KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 1 / 32 Kokoustiedot Aika torstai klo 17:30-19:40 Tauko klo Paikka KH:n kokoushuone, Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Antti Aarnio, puheenjohtaja Pia Aarrekivi Anitra Ahtola Jyri Airinen Jussi Honkaheimo Raakel Inkeri Kerttu Perttilä Maila Lingman-Nukala Seppo Kallunki, saapui klo tauon aikana Kari Pajunen, saapui klo tauon aikana Tipsu Bazouleva Anders Wikholm Riina Nevamäki Muut saapuvilla olleet Sampo Suihko Timo Ketonen Merja Nordling Juha Hovinen Virpi Mikama Jari Järvi Jetta Laajarinne Aida Worku Tarja Kauppinen Paula Pullinen sivistystoimen johtaja, poistui klo talous- ja hallintojohtaja, poistui klo nuorisopalvelupäällikkö suunnittelupäällikkö, poistui klo liikuntapäällikkö liikuntapaikkapäällikkö markkinointipäällikkö, lautakunnan tiedotuksesta vastaava nuorisovaltuuston edustaja, saapui klo nuorisoasiainkoordinaattori, henkilökunnan edustaja hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 2 / 32 Allekirjoitukset Antti Aarnio puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Anitra Ahtola Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 3 / 32 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 45 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä 6 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, liikunta- ja 47 nuorisolautakunnan lausunto Tilapalvelutliikelaitoksen 11 investointiesityksestä vuosille nuorisolautakunnan lausunto Leppävaaran 20 urheilupuiston puku- ja pesutilat (hanke 6004) uudisrakennus hankesuunnitelmasta nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden talousarvion ja strategian seuranta I tilanteessa nuorisolautakunnan kokousaikataulu 28 kevätkaudella Päätökset ja kirjelmät sekä kokouksessa kuultavat 30 selostukset 52 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 31

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. nuorisolautakunnan kokous on kutsuttu koolle liikunta- ja nuorisolautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Anitra Ahtola.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 6 / / Vuoden 2017 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, liikunta- ja Valmistelijat / lisätiedot: Armi Salminen, puh Marjo Sotala-Solovjew, puh Kirsti Askolin, puh Liisa Paavola, puh Annika Latva-Äijö, puh Nina Taipale, puh Martti Merra, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteen mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Aarrekivi teki Pajusen kannattamana seuraavan muutosehdotuksen: Uimahallin lippujen hinnan korotusta ei esitetä. Korotustarvetta arvioidaan uudelleen, kun on tarkempi seurantaraportti kävijämäärien lisäyksen tuomista vaikutuksista on saatavilla. Puheenjohtaja teki Aarrekiven kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Leirivälinelainaamotoimintaa kaupungin palveluna ei lopeteta ilman lautakunnan päätöstä. Lautakunnalle tuodaan vaihtoehdot marraskuun kokoukseen ja lautakunta päättää palvelun tulevaisuudesta. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava muutosehdotus, jonka johdosta on äänestettävä, sekä erillinen lisäysehdotus. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (JAA) äänesti 9 jäsentä ja Aarrekiven muutosehdotuksen puolesta (EI) 3 jäsentä. Äänestyspöytäkirja on pöytäkirjan liitteenä. Puheenjohtaja totesi liikunta- ja nuorisolautakunnan hyväksyneen esittelijän ehdotuksen äänin 9-3.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 7 / 32 Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös 1 tekee vuoden 2017 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteen mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. 2 päätti, että leirivälinelainaamotoimintaa kaupungin palveluna ei lopeteta ilman lautakunnan päätöstä. Lautakunnalle tuodaan vaihtoehdot marraskuun kokoukseen ja lautakunta päättää palvelun tulevaisuudesta. Liite Oheismateriaali Selostus 1 nuorisolautakunnan vuoden 2017 talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma 2 Aänestyspöytäkirja, liikunta- ja Sivistystoimen lautakuntakohtainen-tulosyksikkökohtainen kehysjako - Vammaisneuvoston talousarvioesitykset 2017, sivistystoimea koskevat esitykset Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2017 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2016) - Käyttösuunnitelmat (02/2017) Sivistystoimen tuloskortti 2017 Näkökulma 1 - Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Henkilötyön tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla ja työhyvinvointi kasvaa yhdellä yksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Terveysperusteisia poissaoloja on enintään 12 päivää. Sivistystoimen yhteisen palveluverkon asiakashyöty paranee ja toimialan johtaminen on tavoitteellista.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 8 / 32 Näkökulma 2 - Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Vuonna 2017 tavoitteena on, että nuoret kokevat itsensä merkityksellisenä osana yhteiskuntaa. Kaikille peruskoulun päättäneille alle 18 -vuotiaille tarjotaan koulutus-, lisäopetus- tai työpajapaikat. Myös yhteisötakuun ohjausmalli luodaan ja sen toimenpiteiden vaikuttavuusmittarit on käyttöönotettu. Maahanmuuttajien erityistarpeet huomioidaan kaikissa sivistystoimen palveluissa. Asukkaat ja asiakkaat osallistuvat sivistystoimen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Sivistystoimessa toteutuvat tasa-arvoiset tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuudet. Näkökulma 3 - Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Vuonna 2017 Oppiva Espoo on tunnettu paikallisesti ja kansainvälisesti. Jokaisessa tulosyksikössä toteutetaan yksi Oppiva Espoo -ydinteemaa edistävä toimenpide. Talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU 2) tavoitteita ja linjauksia Kestävä rahoitustasapaino, jossa kaupungin vuosikatteen tavoitetaso on 270 milj. euroa vuoteen 2020 mennessä. Sivistystoimen osuus vuosikatteen parantamisesta on 4 milj. euroa. Kaupungin investoinnit ovat keskimäärin enintään 280 milj. euroa vuosittain. Palvelutaso ja -tarjonta määritellään väestökasvun tuoma palvelutarve ja lainsäädäntö huomioiden. Pyritään kustannusvaikuttaviin palveluratkaisuihin. Lakiperusteisten palvelumaksujen ja taksojen korotusten yhteydessä huomioidaan vapautukset ja huojennukset sekä tulotaso ja varallisuus. Lisäksi arvioidaan maksujen korotusten vaikutukset eri asiakasryhmille. Arvioidaan ei-lakisääteisten maksullisten palvelujen maksujen taso suhteessa tuotantokustannuksiin. Palveluverkon uudistamista jatketaan ensisijaisesti Länsimetron kehityskäytävään ja raideliikenteeseen sekä muuhun joukkoliikenteeseen tukeutuen. Palvelujen järjestämisessä käytetään kustannusvaikuttavia tuotantotapoja. Palvelujen järjestämiskustannukset/asukas eivät kasva vuosien aikana.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 9 / 32 Kustannustehokkuutta parannetaan digitalisoinnin avulla. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2017 on 710,9 milj. euroa. Sivistystoimen vuoden 2017 kehystä rasittaa sisäisten toimitilavuokrien kasvun yhteensä noin 2,9 milj. euroa ja Espoon tietotekniikan vertailukelpoisen kasvun noin 2,2 milj. euroa. Kilpailukykysopimus alentaa sivistystoimen henkilöstökuluja arviolta yhteensä 2,7 milj. euroa vuonna Lomarahan 30 prosentin leikkaus alentaa maksettavia lomarahoja yhteensä noin 3,8 milj. euroa. Kaupunkitasoisena tavoitteena on parantaa vuoden 2016 toimintakatetta 15 milj. euroa alkuperäisestä talousarviosta, joka on myös kehysvalmistelun lähtökohtana ja toimialojen tulo- ja menokehyksien pohjana. Sivistystoimen osuus tästä tavoitteesta on 4 milj. euroa, joka on jo vähennetty vuoden 2017 menokehyksestä. Espoon tietotekniikan laskutusperusteita korjattiin siten, että kustannukset kohdistustuvat toimialoille todellisen aiheuttamisperiaatteen mukaan. Tekninen korjaus muutti toimialojen toimintamenokehyksiä, mutta kaupunkitasolla vaikutus on neutraali. Tämä tekninen muutos pienensi sivistystoimen kehystä noin 2,7 milj. euroa. Samalla kun toimintaan käytettävissä oleva budjetti pienenee, lasten määrä varhaiskasvatuksessa, oppilaiden määrä kouluissa sekä asikkaiden määrä liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalveluissa kasvaa. Palvelut toteutetaan toimintaa tehostamalla, mutta annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää myös toiminnan sopeuttamista, joka toteutetaan siten, että se mahdollisimman vähän vaikuttaa palvelun laatuun. Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä esitetään lakisääteisen henkilöstömitoituksen mukaisesti vakansseja toiminnan käynnistämiseen uusissa päiväkodeissa. Nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. nuorisopalvelut kattaa talousarvion menokasvun tuloja lisäämällä vuosina Maksut pidetään lähellä pääkaupunkiseudun seudun yleistä tasoa.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 10 / 32 Kehyksessä tulolisäys ensi vuodelle on euroa. Tavoite saavutetaan tarkistamalla uimalippujen hinnoittelua alkaen sekä asiakasmäärän kasvulla. nuorisopalvelut: Tulojen lisäämissuunnitelma lyhyesti: Vuosi 2017: tarkistetaan uimalippujen subventoidut hinnat ja kertakäyntihinnat lukien esim. seuraavasti: - Kertalippu 5 eurosta 5,50 euroon - Sarjalippujen hinnat nostetaan lähemmäksi Helsingin ja Vantaan vastaavia hintoja Vuosi 2018: tarkistetaan - veneiden talvisäilytyshinnat nostamalla ne Helsingin tasoon - uimalippujen hinnankorotusvaikutus tammi-huhtikuulta. - Vuosi 2019: tarkistetaan - veneiden venepaikkahinnat ja korotetaan kenttien ja salien maksuperusteita lähemmäksi Helsingin ja Vantaan hintatasoa. - Vuodesta 2020 lähtien menojen kasvua ei enää voida kattaa tuloja lisäämällä. Vaihtoehdot esitetylle budjetille Mikäli uimahallien lippujen hinnan tarkistusta ei tehdä, vähennetään vastaavasti kustannuksia. Se tarkoittaa Keski-Espoon ja Leppävaaran uimahallissa tarjottujen liikuntapalvelujen karsimista, nuorisopalveluiden henkilöstöresurssien vähentämistä sekä Etsivän Nuorisotyön ja Tajua Mut! -hankkeen rahoitusta.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 11 / / nuorisolautakunnan lausunto Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille Valmistelijat / lisätiedot: Juha Hovinen, puh Jarmo Ikävalko, puh Merja Nordling, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko antaa osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksestä vuosille Käsittely Puheenjohtaja teki Bazoulevan, Perttilän ja Aarrekiven kannattamana seuraavan lisäysehdotuksen: Lautakunta painottaa, että investointimäärärahan raami on riittämätön liikunta- ja nuorisotoiminnan tilatarpeisiin ja heikentää tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Espoon väestönkasvu edellyttää enemmän investointeja kuin Tilapalvelut-liikelaitos esittää. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko lisäysehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös päätti 1 antaa osaltaan selostusosan mukaisen lausunnon Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesityksestä vuosille ja 2 painottaa, että investointimäärärahan raami on riittämätön liikunta- ja nuorisotoiminnan tilatarpeisiin ja heikentää tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Espoon väestönkasvu edellyttää enemmän investointeja kuin Tilapalvelut-liikelaitos esittää. Oheismateriaali - Asiakasennuste Tilapalvelut-liikelaitoksen päivätty investointiesitys vuosille

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 12 / 32 Selostus Sivistystoimi on toimittanut Tilapalvelut-liikelaitoksen pyynnöstä oman esityksensä toimitilainvestoinneiksi vuosille Sivistystoimen esitykset hankkeiden ajoitukseksi valmistellaan kaupungin viralliseen väestöennusteen perusteella laadittavien asiakasennusteiden ja -seurannan, palveluverkkotavoitteiden, palvelujen edellyttämien toiminnallisten tavoitteiden ja Tilapalvelutliikelaitoksen raportoiman peruskorjausten kiireellisyyden perusteella. Esitykset koskevat uusia toimitiloja, vanhojen toimitilojen peruskorjauksia ja laajennuksia sekä tilojen käyttötarkoituksen muutoksia, vastaavat väestönkasvun edellyttämään toimitilatarpeeseen, toimintaympäristön muutoksiin, ja antavat mahdollisuuden luopua toiminnallisesti epätarkoituksenmukaisista, huonokuntoisista tai kalliista toimitiloista. Palveluverkon ja palvelualueiden rakennushankkeet linkittyvät toisiinsa ja esitykset peruskorjauksiksi ajoitetaan sivistystoimen esityksissä niin, että väistötiloina voidaan käyttää kustannustehokkaasti valmistuneita uusia tiloja tai toisen hankkeen valmistuessa vapaaksi jääviä tiloja. Tilapalvelut-liikelaitos on antanut päivätyn investointiesityksen vuosille (oheismateriaalina). Investointiesityksessä ja on esitetty hankekohtaisten investointiesitysten lisäksi 2,0 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha palveluverkkomuutosten toteuttamiseksi pienten toimialoilta toiselle siirtyvien tilojen muutos- ja korjaustöitä varten sekä 6,7 M suuruinen säännöllinen vuosittainen määräraha elinkaarta jatkaviin investointeihin. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys vastaa sivistystoimen esitystä valmistumisvuoden osalta seuraavien hankkeiden osalta: Hanke Valmistumisvuosi Kirkkojärven päiväkoti ja nuorisotila, korvaava 2017 uudisrakennus Järvenperän asukaspuisto ja nuorisotila, muutos 2017 Päivänkehrän koulu, perusparannus 2017 Kirstin koulu ja päiväkoti, Keski-Espoon asukas ja nuorisotila Sentteri sekä Suvelan kentän huoltorakennus, perusparannus Mellstenin uimarannan pukutilat, korvaava 2018 uudisr ak Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja 2019 tekojää, uudisrakennus Viherlaakson koulu ja lukio, perusparannus 2019 ja laajennus Tuomarilan koulu, perusparannus ja laajennus 2020 Monikko, korvaava uudisrakennus 2020 Meri-Matti, uudisrakennus 2020

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 13 / 32 Laajalahden koulu, perusparannus ja laajennus 2020 Matinkylän uimahalli, uudisrakennus 2020 Meritorin koulu, perusparannus 2021 Kilon koulu, perusparannus ja laajennus 2021 Mikkelän koulu, perusparannus 2021 Kivenlahden kentän huoltorakennus, korvaava 2021 uudisrakennus Oittaan uimarannan pukutilat, uudisrakennus 2021 Jousenkaaren koulu, peruskorjaus ja laajennus 2024 Laurinlahden koulu, perusparannus 2025 Toppelundin koulu, perusparannus 2025 Eestinkallion koulu, perusparannus 2026 Karamzinin koulu, perusparannus 2026 Lähderannan koulu, perusparannus ja laajennus 2026 Pohjois-Tapiolan koulu ja lukio, perusparannus 2026 Olarin koulu ja lukio, perusparannus 2027 Leppävaaran lukio, perusparannus ja laajennus 2027 Tilapalvelut-liikelaitos on aikaistanut investointiesityksessään seuraavien hankkeiden ajoitusta Hanke Valmistuminen sivistystoimen investointiesityksessä Meritorin koulu, perusparannus Valmistuminen Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesityksessä Tilapalvelut-liikelaitos on myöhentänyt investointiesityksessään seuraavien hankkeiden ajoitusta: Hanke Valmistuminen sivistystoimen investointiesityksessä Valmistuminen Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesityksessä Vuosittainen määräraha merellisen Espoon 2017 alkaen ei määrärahaa palvelurakennusten korjaamiseen ja korvaaviin uudisrakennuksiin Luukin leirikeskuksen päärakennus, peruskorjaus ja 2018 jälkeen 2026 lisärakennus Olarinniityn ulkoilukeskus, uudisrakennus Säterinniityn huoltorakennus, uudisrakennus Tapiolan urheiluhalli, peruskorjaus Sierlan leirikeskus, perusparannus 2019 jälkeen 2026 Laaksolahden urheilupuiston nuorisotila ja huoltorakennus, uudisrakennus 2019 jälkeen 2026

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 14 / 32 Karhusuon koulu ja kirjasto, korvaava uudisrakennus Nauriskasken koulu ja päiväkoti, korvaava uudisrakennus Tapiolan urheilupuiston huoltorakennus, korvaava 2020 ei sisälly uudisrakennus Sunan koulu, perusparannus ja mahdollinen laajennus Leppävaaran stadion, peruskorjaus 2021 jälkeen 2026 Espoonlahden urheilupuiston tekojää ja huoltorakennus, 2021 jälkeen 2026 uudisrakennus Latokaskenniityn huoltorakennus ja sisäliikuntatila, 2021 jälkeen 2026 uudisrakennus Haukilahden koulun ja lukion kiinteistö, perusparannus 2021 jälkeen 2026 ja laajennus Espoonlahden uimahalli, perusparannus ja laajennus 2022 vain peruskorjaus 2022 Tiistilän koulu, muutos ja laajennus Perkkaan koulu ja päiväkoti, korvaava uudisrakennus Tähtiniityn koulu, peruskorjaus tai korvaava uudisrakennus Hansavalkaman huoltorakennus, uudisrakennus 2022 jälkeen 2026 Saarnilaakson koulu, yläkoulun laajennus 2023 jälkeen 2026 Niittykummun koulun kiinteistö, perusparannus 2023 jälkeen 2026 ja laajennus Rehtorintien koulukiinteistö, perusparannus 2023 jälkeen 2026 Kilon asukaspuisto ja nuorisotila 2024 jälkeen 2026 Espoon yhteislyseon lukion laajennus Kalajärven VU-alueen huoltorakennus, uudisrakennus 2025 jälkeen 2026 Finnoon sataman merellisten ulkoilupalvelujen 2025 jälkeen 2026 kunnossapitotukikohta, uudisrakennus Jupperin koulu, perusparannus ja laajennus 2026 jälkeen 2026 Nöykkiön koulu, perusparannus 2026 jälkeen 2026 Niipperin-Koillis-Espoon koulu, korvaava uudisrakennus 2026 jälkeen 2026 Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesityksen rakenne ja esitystapa Lautakunta esittää, että hankkeiden väistötilojen kustannukset esitettäisiin investointiesityksissä asianomaisten hankkeiden kustannusten yhteydessä, jolloin olisi paremmat edellytykset arvioida kunkin hankkeen ajoitusesityksen tarkoituksenmukaisuutta ja taloudellista kannattavuutta. Paremman ajoituksen avulla vältettäisiin väliaikaisratkaisujen kustannukset. Alueelliset riippuvuudet ja ajoitukset uudis- ja perusparannushankkeiden kesken olisi huomioitava investointiesityksessä kokonaisuutena siten, että kaavoitus, uudishankkeet, tilapäisten lisätilojen tarve, lähialueiden perusparannukset ja niiden väistötilat suunniteltaisiin kokonaistaloudellisesti sekä niin, että prosessit toteutuisivat tarkoituksenmukaisesti ja toiminnan järjestämisen edellyttämät tilantarpeet turvattaisiin kaikissa vaiheissa. Lautakunta esittää myös, että yhteishankkeissa Tilapalvelut-liikelaitos erittelisi eri toimialojen ja eri tulosyksiköiden osuudet investoinneissa kokonaisuuden ymmärtämiseksi ja hallinnan helpottamiseksi.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 15 / 32 Suurin osa kaupungin kustannuksista muodostuu toimipisteen elinkaaren aikana rakennuksen valmistumisen jälkeen. Vaihtoehtoisten tilanhankintatapojen vertailu tulisi laatia kannattavuuslaskelmilla ja siirtyä Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiperusteisesta päätöksenteosta kaupunkitasoiseen kokonaistaloudellisesti merkitsevämpään elinkaariperusteiseen päätöksentekoon. Investointiohjelman terveysvaikutukset Investointiohjelman sisällöllä on vaikutuksia kuntalaisten ja kaupungin työntekijöiden terveyteen. Investointiohjelman tulee taata riittävät, ajanmukaiset, turvalliset ja terveelliset kasvu-, oppimis-, liikunta-, palvelu- ja työympäristöt. Tilojen tulee tukea lasten, oppilaiden, opiskelijoiden, muiden kuntalaisten ja henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vuoden 2016 aikana on siirretty kolme koulua (Karhusuon, Niipperin ja Jousenkaaren koulut) etukäteen suunnittelematta nopeaan väistöön. Tämä kertoo korjausten ajoitusten, korjausvajeen hoidon ja investointiohjelman epäonnistumisesta. Lautakunta on huolestunut oppimis- ja työympäristöjen terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Hoitamattomat sisäilmaongelmat altistavat oppilaat, muut kuntalaiset ja henkilökunnan terveysriskeille. Huonokuntoisten toimipisteiden kiireellisten peruskorjausten myöhentäminen on kiinteistöjen käyttäjätahoille myös toiminnallinen ja taloudellinen riski. Kaupunginhallitus on hyväksynyt sisäisten toimitilavuokrien muodostumisen. Sen mukaan pääomavuokrana peritään 3% korjausvastuuta. Lautakunta edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos käyttää laskuttamansa korjausvastuun korjauksiin. Sivistystoimen periaatteita ja tavoitteita Kaupunki voi luopua sellaisista Y-tonteista tai muuttaa sellaisten Y- tonttien käyttötarkoitusta, jotka ovat sivistystoimen palveluverkon kannalta lian pieniä tai muuten epätarkoituksenmukaisia. Uusilla rakennettavilla alueilla tulee mahdollistaa alusta alkaen hyvinvointia edistäviä puitteita, esimerkiksi juurtumista ja arkea tukevia vapaa-ajan tiloja ja tukea paikallisten yhteisöjen syntymistä ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Sivistystoimen omassa investointiesityksessä on esitetty, että tiivistyvän kaupunkirakenteen alueilla olemassa olevien koulujen oppilaskapasiteettia ja liikuntatiloja lisätään väistämättömien peruskorjausten yhteydessä. Uusia kouluja ja liikunnan tiloja rakennetaan pääsääntöisesti vain uusille rakennettaville alueille, kuten Suurpelto, Finnoo ja Kera. Lukiopaikkojen määrää kasvatetaan yksikkökokoja kasvattamalla lisäämättä lukioiden määrää. Meri-Matti ja Leppävaaran koulukeskus Monikko ovat esimerkkejä investointikustannuksia merkittävästi alentavista sivistystoimen TATU-

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 16 / 32 hankkeista, joissa yksi rakennushanke korvaa useita erillisiä rakennushankkeita. Sivistystoimi hyödyntää Länsimetroa Etelä-Espooseen muodostettavan koulutus- ja palvelukäytävän mahdollistajana. Koulurakennuksista luodaan monipuolisia palvelutiloja, joiden käyttäjiä ovat kaikki sivistystoimen neljä lautakuntaa, viisi tulosyksikköä ja kuntalaiset. Palveluverkon ratkaisussa etsitään synergiaetuja muiden koulutuksen ja toiminnanjärjestäjien tilojen ja toiminnan kanssa. Oppimista ja opiskelua tukevia tilaratkaisuja voidaan toteuttaa myös esimerkiksi liikuntatiloissa ja urheilupuistoissa. Palvelut ja tilat edistävät hyvinvointia, osallisuutta, vuorovaikutusmahdollisuuksia, elinikäistä oppimista sekä KulttuuriEspoo2030 tavoitteita. Palvelutarpeen kasvu ja toimitilahankkeiden ajoitus nuorisolautakunnan tulee huolehtia siitä, että se voi tarjota toimintansa järjestämiseksi tarpeelliset ja tarkoituksenmukaiset toimipaikat olevassa kaupunkirakenteessa, tiivistyvillä alueilla ja rakennettavilla uusilla alueilla. Valtaosa liikuntapalvelujen ja nuorisopalvelujen käyttämistä tiloista toteutetaan monikäyttötiloina kouluhankkeiden yhteydessä. Nuorisopalvelut tekee yhteistyötä myös kaupunginkirjaston kanssa. Valtaosa käyttötarkoitukseltaan erikoistuneista liikunnan tiloista, on toteutettu ja valmisteltu viime aikoina yksityisinä hankkeina, joissa toimintaa järjestävät sekä kaupunki että sen kumppanit. Kunnallisina hankkeina on toteutettu kunnallisia uimahalleja, leirikeskuksia ja muita nuorison matalan kynnyksen toiminta- ja kokoontumistiloja. Investointimäärärahan raami on riittämätön liikunnan toiminnan tilatarpeisiin ja heikentää siksi toimintaedellytyksiä. Tilapalvelutliikelaitoksen investointiesitys ei vastaa palvelujen tarpeeseen niillä olevilla alueilla, joissa väestö ja lasten ja nuorten määrä kasvaa. Toimintaa joudutaan järjestämään myös toiminnallisesti ja taloudellisesti epätarkoituksenmukaisissa toimipisteissä. Talonrakennushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen tulee edetä niin, että tulosyksiköt pystyvät järjestämään väistötilat mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevaa palveluverkkoa hyödyntäen ja suunnittelemaan palvelut pitkäjänteisesti. Investointien epätarkoituksenmukainen ajoitus on jo aiheuttanut huomattavia ylimääräisiä kuluja tarvittujen lyhytaikaisten väliaikaisten korvaavien hätäratkaisujen johdosta. Aluekehittämisprojektien tavoitteet ja Tilapalvelut-liikelaitoksen investointisuunnitelma eivät tue toisiaan. Selkeitä ristiriitoja on esimerkiksi Suomenojalla, Laaksolahdessa ja Espoonlahdessa. Investointiesitys ei anna myöskään edellytyksiä varautua lakisääteisten palvelujen järjestämiseen uusilla rakennettavilla alueilla Suurpellossa, Finnoossa eikä Kerassa.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 17 / 32 Investointihankkeiden ajoituksen tulee vastata kasvavaa palvelutarvetta ja mahdollistaa samalla peruskorjattaville toimipisteille kohtuuhintaiset väistötilat. Länsimetron käyttöönotto mahdollista Etelä-Espoon palvelujen paremman saavutettavuuden samalla kun asuntorakentaminen tuo alueelle huomattavan määrän uusia asukkaita. Tarvittavien Espoonlahden, Finnoon, Matinkylän ja Tapiolan liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen rakentaminen ja käyttökunnossa pitämisen edellyttämä peruskorjaaminen tulee toteuttaa väestöennusteiden ja -tavoitteiden toteutumisen tahdissa. Lautakunta edellyttää Espoonlahden uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen sekä Tapiolan monitoimihallin peruskorjauksen kiireellistä suunnittelua ja pyytää Tilapalvelutliikelaitosta ohjelmoimaan Tapiolan urheilupuiston ja Espoonlahden urheilupuiston huoltorakennusten uudisrakennusten toteutusten aikataulutuksen. nuorisotiloja sisältävien koulurakennushankkeiden tulee valmistua pääsääntöisesti siten, että uudet tilat saadaan käyttöön viimeistään elokuun alussa valmiiksi kalustettuina. Näin vältetään kesken toimintakauden vaikeat väliaikaiset tilajärjestelyt ja sekä toiminnan järjestäjille että asiakkaille. Pihat, kentät ja muut ulkoalueet voidaan viimeistellä kesäaikaan laadullisesti paremmin kuin talvikauden aikana. Sekä Tilapalveltu-liikelaitokselle että sivistystoimelle tulee osoittaa riittävät omat resurssit hankkeiden valmisteluun, suunnitteluun ja toteuttamiseen aikataulussa. Koulujen ja väistötilajärjestelyt tulee suunnitella riittävän ajoissa, jotta seurojen, lasten ja huoltajien elämää ei tarpeettomasti vaikeuteta. Toimitilojen valmistumis- ja käyttöönottoajankohtien tulee olla hyväksyttyjen hankesuunnitelmien mukaisia. Rakennusten tulee olla käyttöön luovutettaessa valmiita eikä keskeneräisiä. Menettelytavat ja vuokravaikutukset Osa Espoon Y-tonttivarannosta on perustamisolosuhteiltaan erityisen kallista. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen viranomaiskäytäntö edellyttää maan muita kaupunkeja suurempia ja kalliimpia väestönsuojia, jotka ovat normaaliaikoina vaikeasti hyödynnettävissä. Rahoituskustannukset rasittavat lainoilla rahoitettavia yhtiöhankkeita. Lyhytaikaisina uudis- tai vuokratiloina toteutetut parakki-, viipale- ja modulikoulut sekä elinkaarihankkeet ovat osoittautuneet huomattavan kalliiksi. Lautakunta pyytää, että teknisen ja ympäristötoimen piirissä kehitetään kaavoituksen, maanhankinnan, viranomaiskäytäntöjen, hankeajoituksen ja tilahankkeiden toteutusmuotojen valintojen avulla käyttäjälle edullisempia ratkaisuja mieluummin kuin tinkimällä tilojen tarkoituksenmukaisesta laajuudesta ja toiminnallisesta laadusta.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 18 / 32 Peruskorjausten ohjelmointi Useat liikunta- ja nuorisotilat ovat vanhoja ja huonokuntoisia. Tilapalvelut-liikelaitos ei ole koonnut niiden kuntokartoituksia priorisointia ja korjausten ohjelmointia helpottaviksi raporteiksi, kuten kaupungin koulu- ja päiväkotikiinteistöjen osalta on tehty. Nuorisolautakunta on jo hyväksynyt leirikeskusten yleissuunnitelman, johon mm. Luukin leirikeskuksen päärakennuksen hanke sisältyy. Lautakunta edellyttää, että sen käytössä olevien tilojen teknisestä kunnosta pidetään asianmukaista huolta, että Tilapalvelut-liikelaitos arvioi rakennusten teknisen peruskorjauksen laajuuden ja laadun lautakunnalle esitettäviä tarveselvityksiä varten sekä ohjelmoi Tapiolan urheiluhallin, Espoonlahden liikuntahallin, Leppävaaran stadionin, Luukin leirikeskuksen päärakennuksen, Sierlan leirikeskuksen sekä merellisen Espoon palvelurakennusten tarvitsemat välttämättömät peruskorjaukset. Uimarantojen palvelutaso Osa uimarantojen käyttöä palvelevista rakennuksista on huonosta kunnosta johtuen poissa käytöstä eivätkä tilat ja niiden kunto vastaa myöskään ympäristön yleistä laatutasoa. Merellisen Espoon ja järvien rannat ovat merkittäviä virkistysalueita, joiden kehittämiseen ja palvelutason parantamiseen tulee osoittaa tarvittavat resurssit. Huoltorakennukset ja ulkoilukeskukset Urheilupuistojen ja -alueiden sekä rantaraitin käytettävyys tukeutuvat asianmukaisiin huoltorakennuksiin ja ulkoilukeskuksiin, joihin tulee sijoittaa esimerkiksi yleisö-wc:t, pukuhuoneet, välineistön vuokraus- ja huoltopalveluita, tekojäälaitteita, latu- ja muiden kunnossapitokoneiden säilytystiloja, kahviloita tai kioskeja ja huoltohenkilökunnan toiminnan tarvitsemia tiloja. Tilapalvelut-liikelaitoksen investointiesitys ei muodosta kaupunkitekniikan keskuksen investointiohjelman kanssa johdonmukaista toiminnallista kokonaisuutta. Ilman investointiohjelmien yhteensovitusta uudet rakennettavat kentät ja reitit jäävät odottamaan asianmukaisia huoltorakennuksia ja ulkoilukeskuksia pitkäksi aikaa. Liikuntapalvelut tarvitsee uusia huoltorakennuksia Olarinniityn ulkoilukeskukseen, Laaksolahden urheilupuistoon, Leppävaaran urheilupuistoon, Säterinniittyyn, Kivenlahteen, Tapiolan urheilupuistoon, tulevaan Latokaskenniittyyn, Hansavalkamaan ja Espoonlahden urheilupuistoon. Lautakunta on hyväksynyt Olarinniityn ulkoilukeskuksen tarveselvityksen jo Lautakunta kiirehtii kohteen toteuttamista ja edellyttää, että Tilapalvelut-liikelaitos ohjelmoi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 19 / 32 myös muiden tarvittavien huoltorakennusten ja ulkoilukeskusten toteuttamisen. Eteläisen Espoon uimahallit Eteläisen Espoon uimahallit sijaitsevat länsimetron asemien lähellä. Hyvä saavutettavuus muuttuu hyödystä rasitteeksi silloin, kun alimitoitetut palvelut joutuvat ylimitoitetun kysynnän kohteeksi. Tapiolan uimahallin allaskapasiteettia ei voi lisätä, koska sekä rakennus että kaupunkiympäristö ovat suojeltuja. Tapiolaan mahdollistettavien uuden asukkaan ja Otaniemen uuden asukkaan tavoitteista seuraava palvelutarpeen kasvu voidaan siksi tyydyttää lähinnä Matinkylässä ja Leppävaarassa. Lautakunta on hyväksynyt Matinkylän uimahallin tarveselvityksen ja antanut hankesuunnitelmasta lausunnon ja Alueen asukasluku vuodenvaihteessa 2015/2016 oli asukasta. Aluekehittämisprojektin mukaan alueelle tavoitellaan tiivistävän kaupunkirakentamisen keinoin uutta asukasta, jonka lisäksi uudelle rakennettavalle alueelle Suurpeltoon tavoitellaan uutta asukasta. Hankesuunnitelma esittää tarveselvitystä pienempää allaspinta-alaa. Ainoa mahdollisuus kompensoida Matinkylä-Olarin väestömäärään nähden alimitoitettua allaspinta-alaa on Espoonlahdessa. Espoonlahden aluekehittämisprojektin mukaan jo rakennetuille alueille tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin noin uutta asukasta. Sen lisäksi Finnoo-Kaitaa -alueelle kaavoitetaan uutta asuntorakentamista jopa uudelle asukkaalle. Jo Espoonlahden alueen oma väestönkasvu edellyttää alueen uimahallikapasiteetin kaksinkertaistamista, johon tulee varautua sekä asemakaavoituksella että investoinneissa. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Antti Mäntynen, Tilapalvelut-liikelaitos - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 20 / / nuorisolautakunnan lausunto Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat (hanke 6004) uudisrakennus hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Kaisa Peltonen, puh , etunimi.k.sukunimi@espoo.fi Jarmo Ikävalko, puh Juha Hovinen, puh Paul Ekblad, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra antaa seuraavan lausunnon päivätystä Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat, uudisrakennus - hankesuunnitelmasta: Hankesuunnitelman tilaohjelma ei vastaa hyväksytyn tarveselvityksen tilaohjelmaa ja kustannusennustetta. Hankesuunnitelmaa tulee muuttaa vastaamaan tarveselvitystä Tilapalvelut - liikelaitoksen investointiesityksen mukaisesti. nuorisolautakunnan palveluiden ja tilojen tulee vastata kasvavan kaupungin tarpeita ja tavoitteita Espoo-tarinan mukaisesti. Käsittely Päätös nuorisopalvelujen johtaja Martti Merran estyneenä ollessa asian esitteli nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Oheismateriaali Selostus - Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilat, uudisrakennus - hankesuunnitelma, liikunta- ja Tilapalvelut-liikelaitos on pyytänyt liikunta- ja nuorisolautakunnan lausuntoa Leppävaaran puku- ja pesutilojen päivätystä hankesuunnitelmasta. Hankesuunnitelman laadintaan ovat osallistuneet tilakeskuksen lisäksi sivistystoimesta liikuntapalveluiden sekä tilat ja alueet - yksikön edustajat.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 21 / 32 Liikuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan Leppävaaran urheilupuiston puku- ja pesutilojen (ent. Leppävaaran urheilupuiston huoltorakennus ja tekojää) tarveselvityksen. YHTEENVETO HANKESUUNNITELMASTA Leppävaaraan urheilupuistoon rakennetaan uusi puku- ja pesutilarakennus palvelemaan rakennettavan ison tekojään käyttäjiä, koululuokkia, hiihtäjiä, jalkapalloilijoita, pesäpalloilijoita, lenkkeilijöitä, leikkipaikan ja skeittialueen käyttäjiä jne. Hanke sisältää mm. 6 isoa pukuhuonetta pesutiloineen, kuntosalin, konetallin ja varastotiloja. Leppävaaran urheilupuiston nykyiset puku-, pesu- ja wc-tilat ovat jo nykyisellään riittämättömiä runsaasti kasvaneelle kävijämäärälle. Viime vuosien aikana Leppävaaran urheilupuistoon on valmistunut mm. skeittipaikka, Angry Birds - puisto, lähiliikuntakenttiä, kiipeilypuisto, tekonurmikenttiä, ulkoilureittejä ja kuntovälinealue. Alueelle tullaan toteuttamaan lähimmän viiden vuoden sisällä mm. uusi iso tekojää, uusia ulkoilureittejä ja sprinttilatu. Lisäksi alueelle toteutetaan ainakin 2 uutta isoa urheilukenttää, kun kaavamuutos sen mahdollistaa. Talvikäytössä painetta uusien puku- ja pesutilojen rakentamiseen tuo erityisesti koko Leppävaaran suuraluetta palvelevan ison tekojään rakentaminen. Leppävaaran tekojään kävijämäärän arvioidaan olevan noin kävijää päivässä. Uudet pukutilat toimivat tekojään luistintenvaihtopaikkana. Leppävaaran suuralueen asukasmäärä vuonna 2014 oli noin Väestöennusteen mukaan alueella on vuonna 2024 yli asukasta. HANKESUUNNITELMAN EROT TARVESELVITYKSEN TILAOHJELMAAN JA PERUSTELUT TILOJEN TARPEELLISUUDELLE Tarveselvityksen tilaohjelman mukainen kylmälaitetila ja laitteisto (100 m 2 ) sekä suksien huolto- ja varastointitila (30 m 2 ) on jätetty pois hankesuunnitelman tilaohjelmasta. Varastotiloja on vähennetty 60 m 2 ja kuntosalia pienennetty 20 m 2. Kuntosalin yhteyteen on lisätty omat pukuja pesutilat (yht. 30 m 2 ). Kentän huoltopiha katoksineen, varusteineen ja laitteineen, ei kuulu hankkeeseen. Jotta tekojää toimii, tarvitaan kylmälaitteisto. Mikäli kylmälaitetila on osa rakennusta, muodostuva lauhdelämpö voidaan hyödyntää rakennuksen lämmitykseen ja käyttöveden lämmitykseen. Mikäli kylmälaitetila on kaupunkitekniikan laitoksen investointi, lauhdelämpö voidaan hyödyntää kenttien lämmitykseen. Suksien huolto- ja varastointitilana käytetään nykyisin yhtä stadionrakennuksen pukuhuonetta. Mikäli suksien huoltoon ja varastointiin rakennetaan omat tilat, stadionrakennuksen pukuhuoneet saadaan tarkoitustaan vastaavaan käyttöön.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 22 / 32 Tarveselvityksen mukaiset varastotilat on tarkoitettu korvaamaan määräaikaiset kontti- ja vuokratilaratkaisut. Hankesuunnitteluvaiheessa on kuntosalille lisätty omat erilliset, muusta rakennuksesta suljettavissa olevat, pukuhuonetilat. Vastaavasti kuntosalia on pienennetty. Tämä muutos katsotaan hyväksi. HANKKEEN KUSTANNUKSET Espoon kaupungin taloussuunnitelmassa vuosille hankkeelle on budjetoitu 3,3 miljoonaa euroa. Hankkeen tarveselvitys hyväksyttiin ja hankkeen kustannusennusteeksi saatiin 4,031 M. Hankesuunnitelma tehtiin vastaamaan vuosien taloussuunnitelmaa eikä tarveselvitystä. Tilapalvelut - liikelaitoksen investointiesityksessä hankkeelle on esitetty 4,031 M. VERTAILU Tarveselvitys brm2 4,031 M Tilpa brm2 4,031 M investointiesitys Tilpa hankesuunnitelma brm2 3,3 M Leppävaaran aluekehittämisprojektin mukaan suuralueelle tavoitellaan tiivistävän asuntorakentamisen keinoin uutta asukasta. Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Tiina Riihimäki, Rakennuttaminen - Pekka Eurasto, Rakennuttaminen - Kimmo Martinsen, Rakennuttaminen - Reijo Yrjölä, Rakennuttaminen

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 23 / / nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2016 talousarvion ja strategian seuranta I tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Liisa Paavola, puh Annika Latva-Äijö, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra merkitsee tiedoksi liikunta- ja nuorisopalvelujen tulosyksikön sekä omalta osaltaan sivistystoimen talousarvion ja strategian seuranta I:n tilanteessa Käsittely Päätös nuorisopalvelujen johtaja Martti Merran estyneenä ollessa asian esitteli nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 3 Sivistystoimen tuloslaskelma nuorisopalvelujen tulosyksikön seuranta tilanteesta Sivistystoimen tuloskortti 6 nuorisopalveluiden tuloskortti - Pöytäkirjamerkinnät Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 24 / 32 Toimialan toiminnan ja tuloksen analyysi Toimialan tulokertymä oli helmikuun lopussa 30,6 milj. euroa eli 63,2 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 29,6 milj. euroa eli 62,3 prosenttia. Toimialan tulokertymän, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,6 milj. eurolla, johtuen mm. opetukselle tulevista valtionavustuksista ja -osuuksista, lakisääteisen iltapäivätoiminnan asiakasmaksuista sekä uimahallien asiakastuloista. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintatulojen ja -menojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. eurolla. Toimialan toimintamenojen kertymä oli heinäkuun lopussa 412,8 milj. euroa eli 57,7 prosenttia. Ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä menokertymäkertymä oli 403,6 milj. euroa, 57,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 200,6 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 58,3. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen mm koulujen avustajapalvelujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstömenojen budjetointitavasta. Kuljetuskustannukset eivät ole toteutuman osalta ajan tasalla. Osa kevään kuljetuksista on laskutettu vasta elokuussa, joka on ennusteessa kuitenkin voitu huomioida. Sivistystoimen toimintamenojen, ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä, ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Suomenkielisen opetuksen toimintatulojen ennustetaan ylittävän budjetin noin 1,9 milj. eurolla johtuen valtiolta saaduista avustuksista ja osuuksista. Toimintamenojen ennustetaan ylittävän muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen sisäisistä henkilöstö- ja työterveyspalveluista. Perusopetuksen oppilasmäärä on kasvanut 726 oppilaalla ja lukion opiskelijamäärä 153 opiskelijalla viime lukuvuoden alusta. Lukuvuodelle on perustettu neljä lisäopetusryhmää (10-luokkaa) ja kaikille halukkaille tarjottu opetuspaikka. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen menojen ja tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Toukokuussa varhaiskasvatuksessa oli yhteensä lasta, mikä oli 815 lasta ennakoitua enemmän. Kevätkuukausina varhaiskasvatuksessa oli keskimäärin 653 lasta yli talousarviossa ennakoidun lapsimäärän. Uusia kerhoja perustetaan kaikille palvelualueille elokuussa Toimintavuodelle kerhoihin on sijoitettu 534 lasta, mikä on 149 enemmän kuin vuoden 2015 syksyllä (385 lasta).

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 25 / 32 Svenska rum -lautakunnan toimintatulojen ennustetaan ylittävän talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen siitä, että lakisääteistä iltapäivätoimintaa järjestetään omana toimintana ja näin asiakasmaksutulot tulevat kaupungille. Toimintamenojen ennustetaan alittavan muutetun talousarvion noin 0,2 milj. eurolla johtuen toimitilavuokrista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintamenojen ja -tulojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kaupunginkirjaston omatoimiaukiolo laajeni lähes kaikkiin lähikirjastoihin. Se on lisännyt aukioloa asiakkaille merkittävällä tavalla asuinalueilla, joilla lähikirjasto on aiemmin jouduttu pitämään heinäkuussa kokonaan kiinni. Heinäkuussa Ison Omenan kirjasto sulkeutui muuttoa varten. Ison Omenan Palvelutorin rakentaminen ja viimeistely on sujunut aikataulussa. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulojen ja toimintamenojen ennustetaan ylittyvän noin 0,7 milj. euroa Kauklahden lasitehtaan tuotannosta ja vaikuttavuudesta kertova suurnäyttely Lasin aika avattiin KAMUssa näyttelykeskus WeeGeellä muotoilija Marjatta Sarpanevan toimesta. Näyttelyn yleisömäärät ovat kasvaneet kuukausittain ja se toimii hyvin osana WeeGeen tämänhetkistä temaattista design-kokonaisuutta. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut kokosi keväällä tärkeimmät tapahtumien järjestämisen ohjeet yksiin kansiin. Oppaassa kaupunkitapahtumien järjestäjille kerrotaan tärkeimmät yleisötapahtumien järjestämiseen tarvittavat tiedot ja lupa-asiat. nuorisopalvelujen toimintatulojen ennustetaan ylittyvän noin 0,5 milj. eurolla johtuen mm. uimahallien tuloja ennustetaan kertyvän talousarviota enemmän. Lisäksi Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Stadium Sports Camp (SSC) liikunta- ja elämysleiri järjestettiin toista kertaa Leppävaaran urheilupuistossa. Leireille osallistui yhteensä 433 leiriläistä, joista 157 oli Day Campilaisia. Leiriläiset olivat eri puolilta Suomea, espoolaisia leiriläisiä oli 227. Espoon kaupungin nuorisopalvelut käynnisti tänä kesänä ensimmäistä kertaa liikkuvan nuorisotilan, Kesäpakun. Sen kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset nuoret ja toiminta-alueena koko Espoo. Muun sivistystoimen toimintatulojen ennustetaan alittavan talousarvion noin 1,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenojen ennustetaan toteutuvan muutetun talousarvion

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 26 / 32 mukaisesti. Kotikuntakorvaukset ylittyvät noin 2 milj. eurolla, mutta mm. henkilöstömenoista ennustetaan säästyvän vastaavasti. Investoinnit Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulojen ja menojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Sivistystoimen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. nuorisopalvelujen tulosyksikön menokertymä on 57,5 prosenttia (vuonna ,5 prosenttia). Tulokertymä on 68,3 prosenttia ( ,8 prosenttia). Henkilöstömenojen käyttöprosentti on 62,5 ( ,5 prosenttia). Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) määräraha on 11,6 milj. euroa, josta on käytetty 7,2 milj. euroa, 63,0 prosenttia. Vuonna 2015 määräraha oli 11,4 milj. euroa ja toteuma vastaavana aikana 7,1 milj. euroa, joka oli 61,7 prosenttia määrärahasta. Leppävaaran uimahallin toimitilavuokrista säästyy 0,6 milj. euroa tilakeskuksen yläkanttiin laskeman vuokran takia. Tapiolan uimahallin remontti alkoi ja käyttöönotto siirtyy vuoden 2017 puolelle, toimitilavuokrista säästyy 0,6 milj. euroa ja tuloja jää saamatta n. 0,3 milj. euroa. Liikuntapalvelut teettää kustannuksellaan Espoonlahden jäähallin kaukalon betonilaatat, kustannusarvio on noin 0,2 milj. euroa ja lisäksi tulee valmistus omaan käyttöön kirjaus, meno ja tulopuolelle 0,2 milj. euroa. Muut sisäiset erät arvioidaan ylittyvän 0,2 milj. euroa. Tapiolan uimahallin kuntosalille hankitaan kuntosalivälineitä, kentille asennetaan led-valoja (kustannussäästö), Leppävaaran maauimalassa lisättiin uinninvalvontaa. Nämä katetaan toimitilavuokrista säästyvällä määrärahalla. Nuorisopalvelujen Tajua Mut! - projektin menot ylittyvät 0,2 milj. euroa, katetaan projektiin saaduilla Sitran ja OKM:n tuilla. Toimialajohtaja on tehnyt päätöksen määrärahasiirrosta toimialan yhteisistä määrärahoista liikunta- ja nuorisopalvelujen määrärahoihin koskien Vamos-toimintaa. Siirretty määräraha on euroa. Samassa päätöksessä vähennettiin muiden sisäisten menojen määrärahoja ja lisättiin henkilöstömenoihin määrärahaa venemestarin vakanssia varten. Tulojen ennustetaan ylittyvän 0,2 milj. euroa johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena - projektille. Toiminnasta saatujen tulojen ennustetaan ylittyvän 0,3 milj. euroa, johtuen Leppävaaran uimahallin ennakoitua suuremmasta kävijämäärästä ja maauimalan käyttöönotosta.

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 27 / 32 Liikuntapaikkojen perusparantamisen sekä liikunta- ja nuorisopalvelujen koneet ja kalusto määrärahojen ennustetaan kuluvan suunnitelmien mukaisesti. Liikuntapalvelujen koneista ja kalustosta siirtyi alkaen koneita logistiikkaan, kirjanpitoarvo euroa, näkyy liikunta- ja nuorisopalvelujen koneet ja kalustossa sisäisenä myyntitulona. nuorisolautakunnan käyttötalouteen tarvitaan lisämäärärahaa sisäistä laskutusta varten yhteensä euroa, koneiden ja kaluston poistot vähenevät samassa suhteessa. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa kokouksessa ja valtuusto käsitteli

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 28 / / nuorisolautakunnan kokousaikataulu kevätkaudella 2017 Valmistelijat / lisätiedot: Paula Pullinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus nuorisopalvelujen johtaja Martti Merra pitää kevään 2017 kokoukset seuraavasti: To To To To Kokoukset alkavat klo Kokouspaikkana on pääsääntöisesti joko sivistystoimen lautakuntien kokoushuone (os. Kamreerintie 3 B, 12. kerros, Espoo) tai kaupunginhallituksen kokoushuone (os. Asemakuja 2, 4. kerros, Espoo). Käsittely Päätös nuorisopalvelujen johtaja Martti Merran estyneenä ollessa asian esitteli nuorisopalvelupäällikkö Merja Nordling. : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin hallintosäännössä määrätään kaupungin hallinnosta, päätöksenteosta ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön 3 ja 4 pykälissä määrätään kokousajasta ja -paikasta sekä kokouksen koollekutsumisesta seuraavasti: - Toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. - Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Sivu 29 / 32 - Kokouksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. - Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu toimitetaan, mikäli mahdollista kolme päivää ennen kokousta. Kokouskutsun yhteydessä toimitetaan kokouksen esityslista, jossa tulee olla selostus ja päätöksenteon perustelut kustakin käsiteltävänä olevasta asiasta ja päätösehdotus. Kokouskutsu voidaan toimittaa myös sähköisesti. - Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Esityslista toimitetaan myös varajäsenille tiedoksi. Kevään 2017 kuntavaalit ja kuntalain siirtymäsäännökset Uusi kuntalaki tuli voimaan Kuntalain 147 :ssä on säädetty lain siirtymäsäännöksistä. Ko. säännöksen mukaan lain voimaan tullessa toimivaltaisen valtuuston toimikausi jatkuu toukokuun 2017 loppuun. Valtuutettu tai muu kuntalain voimaan tullessa voimassa olleen kuntalain 32 :ssä tarkoitettu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Valtuutetun toimesta tai muusta kunnan luottamustoimesta eroamisesta on ilmoitettava kirjallisesti valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Kuntavaalit ovat Kevään kokousaikataulu on valmisteltu siten, että nykyisen lautakunnan viimeinen kokous pidetään ennen uuden valtuuston ensimmäistä kokousta. Syyskauden 2017 kokousaikataulusta päätetään uuden valtuustokauden alettua. Tiedoksi