamista ryhdytään toteuttamaan EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti. 4) Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on todennut, että vesienkäsittelyratkaisuja tulee parantaa vähintään kokoojaojiin asennettavilla valuman säätöpadoilla. Luvan saajan tulee tarkkailla kustannuksellaan pohjaveden pinnan muutoksia ja laatua Nummikangas B -pohjavesialueen reunassa. Ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on edellyttänyt turvetuotannon kuormitus- ja vesistövaikutuksia Nummijokeen tarkkailtavan kaksi kertaa vuodessa sulan maan aikana, joista toinen kerta on ajoitettava tulva-aikaan ja kerran vuodessa maan ollessa lumipeitteinen. Näytteenottopisteenä tulee olla Nummijoessa Koihnanluoman yläpuoli ja Säkkinevalta asti tulevan ojan alapuolinen alue. Tarkkailusta ja sen tuloksista on tiedotettava ympäristö- ja rakennusvalvontajaostolle. Hakijan on tarkkailtava myös pölymäärää tuotannon aikana alle 500 m:n etäisyydellä sijaitsevien asuinrakennusten luona. Jätehuolto on järjestettävä jätelain ja sen pohjalta annettujen Botniarosk Oy:n toimialueen jätehuoltomääräysten mukaisesti. Koneissa ja laitteissa käytettävä polttoaine sekä voiteluaineet ja muut kemi-

12 12 kaalit tulee varastoida ja käyttää niin, ettei valumia maastoon pääse syntymään. Ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on todennut lopuksi, että hakijan esittämä purkuvesistön rehevyys ja huonokuntoisuus ei ole peruste perustason vesienkäsittelyrakenteiden riittävyydelle. Jos hakija ei pysty täyttämään parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteita, lupaa ei tule myöntää. 5) Karvian kunta on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä edellyttäen, että seuraavat asiat huomioidaan: - vesistöjen suojelemiseksi on turvetuotannossa suositeltavaa käyttää korkealaatuista tekniikkaa, jotta ravinteet ja kiintoaineet eivät pääsisi alapuolisiin vesistöihin - polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi on syytä suunnitella siten, että niiden mahdollisista vuodoista ei aiheudu vaaraa pohjavesille ja vesistöille - turvepölyn kulkeutumisesta aiheutuvia haittoja vesistöille ja lomaasunnoille ym. kiinteistöille voidaan vähentää esim. huomioimalla käytössä oleva tuuliraja ja vallitseva tuulen suunta - suojapuuston käyttämistä pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi suositellaan mahdollisuuksien mukaan - yleisen ja yksityisen pohjaveden saanti ja laatu tulee turvata vesilain ja ympäristönsuojelulain edellyttämällä tavalla - mikäli vesistöjen kunnostamishankkeita käynnistetään turvetuotannon vaikutusalueella lupapäätöksen voimassaoloaikana, edellytetään Vapo Oy:n osallistumista kokonaiskustannuksiin sille kuuluvan osuuden mukaisesti. 6) Alahonkajoen kalastuskunta, Kyynärjärven ja Vuorenmaan osakaskunta ovat edellyttäneet, että ympäristölupavirasto antaa päätöksessään tiukat lupamääräykset turvetuotannolle. Muistuttajat ovat vaatineet, että kaikille turvetuotantoalueilla on oltava vähintään 2 ha:n laajuiset pintasuodatusaltaat ja että hienojakoisemman lietteen pysäyttämiseksi virtausojiin laitetaan suodattimet, jotka osakaskuntien vastuuhenkilöt voivat käydä toteamassa. Vapo Oy:n tulee osallistua Karvianjoen vesistön kalojen ja rapujen istutuksiin rahallisesti tai istuttaa niitä itse vuosittain. Tuotantolupa tulee myöntää vain viideksi vuodeksi kerrallaan. 7) Kauhajoen kalastuskunta on vaatinut, ettei mahdollisesti myönnettävä lupa saa aiheuttaa haittaa tai vahinkoa kalastukselle eikä kalastukseen tai puhtaaseen veteen liittyvälle virkistys- tai matkailutoiminnalle. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut täysimääräisen korvauksen haitasta, vahingosta ja muusta edunmenetykses-

13 13 tä. Muistuttaja on viitannut kaikkeen siihen, mitä Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaosto on lausunut. 8) Karvian kalastuskunta on katsonut, että hakijan arvio turvetuotannon vähäisistä vaikutuksista Karvianjoen vesistölle on virheellinen. Kalastuskunta on perustellut kantaansa muistutuksessa tarkemmin ilmenevillä Nummijoesta otettujen näytteiden tuloksilla. Muistuttajan mukaan turvetuotanto aiheuttaa kohtuutonta kiintoainekuormitusta ja varsinkin kesäaikaiset rankkasateet huuhtovat suuria määriä turvetta vesistöön. Karvianjoen vesistössä esiintyy geeniperimältään ainutlaatuinen purotaimenkanta ja varsinkin kuormituspiikit kerryttävät lietekerrostumaa, joka peittää taimenten kutusoraikot ja vaarantaa purotaimenen luontaisen lisääntymisen. Turvepäästöt muuttavat äkillisesti veden happamuutta ja vaarantavat myös muiden kalojen lisääntymisen. Rapukanta on jo menetetty Nummijoen ja Kirkkojärven väliseltä jokialueelta, mistä monet ravustajat ovat saaneet saalista vielä 1970-luvun lopulla. Muistuttaja on todennut, että hakija on suunnitelmassaan jättänyt mainitsematta Karvianjoessa elävästä raakkupopulaatiosta. Raakku ei voi elää ilman purotaimenta, joten purotaimenkannan heikkeneminen vaarantaa välillisesti myös arvokkaan raakkukannan. Kirkkojärvi on ensimmäinen allas, johon Nummijoen vesi pysähtyy ja kiintoaine laskeutuu järven pohjaan. Kuormitus on jo ylittänyt Kirkkojärven sietokyvyn. Kirkkojärvellä on tehty mittavia toimenpiteitä järven pelastamiseksi ja istutettu vuosittain purotaimenta, harjusta ja kuhaa. Turvetuotantoalueen alapuolisen vesistön käyttökelpoisuus on heikentynyt. Veden laadun tarkkailulla ei pystytä luotettavasti osoittamaan turvetuotannon vaikutuksia, koska kuormitus tulee vesistöön kuormituspiikkeinä esim. sateisina kausina. Turvetuotantoalueella on ojituksien lisäksi koko alueen pintakerros käsittelyssä, minkä vuoksi turvetuotannon kuormittava vaikutus pinta-alayksikköä kohden on todennäköisesti suhteessa paljon suurempi kuin muiden maankäyttömuotojen. Kalastuskunta on esittänyt seuraavat vaatimukset, jotka koskevat Hormannevan, Koihnannevan, Lupikistonnevan, Säkkinevan, Pohjoisnevan, Suomikeitaan, Mustakeitaan, Loukaskeitaan, Haitikeitaan ja Alkkian turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemuksia yhteisvastuullisesti: - hakijalle on asetettava entistä tiukemmat lupaehdot, joissa otetaan huomioon myös poikkeusolot, esimerkiksi pitkät ja runsaat sateet. Laskeutusaltaat on rakennettava sellaisiksi, että virtaus pysähtyy kaikissa olosuhteissa. - viranomaisen tai muun luotettavan tahon tulee valvoa vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyyttä ja toimivuutta ja tiedottaa poikkeuksellisista olosuhteista luvan hakijan kustannuksella - hakija on velvoitettava osallistumaan vesistöjen kunnostushankkeisiin riittävällä osuudella.

14 14 - hakijan on korvattava Karvian kalastuskunnalle Karvianjoen vesistön kala- ja rapukannan heikkenemisestä ja pysyvästä haitasta vuotuisesti euroa indeksiin sidottuna - Karvianjoen vesistön alueelle tulee teettää kunnostussuunnitelma ja suorittaa jatkuvaa vesistötarkkailua hakijan kustannuksella - hakija on velvoitettava maksamaan takautuvasti Karvian kalastuskunnalle Karvianjoen vesistön heikentyneistä virkistys- ja maisemaarvoista ja jo heikentyneistä kala- ja rapukannasta 20 vuoden ajalta kertakorvauksena euroa. - Karvian kalastuskunnan edustajille tulee varata mahdollisuus tutustua hakijan tekemiin vesiensuojelusuunnitelmiin ja niiden pohjalta tehtyihin toimenpiteisiin paikan päällä. 9) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry. on huomauttanut, että ympäristölupahakemuksesta ei ole ilmoitettu alueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lupikistonneva sijaitsee Nummikankaan pohjavesialueen läheisyydessä, joten kuivaustoiminnalla ei saa vaarantaa pohjavettä. Turvetuotantoalueen kuivatusvedet laskevat Koihnanluomaa pitkin Nummijokeen, joka kuuluu Karvianjoen Natura-alueeseen, minkä vuoksi perustason vesienkäsittelymenetelmät eivät riitä. HAKIJAN VASTINE Hakija on ympäristölupavirastoon toimittamassaan vastineessa todennut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) vaatimukseen tuotantoalueen vaikutusten selvittämisestä Naturavesistöön, että tuotantoalue on ollut toiminnassa jo ennen alueiden Natura-ohjelmaan ottamista. Valtioneuvoston päätökseen sisältyy kannanotto olemassaolevien toimintojen jatkamismahdollisuudesta. Hankealuetta ei ole tarkoitus laajentaa, päinvastoin kuivatusvesien puhdistus entisestään tehostuu. Vaatimus kemikaloinnista tai vastaavan tehoisesta puhdistusmenetelmästä ei ole perusteltu. Hakija on tehostanut vesienkäsittelymenetelmiä virtaamansäädöllä. Hakijalla ei ole ollut huomautettavaa käyttö- ja hoitotarkkailun sekä Nummijoen ottamista tarkkailun piiriin koskevan vaatimuksen osalta. Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen 2) vaatimukseen vesiensuojelun tehostamisesta ja kalatalousmaksusta hakija on todennut, että hakija on selvittänyt tehostamismahdollisuudet ja esittänyt virtaamansäätöpatojen rakentamista. Nummijoella on kalataloudellista merkitystä ja hakijan mukaan hankkeista (Koihnanneva, Lupikistonneva ja Säkkineva) aiheutuva haitta Nummijoessa voidaan estää 500 euron suuruisella vuosittaisella kalatalousmaksulla. Tarkkailun osalta hakijalla ei ole ollut huomautettavaa.

15 15 Hakija on todennut Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen lausunnosta 3), että hankkeella ei ole haitallista vaikutusta TE-keskuksen toimialueeseen kuuluvilla vesialueilla johtuen pitkästä etäisyydestä ja valuma-alueen laajentumisesta. Vaatimukset luvan epäämisestä ja kalatalousmaksusta on hylättävä aiheettomina. Yhteistarkkailua koskeva määräys voidaan ottaa eri puolilla Karvianjoen valuma-alueella olevia hankkeita koskeviin päätöksiin. Hakijan mukaan ei ole mahdollista, että tarkkailuohjelmaan sisältyisi vesistöön tai sen pohjaan kohdistuvia kunnostustoimenpidevelvoitteita. Hakijan mukaan on perusteltua myöntää lupa toistaiseksi voimassaolevana. Hakemusasian käsittelyä ei ole tarpeen jakaa kahteen vaiheeseen miltään osin ja ympäristölupa sekä kompensaatiovelvoite voidaan antaa samassa päätöksessä. Mennyttä aikaa koskeva selvitysvelvoitevaatimus ei kuulu lausunnonantajan puhevaltaan. Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston 4) ja Kauhajoen kalastuskunnan 7) muistutusten johdosta hakija on todennut esittäneensä virtaamansäätöä koko tuotantoalueelle. Tuotantoalue ei sijaitse Nummikangas B -pohjavesialueella, eikä vähennä sen antoisuutta tai heikennä sen veden laatua. Vaadittu tarkkailuvelvoite ei hakijan mukaan ole perusteltu. Karvian kunnan lausunnon 5) osalta hakija on viitannut muista lausunnoista ja muistutuksista lausumaansa. Hakija on todennut Alahonkajoen kalastuskunnan sekä Kyynärjärven ja Vuorenmaan osakaskunnan muistutuksen 6) osalta, että niiden hallinnassa olevat vesialueet eivät hakijan mukaan sijaitse tuotantoalueen vaikutusalueella. Karvian kalastuskunnan 8) vaatimuksista hakija on todennut, että vesiensuojelun tehostamiseksi on suunniteltu virtaamansäätöpadot ja että vesiensuojelun riittävyys ratkaistaan lupaharkinnassa ja vesiensuojelurakenteiden toimintaa seurataan normaalin käyttötarkkailun yhteydessä. Valvontaviranomainen voi lisäksi koska tahansa tarkistaa vesiensuojelurakenteet. Hakija on valmis osallistumaan vesistöjen kunnostushankkeisiin vaikutusosuuttaan vastaavalla osuudella. Hakijan mukaan hankkeen vaikutukset veden laatuun jäävät vähäisiksi jo Karvianjoen yläpuolella olevassa Nummijoessa eikä Karvianjoessa saata aiheutua korvausvelvollisuuden perustavia kalataloudellisia vaikutuksia. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksien muistutuksista antamaansa vastineeseen. Hakijan velvoittamiseksi Karvianjärven vesistöalueen kunnostussuunnitelman laatimiseen ei ole perusteita hakemuksessa esitettyihin kuormitusarvoihin viitaten. Vesistötarkkailun sisällön osalta ei ole tarpeen antaa yksityiskohtaisia määräyksiä.

16 16 Vaatimus euron kertakorvauksesta on aiheeton. Mikäli korvattavaa vahinkoa ja haittaa katsotaan aiheutuneen, hakija on vaatinut huomioitavaksi saatavien vanhentumista koskevat säännökset. Hakija on todennut vaatimuksesta Karvian kalastuskunnan edustajille varattavaan mahdollisuuteen tutustua hakijan vesiensuojelusuunnitelmiin, että tuotantoalueella voidaan järjestää yleisölle mahdollisuus tutustua tuotantoalueeseen vesiensuojelurakenteineen. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 9) muistutuksen osalta hakija on viitannut Länsi-Suomen ympäristökeskuksen vaatimuksista lausuttuun. TARKASTUS Ympäristölupavirasto on suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu muistio on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksella oli sovittu, että Vapo Oy selvittää mahdollisuuksia vesiensuojelun tehostamiseksi Lupikistonnevalla ja toimittaa niistä suunnitelman ympäristölupavirastoon mennessä. SUUNNITELMAN TÄYDENNYS MERKINTÄ Hakija on ympäristölupavirastolle toimittamassaan täydennyksessä esittänyt vesiensuojelun tehostamissuunnitelman Lupikistonnevalla. Laskuojan purkupisteen alapuolelle yksityisen turvetuottajan tuotantoalueelle perustetaan pinta-alaltaan 2,0 ha:n suuruinen ruokohelpikenttä, jonne johdetaan kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet. Tarvittava alue on turvetuotannossa vielä noin kaksi vuotta ja maanomistajan kanssa on sovittu alueen vuokraamisesta Vapo Oy:lle tuotantokauden 2006 jälkeen, jolloin Lupikistonnevan tuotantoalueesta palautetaan noin 2,9 ha:n vuokrattu tuotantoalueosuus maanomistajalle. Ruokohelpikentän rakentaminen voi alkaa aikaisintaan syksyllä 2006 ja se voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan tuotantokaudesta 2009 alkaen, jolloin Lupikistonnevan pinta-ala on arviolta 50 ha. Laskeutusaltaan 3 vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 1, josta vedet voidaan alkuvaiheessa johtaa luontaisesti avo-ojassa helpikentälle. Myöhemmässä vaiheessa vesi todennäköisesti nostetaan pumpulla altaasta 1 ja viedään kentälle joko avo-ojalla tai putkistolla. Ruokohelpikentän käyttäminen biologisena puhdistamona on mahdollista vain sulan maan aikana. Talvella vedet johdetaan nykyisten vesiensuojelurakenteiden kautta alapuoliseen vesistöön. Vesienkäsittelystä mainitulla tavalla aiheutuisi Lupikistonnevalla yhteensä euron investointikustannukset. Ympäristölupavirasto on tänään antamillaan päätöksillä nrot 79/2005/4 ja 81/2005/4 (dnrot LSY-2002-Y-345 ja 347) myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Koihnannevan jo olemassaolevan 80,0 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen sekä Säkkinevan jo olemassaolevan 59,8

17 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 17 ha:n turvetuotantoalueen ja sen uuden 3,1 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen kuntoonpanoon ja toimintaan Kauhajoen kaupungissa. Käsittelyratkaisu Ympäristölupavirasto siirtää ympäristönsuojelulain 68 ja 71 :ien nojalla omaksi asiakseen Lupikistonnevan turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuneiden kalataloudellisten vahinkojen selvittämisen. Kalataloudellisia vahinkoja koskeva asia on käsiteltävä samanaikaisesti edellä Merkintä kohdassa mainittujen turvetuotantoalueiden erikseen käsiteltäväksi siirrettyjen vastaavien korvausasioiden kanssa. Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan Lupikistonnevan turvetuotantoon Kauhajoen kaupungissa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä käy ilmi. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain säännöksiä ja tässä päätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Lupamääräykset Tuotanto 1) Turvetta saadaan ottaa suunnitelman mukaiselta enintään 82,0 ha:n suuruiselta alueelta. Tuotantoa on harjoitettava siten, että päästöt vesistöön ja muuhun ympäristöön ovat mahdollisimman pienet. Vesienkäsittely 2) Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet on johdettava sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen ja laskeutusaltaiden kautta. Kuivatusvedet on sulan maan aikana johdettava lukien päivätyssä hakemuksen täydennyksessä esitetylle ruokohelpikentälle tai muulle vähintään vastaavan tasoiselle kasvillisuuskentälle. Kaikkien sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket, joiden päät on varustettu virtausta säätelevillä sihdeillä. Laskeutusaltaiden on oltava mitoitusohjeiden mukaisia ja niiden poistopäissä on oltava vedenkorkeutta säätelevät sihdeillä varustetut putkipadot. Altaissa on oltava pintapuomit. Laskeutusaltaiden vieressä on oltava läjitysalueet altaista poistettavaa lietettä varten siten, ettei liete pääse niistä vesistöön.

18 18 Tuotantoalueiden ulkopuoliset valumavedet on johdettava mahdollisimman tarkkaan eristysojissa tuotantoalueiden ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3) Uudet vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava mahdollisimman pian, mutta kuitenkin siten, että virtaamansäätö on toteutettava viimeistään ja ruokohelpikenttä viimeistään Uudet vesienkäsittelyrakenteet on esitettävä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ennen käyttöönottoa ja annettava tiedoksi Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 4) Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkistettava niiden toimivuus säännöllisesti. 5) Laskeutusaltaat, sarkaojat lietesyvennyksineen sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantoajan päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Ojista poistettava liete saadaan läjittää alueelle. Altaiden ja ojaston puhdistustyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vältettävissä olevia päästöjä vesiin. Töiden ajankohta on ilmoitettava etukäteen Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pohjavesi 6) Tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteiden kunnossapito on järjestettävä niin, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista. Päästöt ilmaan ja melu 7) Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista. Turvetuotanto on kielletty tuotantoalueen pohjoisosalla, josta vedet johdetaan laskeutusaltaaseen 2, kun tuulee lounaan ja kaakon väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 1 m/s. Tuotantoalueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava tieliikennelain 87 :ssä edellytetyllä tavalla siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

19 19 8) Alueen turvetuotanto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 50 db (L Aeq ) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (L Aeq ) klo 7-22 eikä 40 db (L Aeq ) klo Varastointi ja jätteet 9) Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Tuotantoalueelle tai sen ympäristöön ei saa jättää tai päästää jätelain vastaisesti jätettä, kuten aumojen peittomuoveja, jäteöljyä ja koneiden käytöstä poistettuja osia tai laitteita. Kumi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava paikkaan, jolla on oikeus ottaa vastaan ongelmajätettä. Luvan saajan on järjestettävä jätteiden varastointi ja kuljetus voimassa olevien jätteenkäsittelymääräysten mukaisesti. 10) Poltto- ja voiteluaineet sekä jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on reunallinen suojarakenne. Suojarakenteesta on säännöllisesti poistettava sadevedet. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 11) Häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on välittömästi ilmoitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kauhajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 12) Tuotantoalueen yhteydessä on oltava riittävä määrä sammutusvesialtaita. Lisäksi aluetta varten on oltava ns. ehtymätön vesilähde, josta saadaan sammutusvettä kaikissa olosuhteissa tuotantokauden aikana. 13) Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. Tarkkailut 14) Luvan saajan on tehtävä toiminnan käyttö- ja päästötarkkailua tämän päätöksen liitteenä 3 olevan ohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Käyttö- ja päästötarkkailun tulokset on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä

20 20 Kauhajoen kaupungin ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. 15) Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutusta vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on mitattava Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa tuotantoalueesta alle 500 metrin etäisyydellä sijaitsevia asuinrakennuksia edustavissa kohteissa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava asianomaisille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Tarkkailutuloksista on laadittava yhteenveto, joka on toimitettava seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä Länsi-Suomen ympäristökeskukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Kauhajoen kaupungin ja Karvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille sekä esitettävä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. Kunnossapitovelvoitteet 16) Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta. Haittojen vähentäminen ja ehkäiseminen 17) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 650 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle käytettäväksi kuivatusvesien vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan estämiseen. Ensimmäinen maksu vuodelta 2005 on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 18) Luvan saajan on osallistuttava tuotantoalueiden alapuolisten vesistöjen mahdollisesta kunnostuksesta aiheutuviin niihin kustannuksiin, jotka aiheutuvat tässä päätöksessä tarkoitetun turvetuotannon haitallisten vaikutusten poistamisesta. Velvoite koskee vain sellaisia hankkeita, joita koskevan suunnitelman alueellinen ympäristökeskus on hyväksynyt ja joihin turvetuotannon haitalliset vaikutukset ovat selvästi osoitettavissa. Mikäli asiasta ei päästä yksimielisyyteen, voidaan asia saattaa ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Korvaukset Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu muita kuin kalataloudelle korvattavia edunmenetyksiä. Vahingonkärsijällä on oikeus hakea korvausta vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoi-

21 21 tu aiheutuvan. Korvausta haetaan ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. Vakuus Luvan saajan on asetettava Länsi-Suomen lääninhalitukseen euron suuruinen vakuus toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Vakuus on asetettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen antamisesta. RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Luvan myöntämisen edellytykset Vesienkäsittelyn tehostamisen ja kalanhoitotoimenpiteiden positiivinen vaikutus vesistössä tapahtuu vasta viiveellä. Ympäristölupavirasto katsoo, että toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavia vahinkoja alapuolisessa vesistössä vuoden 2007 jälkeen. Siihen saakka toiminnasta aiheutuvat vesistön pilaantumisesta johtuvat kalataloudelliset vahingot on selvitettävä erikseen. Vaatimukset, jotka koskevat jo aiheutuneita vahinkoja voidaan käsitellä samassa yhteydessä. Karvianjoen vesistöalueella lähellä toisiaan sijaitsevien ja vaikutusalueeltaan osin yhteisten turvetuotantoalueiden vireillä olevien ympäristölupahakemusten mukaisten toimintojen aiheuttamat vahingot on tarkoituksenmukaista käsitellä samanaikaisesti. Lupikistonnevan turvetuotantoalue on ollut jo pitkään toiminnassa. Tuotantoalueen päästöt kohdistuvat Nummijokeen, jonka ravinnetasoa ne nostavat jossain määrin. Vesistövaikutusten vähentämiseksi kuivatusvesien käsittelyä määrätään tehostettavaksi. Asuinkiinteistöihin kohdistuvan pölyhaitan vähentämiseksi määrätään tuotantorajoitus epäedullisissa tuuliolosuhteissa. Vesistöön kohdistuvien vaikutusten vuoksi määrätään kalatalousmaksu hoitotoimenpiteiden toteuttamiseksi ja osallistumisvelvoite vesistön mahdollisen kunnostuksen kustannuksiin. Kun otetaan huomioon Lupikistonnevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä kohtuutonta rasitusta naapuritiloilla. Tuotantoalueen vesipäästöjen vaikutuksista Karvian luomien Naturaalueeseen ympäristölupavirasto toteaa, että hankesuon Nummijokeen johdettavan kuormituksen vaikutukset jäävät melko pieniksi. Tuotantopinta-alan pienentyessä myös kuormitus Karvianjoen luo-

22 Lupamääräysten perustelut 22 mien Natura-alueelle vähenee. Vesienkäsittelyä tehostetaan ja jäljellä oleva tuotantoaika on suhteellisen lyhyt. Ympäristölupavirasto katsoo edellä mainituista syistä, ettei luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ole tarpeen. Lupikistonnevan turvetuotanto ei yhdessä Koihnannevan ja Säkkinevan tai muiden tuotantoalueiden turvetuotannon kanssa vaikuta oleellisesti Karvianjoen luomien niihin luontotyyppeihin, joiden mukaan se on otettu Natura 2000 verkostoon. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1), 2), 3), 4) ja 5). Tuotannon loppuvaiheessa nostetaan hyvin maatunutta turvetta, josta aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin vähemmän maatuneesta turpeesta. Sen vuoksi vesienkäsittelyn tehoa ei voida tuotannon loppuvaiheessa heikentää. Pölypäästöjen vähentämiseksi on toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 7) ja melun osalta lupamääräys 8). Määräykset 9) ja 10) ovat tarpeen jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Määräykset 11), 14) ja 15) ovat tarpeen valvonnallisista syistä. Tulipalovaaraan ja onnettomuusriskeihin varautumista koskevat vaatimukset sisältyvät lupamääräyksiin 12) ja 13). Lupamääräys 17) on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Vakuus Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN Ympäristölupavirasto ottaa vesienkäsittelyrakenteita koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksestä 2) ilmenevällä tavalla. Vesienkäsittelyä on määrätty tehostettavaksi lupamääräyksessä 2). Ympäristölupavirasto katsoo, että lupamääräyksessä 2) edellytetyt vesienkäsittelyvaatimukset vastaavat tässä tapauksessa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupikistonnevan tuotantoalue on ollut toiminnassa jo pitkään ennen Karvianjoen luomien Natura 2000 ohjelmaan ottamista. Ympäristölupavirasto toteaa Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen 3) vaatimukseen jo aiheutuneiden vahinkojen ja haittojen selvittämisestä koko Karvianjoen vesistön osalta, että Karvian kalastuskunnan 8) vaatimus turvetuotannosta jo aiheutuneista kalataloudellisista vahingoista on tässä päätöksessä määrätty erilliseen käsittelyyn. Ympäristölupavirasto ottaa Kauhajoen kaupungin ympäristö- ja rakennusvalvontajaoston 4) vaatimuksen jätehuollon järjestämi-

23 23 sestä sekä polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista huomioon lupamääräyksissä 9) ja 10). Ympäristölupavirasto toteaa Karvian kunnan 5) vaatimuksiin pohjaveden saannin ja laadun turvaamisesta, pölyhaittojen ja melun vähentämisestä ja kemikaalien varastoinnista, että näitä koskevat vaikutukset eivät ulotu Karvian kunnan alueelle. Ympäristölupavirasto ottaa Karvian kunnan ja Karvian kalastuskunnan 8) vaatimukset luvan saajan velvoittamisesta osallistumaan alapuolisen vesistön kunnostushankkeisiin lupamääräyksessä 18) ilmenevällä tavalla huomioon. Ympäristölupavirasto viittaa Kauhajoen kalastuskunnan 7) korvausvaatimuksen osalta päätöksen käsittelyratkaisuun. Ympäristölupavirasto ottaa esitetyt tarkkailua ja valvontaa koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksistä 11), 14) ja 15) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto ottaa kalatalousmaksua koskevat vaatimukset huomioon lupamääräyksestä 17) ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että tuotantoalueelta johdettavista vesistä aiheutuu yhdessä muiden päästöjen kanssa vahinkoa kalataloudellisesti merkittävien purkuvesistöjen kalastolle ja kalastukselle, joten on tarpeen ja tarkoituksenmukaista asettaa luvansaajalle kalatalousmaksu. Ympäristölupavirasto ottaa luvan voimassaoloaikaa koskevat vaatimukset huomioon jäljempänä kohdassa Päätöksen voimassaolo ilmenevällä tavalla. Lupa myönnetään saakka, koska suunnitelman mukaan tuotannon on tarkoitus päättyä tuolloin. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito Tämä lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Tuotannosta poistettujen alueiden jälkihoito on tehtävä siten, että päästöt ympäristöön ovat mahdollisimman pienet, eivätkä ne saa ylittää tuotannonaikaisia päästöjä. Tuotannosta poistettujen alueiden kuivatusvedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muutoin enää ole tarpeen.

24 24 Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Länsi-Suomen ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet pidettävä kunnossa vähintään kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Länsi-Suomen ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen, jälkihoitoon ja tarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti noudatettava asetusta. Olemassa olevaa toimintaa saadaan jatkaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ympäristönsuojelulain 6, 41, 42, 43, 44, 45, 46, 52, 55, 56, 67, 68, 71 ja 100 Jätelain 4 ja 6 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) KÄSITTELYMAKSU euroa Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1416/2001)

25 MUUTOKSENHAKU 25 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet 1. Valitusosoitus 2. Kartta 3. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelma Leena Simpanen Jukka Leinonen Heikki Penttinen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Jukka Leinonen (tarkastava jäsen) ja Heikki Penttinen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/sl

26 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

27 LIITE 2