MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMISTA ERI NÄKÖKULMISTA

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTAJAN OSAAMISEN TUNNISTAMISTA ERI NÄKÖKULMISTA Ammatillinen kotoutumiskoulutus Kotomaatti-hanke (ESR ) Marjo Pihlman ja Minna Hallikainen NÄKÖKULMA OSAAMISEN TUNNISTAMISEEN 1. SOSIAALINEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN 2. TUTKINTOTAVOITTEINEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN 3. URAA JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ OSAAMISEN TUNNISTAMINEN 1+2+3: YHTEISKUNNAN HYÖTY MIKSI OSAAMISTA TUNNISTETAAN? Henkilökohtainen näkökulma Osaamisen näkyväksi tekemistä itselle ja lähiympäristölle: *Onko aiemmasta osaamisestani hyötyä minulle ja läheisilleni? *Onko minulle tulevaisuutta Suomessa? *Mihin suuntaan lähden? Tavoitteena yksilön voimaantuminen Tutkintotavoitteinen näkökulma Aiemman osaamisen näkyväksi tekemistä Tavoitteena aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana suomalaista tutkintoa Työelämässä vaadittavan osaamisen näkökulma Yksilö: tavoitteena työllistyminen Työnantaja: tavoitteena sopivan työntekijän rekrytointi Nopeuttaa maahanmuuttajan polkua työelämään Tuo ennakointitietoa koulutustarpeista, tulevasta työvoimasta jne. MITÄ TUNNISTETAAN? Osaamisen tunnistamisen käynnistämistä = osaamisen profilointia ja sen sosiaalista tunnustamista: *Arkioppiminen, epävirallinen oppiminen *Alustavasti koulutus, ammatillinen osaaminen ja työkokemus *Suomen kielen taito ja muu kielitaito (=vahvuus!), erityistaidot, harrastukset, sosiaaliset taidot Osaamisen tunnistamista suhteessa tavoitellun tutkinnon perusteisiin, ammattitaitovaatimuksiin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitoihin: *Koulutustausta ja aiemmat tutkinnot, oppimisvalmiudet, tuen tarpeet, työhistoria, työtehtävät ja osaaminen aiemmassa kontekstissa *Myös arkioppiminen ja epävirallinen oppiminen Uraa edistävää osaamisen tunnistamista suhteessa työtehtävän standardeihin: *Työtehtävissä tarvittava osaaminen *Sosiaalinen pääoma *Soveltuvuus alalle *Työelämän pelisääntöjen hallinta *Kielitaitovaatimukset riippuvat tehtävistä: joustavat kielitaitovaatimukset työvoiman tarjonnan ja alan mukaisesti Tuottaa tietoa *millaista osaamista löytyy? *mille aloille? *mitä kouluttamispolku maksaa? *missä aikataulussa työhön? MILLOIN TUNNISTETAAN? Suomeen muuton alkuvaiheessa Koto-koulutuksessa Siirtymävaiheissa Työttömyyden pitkittyessä Myös osana tutkintotavoitteista ja uraa edistävää osaamisen tunnistamista Koulutuspolkujen suunnittelun vaiheessa Hakeutumisvaiheessa Näyttötutkinnon eri vaiheissa Työssäoppimisessa Työnhakutilanteessa Työkokeilussa Palkkatukityössä Palkkatyössä Mahdollisimman varhain: VOK:ssa osaamisen profilointia Kotoutumiskoulutuksessa Erilaisissa nivelvaiheissa

2 MISSÄ/ KUKA TUNNISTAA? Esim. 3. sektori, kotokoulutus, valmistava koulutus, erilaiset ohjauspalvelut, työpajat jne. Koulutusjärjestelmän sisällä Oppilaitokset yhdessä työelämän kanssa: oppilaitoksessa, TOP-jaksoilla Työelämä yhdessä oppilaitosten kanssa MITEN TUNNISTETAAN? Kuvat, toiminallisuus, tekeminen Osaamiskartta, ammattitaitokartta, verkostokartta Usein ei strukturoitua, tapahtuu myös arjessa ja kohtaamisissa Haastattelut, todistukset, kuvat, tekeminen, työnäytteet, ammattitaitokartta, alakohtaiset osaamiskartoitukset jne. Käytännön läheisesti, toiminnallisesti Käytännön työtehtävissä TUNNISTAMISEN TULOKSIA Voimaantuminen, itsetunnon ja motivaation kasvu, minäpystyvyys Osaamistodistus, alustava todistus tiedoista ja taidoista Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen lyhentää opiskeluaikaa ja motivoi opiskelijaa Osaamislausunnot, arviointi soveltuvuudesta alalle HAASTEITA TUNNISTAMISELLE Edellyttää ensin luottamusta ja sen saavuttamista Kielitaito, kielestä riippumattomat osaamisen tunnistamistavat Hiljaisen osaamisen näkyväksi tekeminen: yksilö ei pysty kuvaamaan osaamistaan kielellisesti, ei tiedosta osaamistaan Dokumentointi Osaamistodistukset tms. Millaisiin standardeihin arkioppimista ja epävirallista oppimista voidaan peilata? Henkilökohtaisen ohjauksen ja luottamuksen merkitys on suuri Hiljainen tieto ja osaaminen näkyväksi Kielitaito, kielestä riippumattomat osaamisen tunnistamistavat Menetelmien monipuolistaminen osaamisen tunnistamisessa Maahanmuuttajan verkostojen puute Työelämän kiire Vaikeudet löytää sopivia TOP-paikkoja Osaamisen arvioijien koulutus Vaara, että yksilö on osaamisen tunnistamisen kohde eikä sen aktiivinen toimija ja oman osaamisensa omistaja

3 Sosiaalinen osaamisen tunnistaminen Tutkintotavoitteinen osaamisen tunnistaminen YKSI- LÖ Uraa edistävä osaamisen tunnistaminen Yhteiskunnan hyöty

4 FORMAALIN, IN-FORMAALIN JA NON-FORMAALIN OSAAMISEN TUNNISTAMISEN LAADUN 8 ASKELTA - A Nordic Model for Work with Quality of Validation A Quality Assurance Model (Lähde: Anni Karttunen) VALIDOINNIN LAATUTEKIJÄT VALIDOINNIN LAADUN INDIKAATTOREITA 1. INFORMAATIO Kaikilla kohderyhmillä (myös asiakas) tulee olla yhtäläinen ymmärrys osaamisen tunnistamisesta ja arvioinnin standardeista. MIKSI, MITEN, KENELLE, MISSÄ JA MILLOIN - Onko osaamisen tunnistamisprosessista saatavilla oleva tieto helppotajuista ja ymmärrettävää? - Onko osaamisen tunnistaminen (arkioppiminen, epävirallinen oppiminen ja virallinen oppiminen) selitetty ja avattu kohderyhmälle sopivalla selkeällä kielellä? - Saako jokainen osaamisen tunnistamiseen osallistuva tietoa siitä, mitä hyötyä hänelle on prosessista? - Onko tietoa saatavilla eri muodoissa ja medioissa? - Onko informaatio dialogista? - Mitä asiakkaalta odotetaan prosessissa: aika, oma panostus, prosessin eteneminen - Tuleeko asiakkaalle taloudellisia kuluja? - Tunnistamisen tulokset ovat asiakkaan saatavilla 2. JÄRJESTELMÄN EDELLYTYKSET Lainsäädäntö ja ohjaus, rahoitusmekanismit, yhteistyörakenteet toimijoiden kesken, sidosryhmien sitoutuminen, osaamisperustaiset tutkintojen perusteet, osaamisperustaiset arvioinnin kohteet ja kriteerit, roolien selkeys, asenneilmapiiri - Miten osaamisen tunnistamisen prosessi rahoitetaan? - Ovatko eri toimijoiden roolit selvät? - Onko olemassa standardit/pätevyysvaatimukset, johon osaamista lähdetään vertaamaan?

5 3. DOKUMENTOINTI Validointiprosessin hyvä dokumentointi kunkin yksilön kohdalla parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä, tukee yksilön oikeuksia ja vahvistaa validoinnin järjestelmällisyyttä. - Onko olemassa sovittu järjestelmä tunnistamisprosessin dokumentointia varten? - Näkyykö dokumentoinnissa jokainen tunnistamisprosessin vaihe? - Onko dokumentointi selkeää ja yksiselitteistä? - Ovatko tunnistamisprosessin tulokset saatavana yhdellä dokumentilla, jonka arvioitsijat ja asiakas allekirjoittavat yhdessä? - Onko arvioinnin tulos asiakkaan omaisuutta? - Arvioidaanko lopuksi sitä, miten dokumentaation kanssa on työskennelty? Dokumentointijärjestelmässä pitää näkyä kunkin vaiheen tapahtumat: * ohjauskeskustelut, sopimukset, etenemissuunnitelmat ja aikataulutus, arvioinnin tulokset, sertifiointi/todistukset 4. KOORDINAATIO Koordinoinnin, koordinaattorin tehtävänä on: * monitoroida validointiprosessia * kouluttaa, tukea, ohjata validoinnin parissa toimivia arvioijia ja ohjaajia * koordinoida validointimenettelyjen kehittämistä * auttaa asiantuntijayhteisöjen/ toimijaverkostojen muodostamisessa - Onko tunnistamisprosessissa yksi kontaktipaikka ja yksi koordinaattori? - Onko johto valtuuttanut koordinaattorin tehtävään ja tukeeko se hänen työtään? - Onko osaamisen tunnistamista ja siihen tarvittavaa tiimityötä varten olemassa aikaa ja resurssia? - Tekeekö osaamisen tunnistamista ammattilaisten verkosto? - Onko koordinaatio johdonmukaista ja ristiriidatonta? - Onko toimijoilla keskenään selkeät ja ymmärrettävät roolit? - Takaako koordinaattori arvioijien osaamisen tehtävässään? - Takaako koordinaattori, että yksilön oikeudet toteutuvat tunnistamisprosessissa? - Takaako koordinaattori, että yksilöä kohdellaan tasapuolisesti, reilusti ja sääntöjen mukaisesti?

6 5. OHJAUS Ohjaus kuvaa validointiprosessin: * hyödyt yksilölle * miten validointi toimii * mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet * mitkä ovat arvioinnin kriteerit * miten ja mitä dokumentoidaan hallinnollisesti * millaisen todistuksen prosessista saa * mitä muita lopputulemia validoinnista voi yksilölle olla kuin todistus * millaisia oppimispolkuja yksilölle on tarjolla validoinnin jälkeen - Onko ohjaus puolueetonta ja reilua? - Huolehtiiko ohjaus siitä, että yksilön oikeudet toteutuvat? - Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä? - Kuunnellaanko asiakasta, suhtaudutaanko häneen myönteisesti? - Onko ohjaus pätevää ja ammattitaitoista? - Varmistetaanko ohjauksen osaamisen kehittyminen? - Perustuuko ohjaus erilaisiin ohjausmenetelmiin? - Arvioidaanko ja päätetäänkö ohjauksen avulla, onko osaamisen tunnistaminen asianmukaista asiakkaalle? - Määritetäänkö validoinnin tavoite ennalta yhdessä asiakkaan kanssa? - Antaako ohjaus tietoa mahdollisista tuloksista? - Auttaako ohjaus asiakasta tekemään hänen osaamisestaan näkyvää? 6. KARTOITUS * Kartoituksen tarkoituksena on selvittää mikä on asiakkaalle sopivin tutkinto, minkä tasoista ja minkä laajuista osaamista asiakkaalla jo on, jotta voidaan rakentaa suunnitelma * Kartoituksessa pitää käyttää useita eri metodeja, jotta yksilön osaaminen voitaisiin dokumentoida perusteellisesti: työtodistukset, todistukset erilaisista koulutuksista ja tutkinnoista, kuvamateriaali, portfoliot, muut mahdolliset osaamiskuvaukset - Onko asiakas itse vastuussa validointiprosessistaan? - Onko selvää, millaisilla dokumenteilla ja osaamisen näytöillä voidaan tunnistaa osaamista? - Ovatko kartoituksen standardit ymmärrettäviä? - Onko kartoittaminen kohdennettu oikeisiin asioihin? - Käytetäänkö kartoittamisessa useita eri menetelmiä? - Onko kartoittaminen dialogista? - Nähdäänkö kartoituksessa mikä osaaminen on tärkeää? - Onko kartoittaminen riittävän avarakatseista?

7 7. ARVIOINTI * Arvioinnin tulee olla luotettavaa * Arvioijien tulee olla päteviä validointimenettelyssä, arviointimetodiikassa ja sillä alalla, jota he arvioivat * Arviointimenetelmiä pitäisi olla useita ja arvioinnissa olisi hyvä käyttää niitä monipuolisesti * Arviointikriteerien pitäisi olla yksiselitteisiä ja selkeitä niin asiakkaalle kuin arvioijoillekin * Arvioijilla tulee olla selkeä käsitys arviointikriteerien tulkinnasta - Käytetäänkö arvioinnissa useita eri menetelmiä? - Käytetäänkö arvioinnissa erilaisia menetelmiä yksilön tarpeiden mukaan? - Onko arviointi kolmiportaista? - Ovatko arvioinnin kriteerit ymmärrettäviä? - Onko arviointi oikeaa? - Onko arviointi reilua? - Tekeekö arviointia usea eri henkilö? - Onko arviointi läpinäkyvää? - Onko arviointi avointa? - Onko arviointi järjestetty oppimiskokemukseksi? - Koulutetaanko arvioitsijoita tehtäväänsä? - Onko arviointiympäristö sopiva? 8. SEURANTA Arvioinnin jälkeen yksilöllä on oikeus saada palautetta arvioinnin tuloksista ja seurauksista: * Lyhentyykö opiskeluaika mahdollisesti? * Mitkä ovat työllistymisen tai jatko/lisäkoulutuksen mahdollisuudet? * Entä jos tuloksia ei tunnusteta, mitä seuraa? Entä jos asiakas ei ole samaa mieltä arvioinnin tulosten kanssa? * Tuntevatko kaikki valitusprosessin? * Onko ohjausta saatavilla vielä arvioinnin ja tunnustamisprosessin jälkeen tarvittaessa? - Miten osaamisen tunnistamisen tulokset siirretään yksilölle? - Mitä yksilölle tapahtuu osaamisen tunnistamisen jälkeen? - Onko osaamisen tunnistaminen ollut hyödyllistä yksilölle?