OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7."

Transkriptio

1 Työ raportti Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä OL -KR2. -KR3. -KR4. -KR5. -KR7. ~KRB ja -KR 1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Tammikuu 2002 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN HELSINKI, FINLAND Tel Fax

2 .. r _:,"'" \/7~"'-...:1... _;;_. f"c"v-v~ r.~ (c ~~;~~tg~ Työ r a p o r t t i Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä Ol-KR2, -KR3, -KR4, -KR5, -KR7, -KRB ja -KR1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Tammikuu 2002

3 Oulu TEKIJÄ ORGANISAATIO: Kivitieto Oy Teknologiantie OULU TILAAJA: Posiva Oy Töölönkatu Helsinki TILAUSNUMERO: 9528/01/LIW TILAAJAN YHDYSHENKILÖT: FM Liisa Wikström Posiva Oy KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: FT Aulis Kärki Kivitieto Oy TYÖRAPORTTI MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT EURAJOEN OLKILUODON KAIRAUSNÄ YTTEISSÄ OL-KR2, -KR3, -KR4, -KR5, - KR7, -KR8 JA -KR10 Tarkastettu ja hyväksytty Olkiluodossa cz~ ;_1_ 200ft CWOv~~ Liisa Wikström Posiva Oy Oulussa (}lu~ Aulis Kärki Kivitieto Oy

4 Työ r a p o r t t i Matalan lämpötilan rakomineraalit Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteissä OL -KR2, -KR3, -KR4, -KR5, -KR7, -KRB ja -KR 1 0 Aulis Kärki Tapio Lahdenperä Kivitieto Oy Tammikuu 2002 Karttaoikeudet: Maanmittauslaitos lupa nro 41/MYY/02 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

5 MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT EURAJOEN OLKILUODON KAIRAUSNÄ YTTEISSÄ OL-KR2, -KR3, -KR4, -KR5, -KR7, -KR8 JA -KR10 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa kuvataan Olkiluodon tutkimusalueen kairausnäytteissä OL-KR2, OL KR3, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR7, OL-KR8 ja OL-KR10 esiintyvien matalan lämpötilan fraktuurimineraalien ominaispiirteet numeroarvoja ja kirjainlyhenteitä sisältävinä taulukoina, jotka on muunnettu alunperin sanallisesti esitetyistä kuvauksista. Rakomineraalit on identifioitu alkuperäisessä tutkimuksessa silmämääräisesti ja tarvittaessa identifiointi on varmennettu käyttäen stereomikroskooppia ja röntgendiffraktometria. Tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina ovat kalsiitti, rautakiisut ( magneettikiisu ja rikkikiisu) sekä savimineraalit (illiittijakaoliniitti sekä harvoin montmorilloniittija vermikuliitti), joita esiintyy yleisesti kaikilla syvyystasoilla Olkiluodon kallioperän fraktuureissa. Näiden lisäksi on tehty muutamia havaintoja analsiimista, laumontiitista, palygorskiitista ja kvartsista. Kalsiittikiteytymät ovat paksuudeltaan tyypillisesti 0,1-1 mm ja 3 mm paksummat katteet ovat erittäin harvinaisia. Rikkikiisua esiintyy kairausnäytteessä kaikilla syvyyksillä. Se esiintyy omamuotoisina pieninä rakeina ja kalvomaisina silauksina tai hyvin ohuina laikkuina. Rakomineraalina harvinaisempi magneettikiisu esiintyy tyypillisesti grafiitin yhteydessä. Kaoliniittia tavataan löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. Illiitti esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä multamaisena muunnoksena yhdessä kalsiitin ja joskus myös montmorilloniitin kanssa. Grafiittihaarniskapintoja tavataan kaikissa näytteissä satunnaisesti. Kvartsiutuneista rakopinnoista on tehty myös havaintoja useilta eri syvyystasoilta. Avainsanat Paleoproterotsoinen, kallio, kiillegneissi, migmatiitti, granitoidi, matala lämpötila, rakomineraali, ydinjätehuolto.

6 EURAJOKI, OLKILUOTO, LOW TEMPERATURE FRACTURE MINERALS IN DRILL CORE SAMPLES OL-KR2, -KR3, -KR4, -KR5, -KR7, -KR8 AND -KRlO ABSTRACT This report represents the features of low temperature fracture minerals in drill cores OL KR2, OL-KR3, OL-KR4, OL-KR5, OL-KR7, OL-KR8 ja OL-KRlO from the Olkiluoto site as numeric tables converted from original, verbal descriptions. The fracture minerals were originally mapped and identified with the naked eye and, if necessary, confirmed by stereo microscopy and -ray diffractometry. Calcite, Fe sulphides (pyrrhotite and pyri te) and clay minerals (illite, montmorillonite, kaolinite and vermiculite) form the most typical fracture mineral phases throughout the drill cores, with analcime, laumontite, palygorskite and quartz to be found less frequently. Pyri te occurs in small idiomorphic grains and in thin covers and patches, and is encountered at all depths along the cores. Pyrrhotite is detected less often and it usually occurs together with graphite. Kaolinite fracture fillings are loose powdered masses or dense, white coverings, while illite occurs in a green, transparent, soap-like mass or in a grey to green, loose clay variety together with montmorillonite. Graphite slickensides are found in several depth zones and quartz is detected in numerous fractures of different depths. Keywords: Palaeoproterozoic, bedrock, mica gneiss, migmatite, granitoid, low temperature, fracture mineral, nuclear waste management.

7 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tutkilnusalue Työn tavoite Tutkilnusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit Rakomineraalifaasit Suoritetun muunnostyön menettelytavat KAIRAUSNÄ YTE OL-KR KAIRAUSNÄ YTE OL-KR KAIRAUSNÄYTE OL-KR KAIRAUSNÄYTE OL-KR KAIRAUSNÄ YTE OL-KR KAIRAUSNÄ YTE OL-KR KAIRAUSNÄYTE OL-KR YHTEENVETO Lähdeluettelo Liite 1 Rakomineraalitaulukoissa käytetyt lyhenteet Liite 2. Kairausnäytteen OL-KR2 rakomineraalit Liite 3. Kairausnäytteen OL-KR3 rakomineraalit 65 Liite 4. Kairausnäytteen OL-KR4 rakomineraalit Liite 4. Kairausnäytteen OL-KR5 rakomineraalit 112 Liite 5. Kairausnäytteen OL-KR7 rakomineraalit 130 Liite 6. Kairausnäytteen OL-KR8 rakomineraalit 141 Liite 7. Kairausnäytteen OL-KR10 rakomineraalit

8 3 1 JOHDANTO Fortum Power and Heat Oy ja Teollisuuden Voima Oy varautuvat voimalaitostensa ydinjätehuollossa käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen Suomen kallioperään. Posiva Oy huolehtii tähän liittyvistä tutkimuksista. Yksityiskohtaisia sijoituspaikkatutkimuksia on tehty vuosina Eurajoen Olkiluodon, Kuhmon Romuvaaran ja Äänekosken Kivetyn alueilla ja vuosina Loviisan Hästholmenin alueella. Tässä raportissa esitetään Olkiluodon tutkimuskohteeseen vuosina kairattujen reikien OL KR2, -KR3, -KR4, -KR5, -KR7, -KR8 ja -KR10 rakomineraalitutkimusten sanallisten kuvausten tulokset (Gehör et al. 1996) muutettuna numeerisiksi ja sovittuja lyhenteitä sisältäviksi taulukoiksi. 1.1 Tutkimusalue Olkiluodon tutkimusalue sijoittuu Eurajoen kunnan länsiosaan, Olkiluodon saarelle. Tutkimusalue on pinta-alaltaan n. 7 km 2 :n laajuinenja geologisesti se sijoittuu paleoproterotsooisista granitoideista ja paragneisseistä koostuvaan migmatiittiseen gneissiympäristöön (kuva 1-1 ). Alueelle on tehty 14 syvää kallionäytekairausreikää, joiden sijaintipisteet ja tutkimusalueen geologiset yleispiirteet on esitetty kuvassa Työn tavoite Tämän työn tavoitteena on ollut muuntaa Olkiluodon kairausnäytteiden OL-KR2, -KR3, -KR4, -KR5, -KR7, -KR8 ja -KR10 rakomineraalikartoitusten alkuperäiset, sanalliset kuvaukset (Gehör et al. 1996) taulukkomuotoisiksi rakomineraalifaaseja, niiden esiintymispaikkoja, - tyyppejä sekä katteiden peittopinta-aloja ja paksuuksia kuvaaviksi tallenteiksi käyttäen sovittu ja, liitteessä 1 esitettyjä lyhenteitä ja koodeja. Toisena tavoitteena on ollut tuottaa yleisimpien rakomineraalifaasien esiintymispaikkoja esittävät diagrammit työn kohteena olleista kairausnäytteistä.

9 4 Kairanreikien sijainnit (KR1-KR14) KKJ1 (Projektio: Gauss-Kruger) Saanlo & Rlekkola Oy/HM SELITYKSET: KR1 Kairanreikä ja sen ts:'" maanplntaprojektio Tonaliittiffonaliittigneissi Graniitti Metadiabaasi Kiillegneissi Suonigneissi Amfiboliitti Kuva 1-1. Olkiluodon alueen kallioperä sekä kairanreikien lähtöpisteet 1.3 Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet ja kivilajit Olkiluodon tutkimusalue sijoittuu Etelä-Suomen migmatiittivyöhykkeen länsiosaan. Kallioperä muodostuu erityyppisistä epiklastisista ja vulkaanisperäisistä svekofennialaisista liuskeista ja gneisseistä sekä niitä leikkaavista tai migmatisoivista syn- ja postorogeenisista granitoideista (Simonen 1980aja b, Paulamäki & Paananen 2001). Liuskeetja metavulkaniitit ovat tyypillisesti 1,93-1,85 Ga ikäisiä. Granitoidien iät vaihtelevat välillä 1,9 Gaja 1,77 Ga (Vaasjoki 1977, Vaasjoki & Huhma 1992). Anorogeenisia, Ma ikäisiä rapakivimassiiveja (Vorma 1976) sekä nuorempia ns. postjotunisia, n. 1,25 Ga ikäisiä oliviinidiabaaseja tavataan myös tutkimusalueen lähistössä (Suominen 1991). Kiillegneissimigmatiitit ja enemmän migmatiittiset suonigneissit muodostavat valtaosan Olkiluodon saaren kallioperästä (Paulamäki 1989, Anttila et al. 1992, Saksa et al. 1993). Tonaliiteiksi ja granodioriiteiksi kutsuttuja osin syväkivimäisiä, osin gneissimäisiä

10 5 kivilajeja tavataan muutamassa itä-länsisuuntaisessa, m leveässä vyöhykkeessä. Karkearakeisia graniitteja tavataan tutkimusalueen keskiosassa sekä muutamissa pienemmissä massiiveissa eri puolilla saarta. Koillinen-lounassuuntainen diabaasijuoni tavataan saaren keski osassa. Tutkimusalueen geologiset yleispiirteet (Paulamäki 1989 ja Anttila et al. 1992) on esitetty kuvassa Rakomineraalifaasit Rakomineraalien alkuperäinen kartoitus ja tunnistaminen on tehty silmämääräisesti ja tarvittaessa havainnot on varmennettu stereomikroskoopilla ja röntgendiffraktometrilla (Gehör et al. 1996). Tutkituissa kairausnäytteissä tavatut merkittävimmät rakomineraalifaasit ovat karbonaattimineraaleja (kalsiittija dolomiitti), rautakiisuja sekä savimineraaleja. Olkiluodon alueen kairausnäytteissä tavatut tyypilliset rakomineraalit sekä niiden kemialliset kaavat ovat: Kaisiitti Rautakiisut: Kvartsi Albiitti Grafiitti CaC0 3 magneettikiisu Fe 1 _xs rikkikiisu FeS 2 illiitti (K,Ca,Mg)Alz(Si 3 Al0 10 )0H 2 montmorilloniitti(na,ca) 0./Al,Mg) 2 Si (0H) 2.nH 2 0 kaoliniitti Al 2 Si (0H) 4 smektiitti (ryhmä savimineraaleja) Si0 2 (Na,K)A1Si c Edellisten lisäksi raoissa on tavattu satunnaisesti gismondiittia CaA1 2 Si0 8 *4H 2 0, laumontiittia Ca(Al 2 Si )*4H 2 0, nakriittia Al 2 Si (0H) 4, palygorskiittia MgA1Si (0H), lyijyhohdetta (PbS) sekä sinkkivälkettä (Zn,Fe)S sekä muutamia harvinaisia mineraalifaaseja. 1.5 Suoritetun muunnostyön menettelytavat Työn tavoitteena on ollut muuntaa alkuperäisessä tutkimusraportissa (Gehör et al.1996) esitetyt sanalliset rakomineraalikartoitustulokset numeerisiksi tietoaineistoiksi. Kaikilta osin tämä ei ole voinut tapahtua pelkkänä muunnos- tai kirjaustyönä, koska alkuperäisissä rakomineraalikartoitustuloksissa ei ole aina kuvattu kaikkia vaadittuja muuttujia, esim. mineraalikatteiden paksuuksia ja peitto-osuuksia systemaattisesti numeerisina eikä kaikkia rakomineraalien esiintymistyyliä kuvaavia seikkoja löydy jokaisen raon kuvauksesta.

11 6 Tällaisissa tapauksissa on jouduttu tekemään tulkintoja ja arvioita mahdollisimman oikean muunnostavan löytämiseksi. Merkitykseltään näin syntyvät eroavaisuudet todellisiin mittaarvoihin voidaan kuitenkin arvioida verrattain vähäisiksi. Rakomineraalifaasien nimien kirjaaminen lyhenteitä käyttäen ei ole tuottanut ongelmia, sillä tunnistetut faasit on kirjattu yksiselitteisesti alkuperäiseen sanalliseen kuvaukseen. Nyt tehdyssä muunnoksessa alkuperäiset nimet on voitu koodata tulostaulukoihin yksinkertaisesti liitteessä!esitettyjä nimilyhenteitä käyttäen. Rakopinnan tai raontäytteen tyypit on kuvattu samoin lähes poikkeuksetta riittävällä tarkkuudella alkuperäisessä kuvaustekstissä. Raon asento on määritetty alkuperäisissä kartoituksissa poikkeamana kairaussuunnasta eli kairausvektorin ja rakotason välisenä suuntakulmana, joka on ilmoitettu asteina. Alkuperäinen mittaustulos on siirretty suoraan numeeriseen tulosaineistoon. Rakomineraalien esiintymistyypin kuvaus on osittain aivan yksiselitteinen, sillä sanallinen kuvaus sisältää suurelta osin samoja termejä, jotka on esitetty lyhenteineen liitteessä 1. Epätavallisimmat esiintymistyypit on kuvattu sanallisesti aina sillä tarkkuudella, että kartoitustuloksen koodaamisessa ei ole ollut ongelmia. Kaikkiin sanallisesti tallennettuihin havaintoihin esiintymistyyppikuvausta ei kuitenkaan ole liitetty. Muunnoksessa on lähdetty siitä perusolettamuksesta, että tyyppikuvauksen puuttuminen tarkoittaa esiintymistyypin olevan tavanomainen ja hyvin yleinen. Tällaisissa tapauksissa esiintymistyypin arvioinnissa on otettu huomioon mahdollinen mineraalikatteen paksuutta ja pinta-alaasuutta kuvaava termi sekä muu yleinen kuvaus. Karbonaattien osalta yleisimmät esiintymistyypit ovat tasainen kate (Tk) ja laikku (Lk), joita on käytetty karbonaattikatteiden tyyppikuvauksen puuttuessa alkuperäisestä kuvauksesta. Tasaisiksi katteiksi on arvioitu kaikki suuren pinta-alan kattavat raontäytteet, ja muut, pienemmän pinta-alaosuuden peittävät katteet on luokiteltu laikuiksi. Kiisumineraalit esiintyvät useimmin silauksina tai pieninä laikkuina, ja näitä kuvaavia tyyppilyhenteitä, Sija Lk, on käytetty, mikäli yksityiskohtaisempi esiintymistyypin kuvaus puuttuu. Rikkikiisu esiintyy usein myös omamuotoisina rakeina, mutta sellainen esiintymistapa on kirjattu poikkeuksetta jo alkuperäiseen kuvaustekstiin. Savimineraalien yleisin esiintymistyyppi on tasainen kate (Tk), jota koodia on käytetty sellaisissa tapauksissa, joissa esiintymistyypin kuvaus puuttuu täydellisesti alkuperäisestä kuvaustekstistä. llliitti voi esiintyä myös vahamaisena (Va), jota termiä on käytetty kuvaamaan kaikkia saippuamaiseen tai vastaavaan esiintymisasuun viittaavia esiintymisasuja. Muut savimineraalit esiintyvät usein myös jauhemaisina,ja sitä vastaavaa lyhennettä (Ja) on käytetty kuvaamaan kaikkia pulverimaisia tai muita vastaavia esiintymistyyppej ä.

12 7 Mineraalikatteen pinta-alaosuutta ei ole aina liitetty alkuperäiseen kuvaukseen numeerisena, vaan se on jouduttu usein tulkitsemaan kuvaustekstikokonaisuudesta. Paksut katteet peittävät poikkeuksetta myös suuren osan rakoseinämän pinta-alasta, joten mineraalikatteen paksuutta on voitu näin käyttää hyväksi pinta-alaosuuden arvioinnissa. Piste- ja pesäkemäisyydet sekä muut vastaavat esiintymistyypit viittaavat puolestaan pieneen peittoosuuteen. Muunnostyössä on tämänkin muuttujan osalta lähdetty siitä perusolettamuksesta, että tavallisimmat, %:n peitto-osuudet on jätetty helpoimmin pois kuvaustekstistä. Poikkeuksellisen kattavat ja toisaalta pienialaiset katteet on sitä vastoin kuvattu jollain tavoin alkuperäisessä tekstissä. Peitto-osuustermin puuttumisen on tämän takia oletettu merkitsevän noin 50 %:n peittopinta-alaa. Omamuotoiset rikkikiisurakeet kattavat tavallisesti vain hyvin pienen osan rakoseinämän alasta ja kiisulaikkujen peittoala on harvoin yli 5 %, mikä on myös otettu huomioon muunnoksessa. Mineraalikatteiden paksuuksien osalta puolta millimetriä paksummat karbonaatti- ja savimineraalikatteet ovat harvinaisia ja puolta millimetriä paksummat kiisukatteet erittäin harvinaisia. Tämän takia kaikkien yli 0,5 mm paksujen katteiden voidaan olettaa tulleen kuvatuksi numeerisesti jo sanalliseen kuvaustekstiin. Samoin alle 0,1 mm paksut, silmämääräisesti tuskin erottuvat katteet ovat siinä määrin poikkeuksellisia, että ne ovat löydettävissä jollain tavoin, esimerkiksi terminä "hilsemäinen" tai "tuskin erottuva" alkuperäisessä kuvauksessa. Epäsystemaattisimmin kuvattuja ovat jälleen tavanomaisimmat, 0,1-0,5 mm:n katepaksuudet. Numeerisen kuvauksen puuttuessa onkin käytetty 0,1 mm:n paksuuslukua, jos kuvauksessa on viitattu ohueen, mutta selvästi erottuvaan katteeseen ja vastaavasti 0,5 mm:n paksuuslukua, jos alkuperäisessä kuvauksessa on kerrottu katteen olevan verrattain vahva, mutta paksuutta ei ole kuvattu tarkemmin.

13 2 KAIRAUSNÄVTE OL-KR2 9 Kairanreikä OL-KR2 sijoittuu tutkimusalueen koillisosaan (kuva 1-1). Kairanreiän lähtösuunta on 359,3, lähtökaltevuus 76,2 ja kokonaispituus 1051,89 m. Kairanreiän vedenjohtavuusarvot on esitetty Rouhiaisen ( 1986a) raportissa ja rakoluvut Suomen Malmi Oy:n (1989a) ja Raution (1995a) raportissa. Hallitsevina kivilajeina kairausnäytteessä ovat erilaiset migmaattiset kiillegneissit, tonaliiteiksi kutsutut pilsteiset gneissit ja erilaiset granitoidiset juonikivilajit (Lindberg & Paananen 1991, Gehör et al. 1996). Tässä raportissa kuvataan vuonna 1989 kairatun, 503,65 m pitkän reiän (Suomen Malmi Oy 1989a) sekä vuonna ,89 m:in mittaiseksi jatketun reiän (Rautio 1995a) näytteiden rakomineraalikartoitusten tulokset muunnettuna taulukaksi Gehörin ja muiden (1986) raportissa esitetyistä sanallisista kuvauksista. Kairausnäytteestä OL-KR2 on tehty kaikkiaan 1268 rakomineraalihavaintoa. Tutkituista raoista on tavattu kalsiittia, rikkikiisuaja satunnaisesti magneettikiisua sekä savimineraaliryhmän mineraaleja; kaoliniittia, illiittiä ja montmorilloniittia sekä vermikuliittia. Muutamissa raoissa on tavattu lisäksi palygorskiittia, analsiimiaja laumontiittia. Haamiskapinnat ovat olleet useimmiten kloriitti-ja toisinaan myös grafiittikatteisia. Osasta rakoja on tavattu lisäksi kvartsikatteita. Rakomineraalien esiintymissyvyydet on esitetty kuvassa 2-1 ja tarkempi kuvaus liitteessä 2. Kairausnäytteessä kalsiittia, rikkikiisua ja savimineraaleja, lähinnä kaoliniittia ja illiittiä esiintyy kaikissa sellaisissa jaksoissa, joissa rakoja yleensäkin esiintyy. Grafiittihaamiskapintoja tavataan harvakseltaan, mutta niiden esiintyminen on keskimääräistä runsaampaa kairausnäytteen alkupäässä, kairauspituusvälillä m sekä loppupäässä, pituusvälillä m. Grafiittihaarniskat ovat osittain magneettikiisulaikkujen pinnoittamia. Kuvasta 2-1 on nähtävissä, että yleisimpiä rakomineraaleja, kalsiittia, Fe-sulfideja, kaoliniittia ja muita savimineraaleja esiintyy varsin kattavasti koko kairausnäytteen pituudelta. Aivan yhtenäistä ja monotonista rakomineraalien esiintyminen ei kuitenkaan ole, ja näyte on jaoteltu erilaisten rakomineraaliseurueiden karakterisoimiksi alajaksoiksi (Gehör et al. 1986).

14 0 10 RKO VJK KB KI SV GR SY f f 100 F= ---rp= ~ 1 t~ 1 ~.1= 1~ -.-_ 1 Eii& mml 1...! r t ---~ _-_ _ _ _ _ _ 1 ~ ~~~~--_j~~~ ~ j i! ~_J~ 1 j ~ f.. : : : : : : : : ~---.. rp... 1 : : : : : : : : :.~r l i IJr & ~~ ~--~ l ; l... t t l F= ~\~~~~--- -~~~ = ' 1,..... ~-,~ r f... :. l i i 1... :-.... : 1...! ~ ! RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (log, m/s) KB = karbonaatti KI = rautakiisu SV = savimineraali GR = grafiitti SY = syöpymä Kiillegneissimigmatiitti Graniitti/pe gmatii tti Tonaliitti Grafiittipitoinen liuske Kataklastiitti Kuva 2-1. Kairausnäytteen OL KR2 rakomineraalit

15 3 KAIRAUSNÄVTE OL-KR3 11 Kairanreikä OL-KR3 sijaitsee tutkimusalueen länsiosassa (kuva 1-1). Kairanreiän lähtösuunta on 306,0 ja lähtökaltevuus 67,5 (Suomen Malmi Oy 1989b ). Kairausnäytteessä hallitsevina kivilajeina esiintyvät erilaiset kiillegneissit ja graniitit (Lindberg & Paananen 1991). Kairanreiän vedenjohtavuusarvot on esitetty Rouhiaisen ( 1996a) raportissa ja rakoluvut Suomen Malmi Oy:n ( 1989b) raportissa. Tässä raportissa kuvataan vuonna 1989 tehdyn reiän (Suomen Malmi Oy 1989a) kairauksessa saadun näytteen rakomineraalikartoitusten tulokset muunnettuna taulukoksi sanallisista lähtöaineistoista (Gehör et al. 1986). Kairausnäytteestä OL-KR3 on tehty kaikkiaan 785 rakomineraalihavaintoa. Raontäytemineraaleina on tavattu kalsiittia, rautasulfideja; rikkikiisua sekä satunnaisesti magneettikiisua, savimineraaliryhmän mineraaleja; kaoliniittia, illiittiä sekä satunnaisesti montmorilloniittiaja vermikuliittia (Gehör et al. 1986). Grafiittia on tavattu muutamista kairauspituusvälin m raoista. Kloriittihaamiskapinnat ovat yleisiä kaikilla syvyystasoilla., illiitti ja kaoliniitti ovat rakomineraaliseurueissa läsnä vaihtelevassa määrin ja ne ovat yleisiä lähes koko kairausnäytteen pituudella, mutta syvyysvälillä m niiden esiintyminen on kuitenkin satunnaista. Kvartsiutumista on tavattu kairauspituudella 384m ja syöpymiä pituudella 157 m sekä 255 m. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 3-1 sekä liitteestä 3. Kuvan 3-1 mukaisesti rikkonaisten ja parhaiten vettä johtavien jaksojen raoissa on tavallisimmin kalsiitista, Fe-sulfideista, kaoliniitista ja savimineraaleista koostuvia täytteitä. Tavallisimpien rakomineraalien ja grafiitin esiintymisessä on kuitenkin katkoksia, joiden perusteella kairausnäyte on jaettu erilaisten rakomineraaliseurueiden luonnehtimiksi alajaksoiksi (Gehör et al. 1996).

16 ~ _--~ 12 RKO VJK KB KI SV GR SY!!! t d ~ 1 1 ~ f--l : h i i t ~ 1 1 p p 1-' 1 1. : ~ !" ; ; ~ -., 1 1 : ~ ~ 1 1. ] i m p ::s i ~ : Y:/Y} ! vv0/y._ ~ '/\.! 1 h. 1 ; ~ 1 1. i p ~._ 1!. ~ i ~ ~ ~! J' RKO = rakoluku (kpl/m) /IY:;!)... '-L,_ 1 1 VJK = vedenjohtavuus (log, m/s) KB = karbonaatti ~.. :::::::J ;. ::::::J - ::::1 K:~ : ==::J Lr!! KI = rautakiisu ---- L f===l SV = savimineraali : GR = grafiitti SY = syöpymä JVVJ\ - ~ Kiillegneissimigmatiiti. ~ Graniitti/pegmatiitti :::J Kuva 3-1. Kairausnäytteen OL-. KR3 rakomineraalit...,- AAAA ;

17 4 KAIRAUSNÄVTE OL-KR4 13 Kairanreikä OL-KR4 sijoittuu tutkimusalueen keskiosaan (kuva 1-1). Kairauksen lähtösuunta on oo ja lähtökaltevuus 77,0. Tässä raportissa kuvataan reiän ensimmäisen vaiheen kairauksessa vuonna 1990 kairauspituudelle 503,20 m (Suomen Malmi Oy, 1990a) ja jatkokairauksessa vuonna 1995 pituudelle 901,58 m (Rautio 1995b) tehdystä reiästä saadun näytteen rakomineraalikartoitusten tulokset muunnettuna taulukoksi alkuperäisistä, sanallisista kartoituskuvauksista (Gehör et al. 1996). Diagrammeissa käytetyt rakoluvut ovat peräisin Suomen Malmi Oy:n (1990a) ja Raution (1995b) raporteista. Kairausnäytteestä OL-KR4 on tehty yhteensä 867 rakomineraalihavaintoa (Gehör et al. 1996). Raontäytemineraaleina on tavattu kalsiittia, rikkikiisua ja joskus myös magneettikiisua sekä saviminermineraaleja, kaoliniittia ja illiittiä. Satunnaisesti on tavattu myös vermikuliittia ja hydrobiotiittia. Rakomineraalien esiintymissyvyydet on esitetty kuvassa 4-1 ja ykityiskohtaisempi kuvaus liitteessä 4. Kairausnäytteen alkupäästä, pituusväliltä m on tehty poikkeuksellisen runsaasti grafiittihavaintoja mutta sitä syvemmältä grafiittihavainnot ovat satunnaisia. Yhdestä raosta on tavattu laumontiittia ja haarniskapinnat ovat useimmiten kloriittisia. illiitti ja kaoliniitti ovat rakomineraaliseurueissa läsnä vaihtelevassa määrin ja satunnaisin määräsuhtein. Pituusvälillä m on kaoliniitti savimineraalitäytteissä illiittiä yleisempi, kun taas väleillä mja m illiitti on mukana lähes joka raossa vaihtelevan paksuisena katteena. Kairauspituudelta 790 m alkaen illiitti on selvästi yleisin ja useimmin esiintyvä savimineraali. Kalsiittirakojen täytepaksuus on vain 12 raossa 1 mm tai sitä suurempi, ja tavallisimmin se muodostaa 0,1-0,2 mm vahvoja katteita. Rakopintojen kiisulaikut ovat korkeintaan 2 cm:n läpimittaisia ja katepaksuudet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 0,5 mm. Rakopinnat ovat useassa kohdin kvartsiutuneita kairauspituusväleillä m, mja 620 m. Kuvan 4-1 mukaisesti rikkonaisten jaksojen raoissa on pääasiassa kalsiitista, Fe-sulfideista, kaoliniitista ja illiitistä koostuvia täytteitä, mutta kalsiittia, rautakiisuja sekä savimineraaleja on kaikkia yhtä aikaa läsnä vai 35 raossa. Näistä puolessa on savimineraalina illiitti ja puolessa kaoliniitti.

18 RKO VJK KB KI sv GR SY : : - <!" ~ ~! :;: - " i : i = ~ :. ; 100 ~ 1. 1 r 1 i 1 : 200 ~...:.~ c.c.:_:_:_::_:_:_: 1 1. ~. c:::::::_. r.::.:..:c_==.:. :-c :-:-:-:-::-. ~~ ::o~ ~ ~-~ =..----' 1 r---' : : i ~... /vvv\.. ; : : -- ' 1!! 1<;</x !!!" , i 1 1 r-----' : 1 1 -~- h =-~ p. : 1 t7 1!! :o.~ RKO = rakoluku (kpl/m) 1---I t 600 VJK = vedenjohtavuus (log, m/s)! KB = karbonaatti.: ::::: 1= KI = rautakiisu SV = savimineraali GR = grafiitti 1 1 SY = syöpymä - II] "-"-::-:::::: i Kiillegneissimigmatiitti y lliitij D =:==:==:==:==:;. 1 K vartsiitti/ gneissi ;\/\,\.. : 1. &:. 1(<,~<> ' Granii tti/pegmatiitti xxxx i Kataklastiitti k{~... m Kuva 4-1. Kairausnäytteen 0 L- i!._ 1 1 KR 4 rakomineraalit!

19 5 KAIRAUSNÄ VTE OL-KR5 15 Kairanreikä OL-KR5 sijaitsee Olkiluodon tutkimusalueen luoteisosassa (kuva 1-1 ). Kairauksen lähtösuunta on 340,0 ja lähtökaltevuus 65,0. Kiillegneissimigmatiitit ja tonaliittiset kivilajit ovat hallitsevia koko kairausnäytteessä (Lindberg & Paananen 1991 ). Tässä raportissa kuvataan vuonna 1990 kairatuo reiän (Suomen Malmi Oy 1990b) rakomineraalikartoitusten sanallisesti kuvatut tulokset (Gehör et al. 1996) muunnettuna numeroarvoja sisältäväksi taulukoksi. Kairauksessa talteen otettu näyte on 518 m pitkä ja siitä on tehty kaikkiaan 620 rakomineraalihavaintoa. Raontäytteinä on tavattu kalsiittia, rautasulfideja; rikkikiisua ja satunnaisesti magneettikiisua sekä savimineraaliryhmän mineraaleja; kaaliniittiaja illiittiä (Gehör et al. 1996). Grafiittia on tavattu vain muutamasta raosta. Kuvassa 5-1 esitetyt rakolukudiagrammit perustuvat Suomen Malmi Oy:n ( 1990b) ja vedenjohtavuuskuvaaja Rouhiaisen ( 1996a) esittämään lähtöaineistoon. Savimineraalien muodostamien raontäytteiden vahvuudet ovat vain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta yli 0,5 mm ja kalsiittikatteet ovat tyypillisesti vielä sitäkin ohuempia. Kiisusilausten ja -laikkujen läpimitat ovat alle 2 cm ja katevahvuudet tavallisimmin korkeintaan 0, 1 mm:n luokkaa. Rakopinnat ovat useassa kohdin kvartsiutuneet etenkin kairauspituusväleillä m ja m. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 5-1 ja yksityiskohtaisempi kuvaus liitteestä 5. Kalsiitin, Fe-sulfidien ja kaoliniitin tai muiden savimineraalien esiintyminen on yleistä tässäkin näytteessä kaikissa runsaasti rakoja sisältävissä ja suhteellisen hyvin vettä johtavissa tai johtaneissa vyöhykkeissä. Tältä osin näyte ei kuitenkaan ole täysin monotoninen, ja yleisimpien rakomineraalien sekä grafiitin esiintymisen pohjalta se on jaettu kairauspituusväleittäin erilaisten rakomineraaliseurueiden hallitsemiksi jaksoiksi (Gehör et al. 1986).

20 16 RKO VJK KB KI SV GR SY ; i i lr" p "" ~ 1 i VVV\v.._ f---j 1 b!! ! : p.. : 1: : 1: IE"Ioo""---~~f--~~--j~~~~~~~~~ i ;! \)'}\!\.~ ----~~ ~~ ~ 300 -t--~ --~t t-~--~ ~ ;1,1'1'1;1;1;1,5 1 1 ~~~\~ 11 \~A~-~~~~-----~~-~ - '--~~~~~~ p ~~~~---r----r-----~----~ j \1\1\ ~ t====~-~--~--~~~=l i ; : ; 1-1. RKO = rakoluku (kpl/m) VJK = vedenjohtavuus (log, m/s) KB = karbonaatti KI = rautakiisu SV = savimineraali GR = grafiitti SY = syöpymä ~ ITIJ]J] ~ Kiillegneissi Tonaliitti Graniitti/pegmatiitti Kuva 5-l. Kairausnäytteen 0 L KR5 rakomineraalit

21 6 KAIRAUSNÄVTE OL-KR7 17 Kairanreikä OL-KR7 sijaitsee Olkiluodon tutkimusalueen keskiosassa (kuva 1-1). Kairauksen lähtösuunta on 45,0, lähtökaltevuus 70,0, ja talteen otetun kairausnäytteen pituus vuonna 1994 kairatun reiän osalta on 301 m (Jokinen 1994). Reikä sijoittuu pääosin kiillegneissimigmatiiteista ja suonigneisseistä koostuvaan kallioperään (Gehör et al. 1996) ja alkaa läheltä tonaliitiksi nimetyn kivilajiyksikön kontaktia. Tässä raportissa esitetään alunperin sanallisesti kuvatut rakomineraalikartoitustulokset (Gehör et al. 1996) muunnettuna lyhenteitä ja numeerisia arvoja sisältäviksi taulukoiksi. Kairausnäytteen rakoluvut ovat peräisin Jokisen (1994) raportista, ja vedenjohtavuusarvot on esitetty Rouhiaisen ( 1996a) raportissa. Kuvassa 6-1 on esitetty lisäksi reiän jatkokairauksessa vuonna 2000 (Rautio 2000) 811 m:n pituudelle jatketusta reiästä saadun näytteen rakomineraalikartoituksen tulokset (Gehör et al ). Kairausnäytteestä on tehty kaikkiaan 391 rakomineraalihavaintoa. Raoista on tavattu kalsiittia, rikkikiisua sekä savimineraaliryhmään kuuluvia mineraalifaaseja; kaoliniittia ja illiittiä. Zeoliittia on tavattu vain yhdestä raosta. Kloriittiset haarniskapinnat ovat näytteessä myös varsin yleisiä. Rakomineraalien esiintymissyvyydet ilmenevät kuvasta 6-1 sekä liitteestä 6. illiitti ja kaoliniitti ovat rakomineraaliseurueissa läsnä vaihtelevassa määrin. Kaoliniitti on illiittiä yleisempi, lukuun ottamatta muutamia rikkikiisua runsaasti sisältäviä jaksoja kairauspituusväleillä m ja m, joissa illiitti on yleisempi ja usein ainoana esiintyvä savimineraali. Savimineraalikatteiden keskiarvopaksuus on vain 0,2 mm ja 1 mm:n vahvuisia katteita on tavattu vain kahdesta raosta. Kalsiittitäytteiden paksuus on suurimmillaan 5 mm, mutta yli 1 mm paksuja katteita on tavattu vain 5 raosta. Rakojen reunoja pinnoittavilla kiisusilauksilla on vahvuutta keskimäärin 0,2 mm ja kiisulaikut ovat läpimitaltaan alle 3 cm:n mittaisia. K vartsiutuneita rakopintoja on tavattu kairauspituuksilla 142 mja 172m. Kuvan 6-1 mukaisesti rikkonaisten ja vettä hyvin johtavien jaksojen raoissa on kalsiitista, Fe-sulfideista ja kaoliniitista tai muista savimineraaleista koostuvia täytteitä. Kalsiittirautakiisu-savimineraaliseurue on yleisin tämän näytteen rakomineraaliseurueista (Gehör et al. 1996), mutta kaikkia mainittuja faaseja on yhtä aikaa läsnä 33 raossa. Näistä puolessa on savimineraalifaasina illiitti ja puolessa kaoliniitti.

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen Ol-KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen Ol-KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-3 6 Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen Ol-KR 1 matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Teuvo Määttä Olavi Taikina-aho Lokakuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4,

Lisätiedot

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL -KR 11 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 20002 7 Eurajoen Olki!uodon kaitausnäytteen OL KR petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki..Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Toukokuu 2000 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu

1 1. Johdanto Säteilyturvakeskus tilasi (tilaus no. 69/410/95) Geologian tutkimuskeskukselta Palmotin luonnonanalogiaprojektia koskevan tu GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Ydinjätteiden sijoitustutkimukset Y 30 / 97 / 2 Työraportti 2-97 PALMOTUN TUTKIMUSALUEEN KAIRANREIKIEN R304, R323, R332, R334, R335, R337, R340, R343, R348, R356, R373 JA R385

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka.

Alueen geologisen kartoituksen ja lohkaretutkimukset suoritti allekirjoittanut apunaan yo. Risto Valjakka. 1 M/17/Yt-52/1 Ylitornio Veijo Yletyinen Allekirjoittanut suoritti osaston johtajan toimesta kansannäytteiden No 1208 A. P. Leminen ja No 1244 M. Hautala, tarkastuksen. Tällöin ilmeni, että molemmat molybdeenihohdepitoiset

Lisätiedot

Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus

Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Työraportti 99-12 Romuvaaran, Kivetyn, Olkiluodon ja Hästholmenin kairausnäytteiden core discing -kartoitus Nina Sacklen Helmikuu 1999 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI, FINLAND Tel. +358-9-2280

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.

-3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0. -3- JOHDANTO Saarijärven kunnassa sijaitseva valtaus PIKKULA 1 (kuva 2), kaiv.rek. n:o 3271/1, KTM n:o453/460/81, tehty 7.l0.-8l,peruttiin 10.12.1984 Valtausalueelta etsittiin lohkareviuhkan lohkareiden

Lisätiedot

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteiden OL -KR6. OL -KR7 ja OL -KR 12 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteiden OL -KR6. OL -KR7 ja OL -KR 12 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ r a p o r t t i 2 0 0 1-3 8 Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteiden OL -KR6. OL -KR7 ja OL -KR 12 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Teuvo Määttä Olavi Taikina-aho

Lisätiedot

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta

Aulis Häkli, professori. KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA. Malminetsinta KULLAN ESIINTYMISESTÄ JA RIKASTETTAVUUDESTA RAARRK LAIVAKANKAAN KULTW'iINERALISAATIOSSA Tutkimuksen tiiaaja: Tutkimuksen tekija: E ~auharn:ki/ktr Esko Hänninen O U T O K U M P U Oy Malminetsinta Aulis

Lisätiedot

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet

7, 8) sekä kair:a us p :t'ociileihin piirretyillä käyri llä (Liitteet Outokumpu Oy ~fa1minetsintä Ok u-analogia/1 966... 2/ MIi, P ol v i j ä r v i. S ola Yhteenveto ',kairauksista v:lta 1957 Solassa kairattiin v. 1957 kuusi. re~ä. Näistä lcaksi (Sola- 1, 2) kairatti.in

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR 1, HH-KR2 ja HH-KR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työraportti 9740 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HHKR 1, HHKR2 ja HHKR3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olavi Taikinaaho Kivitieto Oy ''oulukuu 1997 POSVA

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Kairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002

Kairanreikien Ol-KR 10 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 2002 Työraportti 22-4 Kairanreikien Ol-KR 1 ja Ol-KR7 puhdistustyöt furajoen Olkiluodossa vuonna 22 Tauno Rautio Joulukuu 22 POSIVA OY FIN-2716 OLKILUOTO, FINLAND Tel. +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 379 Työraportti

Lisätiedot

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl

Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus 1 (5) Jarmo Lahtinen 25.1.2008 Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl Polar Mining Oy/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Kuhmon Hautalehdon valtausalueella Hautalehto 3 (kaiv.

Lisätiedot

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 -

Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - Kuva 1. Kairauskohteiden - 3 - 4 Vuoden 1981 aikana mitattiin sähköisesti ja magneettisesti 33 km 2 alue karttalehdellä 3432.12, lisäksi tihennettiin sähköistä ja magneettista mittausta Haapaselän ja Vehmasmäen

Lisätiedot

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä

Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Itä-Suomen yksikkö M19/4322/2010/28 31.5.2010 Kuopio Leoparditäpläisten vuolukivien ja serpentiniittien tutkimukset Valtimon kunnassa Suurisuolla vuonna 2008 Mauri Niemelä Sisällysluettelo Kuvailulehti

Lisätiedot

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi-

--- - u. . A 8 (kaukopuhdut) Aimo Mikkola 4-1. Outokumpu Oy. suurissa puitteissa, n. 2,506 $. Koska korkea lyijypitoi- Outokumpu Oy. r Portlos.: Helilnkl, kblmlnk. 16 Sllhk-: Kumpi. Helsinki Talon 1141 -- Puh.: vaihda 10510 ' Rikastamomme hpazirikasteen lyijypitoisuus on vaihdellut 1 ' * suurissa puitteissa, n. 2,506 $.

Lisätiedot

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi

Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen Yksikkö Kokkola 2/2015 Kultatutkimukset Alajärven Peurakalliolla vuosina 2008-2014 Heidi Laxström, Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 2 0003 6 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HHKR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki.Juhani Paakkola Olavi Taikinaaho Elokuu 2000 POSIVA OY Töölönkatu

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen

vs/me ja teollisuusministerion energiaosaston GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen GEOLOGINEN TUTKIMUSLAI'I'OS Ydinjatteiden sijoitust.utkimusten projektiryhma Tiedonanto 19 Veli Suominen LOVIISAN HXSTHOLMENIN FLAPAKIVEN PETROGRAFIA JA RAONTAYTE- MINERAALIT KALLIONAYTEE:AIRAUKSIEN Y1

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241,

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuopion yksikkö M19/3241/-03/1/10 SUONENJOKI Kärpänlampi, Saarinen Koskee 3241, 3242 30.12.2003 Mäkinen Jari Raportti Suonenjoen kunnassa kohteissa Kärpänlampi ja Saarinen suoritetuista

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 M 06/1823/-87/1/10 Enontekiö Kilpisjärvi Ilkka Härkönen 15.12.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ENONTEKIÖN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KILPISJÄRVI 1-3,KAIV. REK. N:O 3398/1-3 SUORITETUISTA

Lisätiedot

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi

30( GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-91/1/10 Rantasalmi Putkela Olavi Kontoniemi 01.11.1991 30( TUTKIMUSTYOSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA PUT- (ELA 1, KAIV.REK.NRO 4229/1, SUORITETUISTA MALMITUTKINUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 19/2732/-84/1/87 Kittilä Palovaara Kari Pääkkönen LIUSKEKIVITUTKIMUKSET PALOVAARAN ALUEELLA KITTILÄSSÄ VUONNA 1984 YHTEENVETO Palovaaran liuskekiviesiintymän pääkivilajeina ovat

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As. VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, 90570 Oulu p. 08-5145600 f. 08-3113029 Pvm Työ nro As.nro 19.10.2010 73415 13424 Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu 26 90100 OULU Tilatunnus saapui 05.10.2010

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/4522/-84/1/60 Kuusamo Kouvervaara Kari Pääkkönen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEILLA RIIHIVAARA 1 JA 2, KAIV.REK. N:O 3202 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA 1, KAIV. REK. N:O 3473 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (3) M 06/3741/-88/1/10 Sodankylä Kustruotomanaapa ja Viuvalo-oja Tapani Mutanen 26.10.1988 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS SODANKYLÄN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA KUSTRUOTOMANAAPA 1 JA VIUVALO-OJA

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Kivetyn syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta

Kivetyn syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta Työraportti 9 7-33 Kivetyn syväkallion yksityiskohtainen rakotietokanta Pirjo e II ä, Tuija änninen, Sonja Voipio, enry Ahokas, Eero eikkinen Fintact Oy Joulukuu 997 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FI-00 00 ELSIKI,

Lisätiedot

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3

GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 GEOLOGAN TUTKIMUSKESKUS giiy-93/2/1 0 KI U Jarmo Nikande r 6.10.199 3 SINKKI- JA KULTAMALMITUTKIMUKSISTA KIURUVEDEN HANHISUOLLA, JOUTOKANKAALLA JA KULTAVUORELLA, KTL 3323 03, SEKÄ PYLHY- LÄNAHOLLA, KTL

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl

Jarmo Lahtinen 30.4.2001 Julkinen. OKME/Outokumpu 1 kpl 1 (7) Jakelu Kauppa- ja teollisuusministeriö 2 kpl OKME/Outokumpu 1 kpl Tutkimustyöselostus Koveron arkeeisella vihreäkivivyöhykkeellä valtauksilla Mönni 1 5, Kovero 1 2 ja Kuusilampi vuosina 1998 1999

Lisätiedot

Ota tämä paperi mukaan, merkkaa siihen omat vastauksesi ja tarkista oikeat vastaukset klo 11:30 jälkeen osoitteesta

Ota tämä paperi mukaan, merkkaa siihen omat vastauksesi ja tarkista oikeat vastaukset klo 11:30 jälkeen osoitteesta MAA5.2 Loppukoe 26.9.2012 Jussi Tyni Valitse 6 tehtävää Muista merkitä vastauspaperiin oma nimesi ja tee etusivulle pisteytysruudukko Kaikkiin tehtävien ratkaisuihin välivaiheet näkyviin! 1. Olkoon vektorit

Lisätiedot

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen

Lisätiedot

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000

Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Työ raportti 2001-0 5 Gravimetriset tutkimukset Eurajoella ja Olkiluodossa vuonna 2000 Seppo Elo Helmikuu 2001 POSIVA OY Töölönkatu 4, FIN-00100 HELSINKI. FINLAND Tel. +358-9-2280 30 Fax +358-9-2280 3719

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM )

ARKISTOKAPPAL~ OUTOKUMPU OY. Sijainti 1: K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM ) Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Turo Ahokas/PHM 5.10.1984 1 84) ARKISTOKAPPAL~ PYHASALMEN KAIVOKSEN POHJOISPUOLELLA SIJAITSEVAN GRAVIMETHISEN ANOMALIAN TUTKIMUKSISTA Sijainti 1:400 000 Lähtökohta Kun

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA

RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M19/2433/93/2/10 OULAINEN Rimpikoivikko Esko Iisalo 30.4.1993 RIMPIKOIVIKON ZN-PB AIHEEN GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET JA POKA-KAIRAUS OULAISISSA SISÄLLYSLUETTELO TUTKIMUSALUEEN SIJAINTI

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL -KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL -KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit ~ Työ ra po rtti97 09 Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör, Aulis Kärki, Seppo Suoperä, Olavi Taikinaaho Kivitieto Oy Heinäkuu 997 POS.IVA

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Hammaslahden kaivoksen sijainti..5

Hammaslahden kaivoksen sijainti..5 .. ----------- - -.. ~ i '! Hammaslahden kaivoksen sijainti..5 :..,...,. i.!,.... ~ Mittakaava L:200 000 Tiedonanto: HAMMASLAHDEN KUPARIhfAL1YI.T Seuraavassa yhteenvedossa valotetaan Hammaslahden malmin

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Aänekosken Kivetyn kairausnäytteiden KI-KR 12 ja KI-KR 13 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Aänekosken Kivetyn kairausnäytteiden KI-KR 12 ja KI-KR 13 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 9 8-35 II Aänekosken Kivetyn kairausnäytteiden KI-KR 2 ja KI-KR 3 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olli Taikina-aho Heinäkuu 998 POSIVA OY Mikonkatu

Lisätiedot

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren

Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren Pohjois-Suomen yksikkö M19/2633/2007/10/63 21.12.2007 Rovaniemi Raportti Pukinselän kultatutkimuksista Tervolassa vuosina 2003-2007 Antero Karvinen, Jorma Isomaa ja Eero Sandgren GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. "Kopsa" Mittakaava 1 : 100 000

OUTOKUMPU OY KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS 0 K MALMINETSINTA. Haapajärvi, Kopsa. Kopsa Mittakaava 1 : 100 000 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA KAIVOSLAIN 19 5:N MUKAINEN TUTKIMUSTYÖSELOSTUS Haapajärvi, Kopsa "Kopsa" 2344 07 Mittakaava 1 : 100 000 0 OUTOKUMPU OY 0 + MALMINETSINTE Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR7 ja HH-KRB petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR7 ja HH-KRB petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ r a p o r t t i 9 9-5 2 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteiden HH-KR7 ja HH-KRB petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Juhani Paakkola Olavi Taikina-aho Syyskuu 999

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ

RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ RUUKINKANKAAN KOULU, ÄMMÄNSAARI TILASTOVERTAILU VILJELYANALYYSEISTÄ Projekti 1810515 19.3.2015 Sisällysluettelo 1. YHTEYSTIEDOT... 3 2. TILASTOVERTAILU... 4 2.1 Tilastoaineisto... 4 2.2 Käsitteitä... 4

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Koulutoimen henkilöstörakenne

Koulutoimen henkilöstörakenne Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU

Lisätiedot

Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 1997

Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 1997 Työraportti 98-2 Kivetyn, Olkiluodon ja Romuvaaran kalliomallit rakennemallien muutokset vuonna 997 Pauli Saksa Henry Ahokas Jorma Nummela Juha Lindh Huhtikuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI,

Lisätiedot

Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus. Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus

Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus. Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus Olkiluodon hauraiden siirrosrakenteiden mallinnus Seppo Paulamäki Geologian tutkimuskeskus 1 Rakohavainnot Noin 16000 havaintoa paljastumilta ja tutkimuskaivannoista Noin 68000 havaintoa 57 kairanreiästä

Lisätiedot

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Työ raportti 98-30 Loviisan Hästholmenin kairausnäytteen HH-KR4 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit Seppo Gehör Aulis Kärki Olli Taikina-aho Kesäkuu 998 POSIVA OY Mikonkatu 5 A, FIN-00 00 HELSINKI

Lisätiedot

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013

Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 1 Mäntyharju Kallavesi ja Korpijärvi ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta

Lisätiedot

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto VILJAVUUSTUTKIMUS Sammonkatu 8, Oulu p. 08-5145600 f. 08-33029 Pvm Työ nro As.nro 9.10.2015 3743 22631 Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32 Solistinkatu 2 90015 OULUN KAUPUNKI

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen.

tilaus- tai toimituspäivämäärä: (tilaus) näytteiden muoto ja halkaisija: poralieriö, Ø 46 mm Näyte 1.1 seinä. Ohuthie ulkopinnasta alkaen. 1 (10) 08.02.2013 Puh. 0207 864 12 Fax 0207 864 800 Ramboll Finland Oy Lauri Harle Säterinkatu 6 PL 25 02601 ESPOO analyysi: OHUTHIEANALYYSI kohde: Uimahalli näytetunnukset: 1.1, 1.2, 1.3, 1.4, 2.1, 2.2,

Lisätiedot

Ennen varsinaista separointia erotettiin nayt teeatli magneettimm f'raktio nlmittain magnetiftti.'a mng-ne-t- tikif en. T&ä tapahtui voimakkaalla k&sima~;neetilla seu- raaraetlt Näyte levitettiin taeaiseeti

Lisätiedot

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla

Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus 16.3.2016 Luonnon aiheuttamat pohjaveden haittatekijät Länsi-Uudellamaalla Länsi-Uudenmaan

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 31.12.2008 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU 1-2 KAIV.REK.NRO 4465 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M 06/2633/-91/1/10 Rovaniemen maalaiskunta Rosvohotu Seppo Rossi 29.11.1991 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS ROVANIEMEN MAALAISKUNNASSA VALTAUSALUEILLA ROSVOHOTU

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO

Dnro 269/301/2008. Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL VALTIONEUVOSTO 9.3.2009 Dnro 269/301/2008 Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO Viite MMM 928/720/2008 Lausuntopyyntö 18.11.2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio

Lisätiedot

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 :

NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : NTKIMJSKOHTEEN SlJAINTI AKAIWEN, SAHAKOSKI KARTAN MITTAKAAVA 1 : 400 000 OUTOKUMPU Oy Malminets inta MOREENITUTKIMUS AHLAINEN, SAHAKOSKI Tutkimuskohteen sijainti Tutkimuksen tarkoitus Tyon suoritus ja

Lisätiedot

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Mäntään kohdistuvan voiman mittapaine 6,3 bar. Materiaalit:

Hiukkaskoko maks. 5 µm. Mäntään kohdistuvan voiman mittapaine 6,3 bar. Materiaalit: 1 Käyttöpaine min./max. 2 bar / 8 bar Ympäristölämpötila min./maks. -10 C / +60 C Keski Paineilma Hiukkaskoko maks. 5 µm Paineilman öljypitoisuus 0 mg/m³ - 1 mg/m³ Mäntään kohdistuvan voiman mittapaine

Lisätiedot

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause

M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943. Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947. Alkulause M/17/Hd 47/1 Haukipudas Martinniemi - Jokikylä Aimo Mikkola 15.X1.1943 Malmitutkimukset Haukiputaalla v. 1947 Alkulause Syksyn 1946 kuluessa suoritetut lohkarehavainnot Haukiputaan Putaan kylässä (Vrt.

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3122/-87/1 Luhanka Tammijärvi Marjatta Virkkunen Boris Lindmark 18.6.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS LUHANGAN MUONASUO NIMISELLÄ VALTAUSALUEELLA KAIV.REK.Nro 2905/1-4 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VÄLI-SUOMEN ALUETOIMISTO M19/2441/-94/1/18. 0 Tuohinto, Jokikylä, Kastell i Esko Iisal o 1.9.199 4 GEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET PATTIJOEN TUGHINNON, KASTELLIN J A JOKIKANKAAN KOHTEISSA

Lisätiedot

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa.

Sosiaalijaosto päättää, miten lain kohta tulkitaan sosiaalipäivystyksen osalta Merikratoksen kanssa. Sosiaalijaosto 22 23.04.2010 Sosiaalijaosto 36 31.05.2010 Sosiaalijaosto 52 18.06.2010 Sosiaalijaosto 58 11.08.2010 Sosiaalijaosto 67 08.09.2010 Sosiaalijaosto 76 17.09.2010 Lastensuojelun sijoituspäätökset

Lisätiedot

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3

Johdanto 1. Tutkimustulokset 3. Tutkimusaineiston tallentaminen 3 SISÄLLYSLUETTELO: Johdanto 1 Suoritetut tutkimukset 1 Vanhan aineiston uudelleenarviointi 1 Kairaukset 1 Geofysikaaliset tutkimukset 2 Petrofysikaaliset mittaukset 2 Maanpintamittaukset 2 Laboratoriotutkimukset

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997

Työ r a portti 9 7-57. Kai Front. Olli Okko. Pertti Hassinen. VTT Yhdyskuntatekniikka. Joulukuu 1997 Työ r a portti 9 7-57 Aänekosken Kivetyn kairanreikien KI-KR 0 ja KI-KR geofysikaalisten reikämittausten tuloskäsittely ja rakennemallin tarkistus reikien KI-KR 0 - KI-KR 3 perusteella Kai Front Olli Okko

Lisätiedot

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista.

Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. M 17/Ke-60/2 Kemi T. Siikarla 28.4.19 60 Selostus Kemin tutkimusalueella suoritetuista linjoituksista sekä monikulmiomittauksista. 1. Linjoitustyöt: Kemin alueen geofysikaalisia tutkimuksia varten paalutettiin

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10. Olavi Kontoniemi 04.06.1992 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3233/-92/1/10 Rantasalmi Osikk o Olavi Kontoniemi 04.06.1992 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA OSIKKO, 1, KAIV.REK.NRO 4048/1, OSIKKO 2, KAIV.REK.NRO

Lisätiedot

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Raasepori Baggby Ön ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Kansikuva: pieniä raivausröykkiöitä

Lisätiedot

Rauman kartta-alueen kalliopera

Rauman kartta-alueen kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 : 100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHTI 1132 EXPLANATION TO THE MAPS OF PRE-QUATERNARY ROCKS SHEET 1132 Veli Suominen, Pia Fagerstrom

Lisätiedot

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella

Osasto: Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella 1/6 Osasto: Projekti: TK Materiaalin käsittely, Rikkihapon annostelu agglomeraattiin kuljettimella Pvm. 17.12.2015 jatkettu 7.4.2016 Tekijä: Ville Heikkinen, Matti Okkonen, Herkko Kylli Asiakirja: Tulokset

Lisätiedot

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia.

ALUEKOHTAINEN TARKASTELU Alueiden edessä oleva numerointi vastaa GTK:n kallioalueselvityksessään käyttämää numerointia. KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA Kallionmurskaus - ja rakennuskivikohteet Muistio / jk/9.10.2003 SYKSYN 2003 MAASTOKÄ YNNIT Syksyn 2003 aikana tehtyjen maastokäynnin tarkoituksena oli paikan päällä käyden

Lisätiedot

3: Peltotie Peltotie. Peltotie Ras 6m. Ras 5m. Ras 105. Suunnitelman raja pl 157.

3: Peltotie Peltotie. Peltotie Ras 6m. Ras 5m. Ras 105. Suunnitelman raja pl 157. 9 63717 Ras 5m 2.0/4.0 Tattikuja 20 kv 41.4 B A 5.0 Suunnitelman raja pl 157.2 1 2 B A B 3:4 3 1 B Ras 6m C 2 42 14 13 Rouskukuja C 41.2 6-1495-6 k 42.4 43.7 20 kv 20 kv 20 kv 2 17 15 Ras 105 Hulevesiviemäri

Lisätiedot